Vapaus, May 25, 1961

              Sivu 2 Torstaina, toukok. 25 p. — Thursday, May 25, 196
VAPAUS
Telephones; Bus. Of f ice OS. .4-4264;'
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Ekluiid. i«aUing
address: Box 69, Sudbui^, Ontario.
Adf^ertiaing rates trpon fippUestton.
tMllabM iNpy.. 6, 1917. Autnonzed
M «eoÄitf by the Post
OttScb Department, Ott(awa. Pub-
Uibed thrlce veekly: Tuesdays,
Thnndajv and Saturdaysby Vapaus
|>uli]l8hibg Company Ltd.^ at 109-102
Blffl S t W„ Sudbury. Ont,. CanadiL
Tranälation free of cliarge. •
TlLAtJSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 0.00 6 Uc. 4.80
Suomessa: 1 tk. 9JM-e kk. 6.2&
DuJiis^eii pieksentää
• Koko maailman huomio on viimepäivinä kiintynyt Yh­dysvaltain
"syvään etelään", missä' rotusyrjiniälcasvatuksen
saaneet valkoihoiset roskajoukot ovat mukiloineet miltei fcuo-liä^
s; nuoria, rauhallisia ja lainkuuliaisia ihmisiä vain sen
viiök^j, kun heillä sattuu olemaan tummia ihonvärL
$ilanne kehittyi viikon vaihteessa Montgomeryssa^ Ala­bamassa
niin vaaralliseksi, etta liittohallituksen oli lähetet­t
ä ^ " sinrie 700 poliisia (marshal) järjestystä valvomaan ja
AiainrttupaikkakHnta on vieläkin s
kysymys on siellä hyvin yksinkertainen j a selvä: Ovatko
neekerit tasa-arvoisia' ihmisiä, kuten juhlapuheissa ja laki­kirjoissa
sanotaan, vaan täytyykö heidän edelleenkin tyytyä
"neljäimen luokan" kansalaisen osaan? Tosiasia nimittäin on,
ettS; kaikista kauniista puheista huolimatta eteläisen naapuri­maan
nekeriväestöltä kielletään vieläkin ihmisoikeudet. Heil­tä-
fcielietään tasapuolinen Jcohtelu linja-autoissa, ravintolois­ena
» kouluissa, teattereissa, väkijuomien anniskelupaikoissa,
kirkoissa jne., puhumattakaan nyt yhteiskunnallisen ja talou­dellinen
edistyksen mahdollisuuksista.
; yhdysvaltain neekerit ovat kirjaimellisesti seuranneet
rafipiatun opetusta siitä, että jos sinua lyödään poskelle, niin
käännä lyöjälle toinenkin poskesi. Neekeriväestö on nimit­täin
kieltäytynyt väkivallan harjoittamisesta sellaisissakin
osavaltioissa, missä neekereitä on suuri enemmistö, valkoihoi­siin'^
vei^ateh. Mutta tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että
Yhdysvaltain neekereitä voidaan pitää ikuisesti sorretussa
asefmassaan. Päinvastoin on ilmeistä, että neekerien taistelu
demokraattisten vapauksiensa ja oikeuksiensa" puolesta laa­jenee
ja voimistuu jatkuvas'ti. Kuvaavaa myös on, että tämä
ne^erien oikeutettu taistelu demokraattisten vapauksiensa
puolesta on läpeensä laillista ja rauhanomaista toimintaa.
Mitä-tahansa laittomuuksia ja väkivaltaisuuksia on tapahtu-nutj.
jne ovat yksinomaan valkoihoisten aikaansaannoksia.
^•'"Tutkikaamme hieman yksityiskohtaisemmin Montgo-meryn
surkeita rotumellakoita, joiden johdosta Yhdysvaltain
arvcH ja vaikutusvalta on viimepäivinä saanut suorastaan tjnr-maysiskuja
varsinkin Afrikan ja Aasian maiden miljoonais­ten
kansanjoukkojen keskuudessa.
-Ryhmä nuoria miehiä ja neitosia, pääasiassa neekeriopis-.
kelijoita, joihin on liittynyt jokin määrä oikeudentuntoisia
valkoihoisia nuoria, päätti järjestää etelävafltioissa neekerien
erikoisen "vapausmatkan" ainoastaan "valkoihoisia" varten
merkatuissa linja-autoissa eli busseissa. Lain kirjaimen ja
hengen mukaan heillä on täydet oikeudet tällaisen "vapaus-matkan"
tekoon. Mutta käytännöllisen rotusyrjinnän mu-käaä,
tällaista "veljeilyä" Yhdysvalloissa, "vapaan maailman
jöht^jamaässä" ei kerta kaikkiaan sallita. Seuraavassa on
porvarillisten sanomalehtien julkaisema uutiskuvaus siitäy:
mitä tapahtyii viikon vaihteessa Montgomeryssa "vapausmat-kustajain"
saavuttua sinne. i
Alazamassa ja erikoisesti Montgomeryssa nostatettiin
valkoihoisten roskajoukkojen keskuudessa suuttumuksen
l i i y r s ^ näitä "vapausmatkustajia" vastaan, joilla oli "jul-köuttä^
kokeilla maansa lakien pätevyyttä, -mikäli 6n kysy­mys,
jjeekerien ja valkoihoisten matkustamisesta samasisa
bussissa yhdestä osavaltiosta toiseen.
