Vapaus, October 19, 1961

              .^Siwu<-2 Torstainaj lokak. 19 p. — Thursday, Oct. 19, 1961
VAPAUS
. .-fUBERTYt — IndepeDdent Labor
'(^affot Pianiah Canadlans. Es-t^
uSRd Nov. 6. 1917. :Authorlzed
lUbs^nd dass mail by che Post
>-*lficfr* Department, Qttawa. PulF-ished
thrice weeUy: Tuesdays,
fhursdays and Saturdaj^ by Vapaus
Publishing Company Ltd-, at 100-102
Elm St. W.. Sudbury, Ont.. Canada.
relejphones: Bus. Office 06. 4-4264;
Bditorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69; Sudbury; Ontario.
\dverUsing rates upon applicatton.
Translation free of charge.
TUiAUSQINNAT:'
Canadasu: 1 vk. 841^ 8 tt. 4.85
mdysvallolssa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomtesa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
CSJn k^ltavupde%^kllnniak8i
Lehtemme tämänpäiväinen nucierQ-oji omistettu kaikes­sa
vaatimattomuudessaan Canadan Suomalainen Järjestön
kultavuoden, järjestön pert^st^j|ain ja pitkäaikaisten jäsenten,
sekä suomalais-canadalaisen työväestön kulttuuritoiminnan
50-vuotispäiväh kunniaksi.
! Kuten tässä juhlanumerossa _julkaistavista vanhojen ve­teraanien
muistelmista i ja - kiertomuksista' ilmeneeV Canadan
Suomalainen Järjestö syntyi, ka§vo^ i«| kehittyi n i ^ canada-laisissa
olosuhteissa, missä tarvittiii^ tällaista työväenjärjes­töä.
Tätä järjestöä ei siis "tilattu'* eikä "tuotu" tänne mistään
merien takaa^ vaikka onkin myönnettävä, että vuosisadan
vaihteessa tänne tulleet eurooppalaiset^ hiiden riiukana myös
suomalaiset siirtolaiset, olivat jo kotiipaassaan olleet koske­tuksissa
työväenliikkeen kanss^ sikäl^, että heillä oli uusia
sosialistisia aatteita paremmasta elämästä ja onnellisemmasta
tulevaisuudesta, mihin voidaan päästä vain tyäväenliikkeen
toiminnan avulla ja kautta. Canadan Suomalainen Järjestö
on kestänyt 50-yuotiset myrskyt ja tyynet, taantumuskaudet
ja vapaammat tuulahdukset vain siksi, kun se perustettiin
canadalaisten olosuhteiden vaatimuksesta palvelemaan ni­menomaan
siirtolaisoloihin tulleita suomalaisia työläisiä, jot-
SSEKalusivat, kuten Suomen presidentti Kekkonen täällä vie­raillessaan
aivan oikein selitti, osoittaa "samaa rakkaut­ta
ja huolenpitoa uudelle kotimaalleen",mitä he ovat anta­neet
synpyinmaalleen, Suomelle, mistä heidän täytyi tosin
olosuhteiden pakosta lähteä ulkomaille leveämpää leipäkan­nikkaa
etsimään. Asian tästä puolesta muistelee CSJ.n "isä"
J. W .Ahlqvist Järjestön perustamisvaiheiden olosuhteita mm.
seuraavasti:
"Meidän suomalaisten ei tarvinnut olla kauan täällä; kijn
huomasimme, että englanninkieltä puhuva työväestö ei katso­nut
maahan virtaavaa siirtolaisväestöä ensinkään suopeasti.
He väittivät, että olimme tulleet tänne tosin työnantajien
houkutuksesta polkeaksemixie työläisten palkkoj^. Kielentai-tamattomuus
ja olosuhteet pakojftivat monesti siirtolaiset
alistumaan minkälaisiin ehtoihin tahansa. Oivaltaessamme
tämän ja tuntiessamme; kapitalistisen järjestelmän riiston
muodot, kannusti tämä meitä yhä 'enemmän nostamaan tä­män
maan sosialistista liikettä, mikä oli yhtä nuorta kuin
meidänkin toimintai (perustettu 1905) että emme tulisi ole­maan
esteenä tämän maan nousevalle työväenliikkeelle, vaan
että voisimme sitä kaikin voimin tukea. Tämä oli Järjes-
"ItHitHm tarkoitus, liittää ka^isalaisemme tämän maan työ-
"vlenlukkeeseen . . . "
Vaikka Canadan Suomalaisen Järjestön poliittiset vas-tustaj
at ovat esittäneet Järjestöstä sekä aivan. mahdottomia
että puoliksi tekaistuja-i^rjrtöksiä.riiin^^^^^^^^k^
vastuuntuntoinen henkilö ta| |aitos ei ole yrittänytkään lei­mata
Järjestöä "työväenyast^iseksi". Päinvastoin sitä on ääri­oikeiston
taholta yrmitty ja moitittu muka "liiallisesta'* puo­lueellisuudesta
työläisten, farmarien ja muiden pikkueläjäin
hyväksi. Selvää myös on, että juuri CSJ:lle, sen 50-vuotiselle
toiminnalle, on annettava suuri tunnustus siitä, että Canadan
suomalaiset yleensä ovat nyt "hyvässä huudossa" Canadan
työväenliikkeessä yleensä. Meitä Canadan suomalaisia iyötä^-
tekeviä ei pidetä enää "palkkojen polkijoina", kuten oli asian­tila
vuosisadan alussa, eli silloin kun perustettiin Järjes­tömme
siinä mielessä, että voitaisiin "liittää kansalaisemme
tämän maan työväenliikkeeseen . . .joka oli yhtä nuorta kuin
meidänkin toimintamme-'.
