Vapaus, February 13, 1958

              Sivu 2 Torstaina, helmik. 13 Pv—Thursday, Feb. 13, 1958
V A P A U S
Oigio of Ptoniah CaiMdtona. B»-
««ttUihed trof . 6, 1917. AQthoiiMd
.Aaecond claaB ButO bf the Ptmt
SgfBet Dqnrtitient, Ottawa. Pub-väutA
thrice- weeUy: TaesdAys,
itVtoiadayft and Saturdays by Vapaus
mbUBhliit Company Ltd., at 100-102
JBm 8t W., Sudbniy. Ont, Canada.
Telephonfls: Boa Otfke OA 4-4384;
Bditorlal Office 0 6 . 4 « 4 ^ itäneet
B. SUbtL Editor W. näoiid; MaOiog
addFMB: Bot 69, Su^iiiJ^.^tädo.
Advertlslng rates upon andloatlo^
\ TILAn0BINNAt:/
Canadaasa: 1 vk. 7.00 9 kk. S.75
8 kk. 2.2&
YhdysvaUolosa: 1 vk. 8.00 d kk. 4;S0
Suomeaoa: 1 vk. &50^ ^ 4.76
'seik&aa.
ry
TiinisuJaiskylän ponumtiu ^
..-li koko maailma tyrmistyi saatuaan tietää, että faiiskälaiset iMia-
> < 'inavounat pommittivat viime latiantaina . txuusi4läista' Säklet-Sdi-
Ypttssef nimistä kylää, missä kuoU alustavien tietojeii intikaaQ.;78 Ui>
^;''|^tä ja haavoittui 84. ; r ^ i T ! : ; h ;
. . . j , - . - . Tämän provosoimattoman ihnahyökkäyksen jiiteuum! kirraÄnee
kmttenkin parhaiten se^ että pomsnituksen johdosta kuoll^d^ DunisCen
"^^JQukossa on 12 lasta ja 9 naista!
Toisaalta ei voida olla panematta merkille kahta hyvin täiiieätä
Ranska ei ole yrittänytkään esittää mitään aiiteeksipyyntoä
(ainin jiilman hyökkäyksen johdosta. Päinvastoin Algerian vapaus-liiketta
vastaan sotatoimia käyvät ranskalaiset sotilia^nälliköt ovat
jälkeasU kuuluttaneet, että Tunisiaa, Algerian naapvriiäaata) pommi­tettiin
muka sen johdosta, että k. o. kylästä on annettu i^iua Algerian
•inlpauseaistelijoille ampumalla ilmatorjuntatykeillä ranskalait soti-
«-"Ji^fentokonelta. Jos näin on t<^>ahtunut silloiii bn tässä yhteydet
knitenkin kysyttävä, että mitä asiaa on lahskalaisilla sotilastento-kone^
la lennell4 Tunisian yllä siten,> että Sakiet-SidirYoijissölissa ole-
^/Vsat tnnisialaisel ilmatorjuntatykit voivat niitä ampua? ^Tosiasia
Mnittäin ori; että tunisiUlaisia lentokoneita ei ole ammuttu Pariisin
ilmatorjuntatykeillä sLtä yksinkertaisesta sy3^tä,^ttk Tunisian'soiti-h^
tcllconeet eivät ole ienneH^ Panisto eika:
maunkaan kaupungin tai kylän yllä! Oietltaeh äis^^^et^^^^
sotilasjohtajat eivät valhettele sanoessaaii, että I^äii Ifent^kehei.^im
on ammuttu ibnätorjuntatykeillä k.6. kylasfäj h^ a3iäii|i^
tunnustavat loukanneensa Tunisian itsemääräärriismk^tä j^^^
sotiläskaitokoneillaan luvatta Tunisian aheella. luuH rsm^blaisten
seliQrstra onttoudesta k^keti johtu, että Rjrnskanbaflitiik^iella ei ollut
asiasta vielä mitään virallista sanottavaa tistiai-domuuii mennessä,
vaildca tämä pommitus tapahtui jo lauantaina ja vaikka maansa ^un-mastäkiinnipitävät
ranskalaiset esittivät tämän hyökkäyksra johdosta
jyrkkasariaisia protesteja.
. Ttmisian alueen pommituksen johdosta on sekä Washingtonista
että Lontoosta (myös iPearsonilta Ottawasta) lähetetty, moittieita
Raiiskan hallitukselle. Washingtonin ja Lontoon lähettämien niöite-lausuntojen
"ytimenä" on kuitenkin pelko siitä, että 'llbissvallat" voi-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
-*•
Axel Back, North Cobalt, Ont.
täyttSS tänään, helmikuun 13 pnä
60 vuotta. I
John Sabninen, Sudbury, Ont.,
täyttää perjantaina, helmikuun 14
päivänä 60 vuotta.
