Vapaus, October 1, 1925

              •VaisahteA-gMirli^^
f pshmtit julmat Fert Wllllaisls Ja Pmt Arihtsrm' piinsm
Eaikld tilaukset toinuteteao nopeaso j a huolella. Tilatkaa
koetteekfL Takaamme että olette tyytirväinen. Osote
TW1N CITY EmmSNG W O S ES
SI9 UametotA Su — Pohelio Sou& .2100. ?art ¥/tlIlsja; Ost.
•ttä parhaisuaat ja raonipuolitemmat vinrotiujoomat/Tboader Baf
• äuneelta caa ko» tilaa na loteroational Bottlins Work*iIta.
Phone 2003 North.
International BottlingWorks
157 Machar Ave. Port Arthur, Ont
a ön
SIKSI OLENKIN PUOOTTANUT PUKUJEN
HENNAT ALAS!
Siis Port Arthurin ja ympäristön suomalaiset tilatkaa pukunne
miooUa. Saatte ne huomattavasti halvemmalla kuin muualta
HUOM,! Ensiluokan työ. Sopivaisuua taataan.
j VÄINÖ S A H L '
281 eiy Strftet. — Ens^lnokan raataliliike. — Port Arthur, Ont.
tettävi erikoista - huosjota ;£iihe33,
ettei sotapalvelukseen oteta i^Hai'
Eis, joiden perfjeasema on tavalla
tai toisella vaikea.
3o etukäteen, on laskettava ja
ryhdyttävä toimnpiteiäiD, etteivät
katsottavat joudu aineellisesti kär«
cimään puutteita. Heidän on tulta­va
huomaamaan, että heihin kiin­nitetään
mitä suurinta huomiota;'ja
että neuvostovalta pyrkii tSkemään
heidän olonsa mahdollisimman mu­kavaksi.
Kutsuttujen perheet on hyvin
tarkkaan luetteloitava. Heidän'tu­lee
saada nauttia kaikista lain heille
tarjpamista huojennuksista ja etuoi­keuksista.
Kuntien toimeenpanevien
komiteoiden, kyläneuvostojen*ja kcs-iipäisten
avustuskomiteoiden on a i ­na
tarpeen vaatiessa osoitettava
heiUe kaikkea mahdollista apua. On
kiinnitettävä erikoista huomiota,, et­tä
kutsuttujen perheisiin nähden
noudatetaan täydellisesti lakeja.
Kaikki lainrikkomiset-it^ät raijgai^
tavat mitä ankarammin. Tällaisia
rikkomuksia koskevat asiat ovat ka^
siteltävät oikeuslaitoksissa kiireelli­sessä
järjestyksessä.
Kun näihin toimenpiteisiin ryhdy­tään,
voidaan olla täysin yakuutet-tuja,
että kutsunta vastaanotetaan
Karjalassa hyväntahtoisesti j a ,etta
kutsutut tulevat mielellään suorit­tamaan
palveluksen' tietäen, ettei
NeuiTöstdralta jätä heidän perhei­tään
pssttee^n.
yilämalnlttHjea toimeniateiden to-t
e u t ^ a i ^ varten vaaditaan, että
koko ceiiTOstokoneistomme toimii
ehdottomasti hyvin. KutSBnnan yh­teydessä
olevaa työtä c i mitenkään
saa käsiteUi ainoastaan jonkun yh­den,
elimen tehtäväksi, v ^ n on Jenk­kien
joltava s i i i ^ mukana.
P e l i i t t im vaIi*tiweUra«t i tekevät
agitatsioni- j a propagandatyötä. -
SaeomaleMct kiinnittävät erikois­ta
huomiota kutsuntaan j a selittä­vät
puna-armeijalaisille ja heidän
perheilleen tarjottuja huojennuksia.
Nai»osa«to ja noorisoliitto selittä­vät
nuorisolle ja naisille kutsunnan
tarpeellisuutta. _
Kuntien toimeenpanevat komiteat
ja kylaneovostot kiinnittävät eri­koista
huomiota puna-armeijalaisten
perheisiin. ,
Keskinäiset avQStOKkomiteat,-loft-to^
ftinslcannat.ja osaoskaapat, avus­tavat
puna-armeijalaisten perheitä
talouden hoitamisessa. .
