Vapaus, March 15, 1972

              VUOSIEN TAKAA
49 VUOTTA SITTEN:
KASVUKIPUJA LAPSEN KENGISSÄ
. . . Edustajakokous huomioi kaikessa viisaudessaan, että Vapaus
on oUut hyvä sisältöinen jä liike mennyt hyvin eteenpäin ja erikoi­sesti
vielä, että lehti on pärjännyt viimeiset seitsemän kuukautta
yhdellä ainoalla toimittajalla; tästä on palkkioksi katkaistava toi­mittajan
ja liikkeenhoitajan palkkaa 25 dollarilla kuukaudelta . . .
Emme matki porvareita. Nosseri!
. . . Muuten oli edustajakokous sangen kitsaalla tuuella. Kaik­kia
menoja, mitä on uhrattava lehden sisältöön, yritettiin keriä
pienemmiksi ja toimitsijoita pidettiin välttämättömänä pahana, joita
on siedettävä, kun ei ole vielä'keksitty sellaista automaattia, mikä
hedelmöittäisi köyhälistömaailman henkisyyttä ilmäiT heidän jär­keään
. . . Annettiin ymmärtää, että he ovat vain musteen tuhri-joita,
jotka elävät herraista elämää ja vetävät lihavaa palkkaa köy­hälistön
kustannuksella . . .
No entäs toimitsijat, jotka hekään eivät elä vielä tänä päivänä
pelkästä aatteesta, vaan työvoimansa myynnistä, mitä he ajattele­vat
. . . Mitäpä he. Eihän heillä ole edes puolustusoikeutta . . .—
Punikki (luultavasti toimittaja H. Puro, joka edustajakokouksessa
oli esittänyt eroanomuksensa. Liikkeenhoitajana oli silloin J. V. Kan-nasto.
Kokouksen yksi tärkein päätös oli että kahdesti viikossa il­mestynyt
Vapaus laajennettiin kerran 8-sivuisena ilmestyväksi ja
että toimitukseen otetaan 2 henkilöä: toimittaja ja apulainen).
— Vapaus, "Pikkutietoja",maalisk. 8 p. 1923.
MUdco Eräneii: ^
LAPIN LUONTOA JA IHMISIÄ
"Persana kun loppui viski"
30 VUOTTA SITTEN:
SOTA-AJALTA
Intian kysymys voidaan ratkaista vain myöntämällä Intialle
vapaus, sanoi kongressipuolueen johtaja (J.Nehru).
— Vapaus, uutisotsikko, maalisk. 10 p. 1942.
Suomen edustajain toimintaa rajoitetaan USA :ssa . . .Suomen
hallituksen asioilla olevien on tästä lähtien saatava valtiodepart-meqitilta
(ulkoministeriöltä) matkustuslupa lähtiessään asioilleen . . .
— Vapaus, uutistieto, maalisk. 12 p. 1942.
Punainen armeija hyökkää Ukrainassa. Natsien keväthyökkäyk-sestä
ei tule mitään, sanoo NL :n armeijan lehti.
— Vapaus, uutisotsikko, maalisk. 14 p. 1942.
Eläkeläisille yhtä ja toista
Toronto. — Kuinka varaha on
vanha? Kysykää kuinka korkea
ori^ korkea tai kuinka syvä on
syvä, löjrtyykö siihen vastausta
joka tjrydyttää? Olipa vuosia
kuihlka vähän tai kuinka paljon
.." .-olet vanlia, jos sinua ei enää
kiinnosta mitä ympärilläsi tapah­tuu.
Kun et enää talvella ajatte-ÄLÄ
VÄLITÄ —
anna Heynon välittää!
Soita 481-0001
ROLF HEYNO
REALTOR
890 Mt Pieasant Rd., Apt. 1404
Toronto 12, Ont.
