Vapaus, March 24, 1955

              Sivu 2 Torstaina, maalisk; 24 p. Thursday, March 24, 1955 '
V A P A U S Telepboses: Bua. Office OS.
Editoria! Office OS. 4>4265, Manager
E. SUiul. Editor W. EUund. SSaiUsg
addreas: B o x «8, 6udl)tu7< Ontario.
tabllflbed Kov. €, mi. Atttborlzed
• « «Mond d a » maa tf ti» Post
Office Departaent, Ottawa, Pul>*
uabed thrice wcekJy: Tuesdays
numdaya and Saturdays Vapaiu
PubJjBbing Company Lt(t^ at 100>102
AdvertiaiDg ratea upoo applicaUozk
Tranalatlon free of cbarge.
TZLM78HXNKAT:
CaiudaM»: l vk. 7JOO 6 kk. 8.75
» k k . a^s
TbdyeraSolaM: 1 vk. SJOO 6 kk. 420
Siuoaciaa 1 vk. 8A> 0 kk. 4.7»
Kysymyksiä ja
vastauksia
McKiimn 'Verot kansan verta juo"
Viikon vaiJiteessa juJkaistut tiedot .McKim-kunnan verojen suu­resta
noususta palauttavat väkisin mieleemnic-vanhan työväenlauJuri,
anissä sanotaan: "verot kansan verta juo*', . .
Kuten on lehtemme uutisosastolla kerrottu, tulevat McKimin
kouluverot nousemaan hetlkohtaisesti 28 millillä ja lisää on var-
TYOTTOMYYHVAKVVJVS
Kysymy» : O i e n työssä rautatiellä ;
Ja minulla on pieni farmi, jOita mi- ;
^ nuUa luullaan olevan tuloa. Nyt i:un ;
i olen työttömänä kieltäydytään rnl- ;
nulle maksamaata työtKimyysvakuu- >
tusta. Miksi minun pltaä mak-saa;
tjötlömyysvakuutJKsen koska mmul-1
la el ole sntä mitään hyötyä? — On-1
nesta osaton.
VastauÄ: Meidän käsityksemme mu-
Rauhan ja ystävyyden julistus
• Kiri J MirOV • ' ' riaatteessa Korkeimman • Neuvoston i lian maissa. TsheiÄo^^^^^^^
ehdotuksen ja Jlmaisii^i valmeute.asa j "Kude pravo" kirjoitti: ' N L : n Jtor-
Heimlkuun aikupuoliAköJla P«letyn I galliä oluiden maiden parlamenttivai- ! Icetojman Neuviaston JuUatus heijas-
NX:n Korkeimman Neuvoston täysir j tuuäkuntien ouallistumisen Alahuo- taa järkkymätöntä uskoa erilaisia yjj-Istunnon
vhmeisena istuntopäivänä nees-a pidettäviin keskusteluir.in. jos tewJcuntajärjestelmiä edustavjen maj*
tiy/äksyitm vetoomus kaikkien mai­den
kansoille ja parlamente;Ue. Tuos­sa
Julistuk-sessa iiL:ri Korkein Neu­vosto
kllimittää kaxuojen huomiota
fijihen vaaralliseen tilanteeseen. Joka
cnumuodostuma£.sa kaikkialla maail­massa
ja joka monessa suhteessa* voi­mistaa
kansalnvaUsisäasuhteiasa val­litsevaa
jännitystä.
joidenkin maiden taholta ilmerusi tä^
hän halua. Päätöslauselman tekijät
ilmoittivat, eitä; he tulevat hake­maan
tukea päätöslaaselmalie kaik­kien
puolueiden edustajilta.
Kreikkalahaen sanomalehti "Avgi"
on kirjoittanut Julistuksesta seuraa­vaa:
" ^ X : n Korkeimman Neuvoston
Julistus on raanut syvää vastakaikua
Kaikkialla maailmassa... Kreikan
parlamentin tulee harkita Neuvosto-hänen
saada edes osittausta vakuu­tusta,
ellei farmityostä saadut tulot
muodosta muuta kuin osan siita tyot-tömyysvakuutuicsCita
mlnka han olisi
oikeutettu saamaan siinä tapaukse&sa,
että hänellä ei ole sellaista tyota ja
siita saatua tuloa.
Keholtamme teitä harkitsemaan
tata asiaa edellaolevan valossa ja jos
kat-sotte sen tarpeelliseksi, valitta­maan
asianomaisten viranomaisten
päätöksestä. Tyottomyysvakuutustoi- '
mistoii johtaja on velvollinen neuvo­maan
teita tässä asiassa, mutta tei­dän
pttaä olla myöskin valmis ilmoit­tamaan
nllten suuren tulon te saatte
viikossa siltä työstä mita teette far­millanne.
Asian ratkaiseminen riip­puu
sen tulon suuruudesta minka
saaste farmillanne tekemästä työstä.
Mitä muut sanovat
masti tulossa, Xeelon—€arsQn ja McKim-kunnah yhteisen jatkokou-lun
menoarvio aiheuttaa tänä vuonna — kiitos toryhallituksen kit­saudelle
ja kunnanhallintojemmetoimettonjuudelle — 17 millin li­säyksen
kouluveroihin. Pari päivää aikaisemmin, perjantaina hyväk­sytty
kansakoulujen menoarvio aiheutti jo 11 millin lisäyksen koulu-
•veroihin. Näin muodoinMcKimin kouluverot kohoavat nyt 28 millillä.
