Vapaus, December 18, 1956

              • • . . K i ­l
i , s
Sivu 2. Tiistaina, joulua 18 p, — Tuesday, Dee. J8,1950
mUMjnV) XpdMCOilcxit Labor
.Oälsto^MFlRnlä» CuudHanr.
rfsUlibed ffov. «, m?. Jiutborizetf
« • «ettOtf dauE» maa 1^ {be Fost
cau»:t>tp»xtmeat, otteva. Pab-iflltM"
Itiriee veeUy: Tuesdays,
Tbandaj» and Satunlays lv Vapaus
gijMHhing Compaojr XfaS^At lOO^KB
'JOn-St. W^ Buöbaxy, Out, Canada.
eanorm otsia m 4f«2fö/»aiuger
addrea»; 68. mdbivry, Oattrio.
MverUsliig räU!$ »pön applicatlOD.
Traudatb»} f ree «f jPbaise. j
Janadaasa: i vk. 7JOO 6 kk. 9.75
3 kk. 225
n>dyavaIIoi«sa: 1 vk. BM6 kk. 4.30
Suonuaaa: i vk. 8.50 6 kk. 4.7$
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Vrilo nmtttn, WantJpista. täyt-iää
joulukuun 22 pmvSnilO vuotta.
Sofia BSnfci, Btever Lake, täyttää
rjoulukuun 23 päivänä 70 viiotta.
1 Ylidyinme sukuJaisten ja tutta
vien onnentoivotuksiin.
Jouliunietelmiä
-.''Joulu <m jo aivan ovella. Tosiasiassa suurimmat joulukiireet
divat jo ohi silloin kuin nämä riivit tulevat etäisempien lukijailnsa käsiin.
' r^.-'yapaus puolestaan esittää- sydämelLsen vuodenajan tervehdyk­sensä,
toivottaen avustajilleen ja lukijoilleen, sekä kaikille hyvää tar­koittaville
ihmisille todella hauskaa Joulua seka rauhanomaista ja
^ijonnel^ta uuttk^ottsf, . "
* ^^^^Äle' käytimme tarkoituksellisesti sanontaan/'hyvää tarkoitta-l
">^3^iregSbmisilIe*Vsillä tunhettu ja myönnetty tosiasia on, että uskon-
^I^^I^PUI^^^ M"^*^^^ ja muista mielipide-eroavaisuuksista huolimat-
'M^S^^ eri ryhmiin lukeutuvilla ihmisillä, olla hyvä tarkoitus. Me
'jiVURÄiJge väitellä "suunnista" ja^/'menetteiytavoista''— kuten,me
l', ^ ^ j ^ sanomme esim. ''ikiliikkujan keksijöille, että siitä ei, ole tule
?j 'mitaao'^' mutta kaikkien. hyvää tarkoit^vlen Jhmisten pitäisi silti
i löytää yhteinen maaperä* yhteistyön^ ja yleensä edistyksen
^yväksi;^ • ^ ' , / - .^^^
'J^ a^ten me toivomme tänä jouluna, kuten aina, että kaikki hyvää
tar/i^iftavat ihmiset omaksuisivat entistä avaramman maailmankat-si^
tfksen siinä mielessä, että .vaikka pidämmekin kiinni totuudesta
''se|l^i^naskuin. Itse kukin sen näemme, kunnioitamme myös i-vastus-tajiieif'
oikeutta pitää'kiinni omista totuuksistaan,. jotta voisimme
h$ppujen lopuksi' toisarvoisista erimielisyyksistä huoUmatta antaa'
. ;pai3iaän m
SOI, y^njräamttian elämän ^ saavuttamisen ja kulttuurellisen kukois-tyltseq
hyväksi.
Mitä imlut sanovat
Joulu onkin jo tuossa käsien ulottuvissa.. Fa!kat on kunnostet-tf)
r'^nnot puhdistettuja kohta alkaa perheen nuorempien, eikä
ajhoastaan^ Widän, aattoillan viehättävä odotus. Vuosien taakse
ulottuvat vanhat perinteemme-nostaa mielii toivun, mikä juu-lujub&
än saumattomasti liittyy.
^ , Joulu on siis taas tulossa, kuten aina ennenkin. Mutta kuiten-l^
a%|uleva'jotilu'ef ole läheskään samanlainen kuin muinaiset joulut.
£nnei{ vanhaan vietettiin joulua "Tuomaasta Nuuttiin asti", eli jou-l(
ikti^r2.Ji:siä tammikuun 13 p:ään saakka. Nykyisenä kiireän ja
hopuit aikana tuntuu hieman hymyilyttävältä, kun vanhat ihmiset
puhuvat n^istö entisistä "pitkistä ja hyvistä joulujuhlista". Mutta
tosiasia on'sittenkin se^ että nykyisen kaupaHisen ajan
luuiiUMlellisuudessakyieläkin^pitempi joulun;vietto, sillä kaupunkien
liikekeskuksissa ja liikkeissä syttyvät '"jouluvalot" jo marraskuun,'
loppu^liolelikli^Silloinralkaa "joulupukkien paraatit'Vvpikkuj
•etot" jne. ' ' .
Puuttumatta joulunviettomme kaupalliseen puoleen^ meillä on
5!^omenr^yy/S)rventyä jraiettimUän j
nSäaJja^lhmisten kesken hyrä^tehto"^^
sen alussa viittasimme,^ vaikka toisin '^noin. ' .
Tulevan joulumme iloa himmentää yleinen tietoisuus siitä, että
(fiitääilinan jännitystifanne on nyt paheinpi kuin^v
Tämä ei mitenkään vastaa sen paremmin joulutunnuksen henkeä
^^s—kiilnJhmiskunnan yleisiä toiveitakaan.