Tässä yhteydessä lienee paikallaan palauttaa mieleen, et­tä
Canadassa perustettiin sosialidemokraattinen liike vähän
eoaea CSJ:n ^ tai oikeammin sen edeltäjän perustamista,
^SiS^I^ toisaalta Järjestömme perustajat osallistuivat aktiivi-sekä
Canadan sosialidemokraattisen liikkeen rakentami-
J^f^fj että oman erikoisjärjestönperi^stamiseen. '
^SS^Canadassa toimi: vuosisadan alussa Canadan sosialisti-
3^jue(SocialistvParty of Canada), minkä toimintaan OS
esimerkiksi vuonna 1902" Torontossa perustetun osas­tomme
yksityisjäsenet.
Mutta kun siinä sosialidemokraattisessa liikkeessä syntyi
erimielisyyksiä ja kiistoja, pidettiin Torontossa toukokuussa
1911 neuvottelukokous, missä päätettiin perustaa uusi puolue,
mikä sai nimekseen Canadan sosialistinen liitto (Canadian
Socialist Federation). Winnipegissä saman vuoden joulukuus­sa
pidetyssä kokouksessa muokattiin tämän puolueen sään^
nöt ja puolueen nimeksi hyväksyttiin lopulta "Social Demo-cratic
Party of Canada" eli Canadan sosialidemokraattinen
puolue. Siihen kokoukseen osallistui muodostamisvaiheessa
olleen kansallisen järjestömme edustajana J . Lindala Toron­tosta.
. Sen kokouksen yhteydessä pidettiin myös suopialaisten
- edustajain neuvottelukokous. Toronton osasto oli jo sitä ennen
^ valinnut Työkansa-lehden vaatimuksesta järjestön väliaikai-
: sen keskuselimen d i tpk:n. Tämä väliaikainen komitea se-
: losti sosialidemokraattiselle puoluekqkoukselle, mitä järjes-
? telyjä oli Canadan suomalaisten keskuudessa tehty ksjnsalli-
{ sen järjestön perustamiseksi. ' H - .
•] Mainittu komitea jatkoi työtään. säännöt j a '
1 Järjestön keskuksen kotipaikaksi hyv-^g^ttiin *jiöronjo.^Asian
j tähän pisteeseen kehityttyä esitti tämä väliaikainen komitea
I Toronton osastolle rapicurtin (syysk. 3 p. 1911) ^toiminnastaan
r ja pyysi valitsemaan uuden tpkm. Valituksi tulivat: J . W.
- Ahlqvist, K. Holm, J . F: Lahti, P. Leskinen, J . Lindala, K.
; Lehto ja E. Pirttinen.
Ir'Näin siis syntyi Canadan Suomalaisen Järjestön edel-
, täjä, jonka jäsenyyteen liittyi lieti samana vuonna seuraavat
" osastot: Toronto, Port Arthur, Cobalt, Nolalu, Sault Ste.
- Marie, Fort William, Sellwood, Garson Mine, Nipigon, Copper
f eiiff, Creighton Mine, Mond, Porcupine ja Silver Centre
j Ontariossa; Pheenix, Vancquver, yictori?|/|jadysiiiith ja Soin-
I tula, B. C:ssa; Coleman, Calgary ja Canmore Albertassa sekä
H Lake Cateau Saskatchewanissa.
t Juuri tätä merkkitapausta mistä on nyt kulunut 50 vuot-
^ta, juhlivat kansalaisemme CSJ:n kultavuotena.
; Ylläoleva lyhyt katsaus Järjestömme perustami^vaihei-
; siin todistaa sitovasti sen, mikä on jo ylempänä todettu, että
Gaitskellin voitto oli
odotettua pienempi
I^ntoo. ~ Bt^^^ ovat jäl­leen
saaneet i^pde^ suurenimpi-sen
näytteen siitä, mitS merkit­see
"demokraattinen sosialismi".