Po»ti huolehtii puna-armeijalaisil­le
tulevien ja heille lähetettävien
kirjeiden ja j>ostipakettien nopeasti
kuljettamisesta.
Oikencellmet valvovat vallanku­mouksellisten
lakien noudattamista
j a estävät kaikki laittomuudet p u n a^
armeijalaisten perheisiin nähden.
Punainen Karjala<
. Heose 7. CUnls BHt.
MeCartcie7'n' j a Bar&e'a ylapBoIella.
Victoria Av. j a Brodio S L lenlmaMa
FOET W I U J AM
Va^aanottotunnit: päivisin 9 a.p:
—6 Lp. Dtasin: 7—9. Puhelin
1008 S. '
Toimisto tyttö puhuu suomea ja
^ n g l a n ^
KELLOSEPPÄ
Äleiskanen
9 Durham St.
Scdbury, Oat.
-—Box 1873—
Äsialaii & Seppäii SAUNA
Avoinna 4 kertaa vilkmtat Tilatainm be^vi&köna, perjantaina ja
laoantaina kello 1 j.p.p. kello 12t^ yoUa. ^
Sproee St. PuhelinllO? —— Sadbäry, Oat.
Lähellä Vapauden konttoria.
Karjalan autonomian julistamisen
jälkeen vapautettiin karjalaia^et so­tapalveluksen
: suorittamisesta^ viiden
vuoden ajaksi. Tämä, samoin kuin
muutkin - huojennukset, myönnettiin
Karjalalle rappiolle joutuneen talon»
den jälleenrakentamista vaiten.'^ä-ten
sai Karjaan työläinen ja ta*
lonpoika tilaisiiuden kiinnittää voi­mat
yksinpmafin' taloutensa ^0*^11-
tuurisen'' embiinsä parantamfseenC ^
Mutta 8'itä nuukaa, kun koko "Neu­vostoliiton
taltfus on lujittunut, «n
myös Karjalan asema paraiitunut.
Sen talous vastaa koko maan ta*
loudän keskitasoa.^ meillä
vielä on useita puutteita, niin em­me
kuitenkaan enää tarvitse sel-lat^
tQ ' faoojennueta, kuin sotapalve-liifc^
estö vapauttaminen. ^ - .
Tämän tietenkin tunnustaa jokai­nen
Karjalan asukas. Jokainen on
valmi$ suorittamaan osuutensa työ-lais-
talonpoikaisen valtion puolus­tuksessa.
Tämän takia ottaakin
Karjala^ ilolla vastaan tiedon S.N,T.
l i i t o n ; Toimeenpanevan Keskusko­mitean
päätöksestä'elokuun 20 p:ltä,
jenka^mnkaisesti tullaan itän^ vuon­sa
kutsunta toimittamaan myös
Karjalassa. •
Toimeenpanevan. Keskuskomitean
päätös tm mitä suuremmasta mer­kityksesta
vielä senkin takia, että
se- määrää karjalaisille sotapqlve-
Ij^sen suoritettavaksi eri&oioiosa
Icaa«aIIioiesa joukko-osastoista. L y ­hyesti
sanoen, merkitsee se seuraa
v a a : '
SotapaIveIaks««n Itutsntnt Karja­lan
kansalaiset suorittavat palvelnb-sea
Karjalaa tasavallan rajojea si­sällä.
Heitä ei tulla hajottamaaa
maihin, Liitoa joak&o-osastoihla. So­dan
syttyessä tulevat he toiipiraaaa
Icotimaaskaaa, pnolustamaaa sita 'vi'
hoIKstea hyökkäyksiltä.
Karjalaisissa joukko-osastoissa ta
lee sotilasopetus bansankielis^i.
Päällystö tuleo myös olemaan samaa
kaasa^snntta. Nain ollen tulee so­tapalvelus
helpommaksi, käsitettä-vammaksi,
ja l^eisemmäksi, kuin
muissa olosuhteessa.
Nämä kohdat päätöksestä ovat
riittävät osottamaan sen eron,: mikä
sotapalveluksella on nykyään tsaa­rin
aikuiseen sotapalvelukseen läh­den.
