Vapaus, August 7, 1951

              Sivu2 Tiistaina, elokuun 7 p. — Tuesday, August 7,1951
CUBEETS} iDdepeiuIent LBbor
Telepbones; Business Ottlee 4«42M.
Editorfal' Office 4-4265, Manager
E. SuksL Edttor W, EUiind, MatUng
address B O K «9* Sndbuiy.' Ontario.
M Becond class mail by the Post
^utrertislng rate» ttpon appUcätitm.
Itanslatlon free of charge.
Ofllce Department; Ottawa/^^^ ^ n
llsbed thrice «eekly: Tuesdays,
Hnmtdays and Saturdays Iv Vapaus
FobUBhlng Company Ltd.; at 100*102
ElmJBt. W^ SudbW7> Ont.; Canada.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: l vlc. 7JOO 6 kk. 3.75
8 kk. 225
YbdysvaUolssa: l vk. 8JOO 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
EdustajaloikousaBiGNltai^^
"'Tarhaatlcaan päätökset eivät ole sen paperin arvoisia,- jolle ne
u on Icirjoitettu, ellei niitä panna täytäntöön'V lausui C S J : n k^
; sihteeri Cr Sundqvist erään edustajakokouksen lopussa pitämässään
r puheenvuorossa; Ja tähän voidaan lisätä: Mitään päätölfsiä ja suui^^
/ nitelmia ei voida toteuttaa, elleivät järjestön jäsenet ja nimenomaan
aktiiviset jäsenet, ota tehtäväkseen tutkia^ minkälaisia päätöksiä on
tehty^ja myös sitä, että MILLÄ T A V A L L A NIITÄ V O I D A A N K U L ­L
A K I N P A I K K A K U N X A L A P A R H A I T E N TOTEUTTAA.
Kuten tiedetään, C S J : n kahdeksastoista edustajakokous pidettiin
iiifXotmaiossa, viime kesäkuun alussa. Samassa yhteydessä pidettiin
myös!,'Vapaiden yhtiökokous. Nyt o n näiden tärkeiden kokousten
v ; päätiet j a muut asiakirjat julkaistu kirjasten muodossa ja lähetetty
Järjestömme eri- osastoille ja aluetoimikunnille. CSJ:n edustajako-
• koi(kseIle esitetty tpkrn toimintakertomus j a sen johdosta käydyn
i keskustelun perusteella laaditut päätökset on nyt julkaistu kirjasen
muodossa; Siinä o n kaikkiaan 32 sivua ja aistikkaasti valmistetut s i ­eniset
kannet. Tämä tärkeä asiakirja on rähetetty osastoille hehiäkifun
lopulla j a asiaa koskevassa kiertokirjeessä selitetään niitä lähetetyn
kullekin osastolle "suunnilleen se määrä mitä osastoissa on jäsenfä^^
Edelleen sanotaan:
' t '/Osaston toimitsijain ulee huolehtia niiden tasapuolisesta jdca-c
m i ^ t a jäsenistölle, että kaikilla jäsenillä on t i h ne jä pe-kr^^)^
niihin. Tämä jakaminen tulisi suorittaa heti vihkosten saavut­tua*
ja vähän myöhemmin; kun jäsenistö o n ehtinyt^^iP^ nii-
^'"^ päätösten johdoista keskustella osaston yleisessä kokouksessa
t¥MM että . . . niitä voidaan lähteä käytännössä toteuttamaan. Osastot voi-
I vat^^ärjestää keskustelun miten pariiaaksi katsovat; joko järjestä-i
m tai keskustelemalla niistä
- useammassa varsinaisessa kokouksessa. *
\ "Tällä kertaa näistä vihkosista ei peritä osastoilta imaksuä;yaan
lähetetään ne vapaasti jaettavaksi jäsenistölle.'' *
Ä * ; Näissä vihkosissa on tpk: n edustajakokoukselle esittämä toi^
: mintakertomus kokonaisuudessaan; ja siitä näkyy, minkälainen tilanne
v^^ se, mitä tehtäviä tämä tilanne meille asettaa. Edustaja-
^ ^&ökouksen päätöslauselmat on myös julkaistu viimeistä riviä^ myöten
; ja niistä näkyy, mikä on yleinen suunta j a mitä on suunniteltu tehtä-
. vaksi. Mutta kuten kaikki työväenliikkeen "ohjeefV ja "opit", nämä­kään
eivät: ole mi tään uskonkappaleita" joita luetaan ulkoa' kViu en­nenvanhaan
katekismusta. Kaikkein hedelämällisin menettelymuoto
on äe; että samalla kun tutkitaan näitä asiakirjoja, harkitaan myös s i ­tä,
miten ja millä tavalla ne voidaan tehokkaimmin toteuttaa kullakin
paikkakunnalla huomioonottaen paikalliset erilaisuudet, käytettävissä
olevat voimat jne. Mutta näitä päätöksiä ja suunnitelmia voidaan to-^
teuttaa paikallisten olosuhteiden mukaan vain sikäli; ja siinä määrin
kuin on perehdytty näiden asiakirjain hengen ja kirjaimen yksityis-
^ ^ ^ J | | | | ^ i i n ; : • : V . : ; 4 • ^ - ^
^*'-'"*'**' - • Kaikki ylläsanottu pitää paikkansa myös Vapauden yhtiökokouk-senpäätöstcn
ja suunnitelmien tutkimisen ja täytäntöönpanon suhteen
paitsi se, ettei näistä asiakirjoista valmistettuja kirjasia; riitä kaikille;
jäsenille. Niitä on kuitenkin lähetetty riittävä määrä kOllekmqsasT
tölIjE siinä mielessä, että kaikilla* jäsenillä ja lehtemme lukijoilla yleen-
^ on tilaisuus tutustua lehtiliikkeemme asioihin ja tehtäviin. Tässä
kirjasessa on myös 32 sivua ja siinä on julkaistu Vapauden johtokun­nan
ja Vapauden toimituksen, sekä Liekin toimittajan toimintakerto­mukset
j a yhtiökokouksen pöytäkirja. Kaikki nämä asiakirjat on täs-,
5ä kirjasessa julkaistu kokonaan, joten niistä on tilaisuus saada y k - '
sityiskohtaisen kuvan lehtilliikkeemme asemasta, tehtävistä ja suunni­telmista.
