Vapaus, August 7, 1951

              MARSSIVAT EDELLEENKIN N V O B l t E N BIVEISSÄ -m
joiza suomalaisten urheUntoiinlilnan nestorit, Toronton, Yrity Jnm-ijäscnet
Karl Lehto J a Enok Löppdnen johMvat Snomalafn-Canadalalsen
tokse. ^^Sitöori-Urheiluliiton 15. lUttpJuhlan paraatia, jossa oU kymmenen eri sen.
liput. 66-ruotias Enok, entinen Canadan mestari oli jolilakoniiteaii pa-
^^htaja jä 73-niDtias K a r l oli myöAln jnhlatolmlkunna^ jäsen Ja Jalilati
toimitsija- Karl oU mukana kun Yritys penistettiin 45 vuotta iakapdrin.
eUmme hattuamme näiUc «veteraaneUle, jotka jaksavat blla vielä nuorten
mukana j a avustaa heiUi toiminnassaan.
m
«okaa
1 nilQ
lotcEe.
uuta.
var-,
ette
enne?
ärkei
»yysfa'
lievän
uma Elsa tulee
1^ Albcrtaan
TKorhild, Alla. — ThorhUdln
nuori kaarti, joka on muista k i ii
reistä välittämättä oUut ripeässä
toiminnassa, esittää perjantaina,
tloJinnn 17 pnä CSJrn l l i o r h i l d in
osaston haaliUa kolminäytöksisen
huTinäjtelmän "Ruman Elsana
Mytös alkaa kello 8,30 illaUa. Lä-r
hemmin torstaisessa Vapaudessa.
1 So.
kuu-i
on
ksieri-on
pro-
)ttUn
-Ensimmäinen Atlartnin y l i pur-tinut
Canadassa rakennettu laiva
toistui St Charlesissa vuonna ITOS
11 vuotta aikaisemmin kuin en-imäinen
Yhdysvalloissa rakennettu
a purjehti valtameren yU. ; •
ikor-hasti
odel-..
lem­una.
anne
ikun
7.065'
)men
sesti
liden..
Joita
leai-sui­sen-;
tnkn
Axmith's D n i g Store
302 CoUege St. (at Robert)
Puhelin PR. 4444
ä ä k e m ä ä i ä y k s e t haetaan Ja tuo-l
a n kotiin. Koko päiväinen lä-etyspalvelu.
täin
put-ajsa'
pe-.
Bke-
Uusi petoeläin Tanskassa
- Tanska on saamassa uuden Ja vaa­rallisen
petoeläimen, Joka Jo huoles­tuttaa
maanviljelijöitä siinä määrin,
että asiasta keskustellaan lehtien
palstoilla. Peto, Josta on kysymys, on
minkki. Ja se on Jo aikaansaanut suu­ria
vahinkoja kotieläinten Ja; lintujen
Joukossa. iA^kkiä kasvatetaan Tans­kassa,
niinkuin muissaikin Pohjois­maissa
turkin vuoksi. Viime aikoina
minkkejä on päässyt karkuun Ja ne
ovat aiheuttaneet paljon, vahinkoa.
iMinkki on voimakas j a nopea sekä
liikkuu yhtä näppärästi nihi vedessä
Suomalakten sanomalehtipakinoitoijam
kantaisä ja ^Uri uran aukaisija
Eräiden suurten porvärilUsten leh- tavana pidettiin ainoastaan sitS; ettei
tien täytteessä vuosia ne ovat juhUen nUtatulhit niin uisein kuin olisi h a -
kunniaksi koettaneet myöskin' löytää
miom^laisen sanomalehtipaUnan kan­taisää
j a tietenkin "löytäneet*' sellal-sen
mahdollisimman läheltä ItseäSn.
Millään ne eivät ole halunneet pysyä
kuin maallalkin; niin: että se on vaa­rana
myös rannikkojen kalakannalla.
Tanskalaisessa metsästys- Ja kalas-tuslehden
numerossa on artikkeli vaa­rasta,
minkä minkki aiheuttaa vapau­dessa
mellastavana petona Ja varoi­tukset
kohdistuvat etusijassa .mink­kien
.kasvattaJiUe. että he pitävät p a ­remmin
silmällä (helposti karkuun
pääseviä kasvattejaan. ,
CSJ:N OSASTOJEN KOKOUKSET
CSJ:n Wannpin osaston kuukau­sikokoukset
pidetään Jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnun­taina
klo 1 lp. osaston haalilla.
Sihteerin osoite: Voitto Lehti,
Wanup, Ont.
C8J:n Ilearstin osaston kuukausi­kokoukset
pldetaän.Jokaisen kuu­kauden
toisena sunntmtaina klo
2 lp.
CSJ:n Sprucedalen osaston No. 30.
kuukausikokoukset pidetään Jo­kaisen
kuukauden ensimmäisenä
sunnuntaina kello 2 ip. Johto-\
kunta kokoontuu tuntia aikai­semmin.
GSi:n Fort Arthurin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään Jokaisen
kuukauden ensimmäisenä keski­viikkona
klö 7 iUalla, 316 Bay St.