Tsaarin aikana pyrki hallitus
hajottamaan rekryytit hajalle ympä­ri'
laajaa valtakuntaansa. He eivät
koskaan saaneet tilaisuutta palvella
omassa läänissään, sillä yleisesti pe­lättiin,
että jos rekryytit saavat olla
lähellä kotiaan, niin ei heitä voida
niin hyvin käyttää aseena maamie-hiään
vastaan. *
Punainen armeija ei taas muodos­ta
asetta työtätekeviä vastaan. Sitä
el tarvita sortamaan heikkoja kan­sallisuuksia,
vaan päinvastoin on se
; NeovostotasavaltoiBn liiton oikea
kää, jonka tehtävä t>n puoltaa niitä.
Täinän takia: onkin luonnollista^ et­tä
hallitns'antaa vähemmistökansai-lisuuksille
ojkeuden maansa puolu^
tamiseeii. Samalla saavat eri kan­sallisuudet
tilaisuuden tulla osalli­siksi
omalla kielellään siitä laajasta
valistus- j a sivistystyöstä, jota puna^
armeijassa suoritetaan. :, ^
Lähiaikoina ^tullaan julkaisemaan
asetus, jossa yksityiskohtaisesti mää­rätään
palvelusjärjestys. karjalaiaiss»
j<^ukko-vsa8toissa^ Siitä käyheti
ilmi, että palvelus Punaiseösa armei­jassa
on sovellutettu paikallisten
olosuhteiden j a ominaisuuksien mu-kai^
eksV Niin karjalaiset kuin ve­näläiset
i saavat tilaisuudiin näissä
joukko-osastoissa saada tarpeellisen
eotilaskasvatuksen mahdollisimman
lyhyessä ajassa j a kuihin omalla kie­lellään
ja> tällä tavalla yahaistautua
varmoiksi Neuyqstoliitpn vartioiksi.
j Kutsunta ja MUvo*toeIiinet'
iViisi vuotta kestäneen väliajan
jälkeen on jälleen julistettu karja­laisten
nuorukaisten kutsunta P u ­naisen
armeijan riveihin. !
Tämä tehtävä on hyvin vakava
j a vastuunalainen^ jonka takia sii­hen
onkin kiinnitettävä kaikkien
neuvostoelimien huomiota.
Ennen kutsunnan toimittamis^ -on
suoritettava laaja agitatsionikamp-
' (Tov. Lunatsharskin kirjotus)
Lokakuun vallankumouksen jär­keen
Tiedeakademia toi ilmi yalmeu-tensa
työskennellä yhdessä uuden
valtion kanssa. Ja tulee JCJiöa suo­raan,
ettei se rajottuntlt' pell^iijT
puheisiin.
Uusien oikeinkirjotussääntöjen ja
uuden ajanlaskun käytäntöön otta­misessa
nojautui neuvostoyalta akä-demian
arvovaltaan, aen ^ u u n ja
tietoihin. Akaderfiian yhteys Valis-tusasiain
Kansankomisariaatm, Kor­keimman
Känsantalöusneuy^ston ja
Valtakunnan Suunnittelukomitean
kanssa on ollut kyllin elävä. Esi­merkkinä
voimme mainita, että aka­demia
teki(lmelUle diplomaattisissa suh
teissämme hyvin Suuren merkityk­sen,
omannei&t Valkovenäjän ja Bies-sarabian
kartat. Se on tehnyt myös
useampia hyvin vaikeita tutkimus­retkiä
Jakuuttien alueelle. Sen j ä ­senten
tietoja ja sen mitä moni­puolisempaa
kirjapainoa on tValis-tujtasiain
Kansatnkomisariaatti käyt­tänyt
hyvÄkseen kirjotustaidön luo­mistyössä
sellaisille kansallisuuksil­le,
joilla sitä .joko koskaan ei u^e
5)llut tm j ovat-sen kokonaan
Unohtaneet.
•Minä myönnän, että akademikko-jen
Ijoukossa on kj^lmäkiskoisif^ si­säisesti
tyytymättömiä, ja verrat­tain
vähän sellaisia henkilöitä, jotka
edes jossakin määrin myöntäisivät
proletaarisen vallanicui&oukten oi-keudenmpkaisuuden
J a ty^öläis-tglon-poikaishallituksan
"voima Muita"
'se ei kuitenkaan häiritse heitä työs-kentelemästä^^
teen lipun alla ja
tuomasta tämän kautta hyötyä sekä
nykyiselle yhteiskunnalle että vai­tiolo.