Ja kuten yhtiökokousasioita käsiteltäessä on odotettavissa-X
se vanha "painovirhepaholainenkin" on ollut mukana töhertäen
sivulle 26 sanakirjan hinnaksi $7.50 vaikka sen pitäisi olla $1.50 kuten
kokouksen pöytäkirjastakin ilmenee.
>^ * Lehtemme toimitus yhtyy tpk:n ehdotukseen, että riamä asia­kirjat
saatettaisiin mahdollisimman pian jäsenistön käsiin, jotta niis­tä
voidaan aloittaa asianmukainen keskustelu riittävän hyvissä ajoin
siinä mielessä, että näitä päätöksiä j a suunnitelmia voidaan ryhtyä to­teuttamaan
kautta maan. ^
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Jfatfld» SOfa Wab]gishlg Lakelta
(NalraCents«,Ont.) saavuttaa huo­menna,
elokuun 8 piUvänä 78 vuoden
iän.
Arto JBkytte British Columblasta
täyttää tänään 65 vuotta.
Yhdymme onnitteluihin.
Mita muut sanovat
SUOMEN VAALEISTA
' "Suomen kansa on Ranskan Ja Ita­l
i an kansojen tavoin saavuttanut voi­ton
rauhan asialle", ^sQpoo lontoolai­nen
Daily Worker suomen vaalitu­loksia
koskevassa pääkirjoituksessaan.
Lehti vUttaa siihen, että oikeisto-sosialidemokraattisella
taholla on
yleensä pidetty Suomea mallidemo-kratiana
Ja: Julistettu se länsimais.
ten aatteiden etuvartioksi. Ja Jatkaa:
Mutta Suomessa kuten Italiassa Ja
Ranskassa oikeistososialidemokraatit.
amerikkalaisen.imperialismin kannat­tajat,
menettivät ääniä, kommunis­tien
Ja muiden edistyksellisten a i ­nesten
liittoutuma lisäsi äänimäärän­sä.
Suonien /vaaiien tulos on tappio
Amerikan pyrkimykselle hajoittaa Ja
tuhota, työväenliike.
Muutama viikko sitten Daily He­rald
(Englannin sosdem-puolueen
pää-äänenkannattaja) kertoi lukijoil­leen^
että kommunistien vaikutus
lännessä olisi vähenemään päm. I t a .
lian Ja Ranskan vaalitulosten tavoto
Suomen vaalien tulos osoittaa, että
lehden oma toivomus saneli sen en­nustuksen.
r,-äässä suhteessa Suomen vaali­tulos
eroaa toisista kahdesta^ Suo­messa
ei vaikuttanut amerikkalainen
määräys uudesta vaalilaista,' Jolla
kommunisteilta riistettäisim edustus
katsomatta siihen, paljonko he saa­vat
ääniä.
Lehti pitää vaalitulosta kansande­mokraattien
suurena voittona Ja sa­malla
voittona rauhan asialle.
Näin seisoo vielä
lakikirjoissa
Bostonissa, Massi on laki. jonka
mukaan kukaan kaupungin asukas et
saa ottaa icylpyS. ellei ti&oellä oU
näyttää lääkärin antamaa kfrJalUsta
määräystä kylvyn ottamiseen.
Uudessa :Mexikossa«Krät tuomarit
saa mitään ^palkkiota siitä, jos lie
vapauttavat syytetyn, mutta toomios^
ta he saavat l a in miäcaan palkkion. I
Portlandlssa, (Maine, on lakiy jonka
mukaan poliisit eivät saa mennä kuut­ta
jalkaa lähemmäksi minkäänlaista
paalua, puuta tai rakennusta ihnanr
pätevää syytä.
:OaIe8lMti«issa;lllinioisissa on vanha
l a k i ; jonka mukaan jokaisen autoilijan
täytyy soittaa .poliisiasemalle, olles­saan
kahden maiim päässä kaupim-gista,
että poliisit voivat mennä kau-pimgin
pääkadulle pitelemään tievo^
sia. ' • .
Vanhan Georgian lain mukaan Jo­kaisen
kirkossakävijän täytyy olla
aseistettu ladatulla ampuma-aseella.
Laissa ei kuitenkaan määritellä,' mitä:
varten pyssyn täytyy olla ladatun.
Nebraskassa on lakikirjoissa, vielä
laki, että autoilijan täytyy lähettää
punaisia varotusraketteja ajaessaan
yöllä, että hevosajajat tietävät auton
olevan tulossa. Kun autoilijav on
hevosen lähellä tulee hänen, peittää
autonsa erikoisella maalatulla peit­teellä,
ja ellei tämä vielä rauhoita h e ­vosta,
tulee hänen hajottaa autonsa
palasiksi ja piilottaa osat ruofhikkoon
n i in kauaksi kun hevonen pääsee ohL
Oxfordissa, Ohiossa, on lain midcaan
naisilta kielletty kiUtonahkakenkieh
käyttö, koska se houkuttelee miehet
katselemaan naisten sääriä, mitkä
kuvastuvat kiiltonahasta niinkuin pei­listä.
Man TarostantBBiiDei
Kiij, J»:KK!Wod
: ^JäUeenvamstantomlnen «n Iin-
Bl-Evnopäa taloudellisen nensi
Tälttämäldn cdcnyiys^, vilttt
''Bfarthan-siniiiid Enrao-pan.
osa8ton eroava Johtoja Milton
Kate gähyväiqwih*ewaan hefaiä-fcmm
4' pnS. JtiDnisnBiine ' nyt
kahtena osana J. Kxonrodin Uijoi-tnksen.
