Vapaus, June 2, 1962

              Sivu'2 ' " Lauantaina, keääk. 2 p. — Saturday, June 2, 1962
i>
VAPAUS INDEPENDENT L . A B O R O R G AN
^OF FINNISH :CAMADIANS
(LIBERTY)', . < A ^EstÄbliSÖedvNov. 6. 1917
Edltor: W. Eklund ^• ^ ; j ' Manager: E, Suksi
Telfep^ohes: Office 6ä 4-4264 EcUtorial OS 4-4265
Publäoied tlvice.weddy: T u e s ^ ^ Thursdays and Saturdays^;,by. Vapaus
PublUthing Co. Ltd., 100-102 £lm St,'West, Sudbury. Ontario, <3anada.
, < - MaiUng addi«ss:,Box: e9<
Advertislng rates upon appUcation,. translatioiis free of charge.
Authorized as second cJass maJl by the1»pbst'oitic« Department, OttawA.
^ andfor payment of postage in cash.
csr ^ --^ TILAUSHINNAT
Canadassa:%tiH^-^ 18.00 «4.25 VSAissa: 1 vk.'$9.00 6 kk. ^.80
/iy^^ ^ 9'|ik, ^2.50 r Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk.^ 5.25
Kysy^sten kyiymys pääministerille
r :iiaceudunuiiekin rii^^
Chelmsf^f^Sil^rlnestari^Phil Trottier meni kaikkien sopi-vaisuus^
jl^Ädyllisyyskasitteiden uiko- ja yläpuolelle, ju-listaessamj^^
äkuun 2^ päivän kunnassaan erikoiseksi "Die-ienbaketin'
päiväksi" kiin pääministeri Diefenbaker vierailee
nyt tääUäi ei Wtionpäämiehenv vaan erään poliittisen puo­lueen
johtajan oniinaiiuudessa, ja puhuakseen omaan puo-lueeseensa
^ kuuluvien vaaliehdokkaiden puolesta, me emme
kuitenkaan unhoita sitä tosiasiaa, että hän on ollut viimeksi-kuluneet
5; vuotta Canadan pääministerinä ja että hän on
niinmuodoin henkilökohtaisesti vastuussa koko liittohallituk­sen
edesottamisista. ^ ^
Tässä mielessä haluamme esittää täällä nyt vierailevalle
pääministeri Diefenfoakerille tuhansia canadalaisia erittäin
läheisesti koskevan "kysymysten kysymyksen": Miten suh­tautuu
hän itse siihen syrjintään minkä kohteeksi ^)vat tu­hannet
uÄomaalaissyntyiset rehelliset "ja työteliäät ihmiset
joutuneet poliittisen mielivaltaisuuden perusteella? Tuleeko
konservatiivipuolue jatkamaan tätä^poliisivaltiolle ominaista
syrjintäänsä sillä perusteella että Canadassa on sekä "ensim­mäisen"
että ^'^toisen; luokan" aföukkaita, kuten on kansalais-ministeri
Ellen Fairclough'n selostuksen mukaan menetelty
tuhansissa tapauksissa?
Kuten arvoisa pääministeri Diefenbaker tietää, Uuden
demokraattisen puolueen parlamenttiryhmän johtaja H. W.
Hei*idge esitti jokih aika sitten kansalaisuusministeri Fair-clöugh'n
vastattavaksi 9 kysymystä kansalaisoikeuksien
saannin ja eväämisen tiimoilta.
Pääministeri on epäilemättä tietoinen myös siitä, mitä
mrs.FairClough vastasi. Ensinnäkin hän myönsi, että vv.
1947-^1 on kielletty kansalaisoikeuksien antaminen 3,317
hen^löltä. Näillä ihnusillä, joista osa asuu nikkelialueella,
arvoisa pääministeri Diefenbaker, EI O L E ÄÄNIOIKEUTTA.
J a kysymys ei ole "vain" näistä muutamista tuhansista. Heil-tä'*
ön kielletty peloittelu- ja painostusmielessä kansalaisoi­keudet
ja tuloksena on, kuten valtiovallan johto epäilemättä
on toivonutkin, että tuhannet rehelliset ihmiset ovat jättä-nej^^.
kansalaisanomuksensa täyttämättä sUlä perusteella, et­tä
niitä kuitenkaan anneta". Näidenkin tuhansien, ehkä
kymmeni^ituhansien, äänioikeudettomuudesta on vastuussa
ennenkaikkea liittohallitus, » i
Ktiinka kauan saa tällainen hirvittävä tilanne jatkua,
arvofsa pääministeri?
• Ja millä perusteella on nämä kansalaisoikeudet kielletty?
i Jlmeistä on^ että valtaosalta on kysymys sellaisten ihmis­ten;
Syrjimisestä,' joilla luullaan tai otaksutaan olevan joko
"väätiä ajatuksia" tai "sopimattomia" ystäviä ja yhteyksiä.
Kansalaisoikeuksien myöntämisessä kiinnitetään asianomai­nen^
liuomio, sanoi kansalaisuusministeri Fairclough pöyris-tytfövässä
vastauksessaan mr.Herridgelle, anojan "jäsenyy­teen
tai osallistumiseen sellaisten järjestöjen toimintaan,
joiStä^on syytä uskoai että ne edistävät tai suosittelevat de-mokiraattisen
hallituksen, instituuttien tai menettelymuoto­jen
.kukistamista joko voima- tai muilla keinoilla".