Niinpä onkin olemassa se vaara, että "maassa rauha ja ihmisten
J^^^Öätbivoon^ vaipuneissa piireissä. Muttli näin e: kuitenkaan saa
'.^^MKmiskuniiain-täytyy kaikista \a:keuksiäta ja vasfuksi^tavhuoliH^f
«»iMä^t^röskennellä "maassa rautia . . tunnuksen toteuttamiseksi,
<f|&^tfmän sitä ei voi olla sen paremmin juhlia kuin arkipjiiViäkään
"^^la nykyisenä atomikautena on ihmiskunnan käytettävinä niin
3/ä||^a'tuhovoimia, että ne voivat valloilleen päästynä tuhota koko
ihmij^jkunnan. ' ' ^ ' </ :
Rauhan |a hyväntahdon toteuttaminen riippuu tietysti monista
asioista. :Mutta''se'riippuu ennenkaikkea sitkeydestä
täy ja;eritoten tehdä sitä vaikeissa olosuhteissa, tätnänvaloisampää-raäärän
Saavuttamiseksi. ,' , ^
•','^oin(iimalla työtätekevien — siis ihmiskunnan valtavan suuren
^enei^istöntaloudellisen ja sosiaalisen aseman paranta
me ^uiantjbe samalla valtavan suuriksi kasvaneita rauhanvoimia
ja fslten''annamme oman panoksemme "maassa rauha ja ihmisten
ke^Ic^n hyvä tahto" joulutunnuksen toteuttamisen hyväksi.
Tässä^ mielessä toivotamme hauskaa joulua ja onnellistav uutta
•vuol^ta hyvää tarkoittaville' ihmisille yleensä ja erikoisesti täkäläisille
maat^nuehijlemme.
' \ :—:
Af bmiaseiden kokeilukieltö
• huomio pakosta kansainvälisen
jännitystilanteen kärjistymiseen 'ja niihin seikkoihin; miten voitaisiin
ihmiskunta yapauttaa kolmannen'maailmansodan pelosta.
. ' N ä i t ä , asioita miettiessä nousee mieleen monta tärkeätä kysymys­tä;
kansakuntien elinjuuria raastavan varustelukilpailun lopettami­nen,'
Keski-ldän^kysymysten ratkaisu kansojen itsemääräämisoikeut­ta
kynnioittavalla tavalla; YK: jäsen>'3'den palauttaminen Kiinan
^^nsl(ntasavallalle ja atomiaseiden papuaan: julistaminen,;.mainitak­semme
vain muutäniat pääkysymykset.
Ilmeistä on, että n.s. ""voimaiJoKtiikka" on kärsinyt perusteelli­sen
tappion. Siirtomaakaiisojen vapauspyrkimyksiä ei voida enää
väsevoiniin tukahduttaa;: kuten ei. voida -s asevoimin;
hävittää, mitä ns; '^voimapolitiikka'• täytäntöön pantuna merkitsee.
M on sittenkin vielä hirvittävä
^v;9r,(^tautumiskilpailu, mikä kuluttaa kaikkien kansakuntien varoja,
alentaa ihmiskunnanTelintasoa ja uhkaa koko ihmiskuntaa tuholla.
- Tässä tilanteessa, ja huomioiden erikoisesti atomi- ja vetypom-
KABDmAMSiP/OLJASTM.
' . , , Tämä. kuvastuu myöskin sUnä
ylimääräisessä myötätunnossa. Jota
kokoomuslehdet ovat osoittaneet tm-karllaista
OtatdinaaU Mindzentyä kobr
taan. Ja joka nyt on Johtanut hänen
Neuvostöhallituk$en julkilausiifna
sosialististen maiden suhteista 'M
Neofostoliitou ja muideii so- tajien' olla niissä edelleen..
sialisr«tea maiden välisistä «pb- SotilaalllseUa alalla Neuvostoiu
muistelmiensa 'julkaisemiseen .Uudes­sa
Suomessavv Muistelmien alkamia:
nen tapahtui salapoliisiromaanista
lainatulla otsikolla "Kardinaali pal­jastaa".
Ja todsllakin: kardinaali paljastaa!
Muistelmiensa ensimmäisessä Jaksosr
sa Mn kuvaa vapautumistean Ja saa^
pumistaani: Budapestiin; .vjossa hänen
ensimmäinen vitlcatoimensa oli —; pi­dättää
virantoimituksesta'' ne p^it.
Jotka bUvät joheet "yhteydessä kom­munistia
r^anssaV. Ja mitä: kardi­naali^;
tarkoitti »yhteydellä' kommunuf-teihin?
Pappien"-toimintaa rauhanrr:
puoltastäjIen;>maaiImanIiikkee8ä! Sii­nä
'Oli siis v'.^vapaiis vja. ihmisyys". Joi­den
V mefkel^ 7 uiideh ; Unkarin piti
kardinaalin mielestä albttaa!'
— Kansan Uutiset, Helsinki.
SURKEA" LOPPU J A H Y VÄ
OPETUS, MEILLEKIN
: ' äiuomeii Työkansan ' Sanomat to­tesi
itsenäisyyspäivänä Suomen
työnantajien ja 'SAK:n työvaliokun­nan:
enemmistön alullepaneman ns;
työkerSyksen Unkarin pakolaisteai
hyväksi itsenäisyyspäivän työskente;
lyineen saaneni surkean lopun: Ko­ko
maassa ei tiettävästi ollut yhtään
työpaikkaa;, jossa : työt olisivat ol­leet
täydessä käynnissä. Lehti kir­joitti:
••
"Kieltäytyessään , luopumasta
taistelullaan saavuttamastaan pai­kallisesta
V vapaapäivästä'työläiset
ovat oikealla tavalla arvostaneet it^
senäisyyspäivän merkityksen. He,
ovat.'samalla torjuneet yrityksc-n
käyttää' itsenäisyyspäivää taantu­muksen,
hämäriin tarkoitusperiini.:
Suomalainenv työmies,; ja työla'.snai''
nen.v Jonka-kansallistunnetta niin
,monta kertaa aikaisemmin on maam
me porvariston taholta johdettu
väärään ja .työväen omia etuja vas
taan, on tässä^ kysymyksessä anta­nut
esimerkin^, joka:,kelpaa;.esiku
vaksi, kansainväliselle työväenliik­keelle.
