Vapaus, March 10, 1955

              Mi
m
rmm
i i ;
mm.
IHp
-»f
')
II;
ffi:
i .
•fr-- ••.
I >
.li-:-'
m b
•f:
1
Iit
Ff p
dUDEHE&nr) Sbdepeodest Xafttxar
OrtM ti FJatUh CmuMJiM- E»-
M «eeond dass maU tbo Post
Office ITepartiDesV Otteva, Pub-
Udud tbrJce wcdtlyi Hatsätjt
Hnusdays azuS Saturdsj? }qr VAVM»
Pjihliabi3ag Company UUU ftt lOO-lCS
Ha 0t.: W^ Boatraxf, Oztt, CsziMto.
Telcjdun»»: S l » Qffle» oe. 4-<28l
SdXtortal Office OS-^-fS». msager
Määrem: S<» €9. Buöbun. <)at^
Mvertiäng nt» upon *ppiic»tlaii.
TnsBtotion free of cluune.
YbOnniioian: iABjn6».4S0
sammu i tk, w tt. 4.70
Pahasti ontuva latisimto
, Xo. 1 AVasbingtonin kävijä, kauppaministeri
Howe katsoi viime viikolla tarpeelliseksi vastata niille, jotka ovat
syyttäneet ja edelleen syyttävät, että mn 'Howe ja kumppanit aiheut­tavat
kaifppapolitiikallaan työttömyyttä canadalaisille ja uhkaavat
koko maata teollisella jälkeenjäämisellä.
Kysjonys on, kuten tiedetään, Canadan iuonnonrikkauksien
lähettämisestä rajan taakse. Arvostelijat sanovat, että kun Cana-dasta
viedään arvokasta rautamalmia Yhdysvaltoihin, niin siten me­netellen
otetaan leipä pois tuhansilla työläisiltä, jotka saisivat itsel­leen
pysyvästi luovaa työtä rauta- ja terästehtaissa, jos tämä canada-lalnen
raaka-aine valmistettaisiin raudaksi ja teräkseksi kotimaassa.
Eikä tässä kaikki, sillä työaömyyden aiheuttamisen lisäksi mr, Howen
ja kumppanien kauppapolitiikan ansiosta Canada saa lähettämästään
rautamalmista pilkkahinnan—-mutta joutuu -maksamaan siitä kal­liimman
jälkeen sen jälkeen kun yhdysvaltalaiset ovat sen valmista­neet
joko raudaksi tai teräkseksi. Tällainen kauppapolitiikka on
verrattavissa siihen, jos esimerkiksi Suomesta lähetettäisiin puutava­raa
kuorimattomien tukkien ominaisuudessa Xeirvostoliittoon ja os­tettaisiin
siten sieltä takaisin höylättynä lautana, vaneerina jne.
Jos olisi kysymys vain Canadan rautamalmista, niin asia voitai­siin
jotenkin selittää. Mutta samanlainen tilanne vallitsee kymme­nillä
eri aloilla. Canada tuottaa 80 prosenttia kapitalistisen maail-;
manosan nikkelistä, mutta se lähetetään vain osittain jalostettuna
Yhdysvaltoihin. Canadan uraanituotanto menee valtaosalta raaka-aineena
Yhdysvaltoihin ja näin kautta linjan.
Kun luonnonresurssit myydään.halvalla hinnalla yhdysvaltalais-.
ten jalostettavaksi ja sitten ostetaan kalliilla hinnalla takaisin niistä
valmistettuja tavaroita, »niin tuloksena on sitten se, että Canada
'kärsii 5594,000,000 kauppatappion Yhdysvaltain kanssa käymästään
kaupasta, kuten tapahtui viime vuonna, tai $758,200,000 kauppa-tappion,
kuten tapahtui vuotta .aikaisemmin.
Ja kuten sanottu, tällainen kauppapolitiikka viivyttää ja jar­ruttaa
Canadan teollisuuden kehitystä, sillä mitä mahdollisuutta on
kehittää kotimaista, teollisuutta silloin kun raaka-aineet lapioidaan,
rautatievaunuihin tai rahtilaivoihin ja lähetetään; rajan taakse jalos­tettavaksi?
Seurauksena on sitten suuri kauppatappio Yhdysvaltain
»kanssa käytävästä kaupasta jota ei enää oikein '"kaupaksi" voida
"l^noa—^ ja sen lisäksi joukkomittainen työttömyys.
Kaikista näistä tosiasioista huolimattji kauppaministeri Howe,
^onka sydäntä on ilmeisesti 'Wall Street lähempänä kuin Canadan
kansallisedut, sanoi noin viikko sitten puheessaan, ettei ole muka
mitään syytä huolestumiseen siitä, vaikka näitä raaka-aineita lähe-tetäänkin
niin suuressa määrässä Yhdysyaltoihin. "Raaka-ainelahe-tykset
muodostavat vain murto-osan kokonaisviennistä", sanoi "VVas-hingtonin
kävijämme pontevasti.
Kukaan ei ole luonnollisestikaan sanonut, ettei Canadasta lähe­tetä
mitään muuta kuin raaka-aineita Yhdysvaltoihin. Kukaan ei
ole ainakaan meidän tietääksemme vielä esittänyt niin järjetöntä aja-tU^
lia, ettei Canadasta saisi viedä lainkaan raaka-aineita rajan etelä­puolelle.
