Vapaus, August 5, 1971

              IIIIIIUIIIIIIIIUIIIIIIUIIIHUUIHIUIUIIIIIIII
•iHil)tini»in-.'
Ahl PBITTOSI ELLISIN
: Houston. — Muhammed A li
päksi viime perjantaina lähem­mäksi'mäailmaninestaruutta
voit­tamalla
Jimmy Eilisin teknisellä
tynteäyksellä viimeisessä, eli 12:
erässä. 12:sta erästä Ali - hävisi
vain 'kakei; ja voitti ottelun yli­voimaisesti
vertavuotavasta ne­nästään
huolimatta.
UUSI SUOMEN ENNÄTYS
- kyröskoski. — Matti Yrjölä lu-nasti
matkalipun EM-kilpailuihib
työntämällä uuden Suome^ ennä­tyksen
kuulassa 19.54, mikä on
9 senttimetriä parempi kuin ha­nan
nimissään ollut entinen Suo­men
ennätys. .
HYVÄ OSANOTTO
* Helsinki. — Euroopan mesta*
^ruuskilpailuihin ilmoittautui yh-
"teensä 1,011 urheilijaa. Suurim­man
bsanottajamäärän keräsi
maratonjuoksu, johon on iimoitetj
tu 50 kilpailijaa. Eniten kilpaili­joita
lähettää L-Saksä, yhteensä
96 urheilijaa.
Suurin joukkue tulee I-Saksas-ta,
yhteensä 123, valmeritajirieen.
SULrn HERRAT
MASENTAJINA
Helsmki. — Reijo Vähälä, A -
teenan EM-hopeamitälimies, voi
jäädä poia hänelk^ myönnetystä
E M näytteestä jossa hänen on
saavutettava E M kisoihin oikeuta
tava tulosraja. "SUL :n herrat
ovat nyt tarjoamassa, namua
saat sen jos hyppäät vähän kor­keammalta".
Myös Jaakko Tuo-mihen
pitää valintoja alusta al­kaen
epäonnistuneina. "Kotikisoi­hin
olisi heti pitänjrt valita mah­dollisimman
suuri joukkue. Maa­joukkueen
henkeä ovat valitsijat
vain pilaamassa", hän sanoi.
242, Cuba ISSjCanada 141, Mex­ico
88 jne;
K A L E V A N KISAT
23.-25. 7. 1971
' ItaikkiaaQ' seitsemän kaksois­mestaria
leivottiin Oulun Raatin
kentällä. viime viikon vaihteessa
pidetyissä Kalevan kisoissa. Vii­meisenä
kisapäivänä sunnuntaina
jätettiin Suomen ennätykset rau­haan.
Perjantaina Juha Väätäinen
juoksi uuden Suomen ja Pohjois­maiden
ennätyksen 10,000 metril­lä
28.12,8. Samana päivänä Sinik­ka
Tyynelä teki uuden ennätyk­sen
naisten 1500 metrillä ajalla
4.25,3. Lauantaina Kirsti Laune-la
korjaili keihäällään Se-luke-mia.
Uusi SErtulos on 56,48 met­riä.
Kalevan kisojen kaksoismeiäta-tit
ovatMarkku Kukkoaho (200
ja 400 m), A r i Salin (110 ja
400 m :n aidat) sekä Pekka Ve­sala
(800 ja 1500 in). Naisten la­jeissa
Marika Eklund vei mesta­ruudet
sekä 200 että 400 metril­lä,
Hannele Harju 5-ottelussa ja
pituudessa, Sinikka Tyynelä 800
ja 1,500 metrillä sekä Sirkka Nor-iund
molemmilla aitamatkoilla.
Kalevan kisat olivat samalla
EM-ka:rsihtakilpailut.
PAN-AM TULOKSIA
Cali, Colombia. — Canadan ra­ta-
ja ken ttäurheilijat saivat kah­tena
ensimmäisenä päivänä yh­teensä
9 mitalia , joista kokonais­ta
6, saavutettiin naisten lajeis­sa,
joista 3 kirkkainta.