Johtokunnan kokoukset pidetään
Jokaisen kuukauden vijneisenä
keskiviikkona klo 7 illalla samas­sa
paikassa. Kirjeenvaihto osoi­te:
Tyyne Siilman, 316 Bay St.,
Port Arthur, Ont.
CSJ:n Timminsin osaston kuukau<
slkokoukset pidetään Jokaisen
kuukauden ensinmiälsenä sun­nuntaina
kello 7 illalla.
C S J : n Toronton osaston varsinai­nen
kuukausikokous pidetään Jo­kaisen
kuukauden ensimmäisena
. maanantaina kello 8 illalla osas­ton
huoneistolla Don-haalilla.
C S J : n Vancouverin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään Clin­ton
haalissa, Joka kuukauden t o i ­sena
keskiviikkona, alkaen klo
. 7.30 Ulalla. Kirjeenvaihto osoite:
A. Slven, 754 E. Hastings St.,
Vancouver, B. C.
C S J : n Sanlt Ste. Marien osasto
No. 5 työkokoukset pidetään Joka
kuukauden ensimmäinen Ja kol­mas
sutmuntai osaston omalla
talolla. 321 John St., ailkaeh kio
8. Ulalla.
C S J : n Beaver Laken osaston kuu­kausikokous
pidetään joka kuu­kauden
t o i s e n a sunnuntaina
klo 1 päivällä osaston haalilla.
Kirjeenvaihtajan osoite: i Lauri
Koskii R. R. 1, Worthington. Ont.
C S J : n Sadburyn osaston kokoukset
pidetään Jokaisen kuukauden en­simmäisenä
sunnuntaina. P u ­heenjohtaja
Oscar Männistö, s i h ­teeri
Hilma Mäki, osoite Box 354,
Sudbury. Ontario.
EI OLE OLEMASSA TOISTA P A R E M P A A L X A K E T T X K U IN
RUSCI TREATMENT STOMACH HEMEDY-lääkö '
Vaivaako teitä vatsa-, sappi-, maksa-, mimuais- tai virtsa-rakkokivut,
ohko teillä painostavaa'kaasua rintanne alla,
vatsahappoa, ruoansulatushäiriöltä, umpitautia, epänormaali­nen
vatsan toiminta, ruotudialun puute, päänkUm, katkera jä
hapan maku suussanne, kipua kylkiluittenne alla oikealla t a i
vasemmalla puolella vatsaanne, tai hennostuneisuuden tuntua
vatsassanne? ÄLKÄÄ ODOTTAKO HUOMISEEN — huor
mennä voi oUa l i i an myöhäistä parantaa millään lääkkeellä.
Ottakaa TÄNÄÄN heti teelusikaUinen RUSCI TREATMENT
STO.MACH REMEDY-läälMttä ennen jokaista ateriaa vält^
taaksenne enempiä vakavia sairauksia. Jokaisen henkilön
tulKi ottaa tätä lääkettä Joka kevät Ja syksy jäteaineiden
poistamista vatsasta, sapesta, maksasta, munuaisista tai virt-sarakosta
terveyden takaamiseksi tulevien päivien aikana.
T n S u ^^"^^ '^y^ästä tenreydestänn^ RUSCI TREATMENT
S ^^^^'^'^^-^äkettä käyttävät nyt tuhannet miehet Ja naiset
i ^ i ^ ^ °y^* täydeUisesti tyytyväisiä. Mikään muu lääke ei ole sen
Parhaat tulokset heti ensimmäisestä pullollisesta. Hinta $6
TT
Utaista.
ouinen. Kaikissa rohdos- Ja kirjakaupoissa Canadassa.
k»i I
BJ.
SS*
Iin
n-
%.
ij»'
ei-'
^\
tf.
0
li-ff"
ie-
9-
»•
\r\.
Beumaaitisten klpnjenrjs pakotnsten vUurilinen
M I Z A R H S A L VE
mZABB
Reumaattisiin.^ nivelreumaattisiinija' 1^^
Ja pakotuksiin, kipeisiin J a pakottaviin: hartioihin
Ja lapaluihin, kipeisiin käsivarsiin, kyynärpäihin,
ranteisiin, kipeään niskaan tai rintaan, selkäkipui­hin
•— lannesärkyyn, luuvaloon, ajettuneisiih tai k i ­peisiin
polviin, nilkkoihin; kykniln jalkoilMn. Käyt­täkää
MIZARH-salvaa, vastaärryttävää salvaa. Jo­ka
tuo märkää sisältäviä näppylöitä pinnalle. T u ­loksia
heti ensimmäisen käsittelyta jälkeen. M I ­ZARH-
salvaa ei pidä käyttää päähän, kasvoihin t a i
muihin arkoihin paikkoihin Ja se on pidettävä tar-iJtetflän
koin poissa lasten saatavUta aina. MIZABH-sahraa
l o t e M i ^ i o n ^ ^ ' ^ " kerran 7 päivän aikana .eikä joka päivä, Bfflssään
^ \!^fJn^°^ kaltaista salvaa. Hinta $5 tölkillinen. Kaikkialla roh-
« kirjakaupoissa Canadassa.