Tämä, arvoisa pääministeri, on kerta kaikkiaan tuomita
tava isku vyön alle. Jos mrs.Fairclough'n tiedossa on sellai­sia
"subversiivisia järjestöjä", jotka suosittelevat ja toimivat
demokraattisen hallituksen ja sen instituuttien kukistami­seksi'voimakeinoilla,
hänen velvollisuutensa on sanoa, julki­sesti,
mitä ovat nimeltään nämä järjestöt?
--Kumoamaton tosiasia onkin, että kansalaisoikeuksia on
evätty sellaisilta henkilöiltä, jotka övät osallistuneet demo­kraattisten
periaatteiden puitteissa toimivien työväenjärjes-töjöS'
toimintaan samalla kun kansalaisoikeuksia on ilman
mitään vaikeuksia annettu sodan jälkeen tähän maahan tul­leille
fasistijärjestöjen lukuisille jäsenille, jotka kerskuvat
vieläkin fasistisista "uroteoistaan'^ ja fasistisista mielipiteis­tään.
Siihen mennessä kunnes Teidän hallituksenne — ja si-vuniönnen
sanoen sen edeltäjät eivät ole olleet yhtään sen
parempia sodanjälkeiseltä ajalta — antaa lausunnon siitä,
mitkä ovat sellaisia järjestöjä, joihin kuulumisen perusteel­la
kansalaisoikeudet voidaan muka lakivoimaisesti kieltää,
asiaan perehtyneiden kaikkien oikeamielisten canadalaisten
käsityksenä on, että kansalaisuusministeri Fairclough'n "se­litys"
ei kestä rahtuakaan silloin jos heitetään poliittisesti
värjätyt silmälasit ja pahamaineisten urkkijain valheelliset
ilmiannot pois ja ryhdytään asiaa tutkimaan kylmien tosi-a.&
iain perusteella.
i *
I Kuten sanottu, arvoisa pääminister4r tuhansilta canada-ijjsilta
on kielletty - r Teidän henkilökohtaisesti esittämäs-
.t|nne Oikeuksien laista huolimatta sen kirjaintapa hen-fkeä
julkeasti rikkoen, jos saa luvan totuuden sanoa — ääni-oakeus
näissä ja tulevissakin vaaleissa.
\ Tämän surkean tilanteen johdosta — siksi kun Canadassa
t>h valtiovallan^ aloitteesta ja siunauksesta jaettu ihmiset
lahteen yhteiskuntasäätyyn, kansalaisiksi ja kansalaisiksi
•felpaamattomiksi-^ siis maan "omiksi lapsiksi" ja "ottolap-siksi"
tuhannet Sudburyn seudun asukkaat, niin kansa­laiset
kuin ei kansalaisetkin olisivat teille suuresti kiitollisia,
jos antaisitte oman henkilökohtaisen sekä koko puolueenne
j ^ täkäläisten ehdokkaittenne puolesta selvän ja suoran vas­tauksen
seuraaviin kysymyksiin:
j iy[itä te ajattelette siitä, että tuhansilta rehellisiltä, uut­terilta
ja naapureittensa keskuudessa, varauksetonta arvon­antoa
nauttivilta asukkailta on evätty kansalaisoikeudet?
Tulisiko Teidän mielestänne ^ ja miten se sopii esittä-mäxme
Oikeuksien lain puitteisiin — jatkaa tuhansien siir-
:t{>laisinai4sihän j^ahanTtuUeiden ihmisten poliittisluontoista
>s6Ftoa siitä huolimatta vaikka he ovat. antaneet vuosikym­meniä
parhaan elinvoimansa tämän maan rakentamiseksi?
i "Oletteko Te sitä mieltä, että kansalaisoikeuksien anta-
SYNTYMÄ-
PÄivrx „
Kari Joutsar Sherrldon, Man., täyt­tää
•- tänään; perjantaina, «kesäkuun1
pnä 73 T(Uotta. ' ,
QuBt Mustajoki. Nolalu; Ont., täyt­tää
tänään, kesäkuun 1 pnä 81 vuot­ta.
•Kusti Laine. Port Arthur. Ont.,
täyttää maanantaina, kesäkuun 4
pnä 75 vuotta.
Yhdymme sukulaisten'ja tuttavain
onnentoivotuksiin.
YLEISÖN
KIRJE
VAALIVAROITUS
Kun katselee j ^ kuuntelee' tätä
käynnissä olevaa suuren rahan puo­lueiden,
(konservativien ja moraa­lien)
vaalipropagandaa niin tulee
ajatelleeksi että canadalaisia valUsi-joita
pidetään narreina, ja sellaisi­na
tylsäpäisinä olioina jotka eivät
itse pysty ajattelemaan eivätkä
muista yhtään mitään.
Nämä samat lorut on lausuttu jfi
kauniit lupaukset annettu jokaisten
edellisten vaalien edellä. Kuten jo­kainen
hyvin muistaa, ei näitä lu­pauksia
ole nimeksikään täytetty,
sillä ei niitä ole annettukaan sinä
mielessä että ne täytettäisiin, ai­noastaan
vaalisyötiksi heitetty.
