Vapaus, November 16, 1971

              Sivu 2 d:'ilstai, maiPra^. 16 p. — Tu^ay, Nov. 16; 1971
INDEPENDENT LABOR ORGAN
VAPAUS O F F INNI SH C A N A D I A N S
(LIBERTY) Established Nov. 6, 1917
Edltor: W, EKLUND , Monosor: V.KKNTALA
Telephone: Office and Editoria! 674>4264
PabUshed tvrloe nräehly: Tnesdays and Thursdays ,by Vapaifs PuUishing
Co. Limited, 100 Etm St. W|est,Sudbury, Ontario, Canada
IMbUlincr address: Box 69.
Advertisin? rates npon application, transLation free of charge.
Second Glass Mail registratlon Number 1076
Canadassa: 1 vit. $10.00, 6 lik. $5.25
3kl£.$3.00
TILAUSHINNAT:
USA:n:
Suomeen:
1 vl{. $11.00, 6 Ick. $5.75
Ivk. $11.50. 6 Id{. $6.25
' 'Jofcs C^erran fcan- puhutaan Euroopan turvallisuuskokouksen
valpiisteluistai painitaan Helsinki. Suomen asiassa tekemät p/oit-ti^
t gvatjäa)all;i tiedossa Ja yleisesti tunnustettu}a^ joten kokouk­sen
ija Helsingin yhdistäminen on täysin paikallaan. Leonid Brezh­nevin
Ranskan-vierailun päätteeksi fillekirjoitetussa neuvostoliitto-l£{
is-ranskalaisessa fjulistuksessakin ^mainitaan molempien osapuolten
haluavan, ipttä VHelsingissä aloitettaisiin mahdollisimman pian asian
osaisten valtioiden suostumuksella kokouksen monenkeskiset val­mistelut".
. t ,
Ehdotus "taatusta vuositulosta"
Suoritettuaan kolmisen, vuotta kuulusteluja jä tutkimuksia
Canadan köythien asemasta ja turvautuen si;inä eräissä tapauk­sissa
Iceskusteluiliin jopa köyhienkin ihmisten ja heidän edustajien­sa
kanssa, David Crollin johtama senaatin komitea esitti viime
torstaina alahuoneen istunnolle raportin, minkä perusehdotuksena
on "taatun vuositulon" järjestäminen siinä mielessä, että nykyinen
laajakantoinen köyhyys saataisiin Canadasta poistetuksi '70-luvun
loppuun mennessä.
Sivumennen sanoen voidaan todeta, että tämä senaatin komi­tea
lyö samalla armotta varattomia ihmisiä parjaavien katteet­tomat
väitteet, joiden mukaan sosiaalihuolto on muka jonkinlainen
"kultainen vasikka", kuten on eräissä suomalaispareissakin sanot­tu.
"Leimaamalla nämä (varattomat ihmiset) avuttomiksi, edes-,
vastuuttomiksi ja perinteellisiksi laiäkoiksi, jätetään huomioonotta,-
matta nykyisen työttömyystilanteen realiteetit",, sanotaan rapor-
: tissa. ••. . : . .
Asian selventämiseksi lienee paikallaan esittää lyhyt selostus
siitä, mitä tarkoitetaan "taatulla vuositulolla" ja miten se tulisi
järjestettäväksi.
Kaikkien canadalaisten - - niin rutiköyhien kuin varakkaiden
Ja rikkaidenkin tulisi täyttää tulovero-kaavakTteet. Ne joiden tu­lot
ylittävät määritellyn "köyhyysrajan", maksaisivat tuloveroa,
mutta ne, joiden tulot ovat alle tämän "köyhyysrajan", saisivat
hallitukselta todennäköisesti kuuTcausittaisen maksun niin, että hei­dänkin
tulonsa nousisivat määräsummaan. Ne, joilla ei ole mitään
tuloja, saisivat hallitukselta kuukausittain; maksuja siinä määriu,
että he saisivat ko. "taatun vuositulon".