Wm. Mannonen, Whitefish, Ont.,
täyttää maanantaina, helmikuun 17
päivänä 74 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja .tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Unkaria tarkistellessa:
Nurinkuriset maanomistussuh^
ja nurinkurista sosialicleinokratiaa
Mitä muut sanovat
vat menettää tämä^, tapaTj^seij jjohdost^ ja,^
Tosiasia nmuttffin onj että'Ranskaii'vyÖstk:
nyt Tunisia antoi R u k a l l e oikeuden muodostaa alueelleen sotatuki-asonan,
jonka hävittämistä njrt-vaaditaan tämän provosoimattoman
hyökkäyksen johdosta:'IjHJisaalta tämän Tunisian k^laii^^mittami-noi
mi>n9^ttanutiuudbi vastalau^eyyörynsl^e^r^ja M |-Idän k||j
kissM^^ä^r^;^Hf4^ Uäihin t i ^ i h i n , - { ^ ^ "
näbitc^ästmhoissa on syytäkin kihinittää huomiota siih^
että R a n ^ on nyt "karskilla" esiintymisellään edelleen heikentänyt
imperialismin tilannetta siirtomaissa yleensä ja erikoisesti jiiuri Kesid-
• . . • • • » '
Asian vakavin piioli Ranskan liittolaisten jä suä myös' Canadan '
kohdalta on kuitenkin se, että ns. länsimaat ovat tavallaan osasyyl-lisiä
tähän pommitukseen. Kiertämätön tosiasia nimittäin on, että
länsivallat ovat toimettomuudellaan ja "ymmärryksellään" auttaneet
tämää pommitustapauksen kehittymistä.
$Coko maailma tietää, että Ranska on k ^ y t säälimätöntä ja ko­konaan
tuomittavaa sotaa Algerian kansallista vapausliikettä vastaan.
Kymmeniätuhansia algerialaisia on murhattu ja haavoitettu vain sen
vuoksi että Ranska voisi ylläpitää siirtomaakomentoaan Algeriassa.
IMutta joka kerta kun Algerian vapaustaistelijat ovat asiasta vedon­neet
YK:n, tämän sodan lopettami^ysymys on jäänyt ratkaisematta
nimenomaan, siksi kun toiset länsivallat ovat ahtaneet taktillisen
aunauksensa jRanskan sodalle Algeriaa vastaan.
Tässä mielessä ovat länsivallat osaltaan vastuussa sekä Al­gerian
verenvuodatuksen jatkumisesta että nyt tunisialaiskylää vas­taan
tehdystä ihnahyökkäyksestä.
Kuinka syvällinen tämä toisten länsivaltain osuus tässä.julmassa
hyökkäyksessä on, se näkyy ehkä kaikkem kouraantuhtav^^xm^
että Sakiet-Sidi-Youssef kylän ponHnitukseen osallistui (t^p-Ap uutis-tiedon
mi^aan) 25 ranskalaista pommittajaa, joista suurin osa oli Yh-valloista
saatuja lentokoneita!
Kaikki merkit viittaavat siihen, että tämä tunisialusMän pom­mittaminen
tuke aiheuttamaan hallituskriisin Banskftno. Tunisili
on jo katikaissut diplomaattiset suhteensa Ranskaan. S«ilisäski Tu­nika
vaatii, että Ranskan täytyy viedä pois noin 25,000 Mesiä, kä­sittävät
sotavoimansa Tunisian alueelta. Todennäköiseltä myös tun-tim,
että Tunisia esittää valituksensa tästä pommituksesta YK:n
käsiteltäväksi. . - .
K»kJssa Mfssä kysymyksissä on'oikeus Tunisian ptidlelh. Ja
mikäli eri maiden hallitukset ovat todella huolissaan tästä tapauksesta,
kuten on nyt sielitetty, se vaatii ehdottomasti .Ranskian smrittaman
pOmmituksM julkista tuomitsemista ja samalla, kertaa hyvuft päät­täviä
ja ratkaisevaa laatua olevia toimenpiteitä A^inian ä^daa lof^
tamiseksi oikeudenmukaisella tavalla. ' ' ~ s •
Tunisialaiskylän pbmmitus on samalla Hytännöitincnainakko-varoitus
siitä mitä vaaroja nykyinen varusteluvhnma aiheuttaa.
Yrittämättä millään tavoin puolustaa tai ymmärtää Ranskan
hallituksen osuutta tähän hirveään tekoon, me voimme pitää kui­tenkin
melko varmana, että Ranskan mikään hallitus ei ilmeisestikään
ole niin tyhmä ja lyhytnäköinen, että se antaisi määräyksenjKimL_
Algeriassa oleville ilmavoimilleen pommittaa "ystäA^llisen" maan,
Tunisian alueita.
Mutta kun Algeriassa on käyty tätä läpeensä epäoikeutettua
sotaa, niin sikälämen ranskalaispäällystö otti ilmeisesti ohjat omiin kä-äin^
ja pani siten omankm hallituksensa hirveän tapahtunicen tosi­asian
eteen^-^r^jnistäJRanskaaJialUtus-ja parlamentti ei voi e^
tuuta kieltää.
Pakostakin on kysyttävä: Mitä tapahtuisi jos csimeriuksi joku
JNATO-Uiton sotainen kenraali saisi sellaisen päähänpiston, että hän
qttaa (Ajat omiin käsiinsä ja pommittaa jonkun verukkeen perus­teella
jotakin kylää tai kaupunkia? Me vain kysymme, sillä tällainen
d ole yhtään sen mahdottomampi kuin oli Tunisiaa vastaan nyt tehty
hirveä pommitus.
- Jokatapauksessa, samalla kun Tunisian pommitustapaus. vaatii
Maailina on tyrmistynyt korkeasti
sivistyneen maan raakalaisteosta.
Ranskalaiset pommittajat tappoivat
tahallisesti ystävällisen maan nai­sia
ja lapsia viime lauantaina: Se,
että Tunisian rajakauppalassa Sa-kiet-
Sidi-Youssefissa autetaan Alge­rian
kapinallisia, ei ole tässä puo­lustus.
