Vapaus, November 26, 1968

              Sivu 2 Tiistai, mairrafilfc. 26 p .— Tuesday, Nov. 26,1968
VAPAUS
( L I B E R T Y )
EDITORI W. EKLUND
INDEPENDENT U ^ B O R Ö R G AN
OF FINNISH CANÄpiANB' - . z i y j:
r Bstatillshed Nov, 6, 1017"
MANAÖEAI I. 8UK«I
TBLEIMiONBi Omc e ANO/EDITORIAL 074-4204
PubUdied ttirlce veeiay:^ T^^ Thuredaya and Saturdaya by Vapaua
Publishing Ck).Lkoit^^
MoiUn^ adtdrees: Bos ,99
Adi«rtislns Tft1«a tnipn in^UojKtioA. «ratuUtiom^ee <4 cb«n:«-
Authorlzed 88 se«(mddaissmaUby the Post omce^^D^ Ottava,
and for payzneot of postase i|n cash.
•MrniOtir of t CANADIAN LANUUAGEPRf-bS
TILAVBmMNATt
liJaaatUuua: l rk: $lom 61dt.$6^5 UBAm:
3kk, 8J)0 l u o m e e n :
1 vk. $11.00,0 kk. $6.75
Ivk. i m , 6 kk. 6.36
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
, Aana Suotala, Heairat, Onitaxia,
täyititSIJ lauantaina m a r m k u u n 30
päiväaiä 80-vuolJta,
Margaret Pudas, Port. Arthur,
Öht.- täyttää suDMUjjitaiinja joulukuun
1 päivänä eojvuotta.
Wäinö Keränen, Harrison, Maine,
USA., («iMieai VVhitefish,: Ont.) täyt.
tää itiisitaiiia jouluikiuuin päivänä
78-vuottiai.
Yihidiyaninae sukulaistein ja tutta­vien
oimentoivotulfcsiiin.
Onta]r]|olai$Hle lisäveroa
Ontarion 'Iadinlaatijaikuinflijah_'tioisen istuntoSkiatuiden ava^ais-tilaiisiaiideföa^^
esiftetyn ofo^ penuisrteella ooi melko
vairmiaa, Öttä 'xnaalMinnain väestölle on (tulosBa musia verokoror
tuiksäia.
Varsinainen budjert-titailoitövuoima 1969—7.0 esittetäan va:^
ta myöhemnun; muitta ikuvernööm: W. Ross MacdonlaMin noin
1,250 sanaa käsittävässä hallltuklsen ofhjehnapoiiheessa esitetään
kysymykset eelvästi sillä tavoin, etftä tadsioitus on valmistaa
yldsta inielipidetltä vaätaamottaimialan myöhecmimiln' itullevia' hiuio-noja
uutisia — tileUoja verojen Iklarottaimisesta.
^^^^^^ itarkoitukselljsesiti anmetitu
fcuva, että "at}tawa" eli Mttohia/Hitus on Vaötuoisöai Ontarion
tialouBvaikeuksista, jos se öi myöounlä täBe mjaakunnalle sam^
relmpaa) osuuitta ituJloveroista. Ktm miuisitetaan liittdhalliituteen
aiömimin esittäimlät laiusunmolt, elttä jos '""malalkuintalat M
lisätuJtoja, niiden täytyy itse hankkia lisää verotruloga'', niin
ihneiiseltä näyttää, että Qu«ens paiflötJo yritää ylläolevalla mää-ritehnällä
ohjelmiapiihjeeissaan vyöryttää syyn tiulevista veror
koroftJuksista liittohaiHituksen komnettavaiksi.
. Samaan päämäiärääin viittlaaohijelmapuheessa esitetty aja­tus,
että Onlarion toryhalUtus ta^ vaatimaan Ottawadta fK
nanssimyöninytykBiä vastineeksi yhltelilstoilmiininj^^ perustus­lain
uusimiseksi?
Kuten sanottu, kaikki tämä, niin epämääräiseltä kuin oh- .
Jelmapuheen teksti tuntuukin, raivaa tietä jälesitäpäin itöden*-
näköisesti ituleville uusille verokoroftuksillte.
Jouduttuaan yleisen mielipiteen suuttuimuksen myrskyn
kohteeScä, Ontarion' rnaakuntahallitus tiedoitta ennen lainlaa-tijakunnan
istunnon Aarnista,; että 5-^rosen)ttista myyntive-roa
ei laiarjennletaikaanruökaltaivaran ja,lasten vaatteiden alalle,
kuten maakutnnan rahastonihoitaija Charies MacNau^on: jokin
viikko sitten antoi ymmärtää. Muitta tämä ei tarkoita sila,
etteikö, tätä paiheelhsita verotusjäirijestelniää, mikä sälytrtää ve-rokoroituksen
valtaosalta vähäossadsten ihmisten miakseltitavak-si,
voida kaikesta huolimatta lajajentaa ja korottaa. Nyt. jo on
vihjailtu^ että myyntiveroa voidafan laajentaa kuivapuhdistus-palvelua,
hotellihuoneita ja ufl^heilutilaisuuksia kosö-rtevilksd, ja
etrtä koko myytntivero voidaan korottaa viidestä kuuteen pro­senttiin.