Meidän osoitteemme o n :
föSCOE PRODUCTS tlMITED (V.V.)
_»ATin;RST STREET TORONTO 4, ONTARIO
historiallisella pohjalla Ja etsiä tätä
"kantaisää" sieltä, josta se todella on
löydettävissä, koska ne arvätoikin o l i ­vat
selvillä sUtä. että "jäljfcf Johtlr
yat vasemmalle. "Kaapro Jääskeläi­nen"
— kirjailija A B . Bläkelä, 1862-^
1932 — alkoi pakinointinsavjo yli 60
vuotta sitten. Ja häntä vpimme pitää
suomalaisen sanomalehtipakinan pe­rustajana,
vieläpä lolstavcma sellaise­na,
sillä h i n o l i suturi synnynnäinen
humoristi. Huumori sai selkärankan­sa
Mäkelän luontaisesta taip^mukses-ta
itsenäiseen ajattelutm.C Voimme
täydellä syyllä sanoa Mntä filosofoi­vaksi
hinnoristlksi. Hänen humoristi­set
tuotteensa olivat tavallisesti vah­vasti
persoonallisia, omaperäisiä. J o ­ku
vuosi sitten satuin saamaan" luet­tavakseni
puheen, jonka mkelä oli
pitänyt 1880-luvun loppupuolella e-
Täässä opettajakokouksessa*.' Pohjols-
Savossa. Siitä näkee selvästi, miten
paljon ajastaan edellä hän oli silloi­sen
Suomen kulttuurityöntekijäin
keskuudessa.
" K a ^ o " p e r u s t i : > maineensa sano-malehtimiehenä
Jo 1880rloppupuolella
kuopiolaisessa Savo-lehdessä; Joka oli
silloin' vapaamielisten kulttuuriradi-kaalien
äänenkannattaja Ja jonka
toimittajana Ja avustajana oli mm.
Juhani Aho. Myöskin Minna Canth
oli niinä aikoina Kaapron aate- Jä
työtoveri. Yhdessä he 'toimittivat
"Vapaita Aattetta''^nimistä aikakaus­lehteä.
Kaapro taisteli sahomalehti-mlehenä
samojen aatteiden puolesta,
joiden innoittamia ovat Mltma Cant­hin
parhaat näytelmät.' Silloin ei vie­lä
ollut lainkaan olemassa työväen
sanomalehtiä. Uudet tuulet pääsivät
puhaltelemaan ainoastaan vasemmis-tovapaamiel&
ten lehdissä' j a jossakin
määrin kirjallisuudessa; '(Kuopiolai­nen
Savo-lehti Joutui Suomen kunin­gasseikkailun:
aikoina kokoomuslaisten
rahamiesten omistukseen j a se mer­kitsi
• tämäh aikoinaan -maineikkaan
maakimnalUsen lehden ideoloogista Ja
poliittista tuhoa. Lehdellä on-sittem­min
ollut vaatimatton palkkansa Suo­men
sanomalehdistön takalistolla).
Niinä aikoina. Jolloin Kaapro toimi
vapaamielisten lehtien toimittajana
itä-Suomessa, oli etualalla taistelu
pappis- Ja virkavaltaa'vasfeän. Ny­kypäivän
tavallinen kansalainen ei
paljoakaan käsitä, mitä'' slUoislssa
oloissa merkitsi poliittinen j a kirkolli­nen
holhous Ja taistelu "auktoritee^i-uskoa"
vastaan. Tämä iäistelu mer­kitsee
tärkeää vaihetta kulttuurihis­toriassamme.
Vasta kim näillä sa­roilla
oli raivaustyö suoritettu, saat­toivat
uuden ajan miehet menestyk­sen
toivein käydä tavoittamaan alue-r
Valtauksia toisilla saroilla. -"
r Tietenkin on sanomalehtipakinan
tuuliasteikko yli 60 vuoden kuluessa
suuresti laajentunut. Mutta sen vält­tämättömänä
edellytyksenä oli kaiku­pohjan
luominen. Edistyminen on
cittemmin Jatkunut vuosikymmenestä
vuosikymmeneen sen tmikaan kuin
lukijakunnan "musiikkikorva" on k u l -
tivoitimut Ja herkistynyt.
Kaapro Julkaisi pakinatuotteitaan
myös kirjain muodossa. Niitä on neljä
osaa nimellä "Iloisia juttuja". Joku­nen
pakina on myös hänen kirjassaan
"Muistoja Malkosaarelta".
Maan kapitalistisen kehityksen Jat­kuessa
Ja porvarillisten pUrien poliit­tisen
asennoitumisen saadessa sen
mukana yhä selväplirteisemmän luok-kaldonteen
kävi Kaapron asema va­paamielisissäkin
porvarilllsiesa lehdlsr
tSL mahdottomani, sillä hänen oma
kantansa kehittyi jatkuvasti vasem-mistosuuntaan.
Niinpäy.<^^ siirtyi
ratkaisevasti sosialistien leiriin ollen
myös 1899 Suomen Työväenpuolueen
perustajain Joukossa. Samana "vuonna
hän tuli 'Työmldien'^ päätoimitta­jaksi.
