Vapaus, February 1, 1964

              S i v u 2 Lauantaina, helmik. 1 p. — Saturday, Feb. 1, 1964
V A P A U S INDEPENDENT LÄBOR ORGAN
OF FINNISH CANADIÄNS
(LIBERTY) Establishcd Nov. 6, 1917
Editor; W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephone: Office 674-4264 — Editoria! G74-4265
Puljliished thrice \vcckJv: Tuctdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Cö Ltd., 100-102 E lm St. West. Sudbuiy, OnUrio, Caiiada.
Mailing address: Box 69
• • -Advcrlising ratcs iipon appUcatJou, translations frce of chaige.
Authorizcd' as sccoud class huiil by :th'i Post Of f ice Department. Ottawa,
. ' and for payment of postagc
CANADIAN lANGUAGE-PRESS
Canadassii:-. 1 vk. $9,00. 6. kk. $4-75 USA:ssa
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk/$10.00 G kk. $5.25
1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
Pominihisköheiet f*oiiiuksi!
^"•Neuvostoliiton silloinen ulkoministeri, M a x im Lilvrnov,
aiheutti toisen maailmansodan eilellä eräässä aseistariisunta-neuvottelussa
yleismaailmallisen hämmästymisen esittämi?i-lä.
rettä ryhdyttäisiin asiasta puhumisen asemesta todelliseen
aseistuksen riisuntaan.
Osapuilleen samalla tavalla reagoivat vissit länsimaiden
edustajat j a -lehdet kun Neuvostoliiton päävaltuutettu Sem-j^)
n~K. Tsarapkin esitti viime tiistaina Genevessä 17rvallan
aseistariisuntakonfererissille, että hävitettäisiin " k a i k k i pom­mituskoneet"
odottamatta muodollista sopimusta yleisestä ja
täydellisestä asejsj,ariisunnasta.
l Pommituskoneet ovat (taisteluvälineinä) vanhanaikaistu-iJeeC
sanotaan mr. Tsarapkinin esittämässä 9 kohtaa käsittä-
>Jäs^ muistiossa selittäen edelleen, että pommittajakoncct
ovat' kuitenkin vielä'tärkeitä sotaväljneilä. Niiden hävittä-m
i i * n yhteisen sopimuksen pci-usleclla niin idässä kuin län­nessäkin,
vähentäisi sodan vaaraa ja lisäisi kaikkien kansojen
tlirvallisuutta.
Mr. Tsarapkin korosti, että Neuvostoliitto ehdottaa "kaik-
' kien pommituskoneiden tuhoamista kaikista maista". Hänen
esittämässään muistiossa leimataan yleisesti puhuen pommi­tuskoneet
vanhanaikaistuneiksi.
Yhdysvaltain toimesta on jo aikaisemmin esitetty " v a n -
Iianaikuistuneiden pommituskoneiden" hävittämistä bilate-raalisesli
niin Neuvostoliitosta kuin Yhdysvalloistakin. Tässä
yhteydessä Washin<,Monin aikaisemmin tekemän esityksen
yhteydessä on ehdotettu, että Yhdysvalloissa tuhottaisiin
B-47 pommituskoneet ja Neuvostoliitossa Badger-pommitus-koneet,
jotka Washingtonin mielestä ovat vanhanaikaistunei-ta
j a j o t k a nämä kaksi valtaa voisivat siis yhteisesti sopien
viedä romukasalle.
MITKÄ KONEET OVAT VANHANAIKAISTUNEITA
- Huomio k i i n t y y siis tässä yhteydessä kahteen seikkaan.
\ __ Neuvostoliiton ehdotuk.sessa suhtaudutaan myöntei-feestiWashingtonin
aikaisemmin tekemääTi ehdotukseen, ja
feanotaan. asiallisesti puhuen, että jos U S A todella kannattaa
•|'vanhanaikaistuneiden"poinmituskoneiden hävittämistä, niin
hävitetään silloin kaikista jnfiaista, kaikki pommituskoneet,
^illä kaikki pommituskoneet ovat ohjustckniikan, mukaanlu-kicn
mannertenvälisten ohjusten kehityksen perusteella van-
•hanaikaistuncet.
; Onko asia n i i n ; että ainoastaan jokin laji tähän asti
[käytännössä olleista pommituskoneista on vanhanaikaistu-ineet,
kuten Washington väittää, tai n i i n , että k a i k k i pommi­tuskoneet
ovat vanhanaikaistuneet kuten Moskova sanoo?
: Viimeksimainitun seikan yhteydessä lienee viisainta kuulr
[la mitä on asiasta sanottavana Yhdysvaltain sotilaallisten
Hcysymysten päämiehellä — puolustusministeri Robert S. Mc-
^ a m a r a l l a .
': Pölemisoidessaan republikaanipuolueen presidentin eh-ndokkuutta
tavoittelevaa, "mielipuolisuuden rajamailla" ole-
K^ien p i i r i i n lukeutuvaa Barry Goldwateria vastaan. • U S A n
jjuolustusministeri sanoi Washingtonista tulleiden uutistieto-j
e n mukaan maanantaina, että "yhdysvaltalaisten ohjusten
luotettavaisuus maalinsa saavuttamiseksi on suurempi kuin
tniehitettyjen pommituskoneiden luotettavaisuus.
