Vapaus, October 25, 1956

              Torstaina, lok^. 25 p.Thursdiiy, Oct, 29,195S
VÄrAU$
Oisv».«f Plnnlab CanuUaiu. Es- «imm l i n ^ mi. Aottiorteed
^'^^jfOMt dftv ip«a tv, Vae Vati
« M tbffee vettly: Toesdasni,
mbnOMf and 8aturdsys bjr Vapst»
TOHIiUi» CPiDtfaigr X4«, at 100.1(8
JEtaik ,8t eodbuiy, Oau Canada.
»itoriaJ Offfa» O0.4^«»5. Manager
E, S M , «utor w, eufim. 3mmg
^ d r e » ; 8ax 40, Bodtmty,. Ontario. /Mvertiting rates npon appUeatioo.
ThmsIaUoo free df change. '
TUAVSiBSStlATi'
ZMOäaUA'. ' 1 Ht. 7JOO 6 kk. 3.75
> > 3 kk. 2.25
snidyvvallolcsa: 1 Tk.^410 6 kk. 4^
Snomesaa: i vk. 8.S0 d kk. 4.75
finnit mnwBt
'.. *• ..-
Financial Polf-lehti s y y t t ä Oltawaa
^Pirölän tie räriaBsnuin''
/, yVuolan Yhtyneen Työväenpuolueen V^jisovassa .viikon,.
lof^ViVla pidetystä keskuskonjjitean l^kouksesta ja sen päätdk'
Bistron riittänyt paljon piriieen.aihetta sanomalehtien pals-.
loilla. ^Näyttää siltä, että maailman niielenkiintoisin a$ia on
historian^tässä vajeessa kysymys sosialismista? Kaikki eivät^
lug^ii^^sestikaan hyväksy sosialismia. Toisaalta nä^icläänf
Ja/.^ialismfeta puhutaan paljon, jos ei hyvää niin p^haa!
v Kuten muissaflcin sosialistisissa maissa tapahtuu,ja tuleei
edelleen^ tapahtumaan, Puolassa on viimeaikoina toteutettu l
johdonmukaisesti valtiokoneiston .demokratisoimista ylhäältä
' a]as>asti. Ifffin sanottuna Stalinin aikakautena oli sosialisti* ^
sessa^ maaifananbsassavirheellinert taipumus valtiovallan kes-
IcHj^iniseen ,seA käsityskannan perusteella, että sosialismin
^ai^^^n^n valia^isena ehtona on luja valtiovalta, sillä so- f
sC^|smin voimistuessa lisääntyy varsinkin ulkoapäin tuleva
^alra.''~T§ma käsityskanta on kuitenkin tuomitttu virheelli-^
:i^0a. ja^ ösbitef^u, että sosialismin voiton ja vakiintumisen \
lierusteeUä dii valtiovallan edelleen demokratisoituminen
iuJJp<ina!hdolliseksi. * . , |
c-llPötä' iAiisUB. vastaan katsottuna on^ Puolan Yhtyneen
iemipuduäen keakuslcomitean päätöksiä tutkittava. Mai-1
jkxiiÖ3)xs oti tuhannesti oikeassa julistaessaan, että gosia-n'
kehittyminen voi tapahtua monta eri tietä; se voi
tapiihtua < Neuvo^^toliiton 'tietä, Jlugoslavian tietä (Canadan
' tiet^,d^a^lin iikm ^Selvää myös on. että Puolan kansalla ;
on ermolidn'oikeus r-' minkääh ulkopuolisen maan sekaantu- g
inatta>^ä^'i;&älsiin asioihin — demokratisoida valtiokoneis*
(oaap';jä Icbhittaa sosialistista järjestelmäänsä kansallisten
. p^^ieidensä^ja'olosuhteidensa sekä omien suunnitelmiensa
.>U'^'AUkali me blemme.olleet tilaisuudtessa Puolan kehitystä
''seilrluiihaannietervehdinilme läthpiirhästi saatavilla olevien
^iieiiotjeh perusteella isitä valtion demokratisoimissuuhtaa, sillä
^aehmee Valiaiittamsiän suurten kansanijoukkojen keskuudesta
% i ^ t t iuntenfättoman voimallekaan itsealotteisuuden •'kansa-
, kunhan-(blintason parantamiseksi ja kulttuurielämäni vilkas-tut^
Hni^eksij «ekä samalla auttamaan eri yhteiskumtamuoto-jen<
i?aUhai^maisen rinnakHaisolon periaatteen toteuttamista. )
' Jjätbisin kuiri ieräisöä pilreiiäsä ollaan uskovinaan, tämä suun»
\t|i^lt]ille heikentämään sosialistista maailmanosaa, vaan edel-
, Veil'lujittamaan sosiali^isten maiden veljellisiä., siihteita
ijS^n' tasa-arvbisina kansakuntina niiden koosta,, ja^ voima-iuditeista
riippumatta. •; • ,
SpUTmAl^ KAltKAftAniStA
* Näyttää siltä kuin kannateltaisiin
Canadan teollisuuden < kdntrolUa
Yhdysvaltain' tabblta siten, että
meidän kauppspolitijkkanune perus-ieelfa
autetaan kulutustarvjkkclden
tuontia Ylidysvdlloista, joka ickee
tarpeelliseksi -ybdysi^altalaisen pää­oman
jatkuvan virtaamisen Cana-daan
Jotta saisimme kaupi>atappion
korvaamiseksi välttämätöntä ^ulko­maalaista
vialuuitaa tuodnin yhdys­valloista
ollen 8uuremman.kum sin
ne viennin.,— KItchener Jlecord.