Kuvaan kuuluui että "vapausmatkustajia" tuli vastaan-ottamaafiMontgottieryyn
mm. "vihan bussi" (Hate Buss) mai­noksilla
varustettu linja-auto, jonka matkustajina oli 12 nuor­ta
fasistia^ joiden käsivarsilla komeili hakaristi-nauha! Hei-
^ n tarkoituksenaan on protestoida matkustajaliikenteen in-tegraatioa
(neekerien j a valkoihoisten yhteismatkustusta)
vastsaan.
"Kun hie (vapausmatkustajat) saapuivat l^ontgomeryn
bUssiäsefnalle, roskajoukko oli heitä vastaanottamassa, Mont-gomeryn
poliiseja ei näkynyt missään", tiedoitti torontolaisen
. päivälehden kirjeenvaihtaja Joseph Scanlon, Montgomerys-t^
viime tiistaina ja selitti:
f "Minuutin kuluttua alkoi täysvoimainen kahakka. Joi­takin
opiskelijoita (vapausmatkustajia r — V) potkittiin ja ha-kiittiin
tainnOttomaksi- Yksi heistä oli vähällä kuolla roska­joukon
käsissä, %
C:. !!Roskajoukko kohdisti raivonsa myös niitä vastaan jotka
yrittivät auttaa sen uhreja.
^"Sanomalehtivalokuvaaj ia vastaan hyökättiin. Pahoinpi-
(teltiin sanomalehtikirjeenvaihtajaa, joka yritti auttaa erästä
rteitosta autoon. Lopuksi hyökättiin prokuraattori Kennedyn
(presidentti Kennedyn veli — V) avustajan John Siegentha-l
^ i n kimppuun.
; "Poliisi hajoitti kahakoitsijat, mutta silloin oli paikalla
jp. prviolta 1,500 ihmistä. Jotkut (pahoinpitelyn) uhreista oli­vat
'^hoitamattomina kunnes käytettiin poliisiaiitoja ambu­lanssien
asemesta: Paikallinen ambulanssipalvelu kieltäytyi
vastaamasta kutsuihiri . . ."
diiKeisareiaen kaupungissa
Peking, maailmankuulu suurkau­punki,
oli vanhassa Kiinassa kuu­den
feodaalidynastian pääkaupun­k
i . Mutta yksikään näistä hallituk­sista
ei kyennyt aikaansaamaan
sellaisia suunnattoman suuria muu­toksia
tähän vanhaan pääkaupun­k
i in kuin tänään on asianlaita. Kii­nan
kansanyallankumouksen pe­räkkäisten
voittojen mukana Kii­nan
kansan vapautusarmeija vapa­utti
Pekingin rauhanomaisesti tam­mikuun
31 päivän aamuna 1949.
KVA: n saapuminen merkitsi uuden
aikakauden alkua kaupungin histo-dassa..
. Feoddalikeisarei^en, tilan­herrojen
ja porvariston .hallinnon
iinnoituksesta tuli JKiinan PSO milr
Joonan työtätekevän pääkaupunki.
Muodonvaihdos vanhasta uudeksi
Pekingiksi on ollut todella vallan­kumouksellinen
muutos. Ennen va­pautusta
Peking oli tyypillinen ku-uttajain
kaupunki/^iellä oli run­saasti
ruokailu-, juoma- j a huvitte-upaikkoQai
mutta teollinen perus­ta
oli mitätön. Vuoden 1949 alussa
teoUisuustyöläisten lukumäärä oli
vain 70,000, mutta kesäkuuhun
1959 mennessä se o l i hou^sut 900,-
OOOreen.' •,
Eräät uuden Pekingin teollisuuk­sista
ovat kehittyneet pienistä suu­r
i k s i yksiköiksi niiden entisinä ai
koina vallineiden kehnojen olojen
pohjalla. Esim. Mentoukoun hiili­kaivos
o l i laitteiltaan huono ja tuo-anto
oli keskeytettävä: sadekausi­na,
koska kaivoskuilut joutuivat
.uivan valtaan. Vapautuksen jäl-ceen
tehtiin parannuksia sekä lait­teissa
että hoidossa ja ttusina uu-enikaista
kaivosta lisättiin. Sen
tuloksena tuotanto nou^i vuonna
958 4,600,000 tonniin, y l i 4-kertai-seksi
vuoden 1949 tuotantoon ver­raten.
Sähkönkehitys oli v. 1949
vain 150 milj. kWhi kun taas v.
1958 se hypähti li050 kWh:iin, mi­kä
merkitsi 7-kertaista kasvua.
mistavat olivat käytännöllisesti
katsoen tuntemattomia yrityksiä
entisinä aikoina.