Jossa kmnoamattomasti
todistetaan, että ^Uecnvantstaa-tominen,
- pahmnattiriuan «ttä.^ se
Johtaisi ti talottdelllseen \ n. ndosmm^
päinvsstoln jTon pääqrynä kUh^-
vään Inflaatioon kaikissa kapita­listisissa
maissa.
Talouselämän muuttaminen sotata-louden
raiteille pohJois-Atlantin
hyökkäysliiton maissa aiheuttaa p a ­kostakin
voimakkaan^^ inflaatiokehi­tyksen.
Sotateollisuus laajenee r a u -
hanomalsoi; teollisuuden' kustannuk­sella.
Se muuttaa strannattomat mää­rät
aineellisia arvoja eseiiksi, ammuk­siksi
Ja muiksi sotatarvikkeiksi. Rau­hanomaista
tarvetta: varten tuote­taan
yhä^ vähemmän tavaroita. Liikaa.
Suomen sementti
Helsinki. — Sementtitehtaiden laa­jennusten
Jälkeen kohoaa Suomen se-mentm
tuotanto noin miljoonaan ton-'
nim vuodessa tulevan vuoden ' ai­kana.
<Ennen sotia riitti nom 550,000
tonnia ulkomaisen sementin lisäksi
tyydyttämään < < vuotuisen kysynnän.-^
Sementin kuljetusta haittaa nyky-
..h paperisäkkipula.
jmim
mmm
Neuvostovaltio avustaa maaseudun
kansaa maatalouden keliittämisessä
Kirj. KaUe Valjakka
Tiedemiehet täällä ja siellä
' Lontoosta, heinäkuun 28 pnä tulleessa Reuterin uutistiedossa ker­rotaan,
että "kymmenen lontoolaista fysiikkoa on esittänyt ulkominis­teri.
Morrisonille vastalauseen sen johdosta, että professori -Burhöpil-ta,
jonka äskettäin piti matkustaa Neuvostoliittoon, otettiin pois pas­si.
'Vastalauseen tekijät huomattavat olevan mielivaltaista riistää sel-l
a i ^ l t a henkilöltä oikeutta matkustaa ulkomaille, joka aikoinaan on
työ3kenncllyt atomipommi- tai muilla vastaavilla aloilla. Se on vas­toin
henkilökohtaisen ja tieteellisen vapauden periaatetta ja vahingoit­taa
tieteellistä tutkimusta . .
Tämä sellaisenaan palauttaa.mieleen "länsimaiden'' tiedemies­ten
nykyisen aseman — jaTnyÖntää täytyy, se on kaikkea muuta vaan
ei kadehdittava. Varsinkin atomitutkimuksiin osallistuneet tiedemie­het
ovat Yhdysvalloissa ja valitettavasti myös Canadassa sellaisessa
pakkopaidassa, että he eivät tiedä milloin joutuvat kerettiläisyys-syytöksen
p>erusteel]a jonkun "epäamerikkalaisen" komitean tullatta­vaksi
ja hutkittavaksi mikä tarkoittaa sitä, että jos ei joudu vanki­laan,
niin ainakin riistetään toimeentulomahdollisuudet tiedemiehenä:
Joikaista rauhan puolesta ajatteleva^ tiedemiestä pidetään "keretti-
Kisenä" ja vieläkin pahempana samalla kun rauhanasian puolesta pu­huvat
tiedemiehet leimataan suoralta kädeltä isänmaanpettureiksi. Ja
kuitenkin tiedemiesten elämänkatsomus, heidän rakkautensa omai­siaan,
kansaansa ja kanssaihmisiään kohtaan johtaa heitä lisäänty-lyässä
määrässä rauhanpuolustajain riveihin. ,
: ^ ;Toisin näyttävät kuitenkin olevan asiat siellä "rautaesiripun" ta­kana.
Viime viikolla esim. saapui tieto, että Puolassa on pidetty Puo­lan
f tiedemiesten ensimmäinen kansallinen kongressi, missä perustet­t
i in ^Puolan Tieteellinen Akateemia. Sivumennen sanoen tähän tiede-'
'miesten kongressiin osallistui 1,600 edustajaa Puolan tiedekuntien
'^^ir^Tj,,) u.. kaikilta aloilta. Missään emme ole kuitenkaan nähneet vihjettäkään
1,^?t:t'l . siitä, että näitä edustajia ja tiedemiehiä olisi valtiollisen poliisin toi­mesta
"seulottu", kuten on tullut jokapäväiseksi ilmiöksi Yhdysval-,
loissa ja Ganadassakin, sensijaan Puolan pääministeri Cyrankehricz
sanoi, että Puolan tiedemiehillä on vain yksi h e r r a P U O L A N K A N ­S
S A ' — j a vain yksi tehtävä — P A L V E L L A KANS-^A.
' ^^Merkillepantavaa myös on, että Puolan tiedemiehet saivat va-
'paasU ja ketään pelkäämättä ilmaista tahtonsa maailman rauhan puo-
Jesta. Yhtään puolalaista tiedemiestä ei ole pantu kerettiläisyydestä
syytteeseen/.vaikka Puolan tiedemiesten ensimmäinen kongressi hy- %|.v./. yäksyi vetoomuksen missä sanotaan/että tiedemiesten kaikkein tärkein ,
. i i i »
« i i i i
M
NenvostoUltossa on jokin aika
sitten Tleraiilni VOKS'n katsasta
Suomen pienviljelijöiden valtoos-knnto.
Soomalaiset pienviUeUjät
kävivät Rostovin, Gorkin ja Vladi­mirin
alueiden kolhooselssai' nea-vostotiloilla
ja konefraktorlasemll-la
sekä maan tieteellisissä tatkl-mnslaltoksissa
ja korkeakonlnlssa.
Seuraavassa julkaisemme pienvU-jelljävaltnuskunnan
jäsenen, mik-keUlälsen
piehvlljeUjän Kalle Val­jakan
kertomuksen matfcavalka-
, telmlstaan. .
OUn kuullut hyvin paljon maata­louden
kehityksestä Neuvostoliitossa,
mutta en uskonut, että siellä olisi
voitu saavuttaa nim suurenmoisia t u ­loksia.