-.Sunnuntain tuloksia canadalai-sittain:
Naisten 200 m kultamita­lin
voitti Stephanie Nerto, Van­couver,
Patti Loverock, Vancou­verista
oli 8. Naisten 8Ö0 m:n voit
ti Abigail Hoffman, Toronto. Pen­ny
Werther Ottawasta tuli kol­manneksi.
Naisten pituushypyssä
Brenda Eiselr Vancouverista voit­ti
kultaa, Penny May tuli neljän­neksi.
Naisten 100 m :h aidoissa
Penny May tuli kolmanneksi ja
Jenny Meldum Torontosta kuu­denneksi.
Miesten 1,500 m: Billy Smart,
Vancouverista voitti hopeaa. Rick
Ritchie Btirhabysta B. C. tuli vii­denneksi.
Kiekko: A in ROost, To­rontosta,
pronssia. Miesten 400
m:llä oli Doug Chapman viides.
Kuubalaiselle 3 kultaa
Kuubalainen Rolando Chang
voitti 3 kultamitalia höyhensar-jan
painonnostossa. Changin ko­konaistulos
oli 735 1/2 paun.4a.
Pisteet 41 lajin jälkeen
Maidenväliset pisteet: USA
HURJA 3,000 METRIÄ IMAT^
RALLA, L A S S E V I R E N JUOKSI
ENNÄTYKSEN VÄÄTÄISELTÄ
Kuutta päivää vanhemmaksi ei
kestänyt Juha Väätäisen Suomen
enntäy^ 3,000 metrillä. Kansalli­sissa
kilpailuissa Imatralla maa-nantai-
iltana juoksi kaksi mies­tä
alle Väätäisen ^jan ja yksi si­vusi
sitä. Lasse Viren, 22 vuotias
myrskyläläispoliisi voitti kilpai­lun,
jossa ratkaiseva sysäys
kohti ennätystä tapahtui vasta
viimeisellä kierroksella. Virenin
SE-aika oli 7.54,0. Viikko sitten
Vuosaaressa syntynyt Juha Vää­täisen
ennätysaika parani iiyt
2,4 sekunnilla. Tasollisesti Imat­ran
3,000 m oli huippukova. Kaik­kiaan
viisi miestä- juoksi alle
8 minimtin.
Helsinki'.— (Suomi^Seura) —
Suomi ottaa syksyllä
kosketuksia SEV.iin /
Sutomm ja soslailististben maiden
tialbusqäirjeisltöiiein SiBV:in (Kametoon)
mialhdloffllisitein ylhteisltiytiimta^
vittänuseksii cltieitiaaQ boskeitubsia eh­kä
io syksyllä. Ulkmnaaiftauppami-nisifcari
Oilaivi J. Mialtila sanoi tors­taina,
cOtä virfeamiestasoiUa ieSsor
niinisllJeriössä yhteis-työituitlkiimiiksen
suorittamisesta, jos­ta
sovititiin pääministeri Ahti Kar­jalaisen
hfuhftibuisena Neuvastodiiton
vieraiiluEta. Mimateri Mafbtila erveiU,
^tä Suomen taholta asiaista otetaiain te Eurooppaan. Ensimmäisen ker-ensimmäinen
kosketus ehkä syksynIpän viime yuoraia ansauiitatarfeoituk-ajkana.
/
Päämuiisiterin vteraöilila sovitun yh-teistyötuiJdimuicsen
odoteitaan semt-tävän,
onko jotain muotoja nimen­omaan
SEV:n parikb bautita kaupan
^hlttäanis^ maitten välillä. SE-V:
n paaddn oir eräiM tahoiMa toi-vdttu
saialttay an tulla kysymykseen
esdmexlkiiksi pääministerm vierailul
la sOvittujieoi meiMtäv^ taloudel­listen
yhlteisltyök<rf»teid^ rahoitta-misiessa.
(HS)
Urakointivienti kartoitettavana
Suoniiai^^ urakoin"
tiyriltySteri miahdolEsmiksia toimia
keihitj^mais&a kartoitetaan idkoäsi-aiomiMsiteriössä
ja ulkoma.aidcaup-paliitossa
Tehdyssä yritystutkimuk­sessa
sunmalai^ in^ointi- ja kon-suMiyhtiöt
olivat erityisen kiinnos­tuneita
lähi-idästä ja Itä-Afrikasta.