Ja tämä "taattu vuositulo olisi nyt aluksi (suluissa mainit­tuun
köyhyysrajaan verraten): Yli 40-vuotiaille yksinäisille "kan­salaisille"
$1:500 ($2,140) vuodessa; 2 hengen perheelle $2,500
($3,570); 4 hengen perheelle 3,500 ($5,000); 6 hengen perheelle
$4^500 ($6,430) ja 10 hengen perheelle $6,500 ($9,290).^^^
Kuten ylläolevasta näkyy ''taatun vuosipalkan" ulkopuolelle
jäisi ainakin aluksi kaikki alle 40-vuotiäat ja myös ei-kansälaiset
— viimeksimainitut sen väitöksen perusteella; että^ he ^eivät "hä^
lua" tulia vastuunalaisiksi kansalaisiksi, vaikka yleisesti .tiedetään,
että tuhansilta henkilöiltä oh diskriminisoiden evätty jkansalaisoi-keudet
luultavasti "väärien ajausten". tai joidenkin muiden i sa­manlaisten
"syiden" perusteella: Näissätapauksissa on todella pal­jon,
toivomisen varaa.
• Senaatin köyhyysasioita tutkinut komitea elidottaa, että alin-;
paDckataksat korotettaisiin alueellisten taksojen pemsteella
prosenttiin kesTcinkertaisista palkoista. Suunnitelmaan sisältyy
myös ajatus, että lapsiiisät, nuorten avustusohjelmat ja peruseläk-
Ikeet lopetettaisiin asteittain sitä mukaan kuiii tämä taatun Vuo­situlon
ohjelma tulee täytäntöön.
Ilmeistä on, että alle 40-vuotiaat ja myös ei-kansalaiset tar­vitsevat
taatun vuositulon yhtä kipeästi kuin muutkiri. Samoin on
selvää, että taatun vuositulon määrä on komitean omien totea­musten
mukaan aivan liian alhainen sefkä yksityisten että perheel­listen
kohdalta.
Myönteisenä seikkana on pidettävä kohiitean ehdotusta alin-palkTtataksojen
korottamiseksi 60 prosenttiin alueen palkkojen kes­kitasosta
sillä muussa tapauksessa, "taatun vuositulon" perusteella
joutuisi valtio maksamaan jsen osan palkoista, mitä hikipajojen
omistajat jättävät alhaisten taksojensa perusteella maksamatta.
Myönteistä täsJaä raportissa, ön myös se, että siinä tunnustetaan,
ketkä kuuluvat köyhien ryhmään, joita on Canadassa peräti 5,
000,000; että 60 prosenttia näistä köyhyysrajan alapuolella elä­vistä
on "työssä käypiä työläisiä'-, ja että ehkä piskuista luku­määrää
lukuunottamatta (joita verrataan ''edullisesti" kulunki­tiliä
väärin käyttäviin liikemiehiin) sosiaalihuollon varassa olevat
canadalaiset haluavat päästä työhön;
Ilmeistä on, että tässä on perusta, jota parantaen pitäisi ryh­tyä
taatun vuositulon järjestämistä suunnittlemaah. Toisaalta on
kuitenkin muistettava, että hallitus ei ole velvoitettu tätä suun­nitelmaa
toteuttamaan. Sen toteuttaminen nykyisellään ja varsin­kin
parannetussa muodossa vaatii, siis paljon lisäponnisteluja ja
. painostusta niin alahuoneen istuntosalissa kuin sen urköpuolellakin.
Euroopan turvallisuuskoiKous
on tärkeä tavoite, "perusteellinen
käänne Euroopan historiassa";
kulten lUumanite muotoili asian.
Tällainen käänne on välttämä-tqn
.onhan Eurooppa maanosa,'
jonka historiassa on paljon rii­toja,
yhteenottoja ja sotia —
suuria ja pieniä! Molemmat maa­ilmansodat
arkoivat Euroopassa,
ja niiden tuhot olivat ennennäke­mättömät.
"Historian tärkein
opetus on, että ihmiset eivät opi
historiasta mitään" — tämä
Ozenstieman muiheellinen para-do^
ksi ei valitettavasti ole vielä­kään
menettänyt ajankohtaisuut­taan.
Meidänkin aikanamme on
ihmisiä, jotka eiväit ole tajunneet
mitään ja jotka eivät millään ha­lua
sopeutua Euroopan nykyisiin
realiteetteihin.
Mutta Eurooppa ei ole enää
sama ,ja sen ilmapiirikin on toi­nen.
On ilmaantunut lupaavia
meifltkejä jännityksen laukeami­sesta.
Rauhanomaisen yhteistyön
tiellä saavutetun edistyksen va­kiinnuttaminen
ja sen kehittämi­nen,
niin toimiminen, että maan­osastamme
tulisi rauhan maan­osa
— miltä voisi olla tällaaista
tehtävää tärkeämpää? Juuri sik­si
neuvosboliittolais-ransfkalaisis-sa
neuvotteluissa kiinnitettiin eri
tyistä huomiota Euroopan tilan­teeseen
ja painotettiin Euroopan
turvallisuuskokouksen jäi^estämi
sen merkitystä. Allekirjoitetussa
julistuksessa todettiin valtioiden
yhtenevät asenteet myös useissa
muissa kansainvälisissä kysymyk
sissä.