Labourpuolueen pitäessä vuosi-kongressiaan
Inoteisnoinikon kyl-pyläkeskukse9$
a; i^la^ii(oolIssa ni­vat
oikeistojohtajat tunnustusta
ansaitsevalla demagogisel^ tai-'
doUa pettäneet Kokonaista edosta-jieiq
joukkoa, heittäneet'ulos p u ^
lueest^ ne, j6ita ei ol« «mit^s^it^
pettämään.ja voittaneet äänten
e;i^mmi$^)ilä ne, jotka ovat liian
voimakkaita uim J ^ e M l H
lautta tästä puolimatta ei kokous
SDJunut eqnaU^öiasielmien" inu-
, Tarl^it)ik$^a oli epnen kaik­kea
— eikä tätä ^ e s yritetä sala­ta
- r kumota ylime vuoden kong­ressin
pptps, 'ftiä Suur-Britanni­an
on yksipuolisesti luoyuUuva
niin ydinaseidf^ kuin
nij^lftp hankkirpteestato sil-lpin':
UeitäytiH^^^ p^^ johtaja
Öä:'^kell li^dUitUmDiasta '^uQlueen
selvän en^miuidi^ii päätöstä, jot4
vastaan I^än ^ukitissaan iimdtU
ai^öyansa taistella— san% jota
häa^) kps^ai^^e luiyttänjrt luok-kavihoiurta^
vasiaan! Tätä näke-
^^yst^i^i h ^ t«teuttai|ut koko
vuoden 'porvairillisen lehidiston
osQ^tta^ssä innibkks^sti suosiotaan
CSJ syntyi, kasvoi ja kehittyi
eanadalaisissa olosuhteissa "en^^
nenkaikkea Canadan suoma­laisten
tarpeita tyydyttämään
— ja samalla kertaa eroitta-mattomana
osana tämän maan
nuoresta typväeenliikkeestä.
Vaikka järjestötoimintamme
sai alkunsa ja kehittyi maan
sosialidemokraattisen liikkeen
rinnalla ja yhteydessä, ja vaik­ka
Järjestö on pitänyt horju­matta
kiinni siitä perusperiaa l -
teesta, että se on osa Canadan
työväenliikkeestä, niin alku­vuosien
l^okeilut ja kolj:emukset
osoittivat kuiteinkin, että CSJ
voi parhaiten palvella kansa­laisiamme
laajalla pohjalla toi­mivana,
itsenäisenä työväen
valistus- ja kulttuurijärjestönä.
Niinpä kehity^ johti vastusta­mattomasti
siihen V ja liittoval­tion
vahvistamissa säännöissä
määritelläänkin Järjestön *oIf-mus
ja tarkbituspeiäf seuraa­vasti:
"2. Canadan Suomalaisen
Järjestön tarkoitus on:
"a) Sulattaa Canadan suomea
puhuvaa kansaa maan^ntyper
räiseen asujamistoon, juurrut­tamalla
sen mieleen Canadaii
kansalaisuuden edut, opetta­malla
englanninkieltä, levittä­mällä
tositietoja laeista, tavois­ta,
perinnäistavoista, historias­ta
ja päivän tapahtumista Ca­nadassa,
ja Canadan kaxisalais-oikeuksien
lainmukaisella ja
älykkäällä käyttämisellä.
• "b) Kohottaa Canadan suo­mea
puhuvan väestön elintasoa
rohkaisemalla ja kehittälnällä
y h te i s toimintaa aineellisten
etujensa turvaamiseksi.
"c) Kehittää Canadan suomea
puhuvan väestöq henkisiä avu­ja
toimeenpanemalla valistavia
luentoja, edistämällä taiteelli­sia
pyrkimyksiä, kuten laulua,
soittoa, näytelmäesityksiäy voi­mistelua
ja ylläpitämällä kir­jasto^
ja lukusaleja.:
"d) Omistaa sellaisia raken­nuksia
ja muuta omaisuutta se­kä
harjoittaa sellaista liiketoi-'
mintaa, joka on tarpeellista
näiden toimintojen tehokkaalle
ji^yttämis,elle, varsinkin (1) sa­nomalehden
ja muiden julkai­sujen
kustantaminen, (2) yllä­pitää
kirjakauppoj ai matkailu­toimistoja
ja muit£^- laitoksia
jäsenistön palvelemiseksi . .
TäHaineri on siis'lyhyesti ker­toen
CSJ:n 50-vuotinen histo­ria,
sen nykyolemus ja tavoit­teet.
Rajoitetun tilan vuoksi
emme voi yksityiskohtaisem­min
sen asioihin tässä yhtey­dessä
syventyä, mutta me ke-l^
qit^i^p lukijakuntaa tutus-turpaan
tässä numerossa jul­kaistujen
vanhojen veteraa­nien.
Järjestön perustajain ja
muiden aktiivijäsenten muis-^
^elmiin, kertomuksiin ja mieli-
Lehtemme monituhatlukui­sen
lukijakunnan puolesta on­nittelemme
sydämellisesti päi­vän
sankaria — SO-Juhlavviot-taan
viettävää Cahadan Suo­malaista
Järjestöä.
ja halli:uspualueen johtohenkilöi­den
ja vieläpä tuomioistuimen a-vustiiessa.
SÄHKÖALAN LIITON OSUUS
TuoMioistuimen, jjonka pitäisi ol­la
poliittisten puolueiden yläpuolel­la,
apu ilmeni ennen kaikkea sähkö­miesten
ammattiliiton jutussa. Eng­lannin
ammattiiärjestön TUCn :oYi-to
oli käynyt Sähköalan liiton joh­toa—
sen enemmistö oq kommunis­tinen
— vastaan raivokkaan kamp­pailun,
jonka jälkeen sen onnistui
^ada liiton johto haastetuksi tuo­mioistuimeen
syytettynä äänestys-eetoksesta.