Esimerkiksi työttömyyden lieven­tämiseksi
nykyinen hallitus ei ole
tehnyt yhtään mitään. Joitakin vip-pakonsteja
ainoastaan, niinkuin dol.
larin arvon alentaminen, josta on
hyötyä liikemiehille ja muille rik­kaille
ihmisille. Työläisten elintaso
sensijaan yhä alenee, tavarain hin-tain
kohoamisen takia.
Työttömyyden lieventämiseksi pi­täisi
hallituksen puolesta toimia
tehokkaammilla keinoilla. Esimer­kiksi
vanhuuden eläkeikäraja olisi
alennettava ainakin 65 vuoteen, s i l -
\ tämän ikäluokan työläisten kamp­pailu
elämänsä ylläpitämiseksi on
vaikein syystä, että. heille ei aina­kaan
ole työtä tarjolla.
Näille suuren rahan puolueille ei
työläisten pidä antaa ääntänsä näis­sä
tulevissa vaaleissa, sensijaan tu­lisi
äänestää Uuden demokraattisen
puolueen ehdokkaita, sillä tämän
puolueen ehdokkaitten lupauksiin
voimme vähän paremmin luottaa.
Heitä äänestäen olemme ainakin
yrittänyt mutusta vallitsevaan tilan-teseen.
Rauhantervcisin
— Työtön, Toronto,
L U K I J A N MIETTEITÄ
Meillä on aina puute vieraana.
Vaikka se e i olisikaan oikein huu^
tavaa lajia niin sittenkin haluai­simme
päästä siitä eroon. Ainoa
ja varmin keino on, että käsikädes­sä
yhteisin voimin koetamme sen
työntää pois. E i auta se. että ajam.
me sen naapuriin, sillä sieltä se
helposti ^tulee takaisin. Mutta pi­tääksemme
puutteen mahdollisim­man
pienenä on meidän oltava
mahdollisimman varuillamme, ettei
se pääse myöskään naapuria hä­tyyttämään.
Joku voi ajatella por­varin
tapaan, että pidetään se tuol­la
järventakana, mutta ei sellainen
aate ole mihinkään avuksi ja sillä
petämme vain itsemme, v
Onhaii meillä hyvänä esimerkki­nä
oma sekä naapurikansan halli­tus,
joka koetaa kaikin mahdolli-minen
tai kieltäminen on riip­puvainen
siitä, mitä poliittisia,
uskonnollisia tai muita mieli­piteitä
kansalaisuusoikeuksien
nojalla sattuu olemaan?
Meidän tiedossamme on ta­pauksia,
arvoisa pääministeri,
että kansalaisoikeudet on kiel­letty
sekä ensimmäisessä että
toisessa maailmansodassa hen­kensä
uhalla taistelleilta mie­hiltä
joidenkin hämäräperäis­ten
ja ainakin tähän asti sel­vittämättä
jääneiden poliisi­valtion
menettelymuotoihin
kuuluvien "perustelujen" poh­jalla.
Me tiedämme joitakin ta­pauksia
henkilöistä, jotka ovat
raivanneet koskemattomasta
korvesta kauniin ja tuottoisan
farmin, eläneet siellä vuosi­kymmeniä,
kasvattaneet yuden
sukupolven yhtä hyviä eana-:,,
dalaisia kuin he itsekin ovat,
mutta silti heiltä on evätty
kansalaisoikeudet.
Onko tämä oikein, arvoisa
pääministeri?
Tai onko konservatiivipuo­lue
valmis tekemään lopun
tästä kauhistuttavasta tilan­teesta,
jos se tulee uudelleen
valituksi?
Tuhannet Sudburyn seudun
asukkaat olisivat kiitollisia, jos
saisimme selvät ja varaukset­tomat
vastaukset näihin kysy­myksiin.
m
Espanjan kansallinen vapaus­taistelu
j päättyl^ Itakolkymmentä
vuotta sitten hulitikuun' 1 pnä
1^39. K^nsa» Jolta'-«11 sankarilli>
sesti taistellut kansainvälistä fa­sismia
' vastaan : kolmen vuoden'
ajan, Joutui, nyt. allstUBUUu «n-nenkuulumattomaaq
terroriin. Ai<
koi uusi ?fasismitt 4(ausiija joukko*
k u r j u u s ' S a m a l l a 'luin ;yUni|nKn
huipun >t»liot-ja irUdtaudet ifcasvoir
vat nopbamniiQ %oin ;il^$kaa|i /«n^^^^
nen. Fasistiifften <kolii»i!tUenvvpo|^
kema tyiiläiaten J a tf^oiiBplka^
Espanja, j o k a oli ital|Uai|it ,v;ah.