,
r Työläisten yksimielinen kanta
'^työkeräykseen" on vakavana varoi­tuksena
ja opetuksena myös am-mattiyhdistysllikkeemme
johdoli cil
l^e ei ollut yksinomaan ilmaus siitä
'tyytymättömyydestä, jota palkkaky<
symyksenv.vitkastelu, on synnyttä
nyt^' Se o l i vakava: muistutus SAKn
-johdolle sii.täi mihin; päädytään^ el-;
lei palkkatyöntekijäin yhteisän jär­jestön
johto: ota huomioon työ-äis-ten:
ja v ammatillisten järjeötuieii
esitylcsiä ja ellei- anneta arvoa
sille yksimieliselle ^-^ vaatimuksel-
• le, että mitään suurempia, koko jär­jestöä
koskevia, ratkaisuja ei saa
tehdä kuulematta jäsenistön mieli­pidettä
ja seuraamatta sitä".
teista OA vUmea^kpjna piitmttu ton ia^känsandemofcraattisten mai-paljon
sekä päivälehtien la.aika'; denjKeskinSisissä suhteissamuodos-kausjolkaisnjco
palstoilla e t t i ; » ' tad^tärkeänperustdnrVarovan so-diokuulnftaj^
in toimesta.-KiOea pimusy^jon^a mukaan s ä i osanotta-
: odottaa sopii, länsimaiset selityk- * * f.-i
set tästä asiasta eivät ole aina OIK
Jektilvisia: "pnolneettomundesta^r
:ptidiettaluan. Silisi, Lenee mielen­kiintoisia
u tutustua... myös mitalin;
. ^iseen puoleen.^.. Tämäi sitälun
sunremmallä^ syyllä kun . Neuvos-'
tollitc^ii hallitus julkaisi lokaliuun
30 päivänä siis Unkarin tapah­tumien
alkuvailieen : aikana teh-.
dyn päätöksen,perusteella sosia;'
listlsessa maa.lman9sassa ja mnu->:
allakin suurta huomiota saaneen.
jnlkilausuman Neuvostoliton ja;
muiden: sosialististen valtioiden-'
ystävyyden Ja yhteistolminnafä ke--.i
liittämiseen ja jatkuvan lujittami-:
sen' perusteista. Jnlkaisemme-?io-heellisena
tämän julkilausuman';
kokonaisuudessaan:
fi--yksFtatkaisevaa laatua olev^
-:vS5;;?::
• S?»
teen hudjentamiseksi. Tämä tärkeä alkuaskel voisi mielestämme olla
:se;'jö& suurvallat sopisivat keskeuM
ja Tetypommeja: Tällainen sopimus voitaisiin tehdä, vaikka ei
'jjiäasfäisikään yksimielisyyteen 'tehokkaista^kontrollitoimenpitei
aseistariisumisen suhteen, sillä atomi- :ja vetypommikokeilut voidaan
todeta heti, jos joku valta.,,tällaisia kokeita suorittaisi sopimuksia
' Tärkeintä on kuitenkin tämä: Tiedemiehet epäilevät, että jos
näi^^kokeita vielä jatketaan^ kokeilusta aiheutuva radioktiivisen sä-
Ikääntyminen voi aiheuttaa kerrassaan tuhoisia seurauksia
ihmiskunnalle -— puhumattakaan nyt siitä, että näitä joukkotuhoasei-
^ ta käytettäisiin varsinaisissa sotatoimissa. Näin joukkotuhoaseiden
:: |:y.v::a„kokdlukie]ta. vapauttaisii-siis-.i
j tyvä radioaktiivisuus aihiÄittaa—r- ja samalla kertaa se tekisi helpom-r;'
f. maksi itensainvälis sopimusten tpon joukkutuhoaseidep lopullista
' kieltämistä ja yleistä aseistariisumista varten.
Syyriassa on
kaikki rauliallista
Latakla, Syyria. — E i ole olemas­sa
minkäänlaisia todistuksia siitä,
että Syyriaan olisi tuotu suurem-
: massa määrässä aseita Neuvostolii­tosta.
Viime viikon lopulla sano
malehtimiehillä oli tilaisuus kahden
päivän aikana vierailla Syyrian eri
osissa lentokoneilla ja autoilla.
: Alepon ja Damaskoon lentoken­tillä
ei näkynyt ainoatakaan: Neu­vostoliitossa:
rakennettua .lentoko­netta.
Nämä lentokentät ovat Syy
riässa ainoita lentokenttiä, joihin
tällaiset lentokoneet - v^^ las­keutua.
V Syyrian ulkoministeri Salah el-
Bitanhad järjesti' sanomalehtimies­ten
matkat paijastaakseen ulkomail­l
a liikkuneet huhut Neuvostoliitos^
ta 'muka tuoduista suurista aselas-teista
per'ättömiksi.
. . E i : myöskään ollut havaittavissa
jälkeäkään sisäisistä • levottomuuk­sista
vaikka ulkomailla on sellaisia
huhuja levitetty. Monet ihmiset
sensijaan sanoivat, että tilanne- on
vakavampi kuin koskaan sitten
1941.
Syyrian viranomaiset sanovat, et
tä Kyproseen keskitetyt brittiläiset
sotilaslentokoneet ovat, melkein jo­kainen
päivä lentäneet Latakian y l i.