Tuopiioistuin erotti lii­ton
sihteerin Frank Haxellin, mutta
$ilti liiton johdon enemmistö oli
edelleen kommunistinen. Kun se.
kieltäytyi erottamasta liiton pu­heenjohtajaa
Frank Foulkesia. ero­tettiin
koko sähkömiesten liitto TU-C:
sta.
Tämä toimenpide vaikutti myös
labourkongressiin, sillä melkdn
kaikki Englannin ammattiliitot
kuuluvat puolueeseen ja niillä on
äsenmSäräänsä vastaava määrä
edustajia vuosikongressissa. Sähkö,
miesten ammattiliitossa on lälies
miljoona jäsentä ja se oli sen vuok­si
huomioonotettava voima. Tiedet­tiin
jo etukäteen, että sen edustajat
tulevat äänestyksissä kannattamaan
edistyksellisintä ja rauh»iomaisinta
linjaa. Sen erottaminen TUCstä oli
siis tärkeä askel Gaitskellin taiste­lussa.
Eähour nimittäin noudatti
TUCn esimerkkiä erottamalla liiton
puolueesta.
Sähkömiesten liiton erottaminen
on tärkeä askel puolueen toteutta­essa
NATO-linjaansa. On nimittäin
luultavaa, että ellei liittoa olisi era-tettu,
olisi Gaitskellin linja : alleen
jäänyt vähemmistöön. On otettava
huomioon, että maan voimakkain
ammattiliitto 1,5 miljoonaa jäsentä
käsittävä kuljetustyöntekijäin liit­to,
jota johtaa Frank CoqsinS, oli
kaikesta huolimatta ydinaseiden
vastustajien kannalla.
"BLACKPOOLHN EI KANNATA
MATKUSTAA"
Toinen osa Gaiskellin taistelusta
on merkinnyt äänioikeuden riistä­mistä
useilta parlamentinjäseniltä
a eräs heistä, suomalaissyntyinen
Konni Zilliacus^ on vieläpä erotettu
puolueestakin. Niiden toimenpi­teiden
tarkoituksena on selvästi ol­lut
heikentää vasemmistolaista vai­kutusta
puolueessa. Niinpä kaikki
puolueen parlamenttiryhmän jjäse-net
eivät edes viitsineet matkustaa
eiackpooUin.
VASEMMISTON AANI
Vaikkakin" kaikkienT näiden toi­menpiteiden
jälkeen kongressi ko­konaisuudessaan
muodostui ^ ^eUai-seksi'
kuin odottaa saattoi: takäis-:
kiiksi labourpuolueen vasemn^to-iivelle
ja samalla koko -maan työ-väenliikkeeUe,
esiintyi piellä seiVä
vastarintaliike, jota pidettöyä^
merkkinä vasiemn^i^tovirtauks^ip^
voimasta ja terveydestä: Maan -por-;
värillinen lehdistö (^U julistanut ar­vionsa
jo ennen koiigressia: vuosi­kongressista
tulee "^JauhaUineti",
'ei mitään sensaatiomaista", 'mie­lenkiinnoton"
jne.
Mutta Frank jCousins aloitti tais­telunsa
heti.' Hänen terävä varoi­tuksensa
hallitukselle siitä, ;että sen
palkkasulkupolitiikka tulee jolita-maan
avoimeen yhteenottoon työ­läisten
ja työnanta ien kesken an­toi
leimansa koko talaudelliseUe
keskustelulle j a pakotti myös oi-keistoedustajat
ainakin näennäisei»-
ti perääntymään. Voimakkaasti
hän esiintyi myös ulkopolitiikasta
keskusteltaessa.
Loppujen lopuksi sai vasemmisto
voiton kahdessa kysymyksessä —
amerikkalaisten . polaristukikohta
Skotlannissa tuomittiin, samoin län-sisak:>
alaisten sotaharjoitukset Wa^
lesissa.- Sen sijaan puolueen toi­meenpanevan
komitean esitykset
ydinasek]fsymykses$ä ja Englannin
NATO-jäsenyydessä" hyväksyttiin
suurella .enemmistöllä.
Voitoksi voidaan katsoa myös se,
että . toiriieenpanevaan komiteaan
valittiin edelleen kaikki entiset va-semmistoedustajat
ja lisäksi korke­ammalla
äänimäärällä kuin aikai­semmin.
Vastaavasti saivat sekä va­litut
että valitsematta :äänefet oi­keiston
edustajat pienempiä ääni­määriä
kuin viime vuonna.
Gaitskell kannattajineen on sa.i-nut
vielä yhden voiton, mutta var­masti
pienemmän kuin hän oletti.