keasti vapautensa j a irilBpunutto»
muutensa p U i s l e s t a . n ^ t t l olevan
kuollut. ^
Mutta- valn^ näytti, i t s e asiassa
Espanjan ikansa. on vähitellen ta»
vattomista vaikeuksista j a kärsi­myksistä
.huolimatta saanut ^ *
yansa parannetuksi j a voimansa
kootuksk Fasistisesta terrorista
huolimatta se on päivä päivältä
kehittänyt vaseltaan, luonut; ylite-näisyyttä
j a kehittänyt jäijestäy-tymismt^
otojaan, jotka takaavat
sen tulevan voiton. •
Kommunistit ovat aina olleet
taistelun sieluna. Tämän taistelun
huomattavimmat tapahtumat ovat
toisen maailmansodan aikainen
sissiliike, Bilbaon yleislakko 1)on-kokuussa
1947, Barcelonan ^^yleis­lakko
^maaliskuussa 1951, baskien
maakunnan lakkoaalto 1953, jouk­koliikkeet
teollisuuskeskuksissa
1956, kansallinen sovitospäivä
toukokuussa 1958 j a kansallinen
lakko kesäkuun 18 pnä 1956 —
ja viime kuukausien lakkotaiste-lut.
P A N K K I I R I E N PARATIISI —
TYÖLÄISTEN HELVETTI
Franco voi tuskin kerskua 23 vuot­ta
kestäneen diktatuuriaikansa saa­vutuksilla.
Kaukana siitä, että hän
olisi ratkaissut ainoatakaan maan
perusongelmista, hänen ballinto-kautensa
on niitä vielä kärjistänyt.
Rahaylimyston j a suurmaatilallistcn
jälkeläiset ovat asettaneet, omat
etunsa maan ja sen kansan etujen
edelle. Espanjasta, jossa on Euroo­pan
alhaisin kansantulo henkeä
kohden (80^000 Suomen markkaa
keskimäärin vuodessa) on tullut
pankkiirien ja teollisuusruhtinaiden
paratiisi.
130 pankkia kontrolloi 745 yri­tystä,
joiden sijoitukset nouseva^
160,000 miljoonaan pesetaan, mikä^
on 56.4% kaikista teollisuusinves­toinneista.
Viiden suurimman pan­kin
(Banco Hispano-Americauii,
Banco Espanol de Credito, Banco
Central, Banco de Bilbao ja Banco
de Vizcaya) vuonna 1960 saamat
voitot olivat y l i 2.000 miljoonaa pe­setaa,
mikä on viisi kertaa vtnem*
män kuin Ranskan viiden suurim­man
pankin samana aiJcana saamat
voitot. Nämä satumaiset voitot ov.it
seurausta työtehon kiristämisestä ja
sin keinoin pitää Idän kansoja or­jan
asemassa koettaen uskotella
meille työtätekeville, että tällä ta­valla
taistellaan vapauden puoles'
ta ja paljon o n niitä jotka sen us­kovat.
Ja aivan oikein he taistele­vat
riistäjäluokan vapauden puoles­ta
mutta kansojen ja yhteiskunnan
vapautta vastaan;
Joa Te hyvät lukijat tulette oi­kein
huomioimaan tämän meille
näinkin otollisen ajan tehdä yhteis­työtä
paremman tulevaisuuden
puolesta, niin nyt tulevissa Cana-dan
vaaleissa on meillä tilaisuus
saada jotakin uutta aikaan. Useilla
ihmisillä on sellainen harhaluulo,
että jos he ovat äänestäneet hä­vinneitä
n i i n se on häpeä hävineil-le.
Minusta näyttää, että olemme
kuitenkin voittoon päin menossa
mutta meidän täytyy päästä tois­temme
kanssa siihen yhteistoimin­taan
joka varmasti alkaa tuotta­maan
meille kaikille nopeammin
parempaa satoa.
Meidän riveissämme on paljon
avonaisia paikkoja. Meillä on pal­jon
sellaisia tovereita, jotka lupaa­vat
paljon, mutta unohtavat pian
lupauksensa. Tämä osoittaa sellais­ta
velttoutta ja välinpitämättö-myyt
yhteisiä asioita kohtaan ja
jota joudumme vielä katumaan.
Kun olemme saaneet paikan tai
toimen.-joka on kuin johtajapaik-ka.
ja vähän korkeammalla toisia
tovereita, n i i n , . s i l l o in meillä. on
suurempi vastuu j a . velvollisuus
olla enemmän täsmällisiä kaikissa
lupauksissamme j a näyttää maail-malle^
että olemme heidän luotta­muksensa
arvoisia. Olen aivan var­ma
siltä, että kaikki tällainen koko­aisi
ja kohottaisi meidän yhteis­toimintaamme
paljon nopeammin.
Teillä on varmaankin muistissanne
mitä tämä nykyinen hallitus lupasi
meille ennen valtaan pääsyä ja
kuinka häpeämättömästi se on,pet­tänyt
lupauksensa? Pitäkää siis sil­männe
auki kun menette vetämään
viivaa tulevissa . vaaleissa, sillä se
on ainoa keino meidän osoittaa
mielipiteidemme eroavaisuus halli­tuksen
valinnassa.
Kiitos Teille tämän lehden luki­jat
kaikesta yhteistyöstä j a avus­ta
Vapaudelle, se on lehti johonka
voi luotaa. — Jussi.
niiden kannoilla on koko ajan k u l :
kenut pienyritysten- j a keskivarak­kaan
porvariston osuuden j a merki­tyksen
väheneminen.
