Vapaus, March 17, 1953

              Sivu 2 Tiistaina, inaaJisk. 17 p. ~ Tuesday, March 17,1953
i i 1"
«1
l i i '
ilipi
:|i
i l '
II;:
m
m
ff?'
f f t l
m
ii u
l i
m
amSBim XOdejMDdent Xiobor
Osssa of flnnisb Cansdlans, Es-teUltfiea
Nov. 6, 1917. AmoxizeA
«econd c l a » inaU by tbe Post
OjUiee Department, Ottava. Pub«
Uaed, tbrice 'BsreeUjr: TUesdaFS
TThundaj» « o d Gaturdays by Vapaus
BaUisliiog fkmpany LUL, et 100'102
Sba 8t, W 4 eodbury, Oot, Canada.
TeJephones: Business Office 4*42M
Editoria! Office 4-426$. Sfsnager
Sulcsi. Edltor W, EUund. MaUTns
eddLregs; Bo» 69, Sudbary. Ontarip.
Advertlfllng rates upon appJlcatlral
TransJation free of diaiBe,
TILAUSHfNNAT;
Canadassa:
YfadysvaUolBsa:
Suomessa
1 vie 7XW 6 k k . 3.75
3 k k , 22S
f Vk. O i » 6 kk. 4.30
1 v t e S ^ O k k . 4.7S
' Huomattava merkkitapaus
Pääsiäispyhien aikana, huhtikuun 4 ja 5 phä^ on huomattava
merkkitapaus. Silloin pidetään täällä' Sudburyssa Canadan $uoma-lalsea
nuöronman sukupolven ensimmäiset näytelmäkilpailut, miksä
n^Jidääh kaikkiaan seitsemän tai kahdeksan yksinäytöksistä näy-telmääi
joista toinen puoli englanninkielisiä ja toinen puoli suomen­kielisiä.
* • '
P' ja kilpailtavana on ymmärrettävistä
h y i s t ä vain näytelmien esi eikä niiden sisältö saapuu laajalta^
alalta. Torontolaiset nuoret esittävät ainakin kaksi näytelmää, mutta
mahdollisesti (ja toivottavasti) kolmekin näytelmää. Sudburylaisst
nuoret ervätlialua olla juuri sen huonoimpia ja niinpä he ovatkin lu­vanneet
vialmistaa kaksi näytelmää tähän näytelmäkilpailuun. 'Por-
^ tulossa yksi näytelmä. Samoin Soosta ja toivottavasti
myös Beaver Lakelta.
-r . Tämä on nuoren väen ensimmäinen näytelmäkilpailu, mutta ei
^^miiastikaan viimeinen. Tosiasiassa voidaan luottamuksella sanoa,
että kansallisia kulttuuriperinteitämme kunnioittava nuorisomme t u - ;
lee vastaisuudessa järjestämään vieläkin t^laajemmassa mittakaavassa
tällaisia näytdmäkUpailuj^ ja -juhlia.
Saapuneitten uutistletojen mukaan,nuori kaarti oti valmistunut
suurella innolla Ja huolella näihin näytelnfäkilpailuihin; missä meillä
o,if varmasti tilaisuus nähdä hyviä ja mielenkiintoisia esityksiä. Tä'
iQä on luonnollisesti hyvä. Mutta me muutkin, n.s. "suuren yleisön"
mieliet ja naiset, varsinkin-me sudhurylaiset, voimme omalta koh-dältav/
itne auttaa tätä nuoren väen ensimmäistä suuryritystä. 'Me
'voimme rohkaista j a innoittaa heitä siten, että annamme iälle ensim-maiseUe.
nä
Pitäkäämme siis "Isäntäpaikkakunnan" mainetta ylhäällä siten, että
ijteiinäipmevsankoin^^ j ^ ^ katsomaan^mitä nuorison toimesta voi­daan
rajippprvaloj^ takaa meille esittää. Tämä sitäkin suuremmalla
^ l l ä , kun tiedämme, että nuoret näyttelijämme tulevat .antamaan
ijlieiile hyvin''^koko rahan" edestä.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Mn. fiandr» MäU f^dteitiysta
täytti eilen 71 vuotta.
Aksel Kivinen. Xoner Lake, O nt
(ennm R. It. 1 Worthmgton), täytu
75 vuotta maaliskuun 16 pnä,
teva, jr^uOdiols, webt2rs Ck>mer8. B.
C, täytti 60 ^ o t t a ' maaliskuun 9 pnä.
Yhdymme sukulaisten^Ja tuttavieit
onnltteluiblni .
Mitä muut sanovat
EBI LAKI BIKfiAILLE
IA TOINEN KOTHIUrE
; ''SirSa K i l l i s in järjestelmämme har­vinaisuuksista
on se ero minkä £e te^
kee rikkaan ja köyhän välillä sallien
vaihtoehtoisia tuomiolta' annettavan
«ionista eri rikkomuksista. Syyllisek­si
Julistamisen jälkeen ron tuomltuUa
usehi mahdollisuus valita sakon mak­samisen
j a vankilaan menemisen väf
miä. Jos hänellä ott rahaa maksa^
Farifieatainen sodanlietsonta
Suuri ulkokultainen farisealainen ja poliittisesti täydellinen pa-llana^
toryjohtaja veresti;Drew on maaliök. 11 pnä Toronton •Klwanis
^ l u b i n "veljeskokoukscssa" pitänyt matalamielisen ja ^urjan pu:
Ijeei), .jossa hän -—vanha; sodanlietsoja — yritti jumalansänaniija
Jveljeyskäsittcideil*' varjossa lietsoa vihaa ja sotahenkeä eräitä toiiia
Ijaiisoja ja yleensä työväkeä vastaan.