Myös Länsi-Afrikka ja varsinkin Ni­geria
tuntuivat sucsituilba.
Kehitysmaiden työkohteista hank­kii
tiedot u&oasiaimnimsterlö edus-tustojersa
välityksellä. Ulkomaan-ka
«K>aliitto saa nämä tiedot analy-soitav&
si ja edelleen yrityksille toi-mitettavifcsL
(HS)
•
Saomalaisyhtiö vihkii sillan
Irakissa syksyllä
Suomalaisten Irakiin rakentama
suuri nsaantiesflta Diyala-joen yli
vihitään käyltöönsä loka-roaras-kuusa.
Nyt puolitoista vuotta kes-
TaksUentojen Itäyttö
ylelsfynyt Suomessa
Liikieilieanioit - ilentotafcseJiUa ovät
yileisiliyimäissä Suomessa. Liike- ja
neuyiolbteiMeaiiDot <^at vieSä koime-neljä
vuotta sitten Suomessa tunte-maittoonia.
Taksilenmit ovait bilten"
kan voimaldcaasti Usäämtyneeit rouu-taman
viime vuoden aikana.
Viime vuoden aitoajua lennettiin
UliEeitentoa 70. prosenitti«if enmmän
kuio edellisenä vuonna. Näistä len­noista
noin 40 proseiattia suuntautui
kotimaahan, 35 prosenlttia poitjois-maäihin
ja loput 25 prosenlttia muual-
UUSI S E . ^ . ^ ^ ^^
Markku^5lto;-juok8i viime lau-ant.
Helsingin Stadionilla 800 m
SE :n,ajalla 1.47,2, lunastaen mat
kalipun Euroopan mestaruuskil­pailuihin.
Entinen ennätys 1.47,8
pii Pippolan nimissä.
OIKAISU
Alle 17-yuotiaiden poikien kor­keushyppykilpailua
ei SCAUL:n
mestaruuskilpailuissa voittanut
David Alatalo, kuten virheellises­ti
kerrottiin tiistaina, vaan Rob-bie
Männistö, Toronton Yrityk­sestä.
L I M I T E D
"Kukkasovitelmamme
' erikoisalamme"
PUH. 485-2918
1695 Bajrvteur Ave.
(LäheOaä EgUmtonia)
T O R O N T O , O NT.
ÄLÄ VM.ITÄ —
anna HeyiMHi välittää!
ROtF HEYNO
REALTOR
2279 Yonge St. Soite 9, Toronto 12
Täysivaltainen suomalainen
kiinteistövälittäjä
Toronto Real Estate Boardln ftoen
NAISET VALTTIA
Canadian rata- ja kenttäur-heilujoukkue
bn Cälissa, Colom­biassa,
Pan-Am kilpailuissa, kul­kenut
yhdestä pettymyksestä toi­seen,
kunnes kultamitalin aiem­min
voittanut Stephanie Berto toi
hopeaa naisten.lOO m juoksussa
ajalla 11,4. Sainan ajan saavutti
kolme muuta kilpailijaa. Voitta­jan,
Iris Davis'n aika oli 11,2;
"Olen onnellisempi 100 m:n ho­peasta
kuin ,200 m:n kullasta",
lausui Stephanie Berto.
Naisten rata- ja kenttäurheilu-joukkue
on ollut Canadan joukku­een
ylpeytenä, voittaen 4 kultaa;
jotavastoin miehillä on vasta yk­si
hopea- ja yksi pronssimitali nel­jän
päivän kilpailuista.
Mike Mason, Buniaby, B.C., saa
vutti pronssia miesten pituushy­pyssä
tuloksella 765.
VIKING FOODS
& IMPORTS
Saomalalsten lihajalosteiden
valintetajs Torontossa
133 Lalrd Dr., Toronto 17, Ontario
rahdin 425-0450
MJyommie kaikkiia laaUija tuoretta
Uhaa. : llhajatostedta, säiUykkeUä.
JutBatoja, leMlä yan. ruokatevaanaa
suoraan teiUtaaXba.