. Täysivaltainen suomalainen
kiinteistövälittäjä
Toronto Rea! Estate Boardin jäsen
S.C.A. UrheiluUitio
Tirkailijoiden osoitteet:
Puheenjohtaja: Ake HunnakKö
90 NevUle Park Blvd.,
Puh. 691-6195
Torani» 260 Ontario
Sihteeri: Paavo Vaurio
49 Hiawatha Rd., Toronto 255 Ont.
Puhelin 466-8815
Raihastoirdioitaja: Lauri Penttinen
226 McKee Ave., Wdilowdale, Ont.
Puhelin 221-8076
le tulevaa kevättä, et muista et­tä
lumen alta nousee vihreä ruo­ho,
lehdet puissa odottelevat ke­vätauringon
elvyttävää voimaa.
Olet vanha, jos et enää muis­tele,
ja odota, miten keväällä jäät
sulavat järvistä; kuinka kevään
tuulet vienosti puhaltelevat ja
sinitaivaalla untuvapilvet leijaile­vat.
Olet vanha, jos sinua ei
enää ilaihduta lintusten laulu tai
kevään ensimmäisten kukkien
loisto.
Kuinka vanha on vanha? Olet
vanha, jos . et enää näe mitään
kaunista ympärilläsi^ jos et suun­nittele
mitään, jos sinulla ei ole
mitään kiinnostusta toisiin ihmi­siin.
Olet vanha, jos et enää
kuuntele lasten iloista naurua,
jos et enää halua lasten kanssa
keskustella. Olet vanha jos mie­lestäsi
kaikki muut ovat aina
väärässä, sinä yksin oikeassa.
Kuinka vanha on vanha? Van­ha
voi olla kolmekymmentä, nel­jäkymmentä
tai jiideksänkym-mentä
vuotias. Mutta yhdeksän­kymmentä
vuotias voi myöskin
olla nuori, ei vanhuutta vuosissa
lasketa. Se riippuu siitä minkäs
lainen on henkilön elämänkatso­mus.
Lapsikin voi olla mieleltään
vanha, jos hänen elämästään on
puuttunut rakkaus, lämpö, kodin
tu rva ja ystävyys, jos hänen • elä-mänsä
on ollut täynnä järkyttä-
AI HERRAN JEE
eU DOLLARI PRINSESSA
KIRJOITTANUT E. LAPINSALO
HUVINÄYTELMÄ
, 4:ssä NÄYTÖKSESSÄ— 6:s5a MUUTOKSESSA
Esitetään
Don haalillay 957 Broadview Ave.
Sunnuntv maalisk. 26 p. - klo 3 ip.
HENKILÖT:
PAPPA (sota-aikana rikastunut) Eino Erkkilä
ROUVA (hermostunut, epäilee kaikkea^ . . . Aino Lahti
AAKUSTAA (koulujakäynyt typeräpoika .. Aulis Salonen
LIISA (palveluksessa kartanossa) Lyyli Tamminen
KALLE (autonkuljettaja) : : Elimen
Tule viettämään hauska sunnuntai-dltapäivä kanssammer'
SANO NAAPURILLESI MYÖSKINI Näyttelijät.
CSJ:n OSASTOJEN KOKOUKSET
CSJ:n Toronton Osaston kokouk-aeit
pidötäjän johtokimnan kut­susta
Don, haaliUa, 957 Broad'-
view Ave.
CSJ:n 8uö>uryn osaston kokouk­set
pidetään kerran kuukaudes­sa
johtokunnon kutsusta. Johto­kunta
kokoontuu useammin
asiain vaatiessa puheenjohtajan
kutsusta. Kirjeenvaihto: Box
36VSudbury, Ont.
CSJ:n Beavcr Laken osaston kuu-kaiUslk<*
ous pidetään Joka ktiu-kafuden
toisena sunnuntaina klo
1 päiväHä osaston haalilla. Kir­jeenvaihtajan
oeoite- y. piispo-nen,
B. R. i , Wörthlii«ton, Ont.
CSJ:n Vancouverin .osaston kuu­kausikokoukset
pidetään Olln-ton-
haallssa jokaisen kuukauden
toisena sunnuntaina kello 2 ip.
Kirjeenvaihto osoitteella: 2605
Baat Pender St.. Vancouver, B.C.
CSJ:n Sauit Ste. Marien osaston
sääntömääräinen kokous pide­tään
joka kuukauden ensimmäi­senä
tiistaina keMo 8 illalla
omalla taloMa, 321 John Street.