Mielenosoitus ' .
auttos Toikiossa
Tokio. — Toistaiseksi on lopetettu
valmistelut Tokion läbistdllä olevan
amerikkalaisen lentotul^ikobdan Su-cakavankiitoratpien
pidentämisee­si.
Tämä johtuu suunnitelman,
o^sakseen saamista pahalaiatuisista
vastalausemielenosoituksista;^ ^^Tie-tojen
mukaan Japanin hallitus kes-kustele^
T lentokenttäkysymyksestä
seuraavassa istunnossaan.
Suunnitelmat lentokentän'laajen­tamisesta
aiheuttivat pari päivää
sitten valtavia mielenosoituksia,
joissa lähes 800 ihmjstä säi vammo­ja.
' . ,
Tömato. ^ St. iaureotin liaUi
tos 4» «sittänyt ''ejidottom^ vir­heellisen"
Jntvan koskien ^ y s v a l -
talaisten ajoituksia Canadaska, aa-nottiin
johtavassa eanadalaisessa
rahamiesten lehdessä täällä viiiqe
viikolla.' • ,
Hallituksen puhemiehet ovat i a t
Ituvasti käyttäneet liittovalUon ti^
lastotoimiston vv.^ 1950-54 niimerpi
ta puhuessaan .maantaloustilantees^
ta. Niiden perusteella ulko^iaalai-set
sijoitukset muodostavat^ npin
13% nmssa tehdyistä kokonaissi-joituksista.
i
Todelliset numerot osoittavat :iil'
komaalaisten sijoitusten olevan noin
kolme kertaa niin suuret
Financial Post-Iehdessä sanottiin
viime viikolla:-"Canadalaisten sääs
töt muodostavat :>nyt pienemmän
osuuden Canadassa tehdyistä sijoi­tuksista
kdin: minään raubahaikai-sena
vuonna sitten 1914. r Jokaises­ta
uudesta 3 dollarin sijoituksesta
Canadassa canadalaisten sijoittama
osuus muodostaa 2 dollaria. Noin
1 dollari jokaisesta kolmesta tulee
ulkomailia,'josta 75-80'sentin va
UUä YhdysvaUoista."
' Kun näihin sijoituksiin ei lueta
hallituksien tekemiä ja omakotei-iilo
Kshtyjä eljqittdtsia^ iäHmmaaU^
ien iUio^tusosuuc^ josta suurip «sa
an j^fei4ysvaltalai8ten.nousee yli 10
/ Aikaisemmin tämän kuukauden
''qfiuessa kauppaministeri Howei^
.aldusasiain neuvonantaja ^trkO^-X!
7irestoni^ sanoi, että ''eanadalaiset
}vat' rahoittaneet noin kolmeneV
.ännettäosaa maansa kehityksestä*'.
.V[utta koska^canadalaiset ovat teh-
.leet; suuria sijoituksia' myös ulko-
;naille, maahan tuleva ipääomaiijpi-tus,
kun, siitä vähennetään ,i|lkb-maille
tehdyt sijoitukset, rajoittuu
/ain noin 6 prosenttiin. tri^Fire-itonen
käsityki^n mukaisesti.^' . ^
Financial Postin arvion mukaan
tämän^numerontulisivolla 31-35%.
Siltaa rakentietaaii
SuoittenlaMen yli
Heblnki. — Syyskaon lopatla pa-'
lakf kötUn snomalafneik ktdttaorir
Vaitnuskanto k^deksanpSlvftlaeia
Tleraifolta EesUsta. SHDL:n pää-äättfenkaanattaja,
Vapaa' Sana
tiedusteli matkaan osaUlstimeen
mabterl Ealev) KUven matkavat-kUtelmia.
* / > ,
Vapauden levity.kampapj^
" j'Viikko'sitten alkoi Vapauden levitysryntäys 2^0" Uuden|;
' tilauksen hankkimiseksi lehdellemme. \ ' '
, \/Itämän ensimmäisen viikon aitana on täytetty" noin nel-
~ ^la^ösa tavoitteesta uusien tilausten kohdalta ja samalla on
tiusiUu <&olcojoukko,katkeamassa olleita t i l a i l i ' '
/^'•^!MUttaJsi|tä huolimatta haluaisimme kiinnittää asiamies­ten
^isäksi Vapauden lukijain ja kannatta jäin huomion t^hän
, iätikeä^Ptf^^Svä,^»-' Kieltämätön tosiasia nimittäin on, että
työ^S^nlehclet,. kuten Vapaus, tulevat nykytilanteessa en­tista
,^täz1ceimmiksi Ja ajankohtaisemmiksi! niiden paikka on <
' jo]^Uliaessa' (työläis- jä farmarikodissa — sellaisis&akin, jotka
iriip^dplUsesti ovat jyrkästi eri mieltä lehtemme viss"eissä
kaiu^otois^.. , ' '
' Yl^iis^ti .tunnustettu tosiasia on, että "tieto on valtaa" —'
ja Vain Seuraamalla ityöväenlehtiä, voidaan saada tietoja voi- ;
» ij^kaasti edistyvästä työväenliikkeestä ja muista edistykseen >
' tläitaävlstä'^ asioisjta, joista valtalehdistö joko vaikenee, tai
antiaa joko"cpuutteellisia tai kokonaan harhauttavia tietoja.