Mutta laajojen yhteiskuntapiirien keskuudessa vallitsee
tietoisuus siitä, .että Canadan monet talousvaikeudet ja ongelmat joh­tuvat
nimenomaan siitä kun Canadan luonnonresursseja lapioidaan
aivan liian paljon tavaravaunuihin ja rahtiloivoihin Yhdysvaltoihin
lähetettäväksi. .
Asiaa pahentaa äärettömän paljon vielä se tosiasia, että maamme
raaka-ainevarastoja lahjoitetaan Yhdysvalloille nimenomaan Yhdys­valtain
halusta ja vaatimuksesta. Maailmanlaajuiseen 'johtaja-ase­maan"
pyrkivät Yhdysvaltain monopolistit vaativat, että heidän käy­tettäväkseen
on annettava kaikkien maiden raaka-ainevarastot. Juuri
tähän pyrkii Yhdysvaltain hallitus nykyisen ulkopolitiikkansa avulla.
Niinpä Yhdysvaltain nykyinen presidentti Eisenhower sanoi tästä
asiasta kolmisen vuotta.sitten:
:''Minun mielestäni ulkopolitiikan tulee tai pitäisi perustua yh­delle
tavoitteelle. Tämän tavoitteen takana on Yhdysvaltain tarve
saada vissejä raaka-aineita ekonomiansa ylläpitämistä varten, ja missä
mahdollista, ylläpitää voittoa tuottavat ulkomaamarkkinat • meidän
ylijäämätuotteillemme." (New York Herald, maalisk. 2 pnä 1952).
^ Tämän selvemmin ei voida asiaa enää sanoa. Yhdysvallat ha­luaa
saada omaksi edukseen ulkomaisia raaka-aineita ja samalla huo­lehtia
ulkopolitiikkansa avulla siitä, että Yhdysvaltain ylijäämätuot-teille
säilyy voittoa tuottavat markkinat ulkomailla .
Kaikkien näiden tosiasiain perusteella kauppaministeri Howen
lausunto, eltei Canadasta muka viedä liian paljon raaka-aineita Yh­dysvaltoihin,
on kovin ontto ja ontuva — ellei omaksuta sitä käsitys­kantaa,
ettei esimerkiksi Canadan metsissä kasvanut puu ole sitten
enää raaka-ainetta kun siitä karsitaan oksat pois!
Rauhantyötä edistämään
, • Kuten tiedetään, on CSJ:n ja SCAL7L:n kesken so\'ittu siitä,
että Canadan edustajain mukana, jotka menevät toukokuussa Hel-
•singtssä pidettävään maailman rauhankongressiin ja elokuussa Var­sovassa
pidettävään maailman viidenteen nuorisofestivaaliin, lähete­tään
myös Canadan suomalaisten omat edustajat.
Tämä ajatus sai'alusta pitäen lämpimän vastaanoton sillä mikä
onkaan sen edullisempaa kuin se, että saamme välittömästi oman
edustajamme näihin suurtilaisuuksiin. Siten me voimme antaa oman
vaatimattoman panoksemme näiden tärkeiden kysymysten edistämi­sen
h>'\'äksi ja samalla takeen siitä, että saamme välittömät tiedot
siitä mitä todella tapahtuu näissä tilaisuuksissa ja mitä vaikutteita
edustajamme sieltä saavat. .
Valitettavasti tällaisia yrityksiä ei kuitenkaan -voida toteuttaa
ilman rahaa. Tosiasiassa niiden toteuttaminen vaatii melkoisen sum­man
rahaa, mikä on kerättävä suurempina ja pienempinä lahjoituksina
maanmiehiltämme. Mutta vaikka lisäkustannukset eivät olekaan
erikoisemmin toivottavia, niin sittenkin on korostettava, ettei meillä
ole varaa olla lahjoittamatta rauhan vakiinnuttamisen hyväksi. Tosi­asia
nimittäin on, että toiminta rauhan hyväksi — niin vaikeata ja
vaatkaa kiiin se ehka onkin — on sittenkin nyt vallitsevan rauhan
olosuhteissa tuhat kertaa helix)mpaa kuin sitten, jos sota pää.see
puhkeamaan — ja rauha on palautettava vielä sittenkin, jos mielitään
ihmiskunta pelastaa täydellisestä tuhosta.
If. Meillä ei ole tätä kirjoittaessa tietoa siitä miten on keräys edis­tynyt
Rauhankongressin ja Varsovan nuorisofestivaalin edustajain
rtjätkakulujen korvaamisen hv-väksi. Mutta,me uskomme, että kaikki .
•hj^ää tarkoittavat maanmiehemme haluavat roponsa antaa tämän
Hilla nuim sanovai
IXXDEBTT^S ^'^'n yhdysvaltalaisen pääoman herruus
Tiisi maassa pera^^tettiin a i i o i - saattaa johtaa kunnalHsen elämän alaUa
naan eiki «uinJcaan vasemmixton.
aloJtteeet» taj edes o:-n tukcsnana —
Suomen Työn Liitto jonka JUDCIJUJIÄ-?