— Kesäaukloloajat —
Maanani — keskiv. . ^....... 8—6
Torst. Japerjant. . . . . . . . . . . . . 8—8
Lauantaisin S—2
INVENTAARIO
Alennukset 10—50%
Naisten kevät- ja 'Icesäikenkiä ^&kä sandaaleja
Naisten ja lasten tailvisaappaita
KäsOaulkkuja
Miesten kenlkiä
Fihn FasHiön SHoes
773 JMt. Pleaoant Rd./Toronto 487-4085
--Aukioloajat: maiam keskiviildkoon 10—6;
torstai lÖ—^8; perjantai 10—7; - r ~ lauantai 9—4
keytyksittä jatkunefet työt on pää­osiltaan
sä':'tu t&hclyiksi ja vihneis-teJytyöt
ovat käynnissä. Sillan ura-
^ Finnish Cpntractors Ltd. Oy.
Bagdadista 11 km:n päässä sijait­seva
silta on 170 metrin pituinen ja
kuuluu osana Persianlahden valta­tiehen.
Urakan arvo on noin 4,5 mil­joonaa!
markkaa.
Jamenpaasfa
Thunder Bay. — Dorion alueen
12. vuotuinen "Fish Derby" oli on-nistixmut
kaikin puolin muijten, mut­ta
kailat eivät hJalimrieet osallistua.
NäfitäväsitV "suuret" kalat olivat
järvissä tai puroissa. Gerald Renaud
nosti ensimmäiren palkinnon 6 pau-naisen
järvilcJien. Patey Porterfreld
sai toisen paltennon.
John Korkola kuoH täällä sau-aa-lassa
latiantaina, heinäk. 31 p. Hän
oli syntynyt Suomessa ja oli kuolles-saan
84 vuotias. Hautaus Sunset
Momorral Garden-s hautauanaahan.
Olga Krupp kuoli heinäkuun 27 p.
Hän oli syntynyt Suomessa, ollen
kucllessaian 72 vuotias. Port Arthu­riin
saapui hän S2 vuotta sitten.
Läh.-nnä suremaan jäivät poika
Frank, sisar (mrs. A. Mädin) ja 3
lastenlasta s ^ i m u i t a sukulaisia
täällä ja Suomessa. Hautaus heinä­kuun
29 p. Sunset Memorial Gar-den's.
ATH.';
sessa il^irarettyjen lentotunfrlien määrä
ylitti relUälenitctuntien määrän.
•
Fermion Oy ryhtyy kilpailemaan
kansainvälisten jättiläisten kanssa
Fermion Oy on Rikkihappo Oy:n
ja Orion-yhtymän puoliksi omistamia
uusi yhtiö. Sen lasketaan voivan
ailoibtaa antibiooMien tuotaniion ke^
väällä li973. Tehdas rakeamefcaan
ManJdcaaHe, ,missä rafcennustyöt
aloitetaan esiBi keväänä. Ensimnväi-sen
rakennusyaiheeri kustaramkBet
nouseVat noin 15 miJjociraan mark­kaan.
Pääosa tuotannosta eH noin
80 prcsenläa on tarkoitettu vientiin,
joten kysymys on m e n ( ^ kansain^
välisiUe markkinoille ja mahdolli­simman
suuren osuuden hankkimi­sesta
niiHä, kertoi yhtiön toimitus­johtaja
Jouko Saarnio.
Suurimmat äntibioottej a tuottavat
kansainväliset yritytect ovat Eng­lannissa,
Italiassa ja Tanskassa.
Suomi tuo penisjllinejä noin 18 ton­nia
eli nodn 4 miljoonan markan ar­vosta
vucsiiitain. Fermion Oy laskee
pjrstyvähsä valtaamaan suurimmain
osan kotimaan markkinoista. Fer­mion
Oy ei tule kilpaiJemaah lääke­tehtaiden
kanssa, vaan se tylee tuot­tamaan
niille raaka-aineita^ kertoi
Saarnio. (Hbl)
: •
Auton kallistuslaite
kehittyy Ylistarossa
Henkilöautojen pchj^äsitteäyssä
huoma!tavasÖ helpottava keksintö
on tehty äskettäin Ylistarossa. Kaup
pisas Pentti Pouturi ideana syntyi^
hsaikilöäuton kallistusiaitteen. maUi-kappale
on todettu moitteettomasti
toimivaksi. Ensimmäinen 50 kappa­leen
ko^arja myyntiä varten on te­keillä^'.