KETÄ VEROTETAAN
MeiUe tullaan lähiviikkojen aiikana vakuutitannalla vakuut­tamaan,
niin usfcoanme, että Ontarion maakuntahallituksella
ei muka ole muuta mahdollisuutta kuin korottaa veroja. Ja
yhitenä perusteluna tälle tuUaaai ilmeisesti saniomaan, että kun
"paha" liittohallitus ei ole myöntänyt tälle maafkunnalie riit­tävän
suurta osuutta tuloveroista, niimmialhdollisuuttia ei ole
fcumn maalkunnian väestön verdkuormah Icorottajminen.
Maakunnan väestö kasvaa suhteeillisen' nopeasti sekä' syn-tyväisyyden
U'säänltymiSen että siirtjolaisten jatkuvan tulon
seurauksesta. Saimailla kertaa tapahtuu tuidtonnossa jatkuvaa
edistystä ja kehitystä. Kaikki tä'mä antaa maakuntahallituksen
käyt;ettäväksi lisää tuottavaa työvoimaa ja lisää verotuloja.
Muitta tulot eivät ilmeisestikääm lisäännyt niin paljoa, että
ne viastaisivat menojen lisääntymistä. Selvää myös on, että
vaikka maakuntahallitus puhuu "säästöohjeknasta" mihin on
epäilemättä olemassa hyviä mahdollisuuksia, nidn, Ontarion
edessä sanotaan olevan lähes $600 miljdonan tappio tulevan
talousvuoden sijalta, .
Selvää on, että maalbuntahallitius ei voi näin suurta bud-jettitappioa
kakistelematta niellä. Siksi suumnitelliaan keinoja,
niin uskomme, sekä vanhaj'en: verojen korottamiseksi että uu­sien
verotusmuotojen järjestäimiseflcsi.
Lähtien argumenjtin vuoksi siitä, että maakuntahallitus
ei voi menojalan vähentää, mikä sellaiseneen ei ole kirikossa
pölätertty asia, edessämme on kysymys siitä, mistä lähteistä
näistä lisäveroja hankitaan? - >
Ailnoana oikeudenmykadseba perustana vedokorotusten
yhteydessä on se, että ne määriltelllään väestön eri osian mak­sukyvyn
muKaian.
Kokonaan tuomittava on myynti vero jä siihen verratta­vien
verojen korottamd^nJen nimenomaan siksi, kun se lankeae
valtaiosalta työläisten, pikkufarmiarien, eläkeläisten jai työtitö-niiankin
maksettalvaksi.
Mikäli veiroja aiotaan karottaa, niin se olisi tehtävä tulo­verojen
kohdalta siten, eUtäveroitettaisiin lisääntyvässä määr
rässä kaikkia niitä, jotka ansÄsevalt. y l i $6,000 vuodessa; Sitä
pieneanmän lulon omaajat eivät' voi vaikeuksia kohtaamatta
entistä korkeiatmpaia tuloveroa miaksaa. MuJflta suuritulbäsille ja miltei kaikissa Lärtisi-Euroo^
jää "kissan päivät" sittenkin vaikka heidän verotulogaan ko- pan maissa, niin Ontariossa, ku­rotetaan,
muuallakin Caniadassa, täl-
^ : Toisena suureena tulolähteenä olisi tässä miatakunnassa se lais^ittulbt (erotettunakmkotu-jös
lujonnonresursseista perittäisiin asiallisempi maksu eli kor- loista ja osakevoitoista jodta
vaus niiltä suuryhtiöiltä, jotka ovalt kahmineet' ja edelleen' kyllä verotetaan) oviat koko
rolhmuavat saitumaisen suuria rikkauksia Ontarion metsistä naan verovapaita,
ja kaivoksista. ' , - ^^^^ kauan kuin hallitusvalta
Mikäli maatauntahallituksen edessä on todellisia talous-"^' kieltäytyy tällaisten kokoinaan
vaikeuksia, kuten on selitetty, silloin on suorastaan suurta verovapailtten tulojen veipotta-edesyaatuuttomuutta
se, että ^suurelta oisalta ulkomaisessa kon-fcroUissa
olevat suuryhtiöt saavat meHkein ilmaiseksi ja aivan
pilkkahimiasta riistääkseen mialaikunnan kionnonresursseja,
metsiä ja kaivoksia.
Kokonaan uusi ja tuottoisa tulolähde saataisiin siii'tä, j'os
mäakunrtiatelliltus ottaisi vihdoinkin, käytäntöön n.s. "lisään­tyvien
pääomien" verotuksen Carterin l<(uninkaadlisen komis-sionin
katsanitokanmian mukaan, että "'dollari on dolliari huo­limatta
siitä miten se hankitaan", ja että kaikkJÄ tulojia olisi
verotettava samalla tavalla.