Ottakaamme joitakin yleisesti tunnettuja tosiasioita.
.^^;Vielä muutama vuosi sitten leimattiin miltei paariais-lil^
dikkaan kuuluvaksi kaikki, jotka rohkenivat puolustaa rau-l^
n^asiaa ja selittää, että rauhanomainen rinnakkaiselo on'
nisäidollista yhteiskuntamuotojen erilaisuudesta huolimatta.
Mfyi^S^nsijaan oh asia vallan toisenlainen. Sodanlietsojat jou­tuvat
yhä erotetumpaan asemaan; rauhanpuolustajat saavut-
.tavat moraalisia voittoja jatkuvasti ja kaikki vastuunalaiset ^
Riitit myöntävät jo, että rauhanomainen rinnakkaiselo on
seka'välttämätön että mahdollinen.
I^*"^Vielä muutamia vuosia sitten pidettiin parhaassakin ta-
.p^^essa '(aatteellisina 'kiihkoilijoina" niitä meistä, jotka
pohllivat ja toimivat .työväenlii'kkefen rivien eheyttämisen
hyväksi.« Vaikka .tässä suhteessa onkin vielä paljon toivomi­sen
varaa, Tniin myöntää kuitenkin täytyy, että työväenliik-ke^
iii {yhteistoiminnan . alalla on tapahtumassa voimakasta
keli^tysta. Vhtenätsyysajatus voittaa jatkuvasti lisää kanna-i
t^tj^;r-T-: ja; työväenUikk^^
den*ja' edelleen puolustavien lehtien tarve tulee entistä suu­remmaksi,
siinäkin tapauksessa vaikka ne eivät aivan kai­kin
suhteissa tyydyttäisikään kaikkia lukijoita.'-
'Muita esimei^kkejä voitaisiin luetella siitä, miten työ-i
vILenlehdet: ovat oHefet raivaamassa kivistä kaskea uudispel­loksi
ja auttaneet siten edistystä. Ottakaamme kansallistun­non
herääminen — ei vain Puolassa, Unkarissa, Algeriassa
;ja^iKyprosissa^ vaan myös meillä täällä kotona, Ganaclassa.
Vielä muutamia vuosia sitten leimattim^^
naan- kelpaamattomiksi isiksi, <kun ne muka eivät ymmärtä­neet^
että kansallisuustunne on "vanhanaikainen ja 'kuollut
tiinne" —,että ajan hengen ja tarpeiden mukaan on hyväk­syttävä
Icosmopoliittinen ikäsitys siitä, että varsinkin ^ikku-
; lpw:|Soj^nitäytyy luopua "yhteisen hyvän vuoksi" itsemäärää-
^ täällä. Lukijat tietävät sanomatta­kin,^
että kehitys on ollut vallan päinvastainen mitä kosmo-
^^pohittista • maailmai^tsomtista edustaneet amerikkala
s6£apolitiikot meille selittivät.
' . Samoin lukuisissa pienemmissä kotoisissa asioissa. Mutta
.^tärkeätä on tämä. Kehitys ei ole pysähtynyt — vaan s*e on
imsta alkuvaiheessa; Edistyksellinen maailmankatsomus mi-
- tä5=>lyöyäenliike johdonmukaisemmi
' edustaa;' x)n" saavuttamassa yhä suia-empia voittoja. Me
ölenimeiastuniassa työväenliikkeen uuden nousuntaikakau-^
t^sÄ.^ Tämä nousu ei tietenkään tapahdu samansuuntaisesti
'^a^samall^ saman piirustuksen mukaisesti
kaikissa maissa.- H^torian kehitys on paljon monimutkai-sen^
aakuin tamä. Historian kehityksessä on sekä nousut
Ensimmäiseen .kysymykseen, Joka
koski ; yleisvaikutelmaa ^Nyky-Eestin
elintasosta, ,vastasi >>maisteri' Kilpi,
että jjos vertaamme keskenään Hel|;
sinkiä. TaUinnaas ' (MoskdVaa; niin
Tallinna sijoittuu väliin. Sen katu­kuva
vastaa lähinnä Helsingin katu­kuvaa
— ihmiset ovat pukeutuneeV
paremmin,',ehkä mausta Johtuen —
mutta^ Tallinna Jää kuitenkin vielä
Jälkeen HelsIhgiJstä. Tartossa ilah­dutti,
erikoisesti se, että sodan'Jälkiä
näkyi hämmästyttävän vähän, vaik^a
kaut)unki;^ ijoutiiikin ^erikoisesti 'kärsir
mään^',sodasta,, mihin jatkutti osal-taan>
omls(aJien.^valhtuminen,vTarttar'^^
^an Joutui toisen maailmansodan ai-kana'
« rintaman liikkuvaisuuden:;joh^r
dosta toistamiseen sodan Jalkoihin. .
Oliko maUcan osanottajilla tilai­suus
tutustua laajemmalti eestiläiseen
elämään .kuin' yarsinaineii^^^;-o
cdellytU?