'., .•• -•;>•
Valistusasiain Kansankomisariaa-tilla
on^ ollut välittömät ohjeet tov.
Leniniltä: \ suhtautua akademiaan
säästäväisesti j a varovaisesti ja vä­hitellen
rikkomatta sen elimiä, joh­taa
se uuteeif kommunistiseen i-a-kennustyöhön.
;
Muutamat kansalliset tasavallat
pailu, jossa on selostettava Puhai- h,i em, an . säikä. htivät .s aatua,a n, tiedoiiv
seenarmeUaan kutsunnan väUtn-°?1§^"^
' Tietenkään ei tämäkään' juhlam­me
ole voinut olla kiinnittämättä
vihollistemme^^ huomiota. Mustimpi-
'enV vihollistemme kynät ovat jo
käynnissä j a kertovat, että meidän
akademiamme on bolshevistisoitunut
j a ettei itseään kunnioittavien por­varillisten
tiedemiesten pitäisi mat­kustaa
kommunistien juhlille.
Me hyvin tiedämme,' etteivät vie­raamme
ole kommunistisella kannal­la
ja että he käsittävät kansainväli­syyden
toisella tavalla 'kuin me.
Mutta siitä huolimatta me olemme
täydellisesti tieteen ja kansainväli­sen
'tiedeyhtymän kannalla ja iloit-senim^
r^että; I^^^
tulevat näih^' päivinä 'koko maail­man
huomion keskipisteiksi rauhal­lisen
tiedon j a solidarisuuden. juh­lan
vuoksi. ^
Saakoot akademian vieraat, jotka
samalla ovat myös meidän, vieirai-tanrnie,
saman käsityksen, jonka ovat
saaneet vieraanamme olleet eri
maiden työläisten lähetyskunnat^ e*^
tä Sosialististen V Neuvostotasavaltr-jen
Liitto on, ei barbarien, va^m
työläisten ja talonpoikain hallitse­ma
maa,/ettei se ole mikään poh­jattomaan
kuiluun vajonnut maa,
vaan kasvavan sivistyksen^ nou:^van
talouden ja työn sekä va'.istuk^n
maa. '^'^" ; ^
Se l u j^ kädenpuristus, jonka r-eu-vostohallitus
vaihtaa sen puoleen
kääntyvien omien tiedemiesten sä ja
kqko maailman kunhia.ll|steh oppi-_
neiden : kanssai, on takeeha kasva­vasta
myötätunftösta työväenluokan
suuria aatteital, Marjcin j a Hjifshin
ideoita kohtaan. ;»
mättömyys; ne syyt^ joiden takia
Karjalassa ei viiteen yUoteen vaki­naiseen
sötapalyerukMenk^
ole suoritiettu; tehtävä selväksi neu«'
vostovallan politiikka sotilaajoukkp-osastojen
muodostamisessa (kansal­liset
j a terriloriaalijdukot). Tjätä
tarketusta varten on ^järjestettävä
laajoja : talonpöikaiskoriferensseja,
joissa on otettava- esille; kysjrmys
sotapalvelukseen kutsunnasta. Tä­mä
kysymys on otettava myös kaik­kien
muidenkin edustaja- y. m. ko
kouksien ja konferenssien työjärjea-tykseen.
Jokaisen talonpojan täy­tyy
olla tietoinen vastassa olevasta
kutsunnasta. i . /
Agitatsionikamppailussa on eri­koista
huomiota kiinnitettävä nuo­risoon,
ittlle on selostettava Punai­sen
armeijan merkitys sivistyskoulu-na
ja Karjalah joukko-osaston kan­sallinen
luonne s^kä tehtävä Sel­väksi
se huolenpi^, jota puÄa-ar-meijalaisten
perheec nauttivat.
Samoin «n kiinnitettähuomiota
kamppailun snorittamisee^ naisten
keskuudessa. Näissä kokouksissa on
erikoisesti alleviivattava palvelus­ajan
lyhyys Panaises«äa armeijassa,
palveluksen suoritus' iKarjalan rajo­jen
sisällä,^ joten ait^ voi helposti
tävrata.poikaansa j a sfc, että Punai­seen
armeijaan' kutsuttujen perheet
saavat aina osakseen -i^euvostovallan
huolenpidon.