Siihen ei ole mitään inhi­millisyyden
eikä järjen syytä.
Huolimatta lainkaan siitä mitä
Ranskan kansa tekee, sen liittolais­ten
täytyy sanoutua irti tästä teosta,
/l^hän mennes^ ne (-Ranskan
liittolaiset) ovat pidättyneet siitä,
ovat tosiasiassa suojelleet Ranskaa
maailman yleistä mielipidettä vas­taan.
Ranskan ylpeyttä ja herkkyyt­tä
bn puolusteltu jo riittävästi. —'
Toronto Daily Star.
ia ja
vastauksia
Kysymys: Saako työttömyysavus­tusta
sellainen henkilö, jolla ei ole
tarpeellista määrää merkkejä va­kuutuskirjassaan?
Jos saa, niin mis­tä
ja millä tavalla? — Tietämätön.
Vafitaus: Olettaen, ettei kysyjällä
ole yhtään ainoata työviikon merk­kiä
kirjassaan, hänellä ei ole mitään
muuta mahdollisuutta kuin kään­tyä
kunnan huoltoviraston puoleen.
kuniMllkhallinnot ja maakuntahal-
^i^Hslif^R^vat yhteisvoimin työttö-inyysavustusta
(ei siis "vakuutus­maksua")
tällaisille hädänalaisiilo
henkilöille.
on vasta Hj^Suomesta
s^pntyä siir-
'^^iioleen, sillä
ifiki^dikeitiÖDipi saada
apua hädänäaisieen asemaansa.
Olettaen, että kysyjällä on vakuu-tuskhrjassaan
jokin määrä merkke­jä'niuttii
eiik^ifsn^aan niin paljoa
(i5)r että CTisi edes n.s. hätätila-työttömyysy^
touulusta, hänellä on
kiUoiiuiii^ihaudifHisuns Saada työt­tömyysvakuutusta
siinä tapauksessa,
että hänen "aikaisempi vakuutus-kautensa
päättyi viime huhtikuun
15 päivän jälkeen", kuten työttö-myysvakuutuslaki
säätää.
Oheinen Unkaria koskeva ja
nimenomaan loka—inarraskuun
1956 tapahtumiin huipentava se­lostus
rakentua Herbert Apthe-kerin
englannmkieliselle teoksel­le
"Totuus Unkarista" (Herbert,
Aptheker: The Truth about Hon-gary,
Mainstream Pablishers,
New York, 1957). Sanottakoon
heti, että mahdollisia ennakkoluu­loja
tuntevan lukijan ei pidä ka-~
vahtaa kirjan kovin kategoorista
nimeä, eikä sitäkään, että Herbert
Aptheker on amerikkalainen kom­munisti.
Tämä ei luonnollisesti­kaan
merkitse, että Apthekerin
kanssa ei voi olla eri mieltä, vaan
sitä, että jokaisen totuutta etsivän
ansaitsee yhtä kaikki ottaa myös .
Apthekerin teksti varteen. Sillä
Aptheker on todella tehokkaasti
linnoittanut sanomansa ja mieli­piteensä.
Tunnollisen historioitsi­jan
täsmällisyydellä hän vyöryt­tää
esiin kokonaisen vuoren to­disteita,
sitaatteja ja lausuntoja
ja ottaa ne nimenomaan sieltä,
missä niiden paino tuntuu: ame­rikkalaisten
senaattoreiden ja mi­nistereiden
suosta, porvarillisten
sanomalehtien palstoilta, muistel­mista
ja tutkielmista. Tuskin lain­kaan
hän käyttää esim. "Prav­daa",
"Nep Szabadsagla" Stallhia
tai Rakosia, joiden sanoille por­varillisessa
maailmassa ei katsota
voitavan antaa katetta. Mutta
enemihittä puheitta: siirtykääm­me
jo Apthekerin ja hänen teok­sensa
seuraan.
LÄNTINEN RISTIRIITA
Herbert Aptheker aloittaa teok­sensa
tekijän esipuheella, jossa hän
lyhyesti toteaa olevansa yksin vas­tuussa
sanoistaan, joten sen mah­dolliset
puutteet menevät yksin­omaan
hänen omalle tililleen. Ja sit­ten
päästään asiaan.
Aptheker ottaa lähtökohdakseen
Kierkegaardin huomautuksen, että
"elämää voidaan ymmärtää vain
taaksepäin, mutta sitä pitää elää.
eteenpäin". Tällä hän viittaa siihen,
että lyhyellä perspektiivillä on vai­kea
mennä suomaan mitääri lopul­lista
— vaikka Yhdysvaltain sisäl­lissodasta
on kulunut jö 90 vuotta,
niin yhä vielä kiistelevät tiedemie­het
esim. sen alkusyistä.
Sitä suuremmalla syyllä esiintyy
erimielisyyksiä Unkarin tapahtu­mista.
Niinpä vasemmistolaisesti
suuntautuneet amerikkalaiset leh­det
"New Republic", American So-cialist"
ja "Montlfly Review" näki­vät
Unkarissa pelkästään raa'an ter­rorin
voiton, jossa "venäläiset tan­kit
murskasivat myytin kommunis­min
paremmuudesta". Kuitenkin
esim. Länsi-Saksan sosialidemo­kraattien
pää-äänenkannattaja "Vor-wärts"
kirjoitti 11. 11. 56, että Im-
' re Nagyn politiikka pyrki jatkuvas­ti
hyvittämään "kapinaliikettä".
