Vapaus, December 10, 1925

              Hyväksytyt Kominternin Tp. k:n laajennetussa istunnossa maaiis- ja
hiihtikuuUa 1025
(Jatk n:oon 140)
31. Työväenluokan j a talonpoi-kaiston
keskinäinen suhde on pro­letariaatin
diktatuurin kantena liit­tosuhde.
Työväenluokka, joka on
"muodostunut valtiomahdiksi'!^ te­kee
sopimuksen, "nojaa" talonpoi-kaistoon
^pientalonpoikaistoon, eräis­sä
maissa pien- ja keskitalonpoikais-toon
tai osaan keskitalonpoikaistoa).
Yhteistoiminta talonpoikaisten kans­sa
ei merkitse missään tapauksessa
vallan jakoa. Äluttii siinä määrin,
kuin talonpoikaisto todellisesti tulee
vedettyä sosialistisen rakennustyön
prosessiin ja siinä joutuu yhteiskun­nallisen
uudelleenmuokkaantinnisen
alaiseksi, täytyy myös tapahtua sen
kehittyneimpien ainesten mukaanve-täminen
valtiokoneistoon. Talonpoi-iaisto
tulee yV>eiskunnallisesti yhä
enemmän lähentymään proletariaat-tin
ja luokkaeroavaisuudet tulevat
yhä enemmän häviämään. Proleta­riaatin
diktatuurin neuvostomuotö
on, kuten vallankumouksen kokemus
on osottanut, juuri sellainen valtio-järjestömuoto,
mikä yhdeltä puolen
takaa sen proletaarisen luokkaluon-tecn
säilymisen ja :^iselta puplen
tekee mahdolliseksi yhä kasvavassa
määrässä vetää talonpoikaisto ma­ljaan
sosialistisen rakennustyön pro­sessiin.
32. Kommunististen puolueitten
tulee selvästi käsittää, että proleta­riaatin
diktatuurin koko kaudella
on oma erikoinen >Iainmukaisuuten-
, s a : otollisen kehityskulun vallitessa
j a vissistä ajankohdasta lähtien a i - '
3cavat luokkavastakohdat esiintyä
' yhä pienemmässä määrässä, sosialis-tisofc
talousainekset kasvavat kehi­tyksen
(evolution) tiets, proletari-aattr
ei suuntaa politiikkaansa yhr
^ teiskuntakokonaisuuden . särkemi-s€
en,'~vaan sen lujittamiseen, jotaka
«ohella sille vihamieliset porvarilliset
ämiodot aste asteelta häviävät, ja
jTientalouden muodot asteettain
--muokkaantuvat uusiin muotoihiri
(osuustoiminnan kautta, kollektiivis-'
ien yhtymien kaikkien muotojen
\kasvun kautta, j.n.e.). Tämä oma­laatuinen
kehityksen lainmukaisuus
«n perustana koko taktiikallemme
•tänä kautena.
33. Liikkeen lopullisena pää­määränä
on kollektiivisen maatalo;^-,
delliseh suurtuotannon järjestämi­nen,
vastakohtien poistaminen maa­seudun
j a kaupung:in. väliltä j a maa­talouden
takapajuisuuden voittami­nen,
mikä takapajuisuus kapitaUsmitt
vallitessa oli yksi kapitalismin ke­hittymisen
lakeja.