Karjalaisissa kylissä: on kamppailu
äuoritettava karjalanki älellä.;
Koska kutsuttavien l^kn tulee pai-jon
alemmaksi kutsunnan alaisten 7^ edelleen tarkasti säilyttämään
kansalaisten lukua, ,aii»i on kiinni- Ja kehittämään. «
vpstoliittoa käsittäväksi. Ne tuli­vat
(ajatelleeksi, että isovenäläinen
akademia tulee saamaan ansaitse­mattomia
etuja. Mutta vaiklffikin
akädemialla on ollut .jonkunlainen^
kansallinen, ntenneisyys, ei meidän
tarvitse pelätä, että sillä olisi sa­manlainen
tulevaisuus. Tultuaan
koko Neuvostoliittoa käsittäväksi,
tulee: akademia epäilemättä laajen­tamaan
työtään eri seuduilla asu­vien
kansallisuuksien keskui^dessa.
Hallitus tulee puolestaan huolehti­maan
siitä, että^ akademia tulee te-kemääri
tätä työtä.
Sen sUureii kunnian, jonka halli­tus
kaksisatayu<^ti.^\iUan johdosta
osottaa akademialle ön^'^«^d^
ansainnut, suurena tieteen edusta­jana,
joka on hjrvin tärkeätä val­lankumoukselle.
Nevtostovallan ja
akademian yälin<än kanssakäyminen
lujittuu lujittumistaan kuinihankin
hyödyksi. Ei ole-syytä epäillä, et­teikö-
akademia heiikilöiden vaihtti.-
misen takia ja hengen'muuttumi­sen
johdosta säilyttäisi parhaita
traditsionejaah, uudestisyntyisi ja
vähitellen muuttuisi elimeksi, joka
täydellisesti j a kaikessa vastaisi uu­distunutta
valtiotamme., >
'Me olemme iloisia se^ johdosta,
että koko maailman tiedemiehet
tunnustavat akademiamme ansiot ja
että sen juhlaan saapuu tieteen lois-totähtiä
maailman kaikilta ääriltä.
Meidän tulee alleviivata, että me
olemme^i säilyttäneet kaksisatavnotl-sen
akademiamme ja tulemme s i ^
Nälkäiset
ruokailkaa työläisten kont^oliee-raamassa
TABMOSSA.
— 25c ateria. —
310 Bay.St., Port Arthur, Oat.
VAPAUDEN KONTTORI
k o i n kuukaufei' takaperin kertoi­vat
Syyrian kapitalistilehdet, että
tilanne maassa on niin rauhallinen
ja järjestysTvalli^ee niin suuressa
inäärässä, ; että osa Syj^iassa ole­vista
sotajoukoista lähetetään Ma­rokon
rintamalle . . . . Vasemmistd-laisten
sanomalehdistö piti tätä
ranskalaisen hallinnon onnistumista
kenraali Sarrailin kansiona, joka ya-semmistobiokin
eduksi. oli hallinnut
niaata liberaalisessa ja kanisanval-taisessa
hengessä. • '
Vain niuutamia' viikkoja on k u ­lunut
yllämainitun tiedonannon j u l -
kasemisesta, mutta he oVat olleet
verisiä viikkoja. Heinäkuun 20 p.
Beirutissa vuokralaisten suojelus-lain
poistamista vastaan toimeen­pantu
mielenosotus johti verisiin
yhteenottoihin ranskalaisten sota­joukkojen
kanssa, vaikka se oli a l ­kanut
rauhailisesti;=:oKahaka&sa käo-^
l i 8, ;40 • häavottui j a 80 osanotta­jaa
vangittiin. Pohjoisessa. (AJep-pop
maakunnassa) tapahtui kaha­koita,
ranskalainen sotaväestö se-kaaiftui
asiaan, sotaoikeus tuomit-'
si kuolemaan 11 beduinia sen täh­den,
että heidän sanotaan tappa­neen,
kaksi ranskalaista sotilasvur-kailijaa.
Ja samalla aOcaa alkoi-
\
vat rauhattomuudet etelä-itäisellä
puolella Syyriaa, Jebel iDrus maa­kunnassa.
, *.
Jebel Drusin maakunta on' tus-lah
kuusi tuhatta kilometriä laaja,
sen väkiluku ollen noin 50,000.