Joita itse olen nyt nälmyt.
Minun on ^tunnustettava, että Neu­vostoliiton
maatalouden koneistami­nen,
koneiden tehokkuus Ja ivnsaus
teki todella voimakkaan vaikutuksen.
On itsestään selvää, että talonpojat
eivät edes suuriin- yhteistalouksiin
liityttyäänkään loykenisi lyhyessä a-
Jassa omm voimm hankkimaan näin
runsaasti koneita; He voivat täidä
sen vain valtion avustamina.
Asovan kone- Ja traktoriasemalla
saimme nähdä, kuinka runsaasti
neuvostovaltio antaa talonpoikaistol-le
koneita. iMe näimme siellä pitkän
rivin voimakkaita kombaineja sekä
suuren määrän erilaisimpia konei­ta
Ja laitteita. Jotka b n tehty teknii­kan
uusimpien saavutiisten mi±aises-ti:
NäiUä koneUla suoritetaan pientä
korvausta vastaan työtä lähiympäris­tön
kolhooseissa, jotka puolestaan
suorittavat maksun pääasiassa luon­nossa,
ts. viljassa. Tällaisten ko­neiden
käy ttämmen kolhoosien suur-vUJelmillä
lisää suuresti tyj^n tehok­kuutta
Ja alentaa tuotantokustan­nuksia.
.
Maatalouskoneet vaativat myös kä­teviä
työntdcijöitä. Heidän koulutta­misensa
suoritetaan Neuvostoliitossa
valtion avulla. Maassa on suuri mää­rä
erilaisia kouluja. Joissa valmiste­taan
maatalouskoneiden käyttäjiä.
Tämän yhteydessä on maimttava,
että neuvostovaltio antaa kolhoosllai-ten
käyttöön paitsi traktoreita, kom­baineja
ym; maatalouskoneita, myös
lentokoneita. Tällaista eivät mm-kään
kapitalistisen maan talonpojat
voi edes ajatella.
Valtio avustaa kolhooseja myös neu-vostotilojen
kautta. Neuvostotllat o-vat
valtion suurtalouksia^ Ne kas­vattavat
siemenviljaa Ja Jalostavat
karjaa sekä varustavat- kolhooseja
parhailla kylvösiemenillä j a rotukar-
Jalla. Neuvostotllat ovat itse asias­sa
malli talouksia. Joiden työmenetel­miä
kolhoosit pitävät esikuvana.
Neuvostovaltio huolehtii jatkuvasti
maatalouden kehittämisestä Ja myön­tää
talonpoikaistoUe pitkäaikaisia l a i -
ixoja rakennustöiden suorittamiseksij
Jne. Tällaisen avustuksenturvin
kolhoosit Jatkuvasti lujittuvat Ja kbl-,
hoosialaiset tulevat entistä varakr
kaaramiksi.
Tämän yhteydessä on myös malnit-i
tava, että agronomien karjänjalos-tajien
ym. maatalousspesialistien kou-luttammen
tapahtuu kokonaisuudes­saan
valtion kustantamana..
Käytyämme Nenvostolllton koi-:
hooseissa, neavostotiloilla ja kone­ja
traktoriasemiUa talimme Ta-kaattoneiksi
sUtä. että porvarilU-nen
propaganda, jonka makaan
neovostovaltio ei haolehdi kolhoo-sltalonpolkalston
h y v I nvoinnista,
vaan "rasittaa" sitä moka ylen­määräisillä
veroilla, on selvää par-
• jausta. . •....•„:• •
Mainitakoon tämän yhteydessä
myös muutama sana veroista. K o l -
hooseilaiset j a kolhoosi maksavat hy­vin
pientä veroa, vain muutaman pro­sentin
kaikista tuloistaan. Myös kone­ja
traktoriasemille suoritettava kor­vaus
on. suorastaan mitättömän pieni
siihen apuim nähden. Jota ne kolhoon
seille antavat.
Aivan päinvastaisessa asemassa o-vat
suomalaiset pienviljelijät, Joilta
valtio verojen muodossa riistää suu­rimman
osan heidän tuloistaan.
Näitä tosiasioita ei voi tehdä tyh-^
Jaksi minkäänlamen valhepropagan-da.
raha estää normaalin rahan - kierto­kulun
Ja tuloksena on inflaatio kaik­kine
seurauksineen.
Sen lisäksi turvautuvat eräiden k a ­pitalististen
maiden haUitukset l i ­sääntyvien
: vanistelujensa rahoituk­sessa
välittömästi setelipamoon j a a -
settavat liikkeeseen liiallisia paperira-hamääriä.
Tämän lisäksi liittyy kä­teisen
rahan liikkeeseenpanoon uusien
lainojen asettaminen. Joiden obligaa­tioita
- saadaan käyttää pankkiluoton
katteena; tämä -johtaa pankkien
Juoksevien :tiilen; voimakkaaseen inf­latoriseen
lisääntymiseen, varojen,
Jotka Juuri käteisrahoina palvelevat
maksuliikettä. ' >.
INFLAATIOMEKANISMIN
suoranaisten vipusinten i —- käteisen
rahan liikkeeseenpanbn,' lainojen' ä-settamisen,
j^enmääräisen luotonan­non
laajentamisen.; verojen korotta­misen
y.m. — vuorovaikutus ilmenee
Atlantin blokin yksityisissä inaissa eri
tavalla, mutta kaikissa nälkämaissa
on talouselämän sotataloudeksi muut­tamisen
aiheuttama inflaation Jsrrkkä
voimistuminen kiistämätön tosiasia.
Siitä saakka kun WastUngton vuo­den
1950 toisella puolislkolla sUrtsi
hyökkäykseen Korealla, on miljardeja
dollareita toistensa jälkeen käytetty
Yhdysvalloissa Ja sen satelliittimais­sa
sotatarvikkeihin. .Rahan arvo ale­nee,
hinnat kohoavat' lakkaamatta,
reaalipalkat Ja muut väestön reaali­tulot
laskevat alituiseen, samalla k un
työttömien lukumäärä lisääntyy, kos­ka
rauhanomaista teollisuutta supis­tetaan.