CSJ :n Port Arthiuin osaston kuu»
kausikokoukset pidetään jokai­sen
kuukauden ensimmäisenä
kosIdvUkkonA, alkaen klo 7.30 iU.
Kirjeenvaihto osoitteella: 316
Bay St., Thundor Bay, Onit
Kiskot kuuluvat vievän ete­lään,
mutta nelostie työntyy koh­ti
Jäämerta. Tien varrella on,
varsinkin kesäkaudella, moneii
sortin yrittäjää. Uomaselässä on
Kietäväisen Bengamin liikeyritys.
Se on tolppien varaan nostettu
kangaskatos, jossa on tarjolla po-rontalijoja,
sarvia ym. mukaan
otettavaa. Kello jo lähentelee puo
liyötä. Berijam on liikekatoksen-sa
viereen kyihätyssä pienessä
kopissa, mutta tulee ulos kun
kuulee auton pysättityvän.
— Hyvää iltaa, yötä tai huo­menta!
Eihän täällä tiedä mitä
sanoo, kun aurinko jatkuvasti he­lottaa.
— Paras on sanoa: terve vaan!
Turistimatkallako sitä ollaan?
— Ei. Minä olen lehtimiehiä
ja katselen Pohjolan suvea.. So­pisiko
i^eä tarinaa, jos löytyisi
jotain jutun tynkää?
— Mikäpäs siinä, käyhän se.
Minä olen metsien miehiä. Kar­huja
ja hirviä olen kaatanut niin
paljon, etten taida hirvetä sanoa
lukuja . . . Persana kun loppui
viski. Oli tuossa potin pohjassa,
mutta nyt on jäljellä vain haju.
Minä olen kaivanut kultaa Iva­lo-
sekä Lemmenjoelta ja juonut
rahat. Syntymäpaikka on Kotka,
joten kotkan poikia ollaan vaik­ka
ilman siipiä. Amerikkaan me­nin
16-vuotiaana. Tulin takaisin
tänne sotaväkeen. Sitten olin Kot
kassa kaupunginvoudin apulaise­na.
Sotien jälkeen tulin tänne
pohjoiseen. Koti on Sodankylän
kirkolla; mutta kesät olen tien
varressa kauppahommissa. E i ole
itsellä poroja. Toisten nahkoja
olen myynyt pari vuotta. Ei ole
muita elukoita kun täanä "Jussi",
joka on hyvä vahti- ja hirvi­koira..-.
Heitän "Jussiile" muutaman
ystävällisen sahan ja menen ko­peloimaan
telineellä olevaa tava­raa.
Saan kouraani karvaisen te­keleen,
jonka vekkuli-ilmeisenä
naamana on koivun kääpä ja toi­nen
pienempi nenänä. Tekeleen
leuan alus loksahtaa auki ja vek­kulin
karvanahkaisen vairtalon
sisällä on lieriömäinen tyhjä tila.
— Sinne saa viinapullon pii­loon
akoilta, selittää Benjam.
Päästän käytännöllisen hyö­dykkeen
käsistäni takaisin teli­neelle.
"Jussi" jo tulee nuuski­maan,
miltä tekstintekijä haisee.
Ilmeisesti siedettävältä, kun an­taa
kopaista niskavillojaan, jol­loin
häntäkin heilahtaa lievän
hyväksymisen huitaisun.
"Jussi" ja Benjam menevät
koppiinsa. Terve vaan! Minä jat­kan
matkaa pohjoiseen ja men­nessäni
arvailen, oliko tyhjenty­viä
kokemuksia.
Vanha, kuka voi sanoa mitä on
vanhuus? Ei vanhuus ole har­maat
hiukset ja elämän kokemus­ten
rypyt kasvoilla. Ei vanhuus
ole hitaantuneet liikkeet ja siji-mien
himmentynyt loiste. Jos
nautit tästä päivästä, etsit siitä
jotain hyvää ja kaunista, suun­nittele
huomista päivää, pidä yh­teys
ystäviisi, älä ajattele elä­män
varjopuolia, älä viihdy men­neisyydessä,
silloin olet aina iki­nuori..