Suurin osa väestöstä kuuluu erää­seen
muhamettilaiseen uskonlah-koon^
pidättäytyen jyirkästi erillään
muusta väestöstä. Äerovat voima­kasta
kansaa,, sotaista Ja kuomatta-:
vana piirteenä heis^ esiintyy suu­ri
-vapaudenrakkaus. , Monta>.vuot-,
ta taistelivat ^ he ; tutkkilaisia -nas­taan,
mutta eivät koskaan päässeet
täydelleen hallitsemaan Jeb^ Dru-slssa.
Vuonna 1897 onnistui sult^
taani Abthul Hamidin tukahduttaa
suuren kapinan Druse-heimolaisten
kesköudessa. Englannin hallitus oli
silloin kapinoitsijain puolella, suo­jelen
kapinan johtajaa sulttaani
AI Atraschia eräällä laivalla. Täs­tä,
sai alkunsa tähän päivään kes­tänyt
ystävyysside Englannin j a AI
Atraschin perheen välillä.
Toisaalta taas druset olivat viha­mielisiä
ranskalaisille. Jel^el Dru­sin-.
rauhattomuudet jatkuivat vuo­teen
1921, eli kolme vuotta sen jäl­keen,
kun ranskalaiset joukot oli­vat
vallottaneet Syyrian j a silloiur
kin saavutettiin rauha vain anta­malla
lukuisia myönnytyksiä dru-sein
riippumattomuudelle ja sisäi-srfle
itsenäisyydellä. V. 1921 xteh-
,ty rähskälais-druseiainen sopimud
e i , kuitenkaan tuottanut toivottua
lopullista ratkaisua asiaan. Päin­vastoin
jatkoivat ranskalaiset oma­valtaisuuttaan
Jebel Drusissa, tees­kennellen
olevansa kristittyjen vä­hemmistön
(noin 4,000 henkeä)
suojelijoita. Ranskalainen kuver-jiööri,
kapteeni CarbUlet, näytteli
tätä osaa niin kömpelösti, että ot­telut
hätien ja druseip välillä muut-tuiyat
yhä kiihkeänamiksi; Lopuksi
täytyi Ranskan hallituksen antaa
useamman kulakauden kestävä pois­saoloinpa
kuvernöörille.
Heinäktiulla loppui hänen loman­sa.
Druset , lähettivät lähetystön
kenraali Sarrailin puheille pyytä­mään
kapteeni <4tjarbilletin poista­mista.
Tähän ei suostuttu. Sen
lisäksi kiellfettiiii 2C:Ita lähetystöön
' kuuluvalta «idustajalta lupa palata
kotiinsa.
Silloin puhkesi kapina. Druset
hyökkäsivät eräälle sotilasasemalle^
riisuen sotamiehiltä aseet. %eitä
kulki kylästä kylään ja kaikkialta
liittyi 'lieihin uusia joukkoja. 'Muu­taman
päivän kulutttia oli «koko
maakunta kapinoitsyain vallassa.
Sueida, ranskalaisten asuntokaupun-^
ki oli ainoa, jossa ranskalaiset vie­lä
pitivät puoliaan, kumouksellis­ten
ahdistamina.'
Nyt täytyi lakata viemästä jouk­koja
Marokkoon./ Sensijaan'valims-tettiin
sotaretkiä DruSiin. Kaksi
päivää kuljettivat > rautatiet sota­joukkoja.
Virallisissa tiedoissa i l -
motettiin, että kapina saataisiin
pian loppumaan., Mutta tätä lupa­usta
ei voitukaan pitää: ensimäi-nen,
sotilasjpukkue tapasi hyvin a-sestetun,
sotaisan vastustajan, jou­tuen
heti • satimeen ja tuhotuksi.
Vain piehen määrän sotilaista on-^
nistui paeta.- ' Ympluröiviltä aavi-kiolta
saapui uusia.liittolaisia dru-sein
avuksi. Nämä olivat Hauran
nim. heimon beduinit, jotka huoma­sivat,
että nyt «Il tullut hyvä t i ­laisuus
kostaa ranskalaisille. Jebel
Drusin kapinasta oli muodostunut
sota.
Taistelu käy kapinoitsijain eduksi.