Mutta-kun otetaan huomioon uuden koulun rakentamisesta joh­tuvat
pääomamenot, mitkä tulevat maksettavaksi vasta ensi vuodesta
alkaen, niin silloin voidaan pitää itsestään selvänä asiana, että kun­nan
kouluverot lisääntyvät «kaikkiaan 38;Ha millillä.
Asioita seuraaville kunnan asukkaille tämä suuri verolisä ei suin­kaan
tullut yllätyksenä. Kuten muistetaan, esim, iLockerbyssa valtuus-miesehdokkaana
ollut \V, Eklund sanoi kunnallisvaalien edellä
Lockerbyn kaikiHe veronmaksajille lähetetyssä "avoimes.sa kirjees-
: sään": • •
"Meidän veromme kohoavat todennäköisesti 19:11a millillä tänä
vuonna jatkokoulun takia — vaikka me emme ehka näe tätä koulua
ennen vuotta J957. —19 millin veronkorotus sellaisesifa sekasotkusta,
mikä meillä oli viime syksynä!"
Selvää myös on, että verot tu'levat McKim^-kunnassa edelleen ko­hoamaan,
ellei valtuusto, tee täyskäännöstä ohjelmassaan. Koulujen
kohdalta on «verotaakka tullut kasvun vuoksi entistä suuremmaksi,
mutta sitä pahentaa suuressa määrässä se, kun maakuntahallitus vä­hentää
vuosi vuoden perään opetustarkoituksiin myönnettäviä mää- .
rärahoja. Kun maakuntahallitus antoi vuonna 1953 McKim-kunnalle
kouluapurahaa 64 prosenttia menoista, niin viime vuonna sai kunta
sitä apua vain 56 prosenttia ja tänä vuonna todennakoi.scsti vielä si­täkin
vähemmän. Ja kun-kunnan esimies tavoittelee torypuolueen eh­dokkuutta,
niin hän ei 'luonnollisestikaan halua nimeään ''pilata" sillä
että esittäi.si toryhallitukselle mitään vaatimuksia läs.sä suhtees.sa.
Toisaalta on I^cKimin kunnanhallinto itsepintaisesti kieltäytynyt
vaatimasta sellaista ohjel-maa, jonka perusteeHa voitaisiin pakoittaa
Inco maksamaan sille kuuluvan osuuden kunnan menoista.
Onko sitten ihme, jos kunnan kouluverot lisääntyvät 28:Ha mil-
:Iillä yhden ainoan vuoden kuluessa?
a 'Onko sitten ihme, jos kunnan toimesta esitetään esim. Lockerbyn
^asukkaille viemärien ja vesijohtojen rakentamista sillä pohjalla, että
rLockerbyn asukkaat joutuisivat siitä maksamaan 3.5 miljoonaa dolla-
^ria—vaikka heidän omaisuuksien.sa yhteenlaskettu veroiettava arvo
»on tuskin puoltatoista miljoonaa dollaria?
t Kun työväenehdokkaiden viinle syksynä esittämiä arvioita vero-vjen.
suuresla noususta ei uskottu — ja sita tarkoitti se, kun työvaen-
^miehet jäivät valitsematta-— niin joistakin ihmisistä saattoi tuntua
'-siltä, että ''turhaa on ponnistella". Mutta tämä kouluverojen jyrkkä
-^xiousu — kuten työväenliikkeen taholta ennustettiin— on uutena
osoituksena siitä, että McKimin kunnan, asukkailla ei ole varaa toi-tmettomuuteen.
On iK)nnisteltava entistä paattavämmin työvätnmiesr
ten Ja -naisten valitsemi.seksi kunnanhallintoon, jos mielimme ivalttää
joutumasta siihen tilanteeseen, etta "työläisten ei kannata siellä asua"
•—• sillä se tarkoittaisi kunnan kuolemaa; koska herrat Incon omistajat
^asuvat kesällä New Yorki.ssa ja talvella etelän aurinj^on alla.
_
'Ystävistäsi sinut tunnetaan''
'S^Torontossa ilmestyvä suomenkielinen, mutta parantumattomasti
'amerikkalaismielinen Vapaa Sana riensi viime lauantaina tukemaan ja
auttamaan "pienen"' Yhdysvaltain sotamahtia 'suuren'' Suomen hal­lituksen
ja kansan'•konnamaisuutta" vastaan.
* Samalla kertaa iUiainittu lehti, jota kansan keskuudessa suomen^
^kieliseksi '•.Amerikan auneksi" sanotaan, ylisti i?uomen merimie.s-
'union "suurta johtajaa" Niilo \'aMariä, "joka on vakeva siinä, mi.ssä
hallitukset vaikeroivat voimattomuuttaan" — vaikka sen "vaikeroi­van
hallituksen" jäsenistä on toinen puoli sosialidemokraattisen puo­lueen
miehiä "voimamies'' Vaino Leskisen johdolla! Nayttaa siis
-siltä, etta Vaino Leskinen ja kumppanit ovat saaneet ainakin Toron-
-ton suomenkieliseltä '•Amerikan aanelta" epäluottamuslauseen. Mutta
Eanlakaamme "Amerikan äänelle" puheenvuoro:
; "Syytä on palata takaisin niihin suomalaisten ja kiinalaisten öl-
-jyafaareihin. Viime viikolla kerrottiin, että Suomen hallitusmiehilta
-puuttui valta ja voima tehdä mitään suomalai.sen oljylaivan hämärä­peräisen
(!) seikkailun estämiseksi . . .