RAUTA- J A TERÄSTEHTAITA
Peking voi tuottaa vain rautaa,
muttei terästä entisinä aikoina. Va­pautuksen
jälkeen se on perusta­nut
omin teknillisin neuvoin Pfe-kingin
rauta- j a terästehtaan, eri-koisterästehtaan
ja Shihtshingsha-n
i n rauta- j a terästehtaan.- Vuonna
1959 Peking tuotti n: 300,000 ton­nia
terästä j a 200,000 tonnia teräs­tuotteita.
Kevyen teollisuuden alal­la
Peking voi "kutoa, muttei l ^ h -
rätä" aikaisempina aikoina. Af&ttp'
tänään puuvillatehtaat'n:o 1, n:o 2
j a n:o 3 ylpeilevät 250,000 värtti­nällään
ja y l i 10,000 kangaspuut
laan. Suunnaton painanta: JÄ Vär;
jäyslaitos on myös pantu toimin­taan.
Lisäksi sellaiset laitokset
kuin metallinleikkuutyöstökoneita,
voimakoneita,' elektroniputkia.. ra­dioita
ja synteettisiä kuituja val-
KULTTUU9IN SUURI NOUSU
Vapautuksen aattona Pekingissä
oli vain 14,000 yliopistojen j a kor­keakoulujen
opiskelijaa ja 43,000
keskikoululaista. Vuonna 1959 y l i -
opistoihin, korkeakouluihin, ylem­män
asteen ja alkeiskouluihin kir­joittautuneiden
lukumäärä n u o s i l , -
350,000:een, muodostaen 1/5 kau-,
pungin kokonaisväestöstä. Kymme­nessä
vuodessa yliopistoissa j a kor­keakouluissa
opiskelevien luku­määrä
kasvoi 7-kert^seSti j f . ^ k ^ k i -
koululaisten SP-kertaisesti. Yleinen
alkeisopetus on toteutettu. Peking
on monien korkeamtnan opetuksen
instituuttien keskittymispaikka K i i ­nassa.
Yliopistojen ja korkeakou­lujen
lukumäärä on noussut vuo­den
1949 17:stä 52:een, joissa kou­lutetaan
joka vuosi kymmeniä tu­hansia
Kiinan rakennustyön hyväk­si
toimivaan teknilliseen j a hallin­nolliseen
henkilökuntaan kuulu­vaa.
Täälä ovat vanha j a kunnian^
arvoisa Pekingin yliopisto ja Pe­kingin
normaaliyliopisto, kuuluisa
polyteknillinen Tshing Hua-yliopis-to,
äskettäin perustettu Kiinan lää­ketieteen
asiantuntijoiden koulut­tamiseen,
Kiinan, kansanyliopisto
(perustettu vapautuksen jälkeen)
yhteiskuntatieteiden opiskelua var­ten,
Kiinan tieteen j a tekniikan
yliopisto tietellisen tutkimustyön
tekijöiden kouluttamiseksi, jne.
Kiinan tiedeakatemia, Kiinan
korkein tieteellinen tutkimuslaitos,
sijaitsee myös Pekingissä. Se on
jo aukaissut monia uusia aloja van­han
Kiinan tieteen henksest köy­hällä
maaperällä.
Pekingin kansalliskirjasto on
suurin lajissaan Kiinassa, käsittäen
y l i 5,600,000 teosta, joista y l i 200,-
000 on kiinalaistan klassikoiden
harvinaisia käsinkirjoitettuja pai-noksjar
Lisä_ksi siellä on vallanftu-mouksellinen.
sotilaallinen, histo­riallinen;
luonnontieteellinen, teol­lisuuden
j a kulkulaitosten, maata­loudellinen,
luonnonvarojen, tie­teen
j a tekniikan, kulttuurin j a tai­teen
sekä vähemmistökansallisuuk-sien
museot. Tilastotietojen mu­kaan
kirjojen lainaajien lukumäärä
oli 410,000 V. 1949 j a hypähti 7,510,-
000:een v. 1958. Museoissa jamuis-tohalleissa
kävijöiden lukumäärä
oU 1.050.000 v. 1949 ja nousi v."
1958 kaikkiaan 9,020 OOOieen.
Peking on monien taide- j a kir-jallisuusjärjestöjen
samoin kuin
K i i n a n sanomalehti-^ julkaisu- ja
painatiisyritysten keskus.
PUISTOJEN KAUPUNKI
Peking on ryhtynyt suurisuun­taiseen
puistoistutusohjelmaan.
Entisinä' il^aikoina Pekingissä oli
vain- seitsemän puistoa." Vapautusta
seuranneen kymmenen, .vuoden, ai­kana
on. rakennettu noin 54 puis­toa
j a yleistä puutarhaa. Lung Tan
(Lo^iftl&inelammikko) ja Tao J an
Tin^v<|i|bhUpävajohki), jotka en­tisinä
päivinä olivat vain seisovia
kaislalainmikoita ja; hautausmaita,
on muutettu maalauksellisen kau­niiksi
paikoiksi puineen ja teko-järvineeri.
Kesäpalatsi ja Ming-haudat
on", korjattu läpikotaisin.