V'-^'. ••
Kaarevapdijainen, rautapulteiUa
kiinnitettävä tehoapu-mnuifön laite
katlistaa auton helposti 90 asteen
kulmaan. Laitetta voi käyttää ^csi
tai kaksi henkilöä. Uuden keksin­nön
hinta' on laskettu noin 300 mar­kaksi.
Laitteen paino on noin 35 ki­loa
ja ^e sopii kaikkien automerk­kien
käsittelyyn' (HS)
Torstai, elok. 5 p. — Thursday, August;,$> 1971
. T '"' —'. T. - ... ,.rt .; ,?.>i>rt , li.rri.^r.
SiVu 3
Suurjuhlatanssien
ovipalkinl^-voitot
Toronto. — Suurjuhlien Soosik-kityttö,
Christina Saloranta nos­ti
seuraavat voittajien nimet, joi­ta
onnetar tällä kerralla suosi.
Numero 6031, mrs H. Erick-son,
Venise, Quebec; 604, Aili
Saranpää. Thunder Bay, Ont.;
6960, V. Kangas Monteral, Que­bec;
2937. Orava Peterboro;
3045. Olayi Hirvelä. Siidbury;
7660, M. Jaakkola, Toronto; 2815
Lauri Kolari, St. Catharines;
9903, Helga Basto. Wanup; 3133.
Karen Viianen, Chifelmsford, ja
Lisa Manninen, Toronto.
Kiitämme, kaikkia lippujen os­tajia
ja ahkeria myyjiä, näillä tu­loilla
aina voimme osaksi korva­ta
laulajien ja urheilijoiden suu­ria
matkakuluja.
SCAULrn Liittotoimikunta
:n Toimeenpaneva komitea
OLA toimii Etelä-Af rikassa
Friedrich Engels syntyi
marraskuun 28. päivänä 1820
Barlnenissa Reinin tnaak>mnai3-
sa tekBtiilitehtailljan poikana.
Hän sai liikemiehen koulutuk-
BOn, oleskeli useaan otteeseen
ulkomailla, enimmäkseen Bng-lannlssa.
Vuosina 1842—1844
hän suoritti omia .tutkimuksia
filosofiasta, taloustieteestä ja
utopisesta sosialismista.
Vuonna 1844 tapahtui ratkai-r
seva tapaaminen Karl Marxin'
kanssa Pariisissa. Yhteistyön tu­loksena
syntyivät teokset Pyhä
pei4ie. Saksalainen ideologia ja
Kommunistinen manifesti. E!n-gels
osallistui aktiivisesti Kom­munistien
liito'h toimintaan ja
vuosina 1848—1849 vallanku-moustaistduihin
Saksassa.
1850-luvulla Engels astui Er-men
& Engels -toiminimen palve­lukseen
Manchesterissa antaen
jatkuvasti taloudellista tukea
Karl Mamlle,
Vuonna 1852 Engels ryhtyi
opiskeleihaan venäjää ja luke­maan
venäläistä kirjallisuutta.
Hän öpiäkeli myös sotatiedettä
ja julkaisi kirjoituksia vapaus­sodista
siirtomaasortpa, vastaaii,
ennen muuta Intian Vapaustais­teluista.
Vuorina .1864 Engels perusti
yhdessä Marxin kanssa kansain­välisen
työyäencjärjestön (I in­ternationaali),
oli jatkuvasti kir­jeenvaihdossa
sen eri maissa toi­mivien
jaostojen kanssa ja osal­listui
sen ke^usiieuvoston toi­mintaan.
Vuorina 1871 häh yh­dessä
Marxin kanssa tuki Parii­sin
kommuunin taistelua. Vuon­na
1875 ilmestyi Saksan sosiali­demokratian
"Gothan ohjelman
arvostelu", vuonna 1877 Engelsin
tieteellisen sosialismin ohjelriial-lineri
ja systemaattinen esittely,
joicä tunnetaan nimellä "Anti-
Duhring".