Tässä lehdessä hän:;'jatkoi po­liittista
pakinointiaan äoiaMä nimi­merkillään.
Työmiehessä Julkaistut
pakinat -edustavat poliittisessa kat­sannossa
hänen pakinatiiotantonsa
korkeinta astetta, koska hän työväen
lehden palstoilla saattoi ivapaammin
ttioda Julki yhteisfetmnalltelft" Ja po-liitilsi
» miel^lteitaan. On kttibenkin
muistettava kaikkiakin' työväen leh­t
i en siUoisla UrJ(rituksia luet^iessa
silloin vallalla ollut hallinnollinen en­nakkosensuuri.
Joka rajoitti-'erittäin
adkanuti sanomaldhtiensekä aiheva­lintaa
että kielenkäyttöä. Kellään e!
taantumuksen äänenkaiittojia l u ­kuunottamatta
— oi:£at'^tllalsmitta
esiintyft JuIUsesaa sanana 8lU| t a ­voin
kuin olisi baltmnot j a ' Icyennyt.
Joskus sensuuri esti kirjoituksenkin
julkaisemisen kokonaattUn.
heets suorastaan ahmimalla jt^yalitet-iuttUk
suorastaa ahmimalla Ja valitet-
Tssui tl
SOnTAKAA 5-6611
Kun tarvitsette kivihiiltä, halkoja tai presto logs, niitä saatte meiltä entisin kohtuullisin
ömnom ja runsain mitoin. ^ ^ ^
^okback Goal
S. COURT STREET PORT ARTHUIt ONTARIO
tuttu. Se johtui tolmitusvoimien
niukkuudesta. Ei silloin ollut; varaa
palkata lehden toimitukseen erikoista
pakinoitsijaa: Pakinoivankin toimit­tajan
päätehtävänä oli yleinen toimi­tustyö.
Jos een jälkeen aikaai»ja •voi­mia
riitti, voi kirjoittaa pakinan. K u n
työmiehellä oli käytettävänään Kaap­ron
veroinen pakinoitsija, öUsitietenr
k i n ollut oikea Järjestely asettaa pakl.^
nointi etutilalle, mutta siihenpä ei oI«
lut varaa, koska: lehden heikko ;tal9us
ei tehnjrt mahdolliseksi; palkata 'riit-.
tävää määrää tohnittajia.- "
"Hesan" täyttäessä vuosiaj jita-Sa-:
nomtssa esiteltiin Eino;:Zielno t siioma^'
laisen sanomalehtipakinan ;perU8tajav
n a i - - "Kukas-kissan hännän^n^siXA^
ellei kissa its&.'^ Suomalainen pakl^'
nakin muka perustettiin'' vHesän" idJ^
pien suojissa I Elna Leinon meticityk:4
sen runoiUJaiu mekaiklä-iuhtiusta^
me Ja olemme selvillä hänen pakinoin-;
nistaankin, mutta suomalaisen säno^
malehtipakinan perustajaa rhähestä^I^Y
saada muualla Imin- ^ e s ä n " palstoUtf
la. Kaapro nim. o l i Jkuuluisapäki-'
noitslja jo siUoln.vkun^Ijeinö-vi61ä|
pojan naskfUina eli kodlii hoivissa
juosten kotiltissa Ja;luk(en''läksyjäfiji;
Kaapro on^kiistattomasti Suomen '-pä-kinoitsijain
"kantaisä"'Ja'isä sellai­nen.
Josta Jokainen rehti pakinoi^ja
vei ylpeillä. Aitoa hu(mioriäa%^h£n
käytti hyvällä V menestyksella'mmifai^^
kansa vanhoillisuuden'Ja .taäntut^okf
sellisuuden ankaraan löylyttämläeen:^
Mutta olojen pakosta Kaajvon' tyd
Suomen työväenliikkeessä katkesi a i ­kana,'
jolloin hänen: oli erottava
Työmiehen päätoimittajan toimesta. Jo
1900, Ja tsaarin santarmien viritellessä
ansojaan hän onnistui viime tingassa
pelastamaan vapautensa siirtymällä
Canadaan.
Vuosisatamme ensimmäisen vuosi­kymmenen
lopulla hän vielä kerran
palasi Suomeen Ja liittyi jälleen .IV^'
miehen toimitukseen sekä / osallistui
monin tavoin työväenliikkeen toimin­taan
ollen mm. edystajana: Kotkan
puoluekokouksessa 1909. TyömiehessS
hän pakinoi vakinaisella otsikolla
"Mitäs Kaaprolle kuuluu?"
Itsenäisen ajatustavan miehenä Ja
luonteeltaan rehtinä oli Kaapro val­mis
lausumaan mielipiteensä myöskin
työväenliikkeen menettelytapakysy-.
myksissä — Kaaproksi häntä tavalli­sesti
sanottihi puoluepiireissä paki-noitsijakutsumuksen
ulkopuolellakin
esiintyessääiL Kuuluisaksi tuli hänen
lauseensa, että '!tyÖväenpuoluc cl saä
olla menettelytapakysymyksissä yh­teen
ääneen; määkivä' lanunaslatmia,
Joka sokeasti juoksee Jonkun keskei­sessä
asemassa olevan paimenen pe­rässä".