Tshiebtaih ja Tantuqn temppelien
ulkonäöltään kirkkaaksi j a u i j k j l ^ i.
rappeutunut muoto on muuttunut
Kev^t- j k syysi>äivinä' nämä paikat,
muuttuvat kukkien j a puiden muo­dostamiksi
väriläiskiksi siellä tääl­lä
hajallaan olevine maalattuine
käytäviheen ja runoUisine paviljon-keiiieen'.
Kymmenen vuoden aikana va­pautuksen
jälkeen Pekbgissä ra­kennettujen
uusien talojen yhtei­nen
lattiapinta-ala on noussut y li
27 "milj. neliömetriin,mikä on 1.3
kertaa vanhan Pekingin alkupe­räinen
lattiapinta-ala: Uuden Kii­nan
'Perustamisen 10-vuotispäivän
juhlinnan merkeissä v. 1959' ;Tien
An Me^in tori kaupungin keskus­tassa
rakennettiin uudelleen j a sen
alue laajennettiin ll:stä 40:een
hehtaariin. Juhlatilaisuuksissa siel­lä
on tilaa 400,000 kuulijalle. Äs­kettäin
rakennetut Kiinan vallan­kumouksen
ja historian museo se^
kä Suuri Kansantalo sijaitsevat ma-jesteetillisina
torin itä- j a länsisi­vulla.
Muiden ennen vuoden 1959
kansallispäivää rakennettujen val­tavien
rakennusten joukossa ovat
Kiinan karisanvallankumouksen. so-tilasmuseo,
Pekingin uusi rauta­tieasema
• työläisten _stadion, maa­talouden
näyttelykeskus, "kansalli­suuksien
kulttuuripalatsi ja .kan-,
sallisuuksien hotelli. Kaikki nämä
komeat j a upeat rakennukset osoit­tavat
korkeata rakennustaiteellista
kykyä j a saaneet osakseen kiitosta
ulkomaalaisten vierailijoiden ta­holta.
Kriisin merkld
Teheran. 33 iranailaista ken
raalia j a 270 everstiä on erotettu
virastaan ja 30 korkeata siviilivtr*^
kamiestä
tiistaina, •
lähteestä.
pidätetty viikko sitten
ilmoitettiin,; virallisesta
Y L E I S ÖN
KIRJE
Ui
•1,6»;
> 1»
EI OLE SYYTÄ PiTÄÄ '
KYNTTILÄÄ VAKAN ALLA
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
il
Nestori Heikkuri, Pioneer Manor
Sudbury, Ont., täyttää tiistaina, tou­kokuun
30 pnä 75 vuotta^
R i i k a Wiita3alo, Azilda, Ont,
täyttää perjantaina toukokuunv 26
pnä 73 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja -tutta-vain
onnentoivotuksiin.V
SITÄl
JA
T Ä T Ä
Marionetit jatkavat Kongon pirstomista
P a r i i s i . - - Kognon maripnet-tien
.CouqoUhatvillessä pitämässä
kokouksessa on päästy sopimuk»
seen "Kongon tulevan liittoval­tion
perasiuslain periaatteista",
joka itseasiassa tähtää maan pirs-toamiseen.
Pitkän käsittelyn jälkeen on ko­kouksessa
päätetty, että tästä läh­tien
Kongoa nipiitetääin Kongon
liittotasavallaksi, kertoo France
Pressen Lec^oldvillen kirjeenvaih­taja.
Kokouksen osanottajien keyro-taan
jo ryhtyneen jakamaan aluei­ta
keskenään.
Tananarives^ä ei määritelty mi­ten
monta v<!itsenäistäv valtiota"
suunniteltyun.,liittovaltioon liittyy.
Nyt Couquiihatvillen .kokouksessa
tuollaisia: "valtioita" on ilniennyt
12—20, joilla France Pressen kir­jeenvaihtajan
mukaan on jo oma
perustuslakinsa tai sellainen val­misteilla.
Edellämainitut "päätökset" on
tehty Kongon marionetti- jq juonit-telijapiirien
taholta sekä vastoin
Kongon ainoan laillisen j a päätö.s-valtaisen
elimen parlamentin tah­toa,
samoin kuin vastoin Kongon
kansan tahtoa, joka pyrkii todelli­seen,
itsenäisyyteen ja yhtenäisyy­teen./
.••
Tuollaisella Kongon jaolla, joka
on tehty eräiden länsivaltojen
suurlähetystöjen käskyjen mukai­sesti
ei ole minkäänlaista laillista
perustaa.
— Valonsäästöaika Norjassa ai
koi maaliskuun 19 päivänä j a kes
tää syyskuun 12 päivään.
SIVISTYKSEN MERKKI
Etelämjeressä haaksirikkoutui l a l
ya, j a ainoa eloonjäänyt pääsi ui­den
pienen saaren rantaan. Ranta
oli autio. Mies rupsi kiertämään
saarta peläten, että saaressa olisi
ihmissyöjiä. Yhtäkkiä hän pysähtyi,
sillä pensaan takana kuului ääni^
joka lausui:
— Perkele mitä helvettiä sinä
isket valttia, kun minä löin pata-kuninkaan!