V. Nykyinen kausi ja agraari-talonpoikaltkyay^
ykaenV tila
keitten viljanhintojen j a agraaritul-liverojen
vaatimus), johdon ollessa
tilanomistajapiirien käsissä; toiselta
puolen nostattivat "sakset" ja ag-raarikriisi
(Yhdysvalloissa) esille liik­keen
suurten trustien * politiikkaa
vastaan, jotka teollisuustavaroitten
korkeitten roonoi>olihintöjen kautt^
saattoivat talonpojan perikadon par­taalle;
eräissä maissa syntyi talon­poikaisten'
liikkeitä, koronkiskonta-ja
kauppapääoman harjottaman kär­jistetyn
riiston johdosta (välittäijä-yhtiöt
ja pankit). Niillä seuduin;
missä yleinen taloudellinen rappio
johti vaikeaan katoon (esim. eräillä
seuduilla Saksassa(, syntyi pienta-lonpoikaiston
liikkeitä, mitkä vaati­vat
avustusta eri muodoissa; erit­täin
suuren merkityksen sai lopulta,
valuutan vakaannuttamisen jälkeen
verotaakka, imperialistisen valtion
tuottamattomiin tarkotuksiin käy­tettyjen
menojen paino, suureni
myös uusien |otien vaara, joissa
talonpoikaisto menettäisi enemmän
väkeä kuiri mikään muu luokka taf,
yhteiskuntakerros.;
38. Tämän laajan, joskin tavat­toman
kirjavan j a eVilaatuisen, liik­keen
pohjalla on viime aikana syn­tynyt
joukko uusia' ilmiöitö talon-poikaiston-
järjestymisen alalla. M i ­tä
mielenkiintoisimpana ilmiönä on
tä^sä mainittava talonpoikaishallitus-teh
(€sim. Stambulinski Bulgarias­sa)
j a puoleksi talonpoikaisten halli­tusten
(Virj), Lätti", j.ij.e.) muodos­tumisen
tosiasia; edelleen mitä eri­laisimpien
talonpoikaisjärjestöjen ta­vaton
kasvu (monilukuiset'puolueet
Puolassa ja Tshekkoslovakiassa; uu­sien
järjestöjen syntyminen Saksas­sa;
niiden lujittuminen Balkanilla;
Yhdysvaltain farmäriliikkeen ja La
Folletten uuden puolueen järjestö,
j.n.e.); yritykset perustaa kansain­välisiä
yhtymiä ("Vihreä Internatio­nale").'.
. •.
S9. Melkein kaikkialla on talon­poikaisjärjestöjen
sisällä havaittavis­sa
jakautumista (differentibitumis-t
a ) ; pikkutalonpoikaisto eroaa vä­hitellen
yleisistä talonpoikaisjärjes'
töistä j a vapautuu suurtalonpoikais-ia
suuragraariainesten johdosta (va­semmistolaiset
talonpojat 'Bulgarias*
sä, . "riippumattomat dompviinif?
t.shekkoslovakiassa, "Wyisvolenija"
Puolassa "Työtätekevien talonpoiki­en"
järjestöt Saksassa,, eräät far­mari
järjestöt Yhdysvalloissa, j.n.e.)
Tämän kanssa yhteydessä ön myös
kommunistien vaikutusfallan kasva­minen
tai onpoikaiston keskuudessa.
40. Porvarillis-agraariset piirit
ponnistavat nykyään kaikki voiman­sa,
pidätiääkseen talonpoikaiston
vaikutusvaltansa alla. ^graarirefor-
34. «otaa ja sodanjälkeistä ta-^"»'V<^r5T^f'^,P."^^^
pahtumain kulkua seurasi eräissä maissa ja Tshekkoslovakiassa, J.n.e.),
• maissa tuotantovoimien aleneminen
j a vanhQJen kaupungin j a maaseu­dun
välisten suhteiden häiriintymi­nen
yleensä. Maaseudun taloudelli­nen
mahti välittömien elintarpeiden
tuottajana kohosi kovasti. Samaan
aikaan kohosi maaseudun luokkien,
ensikädessä blonpoikaiston yhteis-ikunnallisen
ominaispainokin^
33. Toiselta puolen on koko ta­loudellisen
komennon järkkyminen
ikokonaisuudessaan ja talonpojan
aatteellisen näköpiirin valtaisa laa-jenetninen;
mikä tapahtui sodanjäl­keisten
vallankumouksellisten kuo­huntojen
aikana, tavattomasti kuo-
^ huttanut' talonpoikaiston, niinhyvin
sen köyhien kuin myös keskivara­kastenkin
ja vieläpä porvarillisten-kln
piirien aktiivisuutta. Lopuksi
bn~. imperialististen. voimien hajälli-suus
mitä "suurimmassa määrässä
Icärjistänyt. siirtomaaliikettä, mi§s^
talonpoikaisto esittää suurta osaa.
' 3>6. Maailmaa käsittävä agraari-ikriisi
(maatalouspula), mikä syntyi
maailmantalouden romahduksen seu-
. Tauksena, j a yksi sen ilmenemismuo-
' doista, niinkutsutut "sakset'', mitkä
syntyivät osittain korkeiden - hintö^
jen politiikasta, jota kapitalistien
monopoli järjestöt harj ottivat, ovat
osuuskuntien rahottaminen, joukko
pienempiä myönnyksiä, agraaritullit,
j.n.e. — ovat tämän politiikah pää­muotoja.