Se.oli Jokseenkin sama: kan­ta,
Joka esiintyi Eetu Sallnin^ mieli­lauseessa:
"Meillä, ei saa olla ketään
n i in pientä, ettei hänellä ole omaa
mielipidettä asioista, eikä ketään niin
suurta, ettei h^n mahdu oikeassa jär­jestyksessä
syntyneiden puoluepäätös-ten
puitteisiin." Työväenliikkeen s i ­sällä
täytyy Jäsenistöllä olla täysi
mielipidevapaus Ja keskusteluvapaus
— myös lehtien palstoilla —, eihän i l ­man
niitä voida'edes vakavasti puhua
mistään Järjestödemokratiasta. S a *
(linnokratian edellytykset Suomessa e i -
vSt. olleet erikoisen kehuttavati
'*;Suomen kansa on katekismuksen
voimalla kasvatettua kansaa"; sanoi
hän. Ja tästä Johtuen laumareagoin-n
l n Juuret ovat syvällä työväestönkin
piireissä. Laumavalta ja kansanvalta
vuorostaan ovat kaksi e r i asiaa. M u l
naisessa Kreikassa sanottiin olleen
käytännössä "välittömän kansanval*
lanV, mutta todellistmdessa se oli tyjr-
;piUistä laumavaltaa.-. lammaslauman
nykimistä (kellokkaan antaman mer-;
kin mukaan. Mutta se kehitystaso.
Jolloin työväenjoukot kykenevät ns. f i-losoofiseen
asennoitumiseen, edellyt-iSA,
pitkäaikaista sivistystyötä.
Viimeistä kertaa Suomessa olles­saan
Kaapro saatiin kerran luennoi­maan
/Kuopion työväenjärjestöjen
luentokursseille. V Luennoissaan hän
k ^ t o i mm.'- Amerikan suomalaisten
siirtolaisten'olaista Ja moittf näiden
Ltyl^ä.asennetta kaikkea hehklittä työ^
t^iimhtaan. V Sanoi;-et\eivät';^e;>t^^
ärv<öa' miUekaäTn muulle kuin ruumlU-U^
e.työUe; lapiotyöUe.'>«n'etsä- Ja
Ica^ostöiUe yms..J()lsia iteekiiii: kävi-
.viit;?;lM[uun kaiken ;he^ lelmaavait k c l -
nottieluksl. frÄflnuälsln* ^ailtutbltoto^^^
'ti^pastvat : : s^
jraön herraksi;^^^
enkä^ kaivostÖilUn "^?l$aaprv nim.^^^
Jp ehtinyt, tbuu^ ns/henUsiiniölKini
i^iktuT ei tosin öll|i|L; :afr,an/ outo^niu^
naisellekaan, kosla ,qli - $rlioppUas-
^i^Minaan oil^t Irakeim
vlo^en aikana.'^ H^nrkntoi\vimoltta-'
^ h s a nalkuttajia: '"Jos minut i«ki)l^
;iatte lähtemään käiv(^töihln, on Ailt&'
.teille pelkkää>&hlnkoa.<8lll& liian mi:.
hKiSiellä kekiV Jolnkim.M^
deh;i:kon«eh, -'Joka taas. 'vie; työpaikan
monilta sadoilta työmiehtltä". Eri­koistietoja
vaativien töiden leimaaml-heh
"keinottelukisi'^ oli kovhi ristirii­taistakin,
sanoi Kaapro Ja lisäsi: " K e i ­notteluahan
tuon teorian mukaan on
sekin, kun metsätyömies menee pui­den
kimppuun tehdasvalmisteisen k ir
. veen Ja sahan kanssa — rehellistä pe
liä tietysti oUsl järsiä hempaUlaan."
: Joltakin vuosta: Suomessa*; oltuaan
Kaain-o Jälleen palasi Canadä(E(n,Jon-ka^
mullissa pari vi^osikymmentä; myö­hemmin
sai viimeisen lepopaikkansa^
/ 'Ei/ole kunniaksi Suomen ^työväen-'
UikkeeUe, ettei A. B. Mi^kelästä, tästä
rohkeasta uranaukaisijasta Jätäisteltr
jastft. ole saatu aikaan minkäänlaista
eläinkkcrtaa. Vankilasta paiattuaah
olisi ::Edvard Valpas ollut valmis sel-lalsep
kirjoittamaan, Jopa hän oU s i i ­hen
^jkerrassaän innostunutkin. nllnT
kuin Mikko Ampuja toista'vuotta en­nen
kuolemaansa minulle kertoi. Tar.
kottiilueen'tarvlttavat varat myös cdisl
fiflloinollut helposti saatavissa, mutta
ne. Joilla asiassa oli päätösvalta, eivät
olleet ^tilanteen tasalla, vaan. pikku­maisuudessaan
ehkäisivät hankkeen
tpteuttamiseiv Kuitenkin olisi Juuri
Valppaalla ollut parhaat onnistumi­sen
edellytykset Mäkelän elämäkerr
ran kirjoittajana, koska hän tunsi tä'
män hyvin oltuaan kahteenkin: ottee'
seen työkumppanuksena TyiSmiehen
toimituksessa. Puhtaasti asiallisella
kannalla pysyen olisi luullut voiiavan
olla iloisia, kun sellainen asiantuntija
Ja kynänkäyttäjä kuin Valpas oli teh­tävään
saatavissa.