I .Uimatea/.'««Ijeysviikon'.'..vihan, ja feodaalietsontaviikoksi-niitä
j i a i ta j a kansoja vastaan, jotka • sattuvat ajattelemaaij yhteiskuhnal-
^ i s t a kysymyksistä toisin kuin iiäii itse, eversti Drcw lainasi joi­hin
lauseparsia elijuskoniojt^ piloilta,.^putt^ unholMi sen, että nat-i^
etDainen kir^r^smies>opetti' rakastamaan- myöä' "vihollisia •kuiiv> ys-
&viäilne,'Äillä mitä hyi^ääon rakas:aa vain ystäviänne, sillä" pakanat­kin
tekevät samoin." > / V , . ' .
> kuin;suuri farjsealai;ien konsanaan ja kiittäen
imalaansasiitä kun hän^'ei ole yhtä paha kuin toiset", eversti Drew
sitti eri uskonaloilta seuraavia lainauksia:
i^^'1CTislitytt""Mitä'odotatte toisen tekevän teille, tehkäise mtiille^,
-s{l&:g%fipQ)Mtairti4ki:.-^,;:
i Mebrealalset: "Mikä loukkaa teitä, älkää tehkö sitä toisille . . ."
5 Budhalaiset: "Xlkää loukatko toisia sillä, mikä aiheuttaa kipua
tfille."
• Consufialaiset: "Älkää tehkö toisille, mitä ette halua tehtävän
teille:» ^
f* HindiHaiset: "Tämä on velvollisuuksien summa: Älkää^ tehkö toi •
sille sellaista, joka teille "tehtynä aiheuttaisi teille kipua."
-, 5 'Muhamettilaiset: "Kukaan teistä ei ole uskovainen, kunnes ra-ii^
statteveljeänne kuten itseänne."
J (Näiden kauniiden lausuntojen kuolleeseen kirjaimeen vedoten
wersti Drew unhoitti sen, että niiden henki velvoittaa rakastamaan
niyös "vihollisiamme" j a tältä ulkokultaiselta kannalta tämä sotainen
t$ryjohtaja teki sen pakanalliisen yhteenvedon, että maailma on ja-r
laantunut " h y v i i n " ja "huonoihin'^ niaihiij -^^ jä että^^ ta^^ '^y-
>9eri" maiden täytyy Wall Streetin rahamiesten sotalippua seuraten
a^eistua hampaisiin asti, lietsoa vihaa ja eripuraisuutta toisia kan­soja
vastaan, kahlita kalkki kotoiset rauhanpuolustajat) jotka hän
Idmaa summassa kommunisteiksi— ja odottaa, että tällalseö'öhjel-njan
perusteella meille muka aukenisi taivaan valtakunta! _
i Jos koskaan, niin tässä on lausiuttu turhaan Herran nimi ja se
palauttaa meidän mieleemme natsaretilaisen kirvesmiehen opetuksen,
cftä "eivät kaikki ne, jotka huutavat Herra, Herra, pääse taivasten
-valtakuntaan."
f Lilan selvästi on tässä nähtävissä Raamatun sekin toteamus, että
"ne jotka tahtovat Simit pettää, lähestyvät Sinua vanhurskaan bymy
ImulUlaan ja Jumalan sana kielellään, vaikka heidän sydämessään
asuu petos".
; Ja kun eversti Orewn sydämessä asuu petos, kuten Raamatussa
liSmelaislstaan sanotaan, hän — eilinen Mynchenin mies, on nyt tuo-nlltsevinaan
vuoden 1939 rauhoituspolitiikan ja sanoo tekopyhästi
efadellen: Älkäämme uusiko sitä kohtalokasta erehdystä." f Tässäkin tapauksessa hän "unhoittaa" selittää mikä oli Myhche-
,petoksen ja siihen johtaneen rauhoittamispolitilkan "erehdys"'?
^Bitlerfä aseistettiin h.s.rauhoituspollfiikan perusteella siinä mielessä
j a toivossa, että hän tuhoaa sosialistiset aatteet Euroopasta, mukaan-
Iij^en siihen, myös Sosialistisen ^ieuvostotasayaltojen itlHön.
• Ja mitä eversti Drew vaalii nyt? Juuri samanlaista^erehdyksen
J4 perikadon ohjelmaa — Saksan militarismin mudelleen elvyttämistä
s^nä toivossa, että voitaisiin taas lähteä "vapauttamaan" Kiinan, Eu-r
^ p a n kansandemokraattisten maiden ja 2s'euvostolilton*kansojä, t s .,
e|tä lähdettäisiin väkivalloin viemään vIrkaheittoaChlangKai-shekia
takaisin Kiinaan, mistä kiinalaiset hänet heittivät historian roskatun-kjolle,
jne.
g Me uskomme kuitenkin, että Ghiang kai-shekia on yhtä vaikea
sjada takaisin Kiinaan, kuin on saada V'ehäjän tsaaria ja hänen mä-hovinsa
Rasputlinia takaisin Leningradiin.
hän eakkonsa ja menee matkoihinsa:
jos hän on rahaton. Joutuu hän vanf
xilaan.' — Saturday Night, Toronto.:
"EI KOBPPI K b B P iN
SILMUA NOKI.:.*
Khtppfen jättiläUmälndxvterä^^
tymä assisti Saksan kahteen maail­mansotaan
ja tuki Hitleriä^ Toisen
maaibnansMlan jälkeen voittoisat Uit.
tola'set tuomitsivat Alfred Kruppin
"sotarikolliseksi' sen Johdosta; että
Knqjp oU käyttänyt alistettuja kan-
'sakuntia "orjatyövoiman v lähteenä ja
rosvonnut teollisuuslaitoksia nateieii
valtaamissa maissa.