"'Myöhemmistä uutisista kuitenkin näkyy, että on olemassa voima,
joka on väkevä siinä, missä hallitukset vaikeroivat voimattomuuttaan.
Se on Niilo Vallarin merimiesunio. Joka yksinkertaisesti lähetti meri-
; miehilleen neuvon, että '.Arubaa ei ole vietävä Kiinan komujen sotai­sille
vesille . , . '
••Nostamme hattua Vällarille, Joka taaskin on näj-ltanyt meri-miesunionsa
mahtia. Valläriä on monta kertaa^syytetty yksinvaltai-
••sesta isartnöimisesia merimiestensa kanssa . . . Hänen persoonallisuu­tensa
ja johtonsa on vaikuttanut paljon . . ." *
- Niin, etta on se Vallari sentään aika poika,'kun han niin suuria
,saa aikaan sotaisten, jankkien hyväksi! '
V Tämän seikan ovat muuten sivumennen huomanneet Toronton
"suomenkielisen "Amerikan aanen"' lisäksi eräät toisetkin suuruudet.
joiden "demokraattisuutta" ja "tybvaenrakkautta'' ei ole lupa epäillä j 47,573 työtöntä on
Julistus sisältää konkreettisen eh-kaan
on työttömyy8vaku\itusla{n hen- dotuksen, joka on suunnattu ystäväl-kl
sellainen, että työttö,Tiyysvakuu- listan suhteiden luomiseen kansojen ! uiton ehdotusta. Kreikka janoaa rau-tuksen
maksamisesta ei voida klel-' ^»»11^ ia ylelajn rauhan lujlttaml-; haa. enemmän, kuin mikään muu
tä>tyä sillä perusteella, että tyottd- ', s^^"-
mällä henkilöllä on tuloja muista I "Korkein Neir/osto", sanotaan julIs-1 Intialainen sanomalehti "National
lähteistä. Mutta vakuutuk.'5en saanti j tuksessa, "toteaa parlamenteille lan- j Herald" on omistanut Neuvostoliiton
voidaan evätä .sen perusteella, että ' keavan valtavan vastuun rauhan s ä i - 1 Korkeimman Neu-voston Julistukselle
työtön henkilö tekee työtä farmillaan] iyttämises.<iä ja lujittamisessa. Nimen- ! yallartikkelm. "Vasfikään paättynyt-tai
muualla ja saa vissin määrän | omaan ne hMksyv^t lait sodan ja i ta Korkeimman Neuvoston istuntoa
tuloja, tästä työstään.. Jos sekainen Jraulmn kysymyksistä; Korkein Neu- j.on pidettävä merkkitapahtumana
tulo on varsin vähäinen, ei sen pitäisi 1 voax) bn sitä mieltä, että välittömien 1 kansainvälisissä suHteinsa. Neuvosto-johtaa
vakuutuksen saannm eväämi-! yhteyksien aikaansaaminen paria-j kansan parlamentti on esiintynyt rau-seen.
- Kaikessa tapaukse.s.sa pitäisi menttien kesken, parlamenttlvaltuus- j han puolesta,,. Julistus, joka sisältää
SUOMALAISEN SOSDEMON
KÄSITYS ARUBA-JUPAKASTA
Suomen Sosialidemokraatissa
tarkasteli viime viikolla Reinhold
Svento tapaus Arubaa. Han osoit­ti
artikkelissaan, että. puuttumi­nen
Aruban matkaan on vastoin
kansainvälisiä tapoja, lian osoitti
edelleen, että mika hyvänsä tava­ra
voitaisiin tuikita sotakieltota-varaksi.
Samoin han osoitti, mi­ten
koko maailma, lukuunotta­matta
muutamia valtioita (ja To­ronton
suomenkielistä, "Amerikan
ääntä" — Vapaus), tahtoisi käy­dä
kauppaa Kiinan kansantasa­vallan
kanssa. Lopuksi Svento kir­joitti
mm:
"Mitä jää sitten Jäljelle siitä
kansainvälisestä Jännitystilasta,
Jonka suomalainen Aniba-alus sai
aikaan asiallisesti työttömille vai-'
tlomiehille Ja heidän diplomaa­teilleen?
— Sodanko vaara Suo­men
Ja Formosin välillä? — Täl­laista
operetin l.brettoa yritetään
kaukana meistä keksiä kansain­välisen
oikeuden avulla parem­man
lainsäädännön puutteessa,
Ehka 'merirosvot' sopisikin hyvin
moisen klassillisen operetin ni­meksi.
Ehka pian myös Suomen
selluloosa, kupari ja kaikenlaiset
rautarlkastect ym, julistetaan sa­man
saaren taholta sotakieltota-varaksl
Ja uhataan ampua ne
pohjaan."
kuntien vaihto jä toisten maiden par- j neuvostokansan hyväksymän halli-iamenttivaltuuskuhtlen
esllrttymhieh | tuksen asenteen rmnakkaisslon kysy-toLsten
maiden parlamenteissa, tule- I myksef«>a, on tapahtuma, jonka mer-vat
vastaamaan kansojen pyrklmy.5tä l kitystä ei tule aharvioida", — sano-;
ystä\-älllsten suhteiden ja yhteistyön I taan artikkelissa.
Urugualalnen "Husti3ia"-sanoma-lehti
on lausunut asian johdosta, että
Urugualh parlamentin "tulee kiinnit­tää
mitä vakavinta huomiota^Neuvos-toliiton
ehdotUkseeh."