— Meillä oli täysi vapaus käydä
missäi^alusimme, .keskustella ihmlSr
tenkanssaja valokuvata^.Mutta^ohr
Jelma oli todellakin liian tiivis, sen
puitteissa ei mieM. ollut vaikaa kir­joittaa
edes postlkorkia Velka muis-^
tiinpanoja^ Ja niin ryhilyimmekin kir­jailija
Paavolaisen kanssa Jättäytyr
mään.pois ohjelmaan sisältyvistjä t i ­laisuuksista
Ja tekemään retkiä omin
päin. Muun muuassa kävimme toh­tori
Vuorela Ja ; minä kolhoosilla
VSirppi ja vasara". Jonka asiunukset
edustavat vanhempaa ; eestiläistä ra­kennustyyliä.
Talon asukkaat koh-^
distivat aivanspontaanisesti: meihin
ystävällisyyttä, he eivät oUeet etukä­teen
tietoisia vierailustamme.
: Saimme useita tilaisuuksia tutustua
ihmisten elämään heidän- kodeissaan.
Ix>istavimmaksl tässä, suhteessa muo­dostui
Vierailuinmet timnetun'suomi-ystävän^
- Eestin laulujuhlien organi­soijan.
OiustavEmesaksin kodissa.
EestUäiset osoittivat kaikkialla suo­malaisia,
kohtaan suurta ystävälli­syyttä;:
he olivat iloisia -Ja hauskoja.
Läheistä < sukulaisuuden tunnetta.
Joka syntyi kosketuksessa heidän
kanssaan, korosti vielä kieli. Josta
eestiä taitamatonkm ymmärsi vaivat­ta
n. 60 prosenttia. Joka puolella
eestiläiset ilmaisivat halua- läheisem­pään
kosketAkseen. suomalaisten
kanssa Ja toivoivat lyhintä Ja suorin­ta
yhteyttä Helsingin Ja Tallinnan
välille, ihnan kiertotietä lahden ym-^
pärl.
»-^Millaisia vaikutelmia saitte ny.
ky-Eestin kulttuurielämästä^ -
— Bman mitään epäilyä voi sanoa.
'että> Eestm kulttuurielämä, i tiede - Ja
taide';^at huomattavasti paremmas­sa
^asemassa kuin ennen sotaa. Väli­töntä
vuorovaikutusta muiden Jöal--
den kanssa kaivataan Ja eestiläiset
toivovat -voivansa vähitellen solmia
yhä läheisempiä kosketuksia kaikkien
Itämeren ympärillä asuvien kansojen
kanssa. t,
Radion tohnlnta on samoilla Un-
Joilla kuin meillä erotuksena vain
se, että Eestissä on televisio, Jotapai;-
haiUaah 'laajennetaan; Teknilliset
laitteet ovat täysin nykyaikaiset.
^ Erikoisssti haljusi maisteri Kilpi
koi:'ostaa ^ eestin i kielen asemaa: maan
eh^hmnäisenä kielenä. Eesti on en­simmäinen
.kieli aina.' niin radiossa,
kouluissa kuin muuallakhi. Venäjää
opetetaan' kouluissa;: toisena - kielenä
niinkuin meillä ruotsia Ja toisin kuin
meillä^monesti .kuvitellaan; radiossa
on venäjänkieltä'~*vähemmän kuin
meillä ruotsinkieltä.' Täy^ tuulestii'
temmattuja ovat väitteet; että Eestfe?'
sä olisi käynnissä .venäläistämistä.
Eestiläiset ;ovat itse suoman neuvosto­tasavaltansa
< Johdossa'Ja^v^
maan: asioista.-1 Venäläisiä' on maassa
tietenkin Jonkin: verran.-muttav esim.'
Tallinnan.asukkaista he muodostavat
valii nom 10 pros. Eestiläiset ovat
erittäin V kansallisylpeitä' Ja 'se ;op&
myös ^ Neuvostoliiton tasavaltojen
puitteissa, tnkomaalaisten suhteel­linen
osuus maan -pääkaupungin
asukkaiden, .kokonaisluvussa:on sama
kuin ennen :sotiaisaksalaiset ovat nyt
poissa, heidän; tilallaan on vastaavas'-
ti muita el-eestiläisiä.
—^Tapasimme myös ihmisiä. Jotka
ovat istuneet syyttömästi vankiloissa,
kertoi maisteri Kilpi. Eestin kommi^-'
nlstisen; - puolueen ; Johtohenkilöt
myönsivät, että tällaista oli saattanut
tapahtua^ Nyt ovat .syyttömästi kär­simää))
Joutimeet saaneet kuitenkin
täyden hyvityksen. Enää elää maan
ulkopuolella vain pieni määrä, suurin
osa maasta katkoitetuista on nyttem­min
palannut takaisin.
..Mmv tapasimme erään Tarton yli­opiston
dosentin. Joka Dli istunut van­kilassa
neljä vuotta syyttömästi, hän
on nyt saanut takaisin virkansa entis­tä
parempana Ja hänelle on maksettu
täysi Hpalkkai feoko vankllassaoloajalta;
Hän oli innostunut, kun tapasi suo^^
malaisia. i lähti Jopa mukaamme Tal­linnaan
Ja unohti Innostuksissaan
vielä päällystakkinsakin. ,
. Kokonaisvaikutehnaksemme jäi, et*
{^eestiläiset tuntevat vilpitöntä ha­lua
: tutustua Suomenlahden pohjois­puolella
asuvaan heimokansaan, solr
jnia sen kanssa läheiset, ystävyyssuh-;
teet naapurikansojen rauhallisen, ys-;
tavallisen: kanssakäymisen pohJaUa.