Liittolaiset .ryhtyivät ••hajoitta­maan"
Kruppin yhtymää, mutta äs­kettäin
esittivät • sopimuksen" Alfred
Krupp:Ue Jonka hän allekirjoitti,
' Rangaistus' hänen sotarikoksistaan
el ole kovinkaan raskaa. Tiedotusten
mukaan sopimuksessa annetaan hä­nelle
takaisin teoUisuusomaisuuksia,
joiden "ar/loidaan olevan $150 mil­joonasta
*3C0 m.ljoonan arvoiset. —
Labor. USA.
I ' ^ L .
Mik9i Näpcilissa pn\
3,0C(o atnenkl^laista.,, ,
I W ä ä i i n ^ ä f - i - iiWlppumaton se^
taaattori iKSorse ja demokraattinen ss-haattbri
tiong-kertoivat helmikt IA
|)nä cbnftätlSssa, -että joukko pttolus-tusminst^
TlöH'körkcä*arvo:sla npseet-kltä.
oU yrittäliyt estää heitä/otta^i
&lasta puheeksi .sen vrahantuhlauksent
jonira-. he xkatsolvat^ivoineensa io<)eta
Amerikan eri tukikohdissa ulkomailla.
' tMiorse Ja Long'-ovat-^esittäneet h y -
^ krUtilUsen rtiportto'tälla,l8iin iuklr
kihtiin tekemänsä^ tarkastusmatkan;
jälkeen. Me selittivät» j,eitä satoja
rtlljooneja dollareita ja tuhansien
amerikkalaistensotllaiden aikaa tuh-lataati
siellä tyhjän tähden.
Molemmat senaattinrit sanovat e-delleen
turhaan yrittäneeni saada
fcelvnie, minkä tähden 3,000 nilestä
Amerikan laivastosta on eijoltettu
Napoliin. • 'Eräänä selityksenä näyt­tää
olevan, että he ovat siellä iukeak
seen toisiaan."
essa
VAtnOMHE lViVVS IA VOISIA
Lenin j a Stalin kävivät vuosikausia
vaikeissa maanalaisissa old.ssa:^ tais­telua
Venäjän kansojen VäDauttanii-seksl
Itsevaltiuden ikeestä, tJat&error
Jen Ja kapitalistien sorrosta. Lemnin
Ja Stalinin' johdolla neuvostokansa
toteutti valtavan käänteen Ihmiskun­nan
'hl8tor:;assa, teki - K ^ u n kapitalis­tisesta;
järjestelmästä maassamme Ja
lähti kulkemaan uutta tietä, sosalis-min
tietä; Jakaen Leninin t y j ^ Ja
kehittäen alituisesti Leninin, -oppia,
Joka 'palalsee puolueelle ja neuvosto­valtiolle
tietä eteenpäin, toveri Stalin
johdatti maamme sosialismin maail­manhistorialliseen
voittoon, mikä ta­kasi
ensi kerran ihmlsyhtelsktmnan
vttosltuhansla kestäneen olem^^o
lon^aikana ihmisen harjoittaman toi
sen llunlsen Tllston hävittämisen. Le­nin
j a S t a l ln perustivat maailman en-flhmnäisen
^ölälsten Ja talonpoikien
valtion, meidän neuvostovaltiomme.
Juudaksen kohtalo
—• hukuttautumiiien'
Philadelphia:. — Juudateet joutu­vat
kaikesta" päättäeti omantunnon
vaivoihin. N i in arvellaan tapahtuneen
ainakin sille JUudäksdle. joka h u -
i u « i täällä' i t s e n i . Tässä tapauto-
3essa oli kysymyksiEaÄ vuohi,.Jonka
J • Se et onnistu sittenkään, vaikka toryjohtajamme esiintyy farisea-l^
sena "uskovaisena" ja selittää "isoja kirjoja" samalla tavalla kun
Sd vanha vihtahousu selittää Raamattua.
BtloJkatalrpeiden hinimt
iM^iämeet. Britaniuassa
< tJjitdott' r- -mUitiftseu antamat
jtfiralUläet «numerot -osoittavat, .että
•€!llrjjjpnd<6M8ttUUtftatsotisivat Bri-imaJOd^^
13 pro­sentilla.
Vaete^ hlimat
Ankara kuivuus.
Espanjassa^'.:'V
Bfadrid.—(Melkein'yU^E^ on
Jo kuukauden ajan vallinnut ybtä-
^mtttalnieti < autlheottj?aistey'^.CT
d<*ta aäi^^^
ivaUnittamaan ankarasti kaikkiin k y l -
(Välhln.
nimi oli Jomdas ja jollia oli vakituinen
Juudaksen työ. Hänen tehtävänään
oli •• 'johtaa lampaita terurästuspa!:'
kalie eräässä täkäläisessä teimuttus-laitoksessa.
' ; •
Juudas joutui eräänä päivänä le­vottomaksi
Ja Jiiin hän pääsi jollakin
tavalla terurastuslaitöksen «äkopuo-lelle.
kulkeutui dJhivenity-sillalle.
Josta hän hyppäsi Schuylkill-jokeen
ja hukkui.