Mutta — lehti jatkoi — "tämä oli
tuomittu epäonnistumaan, koska ka­pinallisia
kiihoitettiin äärimmäi-syyksim
pinnalle tulleiden taantu­muksellisten
ja fasististen ainesten
vaikutuksesta". '
Kaksi viikkoa myöhemmin Länsi-
Saksan sosialidemokraattisen puo­lueen
keskuskomitean jä^en Her­bert
Wehner totesi puhuessaan
Hampurissa, että valkoista terroria
oli tosiaan esiintynyt Unkarissa ja
se näkyi "jonkinlaisena hävityksen
vimmana jokaista vastaan, jonka us­kottiin
olevan kommunistisen puo­lueen
jäsen tai toimihenkilö", eikä
yksin heitä, sillä "myös heidän vai­mojaan
ja lapsiaan vainottiin ja sur­mattiin
kuvaamattoman julmalla ta-vaUa."
Samaa kertoi Belgian sosialisti­sen
puolueen pää-äänenkannattaja
"Le Peuple" (muutamat henkilöt
pyrkivät heittämään Unkarin "takai­sin
menneisyyden pimeyteen"), Ita­lian
"Avanti" ("taantumuksen hen­ki
kummittelee Unkarissa"), rans­kalainen
"Populaire" ("vaara Un­karissa
koskee horthyismin paluu­ta")
jne.
Näin ristiriitaisia siis ovat olleet
pelkästään sosialidemokraattiset ar­viot
Unkarista. Ja näistä aineksista
siis Aptheker joutui lähtemään liik­keelle.
TALOUDELLINEN JA POLUT-TINEN
KURJUUS
Herbert Aptheker tekee perus­teellista
työtä. Hän ei johdanton­sa
jälkeen suinkaan siirry välittö­mästi
vuoteen 1956, vaan lähtee seu­raamaan
Unkarin kehitystä aina en­simmäisestä
maailmansodasta läh­tien:
Unkarin tapahtumia ei voi ym­märtää,
ellei niitä katsele pidem­mällä
tähtäimellä historian valossa.
Hän merkitsee muistiin — lukuis­ten
todistusten valossa — toista
maailmansotaa edeltäneen Unkarin
kirkoUig-feodaalisen luonteen ja
äärimmäisen kansalliskiihkon, jolle
tuskin .löytyi vertaa Euroopassa.
Maanomistussuhteet olivat täysin
nurinkuriset. Noin 2.00O magnaattia
piti hallussaan 50 % viljelysmaas­ta,
jota^aitsi katolinen kirkko oli
suurin.' yksityinen maanomistaja.
Tämän f rinnalla oli; maassa 500.000
maatonta, talonpoikaisperhettä (noin
2 milj. ihmistä) ja lisäksi 360.000
perhettä, joiden maatilkku oli niin
pieni, että ne käytännöllisesti kat­soen
olivat' maattomia nekin. Siten
siis noin 35% koko väestöstä oli
riippuvainen maasta, mutta oli silti
maatonta. Kurjuus oli niin ollen sa­noin
kuvaamaton ja sitä oli lisää­mässä
se seikka, että aristokratia
ei m^sanut lainkaan veiroja: Muis­taa
kannattaa sekin, että äänestys
oli Unkarissa avoin.,
Teollisuuden tilanne oli jotakuin­kin
sama. äe oli lähinnä ulkomaisen
pääoman käsissä ja teollisuustyö-väestö
eli vailla mitään turvaa. Am­mattiyhdistysliike
oli valtion johdos­sa,
vasemmistolaiset työväenjärjes­töt
kielletty, ja sosialidemokraatti­nen
puolue tuki taantumuksellisuut­ta
avoimemmin kum missään muu­alla.
Joulukuun 22. pnä 1921 allekir­joittavat
sosialidemokraattisen puo­lueen
johtajat Horthyn hallituksi
kanssa sopimuksen, jonka mukaan
"Unkarin sosialidemokraattisen
puolueen valtuutetut myöntävät
suostuneensa pääministerin esit­tämiin
toivomuksiin sekä ulko-että
sisäpolitiikan kohdalla ja ah­tavat
puolestaan vakuutuksen sa­nansa
pitämisestä."
Tämän asiakirjan nojalla Unkarin
sosialidemokraattisen puolueen joh­to
lupautui olla tekemättä propa­gandaa
"Unkarin etuja"'vastaan, se
lupasi luopua ulkoilmakokouksista,
väärien '(?) huhujen levittämistä
ulkomaisten sosialististen puöluiei-den
keskuuteen, poliittisista lakois­ta,
lupasi palkkakiistoissa tohnia
neuvottelupohjalla ja olla yhteistoi­minnassa
"kansallisten" puolueiden
kanssa. Yastapalvelukseksi Horthyn
hallinto lupasi olla pidättämättä ke­tään
muita kum "terroristeja, kom­munisteja
ja muita vaarallisia hen­kilöitä".