'
Haaksirikkoutunut mies vaipui
polvilleen maahan, risti kätensä ja
kuiskasi onnellisena: "
—Jumalan kiitos, olen sivisty­neiden
ihmisten parissa.
USKONTOTUNNILLA
Opettaja: ''No, sinä; V i l l e , sano
han kuka oli ensimmäinen ihmi­nen?
V i l l e : "Väinämöinen."
Opettaja: '^Oletko aivan varma?
V i l l e : "Olen",
Opettaja: ''Mihinkäs jätät Aata­min?"
.
V i l l e : "Se on vallan, eri asia jos
ulkomaalaiset otetaan' huomioon."
Eteiä-Kdrean kaappaus
edifllmin Yhdysvalloille
Moskova. 4— Krasnsja ' 2hrezd!a
kommentoi perjantaini^ ^tilannetta
Etelä-Koreassa: Taanfiunnki^Ilis-ten
suorittama vallat^aappaus.
Jonka tmmnksena oli t^^Inlcom-monismia
vastaan, mutta tavoittee­na
sotilasdiktatnnrin pelastaminen
•f'" Kuten huomataan, roskajouköilTa oli Mpntgonjpryssa hei-rtän
teon aikaa. He saivat-rauhassa valmistaa pieksejäisensä.
Kukaan ei yrittänytkään häiritä heitä. Kuten lynkkaustenkin
aikana, paikalliset poliisit olivat kaukana tapahtumapaikalta,
^fiukaiken lisäksi roskajoukon_ uhrit saivat virua hoitamatta
Hidulla kun paikalliset ambolanssitkin kieltäytyivät palve^
l^k^sta? • Sanottakoon vielä, että prokuraattori Kennedy oli
ttedbittanut Alabaman kuvernööri Pattersonille "vapausmat-kustajain"
saapumisesta Montgomeryyn, mutta siltikään ei
qilut paikalla yhtään ainoata poliisia. Eikä tapahtuman joh­dospa
pidätetty ainoatakaan pahoinpitelijää! Yasta myöhem-rnfh'
pidätettiin eräs yksilö, jota syytetään, ei "vapausmatkus-tajaitj."
pahoinpitelystä, vaan erään sanomalehtimiehen valo­kuvausvälineiden
rikkomisesta?
Kuva el olisi kuitenkaan läheskään täydellinen, ellei huo­mioitaisi
vielä sitä, että nämä vapausmatkustajat, neekeiriop-pilaat
ja heidän valkoihoiset ystävänsä olivat sunnuuntaina
Väällä tulla lynkatuksi herraansa rukoillessa kirkossaan.
I^ainatkaamme tätä asiaa koskeva kohta edellämainitun kir­jeenvaihtajan
u u t i s t i e d o s t a :'
• • " . . . Muutaman tunnin kuluttua pii paljon vaikeuksia, s,
Neekerijohtajat olivat kokoontuneet First Baptist neekeri-
Kjrkkoon" kuullakseen Rev. Martin Luther Kingia ja Jim
I^atmeria ja tavatakseen vapausmatkustajia.
_ "Kirkon ulkopuolelle kokoon­tui
joukkoa. Äkkiä joukko
työntyi eteenpäin ja- (liiftoval-tion)
poliisit (marshals) turvau­tuivat
kyynelkaasuun sekä
er^tten tietojen mukaan muu­tamiin
V a r o i tuslaukauksiin
Roskajoukko ei päässyt kirkol­le.
"Sen sijaan että olisivat ris­keeranneet
valkoihoisten ja
neekerien' tappelun, poliisit
esittivät, että neekerit olisivat
kirkossa ktmnes valkoihoiset
roskajoukol lähtevät pois. Nee­kerit
olivat virsiä veisaten ja
pelkästään istuen kirkossaan
kello 3:een asti maanantaiaa­muna
. . ."
Tämän* johdosta, julistettiin
Montgomery sotatilalain alai­seksi.
Mainittakoon, että "vapaus­matkustajia''
on pahoinpidelty
muuallakin Yh^svaltain ete­läosassa.
Annistonissa, Ala.,
roskajoukot polttivat vapaus-matkustajain
bussin ja pieksi­vät
osan/heistä,
Ktykki merkit viittaavat sii­hen,
että lisää kahakoita on tu-lossa^
ellei Yhdysvaltain liitto­hallitus
ota . päättävämmin
kiinni asiaan ja^ suojaa neeke­reille
heidän lakivoimaisia oi­keuksiaan.
Siihen mennessä saa koko
sivistynyt maailma ihmetellä
sitä amerikkalaista "demokra­tiaa",
"vapautta" ja "tasa-ar-voa",
mitä ,Washington kau-pustelee
diplomaattiensa avul­la
muille maille. ,
ja siiliteiden lujittaminen VSAhan,
ön hyvin eduliista Wa8liingtoiiiIIe
ja sen kannattajille Seonlissa.