Tämä pitäisi kaikkien piirien ymmär­tää
myös meillä, sillä todeUlsen. vil^'
pittömän - rauhanra^auden pohjalle
rakentuva ystävyys kansojen välillll
el-riipu yhtelskuntajärjestehnästä. i i
että laskut, tasaiset edistysaskeleet ja hypyt. Mutta kaikki •
nierkit viittaavat siihen, että edistyksen tie oh aukeama 1
entistä, laveammaksi.
- Tässä tilanteessa tulevat työväenlehdet entistä tärkeäm­miksi.
Siksi pitäisi nyt tehdä kaiken voitavamme myös
Vapauden levittämjjeksi.
Vapauden tilaajat ja lukijat: Vapauden levittäminen tu- ^
•lee sitä helpommaksi mitä suuremmat joukot osallistuvat leh-^^
temme levitystyöhön. Asiamiehet ja -naiset eivät voi par- ,
haalla tahdoUaankaan tavata kaikkia niitä maanmiehiämmejf
joille pitäisi Vapauden tilausta Jtarjota. Mutta jos lukijat "
ottavat asiakseen puhua Vapauden levittämisestä naapureil- i,,
leen, vperhetuttavilleen ja työtovereilleen, nim silloin tulee 1
onnistuminen taatuksi. Toimituksen ja liikkeenjohdon puo­lesta
me siis Vetoamme Vapauden lukijoihin ja ystäviin: '
Ottakaaa asiaksenne tämän, ryntäyksen aikana puhua Vapäu-1
den puolesta. Jos ette halua itse väUttää tUauksia niin ihnoit- i
takaa asiamiehille "henkilöistä, jotka, haluavat lehtemme ti-
> Iata. Mutta asiamiehiä ei tarvitse odottaa, sillä jokainen
Vapauden tilaaja voi ottaa uuden tilauksen ja lähettää sen *
joko suoraan Sudburyyn tai antaa paikalUselle asiamiehelle.':
Tehkäämme siis voitavamme uusien tilausten hankkimiseksi i
Vapaudelle. ' ' * 1
Tri Firestone kyllä tunnustaa:"Sii-ä
buoUmattä, joillakin aloilla, eri-kfoisestikin
dljy- jarvuorituotannon
^kä joidenkin määrättyjen tehdasf
teollisuuden ^: aloilla, ulkomaalainen
pä^0m^'^^;muodostaa .-'v
?sän.' yhdysvaltalaisten yhtiöiden
pääasiallisesti';kontrolloidessa iisei-'
den canadalaisten yhtiöiden tule­vaisuutta.")
• ' '
I Canadalaisten ^pääomasijoitukset
on tehty pääasiallisesti kotien, tei-'
den, koulujen, sairaaloiden raken^:
tamiseksi'ja maatalouden kehittä-ni$
e}ui;: siis"soaiaalisena pääoma-l
a " . yhdysvaltalaisten pääoma on
sijoitettu' pä^iallisesti kansallis­en
resurssien, ja tehdastuotannon
/aitaamiseksi. . ^ - '
tO^tASiOIDEN' SALAAMINEN
; J^tusiv^
:irjöiiuksessaah t^ost julistaa: "On
luorustamatonta sellainen; ettaJial:
.iltiHcsen puhemiehet jatkuvasti toisr
iavat: tilastotoimiston-aikaisemmlK
ta, vuosilta ; julkaisemia keskimaa-'
räisiänumeroita aivan kuin ne vie-
-äkin soveltuisivat nykyiseen: tilan?
ceeseen.:. Siten: >;^'S
nasti:valheellisen:kuvan;:kun sa-
,iotaan, että 'viime vuosina'- ulko-
'naalainen:pääoma 01^:: muodostanut
:/ain^v6> prosenttia'.:.Canadassa!:teh-
Jyistä sijoituksistac"
' Samassa kirjoituksessa vihjataan,
että Ottawan : taholta ^koetetaan -sa­lata
tosiseil^oja, silliä ne aikaan­saisivat,
hämmennystä Ija väitetään,
3ttä hallitiiksen "on; omattava sel-
.väivastuu.: jonka, muka^esti^n :^on-ilmaistava
.canadalaisten:;perussuh­tautumisesta',?
^yhdysvaltalaisten^si-oituksiin
tääUa.
- ^ 1 H M £ mv ÄSiMMME"" "
ÄONTROLUA",: ,
Postin,käsitylcsen mukaan voltai-vöiin
tehdä .seuraavanlainen'^yhteen­veto
suhtautumisesta r
"Ensiksikin, ' Canada, , lUinkuin
kaikki muutkin kasvavaj^ maat, tar­vitsee
niin ' uutta' pääomaa- kuin
uutta kansaakin^:Ellemme saa:mo­lempia,
.meidän i kehityksemme '^^^^^^
da&tuu. • '
"Mutta toisena oh se, että Ca-nadaa:
ei ole koskaan halUttu ^yksin­omaan
talouden ja->maatieteen'>logii-kanr.
perusteella; Jos niin '.olisi ^ta­pahtunut,
ei olisi biomassa Cana­dan
kansakuntaa. Vu^osia kestäneen
taistelun jälkeen omien asioidjen
kontrollin saavuttamiselcsi, omalaa­tuisen:
kansakunnan perustamiselcsi
Pöh joisr'Amerikan-: pohjoisosassa,
canadaläiseteivät tule alistuvaisesti
sallimaan asioidensa kontrollin os­tamista
kenenkään toimesta.