Tämä vallassa olevien
luokkien kuumeinen työ tekee erit­täin
välttämättömäl^si kommunistis­ten
'Puolueiden tarmokkaan toiraln-nart
.talonpoikaistoii..keskuudessa.
VI. TalonpoikaiiHike ja kommu­nistiset
puolueet
• 41. All^eellifein tehtävä, mikä kom­munististen
puolueiden on suoritet­tava,
on agraarikysymyksen tutki­minen
omassa maassansa ja "omis;
sa" siirtomaissansa. Tähän men­nessä
on tässä suhteessa tehty ta-
^vattoman vähän, eivätkä päiväleh-det
enempää kuin aikakauslehdet-kään
käsittele kysymystä niinkuin
pitää käsitellä.
. 42. -Kommunististen puolueiden
,työn päätarkotuksena ori vastaavien
talonpoikaiston kerrosten vapautta­minen
porvariston^ j a tilanomistajien
vaikutusvallasta. -Agraarimaissa,
joissa vielä on suuria feodalismin
jätteiltä, on agraarikysymys asetetta­va
ensimäiselle sijalle. On välttä­mätöntä
seurata agraarireformien
konkreettista kulkua, säälimättä ar­vostella
sen pu olinaisuutta, -sen, por­varillista,
luonnetta ja petokselli
kipeästi koskeneet talonpoikaistoon ^^^^^ maalaisväestön köyhempiä
j a paikotellen- (esmi. Pohjois-Amein. j^^^^^gi^ kohtaan, j.n.e., asetben
ikan Yhdysvalloissa) johtaneet sen
joukkoperikatoon.
37 Kaikkien näiden ilmiöiden seu-raukäna
on mitä moninaisimpia t a -
Iqnpoikaisliikkeitten muotoja. Ta-kapäjnis-
agraarista tyyppiä olevissa
nsissar (iSumania, Puola, Viro, U n ­kari,
puhumattakaan- Venäjästä en­nen
vallankumousta» j.n.e.) oli j a on
vielä o^ttain tänäänkin olemassa-ta­lonpoikainen
agraariliike, millä aika­na
jottain on* räikeästi vallankumo­uksellisia
tntiotoja; muissa maissa
v ^ o t n T taistda toisiin muotoilun,
Jonka-^^iessa <talonpoikaisto toisinaan
«li liitosaa agraarien >kähssa (kor-sen
vallankumouksellisen ratkaisun
tätä agraarikysymyksen "ratkaisua"
vastaan (suurten tilojen ja niiden
irtaimiston takavairikbinti, j.n.e.).
43. Useimmissa kapitalististen
sunrviljelyksen maissa tulee propa­gandamme
j a agitatsionimme napa­na
olla seuraavat kolme kysymystä:
verokysymys, kyqrmys teollisuus­tuotteiden
korkeista monopofihin-noista
j a lopuksi Icysymys imperia­listisen
valtiokoneiston j a nousevien
sotien puserruksesta j a taakasta. '
44. On taydeUisesti vaarin aset­taa
tällä linjalla kulkevat tunnuk­set
proletariaatin diktatuurin tun­nusta
tai työläis- ja talonpoikaishal-lituksen
tunnusta vastaan, jotka
ovat niitä tunnuksiamme, mitkä
yleistävät taistelumme vaikutusval­lasta
talonpoikaistoon. On alati p i ­dettävä
mielessä, että talonpoikais­to
on vain silloin voitettavissa pro­letariaatin
puolelle, jos lähdetään
'yksinomaan sen käytännöllisistä ja
sille välittömästi käsitettävissä ole­vista
sen eduista. Kaikkinainen vä­linpitämättömyys
(nihilismi) näissä'
kysymyksissä on luvatonta ja epä-bolshevistista.
45. Yhtä väärin on lähteä siitä
edellytyksestä, että talonpoikaiston
verorasituksen väheneminen merkit­sisi
proletariaatin verotuksen lisään­tymistä.