tettuna päämääränä oU laajentaa j a [
tnonipuoJistaa kotimaJsta teollisuutta i
k o t » t t a a «en tuotteiden taso kotixalle |
ja enen muuta aaacla ^cotl-naiset ku- J
luttajat luottamaan kotloiaisiin vai-i
misteisiJn Saada toisin sanoen ihml- s
I «e( ufdcomaan e t t ä Suonies&a ocataan
! käytelU koneita j a tekniikkaa hyväk­si
filinä kuin muissakin maissa Ne
poF/ariUiset piirit, jotka tuon komean J
Iskulauseen lakana olivat, näppäili- j
vät kansallistunnon j a ylpeyden l i e r - 1
M n ^ l e n kielien koko skaalaa -r- paa- ;
tarkoituksenaan tietenkin lompak- j
konsa lihottaminen Mutta sima tn- |
vussa s e n t ä ä n kasvoi j a kehittyi koti-.j
mainen teollisuuskin, ja mikäpä sen •
paremj>aa. ;
•Mutta kuinka ollakaan, ovat kan- }
salUstunnon vaatimukset tällä "teolli- .
suuslinjalla" näyttäneet viime ivuosi- ;
kymmenen kuluessa äkkiä muutimeen s
posvariston kohdalta nimittäin, j
Kin'. W. A. Tuomi
Edmonton, Alta. — Kahdeksan
vuotta keistä neen Edmontonin nousu-
Ain^ fiUtä lahtien kun sotakorvaus- . 1^-auden laskut o-.at nyt langenneet
teollisuutemme varjo.-ssa kehittyi ja i maicsettavlisi. J a snta aiheutuneet
laajeni komea kotimainen metah- Austannuk^ec asetetaan nyt Edmonto-teolliÄUUs
ja on täUä hetkellä toiseksi! n l n /:onenomistajain kannettaviksi
tärkein kotimainen teollisuudenhaa- | Nyt voidaan nahda mita merkitsevät
ramme, on porvariston "kan-sallmen" i ne viilit huudot Edmontonin vaurau-teolllsuusinnostus
ruvennut laske- ! desta ja tulevaisuuden mahdollisuuk-maan;
Kas sattuunimittain olemaan si>ta.
niin, e t t ä metalliteollisuutemme vien-timaritklna-
alueet ovat paaasianja
Idässä ja etelän kansandemokratioissa
Porvaraiijsen logiikan mukaan tästä
johdonmukaisesti seuraa, etta koska
metaliteollisuutemme kutoo viennil­lään
kauppasuhteita "epasuotavun"
maihin,- n i i n kotimainen teollisuus
tältä osaltaan onkm yhtäkkiä pahas­ta.
Se el ole ensinkään ''kansallis­ta",
vaan päinvastoin "epakan-sallista"
ja se on sii.s—-mlkali mahdollista —
tapettava. Sensijaan papen- j a puun­jalostusteollisuus,
joka kay kauppaa
länteen, .saa siivottoman alhaisia hin­toja
tuotteistaan ja — kuten a.o. ta­holla
vakuutetaa..—pyörä alastomal­la
tappiolla jo ties miten monetta
vuottaan, se on tosikansalllsta teo!-
lL'uutta..jolle on saatava tukea paits!
kotimaasta myös lännen suurpankeil­ta.
Näin yksinkertaisesti on siis vedet­tävissä
raja "isänmaallisen" j a "epa-isänmaalisen"
teollisuuden valilla. N i ­mittäin
porvarillisessa .;ka.sitemaail-majfi:
a, . ,. •• , •
— "Tutka," Vapaa Sana Helsinki
V Edmontonin -kaupungin takeoittaja
J , . PpUock ilmoitti .helmik. viimei-fi3fiä
päivänä, e t t ä kaupungin maiden
uudelleen takspittaminen ön suoritet­tu
ja. ettiä kotien omistajat .saa,vät:
taksöitusilmoitukset maalisk. puolivä­l
i n . tienoilla. Maiden tak.soitust;a' on
koi-ot€ttu hiinkin paljon Jcuin 54 pro­sentilla.
Luonteenomaista on se, e t tä
(keskikaupungin • liikeke.skus pääsee
t ä s t ä korpituksesta .ken"<;lmääriri aiido-ä
i t a a n 25 prosentilla. ^
Tieto uuden taksoituksen suoritta­misesta
saatiin pian san jälkeen, kun
iiaupungih valtuusto oli: julkaissut
vuoden 1955 menoarvion, mikä päättyi
kaikkien. aLtöjen ennätykseen, 22:8
miljoonaan dollariin. Tämä suinma
tarvitaan rakennussuunnitelmien to­teuttamiseen
ja kaupungin tayaUisten
menojen maköarninjen tänä vuonna.
Se on suurempi kuin koko maakunnan
menoarvio 11 vuotta takaperin. ;
Kaupungin haliinnoh menojen; l i ­sääntyminen
ja Erriontonin kansan
veroji-n lisääntyininen,— ovat ainoat
pysyvät seuraukset öl jykuumeesta.
F,linonton ei ole koskaan, eikä nyt­kään
saanut m i t ä ä n etu ja maakunnan
luonnoiirikkauksista. . \
Meidän kaupunkimme pitää varata
kaikkt.ne palvelukset,'.Joita tarvitse-:
vat ne yhdysvaltal^^iset raha,i-uhtihR»t
ijotka ovat perustaneeti.öljytehtaitaan,
putikljohtojaan; Ja raaJca-aineiden. if-lostustehtaitaan
kaupungin laidoille,
kaupungilla ei ole. edes mahdollisuut­ta
niiden. veroittamiseen kunnallis ia
tarkbituksia värteh. .joten käiisan: p i ­tää
maiksaa kaikki kufftannukset.