Sen jälkeen Engels jatkoi työ­tään
merkittävän filosofisen teok
sensa Luonnon dialetiikka paris­sa,
joka ilmestyi ensimmäisen
keiran Neuvostoliitossa vuorina
im.
Karl Marxiri\kubleman jälkeen
vuonna 1883 Engels julkaisi Pää­oman
2. ja 3. osan. Samanaikäi-siesti
hän oli jatkuvasti kirjeen­vaihdossa
Euroopan ja Amerikan
työväenpuolueiden johtajien kans
sa.- •
Vuonna 1884 ilmestyi teos Per­heen,
yksityisomaisuuden ja'val­tion
alkuperä. Vuonna 1893 En­gels
osallistui II intemationaaliri
Ziirichin kongressiin. . Vuonna
18&4 tapahtui välienselvittely re­visionististen
ja opportunististen
suuritausten kanssa ^ k s a n sosia-lidemokraattien
Erfurtin puolue­kokouksessa.
Engelsin suuri ansio on myös
siinä, että hän jatkoi Marxin
kuoleman jälkeen johdonriiukai-sesti
jä järkähtämättömästi tie­teellisen
sosialismin sulauttamis­ta
työväenliikkeeseen kansairivä-lisessä
mittakaavassa. Engels
suoritti tällä alalla suorastaan
jättimäisen työn. Hänestä tuli
samassa riiäärin kansainvälisen
työväenliikkeen opastaja ja kon-
Toism (kuin slvl^tS^i^&ilsti^, angi .
(kiiJko^ delkaaiiiii täylyyjvoida.,^!^^
svyttömyytenisä £Mä-AfHkaitt "«teimessa^'
Pretoria.' Ao^iimaniJdrfaa» Jo-haiHWSiwrffa
feuomiorovsä^
Rev. Qnmlileia vaistaiäh alkoi a&ku-v
l M a oiJkeusikuulhisitJelu syyVSkse^.
tä, että hän on juonäbedut htdUtidc-sen
|pp1ri«tflimito*Ki Mrimafemnnjn
käyttäen.
Päätodisitajaksi oli hankiMu tw>-
miioaiovestin omaa fseurakunoan yksi
jöseh, Joka- säoöi itseään syytetyn
"ystäväksi", jotea on kuitemkiö toi-nuout'
pfMs^9iU&äeni^^
eli urkkijaoa. . l\tomior(yvasti Ck>n-ville;
antoi 38 sivua käsittävään syy-tdÄ^
etan^n päätiävän "en ote
Syyttäjäyitanftmoii^ben päätodista-jana
esifttäjytyi oikfiuslmutasb^ en-shiMhäJsieinä"
pö^äriä Louäs Henry
Jordään-niminenmT^ sanoi olr
leensa tubmior6vaätin ystävänä vuo­desta
1969 l a i l ^ , rhiirtita tui^äiBa
huolestuneeksi tämän kirkon noiehen
hfiilifoisviasläisista ; katt^anlokamiols-ta,.
ja ryhtyneen .siUoin-pölisin urk­kijaksi.
Jordaian liöd oifeudessa ko­pioita
luisiä toldirtaitiedoista/ riutä
hän oiii poälseiille'lähettänyt vuodes­ta
1969 lukien;-
Tuonuorovastia syytetään rbhi-sortopoliÖcSioaa
yäätusfavia patrioot­tisia
voimia vastaan kohdistuvan
"terrorismilain" perusteella. Sen
mukaan tämä 59-wotias kirkon joh-tohertkilö
on iJman muuta syyllinen,
o M hän voi fiyyttömyyttään todistaa
Jos hänet julistetaan qyaiseksi, tuo­miorovastin
edessä on vähintäin 5
vuoden vanfcilatuoriiio.
Mainitun "lain" mukaari voidaan
sultantti, keskustelukumppani ja
neuvonantaja. Se, että juuri vlio-sisadan
vaihteessa lukuisissa,
maissa syntyi proletaarisia joiik^k
kopuolueita, joista suurin osa
järjestäytyi inarxismin pohjalta,
on suuressa määrin Engelsin an­sio^
tulos hänen tieteellisestä
työstään, hänen toimestaan ta­pahtuneen
Marxin kirjallisen jää­mistön
julkäisemisiesla ja hänön
käytännön toiminnastaan kan­sainvälisen
työväenluokftri luot­tamusmiehenä.