Meidän työssämme on ve­dettävä,
suorastaan päinvastainen
lopputulos: koska niinhyvin proleta-,
riaatin kuin talonpoikaistonkin etu­jen
mukaista on verokuorman pie­nentäminen,
liiin tulee niiden juuri
yhdessä taistella imperi^fistista val­tiota
vastaan. Juuri verotuskysy­myksessä
joutuu talonpoikaisto' sil­mä
silmää' vastaan koko porvarilli­sen
valtiokoneiston kanssa ja näin
muodostuu tämä kysymys sillaksi
työläis- ja talonpoikaishallituksen
kysymyksen esilleottamfselle.
46. Kysjrmys kaupurikien teolli­suustuotteiden
' hinnoista tulee aset-'
taa tunnukseksi: tarmokas taistelu
sitä teollisuustrustien ylivaltaa vas­taan,
minkä. kapitalismi on kiertä-mättö^
ästi aikaansaanut. Taistelun
kartellien voittoja «vastaari' tulee ol­la
Qiteenä, joka yhdistää proletariaa­tin
ja talonpoikaiston yhteiseen tais­teluun
monopolipääomaa vastaan, s
47. Hyvin suurimerkityksellineri
kysjrmys, minkä pohjalla agitatsio-niamme
ja propagandaamme on har-jotettava,
ehdottomasti on k3rsym3rs
sodanvaarasta. Huolimatta siitä, et­tä
sota lujitti maaseudun asemaa,
ovat sen seuraukset kuitenkin osu­neet
siiheii kaikkein raskaimmtn (ih-miähukka,
välittömät hävitykset,
j.n.e.) Tältä pohjalta syntyy useil­la
paikoilla oma laatuisensa talpn-poikais-
antimilitarismi (esim. Rans­kassa).
Täfö liikettä on välttämät­tä
kaikin tavpin tuettava, kääntäen
se aktiiviseksi taisteluksi.
48. Siirtomaissa ovat nämä kaik­ki
kysymykset olemassa yhfaikaa
kärjistyneessä muodossa: feödaali"
sen maanomistuksen paino yhdessä
maanälän kanssa, korkeat hinnat,
tavattomat verot ja ulosteot sekä
sodanuhka. Tämä kaikki Ijkäy vielä
monimutkaisemmaksi ulkomaisen
pääoman harjottaman lisäriiston ja
kansallisen orjuutuksen ^kautta.
Kommunististen" puolueiden tehtävä­nä
on sentähden kehiUää taistelu
kaikilla näillä aloilla.
49. Kommunististen puolueiden
on kaikessa työssä talonpoikaisten
keskuudessa otettava huomioon ta­lonpoikaisten
erilaatuisuus. Tak­tiikka,
jonka II kon^essi on vahvis­tanut
talonpoikaiston eri kerroksiin
nähden, on'pidettävä perustana ny­kyhetken
konkreettisia kysymyksiä
ratkaistaessa. Tämän yhteydessä t u ­lee
voimalla painostaa sitä, etteivät
kommunistit suinkaan lotikkaa pien­tä
ja 'keskivarakasta maanomista­jaa,
vaan että he tahtovat vapadt-taa
nämä niistä rasituksista, mitkä
koronkiskurit, kapitalistiset rahan-lainaajat,
suurtilanomistajat ja por­varillinen
valtio, jTi iti., ovat heidän
kannettavakseen sälyttäneet.
VII. Tyo ' talonpoikaiston keskuu­dessa
j a suhtautuminen talon- ,
poikain järjestöihin ^ '
50. Siellä, missä talonpoikaiston
eri kerroksia on yhdistynyt yhteen
yleiseen järjestöön agraariei» jät ka­pitalististen
"talon^ikain" i[suurta-lonpoikain,
manttaaliporhojen) joh­don
alla, siellä .tulee kommunististen,
puolueiden pyrkiä irrottamaan pik-ktitalonpojat
(ja niin paljo kuin
mahdollista, myös keskitialonpojat)
täiriän johdon alta. Jos ei ole mah­dollista
vallottaa näitä "järjestöjä,
s. o., suistaa pois suuragiraarisia
johtajia (ja tämä ei ole useimmissa
t^paiiksissa mahdollista), niin" tulee
pyrkiä järjestöllisesti erillistyttä-määh
pikkutalonpoikaisto ja kaikki
sen ne kerrokset, jotka voivat kul­kea
yhdessä proletariaatin kanssa:
1'ässä on välttämätön liittotaktiikka
(blökkitaktiikka); s. o.;' liittojen
^blokkien) ' solmiaminen kommunis­tisten
puolueittensa pikkutalonpoi-
Iden noiden liittojen kesken. .