K u n tätä menoa on. kestänyt kah­deksan
vuotta on kaupunki sen j o h ­dosta
nyt vakavassa rahallisessa aser
m ä ^ a . kun kaupungin .velat olivat
vuonna 1947 npiii 20 miijoonaa— s i l ­loin
kuin öijykuume alkoi — olivat
rie yli 80 miljoonaa dollaria viime
j vuoden lopulla. Tänä vuonna aikoo
kaupunki lainata 13 miljoonaa maa­kunnalta
j a pyytää kahta miljoonaa
huhtikuussa. : Tämä : 'Velkataakka
maksoi viime vuonna korkoina ja
kuoletuksina lähes seitriiman miljoo-
, naa dollaria .ja tulee tana vuonna l i -
jen hyvinvoinnin ja kukoistuksen kas-1^^^^^^^^^^^ miljoonalla dolla-vua,
ei kuolemaa, vaan elam^a. j
leimaamme häpeällä ne hyokkaysha- I ""^^j-aten on Edmontonin veU<a suh-luiset
piirit, JCTÄa valmistavat atomi­sotaa
ja tahitovat antaa lampoydin-aseen
lanslsaksajaisten mihtanstien
kasiin.
Me keholtamme Lansi-Euroopan
maiden ja Yhdysvaltojen oppineita
korottamaan aanensa atomisotaan
valmistautumista vastaan ja tuke­maan
tieteen ihanteiden Ja sivistyk­sen
saavutusten nimessä Maailman
Rauhanneuvoston Julistusta. Me us­komme,
etta suurella solidaarisuus-kampanjalla
maailman kansat rikko­vat
niiden rikolliset suunnitelmat, jot­ka
tahtovat käyttää atomivoimaa sor
tilanlUsiln tarkoituksiinsa. ,
Puola lukee maa­ilman
Rauhan­neuvostoa
Maailman -Rauhanneuvoston toimi­kunnan
P i e n i n kokouksen paatokset
ovat saaneet osakseen Puolan kan­santasavallan
julkisuuden aktiivisen
kannatuksen; Kannattaen kiihkeästi
Maailman Rauhanneuvoston toimi­kunnan
Julistusta atomiase varastojen
hävittämisestä kaikissa maissa ja
atomiaseiden tuotannon pikaisesta
lopettamisesta,. Varsovan polyteknllli-sen
instituutin oppineet, ylioppilaat
Ja työntekijät kirjoittavat:
'•Ihmisjärjen sellaisen suuren saa­vutuksen
kuin atomivoiman selville-saamisen
ei ole palveltava kaupun­kien
hävittämistä Ja rauhallisten
asukkaiden tuhoamista, vaan kanso-
Järjestävätkö NL ja
USA maatalous-vaihtoa
Moskova. Neuvostoliitto on halu­kas
vaihtamaan maatalouavaltuus-kuntla
Yhdysvaltojen kanssa, mainlt-n;
e moskovalainen lehti Neuvosto-maatalous.
Lehti sanoo, etta ryhmä
venaläl&lä maanviljelijöitä on valmis
lähtemään lovaan tutustumaan nau­takarjan
jalostukseen.
Tämä pKjhjautuu iowalalsen Regis-ter-
lehden kirjoitukseen; jossa sanot­tiin
Iowan olevan valmis vastaanotta­maan
ryhmän venäläisiä maanviljeli­jöitä.
Jotka kommunistipuolueen pää­sihteeri
Hrushtshov itn: saa valita
Register lupasi, että venäläiset saa­vat
tilaisuuden nähdä kaiken ha­luamansa
karjanjalostuksen alalta.
j teelHsesti suurempi kuin, minkään
muun kaupungin velat Canädassa —
405 dollaria jokaista miestä, naista ja.
lasta kohden Seitsemän vuotta sit-,
ten se oli 175 dollaria henkeä kohden.
Kaupungin eläkkeelle siirtynyt. r a -
ha-asloiden komisa.onen J . Hodgson
sanoi, että Edmontonin velkakirjave-lat
ovat nyt suuremmat kuin,Albertan
hallituksen . velat, jos lyhytaikaiset
lainat j ä t e t ä ä n hucmiounatta. ELka-meidän
kaupungissamme asu muuta
kuin 19 prosenttia maakunnan väes­töstä.
Päämimsteri Manning on kehaissut,
e t t ä Albertan kunnat eivat enaa lai­naa
rahaa maakunnan ulkopuolelta.
Jos maakunnan muut kunnat ovat
samasrii.asemassa kuin Edmonton, on
syy siihen varsin yksinkertainen- E d ­monton
el saa mistaan muualta rahaa
lainaksi sillä . arvopaperlmarkkinotlla
el enää osteta kaupurigin velkakirjoja.
Viimeksi- kaupungin velkakirjoja
myytiin 1949 Ne\v Yorkin markkinoil­la
j a Edmontonin luotto loppui suhen.
Tosiasia on, etta mainittuna vuonna
jänkklen rahanlalnaajat päattl\'ät
New Yorkissa, etta Edmontonin kou­lulapset
saavat tulla toimeen vähem­mällä
opetuksella, ailla he vähensivät
kaupungin koululainaa kahdella mil­joonalla
dollarilla.
. Menot ovat suuret sdaisessa kau­pungissa
mmka väkiluku kohosi 83.000
asukkaasta 1939 noin 200,000:n 15
nuotta myöhemmin. Yksistään vume
vuonna lisääntyi kaupungin väestö
noin 15.000 hengellä. Kaupunki pani
sen Johdosta käyntiin vesijohto-ja l i ­ka
viemärityöt vuoden 1958 otalcsuttu-
Ja tarpeita siimalla pitäen ja aita var-lana
cn;varattu katujen j a jalkakay»
lavien rakentamista varten. Uusi j ä ­tevesien
puhdistuslaitos tulee maksa­maan
nom kuasi mllJOQDaa siUä
: entiset ovat riittämättömiä.