Moskova, (SIB) Sosialististen
Neuvpstotasavaltain: Liiton -ulkopo|-
liittisten suhteiden järkkymättömäk
nä perustana on ollut ja on rauhan
omaisen rinnakkaiselon ja kaikkieii'
valtioiden välisen ystävyyden jä
yhteistoiminnan politiikka. fi
Syvällisimmin. ja johdonmukai'
simmin tämä politiikka ilmenee; söi
sialististen maiden keskinäisissä
suhteissa. Sosialistisen yhteiskun­nan
rakentamista koskevien .yhteis^
ten aatteiden ja proletaarisen kan?
sainvälisyyden yhdistäminä . sosiaf
lististen kansakuntien suuren yh­teenliittymän
maat voivat rakentaa
keskinäiset suhteensa vain täydelli­sen
tasa-arvoisuuden, alueellisen
koskemattomuuden kunnioittaml-i
sen, valtiollisen itsenäisyyden ja
suvereenisuuden ja toistensa sisäiU'
siin asioihin puuttumattomuuden,
periaatteille. Tämä ei suinkaaa
sulje pois, vaan' päinvastoin'edellytä
t tää sosialistisen yhteenliittymän
maiden .läheistä yeljellistä yhtej^:
työtä ja keskinäistä avunantoa. ta-loudsllisella,
poliittisella ja sivistyk­sellisellä
alalla.
Tällä pohjalla toisen maailmanso
dan ja fasismin-nujertamisen jäi-:
keen useissa Euroopan ja Aasian,
maissa muodostui ;:;ikansanä^molf.
rai.ttineri yaltlojarjebtelmä lujittuen
ja osoittaen suuren elivoimansa.:
Uuden : valtiojärjestelmänj.i' niuo^*
dostumisprosessissa" ^-jaii yhteiskun-"'
nallisissa suhteissa tapahtuneiden'
syvällisten vallankumoukselllBten-muiitosten
kulussa ilmeni; paljon
vaikeuksia, ratkaisematta; jääneitä
tehtäviä ' ja" suoranaisia virheitä;
muun muassa myös sosialiätisteiv
jat ovat sitotituneet as^anmukataln
poliittisiin ja sotilaallisiin velvoituk
. siili, :m.m.-' /;'ryht)rvänsä keskenään
sovittuihin niiden 'puolustuskyvyn
lujittöimsel!4'^ välit^mättömiin toi-meppiteis^
n; jotta
l a 'niiden'^n|iojen^'rauhähdmaista
työtä;'iiirvata niiden rajojen ja a-
Ineitt^ koskemattomuus sekä puo­lustaa
niitä': mahdollisen hyökkäyk­sen
sattuessa,"
On jtuhnettuai että .Varsovan so­pimuksen
ja hallitusten välisten sor
pimusten mukaisesti neuvostojouk:
koja.on sijoitettu Unkarin-ja Roma­nian:;
tasavaltaan. Puolan, tasaval­lassa
neuvostojoukkoja: on neljän
suurvallan .Potsdamin- sopimuksen
ja Varsovan sopimuksen mukaisesti.
Muissa ', kansandeinokraattisissa
maissa neuvostojoukkoja ei ole. .
Keskinäisen: turvallisuuden takaa­miseksi
sosialistisssa maissa neuvos­tohallitus
on valmis ^käsittelemään
Varsovan sopimukseen kuuluvien
muiden sosialististen:maiden kanssa
kysymystä; mainittujeh maiden aluV
eilla.olevista''neUvostojoukoista.';Tälr
löin neuvostohallitus pitää lähtö
kohtanaan -sitä yleisä periaatetta, et­tä
Varsovan sopimuksen jonkun jä-senvaltion
joukkojen sijoittaminen
Varsovan sopimuksen jonkun toisen
jäsenvaltion alueelle tapahtuu kaik­kien
j äsenvaltoj en - yhteisen ' sopi­muksen
^ nojalla: ja. yksinomaisesti-sen
valtion' suostumuksella, jonka
alueelle sen pyynnöstä on sijoitettu
tai aiotaan sijoittaa näitä joukkoja.
- Neuvostohallitus katsoo välttä­mättömäksi
antaa lausunnon Unka­r
i n .tap<d]ktumien: johdosta; Tapabr
tumien kehitys on osoittanut, että
kansandemokraattisen; järjestelmän
pohjalla; suureen, edistyliseen pääs-^
seetUnkai:in työtätekevät asettavat
.oikeutetusti kysymyksen vakavien
, puutteiden ja heikkouksien poista­mista
taloudellisen rakennustyön a-lalla,
väestön aineellisen byvinvo nl
nin kohottamisesta ja taistelusta;
byrokraattisia vääristelyjä, vastaan
valtiokoneistossa. Mutta tähän työ­tätekevien
oikeudenniukaiseen ja e
. distykselliseen: liikeeseen ^yhtyivät:
ennen pitkää mustan taantumuksen
j ^ : vastavallankumouksen voimat,
jptka yrittävät käyttää työtäteke­vien
erään osan tyyt3miättömyyttä
horjutaakseen Unkarin 'kansapde-mokraatisen
j ä r j e s t e l m ä - perustaa
ja palauttaakseen voimaan kapitalis­tien
ja suurmaanomistajien vanhan
järjestelmän.
Neuvostohallitus j a koko neuvos­tokansa
valittavat syvästi sitä, että
tapahtumien kehitys on johtanut
Unkarissa verenvuodatukseen. : v
Unkarin kansanhallituksen pyyn­nöstä
neuvostohallitus antoi suostu
muksensa neuvostoliittolaisten jouk-,
ko-osastojen: toimittamiseen «Buda­pestiin
auttamaan Unkarin kansan­armeijan-
ja-. Unkann valtioeliniiä
palauttamaan järjestyksen kaupun­gissa.