Taloudellinen vvakauttamisohjel-ma,
jonka tarkoituksena oli maan
taloudellisten vaikeuksien ratkaise-i.
minen kansan kustannuksella, oh
vain syventäpyt vastakohtaisuuksia.
Vuodesta ':|&56 Jahtien on työn
riistb-ttebUi^uUden pUrissä ^lisäänty­n
y t ' 8 5% :liäI|lVerot ovat vuodesta
1958 alkaen' tAousseet 29^000. niiljoo^
nalla pesetalla e l i 63,3%lla j a «Un:;
kustannukset :nousseet 15% ;4Flimän:
kehityksen seurauksena on eräitten
typläisryhmien palkka laskenut 60
pros. Maassa on suuri työttömien
armeija, joukossa 200,000 nuorta;
jotka etsivät elämänsä ensimmSisr
tä työpaikkaa sitä löytämättä. Työt­tömyys
olisi ollut vieläkin suurem:
paa^ elleivät francolaiset olisi löy­täneet
omalaatuista ulospääsytietä:
työvoiman vientiä. Virallisten tieto­jen
mukaan jätti vuosien 1946: ja
1955 välisenä aikana y l i 800,000 es­panjalaista
työläistä kotinsa j a siir­tyi
muihin maihin, "ulkomaalaisen
työvoiman" alipalkattuihin töihin^
Esim. V. 1961 150,000 espanjalaista
siirtyi pois maasta, pääasiassa Län­si-
Saksaan.:
Talonpoikien ja maatyöläisten
asema ei ole sen helpompi. Loka­kuussa.
1936 tasavaltalainen Espan-.
13 toimeenpani maauudistuksen.
Lain allekirjoittajana oli kommu­nistinen
ministeri. Silloin saivat
Espanjan talonpojat ensimmäisen
kerran maansa historian aikana
maata, välineitä, karjaa valtion
lainoja. Franco ja hänen hallinton­sa
ovat peruuttaneet nämä maan­luovutukset
ja palauttaneet maan
suurtiloille. He ovat suorastaan fyy-sillistä
tuhoamista käyttäen kar­kottaneet
maaseudun poliittisesti
tietoisimmat ainekset tämän "vasta-uudistuksen"
seurauksena on pien­ten
j a keskisuuria maaomaisuuksia
hallinneiden talonpoikien asema
heikentynyt. Maataloudellisten ti­lastojen
mukaan omistaa 4,933,965
henkilöä eli 82,4% kaikista maan­omistajista
4,5 m i l j . hehtaaria maa­ta,
mikä on vain 10.6% kokonais­alasta
eli alle hehtaarin kutakin
«''maanomistajaa" kohden. Sensijaan
suurtilalliset, joiden lukumäärä on
Sl;283 eli vajaa prosentti kaikista
maanomistajista, hallitsee 22,8 m i l j ,
'lehtaaria eli kukin keskimäärin 446
hehtaaria. Sadattuhannet picnvilje
lijät ovat velkojen ja köyhyydci
painainia, tuhannet pientalonpo;»*
ja maatyöläiset joutuvat lähtemään
kaupunkeihin, missä heillä ei ole
muuta tarjolla kuin. työttömien aiv
iheijan jäsenyys.
Suurten väestömäärien ostokyvyn
jatkuva aleneminen on kaventanut
huomattavasti kotimarkkinoita ja
siten vuorostaan heikentänyt pien­yritysten,
liikkeiden, pajojen jne.
mahdollisuuksia. Samaan aikaan
avustaa valtio suuryritysten omista-,
jia raaka-aineostoissa ja tuontili­senssien
saannissa, mikä on paran--
tanut naiden yritysten kilpailuky­kyä.
Monet pienyritykset ovat men­neet
vararikkoon, sulkeneet liik­keensä
ja yrityksensä ja niiden
omistajat liittyneet työttömien jouk­koon.
Edelleen hallitus on antanut
ratkaisevan iskun pienyrityksille
äskettäin toimeenpanemallaan vero­jen
korotuksella. Kolmen viime
vuoden aikana on ' teollisuus-: Ja
liikevaihdolle" asetettu vero nous­sut
140%. Tätä veroa sovelletaan
pääasiassa pienyrityksiin.
" V H O E ^ S X N KYMMENESTÄ ,
F R A N C O A V A S T A A N " • - - ' K
Ylläolevat sanat ovat~ erään iU(-
lialaisen lehtimiehen,. joka äekel^
täin vieraili Espanjassa: Jos asisia
tarkennetaan.: on tödettavai s -että
kaikki «spanjalaiset, ,)ä]Utusta'kaii-|
nattayaa pientä :rjyhyDap%ki|y3;otta^
4qratta, AFastuätayatF^^c^h
Espanjan ty&y|e^uokkfi,jota
kommunistinen j>UQlue;|iDpiij^ar käy
taistelua' Francoa -«asti^.' /s^Sjehtä-vänä
on ohjata^ ^ « M l l ^ ^ i h h i
ja midenosoitukatin yaäl;jtioti$^nsa
p n o l e ^ . saada, aikaan ^l^okp p a an
käsittävä liike^orkäini^^
jeu; laklco^ikeud^en,' anu^^
[töjen v^auden- ja nnilian^^^';^
,ia", sanotaan konmuxu^iillsen.^^^
>lueen ke^tt^nUf«aar>lauäunpossa
lokakuulta mi. .