Friebrieh Engelsin ojiit ja aja­tukset
ovat vielä tänäänkin häiii-mästyttävän
ajankohtaisia, vaik­ka
taisteluolosuhteet ovat muiit-tuneet
ratkaisevasti. Tämä käy
erityisen selvästi ilmi ,kuri tark­kailemme
niitä kaikkien imperia­lismia
vastustavien voimien tais­telun
nykyhetken ongelmien nä­kökulmasta.
Friedrich Engels kuoli elokuun
5. päivänä 1895 Lontoossa.
kuoOemabtuoonio, taxältsi' yieSsesA
buaaäta 'mä&-Aä^ bemm ei bä-hia
idässä tapiauksessa nterniä näin
PROVOkAATTORI
OjilEeilieskuiiiliisitS^ täs-taina
tunnikntiviaiitl (3m>mem is^
opi^iäBn B8WfliwiisrtBja 'IMdtey Jtent*
ridge -lamasi qyy^^fäsi toiäsba^ain
Jordaianhi [nxmikak&mgeiitibst y&
sanoi, että häinen pojfiiseolte läbettä-mäit
riifiafttdäsä v^^tJäbSöM Iso-konaian
tuoniltftidvasJtfn lenetädoifa.
IVnselt rapoita; <i(!iv<at kotomaan vai-heleSlisia,
hän seytti.
sena ollessaan Jordasan myönsd |m>'
vokaaititoriseri osansa saoomQila, eit*
tä luotmii)^^ oUi esittänyt eräitä,
poliisedte ibnoitiettoja ajatuksia vas­ta
faasien (Jordaasnn) ehdotusten
penisteeHa,
Sota A d l ä t
Toronto. ~ Presidentti Yahya
Khan, Pakistanista, sanoi maansa
olevan "hyvin lähellä 8otaa""In-
"tian karissa. Hän ei kuitenkaan
tule/hyväksymäan Y K : n rauhan-suojelu
joukko ja ennen kuin sota
todella puhkeaa.
Presidentti Khan sanoi ytlttä-värisä
estää sodan osoittataijaiki
^'suurta käreivällisyytta", multa
sanoi heidänkin kärsivällisyydel­lään
ölievah rajansa. Hfin 6i näe
toiitään syytä miksi Pakistan, jo­ka
on itaaahtifet^Uiäästi mtiah ja-kariia
ei voisi menestyä. JPreiddent
l i Khan sanoi verenvuodatuksen
jja tappamisten Pakistanissa muis
tuttavan tilannetta joka on tä-hiänpäivSn
Irlannissa.
on rahan fianit^fcma
Toronto.—^ Muotia seuraava us-k)
oariu>!!Un8n iniaiku^ ott saanut
hmm&äscvst mittiasiA£eet. 19 mat-hjstsdU
mu bäx^ 24 p^. C a ».
dian Cs^iniic TtwrA Leaguoivtoi-mesta
PyhimvaeUusmaäoa^ FaSi-inaan,
Poortugahin. Hmta: $840.00
helistä.
Tänä kesänä pastctt Whitiiey Da!-
rymplo johti äO heiigeto ryhmää Mr
rMaan. Hinta Mimtre ^1990.
Protestanttisen kirkon sanomaleh­ti
Caiiadtaii ChurdrntaQ ifiaiboätQa
kyiitmenitä inätfeaa eri paäMe toäfi-ilmaa
ja on matkatoimiston toimes­ta
menossa täää hetkeSlä S$2 hengen
matka AJaskaan.
EDUSTAMME KAlkiÖA MATKAILUPALVELUJA
Soittakaa^ klrjoltlakaä eli käykää IMjnistossahuno
RITARI TRÄVEI SERVICE
^^^^^ 1^
7 Cedar S t , Sudbury, Ontario Puhdin 675-5683
(Jatkoa 2 sivulta)
niin apartheidia harjoittava Ete­lä-
Afrikka saisi pohjoisessa suo-jakseen
imperialismille ystävälli­set
hallitusjärjestelmät.