VAROITUS YHDYSVALLOILjUB;
"Kun nämä kaksi käsitettä on
tuotu selvästi esille ja hyväksytty
yleisesti, on selvääkin, että he voi­daan
sovelluttaa' yhteen. JEi\'ole
mahdotonta^ yhdysvaltalaisten naa-puriemme
ollessa sellaisia kuin he
ovat, jotta Canada jatkaisi heidän
pääomansa käyttöä silti hyväksyen
Sitä väin tfaytadalaifdeP' ehdoin. Me
«temme vdräjlisia itsearome koh-taan
ja my8s -ulkomaalaisia - koh­taan
jatka^naan sen seikan korhs-faniista.
ettS Canada on erilainen
jnaa i a aikoo myö» pysyä erilai-k
n a ^ ^ ^ r - J f \ ^' "
"Ulkpmaalaista pääoman sijoitta-
Jaa onfvär0|^v^iedä'Ji^en mef
nestymisensä riippuli pitkän päälle
siitä kuinka hän järjestää lii^fe-
Jaltoksehsa pana^alaisiih oloihin ja
tarpelsiii^.i»peutuvaksi. .Hänen, on
käsitettävä se^^ seikka,, eitä tämä
'maa on/vielä Juihkoisasli itsenäi­nen,
jaketta pintapuolinen yhtä-lälsy^
mme Yhdysvaltain vkanssa
salaa .meille ominaisefei 'luonteen,
jopka hänen ^on: opittava^ Jos vai­tiolomme
johtaa : -.yhdysvaltalaiset;
pääoman sijoittaj at ajattelemaan,
että ,lie voivat kohdella Canadaa
vain pelkkänä Yhdysvaltain liittee­nä,.-
se-johtaa vain ikävyylssiin; tu-!
leVaisuudessa."
Monesiassa
Pddofr — Indohesianr presiden­tin
Sukaroon Kiinm^ferailun päät­teeksi
annetussa* yhteisessä julki
lausfimassf sanotaan suoritettujen
neuvottelujen sujuneen ystävällisyy-,
,'dcn, yhteisymmänryksen j a niolem-minpuoUsen^
fcunnioituksen ilmapii-rissa.-.
,^ ,
Neuvottelut^koskivat kansainväli­siä
kysymyksiä, kuten Kiinan ja In­donesian
suhteita: ja niille oli lei-maa-
ant^v£|ii.a Bandungin konferens-
.sin henki/Edelleen pohdituin K u -
nanliittjTniätä f K A o n , läntisen Uu­den
Guinean asemaa sekä tuen an
tamlsta^ EJg^tille Suezin selkkauk­sen
: vuoksii'' Lisäksi olivat keskus?
telunalalsina- kauppaneuvottelut;
jötkäikäydäSn Pekingissä, ilmoiteta;
tiin julkilausttima^aT
Kiiimn'^ ^presidentti Maotsetung
suöstui^fi^iikamon kutsuun vierailla:
Indonesiassa. Matkan ajankohta,
määrätään myöhemmin.
YRJÖ SIROLAN T U H KA
K O T I M A A H AN
:f*
Helsinki. — Lokakuun 18 pnä
^pidettiin Helsingin kulttuurita^
loUa aseiden eri järjestöjen edus-
Alajien,; yhteinen kokous, iossateh-:
tIin .päätös Suomea. työväenliik­keen
suuren opettajan'Ytjö S)-'
^ rolan syntymän /: SO^vuotispäivän •
vietosta Helsingissä. Juhla pide-
""iäan marraskuun 11 pnä HTyn
, taloE^ juhlasalissa. Myös keskus-
: seitiin niistä to:menpiteistä, joita
on suoritettu Moskovaan haudar:
: tun-Yrjö S i r o l a tuhkauurnan kor
ilmaahan siirtämiseksi.
Yrjö Sirola Säätiön toimesta on
Yrjö Sirolan tuhkauurnan kotimasr
han siirtämisestä jo keskusteltu/se­kä
suomalaisten että neuvostoliitto­laisten
viranomaisten kanssa ja mo­lemmilla
tahoilla on asiaan suhtau­duttu
myönteisestiv Alustavasti on
myös varattu Malmin liautausma^ld
liaulapaikka; joka on lähellä-vuodan
1918' punaisten hautaa.
koska nämä siirtotoimenpitcel
liittyvät'i^fjö Sirolan syntymän 80-
vuotismuistoon^ on Yrjö* Sirolan
Säätiö ikääntynyt useiden työväen­järjestöjen
puoleen «luistojunian
Järjestämiseksi marraskuun 8 päi
vän vaihe^la.
Juhlaan^ kutsutaan mm.' use-ta
Yrjö Sirolan hanssatyöskennelleilä
Suomettv 4yöväenliikkeen veteraane­ja.
Esitelmän Sirolan elämäntyöstä
ja senifmerkityksestä pitää kansan­edustaja
, E l l i Stenberg. .
Suomi Unes^coon
Pariisi. Suomi on 77. kansakun­tana
liittyjayt' Unescoon, ilmoitti
järjestön päämaja lokakuun 12 pnä.
Liittymisasiakirjan ^ allekirjoitti
Lontoossa;:torstaina: Suomenr Lon­toon
suurlähettiläs Salan Tuomioja;
SITÄ
M
TÄT
Nuori mies «n päättänyt ki
erästä neitosta. Hio päätti läJ
tyä aihetta varovaisesti:
— Osaatko sinä valmistaa ruo
kysyi-mies.