, Ei ole verotuksen kannalta katsoen mitään eroa sillä
hankkiiko henkilö kovalla työllä $5,000 vuosltuM, ja sillä,
kun rikas 'henkilö hankkii esimea^Mksi osake- tai kiinteimis-tökauppojen
voitjtona $50,000 vuodessa; TaKraldisetn kadun mie­hen
Oflatsantokanmiain mukaan ne molesmmat ovat tuloija. Muitta
vaikikai ns, päiäoman lisääntymistä verotetaan Yhdysvalloissa
TÄTI MAIJA
Maija o i l j u u r i syönyt kevyen lou­naan
ja katseli nyt ajatuksiinsa vai­puneena
ikkunasta lumihiutaleiden
leikkiä niiden; hiljalleen peittäessä
•maan. Hän muisteli nuoruusvuo­siaan
Suomessa, josta' läihes viisi­kymmentä
vuotta sitten oli lähtenyt
Kanadaan. Hän muisteli Suomessa
viettämäänsä Joulua, miesvainajaan­sa
ija kahta lastaan. Tytär oli naimi­sissa
"lännellä" ja poika insinöörinä
eräässä naapurikaupungin suuressa
teollisuuslaitoksessa.
Vaikka Maija nyt asuikin talos­saan
yksin, niin ei aika suinkaan
käynyt hänoUe pitkäksi, sillä pienet
talousaskareet, naapureitten vierai­lut
ja lukeminen täyttivät suurim­man
osan hänen ajastaen.
Keinutuolissa istuessaan ryhtyi
Maija uudelleen lukemaan paikal­lista
suomenkielistä sanoraalehteään
reuraten siitä tarkoin tapahtumia
myös muilla paikkakunnilla. Mutta
Maijan lukeminen ei suinkaan rar
.ioittunut tähän, sillä halukkaasti
hän luki myös suomalai:-ia aikakaus­lehtiä.
Suomesta tilaamansa Seuran
lisäksi hän luki naisten ja kodin
lehteä Kotiliesi. Tämän oli poikansa
Olavi äidilleen tilannut. Hauskojen
kertomusten lisäksi oli. Maija vuo­rien
varrella saanut Kotiliedestään
monta hyvää neulomi.'-- ja keitto-
Dhjetta-
Niin, ei.Maijalla ollut lukemisesta
puuteitä. Serkkutyttö Eeva ja mie­hensä
Kalle toivat hänelle säännöl­lisesti
luettavaksi myös Suomesta
tilaamiaan julkaisuja, mm..Suomen
Kuvalehden ja Hopeapi-.Uin.
Hiljaa menivät silmät umpeen,
sanomalehti valahti polvelle ja Mai­ja
nukahti. Hän näki unta Keski­suomessa
olevasta kotipitäjästään
j a siellä olevasta kaunii:;ta saaresta,
jonne nuorena niin monf n kertaa oU;
kotirannastaan soutanut. Nyt oli
saarella suuri pöytä ja tuo pöytä oli
täynnä kaikenlaisia julkaisuja. Siinä
o l i Vapauden lisäicsi Suomen Kuva­lehti,
Seura, Kotiliesi, Hopeapeili ja
paljon muuta mielenkiintoista luet­tavaa.
Pöydän takana s-J.soi Olavi.ja
ojensi Kotikokkia äidilleen ,
Maija he"äsi siihen, että joku tuli
ovesta sisälle.
— Iltaa, Ivlaija täti, sanoi Eeva.
— Tulin tuomaan tädille pienen
kahvipullan- ja Suomesta juuri saa­punut
Hopeapeilin. — H. R.
Kiiiiiailaisia on
713 mfljoionaa
Hongkong. — KiinaTi väkiluku,
jonlka vuioden 1953 väestönlasiken-nassa
ilmoitetlliin olevan 583 mil­joonaa;
on nyt arvioK-a ainaikin 713
miljoonaa.
Uusi luku, joka perustuu Kiinan
radiolähetyksiin viime vuoden aluö-ta
tämän vuioden lokakuuhun .saak-ka,
osoifctaa, että läihes neljännen
maafiimaai ihmisistä aisuu Kiinassa.
iHoingikcmgissa olevat 'asiantumtijat
huomauittavat ifcuitenkin, että Kiinan
tanfcam amikiasluivuin arvioLminfifn on
todella pelkkää airvausta, koska vuo­den
1953 tväestönlaskenta on ainoa
virallinen lasikenita; Eräiden ai-vioi-den
muikaan iväkiiluiku voi tällä het-kenä^
ölla 700-900 miljoonain välillä.
vTuonettii neuvostolUttolalnen^^
kl^fJMj» Boris Poloirol, joka toi­mi
Pravdft4e}ifleii fch-Je^valhta*
jana Nurnbergin satarikolllsoi-keiidenkäyn'nin
aikana, on Julkais-j
sut päiväkirjamerkintöihinsä pe-'
TUStavan kirjan oikeusprosessistä
natsirikollisia vastaan. Julkalsem-
? me kirjasta "Loppvjcn lopuksi'*
luvun, jossa tekijä kuvailee natsi-
Saksan ulkoministerin Robbentro-pin
teijbitynilstä Nurnl^ergin oi-keudenkäynniseä.