Näitä ovat yleisen ja täydel­lisen
aseidenriisunnan kannat­taminen,
mukaan luettuna maa
ilman aseidenriisuntakonfe­renssi,
yhteinen . rakentava
, asenne keinojen etsimisessä /ä-
. .hi-idän .leikkauksen ratkaise­miseksi
sefcä yhteinen . vaati­mus^
Indokiinassa tiapah tuvan
maahantunkeutumisen lopetta-
•• misesta. ' .
..'•NeuvostoUittq ja Ranska tu­levat
entistä täydellisemmin ko­ordinoimaan
ponnistelujaan, jot­ka
tähtäävät rauhan palauttami­seen
siellä missä se on rikkqu-tunut
ja lujittamiseen siellä mis­sä
se vallitsee." Nämä Leonid
Brezhnevin sanat pvat i^ärsin täs­mällinen
yhteenveto siitä nsu-vottelujen
.osasta, .joka koski
Neuvostoliiton ja Ranskan poliit­tista
yhteistyötä.
Mihih tämä yhteistyö: sitten
perustuu?
Yhteistyön periaatteet määri­teltiin
erikoisasia'kirjassa, jonka
Leonid Brezhnev ja Georges
Pompidou allekirjoittivat. Peri­aatteita
on kaikkiaan l3.
Jos haluaa tiivistää niiden
pääsisällön, niin on todettava,
että koko asiakirjan hallitse­va
piirre on sen suuntautunein
suus jauhan lujittamiseen Eu^
roopassa ja koko maailmassa.
Yhtä tärkeää on se, että Neu­vostoliiton
ja Ranskan yhteistyös
tä on tarkoitus, kuten periaat­teessa
sanotaan, tehdä pysyvä
politiiklka maiden välisissä suh­teissa
ja pysyvä tekijä kansain­välisessä
elämässä. Lisälksi on
syytä korostaa, että neuvostoliit-tolais-
ranskalainen yhteistyö ei
ole suunnattu mitään muuta kan­saa
vastaan. Päinvastoin se hyö­dyttää
kaikkia kansoja muitakin
kuin eurooppalaisia.
Asiakirjassa ei tietenkään unoh
dettu myöskään Neuvostoliiton
ja Ranskan kahdenkeskisiä suh­teita.
Ne ovat tähänkin saakka
kehittyneet varsin • tuloksellises­ti,
ja nyt vierailun jälkeen ne
kaikesta päätellen saavat uutta
laajuutta. Jo pelkästään se, et­tä
osapuolet vahvistivat tarikoituk
sena olevan kaksinkertaistaa neu
vostoliittolais-ranskalaisen kau­pan
määrän vuosina 1970—74,
kertoo paljon. Lisäksi yhteistyöl­le
annetaan valkaa pitkälle täh­täävä
luonne. Siinä tarkoitukses­sa
solmittiin sopimus talbudfeUis-ten
suhteiden kehittämisestä kymf;
menen seuraavan vuoden aikana.
Sopimus käsittää monia aloja:
auto- ja traktoriteollisuuden, lai­vanrakennuksen,
metallurgian,
öljjm ja kaasun tuotannon, ke­vyen
teollisuuden ym. Lyhyesti
sanoen yhteistyöt tehdään kai­killa
aloilla, joilla on mahdolli­suuksia
sen-kehittämiseen. Se an»
taa paljon molemmille maille ja
tulevaisuus on lupaava,
• Esim: Renaultin tehtaiden
komitean r säännöksessä sano­taan
'neuvostoliittolais-ranska-laisen
yhteistyön näkymistä: .
"sen tulee turvata työtätekevil­le
Myötä ja taata siten työlli­syys
. V 1."