Viime vaooeu o* mlUin veroista
! käytettiin koulirtarkoJtuksiin 35 mii-
' jia. Koulujen oppilasmäärä lisäänt>7
I noin 4,500 vuodessa. Katon varaami-scK-
si heitä varten käytetään tänä
j vuonna noin 7.7 miljoonaa dollaria,
; Edmontonin kaftvaminen' — n i in
! miomäJsta kuin se( » n olluöiin — an
i rahoitettu kahdesta lähteestä, verois-
' ta ja.lainoista. f - V*
Vaikka' maakunfahallittjksella OÄ
vaiJtavat rahastot, ei se ole huojen-;
tanut oljykuumeen uhnen verotaak­kaa,
Maakimnalta saatiin \'iime vuon-
I na amoa-gtaan hiukan* y l i miljoona
dollaria. Mutta saman vuoden y h ­deksän
ensimmäisen kuukauden a i -
i icana maakuntahallitus peri miljoo­nia
dollareita öljymäistä j a yksistään
kaupungisai olevista viinakaupoistaan
noin viisi miljoonaa do^lani'-^ mutta
samaan aikaan kaupungin piti laina­ta
maaikunnalta kunnallisiin tarkoi-tuksim
kolmen prosentin korkoa vas-
.'taan. ,• •'„ ,.
Verotaakka lankee kaikkein ras­kaimmin
kotien omistajam harteille.
Ennen oijykuumetta lankesi kaupun­gin
taluoituksesta noin 55 prosenttia
teollisuuden 'ja kaupan osalle j a loput
45 prosenttia kodeille. Kun syntyi
oljykuume nun saivat kotien omista­jat
frata Iisaa verotaakkaa silla vuo­den
1954 taksoituksesta lankesi 65
prosenttia kodeille ja vain 35 prosent­tia
teollisuuden ja kaupan osalle, ja
tämän vuoden uudelleen taksoittami-nen
johtaa, vielä suurempaan eroon
kotien omistajain tappioksi,Työväen
kaupunginosissa,. Ritchien alueella
kaupungin: eteläosassa, on maiden
taiksoitusta korotettu niinkin paljon
kuin 54prori2ntilla j a Calderissa, rau-tatietyolaisten
asuinkeskuksessa, 48
prosentilla., •
Maiden uudelleen taksoittaminen
on- vain ensimmäinen askel verojen
korottamiseen. Edmontonin kotien
omistajille (ja tassa kaupungissa on
eneimnan kotien omistajia kuin m o ­nissa
muisra Canadan kaupungeissa)
esitetään nyt laslcu kaupungin nousu­kauden
ajalta. Ne yhdysvaltalaiset
tnistit, jotka ovat käytännöllisesti
katsoen kahmineet jo haltuunsa t ä ­män
maakunnan luonnonrikkaudet,
esittävät} t ä t e n kaupungin veronmak­sajille
ikskun slita, etta niiden oljy-tehtaita
ja putkijchtolmjoja yms. y l ­läpidetään
ja palvellaan ta.sta kau­pungista.
Edmontomn rahallia:en vaikeuksien
syirfc-' K y d e t ä ä n kaupungin itäisen r a ­jan
tienoilta.
Yhdysvaltalaiset yhtiöt ovat asettu­neet,
talle alueelle Ja ovat sijoittaneet
tehtaansa ja laitoksensa kaupungm
ulkopuolella olevan kunnan alueelle.
He ovat muodostaneet siten sellaisen
alueen jossa on korkea taksoitus ja
alhaiset verot, käytännöllisesti kat­ojen
el juuri m i t ä ä n . Mutta nämä l a i ­tokset
ovat niin lähellä kaupunkia,
etta ne vo;;vat nauttia sen suomista
•äduista, käyttäen sen palveluksia, ma­joittaen
smne työläisensä, ollen k u i -
tenlcin pois^ kaupungista Ja pelastuen
siten ifhraamatta penniäkään kau­pungille.
Kuluneen, vuoden yhdeksän ensim-j,
maisen kuidtauden aikana annettiin i
> kaupungissa kaupallisti j a teollisia j
tar<toiUi«&na värien TakenmisJuma
kuuden jxiUjopnan dollarin arvosta.
«äsHtäen «tupäässa varasto-yms. ra-tennuJuia.
Mvtta earoasn aikaan
myöiaetttin vlereise&sä eUsrtäbdas-ftusnaasa
rakenntislupia kaikkiaan y li
21 mi^oonan doUarm avvosca: E d ­monton
saa rakennuttaa koteja mutta
teolliajus paiiizee kaupungissa "Jänk­klen
rauhoitusalueelle" kaupungm
ulkopuolelle. .
Olipa se sutmniteltua tai e i n i i n to­siasia
on etta Edmontonista muodos-
.tuu ii)akuupa($&t^punJc},i eik^ijse^
laii^jaliaits^dilBey'i«lyn .ja i^er;
Plaoeit rl^aappa^ti olemTös^cääa^^;^-,
t ä ä n -inuita kui^. '^makuu^sauppaloiia".
jotka «ivat k y ^ n e rahoittämaan^edes;
vähäisiäkään sellaisia mukavuuksia
j a paivehiksia m i t k ä tekisivät elämän
niissä siedettävämmäksi j a muka/vam-:
maksi.