Ottaen huomioon, että neuvosto­liittolaisten
joUkko-osastojen pitä­minen
edelleen Unkarissa voisi kär
jistää tilannetta .vieläkin enemmän
on neuvostohallitus antanut sotilas­johdolleen
määräyksen neuvostoliit-
SITA
TÄI
tolaisteo joukkoosastojen yetäipt,
sestä pois;'Budapestista'niin. pian
kuin Uttkarfn hallitus katso*» teo
tarpeelliseksi.-'
Samalla neuvostohallitus on val-j
n i s ryb^mään. asi^ninukalsUn neu­votteluihin'Unkarin-
kansantasaval'
lan hallituksen ja Varsovan sooi-muksen''''
muideu ' jäsenvaltioiden
kanssa 'ky^3rmyksestä joka kosKOC,
neuvostojoukkojen sijaitsemista nil
den' alueilla.- '
Kansandemokraattisen? Unkarin
sosialististen .saavutusten puolusta'
niinen on- tällä ' hetkellä Unkarin
koko työtätekevän kansan V työ­läisten,
'talonpoikien' ja f sivistynein,
tön tärkein ja pyhä 'velvollisuus;;
• : Neuvostöhällitip^ilmaisee olsvjic;
sa varma'>iitä, että sosialististen
maiden-kanisät eivät salli^ulkö*-.ja
kotimaisten taantumuksellisten ,vo i
mien horjuttaa' kansandemokraatti­sen?
järjestelmän perusteita, ^järjcs-:
telmän,:jonka"?-kussakin vmaassa työ­läiset,
talohpoikaisto j a sivistyneis­tö
ovafuhrautuvaUa taistelu'Ia-saa­vuttaneet
.rja::.vakiiimuttaneet/;^ H
tekeväti;-ikaikkensa ? poistaakboen
kaikki esteet;;joita ö n h e i d ä n m:ut-tensa
demokraattisen perustan, riip­pumattomuuden
jksuvereenisiud^i
jatkuvan. lujittamisen ? tiellä:- ;• He
:ponnistavat -kaikkivoimansa. kch' u
taakseen: edeHeen' kunkin maan so^
sialistisia perusteitä^; talouselämä'»
j a kulttuuria-' herkeämättomäu, ko­hoamisen
hyväksi j a tulevat lu jHta-maan
veljellistä yhtenäisyyttä
keskinäistä vaVunantoa - sosialist:äteiv
maiden yälillä rauhan: j a . sosijlis.
min suuren asian voimistamisen hy­väksi.
, ' - ^ '
Kttnnallisvaalierome ebdoklc
o l i «pär^bellisyydestään tum
mies. Kun MagnoUa, meidän
kimme-sanoi ääniRstävgnsä hi
minä kysyi miksi, ja samalla ^ :
että ko. mieben vastaehdokas oj
dottomasti rehellinen mies.
^ ^Nlin", Sanoi MamoUa. "asia
ttiu'iällSiseltaf jos mies ei'ole
tyniistä.;$^i siisolpjhitaän järk
tä pilata rehellisiä miehiä:" —
Hesa, Blevins, "Quate<* -,,
:y2ÄvVfe+'^j:#'''
Ubourisfirovat
Edefifn selityksiin
V. Lontoo. ~ Britannian ulkom
teriö antoi: alahuoneen istunn
keskiviikkona kielteisen vastaul
LabouTrpuolueen esitykseen,
hallitus julkaisisi Suezinkanava
Sinain niemimaata koskevat Bri
nian, l^nskan jä Is^^^
s^n Väliset: asiakirjat ja keskusi
pÖytäMrjät lokakuun ensim
päivän jälkeiseltä' ajalta. •
'Apulaisulkoministeri ,Will
Ormsby-Gore sanoi; että tämän li
toisilla -luottamuksellisilla asis
joilla "ei ole mitään arvoa, ellei
tä pidetä salaisina asiakirjoina.'
Labour-puolueen jäsenet esitti
uudelleen syytöksiä.siitä, että h;
käyksen aloittamisesta oli näi
hallitusten^ kesken > salasopimus
he selittivät,, ettei hallituksen i
tyksiin voi luottaa tässä asiassa
• Orsmby-Gore vastasi: "Hallitus
sanonut totuuden."-
Farmarien velat kaksin­kertaistuneet
9 vuodessa
Washington. — Farmarien velat
ovat enemmän kuin kaksinkertais­tuneet
viimeisen 9 Aoioden kuluessa
ja keskimääräinen farmarin velka
oli $2,227 tämän vuoden puolivälis­sä,
tiedoitti Federal Resen^e Board
viime viikon lopulla.
Tämä pankkilautakunnan raport­ti
osoittaa, että farmarien velat yh­teisesti
ovat ennätysmäärässä —
18% biljoonaa dollaria, joka on
kuuden prosentin lisäys velkaiantu
misessa verrattuna kesäkuun ^rilmci
seen päivään vuonna 1955.
heksymistä
välisissä suhteissa.
Neuvostoliiton kommunistisen
puolueen 20. edustajakokous- tuo­mitsi
päättäväisesti nämä nkkomulf-sef
ja virheet ja määritti Neuvos­toliiton
tehfäväksi kansojen tasa^ar'
voisuuden leniniläisten periaattei
den johdonmukaisen toteuttamisen
suhteissa toisiin sosialistisiin mai­hin.
Se lausui olevan välttämätön,
tä ottaa täydelleen huomioon jokai
sen uuden: elämän rakentamiseen
ryhtyneen maan historiallinen men­neisyys
ja erikoisuudet.
.f Neuvostohallitus toteuttaa järkk-,-
mättä käytännössä 20. edustajako­kouksen
historiallisia päätöksiä, jot­ka
luovat edellytykset sosialististen
maiden ystävyyden ja yhteistoimin­nan-
vahvistumiselle kunkin sosia­lististen
valtion täyden suvereeni­suuden
järkkymättömällä perustal­la.
Kuten viime a:kojen tapahtu­mat
ovat osoittaneety on tällaisen
lausunnon antaminen käyny tar
peelliseksi Neuvostoliiton asentees­ta
sen ja muiden sosialististen mait-:
ten; keskinäisiin : suhteisiin, ennen
kaikkea taloudellisella ja sotilaalli-;
sella alalla.
Neuvostohallitus on valmis käsit­telemään
yhdessä • muiden: sosialis­tisten
maiden hallitusten kanssa: nii>
tä: toimenpiteitä^ jotka turvaisivat
taloudellisten suhteiden jatkuvan
kehityksen ja lujittumisen : sosia­lististen
maiden välillä^ jotta 'voitai-:'
siin poistaa kaikki 'mahdollisuudet
rikkoa kansallisen suvereenisuuden,
keskinäisten etujen j a tasa-arvoisuii-den
periaatteita taloudellisissa sUh'
teissä.