Viittaamatta nimellä mr. Goldwateriin, "McNamara sa-
•nbi kongressille, että hän 'ei epäröi/rahtuakaan' Yhdysvaltain
i i u s i on kiinteätä polttoainetta käyttävien Minutemen ohjus­t
e n luotettavaisuutta.
r " 'On suurempaa epävarmuutta B-52 (pommituskonci-jden)
luotettavaisuudesta, vaikka se on vanha j a kokeiltu l e n -
.lokone, k u i r r ^ uppouudesta Minuteman ohjuksesta', sanoi
»mr. McNanr/araNastatessaan mr. Goldvvaterin tammikuun 9
-pnä New I^mpshiressa esittämään lausun^^ että Y h d y s -
' v a l l a in mahncrtenväHsiin ohjuksiin ei voida luottaa,
i Mr./McNamaran lausunto lyö siis yhteen mr. Tsarapkinin
^eloslukst5n kanssa, että pommituskoneet yleensä ovat tulleet
•vanhainaikaisiksi. Jokatapauksessa hän myöntää, että B-47
pommittajien lisäksi ovat vanhanaikaistuneet myös kuu I u i -
sai B-52 pommituskoneet!
.TEHTÄKÖÖN NIISTÄ SUURI ROVIO
• Koska molempien suurvaltojen edustajat ovat esittäneet
vanhanaikaistuneiden pommittajien romuksi hakkaamista, ja
«koska molempien suurvaltojen edustajat ovat melko lähellä
l o i s i a an siitä, että "parhaatkin" pommituskoneet ovat j o van-
Uianaikaistuneita, n i i n toivottavaa olisi, että kaikkien maiden,
[kaikki pommituskoneet poltettaisiin suurossa roviossa. Se
jolisi sellaista " i l o t u l i t u s t a " , josta huhuisivat vielä jälkipol­vetkin,
sillä se antaisi uuden sysäyksen pyrkimyksille-yleistä
•ja täydellistä aseistariisuntaa kohti.
i' Toivokaamme puolestamme, että Ganadan edustajat Ge-jievon
aseistariisuntakonferenssLssa antaisivat aktiivisen tu-
Jkensa niin vanhanaikaistuneiden pommituskoneiden hävittä-
^i.schdotuk.selle k u i n kaikille aseistariisuntaa todellisuudes.sa
^'distäville esityksille huolimatta siitä, miltä suunnalta ne
-ehdotukset k u l l o i n k i n tulevat.
Kummatlinen perustelu „
* Seuraten edelleen mieletöntä ohjelmaansa, josta huoli-omatta
Canada voisi kuitenkin jotenkin ylläpitää tärkeitä
jkauppasuhteitaan Kiinan kanssa, oppositiojohtaja John Die-rfenbaker
sanoi pää väristen tiistai-iltaisenTV-haastattelun
•yhteydessä, että Canada tekisi muka "virheen", jos K i i na
ltunnustettaisiin"tällä kertaa",
; liehittäen väitöstään hän selitti: " M i n u a kiinnostaa asi-
'assa tämän päätöksen aikamäärä."
"Jos Canada on aikonut tunnustaa Punaisen K i i n a n , sen
rolisi pitänyt tapahtua 12 tai 13 vuotta sitten", sillä jos tun­nustaisimme
K i i n a n kansantasavallan nyt, "se tulkittaisiin
SYNTYMÄ- I
PÄIVIÄ '^^
m
Eino P,oikko, Kirkland Lake, Ont.
(äyttää sunnuntiiina, helmikuun 2
päivänä 60 vuotia. "
John Peurajnäki, Kaministlquia,
Onl„ täyltäj^ keskiviikkona,- helmi­kuun
4 päivänä 72 vuotta. .
Mrs. Anna Valpur Mikkola, North
Cobalt, Ont., täyttää lauantaina, hei-
,Tiikuun 7 päivänä 96 vuolta.
Yhdymme sukulaisten ja lutta-vain
onnentoivotuksiin.
JugosMie a korvsolfstt Boimisia
Jugoslaviassa on jäUccn kiinni-
Ictly huomiota siihen, ettS L^nsi-
Saksa ci ole jnäksbnut niitä sota-korvauskia,
jotka se PotsdamiaVlSo-pimukscn
mukaisesti on vdvöitelftu
Jugoslavialle maksamaan. Jugosla­viassa
on arvioitu, että natsien ai­heuttamat
tuhot kohoavat tässä
maassa y l i 35 miljardin dollflnn ja
lisäksi natsit: kuljettivat pois omai­suutta
y l i kahden miljardin dolla>
r i n arvosta. Tämä siis koskee vasta
taloudellisia arvoja, sillä myös vä­estö
koki tavattomia menetyksiä—:
mm, Kragujevaxcin verilöylyssä
ammuttiin yli 7,000 ihmistä.