Tämä sopimus tuli enemmän tai
vähemmän julkiseksi kolme vuotta
myöhemmin, jolloin toinen intema-tionaale
(Karl Kautsky ja Otto
Bauer) nimitti tutkijakunnan otta­maan
selvää sopimuksesta. Tutki­mus
asettui Irannattamaan ^'puo-lueen
yhtenäisyyden säilyttämistä",
joskin siinä silti huomautettiin voi­tavan
ymmärtää» että; "tämä sopi­mus,
joka on niin jyrkässä ristirii­dassa
kansainvälisen työväenliik­keen
sisällön ja muotojen kanssa,
ön aiheuttahut oppositiota' ^iiolueen
piirissä". ' ' • ' •
Sopimus' pysyi sitten voimassa
aina toisen maailmansodan päätty­miseen
asti ja sen- nojalla sosiali­demokraatit
saivat "lojaalina oppo­sitiona"
tietjm määrän paikkoja par­lamentissa.
Erästä paikkaa pitr hal­lussaan
vuodesta 1920 lähtien ja
Autojeii tarkastus voi
tuIMSan pakolliseksi
karolmilla Ontariossa
' Tofonto. — Ontarion maantiemi-niisteri
Allah-selosti viime viikolla,
että täällä ryhdytään heti rakenta­maan
n. $100,000 arvoista raken-nu$
t|>.y4tamaaj(itie No. 401n var-
Vlj^^e-kadusta länteen.
:äj@^p^een 6h täi*koitus sijoit­taa
25 tarkastajaa, jotka ' tarkasta­vat
ovatko autoilijat kelvollisia saa­maan
ajoluvan ja sinne myös sijoi­tetaan
tarkästusvälineet, että. voi­daan
ajoneuvojen kelvollisuus tode­ta.
Näin ollen poliisi voi tarkastut­taa
liikenneonnettomuuksissa olleet
autot jä -yksityiset autoilijat voivat
käyttää , autonsa siellä saadakseen
selville iopko auto ajokelpoinen.
Allairon selostanut, että tämä on
ensimmäinen askel liikenneturvalli­suuden
alalla' ja pian voi käydä
niin, että kaikki autot Ontariossa
joutuvat ^ säännöllisesti tällaisten
laitosten tarkastettavaksi.
m ei aio
veroja
Laosianne, Sveitsi. — Charlie
Chaplinin lakamies Jean-Felix Pas-
Ghound on selostanut täällä, että
tunnettu; amerikkalainen koomikko
ja elokjuyfltuottaja pn hyljännyt Yh-dysyal^
in vaatimukset, joiden mu­kaan
Chaplinin pitäisi maksaa yli
$1,400,000 tuloveroma.
Yhdysvaltain verotoimiston esit­tämä
verolasku johtuu etupäässä
Chaplinin Yhdysvalloissa sijaitse­vien
omaisuuksien myynnistä. Chap^
Unin arvellaan saaneen $2,700,000
HoIlyWoodissa sijaitsevan elokuva-valnustuskeskuksensa
myymisestä.
KIITTÄJl UUTTA -
XANHAitiKOfltlA
SU Catharioes. — Khrjoitan ^hän
täältä St: Cathärinäshi f^udesla van­hainkodista,
sillä iuiin siuretykÄ
Grimsbystä tänne toista viikkoa sit­ten.
.
Yleensä on otaksuttu ja otaksu­taan
vieläkin, että nämä laitokfigtii^ o-vat
ns. köyhäiskoteja, mutta ainakin
tämä laitos on poikkeus. Lait<^;^oli-kin
yleisön tarkastusta varten jBy<^-
na enn n varsinaisia avajaisia/01^
nähnyt sanomalehdistä . arvost^ltija.
ja niissä dn mainittu että tämä laitos
on yksi kaikkein ajanmukaisin alid-laan
koko Canadassa. Omasta puo­lestani
olen samaa mieltä, sillä kiik>
ki se, mitä minä olen ehtitiyt i i ^ - .
dä, on uutta ja puhdasta. K&ikki
paikat uhkuvat puhtautta kuten par­haimmat
hotellit. Ruoka on myjii
hyvää ja sitä saa riittävästi. JÖS Öti
hyvä ruokahalu, niin ei muuta kilin
pyytää lisää.
Monet hoidokit, jotka ovat joutjä-neet
olemaan vanhoissa laitokBlua
tai yksityisten järjestämissä "hoito­loissa"
(nursing homes) pitävät tä­tä
paikkaa jopa liiankin modenäna.
Omalta kohdaltani olen mieUmähl,
että tälläkin elämänalalla on kehi­tys
kulkemassa parempaan. r ;
Puhun tässä omasta kokemufesefi^
tani. En ole koskaan eläinäj^iiii
nähnyt niin palloa kärsiniystä, .imitM
näkee yksityisten hoitoloissa nid^,Jot­ka
eivät voi itse. itseään ' auttia.
Täällä on sen sijaan hyvin yaifti^t-tu
sairaalakin. En ole varma, hotlt-ta
luulen, että sinne voidaan sijoit­taa
ainakm 50 potilasta. , ^
Paschound on osoittanut, että Kaikkiaan tähän laitokseen SOpii
Cniaplin on joulukuusta v. 1952 läh-1 «ohi 250 hoidokkia ja rakennuk^n
tien asunut Sveitsissä. Koska hän sanotaan tulleen maksamaan nohi
n ei pitaisi pitaa
itseään liian voinriakkaana"
Washuigton. — Demokraattinen
senaattori Hubert Humphrey sanoi
senaatissa viime tiistaina pitämäs­sään
puheessa,,, että Yhdysvaltain
pitäisi neuvotella erikseen jokaises­ta
länsivaltojen vuonna 1957 esittä­män
aseistariisumissuunnitelman
kohdasta eikä suunnitelmasta koko­naisuudessaan.