Suopon miehet ovat
Vaasassa urkkimassa
työväen kokouksia
Vaasa. — (Helsingistä lähetettiin
tänne tammikuussa suöjelupöliiisin e-dustajla
tutkimaan täkäläisen s^Qje•
luskuiman toimintaa, mutta tutki­muksien
tulok^ta ti Jiilkiisuutcfeh
ilmoitettu mitään. . • ;
\ (%ttääkin sUtk, että a ^
I^n/'raasalalsen alaosaston, huomio
on kiintynyt m u i ^ asioihin kuin ri-,
kollis^n suojelu^unnan puuhien tut­kimiseen.'
Niinpä vaasalainen yUetsi.
vä Arvo VUtasaart on viime aikoina
ottanut yhteyksiä eräisiin tyfiläisiin
pyytäen lieitä käymääii demokraat­tisten
Järjestöjen kokoidcsissa Ja se­lostamaan
sitten salaisissa ihnlantö-.
kirJeUoissä SUopoUe, mitä työläiset
ovat puhuneet ja päättäneet kokouk­sissaan.
Ylietsivä Viitasaari on l u ­vannut
urkintatyöstä suuria palkki-
•olta. ^ ;
Muutama vuosi ^ t t e n paljastettiin,
että 30-lttvulla ohranalla oli Juoksu-
Joikanaan tällaisissa asioissa mm. o-piskelija
Yrjö Kilpdäinen. Suomen
Soaialidemokxaafn xtykyinen ftakl-npitsija
Jahvettl, joka mm. ilmiantoi
taitelhja Elli . Tompurin "suurena
k<paununistina". ^ Ilmeisesti. Jahvetin
kaltaiset vasikat eivät tunnetuiksi
tultuaan ole enää käyttökelpoisia,
koska kerran Suopo etsii urkkijoita
työläisten keskuudesta.
Toveri Stalin työskenteli uupumatta
neuvostovaltion lujittamiseksi. «Valti­omme
lujuus Ja voima' ovat. tärkein
ehto kommtmlsnUn menestykselkseUe
rakentamiselle maassamme. .
-Meldätt.pyhä «velvollisuutemme on
kehittääedelleen yä^ymättä ja>kalkiö
puolin suurta sosialistista' valtiotam­me,
rauhan ja ^lEansoJen - turvallts^u.•
den v a n k i a iukiunnakettä. ^i \'
K A N S A L U S U U S K Y S Y M Y K S E N , V
K A T K A I S U
Toveri Stalinin nimeen liittyy y h ­teiskunnan
kehityksen historian e-rään
kalkkein vaikeimman kysjm^yk-sen.
kansallisuuskysymyksen, ratkai­su.
Kansallisuuskysjrmyksen suurena
teoreetikkona toveri Stalin turvasi
ensi kerran historiassa valtavan mo­nikansallisen
'\'altion mittasiihteissa
vuosisatoja kestäneen kansallisen,eri­puraisuuden
'hävittämisen. Toveri
Stalinin Johdolla puolueemme sai ai­kaan
sen, että entisten sorrettujen
kanhojen taloudellinen Ja sivisty^^^l.
linental^apajulsuusvoitettiini yhdisti
<yhtenS^eksl veljesperheeksi •'Neuvosr
tolllton .kaikki kansakunnat Ja ^ takoi
lujaksi kansojen ystg-vyyden.' ^ t ;
;Meidän ipyhä.velvollisuutemme-on
tär/ata neuvostomaan' ^kansojen yh­tenäisyyden
;ja-'lystävyyden Jatkuva
iiJlJlttxmiln^n, snfonikansalllset^ ; neu-,
vbcioraltton >- luj itta^inc^o - ^M^anime
tuinsojen ystävyyden, Vallitessa^x^l^a^^
Älellle.oIe pelolttävia enempää. . ^ i ,<
set^kuin jdkofaetkaanvjl^^
NEVVOSTOatA^N ASEVOIMIEN ^ • >
LUJITTAMINEN' ' ' ' •
' -foveft Ställrilh' -tällttöriiallä' JöhdoK'
la perustettiin, k a ^ l Ja'•vahvistui'
neuvostoarmeija.'' Maamfne 'puoliisi-tuskunnan
lujittaminen Ja 'Neuvosto­liiton'dsevoimleÄ
Vahvlstanhlnen oli­vat
toveri StäUnht dlituiseh huolä*!'^ |:
don kohteina. Suuren sotapäällikkön­sä
generalissimus Stalinin johdolla
neuvostoarmeija saavutti historialli­sen
voiton toisessa maailmansodassa
Ja -vapautti Eturoopan ja Aasian kan­sat
fasistislh orjuuden vaarasta.
Me.dän yyhä velvollisuutemme [on
lujittaa kaikin tavoin neuvostomaan
mahtavia ase-;ohnIa. Mieidan on p i ­dettävä
ne taisteluvalmiuden tilassa
torjuakseen jnusertavasti minkä ta­hansa
vihöll shyökkäyksen.
NEUVOSTOIHMIS^iXN H l ^ l i ^ > '
VOINNIN J A T K U V A PABANTA-M
I N E N - ; , ••.
Toveri Stalinin väsymättömän työn
tuKdcsena hänen laatimiensa suuniii-telmien
mukaan pttolueenime niuutti.
entisen takapajuisen maan mahta­vaksi
suurteollisuuden Jä koUektitvi-soldun
maatalouden suurvallaksi. Ja
loi uuden taloudellisen Järjestelmiä
Joka eltunhepulia eikä työttömyyttä.