He tervehtävät tuskin peitetyllä rie­mulla
jokaista ranskalaisten jouk­kojen
häviötä. Kun katselee pit­kiä
junia, joilla kuljetetaan kuol­leita
ja haavottuneita ranskalaisia
Damaskuksen kautta rannikkomaa­kuntien
' sairaaloihin, tulee huomaa­maan
to^eUisen tilanteen Jebel
Drusissa, jota ei saa selville sano­malehdistä,-
jotka ankaran sensuu­rin
alaisena painavat virallisia tie­toja
asiasta. • Useissa muis^Jakin
Syyrian maakunnissa, ilmotetaan t a ­pahtuneen"^
- kapinoita. Damaskus
muistuttaa sotilasleiriä, ja ympä­röivät
sitä piik^lankaverkot. ^Sar-rafl
pyytää uusia joukkoja ^ rans­kalaisia
sotilaita astuu maihin B e i -
rudissa. Jebel l)rusin' kapinan *^is-kotaan
hyvia. tnntavasti horjutta­van
Ranskan valtaa Syyriassa.
Asiamiestenane ei tarvitse cM^&äaa&l^ kaikille-erit;»i;;,Ti
työväen lehdille, vaan voivat meidän asiamimaltuuksiljam^r^
taa tilauksia kaifflle allaoleville työväen lehdiHe j a l ä h e ^ t « ^^
toriimme-matenn seuratessa mukana. ^ ^
ViLlitaBXBO tiI«CTlfiii.ia s^ssraaville /iySvaenlelidille:
THE WORKER. räkkolehti, Toronto, Ont, vk. $2.00, % vV
THE YOUNG WORKEjB, Toronto, Ont, vuosikerta '^S
DAILY WORKER, Työväenpuolueen päivälehti; Tikushiota
vuosikerta .....$6.00, % vuosiL $3.50, 3 kuuL
FARMER-LABOR VOICE. 2 kertaa kuussa ilmestyvä. Ti-laushinta.
.Vuosikert»w^l.25. 6 knnV
THE YOUNG WORKER, Nuorten Työläisten Liiton kunl
kausi julkaisu, Chicagossa. "^Tilaushinta vuosikerralta <i >M
THE YOUNG C O M R A D E , Työväenpuolueen lastenlehti, CM-cagossa.
Tilaushinta vuosikerralta ......
. WORKERS MONTHLY, <3hicago; vuosikerta $2.00, % v u o ä t t i w
POHJAN VOIMA, Oolu, päivälehti,- vuosik. $10. puoU vuotta « « ^
TYÖN ÄXNI, Vaasa, 3 kertaa viikossa; vuosik. $6.00, % v l aS
SAVON TYÖ, Kuopio, 3 kert viikossa; vuosik. $6.00. % v «atS
TIEDONANTAJA, H e k i n k i , päivälehti, vuosik. $10; % v* IR*^
LIEKKI, Helsinki, viikkolehti; vuosik. ................$3.00 % vk l i ^
TYÖMIEHEN VIIKKOLEHTI^ Helsinld, vuosik. $2.50; % vIiS
UUSJLM, virolainen Työväenpuolueen lehti, ilmestyy New
Yorkissa. Tilaushinta vuösikeiTalta.....^,..........
NY TID, Työväenpuolueen; ruo^alainen lehti, ilmestyy Chi-
« cagossa. Tilaushinta vuosHterralta «-50
TYÖVÄEN URHEILULEHTI, HelsinM. Tilaushinnat vuosik
$3.00, puoli vuotta
NORRSKENSFLAMMAN, ruotsalainen lehti, Lulea, Ruotsi'
vk. $12.00, puoli vuotta
ITÄ JA LÄNSL 2 kertaa kuukaudessa ijmestyvä kuvalehti"
Helsinki. Tilaushinta vk. $4.00, % vk! «iofl
TUISKU, Suomen vasemmistolaisten pilalehti, ilmestyy kerta
' kuussa le-sivnisena. TflausHmta vuosik. $2.50, % vk $1 so
KOMMUNISTI, Leningrad, ........................ vk. $4.00, % vk' «2!oo
TYÖLÄISNAISTEN URHEILULEHTI, Helsinki Kerta kuus-sa
Vuosikerran hinta $1.75; puoliyubsikertaa 11011
NAISTYÖLÄINENi|Hel8inki. Kerta kuussa 1 vk $1,75 -
puolivuosikerj
PUNAINEN KARJALA, Pefarozovodsk/Russia; 3 kertaa v i i -
kossa; vuosikerran hinta $7.00; puolivuosik $350
TYÖMIES, päivälehti, Supericr, Wis., 1 vk. $6.00, % vk. $3'2S.