Vierailun tulokset olivat. siis
pääpiirteiltään monitahoinen yh­teistyö,
rauhan turvaamiseen
suunnatut yhteiset ponnistelut ja
yksimielisyys, josta on tarkoitus,
tehdä pysyvä politiikka Neuvos­toliiton
ja Ranskan välisissä suh
teissä. Mutta vierailussa oli jota­kin
sellaista, jota ei näy asialkir-.
joissa, vaan joka kohoaa niiden
yläpuolelle. Tosin se kuuluu jo
tunteiden eikä asiapitoisten pää­telmien
alaan: miten ranskalai­set
ottivat vastaan neuvostoliit­tolaisten
kommunistien johtajan,
miten vierailu kosketti euroop­palaisia
ja miten laajaa jälikLkai-kua
se synnytti? Mutta miksipä
tässä tapauksessa panna tuntei­ta
samaan vaakaan puhtaiden
tosiasioiden kanssa? Tapsihtuma-han
oli liioittelematta sanottuna
historiallisesti merkittävä ja si­tä
arvioitaessa on otettava kaik­ki
huomioon.
Köyhyysasioita ihitlkinui Irämiteiai:
Lontoo. Pobjois-Irlannin van­kiloista
ja ns. internöintileireis
tä tai paremminkin keskityslei­reistä
pn tihkunut runsaasti
tietoja pidätettyihin ja vankei­hin
kohdistuneista julmista ki­dutuksista.
Myös Amnesty International
Lontoossa toimiva järjestö, il­moitti
viime viikolla, että pi­dätettyjä
on huumattu, lyöty
jä käsiteltyI sähköiskuilla. Jär­jestön
mukaan kidutuksen koh­teeksi
pn joutunut ainakin 70
vankia, joita pidetään vangit­tuna
elokuussa voimaan astu­neen
turväsäilömääräyksen pe­rusteella.
Tietoja mm. englantilaisien
suorittamista kidutuksista ön
tullut erityisesti Pohjois-lrlär.-
nin kansalaisoikeusliikkeelle,
johon kuuluu eri puolueita ja
uskontokuntia edustavia voi­mia.
Parempaa johtoa kaivataan
Viime torstaina lehdessämme julkaistu uutistieto siitä, miten
pääm. Pierre Trudeäun täytyi alustavasta välttely-yrityksestä
huolimatta käsitellä eräälle opiskelijalle antamassaan lausunnossa
sitä, mitä tulee Ottaw^a, eli liittohallitus tekemään siinä tapa,uk-sessa,
Jos Rene Levesquen johtama Parti Quebecois voittaa vuonna
1974 Quebecin vaaleissa enemmistön minkä johdosta nousi esiiiT
kysymys Quebecin itsenäistymisestä ja sen assosiaatio muun Ca­nadan
kanssa.
Muistaen sen, että pääministeri on aiemmin sivuuttanut Que­becin
eroamiskysymykset ylimielisellä olan kohautuksella, yksin­omaan
tämä vastauksen anto heijastaa Quebecin nykyistä tilan­netta
ja kehitystä. Ei voida enää sanoa, kuten sanoi se entinen
porilaistyttö ensimmäisen elefantin nähtyään, että '|tuollaista ei
olekaan". Queböcin eroahiismahdollisuus on nyt tulossa poliittisen
elämämme yhdeksi kuumimmaksi keskustelun aiheeksi,
Toisaalta on mielipahoin todettava, että pääministerin "hy­poteettiseen"
kysymykseen antama vastaus jätti paljon toivomisen
varaa. Tosiasiassa hänen vastauksensa herätti eräitä painajaisunia
aiheuttavia ajatuksia.
Pääministeri vihjasi, että vaikka Parti Quebecois voittaisik.in
vuoden 1974 vaaleissa, niin kyseenalaista on sittenkin suostuisiko
Ottawa Quebecin eroon! Ja vaikka hän ei sitä tässä yhteydessä
maininnutkaan, niin asiaa pahensi vielä se, kun pääministeri myön-fli
saman vierailun aikana eräässä toisessa yhteydessä, että liitto­hallitus
harkitsee vielä'kin uutta lakiehdotusta War Measures lain
pysyväksi jatkoksi siltä varalta jos maakuntien eteen nousee
eiviilihäiriöitten mahdollisuuksia. Kuinka paljon harhaan ammut­tua
olisi ajatus, että tässä yhteydessä on Quebec edelleen poik*
keusaaemasaa muihin maalkuntlin verraten.
SYNTYAAÄv
PÄIVIÄ
' Minnie Taiso, Chatham, Mich..
USA täyttää torstaina, marras­kuun
18 pnä 87 vuotta.
Nick' Norkooli, Thunder Bay,
"F", Ont. tä3rttää lauantaina,
marraskuun 20 pnä 86 vuotta.