Hän oh näyttänyt olevansa valmis
mieluummin hajottamaan labour-puolueen
kuin vallintaan vasemmis­ton
yöitollepääsyä. 'Mutta vasem­miston
eteenpäinmenoa hän ei voi
estää.
mandoliini- ^Javiuluorkesleri—- keskällä eturivissä johtaja Laila Tammi.
oon se yhtä kunniakkaana^
Nyt kun Canadan Suomalainen
Järjestö viettää 50-vuotisjuhIavuot-;
taan, on minullakin syytä onnitel­la
ja ilmituoda kiitollisuuteni 50-
vuotiaalle Järjestölle ja sen perus­tajille,
samoin kaikille jotka (ivat
tässä järjestössä toimineet. Olles­sani
Canadassa y l i kolmekymmentä
vuotta, olen myöskin ollut SJ:n
toiminnassa mukana.
Saavuttuani Canadaan liityin Yri­tyksen
yoimistelujoukkueeseen. Se
oli minulle niin suuri ilo ja nau­tinto
ettei sitä voi sanoin kertoa.
Sainhan itse vapaasti valita paikan
ja seuran jota kaipasin.
Suomessa äitini kuoleman jäl­keen
jouduin tätini huoltoon ja
koska tätini ja setäni kuuluivat
suojeluskuntaan oli minua ankarasi
ti kielletty menemästä työväenta­lolle.
En saanut mennä edes las­ten
juhlaan leikkitovereitten! kans­sa.
Myöhemmin olin rikkaan her­rasväen
palveluksessa jossa myös^
kin varotettiin että jos vain menet
työväentalolle, niin heti menetät
työpaikkasi. Siksi tunnenkin ole­vani
suuressa kiitollisuuden velassa
CSJ:lle jolle en kylläkään ole pys­tynyt
antamaan mitään erikoista
apua, mutta joka on kuitenkin ollut
se, missä olen saanut henkistä vir­kistystä
ja oppia.
Paljon on tapahtunut 50 vuoden
aikana. Maailman historiassa on ta­pahtunut
suuria 'muutoksia. Tuho­taanko
elämä maan päältä kauheil­la
atomiaseilla joita on koottu vii­me
maailmansodan jälkeen, vai
Eichn^niiin tuomio
siirtyy kuukaudella
Jerusalem. — Eichmannin jutun
tuomio myöhästynee noin kuukau­della,
kerrotaan Jerusalemin asiäh^
tuintijapiireissä.
Alkujaan oli tarkoituksena, että
tuomio olisi julistettu marraskuun
alussa, mutt^ nyt vaikuttaa siltä
kuin jutun päätös valmistuisi vasta
joskus joulukuun (ensimmäisen puo­liskon
aikana.
Kolmen tuomarin on tehtävä pää­töksensä
15 eri syytekohdan perus­teella
ja heiden on tarkistettava i , -
500 asiakirjaa. Tuomarit aloittivat
työnsä elokuun 15 pnä, jolloin asian
julkinen käsittely päättyi.
Sanomalehti Dävar huomauttaa,
että jos Eichmann tuomitaan kuo­lemaan,
voi hänen puolustusasian­ajajansa
valittaa Jsraelin_korkeim-paan
oikeuteen. Siinä tapauksessa
lopullinen tuomio olisi selvillä Väs
ta keväillä 1062.
TOatkaa Vapaus!
pääseekö järki voittajaksi? Toivot­tavasti
ryhdytään elämään sovin­nossa
ja yhteisymmärryksessä, ra­kentamaan
hyvinvointia kaikille
maailman kansoille. -
OJen iloinen, «^tä CSJ on tuke­nut
ja tulee edelleenkin tukemaan
rauhan ja; valistuksen työtä. Mutta
järjestö tarvitsee meidän kaikkien
tukea. Paljon on täällä meitä suo-n-
ia'aisia, jos vain liittyisimme yh­teistoimintaan
ja käsikädessä vei­simme
eteenpäin Canadan ja koko
maailman kehitystä. Näin täyttäi­simme
velvollisuutemme. Yhteistoi­minnalla
on meillä mahdollisuus
saavuttaa pysyvä rauha ja onnelli­sempi
elämä kaikille maailman ih­misille.
A. H.
Se työ mitä Canadan Suoma­lainen
r Järjestö on tehnyt 5Q-vuo-tisen
toimintansa aikana Cana­dan
suomalaisten keskuudessa on
ollut suurimerkityksellistä ja ar­vokasta.
Se on myös antanut
oman panoksensa uuden koti­maamme
kehittyvälle kansallis-,
kulttuurille ja ollut esimerlulli-sellä
tav^la vaalimassa kansal-
! lista musiikki- ja taide-elämääm­me.
Aikaisempina vuosina, voidaan
ehkä sanoa loistovuosina^ näyttää
mollamme esitettiin suurnäytelmiä
(kuten 'Elinan surma", operetti
"Mustalaisruhtinatar" ym.) jolloin
ohjauksesta, huolehtivat palkalliset
näytelmienohjaajat, joista monet
olivat tänne siirtyneitä tunnettuja
näyttelijöitä.