^ 1 . !^nissa kapitallstisisai' maissa,
missä ei öle mitään tai fayvui harvo­ja
pientalonpoikaiston järjestöjä, on~
pyrittävä luomaan 'sellaisia-'järjes­töjä
talonpoikaisliittojen, Udo^ipoi-kaiskomiteoiden,
y. - ra. s. muodossa,
joissa puolueen vsikotdsvalta taa­taan
puoluefraktioiden bz-tta. E r i ­koisten
poliittisten talonpoikaispuo­lueiden
perustaminen kommunistien
taholta c i , o l e tarkotuksenmukaista,
eikä sitä voida suositella. Tämän
yhteydessä tulee talonpoikaisliitoilla
yleensä, riippumatta niiden nimityk­sestä,
käsittää laajempia järjestöjä
kuin poliittisia puolueita sanan var­sinaisessa
meridtyksessä. Näillä i i i -
toilla ei ole siinä määrin ^selvästi
laadittua ohjelmaa, kuria, tiukkoja
järjestömuotoja; ne voivat sentäh­den,
yhdeltäpuolen, käsittää paljon
laajempia joukkoja, mutta toiselta-puolen,
tekevät ne mahdolliseksi
erilaisten poliittisten virtausten ja
vivahdusten olemassaolon keskuu­dessaan,
52. Siellä, missä talonpoikaisto
on liittynyt poliittisiin puolueisiin,
jotka ^ -käsittävät erilaisia luokka-aineksia,
kommunistiset puolueet
kannattavat niiden vasenta, pikku-talonpoikaista
siipeä, auttaen sopi­vana
hetkenä sen organisatoorista
eroamista.
53. Kommunistiset puolueet muo­dostavat
blokin (liiton) pikkutalon-polkaisten
puolueiden kanssa, pyr­kien
saamaan ne aatteellisen vaiku­tuksensa
alle j a julistaen kaikkialla
työväen ja talonpoikain liiton vält­tämättömyyttä,
kiertämättömänä
edellytyksenä työtätekevien voittoi­salle
taistelulle riistäjiä vastaan.
54. Kommunististen puolueitten
velvollisuus on kiinnittää mitä va­kavinta
huomiota maatyöläisten am­matilliseen
järjestämiseen, tehden
näistä järjestöistä tukikohdat itsel­leen
maaseudulla. Nämä järjestöt
on, mahdollisuuksien mukaan, mitä
kiinteämmin sidottava teollisuuspro­letariaatin
ammatillisten järjestöjen
kanssa, mutta toiselta puolen tulee
niiden olla yhteydessä pientalonpoi­kaiston
järjestöjen kanssa. Täydel­lisesti
sallittua on liittyminen jäl­kimäisiin,
^ jolloin kuitenkin myös
oma itsenäinen järjestö on säilytet­tävä.
\ •
55: Siellä, missä talonpoikaiskysy-<
mys esiintjry yhdistyneenä kansal­lisuuskysymykseen,
ovat kommunis­tiset
puolueet velvollisia kiinnittä­mään
viimemainittuun erikoista huo­miota.
"Kanäallisuuskysymyksen huo­mioonottamatta
jättäminen kaikissa
tällaisissa tapauksissa, ei olisi ai­noastaan
poliittinen virhe, vaan suo­rastaan
poliittinen rikos.
56. Propagaiidan ja agitatsionin
talonpoikaiston' keskuudessa tulee
olla välineenä^ "^^K' vetämiseksi niu-kaali
ylieiseen taisteluun. On vält-liämätöntä
kiinnittää kaikkien kom­munististen
puolueiden l^uomiota
voimaperäisempään työhön ^ _ tässä
suunnassa. Erikoisesti on pantaVa
painoa esiintymisiin parlamentissa
tässä kysymykseösä.
57. Kaikkien kommunististen puo­lueiden
on tehtävä työtä siihen suun­taan,
että talonpoikais järjesti lijit-;
tjrisivät Kansainväliseen Talonpoi-kais-
Neuvostoqn; puolueet ovat vel­volliset
avustamaan tämän kansain-välisen
talonjpolkaisjärjestön kasvua,
myötävaikuttamaian sen työn syven­tämiseen
ja lujittamiseen, edistä­mään
talonpoikaiskysymykseen oike­alla
tavalla pe»^htymistä jä- talon­poikaisliikettä
koskevain kysjrmysten
todella tieteellistä käsittelyä, j.n.e.