Hilda Raivo, Sudbury, Ont.
täyttää maanantaina, marras­kuun
22 pnä 80 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin. -
Ikävintä tässä on se, että kiel­teiset
asenteet ja ohjelmat rans­kalaisen
Canadan itsemääräämis-oikeutta
vastaan eivät voi pitkän
päälle aiheuttaa muuta kuin se­paratistisen
liikkeen voimistumis­ta
ehkä siinä määrin, että Que-
-bec eroaa muusta Canadasta jo­ko
rauhallisin tai ei-rauhallisin
keinoin.
Tämä olisi selvästi kansallinen
onnettomuus. Mutta sitä ei voida
välttää tunnustamatta ranskalai­sen
Canadan tasa-arvoisuutta
englantilaisen Canadan rinnalla.
Paras tai oikeammin ainoa —
keino separatistisen liikkeen ta­kaisin
työntämiseksi on se,. että
laaditaan Ulisi perustuslaki, min­kä
puitteissa ranskalainen ja
engiantilainen Canada ovat tasa-arvolsina
kumppaneina yhteises­sä
liittovaltio-kodissa. Englanti­laisen
Canadan "establishment"
ei kuitenkaan ole vielä kypsä
"sovinto-ratkaisuun", ja mikä
surkeinta, sitä askelta ei ole vie­lä
NT)P:kään rohijennut ottaa,
vaikka sen vasemmistoryhmä sel­laista
tavoitteleekin.
Juuri tämän liiton puoleen van
git kääntyvät pyytäessään apua
tietäen, että valitukset englanti­laisille
viranomaisille tai Poh-jois-
Irlannin hallitukselle ovat
hyödyttömiä ja jopa vaarallisia.
Liiton päämäja.ssa Belfastissa
on paljon asiakirjoja, joissa esi­tetään
tosiasioita vankien pahoinV
pitelystä ja kuvataan heidän
kauheita olosuhteitaan. .
Monet näistä kirjeistä ja lau-
.siinnoista on kuljetettu salaisia
teitä Crumlin-Roadin vankilasta
ja Long Keshin keskitysleiris­tä.
Liiton jäsenet monistavat nii­tä
ja levittävät kansalaisten kes­kuudessa.
;
Vankeja ei vain piestä, vään
he joutuvat myös erilaisten kidu­tusten
kohteiksi, mm. korkeiden
äänien ja erilaisten kemikaalien
vaikutuksen alaisiksi. On sattu­nut
tapauksia, että vankeja on
pudotettu silmät sidottuina ma­talalla
lentävistä helikoptereista
ilmoittamalla, että maahan on
u.seita .satoja metrejä.
Liiton tietojen mukaan on ki­dutusten
kohteeksi joutuneet suu­rin
osa Lon Keshiri leirin van­geista.
Tämän kesikitysleirin synk
kä maine on kantanut kauas Bri­tannian
ulkopuolelle. Leiri sijait­see
hylätyllä lentokentällä. Se on
y^^äröity kanavalla ja korkeal­la^
aidalla, jossa ylhäällä on piik­kilankaa:
.Pitkin aitaa on vartio­torneja.
Ympärillä partioivat
vartijat koirineen.
Long Keshin keskitysleiri-stä;
puuttuu vain joitakin kaasukam­mioita,
jotta se näyttäisi aivan
natsien leiriltä, kirjoittaa Guar-i^
ian-lehti.
Pommi NATO:n
päämajaan
L/ssaöon. — Pommi räjähti vii­me
viikolla Naton päämajassa
Caparicassa Lissabonin lähistöl­lä,
kertoivat luotettavat lähteet.
: Vaurioiden uskotaan olevan
suuremmat kuin Oeirasissa si­jaitsevassa
Naton rakennuksessa
27. lokakuuta räjähtäneen pom­min
jäljiltä.
Naton edustaja ei kommentoi­nut
tapahtunutta, ja Portugalin
puolustusministeriöstä ilmoitet­tiin,
että sen edustaja"neuvotte-iee"
parhaillaan ministerin kans­sa.'
•,
Lähteiden mukaan räjähdys oli
todennökäisesti aseistautuneen
vallankumouksen toimintaryhmän
0«awa, — Köyhyysasioita tut­kineen
senaatin komitean rapor­tissa
köyhistä annettu kuva ku^
moaa olettamukset, että köyhät
ihmiset Ovat laiskoja, edesvastuut
tomia ja että he ovat mieluim­min
sosiaalihuollon (köyhäin­avun)
varassa kuin menevät työ­hön,-.