Potsdamin sopimuksen mutkaan
Jugoslavia kuului hiiden maiden
ryhmään, joiden tuli saada sota-koivaukscnsa
Länsi-Saksaltu. (Sak­san
dem. tasav;\Ua on maksanut kor­vaukset
NjLUc ja Puolnllo); L i i l -
toutuncidciv sotakorvauskomission
mukaan Jugoslavian tuli saada Län­si
Saksalta 800 miljoonan dollariin
kohoavat sotakorvaukset, mutta tä-hänmennessä
L ^ i - S a k s a on mak-
.•?anut korvauksia yhteensä vasta
r>20' miljoonaa dollaria, josta Jugos­lavia
ei ole saanut enempää kuin
;{5 milj. dollaria. Natsien aiheutta­mista
tuhoista Länsi-Saksa ci olc
korvannut Jugoslavialle siten vielä
edes tuhannelta osaa.
I:iinsi-Sak.sassa on tämän kysy.-
vetäydytty n.s. tuusta.
Erhard tapaamaan
italialaisia
llonn. liänsi-Sak.san kansleri
Ludwig Brhard lähti sunnuntaina
junalla matkalle Italiaan tutustuak­seen
länsimaiden joukkoon kuulu­van
Italian johtajien kanssa.
Tarkkailijat täällä ovat sitä miel­tä,
että matkan taiköituksena voi
l i l a myös pyrkimys saada Italia
kannattamaan suuremmassa määräs­sä
Yhdy.svaltain suunnitelmaa mul-
'ilatcraalisen ydina.sei.stetun NATO-laivaston
perustamiseksi. Yhdysval­tain
suunnitelmien nuikaise.sti niii- ^
'ä laivoja rakennettaisiin 25 pur-iinykscn yhteydessä
johtimaaii .vdina.scistclluna maail
•lian nio illä. , "
nrilaniiia ja Uaiiska oval sulilau-luncel
kylmästi lähän suunnit*»!- j
maan, joka csitolliin N A T O m a i l lM
ensimmäisen kerran, joiikuu.ssav. i
infi2; jolloin l'rilannian silloinen
päiimiiiislori ll.iroUl Macniilhui la­pasi
edosmennoen YlidysvaMain pre­sidentti
.John F: Kennedyn Na.s.saus-sa.
•
Erhard matkusti, erikoisjunalla.
Hänen oli määrä tavata eilen pää-m
i i i i s t o r i .Mdo Moro ja kokoomus-i
K i l l i t u k s e s s a olevien k i i s t i l l i s d o m o -
kraatticn ja- sosialistien johtajat.
Mänen mukanaan matkusti ulkomi­n
i s t e r i Gerhard Schroedcr ja nuiita
Länsi-Saksan hallitusministereitä.
1'iolcstanltisen FCrliardin on mää­rä
tavata myös paavi Paavalin huo­menna.
, • 1'. i .
.Matka Italiaan on Erliardin vii- j ovat keskenään jo sopineet hinnan-mcisin
kaksi kuukautta sitten aloit-
:a;nasta sarjasta, mipicä ^auita.hän
toivoo aikaansaavansa lähei.scmmän
yhteistoiminnan NATO-maidon kes­ken
ja edistävänsä fc^uroopanyUteis-markkiualiiton
etuja.
Ilal^yqhj^ö^in suojiin; 'Jöiiica mu­kaan'Länsi^^
aksa ci oie'tekemisissä
halljtMlt^n kanssa, jptkp (ii^hnusta-vat
9Sksän| 'dem. tap'ayaU|in; jonka
k9tmk. *i?U60slav^, ön fdlf&iomaa^^^^
sissa. suhteissa. Jugoslaviassa on
taas, tähdennetty,- että mikään Ilall-stcin-
oppi ei voi vapauttaa Länsi-
Saksaa kansainvälisistä vGlvoittois-ta,
jotka Koskevat natsien aiheutta­mien
tuhojen korvaumistfl.
FASISTEJA S U O J E L L A AN
Jugo.slavia on esittänyt Bonnille
jatkuvasti vastalauseita myös sen
vuoksi, että pakolaisten muodosta­ma
fasistinen jugoslavialainen' Uta-shLjärjestä
saa yhä vapaasti toimia
Länsi-Saksan alueella. Sillä on laa>
julkaisutoiminta ja se- on yrittänyt
toimittaa agenttejaan JlfiSfrslavian
alueelle. Juuri Ustashi järjestön
Lvlustajat murhasivat^- vuosi sitten
.Jugoslavian Länsi-Sak.san edustus­tossa
työskennelleen Momcilo Popo-vicin,
mutta oikeudenkäyntia syyl­lisiä.^
vastaan ci ole aloitettu vielä­kään.
Alun alkaen oikeudenkäynnin
ilmoitettiin alkavan viime keväänä,
mutta alkamista on W n jälkeen
kerta toisensa jälkeen lykätty, eikä
täsmällisestä päivämäärästä ole vie­läkään
tietoja. Jugoslaviassa katso­taan
että Bonnin - viralliset piirit
haluavat täten painaa unhoon koko
rikoksen ja päästää syylliset vas-jBcho
II viestisateltii-iite^
NLh-^USAn t^UUe
';Vknf;ii)iif^in lii^aä^il^ohta,
CaSftfornia. <—Valtava'j^äuorjouio-
."ivdncn iieioliikcnhc^atctAfini
'ISclid'Il lähcteVt!iin viinM: lauan-l^
nf^ ^:ajvaruut«en Vandcnburgin
Tenfoiukikohfiasta, Californiasta.