Erittäin .lämmintä vastakaikua
NL:n korkeimman Neuvoston Julis­tus
on .saanut känsahdemokratian
maisra Shanghaissa, ilmestyvä sano-kehlttämlseen".
NL:n Korkeimman Neuvoston JuUs-
. lua on .saanut osakseen neuvoetokan-san
täydellisen tuen. Lukuisissa ko­kouksissa
neuvostoihmiset ovat lau-
, suneet täydelUsesU kannattavansa
Korkeimman Neuvoston aloitetta. Sii­nä
heijastuu täydellisesti neuvosto­kansan
tahto rakentaa ystävälliset
suhteet kaikkien kansojen kanssa ja | malehtl "Smvenzhibao". arvioiden
lujittaa rauhaa.
Julistus on saanut lämmintä vas­takaikua
myös ulkomailla. Julistuk­sen
julkaisemisen jälkeisenä paiyänä
ryhmä Englannin Alahuoneen labour-jäseniä
— esitti Alahuoneelle Kor­keimman
Neuvoston julistusta terveh­tivän
päätöslauselman. jos.sa tähden­nettiin
kaikkien maiden parlamenteil­le
lankeavaa vastuuta rauhan säilyt­tämisestä.
Päatoslauselmasiäa vaadi­taan,
että. Alahuone hyvaksylsisi pe-korkeastlNli:
n Korkeimman Neuvos­ton
Julutuksen, kirjoitti: "Juhstus
keholttaa kaikkien maiden kansoja ja
parlamentteja tekemään lopun uuden
sodan S5rtyttamise5ta ja tehostamaan
taistelua maailman rauhan puolesta".
Julistusta ovat tervehtineet Puolan
Kansantasavallan Edurfcunnan Puhe­miehistö
ja Valtioneuvosto, Saksan
Demokraattisen Tasavallan Kansanka-marin
Puhemiehistö seka laajat kan-saiaispiii-
it kaikissa känsandemokra-| tauluu: tahan Julistukseen
den rauhallisen nnnakkaiselonmab-dollisuteen.
Se on todistuksena neu-vostopoUtukan
jatkuvasta aloitteelli­suudesta
oikeudenmu«£aisessa .ta:ste-lus.'
4a. rauhan puolesta.
On selvaa. etta Neuvo&tolmon Kor­keimman
Neuvoston aloite saa osak­seen
kaikkien niiden parlamenttijä-senten
ehdottoman tuen, jotka pltar
vat velvollisuutenaan tayttaa heidät
kansanedustajiksi valirmeldcn mil­joonien
tavallisten rauhaarakaftavien
ihunlsten tahdon".
OI» mainittava, etta useiden ulkor
maiden parlamenttivältuuskimnat
ovat saaneet kutsun Neuvostoliittoon
Viimevuonna vieraili NeuvostoUitosss
Englannin ja Suomen parlamentti-valtuu.
skunnat. Neuvostohiton halli-txisvaltuuskunta
kävi vuonna . 1954
Suomessa. Askettam Ruotsin valtio­päivien
molemmat kamarit tiedoittir
vat vastaanottaneensa NL:n Kor­keimman
Neuvoston kutstm ja lähet­tävänsä
kuluvan vuoden kesällä par­lamenttivaltuuskunnan
Neuvostoliit •
•toon..''
Kohta NL:n Korkeunman JMeuvoa-ton
istuntokauden päätyttyä NL:n
Ulkoasiain Ministeriö lähetti kaikille
Moskovassa oleville ulkomaiden suur­lähetystöille,
ja lahety.stoille nootit,
jotka sisältävät : N L : n Korkeunman
Neuvoston Julistuksen. Täten ainoa­kaan
kansanedustaja nii.ssa maissa,
joilla on diplomaattiset suhteet Neu­vostoliittoon,:
ei VOI vedota siihen, etta
Julistusta 61. olisi virallisesti annettu
hänen maansa parlamentille.
El ole epäilystäkään siita, etta
NL:n Korkeimman Neuvoston Julis­tuksen
merkitys tulee kas\'amaan slta
mukaa, kun voimistuu kansojen tais­telu
rauhan puolesta. Jokaiion maan
parlamentin jäsenen, sanomalehti­miehen
tai yhteiskunnallL«en toimi­henkilön
rauhanrakkaus tullaan laa­jojen
kansanjoukkojen silmissä pun­nitsemaan
silta, millä tavoin han suh-
' Saksan nuoriso
) murtaa raja«aitoja
I Berliini. — I t ä ' Ja Xansi^Sak'
san jBuoriMjarJestöt solmivat
pjakliofs v»mu>m»n rbtejrdcn toi-fdinsa
ensinunaiaeo kerrasL ^ V a ­paa
Saksan nuoriso" on li>T2k-cynyt
kutsun Linsl^Saiuan noo-tisoUittojen
jobtavan järjestfin
"Bandes^ffendfinsin" taholta jbi
maaiiskäon lopulla tapaavat toi»;
itensa idän Ja lännen valtuutetui
Bad Codesbersissa Bonnin lähel­l
ä fcesluist^kseen yhteisistä fcjr-
«.vmyksistä.