(Katsokaamme 'tosiasioita. Toisen
maailmansodan aikana sai U S A :n
tilntojen kehitys; tTSA: ssa. Jos mer­kitään
vaode4 j937.ttri(kukaupan hm-tamddksi
100:ksl.,nlln oli se 1939 —
89, 1945 — 12} Ja 1949 — 180. Tästä
nähdään, että; dollarin ostovoima jo
1949 oli; enää. v a in vähän enemmän
kum puolet siitä mitä M oli 1939;
. vuonfaa 4950 j a lämän vufNienrensim-rnj^
iirinfl' kuukandna" on' se ybft v o l -
ThdysvaUoissa kiertää liietä r a ­haa
huomattavan paljbm (Uikkeessä-oleva
käteineh^rähamäärä onvsodan-,
jälkeisenä aikians'ollut27--28 miljar­dia'
d o l l a r i a i k i m i e - e n n e n sotaa oU
vam 5.5—6 miljajdla dollaria. Nousu
on nämollen neljä-r-yilstnkertainen.,
Pankkitalletukset, joita samoin-käy­tetään
maksuliikkettsä j a jotka ämen
sotaa olivat'25-l-2T-mUJ{Utliadol^^
ovat nekm voimalckaasti lisääntjmeet,
käsittäeh nyky^hv 90 mUjärdla
dollaria eli kolmea j a publlkertalsen
määrän. ' . ,
Tässä ei kuitenkaan ole vielä kaikki.
USA :n valtionvelka on. sodanedelli-sestä
ajasta melkein seitsenkertaistu­nut.
Sen määrä grUttää j o maan ^^^^
santulon j a kohoaa yU 250 miljardin
dollarin. lEnnea kaikkea kuumeen
omaisen vasustai^tuinlsen aiheuttama
valtiotalouden kroonlllinen vajaus p a ­kottaa
Tnmaanin hallituksen laske­maan
ivaltl<dainan toisensa jälkeen
liikkeeseen; Tämän johdosta - nousee
Mielikuvittisiikkaita
petkuttajia
Kobne Italialaista entistä rikollista
on jälleen iukkojen takana seikkailun
jaUUtä ja iinuistona lyhytaikainen pa-pintittelL
Olivat onnistuneet r pet­kuttamaan
eräältä maanviUeiijältä 6
miljoonaa liiraa.
vFetkuttajat'^saapuivafr pitkiin paphi-^^^^^
lErahtanoihm pukeutuneina .talonpo-:
j a n maatUaUe autolla, jonka; rekis-terimerkkl
osoitti Vatikaanivaltiota.
He pyysivät saada'^puhutella kartanon
Isäntää j a näyttivät hänelle vanhaa
pergamenttirullaa. Se , o l i vanha
r-SITÄ:
NAAMIAISISSA
Oletteko kuulleet tarinaa rouvast.
joka meni naamialsUn? Hän
sinne voittaakseen
paikkakunnan kartta, jossa erääseen
paikkaan oli merkattu risti.; Tiedon
mukaan p i t i paikalla olla kätkettynä
kauan sitten kuolleen aatelisöi kulta-aarre.
Talonpoika innostui, j a kartan a -
vulla xyhdytum etsmtöihin. j a pian
ISyt^rikin: yanha ruosteinen ; arkku
täynnä*kultiäiarkkoja.; Papit sanoi­vat,
että aarre kuului talonpojaUe.
mutta hän saisi sen omakseen vasta
luovutettuaan 6 miljoonaa liiraa kuol­leen
aatelisen; sieluinessuja varten.
Etukäteen hän .sai yhden kultahar-.
koista. Talonpoika toimitti summan
"papeille" Ja sai koko aarteen hal­tuunsa.
'
Aarre osoittautui kuitenkin — en­simmäistä
^kultaharkkoa" lukuunot-valtionvelka,
todella' rehevä kasvain
Amerikan taloudessa, yhä enemmän.
Canadan edustus Oslon
talviolympialaisissa
Canadian Amateur Hockey Associa-tionm
sihteeri Ja toiminnan Johtaja
George S. Dudley ilmoitti viime vii­kolla,
että Edmontonin Mercury on
valittu Canadan edustajaksi Jääkie­kossa
Oslon talvikisoihin. Mr. Dudley
sanoi, että ^ kaikkiaan seitsemän eri
klubia oli pyytänyt päästä Canadan
edustajaksi Osloon. Edmontonin klu­bi
valittihi koska sen katsottiin ky­kenevän
parhaiten valitsemaan riit­tävän
hyvät' pelurit Oslon matkaa
varten.
— Quebecin farmareilla oli ennen
vanhaan oikeus omistaa yksi hevo­nen
kutakm kolmea härkää kohden.'
Mitista hevosista piti maksaa $6.00
vuotumen vero.
tehtävä on toimia rauhan säilyttämisen hyväksi ja esitetään lopuksi
seuraava vetoomus:
"Me vetoamme maailman tiedemiehiin, että ylläpidettäisiin tätä
vastuunalaisuuden tuimetta ja toimittaisiin rauhanasian hyväksi mitä
miljoonaiset kansanjoukot jo tukevat. Jos tämä tulee tehdyksi, niin
ei ole epäilyäkään siitä, etteikö rauha voita sotaa."