Wa6hingtonin viralliset edustajat
vakuuttavat, että heille vallankaap-pau5"
o l i täysi yllätys". Mutta onko
tämä uskottavaa? Kysymyshän on
maasta, johon on sijoitettu 50,000
amerikkalaista sotilasta ja upseeria,
7.000 amerikkalaista siviilihenkllöä
sekä tuhansia Allen Dullesin lähet­tämiä
agentteja ja tiedustelupalvelun
miehiä. Kysymyshän on USAn perus­taman,
kouluuttaman ja aseistaman
j a amerikkalaisen sotilasjohdon ^ val­vonnassa
olevan marionettiarmeijan
esiintymisestä. Kysymyshän on US-Assa
sotilaskoulutuksen saaneiden,
sinne jatkuvassa kiinteässä yhtey-c^
essä olleiden taantumukslUsten ken­raalien
Pak Chon HIn ja Chang do
Jongin kaappauksesta.
Eittämättä herää ajatus, että Etelä-
Korean vaUankaappaus oli seurausta
etelä-korealaisten ja amerikkalaisten
kiihkotaantumuksellisten poliitikko­jen
ja kenraalien välisestä salalii­tosta.
Amerikkalaisten Seoulissa Chang
Mionin tueksi antamat viralliset Jau-sunnot
on esitetty vain tämän «Ja-liiton
verhoamiseksi.'
kosketellessaan Etelä-Korean le­vottomuuksia,
taistelua amerikkalais­ten
sotilaiden evakuoimiseksi, maan
yhdistämiseksi demokK(attisella poh­jalla
ja marionettihallftuksen' kaata­miseksi
Krasnaja Svezda huomaut-^
taa, että vallankaappauksen järjestä^
jät halusivat ottaa vallan entiseltä
hallitukselta, joka ei kyennyt saa­maan
aikaan järjestystä maassa, ja
uuden sotilasdiktatuurhi avulla tu-kahdutta
kansan vihasta syntyneen
liikehtimisen.
Chang Mion on tehnyt tehtävänsä,
hän voi mennä, päättelivät vaUan-kaappaajat,
Vararikikoon ajautuneen
politiikan paikalle astuivat kenraa­lit,
jotka haluavat hallita maata
avoimen terrorhi j a ankaran vataon
avulla. Mutta nämä kenraalit eivät
edusta mitään omintakeisuutta, Ete­lä-
Koreassa on ollut jo riittävän
monta pyöveliä, ja vaino ja terrori
ovat vain lisääntyneet kansassa tyy­tymättömyyttä.
Näin tulee käymään
tulevaisuudessakin, korostaa lehti.
Luettuani l^htiselostus siitä, miten
hyvin onnistui "Erämaiden orjat"
näytelmän esitys siellä Sudburyssa.,, ;
en vohiut mennä nukkumaan enneri'
kuin sain kh-joltetuksi tänään kh-jeeri;" j
siitä asiasta. Olen'kovin Iloinen siitä,
että sudburylaiset esittivät tänlän'"*;
hienon näytelmän. Sen esitys herätti
mieleeni seuraavarilaisia ajatuksia':"**^-^
Mikähän' lienee syynä siihen, että-me
suomalaiset olemme n l h i k o V l i i'
itseemme vetäytyneitä, että " p l i l o l - v ^ '
tamme'' Canadan suurelta '716180113^ ' " i ;,
tällaisten näytelmien ^ olemassaolon? »'v
Johtuneeko se jonkUaialsesta alem-muustunteesta
sikäli, ettei' meidän >:i
näytelmämme muka vastaa korkeam^ ... l
pia taidevaatimuksla? ' t r ' ' V v ; .!
Jos- asla^ on' näin, silloin on korkea
aika lakata aliarvioimasta itseäxSme <
näytelmistämme, joita olemme esittä-., .i
neet kymmenien vuosien aikana; M i - *
käli on puhe näytelmiemmeslsäHösn,.,/,
tä, niin siinä yhteydessä ei meillä-ole
vähääkään syytä' pahiaa päätämft^e.
alas silloin jos nlitä_ verrataan joihin- '
kin.muihin näytelmiin.
On käsittääkseni aika ryhtyä kään- _
tämään englaiminkielelle joitakip .
parhaitav_ näytelmiämme;. On m^ös
aika ruveta~v.ottamaan osaa Canadan
kansan yleisihi : "drama festivaalel- 1
h i n " sen lisäksi että järjestämme
omia "pikkufestivaalejamme". Ylfei-''
sesti on tiedetty, että Canadan näy- * >
telmäfesti vaaleissa palkitaan parliai-^
ta Canadassa kirjoitettuja näytel­miä.