Enköhän . . . mutta osaatko
nä pestä astiat?
• •
SKOTTILAISTA
Englantilaisen kirjailijan Eve
W.aughln puheille tuli eräissä t
suissa vanha skotti, ravisti häi
kättään dia sanoi: ' ^
:\ ^ y V i i ^
nio. Vähältä'piti, etten ostanut:
itseUenL
T I L A T K A A V A P A n SI
Työvoiman määrä
noussui Caiicidassi
oaawa.~ —- TeolUsuustyöläis
palkat ja työvoiman lukumäärä !
vutti uuden ennätyksen elokuuti
lussä.tiedoltti tilastotoimisto vi;
viikon lopulla. -
'Kalkissamuissa paakunnissa
säänt3i työvoiman lukumäärä pa
Quebecissa:'. Työvoiman lukumääi
vähenemiseen Quebecissa oli sy:
teö^is^ustuotannon j a rakennus
minnan vähentynunen;: Tämä ka
er.tyisesti tietöitä. /
Tilastotoimiston antamien tit
jen mukaan teollisuustyöläisten k
kimääräinen.viikkopalkka elokuu
pnä. o l i : $64.74; .kuukausi' aikaisi
min se oli $64.56 . ja/vuosi'sit
$31.13. Työläisten määrä" lisään
heinäkuusta: elokuuhun 7 i(>rosea
la» j a : viime .vuoden elokuiin 1 i
västä, lähtien 7.7 prosentilla.
. Quebecissa , dli keskimääräir
viikkopalkka $62 verrattunaS$58
vuosi sitten. Tämä merkitsee, e
Quebec^ oli 10 tilalla palkkojen si
ruudessa maamme maakiutien j<
kossa.
. Kaikkein korkein keskimääräin
viikkopalkka oli British Columbi
sa $70.98 ja seuraavalla sijalla
Ontario, jossa se oli $67.12.^ Piir
Edward IsJ^ndissa oli ;keskimäär
nen viikkopalkka $48.03^611 alhaii
kuin missään muussa maakunnas
M U C H
> 1 0 R M A L :
ram
USA:n säätutkimustoimiston laatiman arvion tai ennustelun mukaan tulee mel­kein
kaikkialla Canadassa, lukuunottam itta äärinunäistä länttä, olemaan loka­kuun
20 päivästä lähtien 30 päivän ajan normaalia lämpimämpi sää. Suurten
Järvien alueella,^ niin Ontario*" kuin USA:n puolellakin, sanotaan lämpötilan
pysyttelevän paljon yläpuolella'normaalin. Itärannikolta aina W i n n i p e g i in
saakka tulee vallitsemaan normaalia lämpimämpi sää, Suurten Järvien alueel­la-
kaikkein eniten yläpuolella normaalin. Winnipegin ja Edmontonin välisellä
alueella vähän yläpuolella'nonriäälin, siitä Tyynen meren rannikolle alapuolella
normaalin ja- Alaskan seuduilla paljon normaalin alapuolella. Tällä kerralla ar­vellaan
yhtämittaisen lämpimän öään jatkuvan a i n a k i n joitakin päiviä sillä
vaikka Canadan luoteisosassa oipän tulossa kylmä aalto, niin uskotaan etelästä
tulevan lämpimän virtauksen'kykenevän estämään sen etenemisen. Saadaanpa
nähdä minkä verran täUä kerralla ennustukset pitävät paikkansa. * -
Piwjf>0 PAKINA
MiiAa entäs se hulluus?
- yUme viikolla kiintyi hutuniom-me
kahteen mielenkiintoiseeja uutis-tietoon.
uniistä:: onnettomista, :jotka
syystä-, tai: toisesta:; ovat menettäneet
^irkcnsä.
Ensimmäinen niistä tulkitsi mie-
Jenvikaisia ^ i^llaisina kuin he sai-
^rautensaaikana ovsd ja niinkälaisik-si
tavalliset kansanihmiset heidät
mielissään yleisesti leimaavat
Muistellaanpa vain sitä Milanosta
tullutta uutistietoa missä kerrottiin
kahden mielenvikaisen miehen sito­neen
erään kouluhgopettajia käsistä
Ja jaloista ja terrorisoineet sitten
sekä opettajia että lapsia kuutisen
tuntia uhkaamalla;tappaai lapset, elt^
leivät: he .saa 200 nuljoonan: liiran
lunnaita. Kukaan.el tiedä' miten
tämä /murhenäytelmän olisi f päätty­nyt
ellei urhea ja pelkäämätön
opettajatar Paoia Susin olisi saanut
Irroitetuksi itseään siteistä ja käy­nyt,
äkkiarvaamatta toisen- mies­puolen'.
kimppuun, siten antaen ' t i ­laisuuden
vianomalsille- asiansel-vlttdyyn
n i i n ettei lapsia voitu lou­kata.
- i . ^ _ ' 2 .
, ^"Hullut ovat' hulluja'? ,tuli «ar­maan'lukijan.
niieleen mainiti^ tra-^
tistiedon luettuaan. 'Ja^^inoufit sa-''
noivat että m i l ^ ^ hulluja pidetä
isellaisissa paikoissa, missä he eivät
voi tehdä mitään pahaa. - •
Toinen mielenvikaisuuttaikäsitel-i
lyt laitistieto :^tuir Englannista^ mis­sä/
eräs ..torypuolueen; parlamentin:
jäsen,^joka on itsekin.'ollut niielen-^^
aikaisten parantolassa, järjesti jul­kisen
tilaisuuden,^ eli juhlan mie­lenvikaisten^^?
parantolasta vapautu­neille.