Työväen Sivistysliiton taholta tie­dusteltiin
pari vuotta sitten henkilöä
JOHTI VOfMISTELUNXyTOSTX
Ulttojnhlan niUsten: yhtelsvoimlsteln-esitys,
Johon ondUstol 78 tyttöä eri
«eorotsta^ «aoritettiin hyvin' otuMn-neestl
f Jack-'Hyniandcrin^' J
Esitykseen osaUistuI etu^Uteft 16-U-vnoUalia
tyttfi^ JoU» paUdtttln val­uvin*
soosionoaoiiukaln esityfcaettatn.
Mäkelän,,plenjolsqlämäkerran kirjoit-taJ&
ksi;^Koetin^sUib(n talvuuttaa suio
Wui>Uj'oen\dttejiaäan> tehjlävän vas-
.t^iiiL rNyltyCKnelMtä. hilnellft olisi
siihen päthaatetlellyt^kset MäkeUn
aikälal^nb;':to^un^aikynänkäyttä•
iähä^Ja huuteötllDtfilJMlsent^ mieheni
hän:: py^ylsi> v a ^ l f i ^ ^ ^
•uutta' 'Vastaavan kuvauksen, ^ u n
kuitetiklh joHain^n '.elämäkerraUlseri
Itirjoitt^n^^vialmist^lu^un liittyx vtilt-t4^
ttöinä;iä osana/aineksien kerää-
MinenV'ei * SUlo >.WuoliJoki tuntunut
olevarirtehtävälinitklu]^,'^^
tosin tiedä, onko sitä liänelle ao, U>
hblta tarjottukaan. ' -'
Elämäketrallisten kirjoitusten vii­västyessä
niin pitkälle, ettei ketään
kuvattavan aikalaiista enää ole tehtä^
vään saatavissa. Jä& työn suoritta tär«
keiltä osilta arvailujen varaan Ja siltä
ovat tuloksena monet erehdykset.
Henkilökuvasta-ei tule lainkaan "nä­köinen".
Siihen saattaa hyvin hel­posti
tulla mukaan sellaisia nauretta­vuuksiakin
' kuin S. Sosialidemokraa­t
i n erään toimittajan äskeiseen muls-telmakirJoltMks
«eh Eetu SaUnista. Tä­mä
historioltsIJB nimittäin sanoi ole­vansa
tilaisuudessa -^lastamaan un­hoon
Joutumastja tärkeän todistuskap­paleen^
V JiJttämäUä' /kirjoltukjieensa
"&etu^, S a l l n i n e n n e n ' julkal^nfiatto-man;
JiirJolt\iKsen'V)a Uitti sitten kit^
JoltUks^^enaa'~'YtJö 'Mkellnin kir­joittaman
tilannekuvan. ^Jonka tämä
julkaisi ömaUa'nimlm^klllään:;o^^^
laisessa Kansan 'Tahdossa si^ksyllä
1917.
Kalle Hämäläinen.
SVOI^N RUOTSNKIELINEN'
V4E8T0 VAHENTyNYT
Väestölaskenta on osoittanut^ että
ruotsinkielisen väestön osuus i: koko
Suomen väestöstä on ainoastaan 8,6%
oltuaan tähän asti; 9.6%. Kuntien
kielisuhteissa, el tapahdu, paljonkaan
muutoksia. Keravan Ja Lohjan Jcaup-palat
muuttuvat kuitenkin vuoden
19S3 alusta yksikielisiksi j a Sipoon
kunta kaksikieliseksi oltuaan tähän
mennessä ruotsinkielinen.
— Entiseen aikaan kesti Montrea­l
in ja Queibecin-välinen purjehdus-matka
kolme päivää. Laivat ankku­roitiin
yön ajaksi Ja matkustajat me­nivät
maihin nukkumaan.
mm •mi- mi
T i h i n BtifiM MMtmom rafcennnkiecn liittyy ny-kyaikslnen
olkoasa sekä »var» |a fcäytiiitiöninett
luionejäriestya. Sen hnoorfstot soveltavat yinsial-maU
mmta» penuOOei sen JskaJnea boonebto on
Msenilnm, omine yksltytf-tiiä&nkäytäriaecn.
g—sakhi taMmeiftoaaa on o d ^ flUkmluMiietla,
«feriEcfohaone, »van MU» Ja Mpyhnone; Ofa»-
MiOnmeH, jotka afiaitaevat rakcnonkMa fcca*
koksMsa, ovat byvliivalaW«)» leveillä ikkaiMllla;
J«kaisesM makanbiMnecani '«M»' yfcsi tai lOaeanq^l
vaatckaappL Hyvfai liiBavst kelUläi antovat Mbi
•etoi* hyllyUlaSy TskaaiilänMytävistä pääsee am-fcavasU
saersan kelitläta, K^farfSM en Ulä» va-rasto-
ja ftyyfctopi—hik>iM»ile..