Viimeiset sellaiset ovat olfeöt";
kovin heikkoja tekeleitä Ja niiden •
juonet n i in yleisiä, että niiden tapah­tumapaikaksi
•voitaisiin määritellä''
vaikka mikä maailman osa. Mutta •'
kun meillä on vielä niin vähän omin-"' ••
takeisia näytelmäkirjailijoita, niin
tuomareilla el ole todellakaan suui-ta- "
valinnan varaa.'Monet näistä näytel-;ii.>i
mistä ovat juonensa puolesta niin
arkaluontoisia tai pohjattomia, etteivj .'
niistä saa kukaan irti mitään "repäi- •
sevämpää",
Lopuksi haluaisin sanoa puolestani
muutaman sanan"£rämaiden orjat"
näytelmästä, johon öleh ollut klinty- .'
nyt pitemmän aikaa. Se. on erinomal- /
nen näytelmä monestakin eri syy^Jä;';" ;
Siksi se sopisi käsittääkseni mäinios--.
t i ensimmäiseksi yritykseksi esiintyä
laajemmalla kansan näyttämöllä. >'
Sen aihe on perin juurin canadalai- •
nen; se kuvaa Elävästi Ja sattuvasti r
Canadan kansan historian erästä ;
osaa. Samalla se kuvaa sitä. minkä-» <
laista osaa ovat vieneet maassamme" |
siirtolaiset >— ja minkälaisissa olo- v
suhteissa metsätyöläiset elivät, toimi-v
a t j a taistelivat. !
Taiteelliselta olemukseltaan ' tämä 1
näytelmä olisi suuremmalla kansan- *
näyttämöllä mieluinen uutuus. Edus- -y
taahan se miltei klassillistsa kreikkar '
laista draamaa, missä jotkut laulut i
kertovat yleisseikoista, näyttelyn su- '
lautuessa yhteen laulujen kanssa; >
Siinä on yksityisiä lauluja, duettoja ]
ja kuorolauluja. Lyhyesti ; sanoen:.. .
tässä näyt^mässä on niin monitahol- '
nen ja -haarainen Juoni, että luulisi ,'
katsojan, sekaantuvan siihen, mutta ' '
päinvastoin on asia, sillä yleisö saa
näytelmästä erittäin eheän ja miel- ;
lyttävän kokonaisuuden:—--- •
Harras toivomukseni siis on,: tttä ;
saan vielä jonakin päivänä — ; ja
mahdollisimman pian — nähdä tä- -
män näytelmän "0'Keefe Centren"
näyttämöltä täällä Torontossa. , ,, ;
— Näytelmätaiteen ystävä.
Gangstereille on työnteko kauhistus
Vaikka yhdysvaltalaisen " t r a k t o -
rikomitean" puhemies, autotyöläis:
ten union oikeistolainen johto-pamppu,
Walter P. Reuther va­kuuttaa,
että pres. Kennedyn hal­litus
on antanut "vihreän" liiken^
nevalomerkin varojen hankkimi-.
seksi Kuubassa aiheutettujen va­hinkojen
korvaamiseksi siinä mie­lessä;,
etta saataisiin siellä vangik­si
joutuneet vastavallankjimouksel-liset
palkkasoturit vapautetuksi,
vissit amerikkalaiset " m o r a l i s t i t "
y:iäplii\ät sellaista.: jonninjoutavaa
luiHutUEla, e.tä, Kuuban o l i tiistai-iltana
muistutettava, ettei sota
vankien' vapauttamisesta tule mi^
tään elleL nurina lopu.
Ymmärrämme luonnollisesti ys­kän.
Washingtonissa on nyt viralli­sissa
kuulusteluissa myönnetty, et­tä'
yhdysvaltalaisilta veronmaksa­j
i l ta kupattiin $45,000,000 interven-tiin
järjestämiseksi siinä mielessä,
että voitaisiin kukistaa Fidel
Castron johtama sosialistinen hal­litus
Kuubassa.
Mutta, kun hyökkäys kuiteiJKn
epäonnistui, niin Kuuban hallitus
ihnoitti Washingtonille, että mak­sakaa
traktoreilla ainakin osa Kuu­bassa
aiheuttamistanne vahingois­ta,
jos mielitte saada ystävänne —
vastavallankumoukselliset palkka­soturit
ja seikkailijat pois vanki­lasta.
Siitä koituu mr. Reutherin
arvion mukaan Yhdysvalloille vielä
ehkä $15000,000 tai $17,000,000 l i
sälasku.
Ei ole siis lainkaan ihme, vaikka
senaattori Styles Bridges (Rep.
N.H.) huudahti: "Kuinka paljon l i -
sänöyryytystä meidän täytyy ottaa
vastaan tältä kommunistidiktaatto-rilta?^-
- .
E i ole ihme sekään, vaikka eräs.
toinen republikaanien senaattori,
mr. Homer nimeltään, esitti sel­laista
taivastelua, että mikäH mr.
Reutherin komitea kerää traktori-rahastoa
ilman presidentti Kenne
dyn lupaa, tällä keräyksellä " l o u ­kataan
lakipykäliä" — ikäänkuin
"lakipykäliä" ei olisi loukattu sil­loin
kun järjestettiin, rahoitettiin
ja harjoitettiin vaata vallankumo­uksellisia
palkkasotilaita ja lähe-te,
ttiin heidät Yhdysvaltain kon­trolloimilta
alueilta toista Y Km
jäsenmaata, Kuubaa valloitta­maan!