'
Samalla pitäisi harkita, saisiko
Kiinan kansantasavalta olla muka­na
yleistä aseistariisuntasopimusta
laadittaessa, hän sanpL
Hiimphrey, joka toimii aseistarii-suntavaliokunnan
puheenjohtajana,
sanJol, ettei Yhdysvaltain pitäisi pi-tifi
itseään niin voimakkaana, että
se voisi pakottaa Neuvostoliiton
ateistariisuntasopimukseen. Yhdys­valtain
pitäisi tarjota Neuvostolii­tolle
kohtuuulliset perusteet kom­promissiin.
• Yhdysvaltain olisi käytettävä
kaikki kohtuullisiksi katsottavat
mahdollisuudet Jotta aseistariisun-tan^
uvottelut Neuvostoliiton kans­sa
jälleen saataisiin käyntiin joko
korkeimman tason konitei-enssissa
tai YK:n puitteissa.
! Hallituksen päätös, ettei erotusta
ydinasekiikeiden lopettamisesta ja
atomi- ja vetyaseiden valmistusta
koskevien kysjmiysten välillä tehdä,
on epärealistinen, Humphrey jatkoi.
Tämä kielto estää hedelmällisten
neuvöttetiijen käymisen Neuvosto­liiton
kanssa. ' ,
Humphrey ehdotti, että erillisso­pimus
yritettäisiiilVsaada aikaan ai-nakin-
seuraavissa^kohdissa: —
1) Ydinasekokeiden valvottu lo-pettamhien.
2) Tarkastusjärjestelmän luomi-
Ranskan sotatoiijiien kertakaik-kista-
lopettamista-Algeriassa—se-on
myös varoitus koko maailmalle sii­tä,
mitä vaaroja ön olemassa, jos ih­miskunta
pidetään hampaisiin aäti
aseistettuna ja kahteen viahmieli-seen
leiriin jaettuna. On jo todella
korkea aikar Tyhtyä. toimenpiteisiin
aseistariisumissopimuksen laatimis­ta
ja toteuttamista varten. -
nen, jonka avulla voidaan valvoa,
että sotilaallisiin tarkoituksiin aio­tun
ydinaineksen valmistus lopete­taan.
Humphrey vaati lisäksi alueelli­sia
valvontatoimenpiteitä Keski-idässä.
Näiden tarkoituksena olisi
kilpavarustelujen estäminen. Hän
ehdotti asetoimitusten kieltämistä
tämän alueen osalta lukuunottamat­ta
niitä poikkeuksia, jotka erityises­ti
asetettu YK:n komitea myöntäisi.
Härf ehdotti lisäksi konkreettisten,
mutta joustavien suunnitelmien laa­timista
ulkomaisten, joukkojen ve­tämiseksi
Saksasta ja Itä-Euroopas'
ta.
Humphrey kehoitti sekä Neuvos­toliittoa
että länsivaltoja esittämään
realistisempia ehdotuksia Saksan
yhdistämiseksi.
Aasian kysymyksistä hän sanoi,
että varusteluja olisi supistettava
sekä Etelä- että Pohjois-Koreassa.
Lopuksi hän korosti sitä, että Yh­dysvaltain
tulisi supistaa Latinalai­sen
Amerikan maille myönnettävää
sotilaallista tukea^ja sien sijaan l i ­sätä
näille maille annettavaa talou­dellista
apua.
Neuvostoliiton uusin ääntä nopeampi taistelulentokone on
''Fishbed B". Tämä lentokone oli ensimmäisen kerran
esitettävänä Tushinan lenrtonayttelyssä vuonna 1956.
Lentokoneen siipiala on verrattain pieni.
silloin muutti pois Yhdysvalloista,
hän ei katso olevansa velvollinen
maksamaan veroja niiden tulojen
kohdalta, joita hänellä on Yhdys­valloista.
Chaplin on Britannian kansalainen
ja hänet estettiin tulemasta takai-sm
kun hän kävi vierailulla Britan­niassa
v. 1952, vaikka hän oli mel­kein
koko elämänsä asunut Yhdys­valloissa.
kautta sotavuosienkin Anna Kethly.
Unkarin sosialidemokräattineh puo­lue
tuki täten avoimesti i synkin-täkin.;
Hitler politiikkaa loppuun
:a..-,,...-
Kun Hitlerin ja Horthyn tappio
alkoi käydä selväksi—näin kertoo
pieiiviljelijäpuolueen perustaja Fe­renc
Nagy USArssa kirjoittamas­saan
kirjassa — niin "sosialidemo­kraattisen
puolueen johtajat, (mm.
Anna Kethly) kokoontuivat kans-sanune
(piehviljelijäpuolueen edus­tajia)
keskustelemaan siitä tavasta,
jolla« puolueet voisivat toimia kom­munistien
kiertämätöntä tuloa vas­taan
poliittiselle areenalle".
Nagy jatkaa:
"Sosialidemokraattiset johtajat,
Jotka pyrkivät todella demokraat­tiseen
valtioon, lupasivat taistella
kaikkea kommunismin uhkaa vas­taan
ja ilmoittivat heidän toimin­takenttänään
olevan yleisen ääni­oikeuden,
yksityisomaisuuden ja
itsehallinnon ja uskoivat, että
psn-käayksemme voidaan yhden­mukaistaa
tällä pohjalla."