Tansanialainen Ngurumo-Ieh^
den mukaan CIA avustaa talou­dellisesti
Rhodesiaa ns. Rhode-;
sian ystävien seuran välityksellä.
Tämän seuran tiiille eräässä ete­lä-
afrikkalaisessa pankissa, siir­rettiin
suuri rahasumma, jonka
saajaksi oli merkitty Pretoriassa
olevan rhodesialaisen kauppa-edustuston
päsHJkkö. Rahat oli
tarkoitettu Shtiithin haliitukselle
aseiden ostoa - ja länsimaisten
kouluttajien palkkaamista varten
kouluttamaan rhodesialaisia eri­koisjoukkoja
eteläafrikkalaisessa
sotakoulussa. Ngurumö-lehti väit­tää,
että tämä ei suinkaan ollut
ensimmäinen kerta kun CIA an­toi
lan Smithin hallitukselle ra­hallista
tukea.
CIA j a eteläafrikkalainen po­liisi
ovat tiettävästi solmineet
salaisen sopimuksen keskinäises­t
i tiedotustoiminnasta, joka kos­kee
taistelua "kommunismia" eli
LUOMEA PDIIUVAT AJURIT
flPyii. 345-5461
122 s. Oumbeirlanid 9t.
Thunder Bay " F " Ont.
afrikkalaisväestöh vapautusliiket­tä
vastaan. GIA:n väitetään
niin ikään tukevan erittäin sa­laista
terrorijärjestöä, jonka pää
maja sijaitsee Pretoriassa. Tä­män
järjestön tiedetään tarkkai­levan
edistysmieiisiä afrikkalai­sia
toimihenkilöitä Afrikan eri
maissa sekä harjoittavan heidän
kidnappaustaan ja surmaamis­taan.
Järjestöllä on runsaasti
agentteja Angolassa, Mosambi­kissa,
Rhodesiassa, J Botswa-nassa,
Swaziriiaassa ja muissa
maissa. Järjestön agenteilla on
yleensä ulkomaiset, passit. He
esiintyvät lehtimiehinä ja jopa
poliittisina pakolaisina.
CIA:n englantilaiset kollegat
Secret Intelligence Servicen tyÖn
tekijät selittävät amerikkalaisen
tiedustelutoiminnan aktivoituvan
Etelä-Afrikassa siksi, että^Wash-irigton
ei ole ponnistuksistaan
huolimatta onnistunut tähän men
nessä saamaan itselleen luotetta­vaa
sotilaallista ja poliittista ja­lansijaa
yhdessäkään itsenäisessä
afrikkalaisvältiossa.
Tämä tilanne johtuu siitä var­sin
ymriiärrettävästä syystä, että
nyt enää ei afrikkalaisia voida
yhtä helposti pettää kuin ennen.
Siksi Washington tunkeutuukin
toiminnassaan Afrikassa sellai­seen
taantumukselliseen valtioon
kuin apartheid-politiikassa kuu­luisaan
Etelä-Afrikan tasaval­taan.
Tämä tulee kuitenkin var­masti
©p,äo5mi9.tumaan, ^ ^
Quick. Call your children, grandchildren,
nieces and nephews. Teli ali the 12-25
year olds in your life about our great new
YouthFare to Scandinavia. Atthislow
price, they can't afford to missit.
With SAS, they geta confirmedeconomy
class reservation on a regularly scheduled
Viking jet. They get to stay overseas as
short as they like, or as long as a year.
They even get to land in one Scandinavian
city, and take off for home from another.
And one city they won*twant to miss is
Gopenhagen-this year's Youth Capital.
isn'titiimeyöMryoungpeoplevisited '
the old country? Gome to A i n k of it, isn't
it time you made the tripyoursejif?
*JEconomy farc from Montreal
the Scaiedliiayiaiis.
Tloket otricea:
190 Bay 8t., Toronto, Ont. l*»!. (416) 3(i2-5221: 930 Dor«he«t«r Blvd. W., Montreal. P.Q. tel. (514) 861<831L
For reservAtlons and Information; Winti1peff — Tel. (204) Z«nlth S-6S00. Edmonton — Tel. (403) Zeqlth S-OtHMK