Sen pijaan emme voi mitenkään
ymmärtää senaatin ulkoasiainva­liokunnan
puheenjohtaja senaatto­r
i J . W i l l i am Fulbrightin merise­litystä,
että tähän traktorirahan
keräykseen l i i t t y y muka jokin " k i -
ristystoimenpide".
Miksei mr. Fulbright, joka oli
etukäteen tietoinen tämän, hyökkä­yksen
järjestämisestä,, esittänyt
silloin julkista varoitusta siitä, et
tä "rikos ei kannata" — että rikok­sen
jäljet on ehkä korjattava ja
korvattava? *
Tässä yhtetydessä on meille
täällä Canadassa ja Yhdysvallois­sa
annettu traktorikysymyksestä
toissilmäinen selitys. On sanottu,
ottu Kuuban hallitus muka "kiris­tää"
vankien avulla Yhdysvallois­ta
tarvitsemiaan traktoreita.
Tässä unhoitetaan vain .se pe­russeikka,
että Kuuba e l ole omas­ta:
tahdostaan saanut näitä -sota­vankeja.
Ne lähetettiin sinne vas­toin
Kuuban tahtoa. Nyt Kuuba
tarjoaa niitä takaisin omilleen, mi­käli
rikoksen järjestäjät ovat val­miina
traktorien muodossa korvaa­maan
ainakin osan aiheuttamistaan
vahingoista.
Puhuessaan toista viikkoa sitten
Havannassa pidetyssä pienviljeli­jäin
liiton ensimmäisessä täysis-,
tunnossa, pääministeri Fidel
Castro sai voimakkaita suosion­osoituksia
esitykselleen, että van­giksi
saadut maahantunkeutujat —
nämä seikkailijat j a rikkaiden per­heitten
pojat, pantaisiin työhön.:
— He" tulivat tänne pakoit-taakseen
työtätekevät raatamaan
hyväkseen, sanoi pääministeri
Castro ja selitti:
— Työläiset eivät pelkää työn-tekoa;
gangstereille se on kau­histus.
Nyt nämä vastavallanku­moukselliset
istuvat kaikessa
rauhassa vankilassa, syövät, juo­vat
ja voivat hyvin. Täsiedes he
saavat tehdä työtä.
-r- Jos taas imperialistit eivät
halua lähettämiensä miesten te-,
kevän työtä vaan säälivät heitä,
niin olemme valmiit vaihtamaan
heidät raivaustraktoreihin ja
muihin maatalouskoneisiin. Van­kien
joukossa olevia murhaajia
emme voi vaihtaa, mutta muut
kaikki vaihtaisimme 500 raivaus­traktoriin.
Muussa tapauksessa
he saavat tehdä lujasti työtä . . .
Tällainen oli lyhykäsiyydessään
pääministeri Castron esitys. Sivu­mennen
sanoen voi .olla mielen­kiintoista
palauttaa mieleen, min
kalaista • joukkoa joutui interven­tiosta
Kuuban vankiloihin.
Heitä on kaikkiaan vähän toista
tuhatta. Pääministeri Castron vap^
pupuheen mukaan näistä vangeis­ta
on 800 sellaista henkilöä, jotka
yhteenla»kien "omistivat 27,556 ca-balleria
maata, 966 taloa, 70 teh­dasta,
10 sokerinpuhdistuslaitosta,
2 pankkia j a 5 kaivosta". Sen l i ­säksi,
selitti pääministeri Castro,
76 heistä on ulkona asunutta maan-omistaa
ja 200 heistä on kuulunut
erikoisjärjestöihin.
Jälellejääneistä oli 136 entisen;^
diktaattori Batistan asevoHmien^
miehiä ja 65 rikollista. •
Kehoittaessaan ' amerikkalaisia
tukemaan tätä traktorirahastoa,
presidentti Kennedyn kerrotaan
keskiviikkona sanoneen, että kaik­k
i , jotka tällä mantereella: taiste­levat
kommunismia vastaan, ovat
"meidän veljiämme".
Kuuban pääministeri Castro sa­noo,
että hän pitää suuremmassa
arvossa traktoreita kuin- maanpet-tureita.
_
He kummatkin ovat siis omalta
näkökannaltaan sataprosenttisesti
samaa mieltä siitä, että nämä palk-kasoturivangit
on vaihdettava ame­rikkalaisiin
traktoreihin.
Ja kun työnteko on gangstereille '
kauhistus, n i i n me uskomme, että
nämä sotavangit ovat hyvin mielis­sään
tästä sopimuksen hieromises­ta.
Meidän tietääksemme tämä bn
myös ensinuiäinen sellainen ta-,
paus, että hyökkäysjoukkojen ai­heuttamien
vanhinkojen korvaami­sesta
lähetetään hyökkää jämäähän
neuvottelemaan sotavankien (10-
henkinen) valtuuskunta ilman mi­tään
virallista holhousta oikeute­tusti
korvausta vaativan, hyökkä­yksen
uhriksi joutuneen maan toi­mesta.—
Känsäkoura.