Komitea sai tufkimustensa pe­rusteella
selville, että melkoinen
määrä ihmisiä käy mieluimmin
työssä kuin antautuu sosiaali­huollon
varaan vaikka he saisi­vat
sosiaalihuollosta enemmän
rahaa. Raportissa olevat tilastot
viittaavat myös siihen, että suu­rin
osa perheiden päähenkilöistä
on joko työssä tai työtä etsimäs­sä.
••• . • • •
"Yli 60 prosenttia pienitulois­ten
(köyhien) perheitten-päämie-histä
oli työssä V. 1967; enem­mistö
heistä oli työssä koko vuo­den
mutta oliv^J silti köyhiä.
Mikä pitää heitä työssä? Kaikki
todistusaineihistot osoittavat että
he ovat köyhiä, ei siksi, että
he eivät halua tehdä työtä, vaan
sen vuoksi (kun ovat työssä),"
Köyhien asemasta laaditussa
raportissa käsitellään sekä työs­säolevien
että avustettavien köy­hien
asemaa ja todetaan, että
niistä oleva yleinen käsitys on
väärä,
Ensinmainitusta ryhmästä ra­portissa
sanotaan: "Yleinen to­teamus
työssäolevista köyhistä
on se, että liian monissa tapauk­sissa
he ovat työssä mistä he
saavat vähemmän rahaa mitä sai­sivat
sosiaalihuollon alaisuudes-da.
Se on tyrmistyttävää, mutta
totta, että vaikka he saisivat mi­nimipalkkoja
(Prince Edward
Islandissa on minimipalkka. 95
senttiä tunti ja Canadan rik-kaimmassa
maakunnassa Onta-riosisa
$1,65 t, — V), nämä pal­kat
ovat yleisesti puhuen avus-tustaspa
alhaisemmat,'
Esimerkiksi Ontarion tilastot
osoittavat, että sosiaalihuollon pe
rustana on $3,000 vuodessa, mut­ta
minimipalkalla työssä oleva
ansaitsee vain $3,100 vuodessa.
Raportissa osoitetaan, että so­siaalihuoltoa
(Canadassa) naut­tivista
noin 84 prosenttia on sii­nä
asemassa siksi, kun he eivät
kykene työhön. "He ovat niitä,
joita meidän talousjärjestelmäm­me
on jättänyt taakseen — van­huksia,
sairaita, työhön kykene­mättömiä
(raajarikkoutumisen
vuoksi jne) ja naisia, joiden per­heet
vaativat heidän'hoitoaan.
"Loput, vähän enemmän kuin
yksi kymmenestä, kuuluvat työ­voimamäärään,
joka ei ole nyt
työssä. , .' "• ' •
"Määritellessä, että kaikki nä­mä
ihmiset ovat avuttomia, edes­vastuuttomia
ja perinnöllisesti
laiskoja, jätetään huomioonotta­matta
nykyiseni työttömyyskau­den
realiteetit, i-
"Aikana jolloin työttömyys
väestön keskuudessa lähentelee
kuutta prosenttia koko työvoima­määrästä,
työmahdollisuuksia ei
ole jliuri lainkaan henkilöille,
joilla ei ole; ammattitaitoa, vain
vähän koulusivistystä ja yleensä
puhuen, joilla ei ole mähdollisuut
ta kilpailuun,"
Toinen laajalle levinnyt käsi­tys,
että sosiaaliavustuksella elä­vät
ovat keplotteli joita, on myös­kin
väärä, sanotaan raportissa.
"Niiden köyhien lukumäärä, jot­ka
yrittävät vetää välistä (beat
the System) on äärettömän. (ei-tremely)
pieni, melko varmasi i
vajaa 2 prosenttia, mikä suhde­luku
kilpailee myönteisesti ver­rattaessa
instituuttien kulunki-korvausten
.' (expense account)
väärinkäyttöön, .
Komitea sai todeta, että 65
prosenttia köyhistä perheistä; ei
asunut V, 1969 rannikkomaakun­nissa,
vaan muualla Canadassa.
Enemmistö (58 prosenttia) asui
Ontariossa ja länsimaakunnissa.
Noin 56 prosenttia köyhistä per­heistä
asui kaupunkipaikoissa ja
36 prosenttia yli 30,000 asuTtasta
käsittävissä yhdyskunnissa.