: Tätä: periaatetta on sovellutettava
myös neuvonantajiin. On tunnettua
että uuden yhteiskunnallisen järjes­telmän
muodostamisen alkuvaiheej-sa
kansandemokraattisten maiden
hallitusten pyynnöstä Neuvostoliit­to
lähetti n'äihin maihin joitakin
spesialistejaan — insinöörejä, agro
nomeja, tiedemiehiä ja sotilaalHsia
neuvonantajia. Viime aikoina on
neuvostohallitus useita kertoja esir-tlinyt
sosialistisille valtioille neu­vonantajiensa
poiskutsumista..
Koska nykyisin jo kansandemok-;
raattisissa maissa on kouluteltu o-mia
kansallisia spesialisteja kaikiae
taloudellisen rakennustyön aloille
ja puolustusvoimille, pitää neuvos­tohallitus
välttämättömänä käsitellä
kiireellisesti yhdessä toisten sosia­lististen
valtioiden 'kanssa Kysymyst
tä, onko tarkoituksenmukaista SNT-Ln
näissä maissa olevien neuvonan-
Suomen työväen suurlehden-r^ "
Vapaa: Sapa, ja Työkansan Sanomat
lehtien seuraaja kansan . Uutiset-lehden:
ensimmäinen numero; jqulu-skapui
tärine^^ma^anantäiha^ja^ 6^^
todella miellyttävä tuttavuus: Olim­me"
eniläkkdtietojen perusteella vali
.:mistuneet'^<'Vastaanottamaan <'edel>
Puolueen : muodostavat ihmiset
puolustaakseen?yhteenliittyneinä o-miä
etujaan. Jokainen puolue; ja
sen kannattaja < katsovat asioita en-kuun
12 päiväöä; ilmestynyt jl2-si- nen muuta .oman ;puolueensa'näkör
vuisena^jpifte^ jaUopakk^esik^inep'^^
mus' siitä, miten itsekkäästi ja mov
nessa: tapauksessa :;äärimmäisen^so-:
keastrne s e n t e k ^ ä t i Voitolla, et­tä
meidäa i ihaassamme i on .joitakin
aäiiääii..^!ihonipdoIigempaaa>;lehteä^ puoluesUoiniJ^^in j i h i^
remmekä suinkaanf4od3tuksissararae •' "
pettyneetK:Pä^jiyastojn'on' asial> vLehr
teä voi-tilata'.'osoitteella:^ Kansan
Uutiset, < Kotkankatu 9,- Helsinki,
Suomi.'t'' i \ ^- ' : j - t ' • "
'Pirteydestään ja monipuolisuudes­taan.'
huolimatta tai: ehkä<-juuri^;sen
eivät'icuufu'inihinicaan puoliieeseen,
reivät lue mitikään puolueen sanoma?
lehtiä, eikä heillä ole pienintäkään
;vaikutustai yleisessä .elämässämme.
Jätämme^ :nämät>merkityksettöinät
ihmiset siis huomiomme: ulkopuolel­le.
Kaikki muut sensijaan, väittä-vuoksi,
- (Kansan: Uutiset:•;edustaa•[iköötpä miten kiivaasti tahansa;ajat-maitten
keskinäisissä suhteissa, r.k^vSiuomen työväenliikkeen kunniakkai-, televansa vain omilla aivoUlarisa,
komuksla ja virheitä, jotka raei-k.t- -ta pennteitS, eli kuten S-aompn tvö | ovai voimakkaammin tai-lievemm'in
sivättasä-ärvoisuuspeilaatteenvä-.väenliikkeen 'ansioitunut, veteraani
heksymistä sosialististen valtioitten''K- L- K"lo "tervehdyskirjoitukses- sitysten vaikutusten alaisina, ^iitä
saan sanoo: ' •
Vo'sikohan lukija sanoa, mikä
on puolueeton puolue? Tai pys­tyisikö
- lukija edes selitiämään.'
millainen .on puolueeton ^kokoo­muslainen,^:
ruotsalainen : ka'asan-puolueen
jäsen;; soslalidemokraatv
tl, sosialisti; kommunisti, tai 'puo­lueeton
kap'tal.stisen tai spsialis-
.tisen järjestelmän kannattaja'?'Ei
vannaankaan, puolueetonta :puor
luetta tai: puolueetonta ^puolueih­mistä
ei oleoelmassakaän. Alahdö;
tonta' olisi olla - molempia samalla
kertaa. : SiIlä^:sehänolfsi-. samaa >
ku •n: vedetön vesisuihku, kivetön
kallio, tietämätön tiedemies tai,lu'.
meton lumipallo.
pitävät huolen: lähinnä sanomaleh:
d stö: ja sen lisäksi radio ja elokuvat.
Kun nämä kolme propagandan
'•paksua Berthaa" pannaan toimi­maan
kiihkeästi ja pysyväisesti, niin
va:;d.taanpa totisesti harvinaisen
selkeätä ajattelua ja itsenäisyyttä,
jos pystyy eroittamaan totuuden
harvat kultajyvät akanoiden paljou
desta.
Puhumme paljon rautaesiripusta;
Sellainen ei Ole-olemassa vain. idän
ja : lännen; kansojen : välillä, vaan
selvästi myös täällä läntisissä ''ihan­nevaltioissa",
ihmisen ja ihmisen vä­lillä.