Oikeuden kuulusteltavana on nat­sipuolueen
ulkopolitiikan kysymys­ten
valtuutettu, Saksan ulkominis­teri
Joachim von Ribbentrop, Seu­ratessamme
hänen kuulusteluaan
palautuu mieliimme se ii^tialainen
uskomus, jonka mukaan krokotiili
nbriaan. syödessään vuodattaa run­saasti
kyyneliä.-
Tässä oli kolmannen valtakunnan
diplomatiaa holtaput henkilö, joka
kaikkialle maailmaan kylvi provo­kaation,
myyräntyön, röyhkeän pe-
•oksen siemeniä. Olimme, jo pereh­tyneet
oikeusasioihin j a jo ennen
kuin Ribbentrop avasi suunsa me
asianajajien hankkimien todistajien
käyttäytymisen perusteella arvasim­me
hänen puolustussuunnitelmansa.
Se oli yritys tehdä tästä ;vanhasta
fasistisesta petolinnusta viaton
kyyhkynen, joka ei ollut muuta aja­tellutkaan
kuin maailman rauhaa.
Suunnitelman tavoitteena oli Rib-bentropin
valkaisemisen ohella koko
natsidiplomatian puolustelu ja jopa
.syyn toisen imperialistisen maail­mansodan
sytyttämisestä sysäämi­nen
niiden hallitusten kontolle, mm.
Neuvostoliiton, jotka joutuivat nat­sien
hyökkäyksen kohteiksi.
Entisen ulkoministeriön valtiosih­teerin
paroni von Stossengrachtin
todistajanlausunnosta saimme kuul­la,
että Hitler, Göring Ja Hess tie­tenkin
olivat "tyypillisiä!' natseja,
iotka todella ovat syyllisiä ihmis­kunnan
edessä, Mutta Joachim von
Ribbentrop — ei. Herra varjelkoon!
Ei sinne päinkään! Natsipuoluee-
.<;een hän liittyi myöhään ja senkin
vain omaa diplomaattista karriee-rlaan
varten, Stcssengrachtin sano-
Cromulka jatkaa
1. sihteerinä
Varsova. — Wladislaw Gomulka
vali-tiin viime lauantaina päätty­neessä.
Puolan yhtyneen työväen-pu
oiu (ien viidennessä cd u:s t aj aikoko-uikse.
5?a edelleen keskuskomitean
ensimmäiseksi .s-ihteerLTcsi. 12-jäseni-seen
poliittiseen toimikuntauin jäi­vät
valitLremattaulikOTniaisteri Adam
Rapacki, jonka, ilmoiteta sn vetäyty­neen
syrjään tprvcydellisistä syistä,
sekä varapääministerit Eugeniusz.
Szyr j a Franciszc»k VVaniolka. - :
Gomulka koroslti päättäjäispii-heessaan
jo aliistiispuheesi-a esittä­määnsä
ajatusta, etteivät e r i l a i i c'
mielipiteet saisi rikkoa yhteistä rin­tamaa
taisi', e Uiss a imperialismia vas­taan.
Aptedkkarille raslkas
laslku pillereistä
' Itzchoe, Länsi-Saksa. ^ Eräs pai­kallinen
apteekkari mciärättiin vii­me
viikonlopulla päättyneessä oi-keuskuulustelussa
maksamaan puo­let
hiljattain syntyneen lapsen elin­kustannuksista
kunnes lapsi täyttää
18 vuotta, koska hän o l i antanut
eräälle naiselle vastalääkkeitä lää­kärin
määräämien suun kautta nau­tittavien
ehkäisyaineiden sijasta.
Tuomari sanoi, että apteekkari et
käyttäytynyt asiaankuuluvalla huo­lellisuudella
antaessaan lääkkeitä.
Apteekkari vetosi oikeuden päätök­sestä.
jen mukaanKibbentropin ministeriö
oli kuin jonkinlainen vanhan hyvHii
ajan saksalainen saareke (jossa enti­sen
keisarillisen koulutuksen saa-^
neet ihmiset pyrkivät kaikin .voimin
vastoin kaikkea Hitlerin politiikkaa
ajaa rauhan Ja hyvän naapuruuden
politiikkaa.
Tämän, yksinkertaisen todistajan
lausunnot herättivät täm.än tästäkin
naurua salissa ja hänmiinkiä syy;
tettyjen aitiossa. Ribbentropin. vie­ressä
kituneet Hess Ja Keitel vähän
väliä kumartuivat kuiskaamaan täi-;
le suuttunein Ilmein jotakin. Rib-bentrop-
parka ilmeisesti säi noilta
kumppaneiltaan kuulla kunniansa
tuon lörpöttelevän todistajan takia;
joka epäilemättä liioitteli puolustus'
asianajaja Zauterin hänelle määrää-mään
naiivin yksinkertaisen henki=
lön esittämistä.