Meidän pyhä velvollisuutemme on
ttnvatasosiälitlsen kotimaamme jat­kuva
kukoistus. (Meidän on kehitet- -
tävä kaHcin tavoirr sosialistista teol­lisuutta,
maamme mahdin Ja voimak­kuuden
tukipöhjaria., Meidän on kal­kin
tavoin lujitettava kdllektiiyita-lousjärjestelmää.
toimittava maamme
kaikkien kOll^tUvitalouksien jatku­van
housim j a kukoistuksen 'hiyväksi,
lujitettava työväenluokan Ja kollek-tilvitalonpoikaiston
Uittoa.
'Sisäpolitiikan alalla ; meidän , on
hiidlehdlttava ennen kaikkea työläis­ten,
koildttiiyltaloripoikien Ja sivisty­neistön:
, kalkkien neuvostoihmista
aineellisenliyvinvoinnin jatkuvalta
parantamisesta. Puolueellemme •'ja
halUiuicsellcmjne' on velioittaväna-iakiha
huolehtia lierkäeäinättä k a if
san parhaasta'; sen airiieellisteir ^'Ik
kulttuuritarpeiden tyydyttämisestä
mahdollisimman täydellisesti.
'^Tulemme ennen kaikkea httölehtimaan
sHtäj ettS nu:si.$Qta ehkäistään'^
**Meidah pyha^yöllisiiutemme on turvata :
so^lisiisenMlcotimaamme jatkuva 'kukoistus*';;!
Stalhiln haatanstilalsundessa pitl NenvostoUitoii ;aiisl>!p33nU-r::r.
i nlsterl Grfg</rl Maienkov seuraavan puheen: - ; ^
. ^y/ ''Kallit maanmlebet, toverit ja ystävät.; KjslUfiir vieraiden maiden r :
veljet. V-^^^-.-^ ; 'r^^fiMl^MM'^
' / Meidäii pnoIUeenune, neuvostokansa^ia,koko»jttmi&knuafa övat^ '-'
< 'kärsineet rasIraaW'koiTaamattoman mene?tyfccwii Opettajana
johtajamme, ihmlskonnan saaren^ neron Josef YVIssarionovitsh Sta-'
linin maineikas elämäntaival on päättynyt. > Näinä raskaina päivl-
Jakaa nenvostoliansan syvän surun koko edistyksellinen ilimis-knnta.
Stalinin ninii on äärettömän rakas neavostoihmlsnie, - laar
' Joille kansanjoukoille kaikissa maanosissa. Toveri Stalinin toimin­nan
snuruos Ja merkitys on neuvostokansalle ja kaikkien maiden
työtätekeville mittaamaton. Stalinin teot tnlevatdämääD -vuosi--
satoja. Ja kiitolliset Jälkipolvet tulevat'samoin fcnin,me kaikki ylls^
tämään Stalinin nfaneä. ^
Toveri Stalin omisti elämänsä työlle tyo-väenlookan Ja kaikkien
työtätekevien vapauttamiset riistäjien ikeestäiJa:6rjokde8ta,#Ö)le
Uunlskunnan vapantfamlseksi Mvityssodlsta;;JaisteInlle työl^
- vapaan ja onnellisen elämän puoliesta n o a n p^äUä.^ T o v e r i i S t a l ^ --,
aikakautemme suuri ajattelija, kehitti läOvassa hengessä m a n ^ v
min-lenlntsmin oppia uusissa talstoriallls!ffla'öl(NmIiteissa. S t a l in
nimellä on oikeutetusti paikkansa Ihmiskunnan koko historian b d k -
keln sanrimpien miesten, .Mandn,/Engekdii ja Leninin nimien
rinnaOa. Meidän puolueemme seuraa matzisinin-leninlsmin sUurta
oppia,'joka on antanut puolueelle ja kansalle voittamattoman voi­man,
taidon raivata'uusia teitä historiassa.
mahtava lelrL Tässä lehrissä, kulkevat
kiln.
vostokk^liliil
j ä l n a j i % n ^ 'ja^ V^<>'^i . - t ^ t ^ e ^ l o -
vakian,'^ a3ttlgaTl^;;'Qnl^riii ^Rpma-
Idan,
sen'
tasa^ltt^^.ve;
ta^sielussa^puoli
;puma)tomuutta
kansa. ^ M ^ u l i i ^ t i
m i ; ' ^ h J ^ n . ) j ^ i k s f u i
)TäAäv^llanJawox^^^
don «ja 'toivomusten kan3sa. Puolu-eemme^
vöima Ja volttamattomuus on
eroittamattomassa. yhteydessä. kan­san
joukkoihir^. 'Puolueen Ja - kansan
yhtenäisyyden perustana on se, että
puolue alituisesti palvelee kansan e-tuja.
:Meidän on varjeltava puolueen y h ­tenäisyyttä
kuin silmäteräämme, lu­jitettava
ent.stä enemmän puolueen
katkeamattomia siteitä kansaan, kas-lnäu6deit^;<
Wfel^^ h
varJe^, ja. lujittaa kansojen suurta
saa-vutustsii rauhan, /demokratian Ja
sosialismin leiriä, lujittaa demokraat­tisen
lelrth maiden kansojen ' ystä­vyyden
/Ja solidaarisuuden siteitä.