Mutta 30-luku, jolloin Bennettin
rautakorko painoi raskaasti koko
maan yllä ja erikoisesti työväestön
hartioilla, ei voinut olla sivuutta­matta
myöskään meidän kansalais­temme
pyrintöjä. Mutta siitä huo­limatta,
vaikkei voitukaan olosuh'
teiden pakosta palkata vakituisia
ohjaajia, näyttämötoiminnan pii­ristä
nousi useita rohkeita, taitavia
tovereita, jotka «livat vuosien ai­kana
saaneet kokemusta näyttämö­työssä
ja heidän johdollaan jatket­tiin
näyttelemistä ja sitä on jatku*
nut vuodesta toiseen tähän päivään
asti.-. •
Monet sadat näytelmät ovat näh­neet
parrasvalot joskus hyvinkin
alkeeiisissa olosuhteissa, mutta ne
ovat . olleet kuitenkin virkistäviä
tilaisuuksia ja esimerkkinä mUiller
kin canadalaisille siitä, mitä taval
linen rivimies ja -nainen saa ai­kaan.
;
Ylpeydellä voidaan mainita,
että esimerkiksi Sudburyssa Ca­nadan
Suomalaisen Järjestön
näyttämön parrasvaloihin innos-
"Runsaudenpula"
siirti kirjoituksia
seuraavaan numeroon
Osa 50-vuolisnumeron erikois­kirjoituksista
ja kuvista joudut­tiin
viime hetkessä muodostuneen
''runsaudenpulan" takia siirtä­mään
lauantaiseen Vapauteen.
Pahoittelemme, mutta emme voi
asiaa auttaa. Toivomme asiano­maisilta
ymmärtämystä.
— Toimitus
tuneet ja sielä kokemuksensa
hankkineet nuoret olivat perus­tamassa
kaupunkimme nykyisiä
Little Theatre Guildia, joka on
lyhyen toimintakautensa aikana
saanut hyvän jalansijan kaupun­gin
taide-elämässä, jäsenmäärän
kasvaessa vuosi vuodelta ja ve­täessä
mukaansa kaupungin nuor­ta
sivistyneistöä.
Sama pätee musiikkielämänkin
alalla. Kymmenet kuorot, jotka tä­män
50-vuotisen toim intakauden
aikana ovat syntyneet, loistaneet
— ja toiset kuolleetkin — ovat ol­leet
luomassa sitä pohjaa, jota nyt
vietämme joka vuosi suurjuhlina,
jotka keräävät kiitollista yleisöä
ympäri Amerikan mantereen aina
e.eläistä Floridaa myöten.
. * * •
Allekirjoittaneen henkilökohtai­set
kokemukset perustuvat 30-lu-vun
jälkeiseen aikaan, mutta kuo­rotoiminnassa
koko sen ajan mu­kana
olleena voin vakuuttaa että
Järjestömme kuorot ovat olleet
yhtenä virkistävänä ja = innoittava­na
järjestömuotona keräten ympä:
rilleen laulun j a yleensä musiikin
ystäviä. MoniDa paikkakunnilla
ovat kuoromme osallistuneet pai­kallisiin
. musiikkifestivaaleihin ja
-kilpailuihin. Esimerkiksi täältä
Sudburysta voidaan mainita, että
saavutukset ovat hämmästyttäneet
itse *palkintotuomareitakin, jotka
huomioivat "ulkoa" laulamisen ja
monet muut seikat sekä antaneet
poikkeuksetta hyvät "arvosanat".
Tietenkin :on tapahtunut nousua
j a laskua kuten elämässä tapahtuu
aina, mutta suomalaisella sitkey
della ja sisulla on selviydytty vai^
keimmistakin tilanteista. Innoitta­vana
tekijänä on huomioitava viir
me vuosikymmeninä vietetyt laulu-juhlai
jotka viimeiset 5 vuotta on
vietetty yhteisvoimin urheiluliiton
kanssa, yhteisinä suurjuhlina. Ne
ovatkin muodostuneet vuosi vuo­delta
yhä antoisimmiksi.
Väsymätöntä työtä musiikki-ja
kuorotoimintamme hyväksi
ovat : tehneet minun muis^iaika- .
nani Järjestömme kuoroissa
useat ja monet menneet, kuten
Jack Koski Port Arthurista. Toi­minnasta
sivuun jääneistä mai­nittakoon
Hjalmar Hamari, John
Aarnio ym. Muistan nuoren mu-siikkisielun
Dora Alasen joka on
pyhittänyt koko elämänsä musii­kille.
Näitä nykypäivän telujöitä
mainitakseni oli Carl Sundholm
Sävel-kuoron . ensimmäinen joh­taja,
G. Gustafson ja Ty Lem­berg
Torontosta, V. Kentala Pori
Arthurista. Naisjohtajista täytyy
mainita G. Anderson, Rauha Mä­ki,
S. Trylinski, Laila Tammi ja
monia muita. t
Mitä järjestömme suojat, toimi­paikat,
ovat merkinneet monille
sadoille työttömille 30-luvun paik­keilla
se olisi luku erikseen. Haa­limme
oli heille monesti ainoana
"kotina", jossa voivat hoidella it­seään
ja kerätä uusia voimia elä­min
kovissa koettelemuksissa. Mo­net
näistä "pojista" ovat vieläkin
J^ärjestömme riveissä aktiivisina
toimitsijoina ja muistelevat aina
hyvällä si;ä aikaa, jolloin haali oli
heidän .paras suojansa.