. Tästä hämmingistä huolimatta
puolustus Jatkoi samaan suuntaan.
Seuraava todistaja Margarita Blanck
kertoi syytetyn olevan hyvin lem­peä,
uuttera herra, hyvä perheenisä,
joka mielellään auttoi köyhiä. K a i -
icesta sydämestään hän halusi rau­haa
maap päällä ja avomielisyyden
puuskassaan kertoi hänelle, Marga-ritalle,
millaisia sieluntuskia hänel­le
aiheuttavat Saksan aggressiiviset
teot; Tuskallisena hän ^ i nukkunut
yökausiin jokaisen natsismin suo­rittaman
uuden aggressioteon jäl­keen
Ja käytti valtavasti unilääkkei­tä
vahingoksi terveydelleen.
Kuuntelimme tuota leperrystäja
olimme sekä huvittuneita että sa­malla
tunsimme olomme jotenkin
epämukavaksi. Tapahtulhan tämä jo
sen jälkeen kun syyttäjä oli esittä­nyt
satoja todisteita siitä, miten joh-ionmukaisesti
ennalta suunniteltu­jen
provokaatioiden, valheellisten
sopimusten ja petollisten vakuutte­lujen
avulla Ribbentrop. harkitusti
toteutti Hitlerin aggressiopolitiik-kaa.
Sitten tuli kuulusteltavaksi Rib­bentrop
it.se, tekopyhä näyttelijä,
joka on nielaissut mcan toisensa
jälkeen ja Blanckin todistajanlau­sunnon
mukaan itki katkerasti uh­riensa
kohtaloa. Yritykset esittää
hänet karitsana epäonnistuivat. Se
oli jo kaikille selviö. Mutta puolus­tuksen
luoman lavastuksen purka­minen
"oli jo myöhäistä ja Ribben­trop
itsekin alkoi laveasti selostaa
;nikä mielipaha ja raskas melanko­lia
hänet valtasi joka kerta k un
natsi-Saksa suoritti aggressioitaan.
.Nyt ivallista hymyilyä nähtiin pait­si
salissa, myös Ribbentropin tove­reitten
kasvoilla, syyteltyjen aitios­sa:
kas, kylläpä osaa!
Kaikesta huolimatta tiio vähä-älyi-nen
teeskentelijä surullisin ilmein
sanoi, että vaikka Saksa joutuikin
hyökkäämään sen kanssa sopimus-tai
ystävyyssuhteissa olleiden mai­den
kimppuun teki se sen pakosta,
vain siksi,.että varjelisi itseään so­dan
uhkalta; Kiertäen tosiasiat, väis­täen
kirjalliset-todisteet ja jo kuul­lut
todistajanlausunnot hän jatkoi
fjuunnilleen tähän iprimitiiviseen
tyyliin:
—- Puolako? No n i i n . Saksalaiset
.diplomaatit j a hän henkilökohtai­sesti
tekivät kaikkensa järkiinnyt-tääkseen
tuota Saksaa aggressiolla
uhannutta itsepäistä ja sovitteluha-lutonta
maata. Puolalaiset hyökkäi-livät
rajavartioasemille; Hitlerin
kärsivällisyys loppui j a puolustautu­essaan
tämän oli pakko panna jouk­konsa
liikkeelle. Häneen, Ribben-tropiin,
se vaikutti masentavasti.
Mutta mitä hän saattoi tehdä, k un
Puola ei halunnut kuulla hänen neu­vojaan
ja varoituksiaan? Ja kaiken
s e n jälkeen hän ei voinut nukkua
ajatellessaan sitä vaaraa, mihin in­himillinen
sivilisaatio joutui.
Entä Englanti, Ranska? Kyllä hän
Ribbentrop ja bänen fyhrerinsä te­kivät
kaikkensa saadakseen nuo itse
päiset maat suostutelluiksi anta­maan
Saksalle mahdollisuuden Puo­lan
nielaiseniiseen hiljakseen Ja, raur^
hassa. J a miten miirheellinei» Hitler
olikaan ja, initen. häd Ribbentrop;
surikaan sitä, kun nuo valtiot Puo­l
a n kanssa tekemiensä liittolaissopi-mustensa
mukaisesti Julistivat sodan
Saksalle.
Norja,' Tanska? Oh, hän Ribben­trop
oli Jo lapsuudestaan lähtien
tuntenut hellyyttä noita maita' koh­taan.