Se mita tapahtuu Edmontonissa on
seurauksena siitä, että yhdysvaltalai­nen
päacma on herrana meidän
maassamme. Jos nyt Yhdysvaltoihin
putkijohtoja myöten virtaava öljy ja
luonnor^aaurikkaudet, käytettaisöin
oman maamme kehittämiseen, ei E d ­montonin
nykyinen tilanne olisi rasi­tukseksi
vaan siunaukseksi sen väes­tölle.
M i t ä . t ä ä l l ä saatiin aikaisem­min
toimeksi vähäisillä- luormonrik-
Jkauksliia j a lainatuilla rahoilla ei ole
muuta kuin pieni heijastus siitä m i ­ta
olisi voitu aaada aikaan milla
luonnonrikkauksilla. Jotka johtivat
äskeiseen'ja nykyiseen nousukauteen,
Edmonton muodostaa varoituksen
candalaisille siita m i t ä saattaa tapah­tua
muuallakm, Jankikien herruus on
kuin kuoleman kasi mikä tuhoaa
kaiken mihm se koskettaa, Canadan
kohtalo ilmenee tämän ainoan kau-.
pungm nykyisestä tilasta. Nyt e i ole
kmtenkaan vielä liian myöhäistä kai­ken
tämän muuttamiseen vaikka aika
onkm Kina suhteessa täpärällä.
I tavut vt
\ Koulussa oU Juo
; oli puhe myöskin
txm johdosta opet
sen mistä elefant
XaJJe "ei oUut •
rannut opetusta 1
urbooIJinen Ja ji
i tavalla tai toisella
i tasi opettajan k-
Ivalla tavalla:
i — Elefantit ov
jmia, e t t ä . n e tusk
I hukkaan ja siitä
1 peellistä löytää X
EHOOK^ANA REDWATERISTA
Laaia((|vitmneftn farmarien johtaja
Fran|p'<]KbiiiGle nimitettiin äskettäin
Bednrät«rlä& valitsijapiiristä LPF:n
ebdofik^lul AJl«rtan tuleviin maa-litintairaalieiiiin,
jotka otaksutaan pi-deUävä^
censi vuonna.
SAHA Roteva rouva h
hiipiviä askeleita.
meassa:
— E n tiedä, ole
varas, mutta piel;
ka tapauksessa.
Kiinan kansallisten
piirien kehitys
Guansm maakunnassa. Kiinassa,
perustettiin joulukuussa 1952 kansal­linen
autonominen piirikunta Guisi,
jossa asustaa toistakymmentä kansa­kuntaa,
yhteensä y l i 8 800,000 henkeä,
Tassa ajassa on täällä saatu aikaan
kaikkien kansallisuuksien läheinen
yhtenäisyys j a yhteenlilttyneisyys.
Taman kansallisen piirikunnan ta­lonpojat
ovat saavuttaneet työssään
1953 siellä tuotettun viljaa paikalli­sen
vaston tarpeiden täydellisesti
^ tyydyttämiseksi^ mutta viime vuonna
vietiin osa viljaylijäämastä muihinkin
piireihin. Avun antamiseksi talonpoi-kaistoUe
kansanhalhtus on myöntä­nyt'
kastelulaltosten rakentamiseen
tassa piirikunnassa' yli 16.4 miljar-diajuania.
Kahdessa vuodessa on r a ­kennettu
53,380 kastelulaitosta, Jotka
suojelevat kuivuudelta ja tulvilta ta­lonpoikain
maita 2,323,000 mu uta
(1 mu on 0.06 ha).
Kahdessa vuodessa on piirikunnas­sa
avattu 110 ambulatorlota ja l a a -
kintaasemaa. 'Baisen kihlakunnassa,
on avattu oppilaitos, jossa koulute­taan
lääkmtatyöntekijöitä vahemmis-tokansallisuuksien
edustajista.
Kiikan kirjakielen
reförmiehdötus
PeklngMa ilmestyvän " K i i n a n kie­l
i " aikakausjulkaisun tammikuun n u ­merossa:
o h julkaistu ehdotelma hie­roglyfien
kirjoittamisen yksinkertais­tamisesta.
'•Chungotsinnanbao"-lehti tiedoit-taa,
että Valtioneuvoston yhteydessä
toimiva Kanan kirjakielen uudistus-komitea^
ipn-yhdessä valistusministe-r
i on kanssa lähettänyt taman ehdo­telman
! kaupunkien ja maakuntien
kansansivistysosastoiUe Ja -hallin­noille
huolellista tutkimista j a käsit­telemistä
varten.
E.idatelma sisaltaa taulukon, Jos-sa
on 733 vanhaan ja uuteen tapaan kur-joitettuä
hieroglyfia. Ehdotelman joh­dannossa
sanotaan, että sen julkaise­minen
on ensi askel K i i n a n kirjakie­len
uudistuksen tiellä.
14 uskotaan
surmansa F
ientorikossa
Taipei,. Formo!
ilmavoimien trai
maahan viime s
san kaakkoisosan
koneen .mukana
uskotaan saaneei
•Etsiskelyjä: toi
neesta havaittiin
nokset, eikä mi
voitu todeta jaai
Filmi kiinal:
rakennusala
Kiinalaiset eloi
yhdessä tshekkos
va-alan tyonteki
mistaneet vanfil
tin ja Tsmham—
rakentajista. Elo
ja TLbet.n kans;
nonvo:mia vastas
ylängöllä j a maai
lisesta rakentan
Pekingin Välille,
TÄNÄÄN TULI VAI
9 UUTTA TILAUST
Yhteistuloksena on jo kuitenkin 104 uu
tilausta; Hearst johtaa edelleen
Eilen ja tanaan- oli :"ryntäysrintamaila" melkoisen
nempia yhteenottoja tiedoitettiin rintaman eri lohkoili
jeenvaihtajat asiaa selostaisivat.