Knnkln höonclstM lsfUa^int*-ala Ml l;019 B^IM'
Jalkaa; kok*raknurakscakmrtloJitlkaUlaanfMSO.
TarritiavM pUnistakiiet voi saada alhalseil* nak-solis
Ccnttal Moirtfsfeaad iloaxinf ConH^
ulslä tahansa Hfasiott».'
titetalna,. elp^cuiuj 7p, ~ Tu^da;^, ^yjbust;?,
p i i
PontMcan fcdHtäiä
kuhidaii ^Uem»i "
. H«WBkL — 'xskettäin: vaUttiin
KuuronlfCMken inm^fui sihteeriksi J.^
Oikarl. j o t a oli aikaisemmin holta-^
nut tätä tointa' kunnanhallituksen
puhfienpjhtajan' viran ] ph«}l^ luotta-;
tnw8toUnena. Olkarin. vlettämä Juo-j
potteteva elämä virantoimituksessa
;on aikaansaanut yleisty paheksumts^'
ta varslnki^;|cun hänet tu<^mlt$lin
vlimQr syksynä sakkoihin pontikan^
peittämisestä Ja Juopumuksesta, v i ­rantoimituksessa.
Virkaan' o l i i l ha-,
''kljaa. joista maälalskunUen lUtto oli
asettanut kaksi pätevää hakijaa O i -
jkarin edelle, jnutta sosialidemokraa­tit
j a porvarit valitsivat pontikankeit-täjän;
Jota äänesti myöskin valtuus-
-toon kuulvva raitUuslautakunnan p u -
iheenjtihtajaliin.'
10,00a m. syvyydessä
runsaasti elämää
, Tanskatoinen syvänmeren tutki:
musalus roalath^a ilmoiUaa. että
I n a a l l i ^ fl^vjmmän meren pohjalla
on tavattu elämää. Sähkeessä k!^'
rotaan^ että amerikkalainen profes-;
sorl Clfiude Zohell dn tavannut ns.
PUippilniert Syvähän {Kthjt^a bak­teereja
lO^OOq^njfetrin/syvyydessä;
nen on' onnistunut pitää hengissä
bakteereja 1,000 ilmakehän painees­sa
luboratorlossa. ^ ^
: Niiden merkillisten eläinten Jou­kossa,
ajolta merentutUmusalusrOa-:
lathea"^ tuo mukanaan on valtavan
.suuri etana. Joka on saatu 3,00(| m e^
r i n syvyydestä, etanan p l t m u o i i 30
sip. Ja leveys is—2o' sm j a se osaa
"^uida. Tällainen uiva etana on ainoa
'laatuaan.
kysynlä t||)tl|t' '
^qlla käytetant leääätSVdt^M SQO ddti-^i^.
l a r in ar^ol«M\iiii^.>S^
essa. Kosta'ostajana ä oliot jriui&futvi:
autoa sai hän käytetystä käänUJvät^Ul
äutoii^;myyjälle. , a ^ ^ el ^'j>h' >|
keutettu aientanuum auton h l n ^ i O d / . ' - : ; ^
dollarilla, mutta Whänr ottt vastaan
vanhan kääntöveitsen tuli kaiipastif •^ij^t
"laillinen." isypi?
' Berliinin, et^)dai|t^titkih ovat v U ^ ' ;;
mlstautuneet ot»mtftU»-viiälaattie8tiM>Ti>^'^$
^ywdettiln|pä^
puolilta maalimaa! ' Maanaiitaint^
elokuun Q p?nä klo l 0 , pn pi^lk»Illstti|^^V;
esperantistien ^toimesta ^Järjeste^^^^
yhteinen tutusiumlstllalsoua iTt^qr
sl8taner"-ravlntolas8a» >Jok» 8lJal(ae^\,,
aivan FriMrlehkträ^ .asemarak^f: ^ \
nuksen vlerbsä^liinlakeskustassi^"'
AVIOmTTOpK
VtHlTÄM
tyttäreni' '
Anni p
AUänViiisänen
Suoitn.' E v ; Luth. kirkolla. 33 fOxii
Bt K i i l K t a n d l M e . p n t , . lauantalnjt
elokuun I I p t « f W o ' « l.p: : ^
K a l k k i tilaisuuteen «aapuneet
tervetulleita vlhkläiskähvUle kirkon
alasalUn.,vilikUnl8«n-Jälkeen.
, s-vi}
r HÄXKUTSU
SU;
Tähen kutsumme sukulaista. Ja tuttavia'saapunmantyttärtnme:
* HELMI HELLEN gppERENAN.
^ ja poikani* ' -« -
CLliFFORp BOpMHOVfeRIN >
häätUalsuuteen elokuun 2i, p:nä '»5i; .Steelton-^bfUilUlQ. » t John
St., kello 8il0 lllaUa. ' ' ' ' ' 1 "
Nämä häät on taksoishäät. sisko Ja veU viettäVäthältään s a s un
aikaan. Edwin Sodercnan häätkutsu oli Jo altalsemmln^Uhdessä.