Työteliäitä kansoja sitä paitsi
pohjoismaalaista verta. Mutta mitä
voitiin tehdä? Sakian o l i pakko rik­koa
sopimuksensa' noitten maitten
kanssa Ja miehittää ne pelastaak­seen
norjalaiset j a tanskalaiset n i i l ­tä
onnettomuuksilta, joita sota h e i l ­le
olisi tuottanut siinä tapauksessa,
että niistär olisi tullut suuren tais­telun
sillanpääasemia. z
Entä Luxemburg?^ No, se on tie­tenkin
. murheellista. Jouduttiin
miehittämään myös Luxemburg,
mutta yksinomaan vain välttämättö­myyden
pakosta. Sinä sodan aikana
jokin suurvalta olisi saattanut käyt­tää
tuota pientä suojatonta maata
sillanpääasemanaan iskeäkseen Sak­saa
sivusta. Surullista, mutta ei aut-anut
muu kuin mennä sinne.
Tällainen Luxemburgm valloitta­misen
lavastus aiheutti yleisen nau­run
salissa niin, että levollisen lordi
Lawrencen oli pakko nuijalla koput­taen
kehottaa salia hiljentymään.
Erityisen seikkaperäisesti Ribben­trop
perusteli Neuvostoliittoon hyök
käyksen ehdotonta välttämättömyyt­tä.
Syyttäjä oli jo esittänyt painavia
todisteita, asiakirjoja, Hitlerin luo­na
pidettyjen' salaisten neuvottelu­jen
pöytäkirjoja (joukossa kuuluisa
Barbarossa-suunnitelma) kumoten
täydelleen ehkäisysotamyytin. Kai­kesta
huolimatta Ribbentrop palasi
vanhaan satuun punaisesta vaarasta
j a toisteli itsepintaisesti idän "veri­vihollisuutta"
lännelle. Tosin hän
esitti varauksen, ettei ulkoministe­riöllä
eikä hä;nellä itsellään ollut
suoranaisia todisteita Neuvostoliiton
hyökkäysaikeista Saksaan, Mutta
Hitler hänelle ominaisella vaistolla
aavisti Neuvostoliitossa pääviholli-sensa.
Se pani hänet lähettämään
joukkonsa Venäjä.ä vastaan. Tästä
puhuessaan Ribbentrop a?koi jälleen
vuodattaa krokotiilin kyyneleitä.
Päivä jolloin hyökättiin NeuvostOr
Venäjälle, oli hänen elämänsä syn­kin
päivä- Koko yönä hän ei nukku­nut
vaan käveli huoneeibaan, nautti
bromia ja hänen oli jopa pakko ot­taa
voimakkaita unilääkkeitä, joiden
käyttämistä hän tavallisesti sydän-vikansa
takia väitteli. Häntä vaiva­sivat
ajatukset, pahoista kohtalonoi-kuista
ja sen maailmanrauhan l u ­histumisesta,
johon hän kaikin sie­lunsa
voimin oli pyrkinyt.
Sen jälkeen syyttäjär. todistajat
astuivat yksi toisensa perään korok­keelle
ristikuulusteluun; Heidän ky­symyksensä
ja repliikkinsä haihdut­tivat
nopeasti jäljet hyväntahtoisuu­den
naamiosta tuon vannoutuneen
natsin kasvoilta. Hänen salaisissa
kokouksissa pitämistään: puheista
esitettyjen lainausten, päiväkäsky­jen,
määräysten ja rapoittien ja hä­nen
puhelinkeskustelumerkintöjen-sä
seinää vasten ahdistamana Rib­bentropin
ilme muuttui vähitellen
happamaksi. Viattoman kyyhkysen
höyhenet irtoavat .yksi toisensa pe­rään
ja oikeuden eteen jää kynitty
haaskalintu, jonka kuulustelun lo­pussa
oli pakko puhua päinvastaista
kuin mitä hän o l i alusta väittänyt.
•Niilien kumoamattomien todistei­den
johdosta^ jotka neuvostoliitto­laisen
pääsyyttäjän apulainen Pok-rovski
esitti, Ribbentrop lopuksi
myönsi, että käydessään rauhanneu­votteluja
Neuvostoliiton kanssa ja
allekirjoittaessaan hyökkäämättö-myy.
ssopimuksen hän jo tiesi, että
natsijohdolla ja pääesikunnalla on
hyökkäyssuunnitelma Neuvostoliit-toa
vastaan ja että siihen toimeli­aasti
valmistaudutaan.
Suojneh
iinmitiimiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiffiiiiiiiiiiiniiffi^
Helsinki. — (Suomi^j^al —!
Paperituotanto lisääntyv;,;- y
huomattavasti lähivuosina
: Sanomalehti-- kirjoitus- j a painO;
paperin yhteenlaskettu*^,'^i^otanto-kyky
lisääntyy SiiO(|rtP8^'6 t^J&hiyuoi
cina ainakin 50Ö.00Ötcrinilia,' kun
rakenteilla ja suunnitteilla olevat
koneet aloittavat tuotantonsa; Lisä­tuotanto;
"uskotaan kuitenkin saata­van
hyvin markkinoiduksi,; vaikka
nykyisenkin paperituotannon; mark­kinoinnissa
on ajoittain ollut vai-'
keuksia.