Kaikesta huolimatta Vapaus sai eilen ja tänään
sangen huomattavia tuloksia. Vuonna^ »e .koIion^istuloksenlC4:ään uuteen tilaukseen.
Bapiolden hankinnassa johtaa edelleen Ilear^t,
osuuten9»i'-350-prosenttisesti — mutta Long Lake u
johtoasemaa, silla viimeksimainittn paikkakunta on
300-prosenttIsesti.
Erikoisen hyviä tuloksia on saatu Fort Arthurista
kasta matkasta huolimatta Vancouver nousi myös tapei
Uusia tilauksia saapui nyt seuraavasti:
Tilaaja, Garson Mine, 1 koko vuoden uusi tilaus,
Arthur 2 uutta tilausta rapioiksi. Port Arthurista on
tilausta, osuuden ollessa 20. Faimy Lind, Vancouver 1
Lake 3 uutta tilausta. Osuus tuli reilusti taytetyk-.i, sill
oli vain 1. E m i i l l a n k i l a South Forcupine 1. EteläpkäsI
II - uutta, tilausta, osuuden ollessa 9. M . Rasinpera, I
Hearstista on tullut jo 7 uutta tilausta osuuden ollessa
Tat» kirjoittaessa näyttää, kyseenalaiselta se, pä
huomisaamuun mennessä. . Mutta toivotaan kuitenkin,
merkille, etta monella paikkakunnalla on jo osuudet
— mutta on myös nukkuvia paikkakuntia, joiden hera
nen nyt riippuu.
PÄIVÄN RÄKINÄ
Pakeneminen tuottaa vain häpeätä
saisi matkustaa ' naa dollaria. Noin 19 miljoonaa dol-ongelman
ratkaisemisen hyväksi, jos he pysähtyvät ajattelemaan >pamalla lehti ehdottaa, etta iowalai-,: ten tarvitaan nyt kahdeksan miljoo-mistä
todella on kysymys —ja jos heille annetaan tilaisuus lahjoi­tuksen
tekoon.
^Kaiken tämän perusteella suosittelemme, että Järjestömme ja
Urheiluliittomme jäsenet tehostaisivat toimintaansa edustajan matka-fallujen
keräämisen ja muiden tarpeellisten alkuvalmistelujen hyväksi.
nen valtuuskunta
NeuvostolUttoon, j- — — — •
Moskovalainen lehti mainitsee, että • maatalousv-altuuskunticn vaihto ke-
Reglsterln tarjous on herättänyt ! hittälsl kummankin maan maata-ojurta
kiinnostusta venäläisten loutta Ja samalla lisäisi näiden mal-maamiljelljölden
keskuudessa, koska | den välistä yhteisymmärrystä
Huonon kotikasvatuksen saaneet
Fojan jullit tapasivat ennen vanhaan
sanoa kotiseudullani, etta he "ottavat
leikkikalunsa pois Ja lähtevät kotiin"
— JOS leikki ei käynyt aivan siten
kuin he halusivat. ,,
Nyt näyttää siltä, että aikuiset
politiikot, jotka haluavat eristää
Canadan urheilevan nuorison
muusta maalimasta, propagoivat
'•leikkikalumme pois" pakoa jää­kiekon
maailmanmestaruuskilpai-
.. luista.
Samalla kertaa kun kaikki hyvaa
tarkoittavat canadalaiset iloitsevat
juuri saavutetun maailmanmestaruu­den
Johdosta ja eri puolilla maata
tehdään suuria valmisteluja maail­manmestaruuden
voittaneen jouk­kueen
tervetuliaisiksi, kirjoittaa Arch
MacKenzie-nlminen "urheilukurjeen-vaihtaja"
(?) Dusseldorfista, että
"Canadan ei pitaisi milloinkaan enaa
osallistua maailmanmestaruuskisoi­hin
: ." • .•. ••• ..
Yhtenä syynä "leikkikalujemme
pois ottamista" varten esittää Arch
M. MäcKenzie mm, seuraavaa: ", , ,
On epäilyttävää, onko minkään ca-nadfilaisen
joukkueen hartioilla ollut
sellaista painostusta kum o l l Pentlc-ton
V's . Joukkueen kannettavana.
Tässä on yksi syy, miksi henkilöt
Clem Bird'ista alas ovat voimakkaasti
Sitä mieltä, että eurooppalaisten p i ­täisi
valita omat mestarinsa j a lähet­tää
ne sitten Pohjois-Amerikan k i ­soihin,
' M e olemme uhranneet liian pal­jon",
sanoo mr, Blrd, "Näytepelejä
on tosin pelattu, mutta siinä kaikki
Mutta puhuttuaan naista "uhrauk-slstamme'
ja esltettyaan olettamuk­sen,
ettei nyt suoritetuissa maailmait-mestaruuskisoissa
"tehty rahaa",
mainittu kirjoittaja esittää Canadan
kohdalta viela seuraavankin veruk­keen:
"Canada ei saa koskaan tilaisuutta
jääkiekon maailmanraestarusukilpal-lujen
järjestämiseen, silla vain ani­harvat
canadalaiset kävelisivät kadun
toiselta puolen katsomaan sellaista
peliä, mitä täällä pelataan , , ."