Sota-aikana, jonka alkupuolel­la
järjestömme oli hetken aikaa
lakkautettuna, eikä toimintahuo-neita
siis ollut, avustivat Järjes­tömme
naiset huomattavalla, to­siasiassa
kiitosta ja tunnustusta
saaneella tavalla paikallista Pu­naisen
Ristin toimintaa, - työsken­nellen
vuodesta toiseen, kutoen
sukkia ja käsineitä, keräten ra^
haa, järjestämällä kahviaisia, päi
vällisiä ja muita tilaisuuksia,
hankkivat suuria määriä käyttö­kelpoisia
vanhoja vaatteita ja
jalkineita sodassa kärsineitten
ihmisten avustamiseksi, lahjoit­taen
säännöllisesti verta haavoTt-tuneiden
sotilaiden hyväksi jne.
Suomi-Apu-järjestössä osastom­me
teki kaiken voitavansa — ja
se toimintamme tuottikin kau­niita
tuloksia—^ tukealiseen so­dan
jalkoihin joutuneita synnyin­maamme
ihmisiä, keräten tuhan­siin
nousevia summia . rahaa,
vaatteita, lääkkeitä, ruokatarpei­ta
jne. Tämä rannasta rantaan
järjestetty avustustoiminta oli
suurin piirtein yhdistetty kaikkien
suomalaisten ryhmien yhteis­työksi.
Se sovinnollinen yhtenäi­syys
innostutti ja auttoi saavut­tamaan
niin mainioita tuloksia,
ettei ole koskaan ennen eikä jäl­keen
kansalaistemme keskuudes­sa
sellaisia tuloksia saavutettu.
Monet muu tyhteishyvää tarkoit­tavat
riennot ovat saaneet järjes­tömme,
tuen ja kannatuksen. V i i -
jatkuu 7. sivulla .
50-vuotisJHhlan mieHeitä
Suoraan sanoen, ilman kirjeen­vaihtajien,
järjestän jäsenten ja
muiden ^'avustusta' tästä juhla­numerosta
ei iollsi tuUut mitään!
Jotta "avustajain" työ saisi edes
osittaisen tunnustuksen, meidän
sallittanee unhoittaa vanha viisas
neuvo "ken vaivojansa vaikertaa, on
vaivojensa vanki" ja kertoa, että
tämän juhlanuineron valniislamises-j
a on oliut eräitä vaikeuksiakin. Ly­hyesti
sanoen, yksi kolmasosa Va­pauden
toimituksesta, eli yksi toj^
mitta ja -—vuorollaan heitä oli kak­sikin
— on ollut yiimekslHuluneen
4 viikon aikana joko sairaalassa
l a l kotitoipilaana; ollen se sitä ai­kaa.
joUoin täällä"pääkaUon paikal
la" olisi pitänyt valmfstella erikois-ainehistoa.
•. •.• w ••••• •• • •
Selvää siis on ettei näissä oloissa
olisi juhlanumeron' valmistamisesta
tullut mitään ilman -kirjeenvaihta-jain
ja muiden hyvien ihmisten,
mukaan' lukiep Liekin toimittajan
äpiia. Suurk}it<>s !kaikille niille,
jojd^n an9iösta nieillä on kaikes­ta
Hiuolimattä tämä juhlanumero!
TQl||)|tu|csen panos sen hyväksi on
tosm tällä' keVfaa minimaalinieh ja
niirifnuqdoin juhlanumeron heik'
kpiiksista ja*puutteellisuuksista vas­taa
yl^in.ph^fiai» toimitus.
Työväenjärjestöjen toiminnassa
on syytä kiinnittää erikoishuomiota
sen omaan historiaan ja kehityk
seen, sillä jmuussa tapauksessa kul­jettaisiin
sokkosilla ja ilman riittä­viä
"matkaeväitä".
"Tällaisia "virstantolppia" ovat
ennenkaikkea jär estojen edustaja­kokoukset,
missä laaditaan saatujen
kokemusten ja vallitsevien olosuh
teiden perusteella uusia toiminta­suunnitelmia
eteenpäin.
Samaan luokkaan lukeutuvat ta
vaUaan, vaikka eivät niin perusteel­lisesti,
myös vuosipäivien vietot.
Eteenpäin ponnisteltaessa on ai­van
välttämätöntä tietää, mistä on
matkalle lähdetty, minkälaisia vai-;
keuksia on kohdattu, miten on pul­mista
selvitty, minkä vuoksi on kär.
sitty tappioita ja miten ^enetellcn
on. parhaita tuloksia saavutettu.
Tässä mielessä ori syytä katsoa
taakse 50-vuotistaipaleelle, pysähtyä
tutkimaan nykytilanteen asioita ja
luotava näiden kokemusten perus­teella
suuntaviivoja tulevaisuuden
hyväksi.