Yrittäessään antaa kansalHsea-ti
yleisen kuvan Canadan köy­histä
senaatin komitean raportis­sa
todetaan seuraavat yleispiir­teet:
~ Noin 41 prosenttia köyhie]i
perheiden pääasiallisista (avio­mies-
tai vaimo) huoltajista ei
ole suorittanut loppuun kansaköu
lututkimusta. N, 89 prosenttia
pienituloisten perheiden huolta­jista
on vailla jatkokoulun (high
School) päästötodistusta,
— Yli puolet pienituloisista
perheistä asuu kaupunkipaikoissa
ja tämä tulee ilmeisesti jatku­maan
edelleen.
— Köyhyystapausten lukumää­rä
on edelleenkin prosentuaalises­ti
^erittäin korkea maaseudulla.
Vaikka vain 21 prosenttia maan
väestöstä asuu maaseudulla, niin
köyhien määrä on maaseutuväes­tön
keskuudessa 45 prosenttia.
— Huolimatta siitä että Que­becissa
ja Ontariossa on Cana­dan
köyhistä noin puolet, niin
Atlantin • rannikkomaakunnissa
asuvien köyhien lukumäärä on
erittäin korikeä verrattuna näi­den
maakuntien asukaslukuun.
— Suunnilleen 63 proseiittia
köyhien perheiden huoltajista
työskentelee osan vuodesta; 38
prosenttia hankkivat suurimman
osan tuloistaan palkkoina; 21 pro
senttiä ovat omissa töissäänv ja
37 prosenttia työskentelee ympäri
vuoden.
— Suunnilleen 27 prosenttia
köyhien perheiden huoltajista on
vähintään 45 vuoden ikäisiä tai
sitä vanhempia.
— Köyhien perheiden pää­asiallisista
huoltajista on 85 pro­senttia
miehiä.
ARA:n työtä. Tämä portugalilai­nen
sissijärjestö oli myös vas-tuiissa
Öeirasin räjähdyljsestä ja
Lissabonin viestiyhteyksien kat­kaisemisesta
kesäkuussa.
punainen
kirja hävinnyt
Peking. — Puhemies Maon lai­nauksista
koottua Pientä punais­ta
kirjaa oli lähes mahdotonta
ostaa Pekingin kirjakaupoista vii­me
viikolla. Kirjan häviäminen
kaupoista on herättänyt uusia
arvailuja varapuhemies Lin
Piaon aseman horjumisesta. Hän
on toimittanut Pienen punaisen
kirjan ja kirjoittanut siihen esi­puheen.
Häntä pidetään myös
Maon tittelin perijänä.
Huomioijat ovat havainneet
viime päivinä myös eräiden va­rapuhemies
Lihiä. koskettelevien
kirjojen, hänen valokuviensa ja
iskulauseidensa kadonneen katu­kuvasta.
Kiinan toiseksi tärkein
poliittinen hahmo Lin nähtiin jul
kisuudessa viimeksi 3. kesäkuu­ta,-:
.•/
Maon Punainen kirja ilmestyi
vuonna 1960 sotilaiden käyttöön.
Vuonna 1966' kulttuurivallanku­mouksen
puhjettua sitä jaettiin
myös muille kansalaisille ja vuo­teen
1968 mennessä sitä oli myy­ty
740 miljoonaa kappaletta.
PÄIVÄN PAKINA
. Kuten asiaan kuuluu, yleises­ti
"hyvässä huudossa" olevassa
kustannusliikkeemme vuosittain
julkaisemassa Taskukalenteris-sa
on kalenteriosasto, missä on
suomalaiset^^^imipärvät, sekä
paljon kansallisia jst kansainvä­lisiä
mer'kkipäiviä ja runsaasti
tilaa tarpeellisia muistiinpano­ja
varten, olkoon sitten kysy­mys
työr, koti- tai joistakin
muista täi-keistä asioista.
Lisäksi nyt juuri ilmestynees­sä
vuoden 1972 Taskukalehte-rissa
on kokonaan uusittu ja
samalla hyVin ajankohtainen
erikoistietojen osasto ja sellai-
.set tärkeät tiedot kuin canada­laiset
juhlapäivät, Suomert Suur
lähetystön ja konsulaattien
osoitteet.
Kalenterista löytyy näin tal-vipakka.
sia odotellessa taulukko
er| lämpömittarien helppoa ver­tailua
varten ja myös mittojen
vertailuosasto.
Asiatietoja käsittelevällä osas
tolia kiintyy ensimmäi.^Jeksi huo­mio
Canadan työttömyy.svakuu-tuslakiin
tehtyihin uudistuksiin.