.58. Kaikessa ' työssään' talonpoi­kaisten
keskuudessa tulee kommu­nistien
kaikin tavoin^ karttaa sosia-lideriiokraattisia
syrjäpyrintöjä (pas­siivisuutta
talonpoikaiskysymykseen
nähden toiseltapuolen j*a toiselta pe­riaatteetonta
talönpoikaiskalastusta,
hylkäämällä kaikki marxilaiset, pe­riaatteet),
mutta samoin on myös
kartettava narodnikkilaisuuden syr­jäpyrintöjä
(s. o., on kartettava sel­laista
"kansanystavänä" esiintymis­tä^
että hävitetään raja proletariaa­tin
ja talonp^bikaistön väliltä, sala­taan
kysymys talonpoikaiston kes­kuudessa
tapahtuvasta jakautumi­sesta
ryhmiin, hj^lätään proletariaa­tin
hegemonian, johtoaseman aatos).
-Kommunistien tulee kaikessa ja
kaikkialla selostaa taloripoikaistolle,
että kuten kaikkien vallankumousten
kokemus on osottai^ut, talonpoikais­to
on kiertämättömästi • tullut ^ lyö­dyksi
hajalle ja petetyksi, jos se
pn pyrkinyt esiintymään itsenäise­nä
kolmantena voimana ilman liitr
toa proletariaatin kanssa j a ilman
johtoa sen taholta. Niinkutsutuiä-ta^
taloripoikaishallituksista saatu ko­kemus
(Staujfaulin^) pn myös sel­västi
osottariut, ettei talonpoikaisto'
voi säilyttää valtaa. Tämäritähden
yksin proletariaatin diktatuuri, t a -
lonpoikkistdn tukenisina, pystyy tosi­teossa
turvaamaan molempien luok­kien
voitokkaan taistelun; riistäjiä
vastaan. Kommtinistit' voivat täyt­tää
tehtävänsä vain silloin, jos p i ­tävät
johtolankanaan Leninin, oppia
työväenluokan ja" telonpoikäistori
keskinäisistä suhteista. •
^.• ' V-^vLopptasanät •••^
- 59. Historian nykyinen kausi voi­daan
täydellä syyllä määritellä proi.
letariaatin ja porvariston ^välisen
hurjan taistelun kaudeksi, jolloin on
kjrsymyksessa, ei vaan proletariaatin
täkapajnisteti kerrosten, vaan myös'
talonpoikaiston laajojeri joukkojen
>T:ri WL Qiiaekeinliiish|
107 Cathbertson B l k .
I
t
I F O R T WILLIAM, ONTARIOi
t
I
Auki iltasin sopimuksella
— Phone S. 2334 —
Copper Cliffilaiset
Pistäytykää puotiin jossa on
kaikenlaista ensiluokan ruokata
varaa päivän halvimpiin hintoi­hin.
Ä.PELKOU
7 Finland St. Phone 194
MÄTKÄIUJÄKOTI
Siistejä huoneita saatavana.
EMIL JOHNSON
62 Edmond Lane
SUDBURY, ONTARl*
Lähellä C. N . B . asemaa
Telefooni 582
Ostamme turkiksia päivän korkeim­milla
hinnoilla. Exprcssi- j a posti­lähetyksistä
annetaan hinta kirjeel­lä
tai sähkösanomalla. Tehkää koe
lähetyksiä,
Wm. Hotti ja J. Laine
231 Whittaker Street
Sudbury, Ont.
WErittaker ja Isabell katujen
kulmassa,
P. O. Box 1988
Ä FOJJRNIER,
L I M I T E D
HENKI. PALO. TAPATURMA JA
AKKUNALASI
yAElJUTUKSIA
BAUCIE-GILL BLO^K. SUDBURY,
Lainoja hankitaan nopeasti j a ai-hatsilla
hinnoilTa. ,
CANADASTA SUOMEEN
OSLON TAI KÖÖPENriAMINAN KAUTTA
Yhä lisääntyvän kannatuksen johdosta mikä meidän canada-laisen
reittimme osaksi on tullut on yhtiö lisännyt seuraavan mt-kavuoron
Halifaxista suoraan Skandlnaaviaan.
' Porjehdnkset Halifazista, N^S.