Lakkoaalto vyätyy l i a l k i l^pan-jan.
Lakkojen laajuus ja ^nudeh ku­luessa
esitetyt vaatimukset .Avat to­distuksena
e i vain työläisten kypsy-,
jnisestä ja paremmasta 'järjestSyty
misestä vaan puolustuksen muuttu­misesta
hyökkäykseksi. E i ole pit­kääkään
aikaa sika kun rajoituttiin
järjestämään tunnin tai kahden is
tumalakkoja tai päiviä, jolloin työ­tehoa
pidettiin tahallaan alhaisena;
tai asetettiin huvittelupaikat tai liir
kennevälineet boikottiin. Nyt ovat
lakot joukkoluonteisia ja kestävät
viikon tai pari ja n i i h in liittyen toi­meenpannaan
mielenosoituksia fä-langistien
ammattijärjestön raken-nulfsien
ja kunnallisvirastojen e d ^ :
talla. E i pidä unohtaa^ että Espan­jan
kaltaisessa maassa, missä kaik­ki
poliittiset ja ammatilliset järjes­töt
. (virallisia lukuunottamatta)
ovat kiellettyjä, missä lakot ovat
kiellettyjä Ja niihin osallistuminen
rangaistava teko, jokainen joukko­liike
on luonteeltaan poliittinen,
koska se kohdistuu Francon halli­tuksen
perusteita vastaan.
Espanjan lakkojen poliittinen
luonne käy ilmi myös työläisten
esittämistä vaatimuksista: korke­ampien
palkkojen lisäksi he vaati­vat
järjestäytymisvapautta, oikeutta
perustaa tehtaiden omistajista riip­pumattomia
ammattijärjestöjä, van­gittujen
työläisten vapauttamista.
USAn. Espanjassa sijaitsevien tuki­kohtien
purkamista jne.
Jatkuu
^Kesa^ Oli matlqirtiijltn^ aikaa
' "Ori'ie 9iänafe^aslp;;kuii pääStee
talas • ismxi} A^ijMimäy V huokasi
entiifen •' löntBinatkailija' inatkoilfa
tiälattuaaä.' VäiVIk ^'mm '.tiinn^,
kaan /^j^eolmiii, liänen' loni^imit-'
k ^ s a Valheita, voimme^'tästä syVä-nftietteisestä'
lausumasta helpbstf
pääteUä, -fettä "kystes^d oU jälibeu
eräs; niiätä:'onniettomista. I o n i a n i
koista, jotka- eivät oikein vastaa
tarkoitustaan.
'Mikäs: se lomamatkan tarkoitus
sitten: oikeastaan. on? Joku saivar-telija
voisi tähän tietysti vastata,
että- matkustamisen : tarkoituksena
on k a i : yleensä siirtyminen' paikkar
kunnalta toiselle, mutta emme nyt
tarkoita ykäinoniaan tätä: Tarkoi­tamme
sitä, että kun kotimökki ja
kaikki arkiset askaret jäävät tar­peeksi.
kauas, tulee. tavanomaiseen
elämän kulkuun väkisinkin vaihte­lua
j a meidän on helpompi rentou­tua.
Loman viettäminen matkustele­malla
irroittaa ihmisen arkisesta
ympäristöstään, tutustuttaa uusiin
ihmisiin j a uusiin näkymiin.
Jotta lomamatka nyt ^sitten todel­lakin
vastaisi tätä tarkoitustaan, on
sen hyväksi kuitenkin tehtävä jo­tain
j o ennakolta. J a tässä ennakkor
suunnittelussa on otettava huo­mioon
seuraavat kolme asiaa, joita
tavallisesti tarvitaan: 1) Reipasta
"Näpistelyä"
Englannista tulleista uutisista
päättäen on siellä hyvin suvaitse­vaisia
työnantajia. Näin kerrotaan
Englannin Bedfordista. Joe Steven-son.
rakennusesimies, osti paria
eekkerin maapalan, johon alkoi ra­kentaa
talon. Työpaikastaan hän
varasti siihen seuraavat tavarat;
12 tuhatta tiiltä, 50 säkkiä sement­tiä,
20 metallista ikkunakehystä,
3 ovenkehystä, 21'rullaa kumista k a .
tonpäällystä, 250:' salaojaputkea, .2
lämmitysjohtoa, 8 lohkaretta pikeä,
20 kpl. metallikoristetta ja 70 eris-tyslevyä.
Talo o l i jo katon tasalle rakennettu
kun Joen työnantaja. t u l i käymään
Huonosti kansanetuja valvoneen konservatiivihallituksen minis­terit
ahkersivat nyt lupauksien, Imelien hymyjen j a kädenpuris­tusten
jakamisessa äänestäjäin keskuudessa. Yllä rahaministeri
Fleming torontolaisella uimarannalla.
j a näki oman ' liikkeensä leimat
jolssakin< rakennustarpeissa. Joe r
joutui oikeuteen syytettyi^ varkau­desta
mutta, sai ainoastaan 150 dol­l
a r ia sakkoa, sillä häaen työnanta-:
jansa halusi pitää Joen työssään:
Vieläpä hän - sai^ valmistaakin ta^
lonsa.