Brittiläinen upseeri
ja jkaksi 'sotilasta ^
ammu^ttii vahingossa
Kuala Lumpur, Malakka. Britti­nainen
ujlseeri ja kaksi sotilasta am-
.Tiutthn . keskmiitkona, kun brittiläi­set
partiot, jotka oh lähetetty malak-ialaisia
Itsenäisyystalstelljolta vas­taan,
rj-htyi vat vahingossa taistele­maan
toisiaan vastafan.
SITÄ
VASHASl
K&c^i pii-i
t keskustelivat €
'ten keittSmis(
: nen he.stä;
i — Minulla o
i ta Silta, ei ole
j — Lnan p
: mita?
I ~- Sinäpä i
I kun alan iuke
I sa.Tialla tava
; astia" se r
Kansan kapina L-Saksassa
"The New Statesman and Naton" tarkastelee
Länsi-Saksan väestön ja Bonnin suhteita
minvastalsuudesta, sosiaalisesta tyy^
tymättömyydestä ja' kansallisen yh-
Bonnin hallituksen
entinen virkailija
vangittu Saksassa
. Bonn. Lansi-Saksa. — Länsi-Sak­san
puolitstusmimsterion turvallisuus­jaoston
entinen päällikkö Friedrich
Wilhem Heinz pidätettiin .viime lau­antaina
ja häntä vastaan on nostettu
syyte maanpetokii?sta.'
Pohlsicn t,iholta ilmoitettiin, että
Heinz pidätettiin kotonaan iWehlenis-sa.
Joka on lähellä Frankfurtia.
Liittohalhtuksen yleisen syj-ttajan
virastosta tledoitettiln lauantaina, et­ta
liittovaltion rikospoliisi on ryhty­nyt
tutkimaan Hemzin asiaa ja juttu
i hanta vastaan tulee esille korkoim-lma.
ssa oikeudessa.
) Samaan aikaan vangittiin toinen
henkilö, mutta pohLsi on kieltäytynyt
ilmoitlamasta hänen nuneaan.
jos mielitään läpäistä McCarthysmin eiiäamerikkalaisen tutkimus­komitean
kiirastulen kokeet.
> Yhdysvaltalaisen UP-uutistoimiston kertoman mukaan on Chiang
.'Kai-«hekin '•ammattiliitto" lähettänyt Suomen merimiesunioUe on-
'nittelusähkeen sen johdosta, etta merimiesunio on päättänyt olla
.^toimittamatta Aruban lastia Kiinaan.
' "Meihin on sj-västi vaikuttanut tuma jäsentenne rohkea teko",
-lausutaan Vällarille lähetetyssä Chiang Kai-shekin imeläsanaisej^sa
•kiitoskirjeessä — ja juuri Ghiang Kai-shekin kirjeestä on kysymys.
•sillä hänen ''valtakunnassaan" ei mitään itsenäistä uniotoimintaa ole.
Toisessa LT:n uutisessa kerrottiin Yhdysvaltain valtiodepart-
'•flncntin eraan edustajan lausuneen ilonsa siita, että Vallarin unio on
^vastustanut .Aruban matkan jatkamista Kiinaan.
Hienoa seuraa, vai mitä, \apaa Sanan toimitus? Eli ••sanokaa
;;minulle kenen kanssa seurustelette», niin mina sa^on mitä te olette
miehiä.''
* Lopuksi on todettava tama: Vksikaan maa ei ole sodassa Kiinan
v^Kansantasavaltaa vastaan —- ei edes Yhdy.svallat — eikä Kiinaa vas­otaan
ole julistettu minkäänlaista saartoa. Ei siis ole minkäänlaista puo-edetleen
Torontossa
Toronto, ~ Tj-ottomj-y&vakuutusko-misslon
paikallisen toimiston kirjoihin
oli tk. 3 pna rekisteröity kaikkiaan
47,573 työtöntä henkilöä ch 203 Vä­hemman
kuin viikkoa aikaia?mmin.
Tj-öttömistä oli 11.844 naisia. T>*öt-tomla
oli 12,539 enemnvan kuin viime
vuoden vjistaavana aikana.
Lansl-Saksan tapahtumat al­kavat
ansaita yhä enemmän maa­liman
huomiota. Näyttämö on ^
toistaiseksi hieman sekava. 200,-,.
000 kaivos- ja terastyoiaisen
äkillinen vuorokauden lakko tois-arvoisesta
kysymyksestä, "S&ksan
manifesti", päätöslauselmat, lu-.;
kemattomatvä'kivaltaIaiset esiin­tymiset
poliittisissa 'kokouksissa.
Jä nyt koko Länsi-Saksa KieUsta
Myncheniin asti kiehuu ahdin­koon
asti täysistä, intohimoisista .
Joukkokokouksista. Yksi selvä
tosiasia on kuitenkin tähän menr
nessä selkeytynyt tästä kaaok­sesta:
Länsi- Saksan poliittinen
clama on saanut uudet mittasuh­teet,
ensimmäistä kertaa vuodesta
1930 Lansi-Saksan suuret kansan-
Joukot ovat liikkeellä. Länsi-
Saksassa on nyt kaksi poliittista
sievää, siistiä näyttämöä: parla­mentaarinen
k a u p u n kiteatteri
Bonnissa Ja suunnattoman laaja
ulkoilmanäyttämö sen ulkopao- ;
lella. Bonnin parlamentti on
Joutunut selkkaukseen todellisen
Saksan kanssa. Näin luonnehtii
Länsi-Saksan nykyistä tilannetta
tunnettu englantilainen aikakaus­lehti
"The New Statesman and
Nation".