Aincrikkalaiset ja ncuvosloliillo-laiset
ticflcmichct tulevat kokeile­maan
WeUiittia radiosanomien
lähetyksessä.
Japani ohittamassa
länsi-Saksan
terästuotannossa
EEGfl terästäneihin 9 pros. korotus
Länsi-Saksan terästeollisuus on korotuksista.
esittänyt Euroopan hiili- ja teräs-unionille,
että .se on päättänyt ko­rottaa
teräksensä hintoja 3 prosen­tilla.
Korotuksen toimeenpanoon
va;iditaan muodollisesti unionin
.suostumus. Länsi-Saksan terästeol­lisuus
perustelee hinnankorotusta
terästuotannon ' kannattamatlomuu-dclla-.
Iliiuiankorolus vaihtelee eri. te-riislaatujeii
o.salla, multa keskimää­räinen
korotus un kolme prosent­tia.
Eräal kuutosmaista saattavat
esittää korotuksen johdosta vasta
lauseensa, mutta itse asiassa kuu-losmaikkinoiden
; • tcräsmonopolit |.kcitaa
Tämä si.säincn hinnankorotus
jonka voimaantulopäivää ei ole vie­lä
määrätty, on välitöntä seurausta
kuutosmarkkinoidcn ministerincu-vosjton
äsken antamasta suositukses­ta
teräksen ulkotullien korottami-
.scsta 9 prosentilla ensi helmikuun
l.*) päivästä lukien. Tätä aikaisem­min
Euroopan parlamentti oli Ita­lian
ja Hollannin veton johdosta
torjunut tullien kerrotuksen. Mutta
ministerineuvoston myöhemmin te­kemä
"suositus" tullien korotukses­ta
on jäsenmaita sitova. Samalla
korotettiin myös raakarau­dan
tulia 7 dollarilla tonnilta.
Sotarikollinen pois
L-S. hallituksesta
Koiin. — Länsi-Saksan liillokans-i
leri Ludwig Erhard oii määrännyt]
tehtäväksi täydellisen tutkimuksen {
pakolaisministeri Hans Krugerin so-;
danaikaisla toimintaa koskevista j
väitteistä; ilmoitcltiui virallisesti |
Bonnissa keskiviikkona.
Ministerille on myönnetty omas-;
ta pyynnöstään vapautus virkafeh-ävien
hoidosta siksi kunnes asia on
kokonaan selvitelty. Liittokansleri
Erhard antoi suostumuksensa Kru­gerin
pyyntöön tavatessaan tämän
viikko sitten keskiviikkona.
Kruger kielsi ensiksi itäsaksalais­ten
väitteet, että hän ollessaan apu-laistuomarina
Konilzin erikoistuo-mioistuimes.
sa osallistui pakkotyö-tuomioiden
ja kuolemantuomioiden
antamiseen puolalaisille.
llän sanoi loimtneensa tuomari-,
nä Konitzin tavallisessa tuomioislui-messa,
multa sen jälkeen kun hä
Kaakkois-Aasiass^rvCrikoisQsti
Etelä-Vietnamissa taklilliseki-i
kommunismin tunnustamisek­si",
lasketteli mr. Diefcnbaker.
Näin päätöntä järkeilyä tär­keästä
pciliittisesta asiasta on
tuskin aikaisemmin Ganadassa
kuultu. Se on verrattavissa,sii­hen,
jos esim. metsään eksynyt,
tottunut mies huomaisi, että.
iiuunta on väärä, mutta kieltäy^
tyi.si muuttamasta suuntaansa,
ko.ska naapurit voisivat hänen
k o l i in tulostaain päätellä, että
hänkin — n i in tottunut eränkä­vijä
kuin o n k i n — on ollut ek-"
syksi.s.sä!
Tosiasia tietenkin on, että
tolluneimmatkin eränkävijät
voivat eksyä. Ero tottuneen ja
tottumattoman eränkävijän vä­lillä
onkin siinä, että oikeall:i
suunnalta ekysyttyään, tottu­nut
erämies ei nosta tottumat-oman
tavoin käsiään ylös,
•vaan tutkii tapahtuneen perus­syyt
ja tekee asianmukaisen
korjauksen suuntaansa.
Mutta toisin menettelee täs­sä
tapauksessa virallisen oppo­sitiopuolueen
johtaja: Hän ei
vain nosta käsiään toivottoma­na
ylös, vaan juoksee kuin pää­tön
k a n a — t o i v o e n siten saa-,
vansa joitakin lisä-äänestäjiä
supistuvaan kannattajakatraa-iecnsa.
Idän ja lännen
kauppa kahdeksan
miljardia dottarla
Idän ja lännen välisen kaupan
arvo nousi viime vuonna yhteen­sä
8 miljardiin dollariin, ilmenee
amerikkalaisen liikepankin First
National City Bank of New York­in
äsken Julkaisemasta katsastuk­sesta.
Vaihto kumpaankin suun­taan
oli suurin piirtein yhtä suu­ri.
Vuoden 1962 lavaranvaihdon
arvo idän ja lännen välillä oli 5
miljardia dollaria; Viennin ja
tuonnin arvot olivat tasan 2,5 mil­jardia
dollaria.