Joku vuosi sitten muistan luke-neej^
i meikein samanlaisen jutun
j a ^s/ekin tapahtui Englannissa. Mies
toi kotiinsa työpaikaltaan en var­masti
muista, yhdenko tiilen päi­vässä,
tai jos h ^ kävi kotonaan
lounaalla niin kaksi. Näistä v tiilis­tä
ihän rakensi^takapihalleentyttä-
Ji^dl^en leikkimökin: v^aatuaan sen r
valmiiksi hän ei voinutltaan luopua
tuomasta tiiliä rkotiinsa j a jatkoi
rakentamistaan niin. > että lopuksi
hänellä oli kokonainen uusi kivita­lo
varastetuista tarpeista. Lieneekö
samaa juttua edellisen kanssa vpi
onko Englannissa useampiakin, yh­tä;
hyväluontoisia työnantajia, sUlä
ässäkin jutussa mies- sai väin sa­kon
varastamisesta'saaden edel­leenkin
jäädä työhönsä ja vielä k i i ­tokset
näppäryydestään.
SITÄi
J A
TÄTÄ
ARVASI OIKEIN
Opettaja teki Paulille kysymyk­sen
laskentotunnilla:
"Jos sinun isäsi tekisi vissin
työn kuudessa päivässä j a sedältä­si
kuluisi siinä samassa työssä :yh-deksän
päivää, kuinka kauan: heil­tä
menisi, jos he yhdessä tekisivät
sen?"
"He - eivät saisi sitä koskaan val­m
i i k s i " , vastasi poika. He istuisi­vat
vain ja kertoisivat. toisilleen
merimiesjuttuja.V
PÄIVÄN PAKINA
Diefenbakerin päivänä"
Kuten tiedetään, konservatiilri-puolueen
johtaj a, nykyinen päämi­nisteri
John Diefenbaker tulee vii­kon
lopulla Sudburyn seudulla pu­humaan
•• "oikean käden" työväen-johtajansa,
mr. Don G i l l i s in puo­lesta.
•
Kukaan ei vakavissaan odota
konservatiivien valintaa sen parem­min
Sudburyn kuin Nickel Seitin­kään
vaalipiiristä.
Mutta mr.. G i l l i s , joka on teh­nyt
Suuren Rahan hyväksi kenttä­työtä
nikkeliteollisuuden työläisten
rivien hajoittamiseksi, on ilmeises­ti
löytänyt erikoisarmon vanhan
torj^uolueen yhteisesikunnan: e l i
kansallisen johdon silmissä.
Hänelle "varattiin" — kuten
Globe and Mailin kirjeenvaihtaja
totesi, Nickel BeKin alueen ehdok­kuus
vastaehdokasta nimittämättä.
Hänen osakkeittensa ylösnostami-
'jeksi, mr. G i l l i s lähetettiin halli
tuksen nimittämänä "työväenjoh-tajaha"
NATO:n- tilaisuuteen Eu-roopaan
Pariisin matkalle.
Viikko toista sitten mr. G i l l is
lähetettiin propagandatorvien soi­dessa
auttamaan erästä puolueto­veriaan
Nova Scotiaan asti, mutta
veti siellä ilmeisestii^esiperän, kun
hänen kotipaikkansa työläiset jär­jestivät
niin tuiman mielenosoituk­sen,
että konservatiivipuolueen täy
tyi peruuttaa koko vaalikokouksen­sa.
Mutta mihinkä järvestä, menet
kun et uida osaa? KonserVatilvipuOr
lueen kirjansa lukeneet pomot tie­tävät
varsin hyvinr että heidj(n
miehensä Nickel Beltin alueella
on paremminkin painolastina' kuin
hyötynä. Toisaalta on kuitenkin
saatava miehelle sen verran ääniä,
ettei oikein huonolta näyttäisi sil­loin
jos hänet lähetetään joskus
taas johonkin uuteen "edustustoi-meen";
On siis hyvin ymmärrettävää,
miksi konservatiivipuolueen johta­ja,
itse pääministeri Diefenbaker
saapuu pitämään puheita erikoises-ti
juuri mr. Gillisin.puolesta.
Ymmärrettävää on tavallaan se­kin,
miksi Chelmsfordin pormesta­ri
Phil Trottier julkaisi Star4eh-dessä
viime lauantaina julistuksen,
minkä mukaan Chelmsfordissa —
jonka esikaupunki tämä meidän
Sudburymme on — vietetään tänä
lauantaina, siis kesäkuun 2 päivä­nä
erikoista "Deifenbakerin päi'
vää", jolloin kehoitetaan kaikkia
kansalaisia huomioimaan tämä j u ­listus
j a valmistamaan, asianmukai­sia
koristeita näytteille.