S. S. H E L L I G OLAV, Joulukaan 5 p.
ALENNETUTv KOLMANNEN ^ LUOKAN
edestakaisten matkain hinnat
Säästäkää $45.50 ja ostakaa 'edestakainen piletti Turkuun
Hankopa, Helsinkiin tai Maarianhaminaan $183.00.
Erinomaiset mukavuudet kolmannessa luokassa. Hyttejä
2 ja 4 »hengelle. Varatkaa hyttipaikka paikalliselta asiamiehStä
niin aikaisin kuin mahdollista. „
CANÄOASSA MAKSETTUJA PILETTEJÄ 'matkustusta var-ten
Suoniesta myydään kaikkialle Canadaan.
Lähempfä tietoja saadaksenne kääntykää "paikallisen asiamie-hfen
puoleen tai kirjoittakaa yhtiön Canadan Pääkonttoriin:
SCANDINAVIAN-AMERICAN LINE
461 Main St. Winnipeg.Can. 31 Upper Water St., Halifajc, Can.
EUGEN W. ELFVENGREN,
No. 338 A« S t . ' Jameii Street, Montreal, Que.
J . V . K A N N A S T O ERICH J . KORTE,
Box 69, Sndbury, Ont., Can. Port Arthur, Ont, Caa.
^ittaminen. Kommunistiset puolu­eet,
j'otkä eivät tätä luokkavolmien
perusryhmittymää tajua, eivät hup-priaa
niinmuodoin myöskään sitä ta­vatonta
vaaraa, niikä proletaarista
liikettä uhkaa siinä tapauksessa, jos
porvariston onnistuisi kiinnittää i t ­seensä
lujemmin talonpoikaiston
laajat joukot.
60. On täysin mieletöntä, puhua
kommunististen puolueiden holsbe-visoimisesta
ilman todellista työtä
sillä alalla, missä taistellaan talon­poikais
joukko j*en V o i 11 a m i sesta.
Kommunistisissa puolueissa tavatta­vat
epäbolshevistiset ja bolshevisjtj-
>yöstg»set' syitjäpjfrinnöt ilriiÖievat
•ennenkaikkea siinä, ' ettei käsitetä
agraari- ja talonpoikaiskjrsymyksen
j a sen kanssa yhteenkuuluvain siir-tomaakysymysten
koko tärkeyttä.
61. On välttämätöntä Irasittää,
ettei nykyhetkellä suinkaan ole ky-
S3nnys vain — eikä n^ypsfcään pää-asiaflisesti
•— vallan vallottamisen
jälkeen suoritettavien toimenpiteit-temme
propageeraamisesta, vaan ak­tiivisesta
ja tositehpkicaasta taiste­lusta
vaikutuksen puolesta j a poliit­tisten
tunnusten avulla, joiden poh­jalla
talonpoikaisto pn vedettävä
taisteluun pääomaa vastaan.
'^2. Nojautuen maaseudulla en­nenkaikkea
maatalousproletariaat-tiin,
niaataomistamattomiin ja pik^
kutalöutta harpottaviin talonpoikais­ton
kerroksiin tulee koriimuriis^sten
puolueiden jo njrt t^dä voihialcasta
työtä myös keskitalonpoikaiston puo­lueettomiksi
tökemiseksi-^ (neutraS-soimiseksi).'
se seikka, että keski-talonpoikaisto
vasta proletariaatin
diktatuurin Iiijittumisen jälkeen va­kavasti
voi siirtyä proletariaatin
puolelle, /ei millään tavalla eikä
missään-tapauksessa olla syynä tä-mSn
^tyÖn laiminlyömiseen Vnykyi^-
nä aikimä. Sen vaflceus ei^ kehota
meitä passiivisuuteen, vaan päinväs-ioin
iayal^pmaari voimiemme jännit­tämiseen.:''
,;. ^
63. Ainoltaan tällaisella politii­kalla
voirat kommunistiset puolueet
I nykyaikana valmistaa niinhyvin pro­letariaatin
voittoa vallankumoulräes-
'sa kuiu; myös sitä työväenluokan ja.
maataloudellisten pientuottajain vä­listä
liittoa, 'jonka pohjalla vain pro-'
letariaatin diktatuurin ehtojen val­litessa
tuloksellinen kuDceminen so-aalismiin-
on mahdollinen.