USA:n osuus viime vuoden idän­kaupasta
oli 204 miljoonaa dollaria,
mistä USA:n viennin osuus oli 125
miljoonaa dollaria. Tämä on vaati­maton
summa, missä ei ole todetta-vi.
ssa lisäystä. Sen sijaan Länsi-Eu-roopan
maat, Kanada ja Japani l i ­säsivät
voimakkaasti kauppaansa,
todetaan pankin katsauksessa. USA
ei voi lisätä kauppaansa itäblokin
kau.s.sa ellei presidentti Johnson
muuta presidentti Kennedyn alulle
panemaa uutta kauppapoliittista
suhtautumista itämarkkinoihin.
Pankinfckatsauk.sessa. jonka nimenä
on "Muuttuvia tuulia idän lännen
kaupa.ssa". käsitellään yksilyiskoh-
(aLsesti kauppaa nimenomaan
USA:n ja Neuvostoliiton .sekä mui­den
lläEuroopan maiden kan.ssa.
Intia yhtyi NLn
ehdotuksiin
Moskova. —- Intian pääministe­ri
Nebru on vastannut Neuvosto­liiton
hallilDksen vuodenvaihtees­sa
aseille valtioille osoittamaan
ehdotukseen, jossa esitettiin kan­sainvälistä
sopimusta aluekiisto-jen
neuvotteluratkaisuista. Pää­ministeri
Nehru ilmoittaa Intian^
hallituksen kokonaisuudessaan
olevan yhtä mieltä "asenteesta*,
joka sisältyy NL:n ehdotuksiin ja
toivoo, että asiasta kiinnostuneet
suurvallat näyttävät esimerkkiä ja
ryhtyvät toimenpiteisiin sopimuk­sen
aikaansaamiseksi.
Japani ön iohittaniasisa Länsi-
Saksan maailman koJmanneksi
suurimpana terästuottajana USAn
ja Neuvostoliiton jälkeen. Länsi-
Saksan tuotanto supistui viime
vuonna Jl miljoonalla tonnilla.
Englanti lisäsi viime vuonna tuo­tantoaan
2 2 ihilJDonaUa tonnilla
edellisen vuoden aikaisesta tasos­ta.
Ranska nosti tuotantoaan 300,-
000 tonnilla, mutta ci päässyt vie­lä
vuoden 1961 tuotantotulokseen.
USAn teräksen tuotanto kasvoi
lähes 10. prosentilla, mutta usea­na
vuonna aikaisemmin USAssa
on saavutettu tuntuvasti korke- '
anipia tuotantolukuja. Esimerkik­si
vuonna 19.^>3 USAn teräksen
tuotanto on suurempi kuin viime
vuonna. Suurista teräsmaista
vain Neuvostoliitto ja Japani voi­vat
esittää Joka vuo.si kohonneita
tuotantolukuja teräksen osalta.
: Neuvostoliiton teräksen tuotan­nosta
ci olc viime vuodelta vielä
käytettävissä virallisia tuotanto­lukuja.
Län.si-Sak.san teräksen tuotanto
oli viime vuonna .11,6 miljoonaa
tonnia. mi.ssä vähennystä oli I mil­joona
tonnia. Japanin tuotanto ylit­tää
ensimmäisen kerran 30 miljoo
nan tonnin rajan. Englannin tuotan­to
oli viime vuonna 23 miljoonaa
lonnia. mis.sä li.säystä on 2,2 mil­joonaa
\tonnia. Englannin terästuo­tanto
oli vuonna 1960 24,7 miljoo­naa
J^onnia ja vuonna 1961 22,4 mil­joonaa
tonnia. Hanskan tuotanto oli
viime vuonna 17.57 miljoonaa ton­nia.
Vuonna 1961 Ranskan tuotan­to
oli vähän yli 17..57 -miljoonaa'
'onnia. USAn tuotanto oli viime
vuonna 90.9 miljoonaa tonnia edel­lisen
vuoden tuotannon oltua 89.2
miljoonaa tonnia. USAn terästuo­tanto,
on sodan jälkeen ylittänyt
100 miljoonan tonnin rajan v. 1953
—101.2 miljoonaa tonnia, vuonna
19.55 (ennätysvuosi) 106.2, vuonna
1956 104,5 j a 1957 102.2 miljoonaa
tonnia. Mutta tuotantomäärä on ol­lut
useana -vuonna" tuntuvasti alle­kin.
Esimerkiksi vuonna 19.57
USAn terästuotanto putosi 77.3
miljoonaan tonniin. Neuvostoliiton
terästuotanto, joka on kohonnut jo­ka
vuosi sodan Jälkeen oli vuonna
1962 76 2 miljoonaa tonnia.
Tanganjika ihmeissään
komm unismi-peikosta
I)ar es Salaani, — Tanfjanjikan
hallitus .sanoi viime maanantaina,
ettei ole mitään todisteita siitä, että
kommunistit ovat vastuussa viime
viikkojen kapinoista ja levotto­muuksista.
Hallitus ilmoitti olevansa "häm­mästynyt"
yrityksistä käyttää kyl­män
.sodan politiikkaa lulkittacs.sa
Tanganjikan viime viikon tapahtu:
mia.
nellc esitettiin asiakirjakopioi;-!
hän myönsi, että hänet nimitettiin
erikoistuomioistuimeen.