Tähän saakka suurin, paperintuo-:
tanto oli vuonna 1966, jolloin se
oli 2,450,000 tonnia., Vomeivuoden
tuotanto;oli 2,420,000 tonnia;. Pape-i
vintuotanto nousee tänä vuonna sei-,
vasti vuoden 1966 tuota i^toa suu-renunaksi.
Nykyisillä paperikoneilla
päästäisiin 3 miij. tonnin vuosituo­tantoon,
jos koneet kävisivät täy­dellä
teholla.
Paperiamme myydään eri laatui­sina
yli 130 maassa,, .Suurin paper
rimme ostaja on edelleen Englanti.
Seuraavina ovat Länsi-Saksa^ USA,
Neuvostoliitto ja Tanska; Sanoma-^
lehtipaperia viedään. eniten USA:-
han, toisella tilalla on Englanti ja •
kolmannella Länsi-Sakra, Ajanjak­sona
1960—66 käyttöön otetut uudet'
paperikoneet ovat merkinneet y l i
miljoonan tonnin lisäystä vuotuiseen'
tuotantokapasiteettiimme. (HS)
Suomesta lahjakuusi
Kööpenhaminalle ;
Helsingin kaupimgin joululahja
kööpenhaminalaisille, mahtava 18-'
metrinen kuusi, kaadettiin 14, mar­raskuuta
kaupungin metsästä, Lah­jakuusi
menee nyt ensirimäisenker-•
!-an Kööpenhaminaan, ja sen pystyt­täminen
Raatihuoneelle liittyy Tans-:
kassa ensi vuonna vietettävään Finn
Finland-kampanjaan, jonka päätök-'
seksi Helsingin kaupunki lähettää •
Kööpenhaminaan toisen kuusen jou­lua
1969 juhlistamaan. (HS)
Juopumussakkolaisille armahdus
Juopumuksesta rangaistukseen
tuomittujen henkilöiden armahtami-'
sesta annetttiin* 15. marraskuuta hal­lituksen
lakiesitys eduskunnalle. A r ­mahdus
koskee esityksfen mukaan',
kaikkia niitä henkilöltä, jotka on
tuomittu juopumuksesta sakkoran­gaistukseen'
taikka sakon rahassa
maksamattomuuden siiasta vankeu-.
tena suoritettavaan muuntorangais­tukseen.
Armahdus koskee arvioiden mu­kaan
noin 5,000 "rästiläistä"; Edel-,
le.en arvioidaan, että ainakin puolet'
vuoden .vaihteessa rangaistuslaitok--
sissa sakkojaän sovittaniassa olevis-..
ta pääsee armahduslain nojalla va-,,
paaksi. Sakkovankien päivittäinen
määrä olisi ensi vuoden alussa arvi-;
olta noin 200. ,
Armahduslakiesitys liittyy osana
sarjaan lainsäädäntötoimia, jotka oi­keusministeriössä
on viime vuosien
p.ikana valmisteltu, ja jotka yhdessä
muodostavat rangaistusjärjciltel-mämme
uudistamiseen tähtäävän
kokonaisuuden. Osa näistä toimista
on jo johtanut lain säätämiseen. .
Oikeusministeri Aarre Simonen
sanoi, että lakiesitys eräiden, juopu-;
muksesta tuomittujen henkilöiden
armahtamisesta liittyy ensi vuoden,
?lussavoim.aan tulevaan juopumus-rikossäännösten
muuttamista koske­vaan
lakiin, joka tarkoittaa sitä, että.
tavallinen juopumus, johon ei l i i ty
ilkivaltaa eikä häiriöntekoa, ei ole
rangaistusuhan alainen. (HS)
— Japanista tulee todennäköises­t
i maailman viidenneksi suuriA
kauppavaltio, ja se ohittaa Ranskan
nyikyisen varainhoi tovuoden päätty-,
essä ensi vuoden maalisikuussa, i l ­moitti
Japanin valtionvarainminis­teriö.
misesta, sillä ei ole minkään­laista
moraalista' oikeutusta', ei­kä
taloudellista perustaa vähä­väkisen
kansanosan entuudes­taan
liian, suuren verotaakan
korottamiseen.
MutJta yteinen miehpide edes-säolevia
veroktoirotulkaia vastaan
olisi saaltava mahdollisimman
voimakkaaksi. Annettakoon
Ontarion maakuntahallituksen
tieltään että me tavalliset onta-riolaiset
tarvitsemme verokoro-tuksia
osapuilleein yhtä paljon
kuin talvipakkasessa tarvitaan
uimapukua.
PÄIVÄN PAKINA
MUSTAT EVERSTIT PERÄÄNTYIVÄT
Kreikassa vallankaappauksen
suorittaneidon'^"!rai3tian everstien"
sotilasjuntta jätti loppujen lopuksi
teloittamatta Alexander, Panagoili-sin,
joka oli sotaoikeudessa tuo­mittu
kuolemaan elokuun 13 pnä
suoritetun päär.iinistorl Giorgios
Papadopoulosin murhayrityksestä.