^•6 däjlä^; l u j i ^ tavoin'
NeuV|i»s^)liton
veÖefÖi^llstSivyyttä^^^^^^^
k a n s ^ ^ ^ t ^ ^ e n kansänclemökr^
tiän^niafdt^ työtätekeviin.
iinEW<])#^ÖLiiTTd BÄUH4N
tonta^äna: Tovierl Stalin suuntasi
neroutensa valtavan Voiman xaiihän
puolustaihi&een kalidcien maiden han­sojen
hyväksi. Neuvöistovaltion ulko-polUtilkka,
kansojen välisen rauhan
Ja /ystäi^den
. sodan valloilleen pääsemisen.ratkai-vatettava
kommunisteja Ja kaikkia ^ ^ ^ ^ Ateena ja vastaa kaikkien
työtätekeviä voimakkaan poUittlsen hansojen elinetuja. Neuvostoliitto on
aina esiintynyt ja esiintyy edelleenkin
raUiiänaslan publustejana,^ BXOä. seii
edustajat eivät ole erotettavissa maa­ilmanrauhan
asiasta. Neuvostoliitto
on noudattanut Ja noudattaa johdon­mukaista
rauhan säilyttämiisen ja l u ­jittamisen
poUtlikkaa, uuden sodan
valmisteilla Jä valloilleen päästämistä
vastaan käytävän taistelun politiik­kaa;
kansato^Hsen yhteistyön ja
kaiklden maiden kanssa käiltettävieh
kauppasuhteiden politiikkaa, sellais­ta
politiikkaa, Joiife iahtbkohtänä o^^
Lenmin Jä Stalin!:^ mäar^^^^^ kah-:^
den erilaisen "Järje^imäh, toipitaiis-'
tisen ja sosialistisen, pitkäaikaisen
rinnakkaisen olemassaolon Ja rauhal­lisen
kilpailun mahdollisuudet.: *, •
Suuri Stallh' kasVatti meitä -känsäni
etujen!' räjattomäii antaumuksellisen
i>alvelemisen v ii&hgessä,^^^^^ olemme
känsän-ilötolllda • p ^
sa taiifciJÖ iäirh^^^^^^
koon siis meille kaikille :pylkksi ;kan-sah
toivomus miljoonien ilimlsteh v e i
ren^ vdodätuksieh / ehkäisemisestä ja
oimellisen: eiätnto raken-niJstyöia
turvaamisesta.
SITÄ
- J A -
!TÄt
O I K E A T A B Y E O K B A H J .
Manchesterin alueen s an
tokunta kokoontui terveyde
nlsteriön määräyksen
keskusteli minsterlöa
siltä qiiten sairaalan h
voitaisiin vähcnfää kustananjta
hentämistä varten.' titkän Ja
puolisen keskustelun jälkee?
kunta ialisti, ehdotuksensa, joa
dettiirii vaUuuksia' iahd»-'
palkkaamiseksi. Nämä mieliei;'
taan tiitklmaan ^kysymystä ;^
ten henkilökuntaa vöitaisii
tää- Reuterin uutinen
rlsta,.Englannista.
I
valppauden hengessä, leppymättö-myyden
ja lujuuden hengessä taiste­lussa
ssäis.ä Ja ulkoisia vihollisia
vastaan. A
RAUHAN, DEMOKBATXAN JA
SOSIALISMIN LEIBI
Suiu-en Stalinin johdolla on luotu
rauhan, demokratian Ja sosialismin
Maataloiistyöläisten
keskimääräinen päiväj:
palkka on $5.80
Otfawa.. —• Canadan
toimisto on ilmoittanut, että (
maatalpustyöläisten keskir
päiväpalkka oli tammikuun
5Ä) dollaria ja 4.70 doUaria kuii)
Iäinen sai vapaan ruoan. Näniä-kat
olivat kymmenen senttiä
keammat kuhi vuosi aikaisemmin!?
Keskimääräiset kuukausipalkat
• vat 87 dollaria eli dollarin i
mat kuin vuosi aikaisemmin,
palkkoihin sisältyi vapaa ruokavi
ruokaisten työläisten kuukau
o h keskimäärin 122 dollaria eUi
r in enemmän kuin vuosi
Farmityöläisten päiväpalkat
alhaisimmat Atlannin rannikon T
kunnissa j a korkeimmat. $6.80, (
rion: j a B . C : n maakunnissa.
CNR on ansainnut
146,000 doUaria
Ottawa.- — Kulkulait
Chevrier ilmoitti viikon lopu
huoneessa, että halUtuksen
man C!iN!R:n toiminnasta on ko
viime >-monna voittoa 146,000 do
— ensimmäisen kerran
vuoteen. Viime vuonna
CN!R:n veloista nohi 23 milja
dollarin suxu-ulset vuotuiset
set kun 'hallituksen omistamat ns-tätien
hondlt muutettiin osak^
CNa:n-'maksettavana on kiuteäb
vielä{lioin ;26 milj. dollarin vuotiää
korot. Jotka aiheutuvat ylelsSn
IMssa olevista bondeista..
•/^eqvösf oliltoii uusi pääministeri G. M . Malenkov
Ulkopolitiikan alalla tulemme
huolehtimaan ennen,kaikkea siitä,
että uusi sota ehkäistään ja että^
saamme elää rauhassa fcailtfcien
maiden kanssa. NeuvostoUlton
Kommunistinen Puoluck Ja Nen-vostohallitUs
ovat sitä ndeltä, että
kaikkein oikeinta, tarpeellsinta ja
oikeudenmukaisinta ulkopolitiik­kaa
on kalkkien kansojen, välisen
rauhan politilkica, Joka ;perustuu
keskinäiseen luottamukseen, on te­hoavaa,
nojautuu tosiasioihin ja
saa tosladoista vahvistuksen.
Hallitusten tulee uskollisesti palvel­la
kansojaan, j a kansat janoavat rau­haa/
kiroavat sodan. Rikollisia ovat
ne hallitukset, jotka tahtovat pettää
kansoja. Ja vastustavat, kansojen py­hää
'toivomusta rauhan säilyttämises­tä
Ja iiuden verilöylyn ehkäisemisestä.