Hän kertoi Der SiiiejicMchdell'.
— En voi muistaa, että olisin osal­listunut
kuolemantuomioiden juli.s-tamisen.
Tehän tiedätte, että. kuo­lemantuomio
on osa tuomarin ru­tiinitehtäviä.
Mitä minun pitäi.si teh­dä
estääkseni jonakin päivänä ilme­nemästä,
että osallistuin kaoieman-tuomioiden
julistamiseen sittenkin,
hän huomautti.
" 61-vuotiaasta Kriijjeristä tuli p a ­kolaisministeri
Erhardin muodosta­essa
halliiuk.sensa lokakuussa.
Hän on myös Saksan itäisistä
maakunnista sodan jälkeen karko­tettujen
saksalaisten yhdistyksen
puheenjohtaja.
Väitteitä hänen natsimenneisyy­destään
esitettiin ensiksi Itä-Sakr
.sa.ssa viime vuoden joulukuussa:
^MAAILMASSA JUODAAN..i
I Alkoholipitoisten juomien vuotuintn >
kulutus osukasta kohden (litroissg.valtYuus 50%)]
.S = •= o
* - I S
o o o -e -r- 2^ sI I1 »t Ii ?I
•5 5 1 s.
s s o o
3
mm nfii^Ä
TOIMITTANIJT EliVA
Huonekasveista
Nykyisin voidaan luskin ajatella
kotia ilman huonekasveja. Ne luovat
viihtyisyyttä ja kuuluvat suorastaan
sisustukseen; Ollakseen kauniita
huonekasvit tarvitsevat sekä hoitoa
että tilaa. Vaikka rakastammekin
kukkia, on meidän oltava järkeviä
valitessamme niitä kotiimme. E i ole
enää kaunista, jos peitämme niillä
kaikki ikkunalautamme tai jos huo.
neen tuulettaminen jää vähäiseksi
sen vuoksi, että kukkaset pitäisi en­sin
nostella pois ikkunalaudalta.
Muutama hyvin hoidettu ruukkukas
vi antaa jo väriä ja elävyyttä koliini
me.
Kukkien hoidossa on kastelu tois­tuva
toimenpide, ehkä myös tärkein.
Kastelemista ci saa suorittaa um­pimähkään
niin, että kaikille kuk­kasille
annetaan vettä suunnilleciX
vhtä paljon. Kasvit voivat kärsiä
kuivuudesta, mutta vielä enemmän
ne kärsivät liiallisesta kosteudesta
- ^ v a r s i n k i n talvella. On opittava
tuntemaan kunkin kasvin vaatimuk
set. Yleisenä ka.stcluohjelmana voi
vain .sanoa, että mikäli muDan pin
ta on noin neljännes tuuman vah
vuudelta aivan kuivaa, vaatii kasvi
vettä. Kasteluveden tulee olla huo
necn lämpöistä, talvella kastelem­me
varovai.scsti ja aamuisin, kesällä
runsaammin ja illalla. Kukkivia
kasveja joutuu kesällä kastelemaan
illoin aamuin. Monet kasvit kaipaa­vat
viihtyäkseen myös suihkulta
misla — varsinkin asunnoissa. joi.s-
.sa on keskuslämmitys. Suihkuttami
nen poistaa myös lehtiin kertyneen
pölyn. Kukkiakin pitäisi muistaa
viikkosiivouksilla: puhlistaa lehdi'l
ja purkit.
Kastelemisen ja puhdistamisen
helpottamiseksi olisi edullista hank­kia
osalle kasveista yhteinen kukka­laatikko.
Se tehdään vettä läpäise-i
mättömästä aineesta ja. mieluum- •
min niin korkeaksi, että ruukut voi}
upottaa sinne, kokonaisuudessaan. I
Laatikosta tulee hauskan näköinen. |
jos se on niin leveä, että ainakin ,
pienempiä ruukkuja mahuu kaksi
rinnan. Laatikon voi halutessa va­rustaa
jaloilla tai kiinnittää ikku-anlaudan
kohdalle; Pyörien päällä
oleva . laatikko on helppo siirrellä
puhdistuksen aikana. Laatikon poh­jalle,
pannaan soraa ja ruukkujen
väliin turvepehkua tai vcrmikulaat
tia jota saa siemenkaupoista. Kukka­semme
viihtyvät hyvin, kosteuskin
pysyy tasaisena ja ilman kosteus l i ­sääntyy.
Kasvien uudelleen istuttaminen i
suoritetaan kevätauringon ruvelcs- s
sa paistamaan helmi- maaliskuussa. |
Hidaskasvuisille ruukkukasveille ei i
uudelleen istuttamista suoriteta jo-1
ka vuosi — vain pinlaimilla vnili-detaan.'
Multa ci saisi olla kovin
hienoa, koska se silloin painuu l i i ­an
tiiviiksi eivätkä kasvit, sellaises.-
sa viihdy.