Voimallisia väitöksiä!
Aivan yhtä "roimalllsia" väi­töksiä
kuin Canadan Kansallisen
näyttelyn herrain väitökset viime
syksynä, että ainoastaan amerik­kalaiset
naisuimärit ovat kyllin
hyviä voidakseen yrittää Ontarion
järven yli uintia — ja että vain
amerikkalaisia naisulmareita tu­levat
canadalaiset katsomaan!
Marilyn BeU oli eri ndeUä!
Me myds rohkenemme väittää, että
jos esimerkiksi Neuvostoliiton ja Ca­nadan
joukkueen viimesunnuntainen
ottelu olisi ollut vaikkapa Torontos­sa,
n i i n siellä ei ole y h t ä ä n n i i n suurta
luistinrataa, että kaikki "penkkiur­heilijat"
olisivat päässeet sitä ottelua
katsomaan.
Ja mitä tulee "rahan tekoon",
niin , onko se tuikkein tärkein
seiltlu urheilnn yhteydessä? On
Jo korkea aika oppia se tosiasia,
että urheilatoUninnassa on sitten­kin
jotakin paljon arvokkaampaa
Ja tärkeämpää koin rahan hank- *,••
kiminen urheilnklnbin omistajille. )
Tässä yhteydessä kiintyy huomio
siihen tosiasiaan, että MacKenzie ja
kumppanit propagoivat maailman­mestaruuskisoista
pois jäämistä aivan
samalla tavalla kun sitä suosittelevat
vissit yhdysvaltalaiset "kylmän so-dan^'
urheilupolitiikot, Nayttaa silta,
etta mr. MacKenzie haluaa tässä seu­rata
Ottawan hallitusherram esi­merkkiä
sen mielettömän käsityskan­nan
perusteella, etta yhdysvaltalaisia
•ikylman sodan" politiikkoja on kan­natettava
ja tuettava huolimatta
lainkaan snta . kuinka mielettömiä
ovat heidän tekonsa — Ja kuinka
paljon ne häpäisevät canadalaisia,.
Palautettakoon tässä yhteydes­sä
mieleemme, että roimasti sel­käänsä-
saaneen yhdysvaltalaisen ;
'jääkiekkojoukkueen johtaja AI
Yourkevicz on myös ehdottanut,
e t t ä Yhdysvaltain tulisi jaadä
pois jääkiekon maailmanmesta­ruuskisoista.
On 'mieletöntä" osallistua näihm
maailmanmestaruuskisoihin, selitti
mainittu yhdysvaltalalnan Yourke-wicz,
s i l l ä " m e pelaamme neljaa Jouk­kuetta
vastaan. Jotka ovat enemmän
ammattilaisia kum amatöörejä", se­litti
h ä n .
Ja syntipukkeja, tuomatta via
ammattilaisia ovat tietysti kailiki
joukkueet, jotka uskaltavat päi­h
i t t ä ä Yhdysvaltain jääkiekko­joukkueen.
Niinpä mr. Yonrke-wicz
vaUttikin, että ammattliäi-snnden
synnistä lumipuhtaat y h ­dysvaltalaiset
jontnivat nyt p i ­detyissä
maailmanmestaruuski­soissa
ottelemaan sellaisia am­mattilaisjoukkueita
kuin Venäjän.
Tshekkoslovakian, Ruotsin Jä —
Canadan joakkuelta vastaan!
Vaatiessaan Canadaa jaamään pois
jääkiekon maailmanmestaruuskisois­ta,
mr. MacKenzie on todella hienossa
seurassa!
Kuinka mieletön mr. MacKenzien
esittämä "leikkikalumme pois"-pako
on, se näkyy seuraavasta ajatusko­keesta:
Jos hänen ehdotuksensa hy­väksyttäisin
Jääkiekkoilun alalla mis­sä
Canada on ollut vuosikausia valtia
— viime vuotta lukuunottamatta —
n i i n eikö se olisi ensimmäinen askel
siihen suuntaan, että Canadan pitäisi
jäädä pois myös muista maailman­mestaruuskilpailuista
heti kun k i l ­pailu
tulee liian
varmaa tietoa su
lun pariluistelu:
manmestaruus, 1
vuonna — silloi:
lumme pois" . j;
mielin kotiveraj
Jos ei ole varr
hiihtäjämme pa)
olympialaishiihdc
kaan — n i i n s i l
kisblsta. Jos ei
siltä,: etta parjäi
soissa Melbourni
tava pois kisoisti
Ja jos tata J
seurataan, niin
kansakuntana k(
me siinä maäri
j ä r j e s t ä ä esimerli
kilpailuja,' sen p
to- tai soutukilpi
taiat"' ulkomaali
tallia meidän
muiden maiden
j a silla peruste
Johtopaatoksen,
laiset eivat olek£
relta — vaikui
leikkikalunsa pc
pelistä.
Totta puhuen
kumppanien el
kauhea ajatus, et
voi tasaväkisesi
maiden urheilijj
•'huonompina" \
pitää jaadä ihan
me — mikä selli
muuta, muttei s
set u r h e i l i j a t j
haluavat.
Onneksi, niin
zie ja kumppani
dan urheilevan
Canadan urheile
koskaan turvaut
pakoon. Canada
kilpailemaan mis
välisissä kisolss:
heille annetaan
kuntonsa kehittä
M''
•