TEHKÄÄ NYT SUOMI-MATKANNE
Halifaitista Suomeen (Goteporin kantts> 8—^9 vuorokaudeisa.
YLI ATLANNIN JO POH-J
A N MEREN
samiassa laivassa ilman muut­toa.
Matka alkaa ja loppuu
hyvissä Ruotsin American
Linjan laivoissa.
E i passin leimausta eikä
tuUitarkaslusta, eikä min­käänlaisia
viivytyksiä mat­kalla
Ruotsin läpi.
Huom.r Erikoisia mukavuuk­sia
Suomeen matkustajille
ERIKOISHINTOJA '
3:nnen luokan matkustajilla.
SUOMEEN" ja takaisui
AMERIEAAN
Kulkuvnorot New Yorkista: j
^Stockho.l m ' ...../V..T •ii st. tammi.k,1, -51 p.
Gripsholm ...KesMv. tammik 20 p.
^DroiTfninghoIm Lauairt. hclmik. 6 p.
Gripsholm ...Lauant. helmik. 20 p.
"Stockholm' Tiist. maalisk. 2 p.
*DrottninghoIm Lauant. maal. 13 ,p.
yGripsholm ....Torst. maalisk. 25 p.
$190
$186
"GRIPSHOLM"
"STOCKHOUMT
"DROTTNINGHOLM"
se
Cabin hinta $167.50 jä toisen
luokan $172.50' vähintäin ja
siitä ylöspäin kumpaankin
* Käypi Halifabissa, suuntaan. ,
kolmas luokka ntaänkäsin $110.50 ja länteenkäsin $122.00.
^ . Enempiä tietoja antaa, lipputilauksia ottaa vastan sekä aut-
'taa asioiden järjestämisessä Linjan lähin asiamies tai
SWEDISH AMERICAN LINE
470 M A I N STREET, IVINNIPEG, MAN.
518 STf C A T H E R I N E STREET, ;WEST, MONTREAL, QUE,
71 Upper Street, Halifax, N , S. Temple Buildinjr, Detroit, Mich.
J . V. KANNASTO,
Box 69 Sudbury, Ont., Can.
ERICK J . KORT-E,
Port Arthur, Ont
l ^ l^^J^^^^^l^^y^ ^ p ^ u > ^ ^ l l ^ ; ^ ^ y ^ ^ J ^ J ^ ^ ^ ^ J ^ l y ^ y ^ | ; ^ ^ ^ ^ p p ^ y ^ ^ p p ^ ^ ^ ^ ^ ^ j l ^ ^ l ^ f ^ ^ ^ l ) ^
ARTHURILAISET JA WILLIAMILÄISET
Kaikki vanhanmaan muistot haihtuu kuin tilaa
meiltä |oululeiv6kset: keekit, tortut, rinkilät
j a pikku leivpkset. Meiltä saatte parhaat.
Jättäkää tilauksenne-ajoissa.
4273^ SIMPSON,ST. — PuheUa 2191.;— FORT WILLIAM. ONT.
' w
»
>. •
-•1
SIKSI OLENKIN PUDOTTANUT PUKUJEN
: ; HINNAT ALAS! ,
Siis Port Arthurin ja ympäristön suömalaisef tilatkaa pukunne
minulta. Saatte ne huomattavasti halvemmaUa kuin muual».
BTOOM.r EnsUuokan^^^^t^^^ Sopivaisuus taataan.
I ?2äV Bay S t r e e t ; — E n s i l u o k a n räätäliin Port Arthur, Ont
Mitä on jökapäiväuai leipä?
[ Ruokaleipä j a kahvileipähän se ori, jokaiivenhan sen
i ja senkin, että Kotaeipomosta jok^iväisen leivin saa mai»
kaimman. . . ^
„ Kuivaleipä j a korput ovat keveitä-ja huokoisia ja m n w _
> kysykääpäs. Jo usean vuoden aJanVoir tilaukset bnjoille, farmeiM»
I ja kämpiUe täytetty huolella. Puhelin 1388S.
I HOBflE B A K E R Y 7 4 0 isiMPSON
i i k ^ Sepp& S A PÄ
Avoinna 4 Jbertaa viikossa: JUttsitmi keMvtMaaaa, perj
lanaataina UeOa 1 j.p.p<v 12:ta .yöDS. ^
SproeoSjL —- j P i Ä e U a 1107 — , Sadbaty,