Vaikka , istulusmuUa olisi kuinka
ravintorikasta cl se sittenkään r i i -
tälä täyllämään kehittyvän kasvin
vaatimuksia. Kun kasvi on Juurtijir
nut ja alkaa "kasvaa, ruvetaan sille
antamaan lisäravinteita. Maataloissa
on yleisesti lotuttu kastelemaan
kananlantavedcllä, mikä onkin pa­asia
täy.s!annoito'.ta. Monet kukan-
:asvattajat 'joutuvat kuitenkin tur-'
vautumaan kaupasta ostettuihin val­misteisiin.
ICäylö.ssä njistä ovat mu-knvamoia
lioksina myytävät lannoit­teet.
Käytlöohjeta on tarkoin nouda­tettava
parempi on antaa usearfimin
laimeampaa liuoota kuin liian väke-;
vää. Nopeakasvuisia kukkia.lannoi-.
telaan luonnollisesti useammin:
kuin hidaskasvuisia. -
Tuholai.';ct ja taudit kiusaavat
nyös iuionfkasveja. Torjunla-ainei-
:a on käytettävä varovaisesti, koska
riiiskullamineh joudutaan tavalli­sesti
.suori!tanuian asuinluioneissii.
Porjunl;;.aineet on viLsainta ostaa
alan eiikoisliiI;kee.slä. Silloin san­ailla
l i akoitukscen sopivaa, vaikka
Sx .sattuisi i)iin!:ikään muistamaan.
* • •
iiuuitAANTirv. vr
SILM .CLASIT
ovat haittana kylmästä lämpimään
tulevilla, niiu että hetkeen ei näe
mitään. Mutta Jos tulee huonec-'
sccn selkä edellä niin sen sano­taan
vaikuttavan, että lasit pysy­vät
.kirkkaina. Kokeilkaapa tätä
yksinkertaista keinoa.
KKK liikehtii
Louisianassa
ja Georgiassa
Atlanta, r.a. — Kymmenen kaa-ouihinsa
puettua khinilaista istui
.olukarsinointia harjoittavassa ra­vintolassa,
jonka edustalla neeke­rit
ja valkoihoiset olivat mielen-'
osöitusvahdissa.' Poliisi' sekaantui
heidän mielenosoitukseensa ja näin
syntyi pahin rolumellak.ka Atlantas­sa
moneen kuukauteen. 24 henkijöä
pidätettiin ravintolan edustalla ja
vähän myöhemmin 49 henkilöä l i ^
-Sää kaupungin vankilan cdustaHav
minne he olivat kerääntyneet esit­tämään
vastalauseensa vangitscnii-.
scsla. ,
2,5,474 nuorta siirtyi
Länsi-Saksasta DDR:ään
kolmen vuoden aikana
B e r l i i n i . — Kolmen vuoden aika­na,
vuoden 1961 tammikuun 1 päir
vän jälkeen on Länsi-Saksasta muut­tanut
DDR:ään kaikkiaan 2.5.474
nuorta sen vuoksi, että opiskelu ja
erikoistumismahdollisuudet ovat
Iällä puolella Saksaa paremmat.
Useat ovat ilmoittaneet tulon.s;
yhtcydes.sä. että "suuresta metelis­tä"
huolimatta ci Saksan Liittotasa­valta
tue käytännössä suurestikaan
nuori.son ammattikoulutusta. Yksin­omaan
tämän vuoden 14.; ensimmäi­sen
päivän aikana ilmoittautui DD-n:
n vastaanollokodei.s.sa 141 länsi-saksalaista
nuorta.
Batoii Rougc. L a . — Toisia sataa
klanien ristiä poltettiin Balon Roug-essa
ja muissa Louisianan kaakkois­osan
kylissä lauantaina. Baton Rou-jjcn:
sanomalehdelle tuntematon
mies soitti ja sanoi ristien polttami­sen
olevan vain alkua K K K : n toi­minnan
eloonherältämiselle ja k i i h ­tymiselle.
;
Siviilioikeusliikkeen johtajat ovat
vaalineet FBJin suorittamaan tut­kimuksen
KKl\.n loiniinnasta Etc-läs.
sä.
r>eii B d la
Jugoslaviaan
.\Igcr. ,'\l? . : ( M i a i i presidentti
.'Vlimcd Ben Bella vierailee Jugos-lavia.
ssa maaliskuun alussa, ilmoitr
laa algerialainen uulistoimislo A P S .
Tiedoluk.sessa ci mainittu vierai­lun
tä.sjnällislä ajankohtaa eikä sitä,
miten kauan presicJenKi viipyy J u -
;;oslaviassa.
PÄIVÄN PAKINA
Nuhdesaarnat ja teot
Vlei.sesti puhuen ihmisillä on hie­man
epäilevä asenne saarnamichis-tä,
jotka puhuvat yhtä ja tekevät
toista — tai jotka puhuvat kauniisti
salataksecn rumia tekosia.
Yhdysvaltain valtiosihteeri Dean
Rusk ilmeisesti lankesi tähän kuri­mukseen
.sen tokiolaispuhecnsa yh­teydessä,
missä nuhdeltiin Kiinaa
sekaantumisesta joidenkin toisten
maiden asioihin, väitcltiiti Kiinan
syyllistyvän hyökkäyshenkiscn ulko­poliittisen
ohjelman toteuttamiseen
ja vihjattiin, että jahka Kiinakin
tulee yhtä "hyvätapaiseksi" kuin on
Yhdysvaltain valtaluokka, niin sil­loin
suostuu myös Washington tun­nustamaan
ainakin sen, että Kiina
saattaa sittenkin olla olemassa.