T?imä jakaantuminen on rat-kaisevaalaatua.
j Se määrää suhtau
tumisemme; hyväksymisemme tai
tuomionime ^melkein kaikissa kysyr
myksissä:;: f Puhumme kaikki-vapau-
! desta, >r,alihahtabdbsta, .'kansojen: it-
:semääräämisoIkeudesta;;^tsivistykses-
' tä' s yms; 'Olemtaie JUskovaifeia: tai. v i -
:paa-ajattelijoitä, ^kannatamme; tasa-arvoisuutta;*
selitämme jyrkästi, tuo^-
mitsev«immeiväkivaItäisten'kei»ojen
käyttämisäiiyhtelskunnallisessatais'
telussa, kannatamme laillisuutta,
inhoamme-terroria.-imutta jos;tar-
':koin:>-asioita<.'-katsomme,':'.?-niin hUo
maammekin;>ettäjniiden Jhyväksymi-nen
tai hylkääminen ratkaisevasti
riippuu.sjitä,_^ketä.ne koske.vat, ja
mille puolelle rautaesirippua itse; O-,
lemihe asettuneet: - J / ' - '
Tämän kirjoittaja _ei:edes kui^itte-le
olevansa poolu^elöh » k ä yritä kev^
neilekäan uskotella sitä: Samoin on
asia kaikkiin niihin ihmisiin nähdenf
jotka kuuluvat sosialistiseen'liik­keeseen,
toimivat liikkeen'päämää­rien
hyväksi tai kannattavat.- sitä.
Meidän. luja .-käsityksemntev.on; ^ectä:
krpitalistinen talousjärjestelmä. on
häivävä järjestelmä. Se elää nykyi­sin
rappiökauttansa; Kapitalistinen
järjestelmä synnyttää , sekasolrtoa
kansojen sisäisessä-elämässä.- Se pi­tää
ihmiskuntaa jatkuvan sodanvaa-ran
partaalla. Kahdessa maailman­sodassa,
.;jotka:kumpainenkin: johtui­vat
kapitalismin sisäisistä >ja,:kan''
sainvälisistä ristiriidoista vtuhottiin
yli 50 miljoonaa ihmishehkea ja ai­heutettiin
suunnattomia ^aineellisia
tappioita.: E i ole syytä tukea tuöl-
' laista järjestelmää:: Siksi näemme
kernaasti kaiken sellaisen Voimistu
van, joka- nopeimmin ja kivutto-
Titb on tyytymätön
Albanian Johtajiin
Belgrad. — Eräät Albanian
liittiset johtajat ovat: suuressa n
rin ehkäisseet Jugoslavian ja A
nian suhteiden palautumista en
leen :herättämäirä lienkiin Jugc
vialle vihamielisen politiikan kirj
taa belgradilairieti Politika maai
taina.
' -7 yasfoin"odotaksif ei, Jugo
' vian. ^jh^' 'Neuvostoliiton' sulitei
sjialautuminen r ennalleeno\e yail
taniit positiivisesti >Jifgoslavian
Albanian: välisiin suhteisiin, 1(
kirjoittaa. , ,
mämmin antaisi yhteiskunnalle
oikeuden mikä sille kuuluu suui
tuotanto-,: l i i k e - j a luöttolaitoster
mistajariai' Nykyisin tuotanto
yhteiskunnallista, omistusoikeus
vain yksityistä. Tämä ristiriij
aiheuttava syy on poistettava.
.Pe^ykftääl hurskastelua ja tieto:
tosiasioiden vääristelyä ovat tois;
ta porvariston yritykset esiin
muka puolueettomina. Kyllä I
dän luökka-asenteensa. ja puoJ
näkökantansa pursuvat esiin si
sanoissa ettäleoissa*.
: ? j^iime: aikoina bh ihmiskunta: nyt.vaarallisissa:oloissa. Sskaso
talouselämässä ^huolestuttaa kap
listinfaita:'; vKdlmannen' maailmar
dan uhka: on- todellisena olema:
Taantumuksen propagandakone!
koettaa hämmentää ja harhaut
työläisten käsityksiä. Nyt van
kin. on työläisen luokkatietoisi
tarpeen. Pää on pidettävä kyli
nä ja toimittava todellisen edist
sen hyväksi. Nyt tarvitaan voii
kasta sanomalehteä, joka on työvi
ja kaikkien edistyksellisten ihn
ten. äänenkannattaja: Kansan Ui
sia. — K. L. Kulo.
Brittiläisfä hirteliisliuumoria
• Sanotaan .mitä, tahansa, mutta •to­siasiaa'^!!;:
että brittiläiset hallitusher-rat:
ovat: huumorintajuisia 'miehiä.
Heidän histehishuumorinsakin on sel­laista,
että se naurattaisi, ellei nyt
olisi? kysy&ys- niin vakavista asioista.
Oltavaamme esimerkiksi. NBW. York
Timtes''"'> Servicen ^'^fchrjeenvam
Drewi.*j!liddIetonln<Lontoon.;uuÖstietö:
joulukuun 12 päivältä.* ^ ' ]
Siinä vakuutetaan juur julmetusti,
eltä.-ikaikki taiUiläiset ovat-katuma-päällär;
rsUtä, 'että - EgyptUn tehtyä
hyökkäystä'ei jatkettu. Tuntuu silts;
että vyötään kiristävät-brittiläiset oU--
siyet halunneet enenimän- hinnanko­rotuksia,,
"kovempaa gasoliinin ja Ölr
jyn^:säännöstelyä. .enemmän työttö­myyttä:
raaka-^ainepulan takia ja ';yie-läkin'
suuremmanV finanssikriisin' —
mitä'kaikkea brittiläiset olisivat so­dan
jatkamisesta saaneet siinäkin ta­pauksessa;
'vaikkei 'Egjrptin. sotaseik-kailu
«^olisikaan aloittanut kolmatta
maaHmansbtaa.
Middleton; sanoo brittiläisten^epäl-;
levän, että oliko "viisasta hyväksyä';
YK' Egyptiin tehdjm hyökkäyksen:vä­littäjäksi
mikä toislnpäbi sanoen
merkitsee samaa jos sanottaisiin; että
brittiläiset^ aprikoivat että oliko '"vU-sasta
lopettaa' Egyptiin tehty.rhyökr
käys"./ '
brittiläisten :oUWnrrkyyniniselia'tan-:
lella^ kymmenen päivää" eli siitän al-käen
kun hallitus Umqitti. että brit­tiläiset
sotajoukot . tuotetaan? pois
Egyptistä, kuten YK on määrännyt.