Niin, ja ihmiset kaikissa maissa, mukaanlukien myös canadalai-set,
kysyvät, että mistä johtuu se kun. tiedemiehet saavat "rautaesiri­pun"
tuolla puolen vapaasti ja valtiovaltaa pelkäämättä puhua ja toi­mia
rauhan asian puolesta samalla kun "länsimaiden" tiedemiesten
rauhantahdon julkilausumista yritetään estää "lojaalisuusfcokcidcn"
pakkopaidalla ja vankilatuomioiden suukapulalla?
monopolipääoma voittoa y l i 115 m i l -
Jardfa dollaria. Sodan seurauksena
U S A : n tuotantovolyymi, joka sodan-edellisellä
vuosikymmenellä oli las­keutumassa,
jonkin verran nousi. Fort
Knozhi (Kentucky) maanalaisiin suo­j
i in varastoidut kultavarsstot nousi­vat
viime vuonna 24 miljardiin doUa-rim
Ja käyttävät nlinolleh kaksi kol^
mannesta kapitalistisen maailman to­dennäköisestä
kullasta. M u t t a huoli­matta
teollisuuden , Ja maatalouden
jossain: määrin tapahtuneesta tuotan­non
noususta Ja huolimatta kullasta,
on 'USA:n dollarin arvo koko sodan­jälkeisen
ajan Jatkuvasti laskenut.
DOLLARIN ARVON ALENEMISTA
osoltfoa: ennen kaikkea tukkukauppa-
VALTAVAT SOTILASMENOT .
USA:8sa
Vyörynomaisestl kasvavat IVuma-nm
hamtuksen''sotilasmenot; Senjäl-keen
kun uusien : lisämäär&rahojen
myöntämisestä olL ilmoitettu; nousivat
talousvuotta; 1950/51 vasten-varatut
sotilasmenot;;^49v; miljardiin - dollariin.
Tämän lisälksi tulevat ne
Idlytetään USA:n^Ätian hyökkäys-liitossa
olevienr kumppanien jälleen-vanii5tamiseen,'^'!'
r,r vitikuunottamatta
suuni^attomann suuria epäsuoria soti^
laallisia. inenojav. iTosiasialllsestl. ko?
hoavat suoranaiset j a vällUiiBet soti­laalliset
menot'nykyään vuosittain jo
yli 60 miljardin dollarin.
presidentti Tfttmah selitti eräässä
äskettäin Julkaistussa tiedonannos­saan
USA :n kongressille, että sotilas­menot
tulisivat talousvuonna 1951/52
nousemaan 60,7 miljardUn dollarim.
Mutta tämä on TOta **alustava ticdon-anto"
ii kuten'viime" vuosien vokemuk-set
osoittavat, sillä suöranaisiih. soti­laallisiin
menoihin osoitetut varat t u ­levat
vuoden kuluessa useasti lisätyik­si.
Sen lisäksi luokitellaan budjetis­sa
useidenmiljardien dollarien soti­lasmenot
Joiko .kokemaan: peitetyillä
nimikkeillä tai sellaisUla. jotka välil­lisesti
kuuluvat sotajbalouteen. Truman
selitti 7. päivänä kesäkuuta Washmg-tonissa
eräässä läidistökonferenssissa
että ensi vuoden puolivälim mennessä
tulevat Yhdysvaltain sotilasmenot o-lemaan
kaksinkertaa suuremmat k um
täUä hetkellä. J09 kahta tulevaa t a ­lousvuotta
varten oli ennakolta ilmoi­tettu
sotilaallisten .menojen nousevan
140 mUJardim dollarim. nUn nyt näh­dään,
että tässä suhteessa on tehty
vieläpä enemmän. ,
35 % KANSANTULOSTA SOTA-VALMISTELUIHIN
. .Voi selvästi havaita kuinka sietämä­tön
on se taakka, jonka kiUikeä varus-tautunUnenUtSA:
n taloudelle sälyt­tää,
kun vertaa U S A : i i jättiläismäi­siksi
paisuneita sotilasmenoja sen
kansantuloon, yirällisesti tulee Y h ­dysvaltojen
kuten muidenkin kapita-tamattai
joka oli peitetty puhtaalla
kullalla' — 1 olevan smessinkiä;. tosin
hyvänlaatuista messmkiä. mutta " p a ­pit*^
menettivät kaapimsa. tittelinsä
Ja vapautensa.
mutta myöhemmto illalla hän nävtu
sisrulliselta j a vihaiselta. •
-.1-Mikä hänen oikein on? kys^QO.
mies hänen aviomieheltään. -
— Noo, votohan sen kertoa, ganei
mies lyhyesU.. Hän oUpukeu
kaunotUtteksi HawaljUta — j j-nuo
aasit ovat antaneet hänelle
mannen palkinnon humoristisista'
vuista. Ne luulivat että hän
keskeneräistä torpparin mökkiä,
on olkikatto...
• • •
KUTEN ON MAINOSTETTUKDr
sfNärkästynjrt; asiakas: "Katsoka»
tänne, sadevesi tulee vallan juoko,
maila makuuhuoneeseeni!
lististenv valtioiden kansantulo esite­tyksi
suuresti liioiteltuna, koska siihen
luetaan ntyöskm> suunnattomia sum­mia
sekundäärisiä tuloja, kuten val­tion
palveluksessa tai vastaavanlaa­tuisessa
muussa, toimessa olevien hen­kilöiden
tiilot. Jos poistetaan 'Yhdys­valtojen
kansantulosta nämä määrät.
Jotka sitä kemotekoisesti paisuttavat,
nim voidaan' sen todelUnen suuruus
arvioida nom 170^ miljardiksi dolla­riksi:
Täinä merkitsee,'että suunnil­leen
35 prosenttia koko kansantulospa
melee uuden maailmansodan valmis­telu.
Tämä on taloudellisessa mie­lessä
inflaation hyppäyksenomaisen
voimistumisen ratkaiseva peruste.
Inflaatioprosessm erikoisuus on s i i ­nä,
että ei v am kiertävä r^määrä
lisäänny, vaan että rahan kiertono­peus
myösUn lisääntyy. Kuvaava to­siasia:
kun. New Y o r U n pankkeihin
talletustUeille viedyt rahavarat vuon­na
1945 kuulkausittain kiersivät 18;2
kertaisesti, oli,tämä joulukuussa 1950
Jo 312 , kertainen. Liikkeessäolevan
rahan nmsaus yhdessä sen lisäänty­vän
kiertonopeuden kanssa, jolla koko'
rahamäärä kiertää, johtaa räikeään
epäsuhteeseen kysynnän j a tavaran-tarjonnan
välillä, mikä aiheuttaa tyy­pillisen
mflatorisenhintojeninousun.