Mainitun uutisticdon mukaan mr.
Rusk oli sanonut Kiinan uskovan,
että taisleluvalmiuteen nojaava
ohjelma "tuottaa tuloksia". Ja sit­ten
A P : n nimeen:
"Hän sanoi, että Yhdysvallat 'vas­taa
täydellisesti' kun Mannermaan
Kiinalla on hallitus, joka on val­miina
tuomitsemaan voimakeinot,
tekemään rauhan ja kunnioittamaan
kansainvälisiä sopimuksia . . . "
Mutta entäs tämä saarnan pitäjä?
Miten käy jos sovellamme näitä mr.
Ruskin kclpoisuusmittoja Yhdysval'
tain joihinkin käytännöllisiin edes-ottamisiin?
Aivan outoa ei ole Yhdysvalloille
usko siitä, että "taisleluvalmiuteen
nojaaminen tuottaa tuloksia" Mui.i-tetaanpa
vain Sikojen lahdelle
Kuubaan pari vuotta sitten tehtyä
hyökkäystä.
Mikäli on puhe voimakeinojen
käytön tuomitsemisesta ja toisten
maiden sisäisiin asioihin sekaantu­mattomuudesta,
sekä kansainvälis­ten
sopimusten kunnioittamisesta,
niin Washington voisi siinäkin antaa
konkreettisia esimerkkejä, miten
näitä kauniita tavoitteita täytetään.
Yhdysvbllat voisi kutsua sotajouk­konsa
pois Etelä-Vietnamista; lopet­taa
siten voimakeinojen käytön Ete­lä-
Vietnamin paljon kärsinyttä kan'
saa vastaan ja sekaantumisensa sen
maan si.^^äisiin asioihin. Sumalla ker­taa
Washington näyttäisi, että Yh­dysvallat
kunnioittaa, ei vain kan­sainvälisiä
sopimuksia "yleensä",
vaan myös Genevessä tehtyjä kan-sai^
älistä sopimusta jota Washini;-
ton on julkeasti rikkonut Etelä-
Vietnamin kohdalta. Tckohurskaak-si
sanotaan sellaisia ihmisiä, jotka
sanovat "vastustavansa syntiä yleen­sä"
mutta elävät kuitenkin omien
inääritclmicnsä mukaan synnjjlises-
•ti. —
Emme luonnollisestikaan tarkoi­ta
ylläesitetyllä että Kiinankaan hal­litus
olisi kaikissa asioissa ollut
aivan esimerkillinen. Tosiasiassa lu­keudumme
niihin jotka katsovat,
että eräitten periaatteellisten virlie-pistojensa
vuoksi Kiinan johto on
tehnyt mahdolliseksi sen, että jot­kut
vähemmän asioita seuraavat voi­vat
helpommin uskoa sellaistakin
puppua, mitä Yhdysvaltain politii-kantekijät
sekä Suuren Rahan kon­trolloima
lehdistö Kiinasta esittä­vät.
Mutta parempi sittenkin olisi, jos
Yhdysvaltain valtiosihteeri ja kump­panit
muistaisivat Raamatun ope­tuksesta
edes sen kohdan, missä
puhutaan sellaisista ihmisistä, jotka
näkevät rikan toisen silmässä mut­teivät
malkaa omassa. Ja verirus­keita
ovat USA:n hyökkäyssynnit
Kiinan vikapistoihin verraten.
Tutustumalla hieman oman por-raspäänsä
törkykasaah mr. Rusk
voisi laskeutua korkean valkoisen
ratsuiLsa selästä maan kamaralle
toisten eielit.vvuisten joukkoon ja
niin voisi ehkä päästä alulle uuden­laiset
suhteet myös Yhdy.svaltain
ja Kiinan, .sekä Yhdysvaltain ja
Kuuban välillä.
Ky.syniys ei ole — ja mr. Rusk
tietää sen paljon paremmin . kuin
me tavalliset kadun mielict ja .-nai­set
— ihmisten 'hyvyydestä" tai
"pahuudesta", eikä edes siitä, ovat­ko
ihmiset ja kansakunnat sosia­l
i s m i n vai kapitalismin kannalla —
vaan olevien tosiasiain .tunnustami­sesta.
Ja vallitseva tosiasia on, että
meillä on nyt ja pysyy perusole­mukseltaan
kahteen erilaiseen yh­teiskuntamuotoon
kuuluvia maita,
joiden väliset suhteet on saatava
normalisoiduksi käytännön kysy­myksessä
kaikista periaatteellisista
erimielisyyksistä huolimatta.
.Jos Yhdysvallat julistaisi, kuten
on julistanut esimerkiksi Neuvosto­liitto,
että "vallankumous ei ole
vientitavaraa — eikä sitä saa olla
vastavallankumouskaan", niin sel­laisen
ohjelman perusteella olisi
odotettavissa paljon myönteiscmpiä
tuloksia, mitä saadaan sellaisilla
saarnoilla, jotka tulevat auttamat­tomasti
saarnanpiläjän omiksi kau-laviUöi|;^,
i, -—, Känsäkoura.