Kuten niin monissa muissakin
tämän suuntaisissa . tapauksissa,
tämä julistus on aiheuttanut jon­kinlaista
'murinaa konservatiivisen
puolueen ulkopuolella. Chelms-l
o r d i n kauppalan valtuuston muu­tamat
jäsenet esittivät lausuntoja,
että heidän mielipidettään ei ole
lainkaan kysytty julistuksen j u l k a i ­semisesta:
Pormestari Trottierin
sanotaan kuitenkin ilmoittaneen,
ettei hänen tarvitse tällaisista asi­oista
neuvotella^ kenenkään kanssai
sillä häh voi kaiketi järjestää "Die­fenbakerin
päivän"* |nilloin/;|b^uaa.
Meistä myps ituntuu, että nurir
sijat ^ ovat taitaneet>;hätiköidä ai­heettomasti.
Mikä tietääi vaikka
mr. Trottier julkaisisi paikallises-sa-^
päivälehdessä myöhemmin —
kun liberaalien paavi, Lester B.
Pearson saapuu tänne erikoisen
'Pearsonin päivän" vieton, J o l l o in
kansalaisia kehoitetaan taas huo­lehtimaan
yleisestä koristelusta, l i ­putuksista
j a sen semmoisista.
Ja ^ kun Uuden Demokraattisen
puolueen johtaja Tommy Douglas
tulee Sudburyyn, mikäli tulee, niin
hänen kunniakseen järjestetään
"Douglasin päivä". Ilman muuta on
tietenkin selvää, että kommunisti­sen
puolueen johtajaa tulee täkäläi­siin
vaalitilauksiin. silloin järjeste­tään
"Leslie Morrisin päivä" ja
kansalaisia kehoitetaan taas huo­lehtimaan
koristelusta j a sen sem­moisesta:
• I •
Näin huomaavaisia ja ehdotto­masti
"puolueettomia" kunnanisiä
on vain Chelmsfordissa!
Kaikenlaiset puheet - siitä, että
sikäläinen pormestari käyttää mu­ka
kunnallisveroa maksavien
chelmsfordilai^teh rahoja! konserr
vatiivipuolueen vaalimainoksen hy-i.
v^ksi, julkaisemalla kunnan varoil­la
' maksetun Umoituksen "Diefen-tokerin
päivän" vietosta, on tieten­k
in lyhytnäköisyyttä kateutta ja
hätiköintiä. Vuoronsa tulee toisil­lekin,
kuten olemme jo osoittaneet
.j|i niinmuodoin kaikkia, puoluejoh­tajia
kohdellaan tasa-arvoisesti. :
: K u n jotkut' i^urisevat uBeraalit
xjalittavat nyt,^ että' Chelmsfordin
kunnan varoja i käytetään tällaisten
julistusten julkaisemisessa konser.
yiatjuvipuolueen ^ mainostaMseen
^iänomaisten ^eronmalcsajain lu-
E|aä kysymättä, n i i n sitä voidaan
verrata Mine-MUlinjäsenteh yhtä
aiheettomiin valituksiin, että Mine-
M i l l i n jäseniäkhi * pakoitet^an ra­hoittamaan
toryjen vaalikampanjaa
kjun konservatiivien ehdokas, Don
Qii;iis on kuulema edelleen Mine-
Mjillin osasto No: 598 palkka nautti­vana
toimitsijana.
^ Iloiset puheet ovat kuitenkin
pelkkää kateutta, sanomme me, sil­lä;
demokraattiset pelisäännöt oi|-
keutt«iyät kaikkea tätä. S i k s i suosit-tfeleihme
kaikille n i i l l e , j o i l l f i ei
siatuyojkma^n muutakaan hommaa
täriäi > lauantaina,, ,että , menisiyät
Chelmstfordiin juhlimaan pormes-
^ * i T r b t t f ^ i n ja^mr. G i l l i s in
^ "Diefenbakerin päivää".
k^lla^; sattuu. 2) Tarpeeksi väljää
^''mmi^8immti\ia:ek väUtäöiättä ^ \
t a r v i ^ kovin suuria summia imatka<^ i f V
lippujen hintojenaisäksi, mutta^^tiii' -
^hkä spn veitari, ettei' j|di(;ajlsi.a \ '
kahyuupposta tarvitse kuuteä^ ^
kert£|in harkita. Matkustajalle' täy­tyy
Jäädä mahdollisuus toteuttaa'
ennakolta arvaamattomia'poikkea­misia
suunnitelmistaan. Tämähän
on utiein koko lomamatlian s u o l a . ''
R ^ i a n täytyy tietenkin olla- hel­posti-
saatavissa, mutta kuitenkin
hyvässä tallessa. Jos meidän on kö-:
ko mafian ajan pidettävä tpista
kätt^' lompakkQtaskun päällä, on
rentoutuminen varmastikin vaikea­ta-
', , ^ ^
Tässä lopuksi sopii-'huomauttaa
heille, jotka eivät ole vielä lyöneet
Uikkpon tämän; kesän lomasuunni-telmjaan.
että, tämänkesäiset Suur-'
juhldt; vietetään : «lokuun- alussa
Port^ Arthurissa j a j o k a sinne m«T
nee n i i n ei varmastikaan matkaansa
kadu sillä niin paljon hän niissä
juhlissa virkistyy 1 j a .vie mukanaan :
mieluisia muistoja joita on hauskaa
talvenkin aikana ottaa esille ja ajar
tuksi^aan kerrata.
— Känsäkoura.
h".