K i r a D Y T E T T T VARUSTAU­TUMINEN
edellyttää kasvavaa budjettivajausta
— tulevana finanssivuonna arvioidaan
se yli 10 miljardiksi dollariksi — Ja
Johtaa se siis valtiovelan Jattkuvaan
lisääntymiseen. Trumanin hallitus et­sii
apua verojen korotuksesta. Jo i l ­mankin
kireää veroruuvia kiristettim
kiihdytetyn varustelujen johdosta
yhä. Saattaakseen budjethi tasapai­noon,
vaati: Tnunan tulevaa talous­vuotta
varten uusia veroja kokonais­määrältään,
vähintään 10 miljardia
dollaria.
Monopolikapitalismi kahmii itsel­leen
yhä suurenunan osan Jo ennes­täänkin
oleeUlsesti pienentyneistä
työtätekevien tuloista. Kun U S A :n
varustelumenot olivat ennen toista
maailmansotaa Jokaista asukasta koh-ti
vähemmän kum 10 dollaria, n i in te­kivät
ne 1050 Jo 150 doUaria j a kulu­vana
fmanssivuonna Jopa y l i 300 dol­laria.
Jatkuu
Kesähotellin omistaja: "Aivan niii,
kum olemme ihnolttaneetkln.Ju(4i66,
vä vesi kaikissa huoneissa.".
* •
AJATTELEVA PYYTÄJÄ
Anoja: "Voisitteko antaa muut»,
man sentin kahvikupin saantia v»^
ten?"
: Johtava kansalainen: "Miksi eäe
tee jotakto hyödyllistä elääksenne?
Te tarvitsette paremminkin Järkei
kum rahaa."
Anoja: "Weil, herra, minä pyysfa
teUtä sitä mitä luulin teillä olevan
eniten."
Suomi saanut anteeksi
neljä viidesosaa sota-korvaussakoistaan
'
Helstokl.',— STT sai äskettäin Se;
tevalta tietää, että kuluneiden kuu-;
den sotakorvausvuoden aikana on
Suomelle kertynyt sotakorvauksien""
myöhästymissakkoja kaikkiaan 4,(n5,.
353 dollaria. Tästä määrästä on
Neuvistoliitto pyyhkinyt pois 79.7 pro-senttiä
eli 3,246.981 dollaria, sanottiin'^
Sotevan toimistosta.
'Nykyisen seitsemännen sotakor-vausvuoden
toimitukset ovat pahasti
myöhässä, n i in että kuluvalta vuodel.
ta on kertynyt sakkoja hieman enem­män
kuin koko viime vuoden ailuuia.
Tällä hetkellä on kuitenkin saavutet-..'
tu Jokseenkm normaali tomitustUanne
koko toimitusten osoittaessa jonkun
verran ylitystä.
Viime vuodelta poispyyhityn 177.065
dollarm sakkomäärän arvoa Suomea,
markoissa on vaikea täsmälllsesU
määritellä, koska se riippuu niiden. <
tuotteiden sotakorvaushinnoista, jolta
sen edestä olisi toimitettu. VUmeal-kaisen
keskimääräisen sotakorvaus-dollarin
arvon mukaan voidaan sen ;
sanoa edustavan noin 106 milj. mkn
määrää.
Josephine piti puolensa
Jösephme Baker toimitti äskettäin
erään losangelesilaisen miehen put-.
kaan. koska tämä oli yrittänyt ajaa
Josephinen pois ravintolasta sUlä pe«
rusteella, että taiteilijatar oU neeke-,
rl.
JosepMne selitti nauttineensa la-vtotolassa
kahden nalstuttavansa j
kanssa päivällistä, kun 35-vuo«a8
Pred Harlan esitti vastalauseensa hä­nen
läsnäolonsa vuoksi. Harlanln
tultua l i i an äänekkääksi nouti hotel-
Un etsivä poliisin, joka toimitti me­telöitsijän
putkaan. Baker seurasi a l ­haisena
poliiseja keskusasemalle, jos­sa
hän sekä-väitti Harlanln oUeeniin-malassa
että esitti, häntä vastaaa,
syytteen yleisen raUhan häiritsend<
sestä. Myöhemmin rouva -Hartonjji
nouti huomattavasti nöyrtyneen «vto*^
puolisonsa kotiin maksaen 120 doll»-: 3
rin taikuumaksun.
"Suurinta fflaailmassa"
Jos sattuisitte tapaamaan ystävämme
Pietilän. Joka tmmetan kyynillisistä
taipumuksistan. Ja kjrsylsitte häneltä,
että "mikä on' smuinta > mallmassa^,
nim hän vastaisi yksinksmtaisesti —
olen varma siltä—^"hulluus".
; "Tämä Pietilän vastaus, varsinUn
kun huomioidaan sen antajan hen-kllölllsj^
s, on Jotenkm ymmähretbä-vissä
slllom Jos muistetaan, että esim.
siniretpäivälehtemme. Joiden pitäisi
antaman "puolueettomia*' uutistietoja
kaikesta siitä mikä on tärkeätä Ja
merkityksellistä tässä matoisessa
maailmassa, kieltäy^rvät pUhtmusta
mitään, kansainvälisestä rauhanliik­keestä,
joka on - Jo > tähän mennessä
kerännyt: y l i 429 miljoonaa allekir­joitusta
viiden suurvallan rauhansopl-musvaatimuksen
allOr mutta antavat
palstamääriä tilaansa jollekm länkl-säärlselle
tyttöimmelsellei joka el ole
muuten saanut, miesten huomiota
puoleensa kum Istumalla eräitä päi­viä
JossaUn puheUnpylväässä.
. Mutta; mitä onkaan 400 miljoonaa
aktiivista rauhanpuolustajaa Johon-
U n pylväässä Istuvaan t3rttölmmelseen
verraten!