Kommunist.nen puolue ja heuvösto-haUl^
USNpysy^^ sillä kannalla, että
kansojen^välisen rauhan politiikka on
ainoata, kaikkia* kansojen elinetuja^
vastajävaa politiikkaa. ' •
M . . !
L E N I N I N T S T A L I N I N ASIAN
: T i ^ Y D E L L I S E E N BIEMUVOI
. Tfoveritir-Johtajamme ja ropÄK
jämme suuren Stalinin poismeno &'
mastä velvoittaa kalkkia neuvoÄ
misiä lisäämään moninkertaiset
ponnfstuksiaan neuvostokansan eda-sä^
levlen valtavien tehtävien täytlK
nfseksi Ja tehostamaan panostus
yhteiseen työhön kommunistisen
teiskuni^an rakentamiseksi, soslal»
tisen kotimaamme mahdin japuolK
tuskunnon lujittamiseksi.
Neuvostoliiton työtätekevät näkeni
Ja tietävät, että mahtava kotimaas'
me kulkee uusiin saavutuksiin. I
on kaikki, mitä tanritaar^ täydeDisa
kommunistisen yhteiskunnan rala-'
tamiseen. Lujasti omiin ehtynuä»-
miin voimiinsa Ja mahdolhsuuk^
luottaen neuvostokansa suoritta
suurta työtä kommunismin, rakentj-miseksi.
Miaäilmässa ei ole oleiiaäi
voimia: Jotka voisivat p^ysähdyttp
neuvostoyhteiskunhan vähitellen ti;
pahituvan etenemisen kohden-toa-munismia.
Jää hyvästi, opettajamme ja. JCÄIJS
Jarhme, kallis ystäv&jime, oma toreä
Stalinimme!
lEteer^ähi tiellä Lenhiin-Staliuö
suuren asian täydelliseen riemuTi*
toon!
PUOLUEE J A KANSAN
YHTENÄISYYS
'Lenin ja Stali ni^erustlvat Ja karai­sivat
puolueemme suureksi yhteiskiin-taa
uudistavaksi vöixnäksL To'vert
StaUn oi^lettt koko elämänsä ajan. et­tei
ole olemassa mitään ylevämpää
kuin kommunistisien puolueen jäse­nyys.
SItkeässä taistelussa vihollisia
vastaan toveri Stalin suojasi puoIu->
eemme eheyden ja tiiviyden.
Meidän pyhä velvollisuutemme; ön
lujittaa edelleenkin suurta-kominu-nistista
puoluetta.. Puolueemme voi­ma
.Ja . volttamattomuus. on . sen^ t ir
vien yhtenäisyydessä! ja t i i v i y d e^
tahdon Ja toiminnan yhtenäisyydettä,
puolueen Jäsenten kyvyssä sulattaa
oma tahtonsa yhteen puolueen tah-:
Jos'=korpilla olisi, kotkan voima' jä
rql^keus. niin se ei olisikaan ilkeästi
rääkkyvä haaskalintu, joka uskaltaa
iskeä likaiset ja raatelevat kyntensä
vaU»raatoIh:n tai vielä elävään mut­ta
jUikuntakyvyttömään ruumiiseen.
Se-, olisi siBoin' pelotta.va petolintu.
MUttaikun sillä p n variksen arkuus
Jä JänOiseh rohkeusy c i sen ilkeät rää-käi^
t voi ketään peloittaa, vaikkakin
sa^.ttalyat-haaak^n tunnun .mieleen.
•Mitä: «della, olemme .sanoneet kor-pista>
r:VOitaisiin hyvin sovelluttaa ver-rahnollisestlsellaisUn;
raadon hajun
saastuttamiin-sanomali^tiin kujn on
«sinh =. t^?rontolainen Vapaa Sana.,
Milloin hyvänsä .isoiset, ne Joiden
pohjattomiin pusseihin on kerätty
työkansan hiellä ja verellä luodut
rikkaudet, hyökkäävät helkompiensa
kimppuun, järjestävät sotia Ja ilimls-ten.
morhaamistalkoita, rääkkyvät ne
ilosta JaHiastuksesta.
jM\itta vaikenevat jä luikkivat p l -
menhoihdn, milloin havaitsevat ole­van
mahdoHJsta, että Joutuvat likeis­tä
rääkkyniisistään vastaamaan." \
'Mulstakaamine esim. viime maail-mansodaii
edellisiä ja sen pikaisia;
vuosia..
Kaikille .suomalaisille on tuimi^tU;
/se tosiasia, Jk^iinka esim. torontolalnen
Vapaa Sana oli ilosta pullahtaa ulos
nahastaan, kun Hitler natselneen,
tannerllnisma ,ja mannerheimiläislne
y j n . liittolaisineen hyökkäsi Neuvos­toliiton
kimppuun. Kalkki muistavat
kuinka se sillbtei hilikul jotta verinen
kuola räiskyi, että '.oiiiin paiiauU kuin
puukko juustoonV. ' ^--l-'-'V"-
Myöskin mu'stetaan kuinka 'se.Ikls-koi;
Joäntäänsä koipien' väHiri:'kuln
piesty koira, kun' Bfitaxiniä jä-^aria-da
julistivat sodan hjygsta-HiOferta
liittolaista Ison Väinön Ja KalierKus-taan
konkkaronklcaa vastaan."