KAUPUNKITEATTEBl jA
ULKOILMANÄYTTÄMÖ
Lanei-Saksan kuohunnan välittö­mänä
aiheena on luonnollisesti jal-leenaseistaminen,
lehti jatkaa . . .
'Muodollisesti asia ratkaistaan Bon­nin
pienessä kaupunkiteatterissa ja
Ilmeisesti Adenauer painostaa Parii­sin-
sopimukset talla näyttämöllä lä­vitse.
Jos kuitenkin silmaiUaan laa­jemmalle
ulkoiLmanayttamolle, valtaa
katselijan tunne, etta sopimuksien
hyväksyminen nostaa esiripun uuteen
kriisiin — kriisiin, joka aloittaa kon­fliktin
liittopäivien ja kanaan välillä
Ja jossa ei ole kysymys vain jalleen-aseistamisesta,
vaan myös Adenaue-rm
hallituksen kohtalosta Ja mah­dollisesti
koko tilapäisen Lan-sl-
I Saksan valtion sisäisestä rakenteesta.
Tällä valtiolla ei ole mitään Juuria
Saksan historiassa tai Saksan kan­san
tahdossa. Tuo hauras rakennel­ma
on syntynyt liittoutuneiden sane­lusta
ja saksalaiset hyväksyivät sen
tappion ja nalan kaksinkertaisessa
huu.naaustilassa. Ratifioimalla Pani­sin
sopimukset valtio vaatii,kansalai­siltaan
uhrauksia, joita heiltä voi
vaatia ainoastaan heidän todellinen
isänmaansa. -Mutta Lansi-Saksan
kansallinen tahto koostuu miHtans-distymisen
vaatimuksesta.
I LAAJA VASEMMISTO-LIITTOUTUMA
SYNTYMÄSSÄ.
Länsisaksalaisten milltarismivastai-suutta
on aina aliarvioitu. Saksa­laisten
militarismivastaisuus on tällä
hetkellä paljon, katkerampaa kum
VV. 1917-18. Vuodesta 1950 lahtien
mielipidetiedustelujen . muuttumaton
ene.-nniisto on päättävästi vastusta--
nut uutta asevelvoU.suutta. Milita­rismivastaisuus
elää tämän hetken
Säkiässä Väkivaltaista elamaa. Se
on tuimin ja rajuin talla hetkellä
Saksassa liikkeellä olevista joukko-tunteista.
:
Mllitarisnilvastaisuuden . voimak­kaimpia
tukivoimia Lansi-Saksassa
ovat tällä hetkellä sosialidemokraat­tinen
puolue Ja ammattiyhdistykset
jotka, julistavat, etta jalleena&e^sta-mmen
merkitsee kaiken demokraat­tisen
kehityksen lappua Jä sosiaali­sen
tason jyrkkää alentumista Lansi-
Saksassa, ja ne tietavat, mistä ne
puhuvat. Mllltarisminvastustajien
voimakkain tunnuslause on kuitenkin
Saksan jälleenyhdistäminen. Kalkki
'lustusta siihen, etta .-\rubaa on yritetty estää jatkamasta matkaansa
Kiin.ian. Sellaista oikeutta ei ole sen paremmin Yhdys\'alloilla kuin
\'a!larillakaan.: jos ei katsota, etta*'vakevamman oikeutta" on vas-laan.
sanoniatta kuultava. '
.'\ruba ja sen miehistö on todella tiukassa asemassa Yhdysvaltain
mahtavan sotakoneiston julkean painostuksen johdosta. Mutta tässä­kin
asiassa saattaa kayda niin, etta "parhaiten nauraa han, joka vii-nick>
i nauraa." Jokatapauksessa on selvää, että Yhdysvaltain sotai­selle
hallitukselle ja .sen edesvastuuttomille puolestapuhujille ei Aru­ban
asiasta kunnian kukko laula.
piirit ovat mukana jälleenyhdistämi­sen
vaatimuksessa, ja tämä vaatimus
supistaa hitaasti,, mutta varmasti
Adenauerin politukan kannattajapil-rln
laajuutta. Jalleenaseistamiser
sijasta tapahtuvaa jälleenyhdistamis
ta vaativä 'Saksan manifesti'on l.it-.
tänyc }'htesn .-osialidemokraati:, am
mattlyhdlstykset, laajat : kirkolliset
yliopisto- jä porvarilliset älymystö-piirit,
mikä VOI johtaa uusiin pohit-tislln
kombinatloihn ja uuteen poliT
tilkkaan wiemarilaisen. vasemmisto-keskustalaisen,
koalition esimerkin
mukaisesti. Ollenhauer, jonka • po­liittinen
hahmo on suuresti kasvanut
viime vakkojen kuluessa, moukaroi
itsepintaisesti yhta ainoaa kysymystä,
johon Adenauer ei ole Keksinyt mi­tään
vastausta: "Mitä haittaa olisi
siltä. JOS neuvoteltaisiin jälleenyh­distämisestä
nyt, ja mita vakuuksia
on olemassa, etta tällaiset neuvotte­lut
olisivat mah-dollisia ratifiomnm
jälkeen?"