Erikoisen pahana pitävät brittiläi­set
kuulema ;'sitä kun YK- el :;.olehy-
•/äksynyt: ? brittiläisiä suorittamaan
Suezin-kanavan puhdistusta) sillä ku­ten^
näkyy^ britit ?eivät- ole koskaan
.kuulleet suomalaista" sananlaskua, et-ta"
eri miehet ruumiin tekevät ja eri
miehet'"siimaavat".
OliJsipa? vain päästy - edes Suezia
puhdistadiaan,~niin seuraavan kuuden
:Uukauden ajaksi olisi saatu pistetyk­si:
jalka Egjrptin oven rakoon, ja mikä'
tietäB,;vaikkahyökkääjiUe tulisi uusi
tilaisuus, .tuumivat ilmeisesti; britti­läiset,
joitä hirvittää ajatuskin;-siitä-että
he eivät saa. sotia Egyptiä ja
luonnollisesti muita ? arabimaita vas^
taan.: ?; Kuin&a yksim^Iinen Britan-niansotakiihko
on;:se näkyy::MiddIe-toninuutistiedon.
seuraavasta lausun­nosta:
'
V ! ' E r ä s s o ^ I i s t l (tietysti nimetön
— K . ) i Jok»- on; toimensa perna-:,
t e e l l ä yhteyksissä tyÖTäenlnokan
:: tuhansien :^j^enten: kanssa'' 'vilkot-:
tain.' on tieädlttannt.'että hän on
:'tavannat ainoastaan yhden miehen,:
Joka ei l^^faksynyt Egyptiin tehtyä
. hyjDkksystä!,. ^,
- - Koko suuren Britannian mainehik­kaan:
työväenluokan riveistä :Iöytyy
siis ainoastaan' yksi' (1> - vaivainen
muukalainen; •j<&a,:ei.Itke:;ja 'rvalita
sitä kun Egyptiin tehty hyökkäys .lo­petetuin
*j^ä|Öman yleisön, mielipi­teen
paifiösttiksen'johdosta alkuunsa!
Me etnme luonnolisestlkaän saa-späillahlltä
totuuksia,* mitä Suuren
Rahan ehdottomasti 'puolueettomat"
lehdet levittävät.
Mutta siitäkin: huolimatta - meitä
Ihmetyttää/pari seil^aa: " ' .
. Miten ' oii-^ylläolevlen;' "totuuksien",
perusteella •'^^selitettävissä^^se'kun Bri--
.tannian koko Labour-puolue on todel­la
kuniiiak^alla .tavalla' pitänyt
kiinni' työväeiifnokan kaiMiiOafSUsi^
•periaatteista Ja puolnstsual^^
E?ypthi: i t s emS^^^^i^astv&^
"oman" hallituksensa tuofii^teiriajf^-:
taseikkailuja :vastaan?-:'';St|fS^K4tf
Niin. ja miten on sitten*;*Selltet,^
vissä se, että koko brittiiäfisaäften
työväenluokan tuhansien jäslini^
keskuudesta löytyy ainoteteänll^^J;.
henkilö, joka vastustaa Egyptiin t « i '
tyä hyökkäystä?
: > :Mikäli on puhe allskirjoltteme^^
nUn meUIä henkilökchtaisBsiti öle
ollut tilaisuutta pi&ään aikaan vie-raUIaBrltatmiassa::
Emme siis tiedä
henkflökcätaisKti mitä brittUälset
ajattelevat^ja sanovat maailman asi­oista.
Mutta, tässä iiäivänä 'muutama
meillä oh tilaisuusi-vahdata^olohuo-neen
nurkassa kököttävää näköradio-laatikkoa
ja sen väUtyfcsellä nähnme
kirjaimellisesti puhuen: satoja- britti-
Iäisiä sotilain; lähdössä takaishi ko­tiin
Port SäMin-kaupungista.
tamisan takia! Sön sijaan kai
kotiin lähtevät .brittiläiset sotili
olivat" hyvin iloisen näköisiä, hej
telivat vilkkaasti, lauleskelivat
naurolvat^^is ja kuuluttaja-sanoi ka
kien brittiläisten suurimpana tolv
na- olevan 'sen,: että .pääsisivät: "j(
luksi kotiin". < - - '
'Lopuksi vielä'JbrittiKisi-ranskala
israeliläis-ihyökk^jäfri^aiheuttami
ihnij^äentoeri men^^^^
vissänune. ^ BrittUäiset viranomai
piihuiy^ i
doista ihmishenkien menetyksiä
M$isite3S^iMtä^i^ tiedol
Mahdollisesti saman.unt^kuvanna^
kivat'jotkut muutki]^'mutta;meidän
täytyy myön^, että enune havain­neet
yhtään adnoata sotilasta; tai lip.:
seeria.. joka olisi ..itkensrt.tai- ollut
murheellisen näköinen tämän kotiut-^
ättiiigiettä^v:^^^
il^Äil^uraattiiifc
: i ^ k ^ f e M ^ ^ M a Ä : j i
I^pt9ity:.-':^vähen1
^^rwilipfcä|^|ft^&!^^
.^p^llt&CTi^täneiden • egy^
;^istenf'Sv^iiMi iid^ :
^'*nkbbh: näiden lukujen kanssa to
ksi miten tahtoo: Lähituleva h
toria tiifee slitäkiii^^^^^^ osapi
leen tyydyttävän vastaukseni Mu
eräänä histehishuumorin kukkase
voidaan pitää AP:n Lontoon uuti:
<jouluk. 5 p.) missä seUtettim kaik(
sa vakavuudessa. ' että hyökkää:
Qvat^jryttÖmiä' kuin pulmuset, si
syyllisiä ovat itse egyptiläiset ja e
nenkalkkea Egyptin hallitus.
"Britannian hallituksen eräs jäs
sahoV tänään, että egyptiläiset vira
omaiset Port Steidissa/1^ 9°
ihmls-i* ja cniiisuiisinCTe^to J
vnoUatile pojille :•. ."sanotaan nu
nitussa uutfstiedossa,
Mitä-i'täia*i|-lis^t^^
keastaan^