Oliilutta pian taas haaäcalintujen a-jat-
paranivat. Suuret jänlcki-impe-rlalistlt
ryhtyivät uuden maailmanso­dan
^puuhailuihin. Sotarikollisten te­koja—
varsinkin suurempien — alet­tiin
katsoa sormien välistä ja "unoh­taa".
„ •
Kaikkji ne, jotka vastustivat kym­menien
miljoonien ihmisten elämän
Ja mittaamattomia kärämj^iä vaa­tineen
toisen maailmansodan aiheut­taneiden
rikollisten ja ennen kuulu­mattomien
Julkeiden Joukkomurhaa­jien
^päästämistä vaikuttamaan yh­teiskunnallisen
elämän kulkuun, ju­listettiin
"kommunisteiksi'. ,
Samoin on pyritty ja pyritään teke­m
ä ^ kaikille Jotka puliuyat Mtaa Ja
sotkvahnisteiixja vastaan Ja vaativat
er.mieiisyykslen ratkaisemista neu­vottelutietä.
lAlnpä ovatUn tykit paukkuneet
Koreassa, Indokiinassa Ja muuaUakih
Aasiassa Jo vuosia ja koko maailman
rauha ,oh keikkunut; veitsenteräin.
Eikä suinkaan lietsojia
voida syyttää siitä, ettei kdima^ kaik­kia
edeltäjiään paljon valtavampi
ihmfeteurastus. ole vielä alkanut.
^Ei'1'oHeiikaän.^^^^^^^^i^^ on maailman
rauhahpuolnstajissa, Neuvostoliitos­sa,
.'Kiinan ^Kansantasayallassa, kan-sandemokraättiässa
maissa Ja sadoiäl
sa miljoonissa kapitalistisen maail­man
Ihmisissä, jotka toimivat maail-manj-
Ktuhan (pw^
. SiÄrkapitaliÄ^Ien sota»
liy&torian innö^tam^ ovat haaska-llnnv^
j^ jätdksen
.tut;kbnilt,r;^tyneet'taäs yhä k
vaUunin ja jtdkeanunih rääkkymään,
iriyrekisrä jä- tuhoa' ennustamaah.,.
: Kuinka Julkcakii ' M m ä hiöiriUd^n
Ja raiäcfcamaisUuden esikuvat saattai-vat
rohkaisuta, siitä ön mainio esi-merkld
' T ^ Sanassa
maäiläE: 5 pnä Julkaistii suomalaisten
'Hintanoamiehlen" ilmoitus. '
Tässä ihnöltuksessa yhrästellen sa­notaan:
Kun vuosina 1918, 1939—44
olit mukana, sinun mukanaolosi on
nytUn välttämätön."
Se tarkoittaa: Kun 'viiönna 1918
olit' Saksan /Wilhelmin liittolaisena
taistelussa -Britänniiaa, Canadaa ja
niiden liittolaisia vastaan Ja taas sa-moUi
1M9-44, niin sinun mukana­olosi
on nyt tarpeellinen.
Höytkeää puhetta Suomesta tähän
maahan nälkää Ja nu^dollisestl j6-
takin,^m^ptakln paenneata.
Ja miksi bii'mukanaolo*' välttä­mätön?
Jos haluat vaikuttaa edullisesti työ­palkan
^aantllnsL
TTseissa' Canadan siaakunnlssa tSJ--
lainen työpalkkojen myynti katso­taan
laittomaksi j a ainakin koko C a ­nadan
unioiiike sen tuomitsee Ipi'
seksi kieuiotteluksl, ^vailckap^ ise:j4
koskislkäan niitä, jotka kahdeäa -iii-me
sodassa ovat taistelleet Canada»
ja sen liittolaisia vastaan.
HiidppUunsa nousi korppien rä^'
nä *reuvostolliton pääministeri Stali­nin
kuoleman johdosta.
Verta ^ Ja haadcoja himoitserio
räatolintujen Uo näytti rajattonuflta,
kun ne huusivat julki suuren toivees­sa,
että StaUnin kuolema aiheuttaiä
sekaannusta sasiaiistisessa maailiM*'
sa jä avaisi malidöliiBUudet maailBB»
syöksemiseMe hirvittävään ihmistes-fastukäebn^
jbudih l i ^ ^ saisi­vat
mlellnmäärin hekumoida flimi>
veliä Ja kärsimyksillä.
• -Häp^Mttöniiä Jä' kaikki tosiasiaJ
nurinkääntäviä Oli eshn. ne "muisto':
kirjpitukiset". Jolta Toronton Vap»;
Sanan KivlFerän Pekka lehdessääa,
StaUnistakhjottU. Ne olivat todeB»i
mestarinäytteitä kuhika tavattomfl;
syvälle moraalittomuuteen, kuinö
syvälle likaan Ja hävyttömyyteen J»-;
kin Ja Jotkm yksilöt saattavat palfflB-'
Verratkaa eshn, « t ä mitä sanoin»
Suomen ^presidentti, pääministeri P
m. Suomen tämän hetken tunnetui»-:
mat porvarilliset johtajat lausunnois­saan
Stalinin kuoleman Johdosta.
k u n sen teette, n i in huomaatte, &
tä ne ovat nuigTmri»^ ja- kunnloittavi».
vaikka ovatkto vastakkaisen poliitti­sen
käsityksen omaavien ihmisto
antamia. Ne ovat nimestään Ja Bi«i-neestaan
kUnnl pitävien ihnilslö,
lausuntoja.
«(Mutta .Vapaa Sanan lausunto.
Ja muiden samanlaisten r - on h»»*"
kalla -itsaisa^TereenJa likaan taUö-neen
haaska linnun rääkkymutS-'
Kulkuri.