KAICSI VAIHTOEHTOA
Ensimmäistä kertaa kanslerikauten-sa
aikana Adenauer on siirtynyt puo­lustukseen
ja tama on pahin mah­dollinen
asenne nykytilanteessa. Hä­nen
vakuuttelunsa, etta neuvottelut
muka aloitettaisiin jalleenaseistami-sen
Jälkeen, tekevät valheellisen vai- j
Kitimatin tuotanto
kaksinkertaistetaan
Montreal, _ Aluminum Co: of Ca­nada
on: ilmoittanut, että • Kitlmatin
uuden, alumimitehtaan tuotantokyky
kaksinkertaistetaan vuoteen- 1959
mcrmessa-ja etta siita aiheutuu noin
190 miljoonan dollarm kuatannukset.
Tehtaan nykyinen tuotantokyiy on
J1.50O tomua vuodessa mutta parhall^
;aan käynnissä olevat laajennustyöt
-hohottavat sen 150,000 tonmm. Sen
jälkeen on tarkoitus ryhtyä uuteen
laajennukseen, mika kohottaa tuo­tannon
330,000 vuodessa.
xutuksen ja alkavat vieroittaa hänes-
;a hänen innokicaimp;a kannatta-jiaankin.
\
Tosiasia on että Länsi-Saksan jal-
Icenaseistaminen el antaisi lännelle
5itä sotilaallista ylivoimaa, mistä to-
. .uutta salaten puhutaan. Vetypom-
.•nm kehitys on tehnyt sotilaallisen
painostuksen avulla harjoitetun dip­lomatian
vanhentuneeksi ainakin Eu­roopassa.
Lännen sotilaalUnen yli­voima
sointuu jo ontolta sananpar­relta:
Mutta Adenauerilla on muo­dollinen
parlamenttienemmistö, jota
han hallitsee rautaisella kädellä.
Tama tosiasia syventää Lansi-Saksan
kriisiä.
Knisin ratkaisemiseksi on olemassa
kaksi mahdollisuutta. Joko ratifioin­ti
ajaa loppujen lopuksi karille Rans­kassa
tai Lansi-Saksan vapaat demo-
.iraatit,-. pakolaispuolue ja osa kans-
Kalidella.fa:
siitä kumpi i
maan parempi
vänä toinen :
lainaamaan ti
— Mitä M n
— Isalla- ot
hänen täytyy
dakseen sen £
le, vastasi poi
.— Mene ta
ettei han voi
juuttui kimni
Edmonton.-
saivat surmar
mer G. La^sc
törmäsi CPI
rautatieyhkay
ran itaan taa
lenn omasta
valitsijoidensa
I Adenauerin j
on selvaa, e
sulaee pois Si
sen mahdolli!
sisi Bonnin h
ja perustusla:
tymlstä "Bo
•VVeimann kc
rlsta Ollenhä
Klaikki mui
talsivat ilmei!
rlism sopimuli
suunnaitomar
Saksan val.lh
kansalaissotaa
koetusta Boi
kestäisi, vaan
miin tai avoi
tuuriin. Vilr
sessa saattasl
tyä pelkästä
Näm "The
Nation" Lans
liittisesta tila
VAPAUS ON NYT I
172 UUTTA TILAl
Kohne paikkakuntaa tävtti tänään o:
tavoitteesta puuttuu vielä 78 tilausta
Vapaus on tähän aamuun mennessä saanut kayi
tayksen tuloksena kaikkiaan 172 uutta, tilausta, si
tilausta. Tanaan täytti kolme paikkakuntaa osuutei
dow Portage Ja St. Catharines. Mutta paljon on v
kuntia, Jotka luottavat ilmeisesti siihen, että täy
ryntaysajan viime vaiheessa. Kaiken kaikkiaan pu
78 tilausta Ja se on varoituksena siitä, etta "töpinä
Tilaukiia saapui nyt seuraavasti:
Ida Koivula, Long Lake, 1 uusi tilaus. Matti K
tilaus. .Torontosta on nyt saapunut 15 tilausta os
Korpi, Port Arthurista, 1 uusi tilaus rapioilcsi. Joita c
Lakelta, 1, Elde Hill, Meadow Portagesta 1, Fanny
A. Laari St. Catharinesista 1.
Vancouverilaiset, jotka tavallisesti ovat aina el
päättäneet yllättää voimakkaalla loppukirillä, sillä
uutta tilatlista. Samoin on laita Toronton '-raskaan
Arthur näyttää, myös täyttävän osuutensa ainakin i
eturivin miehiä ja naisia on vaikea enää sivuuttaa,
haavan kova, mikä sellaisenaan on mahdollista.
"Aikansa kutakin sanoi p ä s s i . . .
"Totuuden puhuja el kiitosta saa." imi.>esta vankilaan. Jos Matusowille
Tämän me kalkki tiedämme. i olisi, haluttu "kostaa" katumukses-
Mutta sittenkin on sanottava, etta
"jo on aikoihm eletty", kun herran
taan, niin hänen tuomionsa olisr jo­tenkin
voitu "oikeuttaa" ihmiskun-vuoniia
1955 tuomitaan henkilö van-i nan edessä a.lloin, jos hänet olisi tuo-kilaan
totuudenfeuhumisesta.
Näin on kuitenkm tapahtunut ra­jantakaisessa
McCarthysmimanssa,
misiti on ^näköään kaikki mahdollista.