"Sitäpaitsi", sanoo iPietilä varoit,
taen, "ei saa, ainakaan ääneen p u ­hua
'maailionian sutnemmista', sillä
tossuunmtelmista,;kasteIukanavista Ja
muista rakeimtistöistä — ei New Yor­kissa
eikä Washlngtonlssa,' vaan (Mos­kovassa,
Leningradissa Ja muissa Neu­vostoliiton
kaupungeissa." -
Mutta mm aikaansa seuraavamies
kum hän muutenkin onkto, ^jPietUä
näyttää slttenUn olevan vähän vää­rässä.
Washingt9nissa kuukausittain i l ­mestyvä
epävirallinen julkaisu ' ^ n ^
gressional Öigest^; kertoo toukokuun
numerossa (Uföl),..että Yhdysvaltam
hallitus on maailxnan suiiHn propa­gandisti.
Mamitun tietolähteen mtdrnan Y h ­dysvaltam
hallltua julkaisee nim
konaisuudessaan < maksamaan, mistä
on keskusteltu yli kaksikynunentä
vuotta Ja vieläkm keskustellaan, k un
ei kuulenuna ole riittävästi rahaa
sellaiseen tarkoitukseen, eikä yllämai­nittuun
summaan »kuulu vieläv ne
miljoonat mitä maksetaan tuhansille
propagandisteille palkkoina Ja palk­kioina.
Mainitun Julkaisun ^mukaan
propagandistien palkkamenot yksi­nään
nousevat viiteentoista miljoo-se
voidaan hyvmkin tulkita epäame­rikkalaisuudeksi.
(Näes nyt-puhutaan
maailman «uurenmUsta luonnomnuu-suunnattoman
suuria määriä propa-gandaUrJalUsuutta.
että YhAysvaltain
postihallltusUn . o n jo protestotout
tätä propagandatulvaa vaataan.
Yhdysvaltain läällituksen propagan-datyön
palveluksessa on välittömästi
8,000 henkUöä j a välllliseati <45.000
henkilöä. ,
Eikä täisä pelata mitään «pennm
nakkia". Jos ystävämme Pietilä h a ­luaa
tietää.
Vuonna lliH7 Yltdysvaltam kongres-sm
valiokunta tie^oltu, että nuUnos-tustyöhön
eU-piropagazidaan käyte­tään
780 ihlUoonäa dollaria — eU
suunnilleen sen verran minkä t u _
Iisi St/ Laurentin vesitlesuunnitel-man
Canadte'osaa kehittäminen ko-naan
doIlarUn.
Ja mihm tarkoitukseen Setä Samp­pa
tätä sadoilla mUJoonllla doUareil-la
rasvattua propaganda.armeijäa
käyttää?
Tässä suhteessa on Pietilä taas
oikeilla Jäljillä. Hän vastaa: "^tkä-tukkaisia
jymäyttääkseen".
Nimpä "Congressional Digest" ker­too,
että suurin osa näistä hyvm mak­setuista,
"sUipatuista" j a UUkkalsta
propagandisteista on valUodepart-mentm
eli ulkoministeriön palveluk-
Tämän osaston täytyy "Jymäyttää
pitkätidckalsia", kuten Pietilä sanoo.
Korean asioissa. Saksan ja Japanm
rauhankysymyksissä, verikenraali-
Francon kanssa käytävästä haureelli­sesta
kuhertelusta ja kaikesta siitä
likaisesta kansamyälis^tä pelistä,
missä vaaditaan, että mustasta pitää
tehdä valkomen. Syngman Rheesta
demokraatti. ' Ja Korean kansasta
-diktaattoreita" sekä Chiang Kal-she-kista
K i i n a Ja K i i n a n monisatamll-
JooniMsesta kansasta nolla. jne.
Toiseksi suiulnta propagandistien
armeijaa tarvitsee mainitun Julkaisun
mukaan nim sanottu "Taloudellisen
Yhtcistohnhinan HalUnto", Joka on
virallinen nimr sille, mikä kansan
keskuudessa timnetaan "MarshalBff.g
Avun halltonon" nimellä. 5j
iEnbäs tekniikka! Esim. valUodev^
partmentm propagandistit eivät puhr^
läheskään aina valtiodepartmentis
nimissä ja miehinä. Päinvastoin, vai-tiodepartmentln
sanotaan käyttärin
"kahtakymmentä strategisissa asenW-sa
olevaa Järjestöä" propagandama­teriaalinsa
levittämisessä. v...
Jos muutkta, eikä vain Pietilä, ontft
toisinaan kyynlllisiä kuullessaan JT;
nähdessään kokonaisen liudan
sia pUreJä edustavien ihmisten B !
huvan kuin samasta suusta, Piin
le "Congressional Digest" tieddtuj-;
että näillä puhujilla onkin samat h«J,
lituksen "luntat" sekä hyvät pa»'
Ja sen «saksi vielä matkakustannn^
ten korvaukset. . ."i
Lamatkaamme: , v
'«otadepartmentln "P^^^^^^T^
olevat siviillpuhujat suorittivat
panjansa yleisen asevelvolUsmisö»
puolesta ... TavaUlsesti nämäjfr
hujat palkattim ^ '^«'^TS;
ynnä matkustuskulujen suori«am^j
la. He suoilttlvat radlok«kurfeW|
eri kaupungeissa Ja esiintyi™«^y|^
sön edessä milloin Ja mlssa
se oli mahdollista. ^.^L^
n siis ole ihme vaikka y s t ä ^
Pietilä onkm kyynlllincn toOkno.
niiden suhteen. Jotka eivät näffl^
sesU mitään hyödy sotien J» ««T
Järjestäjlen kehumisesta. Kun
tllä rinnastaa näitä puhela
tuksm. laulum. näytelmin J«
tusten avulla sotaa " ^ " J J ^ i
pagandisteja rahalla ' » ^ ^ ^ ' ^
tomm. mm hän tuBcltsee
tä" monet hiljaisemmat
syvyydessä ajattelevat. - t""»-^..
ra.