Mr ; j a Mr s . Ar v id Spdercna,. Mrs;' iferh;Booadipwer,
Sault Ste. Marie. Ont. / . ; Saul^flte.Male,-Qnt.^
•m.
Olemme saaneet Ja^i^^. lähetyh^n
SEVEBI Af^AirrkE^ .
SUOMALAIS-ENGJUU^ILiu^TA
S A N Ä k l R i ÄA
FINXISH-ENÖLIsil
D I C T I O N A R Y
Tämä sanakirja käsittää 957 siyii^, ollen täydellisin J a
monipuolisin Suomalain-Englantilainen ^sanakil^ajnim
on säätäkeissä. • . ' ^ ..
Englanninkielen oppimiseen sUo^läi$illcfsiirtoläi8i^e
täsää maassa on se kieliäniätön s^väli^^* ^ Myps Oaliar
dassai syntyneille suomalaisille lapsille^ jotka harrastava^
ia haluavat säilyttää äidinkielen, on iämä sanakirja talr.
keä olemassa.
UUSI HjaXTh f 12.<^
TUätkaa osoUteeljtei ; '
Wm PUBUSHINe CQ. LTD.
P.O.BOX6» . , sjm^mx.ommP
> 1'
UUSI
SUOMALAISIA COLVI^lJi-ISVYSA .
Kutakin allamainittua levyä on rajoitettu määrä:~ tilatkaa NYTl
OY 41 Taikayö, taofo, laot' m, Malmsten ' ' ^
Snmajen saari, gknr-Foi^ laaL E. Bfalmstea
o y 43 Savlydn torina, valssi, laifL E. Malmsten
Soile knkkll Wann}smaa, valtti^ laoL E. Bfabngten
OY 68 Onnentnnne, valssi, lagL E.'Malinate»'
ailfc^ samlUnen ootf^ fang»; laoL E, Bfalmstea
OY 78 LopimoUHd-Kan-Kä. jenkka, laoL'Matti, Jonp,
Poika am lähti lännelle, J^nkka^ bä^VHMt iarVk
OY 84 YÖ-OnrokkI, tongo, laUL E. Bfalmsicn
Uneksijan vabsi, istiL E. M^hnateis.
OY 88 VekkaU Ville, polkak, lanl. Matti im
«rmylle, jenkka, lanl. MMti'jTiiimi'^
OY 108 AnaftsenmenniLp«ll(lM^laqL'af#Mliurn
Pomlaea t^lUnl^iil». jenU^ laSTu^Jai:*»
I^Y 118 Bio De Janeiron neito, tonro. laoL MatU Jnrra
Oot aarinko mnn, TSISBI, läaL MatU Jarva
OY 178 Blemarasla, polkka,'laoL MatU Jorvi ^ ' '
Kampi ompi paren^l, jepkka, laoL Mattf Jarva
OY 198 Stop tykkänään, polkka. laaL MMM lonra ^
Tuhlaajapoika, Jenkka; laot MMM J^arva
DirtU tlorJa» kyytiä, polkka» laaL.l^itMJiBrirK -
«dUnl katsot. Jenkka, tooL läittT Jnrva
OY 225 Paakarin polkka, UoL MalU Janna
Postimiehen Jenkka, laoL Hattl^ J o ^ '
DY 220 Meinä on Ja annetaan. Jenkka, lasL MbitU J a n*
Eik» lähdetä pUUoMen MmnaanT Jenkka, iaol. MM4I Jarva
DY241 Ethän tykkää pahaa, polkka, laal^ MatU Josiv»
, Olin minä ennen mainion, Jenkka, laoL Bfätil Joiya
DY 248 Ota Tivoilasa, polkka, 14ot Mattt Jorr» ,
Kaksi on mättäällä mansikkaa, jenkka, laoL Mattt Jmfva
DY 289 Tunnetko temmen. tangii», laoL E. MUttMteB '
Kola baavaafahti taUlaa, .valMl, laaL.E. Maimtaa ^
DY 284 Kon lähden iMs. Unga, laoL E. Malma<*a
HUJaisla haavetta, falari, laoL E. Maloipt^,
DY 268 Jää laokseni, toaco, laot E. Maintt^ti*^ ^
Saariston tyttd. merimlMvaissI, laoL K. Malmaite
DY 267 Käyhäa pojan perintä, polkka, laoL MMM. JTfrf», ^ , "
Mäkb^rakeataKJenkta, Iaol, Matti Jona ,
DX 268 Mfsalhnaataanaa JcM^a, laoL Mattt Jarva^'
:\. K««t&^
' Lähetämmtf levyjä kaikkialle Canadassa. " i
HINTA $1-25 KAPPAtE
(Ostajan maksetti^va lähety^ulut) , , .
Postitilausten tulee käsittää'vähintäin Icolmeleiryä
Tilatkaa Moit^^lla:/' '
1^
l i
mm