Kuten on esimerkiksi meidän leh­temme
uutisosastolla kerrottu, FBI :n
palkkalistalla ammatti-ilmiantajana
toiminut Harvey Matusow tuomittim
Yhdysvalloissa kolmeksi vuodeksi tii­lenpäitä
lukemaan sen johdosta kun
han on ilmeisesti ruvennut katumaan
mittu vankilaan aikaisemmin teke­mistään
vaarisa valoista, joiden avulla
h.m on muiden maksulhsten.ibnianT
lajam lailla auttanut syyttömiä Ihmi­sia
vankilaan. Mutta Matuöowia ei
tuomittu Itse tunnustamistaan vaaris­ta
valoista, vaan silta, kun han rupesi
katumaan veriruskeita syntejään ja
puhui nli.'»'.a totuuden.
Ohrasesti siis kavi miehelle sille
"kaltaiselle" totuuden tielle lahdet-verlruskelta
syntejään kansaiihmi- tyään.
saan kohtaan, tehnj^^arannuksen ja j^jiistettuaan, että 'minä en vihaa
Päättänyt kertoa totuuden. , ^^aa ihmisia", Matusow sanoutui irti
Yleisesti muistetaan, etta Matusow
on se mies, joka oman selityksensä
mukaan teki vaaran valan Mlne-Mill
umon vlrkaihjaa, Chnton Jencksia
vastaan silla seurauksella, että Jencks
kuten kj-mmenet McCarthysmin uhrit,
joutui poltinraudalla merkattavaksi
"väärien ajatusten" vuoksi. Mr. i
ostettujen ja maksettujen Juudas Is-kariottlen
"animattlkunnasta" — . ja
sed siitä tolmekslantajalnsa vihat nis-kaanni.'
EH kuten sanotaan, "se koira äläh­tää,
mihin kalikka sattuu." .
Huolimatta siltä, miten Matrjsowllle
Jencks vaatllny,t luonnolUsestluutta i lopulta käy, me epäilemme, että hä-kuulustelua
Itselleen, ja vaikka sodan. | nen kirjastaan "False ^Itness" tulee
Uetfiojat ralvoavatkln, niin perin v a i - i yksi hucnutuln menekklklrja, me
kea on nähdä miten voidaan Jencksil- ! olemme kuulleet pikkulintujen vise^-
tä uusi olkeuskuulustelu kieltää, jos I rj-stä siitä, etta. useita satoja kappa-
Yhdj-avallat haluaa pysyteUa oikeus-i leita on jo tilattu mm. tänne Sud-valtlon
ntmlssa. bur>'yn,
Ari anomalsen tuomarin .^uren tyh- Mutta meidän tulee muistaa, etta
ntyj-den tai sokean sotavlllltykscn tl- näiden vaarien todistusten avulla on
Iille on kaiketi laskettava se kun han ! jo pantu kymmeniä ilimislä — toden-tuomitsi
MatusovUi totuuden puhu- ! nakölnistl alran syyttömiä llunislä —
pitkäaikaiseen vankeuteen, ja kuole­maankin,-
puhumattakaan nj^t niistä
sadoista yhdysvaltalaisista, jotka on
ilmiantojen perusteella erotettu toi­mestaan.
Nämä vääriä valoja tehneet, oste­tut
ja maksetut ilmiantajat ovat an­taneet,
toinen toistaan fantaastlsem-pia
"todistuksia" sen teorian perus­teella^
etta "kommunistit ovat vakoili­joita
ja vakoilijat ovat kommunisteja"
— Ja etta vain tämän vuoka: sai Neu­vostoliitto
itselleen atomi- ja vety­pommeja.
Tämä on yhdysvaltalaisen
nykyisen noitajahtivamon "a" ja "o"
alku ja loppu.
Esimericilisi kun tuomari Kauf­man
tuomitsi Rosenborgit kuole- :
maan, hän julisti mahtipontisesti:
"Minä pidän teidän rikostanne
murhaa pahempana... Minä us­kon,
että teidän toimenpiteenne
antoi venäläisten käsiin atomi-ponunln
vuosia pikemmin .mitä
mddiin parhaat Uedemlefaemme
ennustivat;.. Tosiasiassa, teidän
petoksenne on epäilemättä muut­tanut
historian kulun meidän
maaUemme epäedullisesti..."
Näin silloin!
Mutta arvovaltaisen New York T i ­mesin
tiedeaslaln kirjoittaja Walde­mar
Keampffert kirjoitti nyt - maa­liskuun
6 pnä erikoisesti prof. Ponte-corvon
tapauksesta puhuen mm. peu-raai-
äa:
"Litan paljon painoa on annettu
FuchsiUe, PonteconroUe ja Ro-sen1>
ergille. Heti Alamogordon •
kokeiden .^Ikeeh V. 1945 kiisitet-tiin,
että NeuvostolUton tledemie-liet
tulevat valmistamaan atomi-pomntip.
Oli vain kysymys
ajalta..."
Ja edelleen Rosenbergelsta puhuen:
'*Rosenb«
vain meka
vain atomi
laitteista,
vaimoineen
rakenteesta
s<a (minor
Nom vuosi
1954, Julkaisi
1 Yhdysvaltain
Entisen jässn
"Tri Be
atomi- ja
rastettu n
, häarvolsta
Neuvostolii
aseet, hän
eivät ole !
niitä Toids
taa tiedok
. korostaen
vahamerfcl
Mutta Ri
kuoliaaksi s
Oarthylaisen
että Juuri
Neuvostollit<
Samoin OI
mleiila tuon
keuteen aam
Ja kuten .s;
dysvaltalalse
monet cana
atomlsalaisu
menettäneet
asiassa juur
"todistaessa,
loja tehden,
"vääriä ajat
"Aikansa
pätä leikatti:
lee omantui
meisestl asia