Näissä^ käsissä siis oli Unkarin
työväer^okka- sen jälkeen, kun
Bela Kunin johdolla tehty vallan-kuniou^
itys , oli verisesti lyöty
maahan Horthyn romanialaisjoukko
jen toimesta.
1.5 miljoonaa dollaria.
Täällä on viihdytystä' ahtamassa
myös useampia näköradioita Jä ra­dioita.
Tarkoitus oh sijoittaa xa'^!)
joka huoneeseen. •
Muutoin näyttää, että oleh flti(oa
suomalainen näissä paikoissa/ sfllä
täälläkään ei ole muita simmi4aisiB
kuin minä. Vaan nyt kun piilisiil jtä-kaisin
St Catharinesiinj on toivoa
siitä, että jotkut entiset ystävät käy­vät
toisinaan terVehdyskäynnill8.V,
' Olen ollut täällä vasta viikon ja
niinmuodoin en ole;vielä oikein pe­rehtynyt
paikkakunnan asioihin,
mutta omalta kohdaltani k^oitsti
toistamiseen Vapauteen hävafimols-tani.
' ' ••' •. V;^'
: Omalta .kohdaltant hUoni^äut
vielä, että jos k-^neUä on
vierailla tääUä, niin samalla^ häli Sfi*
si tilaisuuden tutustua tähän uhteeb
laitokseen, missä oh käsittääksinii
paljon nähtävää. Parhainta incnas-tystä
Vapauden toimitukselle ja ko­ko
lukijakunnalle. Tervehtien —
Jalmar Lindfors.
SITÄI
J A
LIIAN REALISTINEN
— Voitteko maalata todella rea­listisen
kuvan vaimostani?
, ^ Varmaankin, voin maalata niin
realistisen, että hätkähdätte joka
kerta kun huomaatte sen.
VAATIMATON
"Onko teillä mitään sanomista en­nenkuin
langetan tuomionne?" ky­syi
tuomari syytetyltä.
" E i mitään, herra tuomari, paitsi
sen, että tyydyn varsin vähään." ,
Me olemme siis kapitalisteja
Yli 22,000 (Ätarion
hallituiksen palveluksessa
Toronto Ontarion maakunta­sihteeri
Dunbar selosti lainlaatija
kunnassa viime viikolla, että viime
vuoden lopussa maakunnan pälve^
luksessa oli kaikkiaan 22,950 toi
menhaltijaa ja työläistä eli 1,850
enemmän kuin edellisenä vuonna.
Samalla hän selosti, että keski­määräinen
palkka oli $3,600 vuodes­sa
verrattuna $2,312 vuotena 1949.
Valtion työläisten joukossa on
3,145 avioliitossa olevaa^ naista ja
heidän määränsä on huomattavasti
lisääntynyt sitten vuoden 1951, joi
loin heitä oli vain l , l 5 l.
Dunbar selosti, että työstä eroa­misia
tapahtuu tavallista runsaam
min hallituksen työläisten keskuu­dessa
verrattuna teollisuuslaitosten
työläisiin.
Miltei yhtä säännöllisesti kuin yö
seuraa päivää, nousee julkisen elä­män
kirkkaaseen parrasvaloon tie­täjiä
suuria, jotka nostattavat miel­tämme
.selittämällä, että loppujen
lopuksi me olemme kaikin kapita­listeja.
Mutta juuri kun olemme pääse­mässä
siihen hurskaaseen uskonti-laan,
ettei sen kummempia "kapita­listeja"
olekaan kuin rse "ite"rJoil-la
on ehkä vuotamaton katto pään
päällä ja sen lisäksi eräitä maksa­mattomia
laskuja autosta-ja muista
tarvikkeista, tulee joku yhteiskun­nan
pylväs, joka murskaa kaikki
nämä pilvilinnamme.
Näin kävi jälleen allekirjoitta­neellekin
tässä päivänä muutama-
,.na,___. ^ —•
Torontolainen Globe and Mail
lehti julkaisi finanssiosastollaan
tammikuun 28 pnä Fraser Robert-sonin
kirjoituksen,. missä todistel­tiin
oikein^, tilastollisesti, -että me
olemme kuin olemmekin kapitalis-
-teja:v _j
Viitattuaan canadalaisten henki­vakuutuksien
yhteissummaan ja ke-hitettyään
sitten "keskinkertaisen
canadalaisen perheen" (panemalla
tietenkin ehkä noin $3,000 vuodessa
ansaitsevan sekatyöläisen ja miljo-neerin
vakuutukset yhteen ja jaka­malla
ne kahdella, saaden siitä sit­ten
sen "keskinkertaisen perheen"
vakuutusmäärän!) mainittu kir­jeenvaihtaja
sanoo "tämän tarkoit­tavan,
että jokaisella canadalaisella
perheellä on tukenaan noin $7,000
mahdollinen (potential) säästö. Tä­mä
tekee tästä maasta hyvin paljon
kapitalistisen kansakunnsm."