— Äiti.
Tizzy
neellä viskipullolla mitään osuut­ta
kauppamiehen kertomaan.
LAPISSA JULMASTI
JUMALIA
Kova on ollut rytinä Lapissa
uskomuksien alla, kun taalojen,
seitojen, ristin kiesuksen sekä uk­ko-
ja akkajumalan puolestapu­hujat
ym. palvojat ovat vuosi­sataisessa
kamppailussa ottaneet
mittaa toisistaan. Kun siihen ry­tinään
vielä kumahteli noitarum­pujen
mahti, niin jo siinä oli ih­mispoloisilla
tietämistä mmkä
autuuden koloon siinä nuppinsa
survaisi. Uskomusten viidakkoon
kun kietoutui vielä alueelliset,
kielelliset ja taloudelliset valta­momentit,
niin olipa elämä-nimi­sessä
ongelmahäJtkyrässä setvi­mistä.
Ruotsista Suomeen tehdyn so­taretken
— jota myös toiseksi
ristiretkeksi nimitetään _ jäl­keen
Ruotsi pyrki laajentamaan
valtaansa kristinopin levittämisen
varjolla myös Pohjan perillä. Sii­nä
tarkoituksessa perustettiin v.
1250 Kemin seurakunta, joka
Tornionlaaksoa lukuun ottamat­ta
käsitti koko Peräpohjolan. \
Uuden uskon levittäjillä oli
lappalaisten mielestä huonosti va­littu
poppakonsti: he kaatoivat
kylmää vettä ihmisten päälle ja
vielä kolmasti . . . Sen vuoksi
väkeä pakeni joukoittain kaste­tilaisuuksista.
Heikosti edistyi koko uskon
homma neljättäsataa vuotta.
Sen johdosta Juhana II kehotti
v. 1574 piispa Paavali Justenia
määräämään lapin kieltä osaa­via
miehiä käymään Keminlapis-sa;
koska Kemin kappalaiset oli­vat
siellä kulkeneet vain kerran
vuodessa ja silloinkin enemmän
oman voiton pyynnössä.
Muodollisesti lappalaisten sie­luista,
mutta käytännössä vero­tusoikeudesta
höyhenslvät toisi­aan
Upsalan ja Turun tuomio­kapitulit.
Lihava taloudellis-us-konnoUinen
riitä jjäättyi Turun
voittoon 1640-luvulla.
Oikeaoppisuuden varjolla voi
niinä aikoina tehdä myös ryöstö­retkiä
ja toimeenpanna verilöyly­jä.
V. 1588 vienalaiset kävivät
hävitysretkellä Oulun liepeillä.
Seuraavana kesänä ylikiiminki-läinen
talonpoika Pietari Vesai­nen
mutisi itsekseen että . . .
keleen vääräuskoiset, keräsi po­rukan
ja hävitti Kantalahden
kaupungin sekä Petsamon luos­tarin,
jossa tappoi 116 munkkia,
V. 1669 kirkkoherra Pictörius
sivalteli inarilaisia "iankaikkisel­la
kirouksella ja helvetin tulella"
niin voimallisesti, että väki polt-touhkausta
peläten ilmoitti luo­puvansa
omista jumalistaan. Sa­moihin
aikoihin "lapinpappi" Gab
riel Tuderus teki Muinaistieteel-lisen
toimikunnan näkökulmasta
katsoen .paljon pahaa, sillä Tude­rus
tuhosi suuren määrän seitoja
ja noitarumpuja. Tuderuksen toi­minnasta
jäi jäljelle kansanho-kema:
"Tuterus tuo herran pap­pi,
jota vihas Lanta ja Lappi."
Ilmeisesti uuden uskonnon
kauppiaat pelkäsivät kovin lap­palaisten
jumalia ja noitarum­pujen
voimaa, sillä noitarummun
piauuiiiiHiiaiunuuinniiiiiiuiiiianiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiaiiig
I Kevyemmältä I
i kannalta i
Mutta isä, olethan aina se­littänyt,
että luotto on kan­sakunnan
elämänantaja.