Tämä 30-vuolias luutnantti tun­nusti,
että hän yritti voimakeinoin
raivata pääministeri valtapaikal­taan
ja hän kieltäytyi loppuun asti
esittämästä armonanomusta sen
katsantokannan porubtcella, että
Käntenteloituksen.tiakin muodostuu
yhdeksi uudeksi naulaksi sotilas­juntalle
rakenteilla olevaan ruu­misarkkuun.
Panagoulis lies;i tekonsa aikana
että häntä odottaa siit;i kuoleman­tuomio.
Hän tiesi myös/ että yksi­lölliset
terroriteot eivä sovellu po­liittiseen
toimintaan.
Mutta kuninfjasmielisenä henki­lön,
porvarillison manilmankatso-mukson
omaavana kapinoitsijana,
hän oli tdrVautunut tähän "suo­raan
välnvaltaloimintaan" ja oh
myös ralmilna maksamaan siitä
täyden hinnan hengellään.
Kuten muistetaan, hän sanoi te­lotusta
"parhaaksi joutsenlauluksi"
jokaiselle vapaustaistelijalle.
Panagoulis oli yksi viidestätoista
syytetystä, jotka osallistuivat suun-telmaan
Kreikan pääministerin
surmaamiseksi viime elokuussa.
- Vuonna 1967 Kreikan armeijasta
karannut Panagoulis puhui kii­vaasti
oikeuskuulusteiuFsa:
. 'Tunnen lain määräämän ran­gaistuksen.",
hän sanoi. "Olen kui­tenkin
sitä mieltä, että paras jout­senlaulu,
jokaiselle vapaustaisteli­jalle
on kuolema hirmuvallan te­loitusryhmän
edessä."
J a hän jatkoi:
"Tiedän, ettei väkivrltaa voida
hyväksyä politiikassa, mutta se on
parempaa kuin pelkuruus,"
Panagoulis ,ei ollut vallanku-mousmies
ei sen paremmin so­sialisti
kuin kommunistikaan —^
vaan monarkisti.
Ollessaan syytettynä .siitä, että
hän oli Ateenan lähellä olevalla
rantatiellä räjäyttänyt pommin
juuri silloin kun pääministerin
auto oli ohittanut paikan, Pana­goulis
tunnusti syyllisyytensä ja
sanoi itsepuolustuksekseen ettei
hänellä ole minkäänlaii-ta aikomus­ta
kaataa Kreikan nykyistä yhteis;;;,;.
kuntajärjestelmää, "Olen yhtä ku­ningasmielinen
kuin kuka tahansa
teistä", hän j u l i s t i .
Panagoulis sanoi myös, että
häntä oli pidetty käsiraudoissa-viimeksikuluneet
kolme kuukautta,
ja että häntä oli tänä aikana lyöty,
poltettu, ruoskittu ja kidutettu
muulla-tavalla.
• Panagoulisin rohkea esiintymi­nen
sai. huomiota osakseen kautta
maailman. E r i maiden diplomaatti­piireistä
lähetettiin protesteja Ja
armahduspyyntöjä Kraikan sotilas­juntalle.
Tämän protestiliikkeen
laajuutta osoittaa se. että vetoo­muksin
Panagoulisin hengen pelas­tamiseksi
esitettiin sekä Neuvos­toliiton
hallituksen etta roomalais­katolisen
paavin toimesta—- j a sil­tä
väliltä.
Ja tällä maailman yleisellä mieli
piteellä oli myös tervehdyttävä
vaikutus Kreikan "mustiin evers-teihin"
. .
A P : n uutistiedossa, missä per­jantaiaamuna
tiedoitettiin Pana­goulisin
teloituksen peruuttamises­ta,
kerrottiin Ateenassa sanotun,
että pääministeri Popadopoulos
oli neuvotellut sotilasjohtajain
kanssa ja varoittanut, että Pana-goulisin~
teloitus tulisi suuresta va­hingoittamaan
Kreikan hallituksen,
kuvaa.
"Oikeudellisilla" kysymyksillä ei
siis ollut suurtakaan sijaa siinä,'/
estetäänkö Panagoulisin 'teloitus
vai pannaanko ne täytäntöön. .
Kysymys oli pääministeri Papa­dopoulosin
selityksen mukaan sii-!
tä, että Panagoulisin teloitus tulisi
saattamaan Kreikan satilasjuntan
kurjan kuvan vicltndn rumem-;
maksi.
Hyvä on, että urhea; Panagoulis,;
joka porvarillisiin taistelumenetel-.
miin eli torrorishiiin; turvautuen
oli menettäö hengensä, pelastui vii-;
mc hetkessä maailman;; yleisen
mielipiteen painostuksen johdosta;
teloittajiensa kynsistä,- Tärkeäm­pää
on kuitenkin se jopotus, että'
yleinen mielipide voi vaikuttaa suu
resti jopa sellaiseen sotilasjunt-
. taan, mikä nyt Kreikkaa toistat-;
seksi väärin hnlHtsoe. •
— - Känsäkoura.