TOVERI, päivälehti, Astoria;, p r e . ,U vk. $6.00, % vk JaS
E T E E N P Ä I N , päivälehti, Worcester, Mass., 1 vk. $7.00/
% vuosik. ...............
PUNIKKI* pflalehti, Superioi-, •Wis., 1 vk. $1.75, % vk $ro5
TOVERITAR./naistenlehti, Astoria, Ore., 1 vk. $2.00, )^ vk. $145
Ylläolevista.lehdistä myönnetään asiamiehille palkkiota vis­sin
taksan mukaani ,
• VAPAUS, , :
Boa 69,.SUDBURY, ONT.
Vanha, tunnettu ERKKILÄN LIIKE
.Omistajat; ERKKILÄ &
läÖi.>><Cumbe^laiäd Sträbt S.^ ^ : .v ^ * Port Aitii^r, Ontariof.
(Bay;^ kadun kulmauksessa) "
Suosittelee
MIESTEN JA POIKASTEN VAATETUSTAVARAKAUPPAA
joka on hiljan avattu aivan uusine tavaroineen ja ehdottomasti
helpoimmilla hinnoilla^ tavaran laatuun nähden paikkakunnalla.
Yksi ja sama hinta'kaikille. — J a . — -
C A N A D I A N N O R T H E R N H O T E L L IA
rauhallisine j a puhtaina huoneineen.
-^sekä-^ '
KAHVILA-, VIRVOKE- JA T U P A K K A M Y Y M Ä L Ä Ä .
Halvin ptukka ostaa kaikki ruokatarpeet
Linjoille lähetetään myös huolellisesti j a nopeasti suoritetaan ti­laukset.
, • \
INTEmÄTiON^
Omistajat: E. Seppälä j a E. Kotanen. ' ,
292 Bay St. — P u h Ä 305N. ' PORT ARTHUR, Gnt
PARHAAT PEHMEÄT V JUOMAT SyÖBURYSSA VALMISTAA
Suomalainen yirvoitusjuomaliike
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^ ^
SAKLETTIA, KÄNTIÄ ja WESTON PiSKETTIÄ aina varastona.
P. a Box 102S Sudbur^,^Pnt. Phone 946
Mit& leipä?
; Ruokaleipä.ja kahvileipähän se pn, jokainenhan sen tietääkin
j a senkin, että' KotileipomostJa jokapäiväisen leivän saa mauk-kaimman.
'V':- ' /.
Kuivaleipä jaikorput ovat keveitä.ja huokoisia ja hinta — ]
kysykääpäs. Jo usean vuoden ajan on tilaukset linjoille, farmeille (
j a kämpille täytetty huolella. Phhelin 1338S.
HOME BAKERY 740 SIMPSON ST. —FORT WILLIAM, ONT. 1
• D r . * sfirr r .
HammaaBakSrfc
Sadbnxy, ^ ~ Ontario
Samassa rakennukseaa kuin tri
' Koljonen
ERICE PURAISEN
loraaraa sijait&ovat" V '
17 S». OoKalt, OJ^UCan
Farmi rayytamaS.
Myydään halvalla hyvä 156 eekke­rin
farmi, 5 mailia Sudburysta. 40
eeklieriä puhdistettua maata, 80
eekkeriä Imdunniaata j a loppu met­sää.
Lähempiä tietoja saca 'kirjotta-malla
tai kyBymälla Mra^-U, Pelo-quin,
15 Connanght S t , Creightoii'
Mine, Ont '
Liha- ja^i^uokatavara^
ikauppa
71 Cedar S^ Sadbnry, Ont
Tolephdao 844.,— Box 524.
N I E M I & V A L K E A P ÄÄ
KALLE POUKAMAN
— SAUNASSA —
kylvetään ^perjaat. ja lanantaJna.
' SUDBURY,
Pohena^S7. . — P. O. BCK 1122.
LIE31TED
HEmU PALO, T A P A T U R M A JA
A K K U N Ä L A S I
JTÄJPOÖTEKSIA
•ÄLKlEyMU: B L O C K . SUDBUB7.
^aMSiä bimioSilQ.