SUOMEA PUHUVAT AJURIT
Puh. 345-5461 "
148 S. Algoma St.
-Thunder Bay "P" Ont.
KOKO LIUTA
"HIRVIÖITÄ"?
Lontoo. — Ikäänkuin yksi hir­viö
ei riittäisi maan turistiliiken­teen
mainostamiseen, skottilaiset
yrittävät nyt saada itselleen kak­si
sellaista.
Viimeksikuluneen 14 kuukau­den
aikana on "nähty" viisi ker­taa
ovelasti väittelevää Loch
Ness-hirviöä muistuttava olio.
Vuonna 1970 muodostettu tutki-jakomitea
on nyt Julkaissut ra­portin
Loch Morar-hirviön sala­peräisestä
esiintymisestä 40 mai­lia
länteen Loch Nessista.
Yliopisto-opiskelijoista koostu­nut
ja yksityisvaroiila rahoitettu
tutkijakomitea on antanut uudel­le
hirviölle lempinimen Morag.
Huhut sen olemassaolosta juon­tavat
jo vuodesta 1887, selite­tään
tutkijakomitean raportissa
ja arvellaan, että lochissa voi ol­la
koko perhekunta hirviöitä,
käytöstä oli voimassa kuoleman
rangaistus vuoteen 1779.
Lääninrovasti H. Zimmerman
nimitti lapin kieltä paholaisen
kieleksi ja arvioi halon tehok­kaaksi
suomen kielen opetusväli­neeksi.
Tarkastusmatkallaan Som
piossaix>vasti yritti lyödä lappia
puhuvaa perheenpäätä halolla
päähän. Mies pääsi pujahtamaan
eroon vainoojastaan ja huusi hä­dissään
pirtin ovelta: "Vivad is-
Jtavad, tulgat kuultelema provasti
saama."
Pappi Z. ForbuS tehosti uskon­non
opetusta kepin iskuilla ja
sakotutti inarilaisia, kun he ei­vät
osanneet kunnolla suomea.
— Lönnrot lausui suomen käyt­tämisestä
uskonnon opetuskielenä
seuraavan virkkeen: "Sen vuoksi,
ettei yksi tahdo vaivautua op­pimaan
lapin kieltä, täytyy kaik­kien
oppia suomea."
Ristiretkien vientijumalan l i ­säksi
lappalaisilla oli omia juma­lia.
Niiden luettelo on pitkä.
Yleisesti tunnetuin lienee Ukko.
Inarinjärven länsipäässä on
Ukönsaari, josta vielä tämän vuo­sisadan
puolella löytyi uhraus-jätteitä.
Yhden jumalatteren ni­mi
on kansanomaisesti Akka. Ju­malien
nimilistalla on edelleen
Aurinko, Tuulen jumala ja Vesi­mies.
Sodankylän Tankavaarassa
— jossa turistit nyt huuhtovat
ja palvovat kultaa — oli Made-rakko-
nimiselle jumalalle omis­tettu
uhrialttari.
Aivan oman lukunsa voisi muo­dostaa
Seita-jumala, joka yleis-jumaluuden
ohella suostui', ole­maan
myös, kunkin henkilökoh­tainen
jumala. Se voi olla eri-koismuotoinen
kivi, kallio, ter-
Keskiviilkko, maaliök. 15 p. — Wed.i Mar. 15, 1972
SUUR-TORONTO
SivTi 5
Toronto. — Toronton kaupun­gissa
sai taloudellista avustusta
(welfare) viiirhe kuukauden aika­na
23,052 henkilöä. 35% näistä
on työkyvyttömiä vanhuuden, hen
kisen tai ruumiillisen sairauden
vuoksi. Loput ovat työkykyisiä
työttömiä jotka eivät saa työt­tömyysvakuutusta,
tai eivät saa
sitä tarpeeksi elättääkseen per­hettään.