Nykyisenä työttömyyskaute-nni
jolloin kukaan meistä ci .
tiedä milloin on työttömyysva­kuutuksen
apuun turvaudutta­va,
ovat nämä tiedot hyvin
tärkeitä. Ne ovat mielenkiintoi­sia
ja tärkeitä myös sosiaalisten
ongelmien tutkijoille ja niille,
jotka seuraavat; iriitä mahdolli­sia
uudistuksia vielä kaivataan,
ehdotetaan ja mahdollisesti saa­daan.
Kuten tässä osastossa selite­tään,
kesäkuun 27 pnä 1971
voimaan astuneiden uusien sää­dösten
mukaan on nyt mahdol-lisuus
saada entistä parempia
työttömyysvakuutuskorvauksia."
Mutta työttömyysvakuutuskor-vaiikset
on sidottu kunkin työ­läisen
tuloihin niin, että kör-
•kein maksu voi olla $100 vii-kossa
ja alhaisin $20, »viikossa.
Nyt on myös ensimmäisen
kerran mahdollista saada työt-tömyy.
sva'kuutusta sairausta­pauksen
johdosta kuten sitä
saavat ensimmäi.seni kerran ras-kaustilan
vuoksi naiset.
Kaikkeen tähän .inahtim ja
liittyy kuitenkin äärettömän
paljon ehtoja, velvollisuuksia ja
muita vaatimuksia. Näiden seik­kojen
tunteminen voi olla usein
ratkaisevana tekijänä siinä, et­tä
työttömäksi Joutuva henkilö
saa hänelle kuuluvan työttö­myys
vakuutuksen kokonaan.
Juuri näitä seikkoja pyritään
Tasku kalenterin tässä osassa
selittämään työttöhiyysvakuu-tuskomissionin
antamien eng­lanninkielisten
ohjekirjojen mu­kaan.
Kuten englanninkielisessäkin
muodossa; tämän osaston teksti
on hieman "vaikeatajuista" sen
vuoksi kun siitä tulee esiin -mo­nenlaisia
uusia määritelmiä.
Mutta kun asiaan paneudutaan
hätiköimättä, hiin kyllä se sii­tä
selviää ilman laltimiesten sa­nanselitystä.
Autoilijain kannalta — eikä
yksinomaan heidän vaan myös
kaikkien'muidenkin canadalais-ten
kannalta — on. tärkeänä
. osana tässä Taskukalenterissa
Ontarion ja Saskatchevvanin au­tovakuutusten
vertailu.
Vaikka kysymys on "vain.
kahden maakunnan autovakuu­tuksista,
niin niistä näkyy kui­tenkin
se, että kovan ja peräk-siantamattoman
painostusfkäm-panjan
avulla on saatu pientä
parannusta aikaan esimerkiksi^
Ontariossakin, mutta työväen- '
hallituksen (CCF:n) järjestämä
Saskatchevvanin autovakuutus
bn sittenkin paljon cdulliseriipi
ja täloudelli.sempi. Tärkeitten
asiatietojen lisäksi siitä osastos­ta
saadaan vihjeitä siitä mihin
suuntaan ja mi nikä vuoksi olisi
tällä alalla pyrittävä;
Ontarion Medicarea käsittele­vä
kirjoitus oh otettu täyden­netyssä
asussaan vielä tähän
Taskukalenteriin,
Nämä täydennykset koskevat
erikoisesti niitä maksuVapautuk
sia, mistä Ontarion hallitus tie-doitti
ennen syysvaalien järjes-tärriistä.
Ne ovat myös. tärkeitä
ja ajankohtaisia tietoja niin
eläkeläisille; kuin varattomille
yleensä,
Taskukalenteri 1972 on siis-
~ nytrT:uten tavallisesti, hyvin
mielenkiintoinen ja samalla
; ajankohtainen "tietokirja". Se
.on hyvälle paperille painettu
128 sivua käsittävä taskuko-.
koinen kalenteri nimenomaan
jokapäiväistä käyttöä varten.
Taskukalenteri 1972 on nyt
markkinoilla. Sitä on' saatava^
, na Vapauden ja Liekin asiamie­hiltä
ja -naisilta eri puolilla
maata tai tilaamalla suoraan
Vapauden liikkeestä osoitteella
Box 69, Sudbury, Ont. Yhä kas­vavista
kustannuksista ja posti­maksujen
huimasta noususta
huolimatta taskukalentjerin hin­ta
on nytkin vain $1.00. Hank­kikaa
tämä pieni tietokirja ajois
sa sillä se voi tulla jälleen lop­puunmyydyksi
hyvin lyhyen
ajan kuluessa.
Känsäkoura.