Allekirjoittaneella olisi äärettö­män
kova halu palata"muistojen
pariin, mutta kun vanhat veteraanit
ovat antaneet näistä asioista niin
mainioita tuokiokuvia sieltä ja tääl­tä.^—
."a ne .voitaisiin toistaa paikal­listen
olosqhteiden höystäminä kai­kilta
suomalaisasutuksilta — niin
meidän sallittanee juhlahumussakin
kiinnittää huomiota nykyisyyteen
ja lähitulevaisuuden järjestötehtä­viin.
... , .
Sen lisäksi, että Caandan Suoma­lainen
Järjestö viettää tänä syksy'
liä 50-vuotisjuhlaansa, meillä on
useita muitakin tärkeitä järjestöteh-läviä.
Vielä on lehtiemme, Liekin ja
Vapauden hyväksi jär estetty haas-teryntäys
"keskeneräinen". Se on
erittäin tärkeä tehtävä. Jo ennen
haasteryntäyksen loppua alkaa Va­pauden
levitysryntäys, jonka tavoit­teena
on vähintäin 150 uuden tila­uksen
hankkiminen.' Sitten tulee
lehtiemme joulunmnerot, juuri val­mistumisvaiheessa
olevan 'Tasku-kalenteri
1962" ja "Joulun" myynti,
kuorojen konsertit ja näytelmäseu-rojen
näytöstilaisuudet, keskustelu­ja
muut itseopiskelutilaisuudet.
Sanalla sanoen — Järjestötoimin
tamme edessä on vilkas syystoimin-takausi
— ^a se onkin paras tapa
juhlia Jär eston juhlavuotta.
-Tosiasia nimittäin on, että kun
jonkun siirtolaisryhmän keskuudes
sa voidaan ylläpitää jonkun Järjes-^
tön toimintaa puoli vuosisataa, se
on kumoamaton osoitus siitä että
sitä järjestöä on tarvittu, ja että si­tä
tarvitaan. Sellaisen Järjestön toi­mintaa
ei ole rakennettu hiekalle
eikä liioin hetkellisten tuulentupien
varaan, vaan vallitsevien olosuhtei­den
kovalle kallioperustalle.
Tässä yhteydessä on erikoissyytä
palauttaa mieleeni että marraskuun
11 päivänä'on CSJ:n TPK:n täysis­tunto,
mihin tulee' torontolaisten
jäsenien lisäksi ,'äsenet myös Ca­nadan
suuremmista suomalaiskes­kuksista.
Samassa yhteydessä pidetään l i ­säksi
Vapaus kustannusliikkeen yh­tiökokous.
Näissä tilaisuuksissa pa­neudutaan
yksityiskohtaisemmin se­kä
Järjestön että lehtiemme asioi­hin..
Jäsenillä j a kannattajilla sekä
lehtiemme lukijoilla on siis jälleen
maiiiio tilaisuus ilmaista mielipir
teensä nykyhetken ongelmista näis­sä
kokouksissa.
He voivat joko yksilöinä tai osas­toina
lähettää ehdotuksiaan ja esi­tyksiään
Järjestön TPK:n kokouk­selle.
Lehtiemme lukijat "a kannat­tajat
voivat lähettää esityksiään kai'
kenlaisi.5ta asioista, joko julkaista­vaksi
Vapaudessa tai osoitettuna
yhtiökokoukselle.
Mikäli lehden lukijat haluavat
ehdottaa, että esim. Vapaus-lehteä
olisi jostakin syystä, joko isonnetta­va
tai pienennettävä, niin asia voi­daan
esittää keskusteltavaksi nyt.
Jos oletetaan, että lehti voisi pa­remmin
palvella — ja ehkä hieman
vähemmillä talousavustuksilla (pois­taa
ei keräyksiä voida missään ta­pauksessa)
— sanokaamme viikko-lehtenä,
niin siitäkin on paren^i
keskustella avonaisesti ja julkisgsii.
Jos halutaan, että lehteä pitäisi
isontaa ; a parantaa sisältönsä pjxo-lesta
vaikka se aiheuttaisi vähän l i ­sämenoja,
niin siitäkin asiasta voi­daan
keskustella aivan'julkisesti. ,
Mitä tarkoitamme sanoa on se,
että Vapauden lukijoilla ei ;ole, ei-kää
saa 'olla mitään sellaista "sy­dämenasiaa"
mistä ei voida julki­sesti
keskustella, olkoon sitten
kysymys joko tämän pakinan kir­joittajan
vaihtamisesta parem­paan;
lehden talousongelmista, po­liittisesta
linjasta, tai sen uutis­palvelusta
jne.
Tässä avoimessa, rehdissä mie­lessä
kun valmistaudumme tule­vaan
yhtiökokoukseen ja Järjes­tön
TPK:n kokoukseen — j a ne
pidetään täällä Sudburyssa mar­raskuun
11 pnä — niin silloin
seuraamme kukin kohdaltamme
Järjestömme esiraivaajien sen pe­rustajien
jaiuranuurtajien viitoit-;
tämaa tietä 7 - uusissa olosuhteis­sa
vuonna 1961. — Känsäkoura.