Vaikka tämä viimeksimainittu ta­paus
ei ^auttavasti vsaanut osakseen
murto-osaakaan/siifä huomiosta^ mi­kä
tuU-ensimainitun tapauksen koh-äallet
nila 'asiaa:: vähänkin syvälli­semmin
ajatellen tuntuu, että se
olisi sittenkin' ansainnut paljon
suoremman tilan lehtien palstoilla
j a muutenkin paljon enemmän huo­miota
osakseen. '
-Pankaaiimie käsi sydämelle: Mo­nella
henkilöllä, muuten- valistu-neepakin'
ihmsellä,^ on' vlää ;Noakin
aikainen vinielenlvakaisiajoko^^
veksiva im Viönkatsova käsitys.^ Jos
'.esim: V suvussa'Konrs^
henkilö, vniin^^itä.pi^
sanoen suurena häpeänä.' "
[ ,Tosiaäa,r luonntdllsestl on ,,se,
:et^'i suelenvQausnnsjon
aivan samalla lävsdla koin on
keuhkotauti^ sydänvika^' vatsaviat,
syöpävjne: J a mikä tärkeintä, suu­rin
osa:,mielenvikaisista voidaan
I tai paremminkin; sanoen voltaiäin
parantaa lääketieteen jo tunieml-en
menetelmien avulla.
.: Ja mitä enemmän lääketiede tässä
suhteessa kehittyy, sitä eneiqmän
rupeaa mielenvikaisten parantolois­ta
vapautumaan ihmisia — ja se
vaatii^iieidä^ tilansa ymmärtämistä
niiltäji^^otka.ovat niin^onnellisia, et­teivät
vvole,:^mielenvikaisuutta pote-jneet
Me ,kaikin' olemme elämämme:
varrella nähneet rmieledvikaisia: ih-misiä.
vAlIekirjoittanufkin voisi ker­toa
itse näkemänsäv perusteella: mi­ten
lielpoätikiivvoi nuori ja näköään
hyvin 'Voimakas mies tulla melko
/lelpostl-mielenvikaiseksi. '
; Ja ;mikään' ei ole: sen :säälittäväm-pi
nähtävyys kuin mielenvikainen
henkilö. Allekirjoittaneella oli so^
dan Ibppup^oleUa^tlialsuus cTäässä
rsuurenkössa sotilassairaalassa näh­dä
vähän yhtä ja toista. Siellä oli
vaikeasti -h&avoittuneita vuodepoti-;
laita. '"Oli' sokeita nuorukaisia'oli
sekä jalkansa että kätensä: menettä­neitä
muuten elinvoinialsia, mutta
kerras^ian ""avuttomia miehiä. Jllut-^^
ta kaakein säälittavämpiä, olivat
sittenkin mielestämme ne jotka bll-'
vat, oslttaisesti järkensä menettä­neet/
, " ^ \
Yleisesti myös tiedetään, että
mielenvikaisten hoito — vaikka,sii­nä
^stditeessa onkin tapahtuniit suur­ta
parannusta ~ oh maäsSaimne'*
'Afi.'fii:";ö!:•*>^Ä;•^^!•!fi»5^S-VJ^
kriisitilanteessa.Mielenvikaiste
parantoloita ja lääkäreitä on aiva:
liian vähän. Ja käytännössä oleva
hoitolat suurelta: osalta 1 :yanhana
icaisla; ja: tarkoitii^seensa"sopimatt<
mia -T-^: ne ovat' ikSänkuia rangaii
tuslaitoksia, eivätkä sairaaloita. J
viralliset tilastotiedot kertovat ett
miielenvikaisten lukumäärä lisäär
tyy jatkuvasti ja hoitokriisi pahe
nee. ^.
Ja kuitenkin tämäkin ^ulma oli^
melko helposti ratkaistavissa, jö
asiaan" kiinnitettäisiin riitläväi
suurta: huomioa myös meidän tava!
listen Virtasten toimesta; Jos ny
mielettömään-varustelukilpailuui
käytettävistä'sadoista 'mlljoonist
doUareista käytettäisiin vuosittaii
muutama kymmenmiljoonaadolla
T i a itnielenvlkaisten sairaalahoidM
järjestämiseksi, niin pian päästäi
siin tässäkin suhteessa pitkä aske
eteenpäin.
Muttaiähän päästään vasta sittei
kimnfehävitmnme omasta keskuu
desiämme, tarkoitamme ^tavallisei
kansan keskuudesta :sen:kasityksen
että ^melenvlkaisuus on muka jota
k i n yliluonnollista mitä pitää jokc
hävetä tai halveksia. /
yJos: kansan, enemmistö omaksuin
iässäkin ^unistamattoman totun
den;-etta.inieIenvife^uuskin.on ta^
tia^ kuten monet muutkin taudit,
ja että sitä.voidaan hpitanialla pa-rantaat^
^biin slUoin^lähe^isI zibpeas-ti
myös sö päivä,'ijcUoin valtioval­lan
.pitäisi,' huolehtia r j>nniettomien
mielenvikaisten hoitamisesta.