Saadakseen avustusta, laki on,
että avustuksen hakija ei saa olla
vaskanto, kasvava puu tai puus­ta
muotoiltu, aivan mitä kukin
hlusi seidakseen nimittää. Useim­miten
Seida oli kalajumala. —
Rohkealta Lapin «mieheltä Seita
sai joskus selkäänsä, kun ei an­tanut
saalista, Kim Lapin mies
taitteli piiskausvitsoja, niin sil­loin
hänen silmissään leimusi
oman mahtavan hengen voima
Jumalien lisäksi oli legio hal­tijoita,
joista Taalo lienee ollut
mahtavin.
Lapin jumalien joukkoon tuli
ristin kiesuksen vanavedessä
myös piru. 1770-luvulla hurmas-henkisyys
ja 70 vuotta myöhem­min
Lars Levi Laestadiuksen us­konlahko,
niin on toki Lapin
väestön sieluissa ollut luotsaa­mista.
työssä.' Ei edes väliaikaiseasa
työssä. Nyt virkailijoiden tahol­ta
halutaan, että tätä säädörtä
muutetaan, ja sitä onkin jois9a-kin
tapauksissa kierretty kokei­lutarkoituksessa.
Esimerkiksi i l ­moitetaan
viiden läpeen isä, jo­ka
sai avustusta $360-kuukaudes-sa.
Nyt hän on saanut työn, palk­ka
$280 kuukaudessa, siis $80
vähemmän mitä hän sai avustuk-!
sella ollessaan. Myöskin avus-;
tukseen sisältyy vapaa lääkärin-;
huolto ja tarvittavat lääkkeet,
jotka hän nyt joutuu pienestä^
palkastaan itse maksamaan. Per­heessä
on sairautta, lääkkeet;
maksavat paljon. Toronton yh­teiskunta
huoltojäigestön virkai­lijat
päättivät, että hänelle an­netaan
lisä-apua, tuo $80 kuussa,
jonka hän menetti, kun sai työn<
Ja tätä jatketaan niin kauaii,
kun hän alkaa saamaan parem­paa
palkkaa.
Useita muitakin esimerkkejä
on. Virkailijat toivovat, että täs­sä
lakisäädöksessä tehdään muu­tos.
Siihen on moniakin syitä.
Liian usein pienipalkkaiset jou­tuvat
pakosta jäämään pois työs­tä
ja hakemaan avustusta, kos­ka
yksin työn teolla ei tulla toi­meen.
Jos henkilö saa tehdä työ;
tä, ja samalla saa pientä avus­tusta
toimeentuloonsa säästää se
(Jatkuu sivulla 4)
EDUSTAMME KAIKKIA MATKAILUPALVELUJA
Soittakaa, kirjoittakaa eli käykää toimislossamxno
RITARI TRAVEL SERVICE
MatkaDotdmlste vuodCBta 1936
7 Cedair St., Sudbury, Ontario Puheilin 675-5683
Shfl^your
youna peopleivfaeie
$kiingwa$boni.
^MlBpiiiiiiilipiiÄ
Our hm Youth Fare jnakes it easy to take them home-oniy
$212 round trip to Scandinavia
Treat your yoimg ones to the joys of a visit home... and iät
the sama time, let them discover the thrill of skiing Norway.
Wll make ali their ski arrangemehts—including hotel
and meals—for a suiprisingly low cost.
As a mattei* of f act, oiir money-saving Youth Fare brings
the cost down even more. We'll fly any yomigster 12 to 25
yearsoldroundtripfromMontreal toCopenhagen,Osloor
Stockhohnföronly $212 (CA$).
V , . , Fact is, ali SAS jet iPares to
Scandinavia are the löwest avail-able.
And SAS has more flights
to Scandinavia than ali other air-lines
combined. Get full details
now from your travel agent;. .or
give us a call at SAS.
Take off wlth the Scandinavian^ Navlgaroisofliieworid...sinceirwasflaf.
Ticket Offlces: , ,
199 Bay St., Toronto, Ont. Tel. (416) 362-5221; 930 Dorchester Blvd. W., Montreal, P.Q. Tel. (SU) 861-8311.
For reservaUons and Information: Winnipe|: Tel. (204) SSeiiitb 5-65()0. Edmonton — Tel. (403) Zenltli «-eSO*.