Ja mamittu kirjoittaja lopettaa
Jorinansa: ^
"Sosialistit ja kommunistit yrit-_
tävät saada meidät'nskomaan,'että
kapitalismia kuvataan -parhaiten
köyhien kustannuksella ylellisesti
elävällä rikkaalla miehellä. Canada-laiset
tietävät, että tämä on hölyn­pölyä,
sillä tämän päivän kapita­listi
nähdään joka kerta kun cana-dalamen
katsoo kuvastimeen."
Eikö olekin söpö^? Canadassa on
tällä kertaa vähintäin 600,000—
IQQ,QOQ-työtönt«. Kun lisäk.si huo^
talisti, vaikka hänellä olisikin
$7.000 yakuutussäästÖ.
Kapitalisteja ovat suurrikkaat
tuotantolaitosten omistajat, jotka
teettävät erilaisia tavaroita työläi­siä
palkkaamalla ja heidän työnsä
tuloksista rikastuen.
Tällaisia todellisia kapitalisteja
on Canadassa kovin vähäni
Ottakaanune esimerkiksi vaikka
meidän liittoparlamenttimme ja liit­tohallituksemme.
Vaikka valtaosa
Canadan kansasta muodostuu työläi­sistä.
Ja farmareista, alahuoneen
265:3tä jäsenestä Ottavassa on vain
sormin laskettava määrä työläisiä
ja farinareita. Toisin päin sanoen,
jraikka esim. meidän ammattiyhdis
mioidaan heidän perheensä muut
jäsenet olettaen, että kussakin per­heessä
on vain 3 ihmistä, niin työt­tömyydestä
kärsivien lukumäärä
nousee yU kahden miljoonan. Mutta
joka kerta kun nämä nälän ja puut-
-teenukanssaJcamppailevat canadalai^
set katsovat kuvastimeen, he näke­vätkin
kapitalistin ivaaman!
Sivumennen sanoen, sosialistit ja
kommunistit eivät ole koskaan väit­täneet,
että esimerkiksi-$7,000 arvoi­sen
mökkipahan omistaja olisi "ka­pitalisti",
joka "elää ylellisesti köy­hien
kustannuksella". Sosialistien ja
kommunistien maailmankatsomuk­sen
perusteella ei kukaan ole kapi-eneniiGään
jäseniä kuin. missään
muussa canadaläisessa järjestössä
tai puolueessa, niin liittohallituk­sessa
ei ole yhtään ainoata miestä,
jolla olisi ammattiyhdistyksen jä­senkortti
taskussa — eikä tällaisia
"muukalaisia" löydy muuten kuin
tikulla hakemalla alahuoneenkaan
jäsenten ke.skuudesta. Liittohalli-tiik-
«u»n ja alahiinnaen jä.seniä mitta­puuna
pitäen — edellyttäen tietysti
että he edustavat todella demo­kraattisesti
tätä maata — Canada
on ilineisesti vallan lakimiehistä,
liikemieh^tä, lääkäreistä ja taval­lisista
keskiluokkalaisista muodos-
-tuva-maa^Mutta-onko-tämä-totta
vaiko harhaa? ^
Selvää.myös on, että muutamaa
ccf:läistä lukuunottamatta nämä
parlamenttimme ja hallituksemme
jäsenet pitävät itseään hyvinkin
tärkeinä "kapitalisteina".
Mutta niin kaukana kuin he ta­loudellisesti
ja sosiaalisesti ovatkin
tavallisesta kansasta, todelliset ka-vain
"juoksupoikina". Näin aihakih
sanoi entinen liittohallituksen työ­ministeri
R. Winters, joka hyppäsi
hyvin vaivattomasti liberaalien hal­lituksesta
The Rinto Tinto Mining
Co. of Canada Limitedin presidlen-tiksi.
Moittien sitä, ettei suurpääoma
lähetä välittömästi omia miehiään
suuremmassa määrässä Ottawaaii,
mr. Winters sanoi jokin aika-sitten,
erään Canadian Clubm kokouk$es;
sa, että Canadassa "on tulossa har­vinaisuudeksi,
että johtavat (out--
standing) liikemiehet liittyvät hal­litukseen.
iSiitä huolimatta .liike­maailma
ja koko maa hyötyisi,.Jos
vallitsevaa^h tilanteeseen saataisiin
tysliikkeessänime on monta kertaa muutos" selitti mr. Winter8 tarkoit­taen
"muutoksella" sitä, että-tpdel-liset
kapitfilistit ottaisivat dttaji^s-sa
niiden paikan jotka 'iTOleyiit"
itseään kapitalisteiksi sen vuölBi,
kun he ovat hieman paremmassa
asemassa kuin meJavallis6t canada-laiset,
joita heidäh pitäisi edusta­man.
Kuten nähdään, suuren Rio
Tinto Mining yhtiön presidentti
ei hyväksy "kapitalisteiksi" edte
niitä lakhdiehlä, lilkemieUi ja
keskiluokkalaisia, jotka nyt ovtt
miehittäneet sekä parlamenttim­me
että liittohallituksemme hit^i-met
Mutta mr. Wintersin ja hänen kai»»--
taistonsa hyviksi kenttätyöläisenä
propagoivat miehet yrittävät kuiten­kin
saada tavalliset canadalaiset sel­laisen
itsesuggestion hurmaan, että
kaikki canadalaiset i^äkevät "kapi­talistin
joka kerta kuvastimeen kat­soessaan."
No, mikäpä siinä, ollaan nyt ^t-.
pitalistit pitävät heitäkin ilmeisesti' ten kapitalisteja. — Känsäkoura.