1925-12-10-06 |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
I -
i
, Attila, Mstoriallinea romaaai, kirj. Felix Dahn, nid. .—,.....,$ J59
' SferelaJEkavia, romaani, kirj. EmU Elenitzs, sid. .....T. $l.W
Halikon Hakoniskat, kuvaus Halikon murteella, kirj. N.
Kallio, äd. .~ .............. ^..$1^
.75
SSkkilaiva, kertomus, kirj Emil Elenius, nid.
Hypatia, suurten kertojain teoksia, kirj. Charies Kingsley,
Bid.
Meren orl^ja, kertomus suurilta matalikoilta, kirj. J . Budyard
Kipling, nid. .—..... .50
V Unelmiensa uhri, romaani, kirj. Marja Salmela, nid .40
Herra Byronin ammatti, kirj. Bernard Sh3w, nid .40
Villirnusu, kehitysromaani, kirj. Kate Douglas Wiggin, nid. .60
Garibaldi, kirj. CecOia Bääth>Holmberg, nid .60
Maataloudellisten kotieläinten ruokinta, kirj. Bm PojärVi,sid. $1.00
Zendan' Vanki, romani^ kirJ. Anthoney Hope, nid- ••— -30
Nenvo^o-Venäjä,. Englannin ammattiyhdistyskunnah" virallj-
Tuhatvuotinen valtakunta, kertomus vuodelta 2000, kirj*.
' kaikki yllämainitut kirjat ovat juuri saapuneet.Suomesta ja
saadaan ti|aamaila. osotteella
VAPAUS
Box 69, SUDBURY, ONTARfO
~ No^a Scotian. hiiliteollisuuden olo-
• suhteita tutkivan kuninkaallisen ko-
.mi8sionin..iftunnot ovat rouodpstu-i
n«et. sarjaksi syytöksiä kapitalismia
' vastaah yleensä, j a British (Empire
' Steel Con)orationia vastaan erikoisesti,
Roy Wolvinin esiintyessä paä-
' puolustajan osassa, ristikuultistele-
' maila jokaista kaivostyöläistä, joka
Uskaltaa esiintyä ja kertoa totuuden
olosuhteista kaivosseudulla.
, Kun päivä päivältä todistaja toisensa
jälkeen toistaa saman kauhean
kertomuksen vaikeuksista, kurjuudesta,
työttömyydestä ja epävar-i^
uudesta, niin voi joku ruveta ar-
^ velepiaan, että ehkäpä sittenkin kaikesta
^^huolimattajotein voidaan toivoa.
•'Näyttää erittäin suuressa määrässä
udcoihattomalta, että kuninkaallinen
komissioni voisi seurata
Icaikkia näitä kuulusteluja, kuulla
' vastausta vaille jääneitä syytöksiä
Bescon johdon tehokkuutta ja rehellisyyttä
.vastaan ja' olla kaikesta tästä
huolimatta mitään J;ekemättä. Ko-missionin
puheenjohtajan: tehdessä
apian kuuluvan, kysymyksen tai eh-
\dotuksen, yoivyht'äkkiä hät^cäKtää
takaisin todellisuuteen siitä, että koko'
Canada ja Canadan: kapitalismr
ovat äärettöihasti suuremmat kuin
Besco —j ö r ietta tämä; on .kiipln-kaallinen,
s^ltSjiV kapitalistinen ko-
. a i i f i s i o ö i , U - ' " ; ? - ' • . r : -
KoiivoBtyolSiset ovat: - kadottaneet
' .. laottanakceaiia kdmiuioneihiB'
Kaivostyöläiset aaiistavat tämän
. kaiken. , Ja liuolimatta kaikesta sii-
/ |ta • huomiosta, niitä piirin 'tbiraeen-paneva
komitea kohdistaa koi^issio*
niin, ei-puut»|[r merkicfejä siitän että
suurten Joukkojen keskuudessa monet
käsitiiäivät koko touhun Mudbksi
valkaisuhommaksi;- ; : /
' Kuten : Adam Scott, iFlorencen
^kaivannoltani sanoit eräässii kuulustelutilaisuudessa,
ovat hiilenkaivajat
menettäneet l«uken Mslconsa ja
• tamukseilsa hUlitUlcsiin; komissiönei-hin,'
sovittelulautakuhtiin ja Bes-
- coon. ' Vuonna 1922 nimitti liittohallitus
•Gillenin^takunnan. Tämä
lautakunta, sanoi hän, valehteli se-lonieoBsaan,
että Besco ei yoi maksaa
enempaär> palkkaa kuin se silloin
tarjosi. Työläisten keskuudes-aa
V vallinneeni tyyiymättöD^yydien^
poistamiseksi nimitettiin vielä sa-
^- mana vuonna Scottin lautakunta. Ja
' s e n ainoa toimenpide oli Gillenin
lautakunhan havaintojen vahvistaminen,
jonka lausunnot l^ySläiset
^odottivat uuden lautakunnan ' tekevän
mitättömiksi. Kaik<^sta tästä
huolimatta, '.huomautti todistaja,
Besco j kohta tämän jälkeen osötti
; kaikki petokseksi, matamalla todella
korkeampia! palkkoja, kufii mitä
nämä lautakunnat olivat' sanoneet
sen kykenevän maksamaan.
, ViimeiBen tyosopimua oD or}a/>
•: ..sopimus-'.
Suuri' paljous todistuksia esitettiin,
osottiaenV että viimeksi tehty
työehtosopimus aiheutti joissakin
kaivostyöläisten ryhmiis^ anäion
alenemisen.enemmän kuin puolella
entisestä'. määriistä.Eriis työläinen,
joka entisen paikallisen urakka järjestelmän
aikana oK ansainnut seitsemästä
kahdeksaan dollariin, äh-
* saitseo nyt.!$3.4p ;|m^
radanlaskija," jölfa vanhoilla urakkapalkoilla
ansaitsi seitsemästä kah-deksaaft'
dollariin, saa nyt $5.25
päivässä. Tämä työläinen (Dan
McLean) on työskennellyt -Bescolle
11 vuotiaasta alkaen ja"'on hänellä
_ perhe neljän .l&psen kera. Hain ön
työskennellyt Vain neljänä päivänä
distajista sanoi, saada tarpeeksi ra
haa elääkseen. Tömä. todistaja oli
viimeisten kuuden kuukauden aika
na työskennellyt keskimäärin'; kaksi
ja pucili työvuoroa viikossa. Ja eliri
kustannukset- kaivosalueella ovat
niin kalliit, että tarvitaan vähintään
<35—40 dollaria Viik(tesa keskisuunii-sen
perheen kunnolliseen elämiseen.
Muuan todistaja selitti palkkansa
nyt olevan ^?8.25 päivässp. Ne
syyt, joiden Vuoksi kaivosmiesten pitää
saada eriemhiän; rahaa, ovat monet.
Heitä: kiusaavat kauppiaat,
joille ovat velkaa. Heitä huolestuttaa
vaimot ja lapset, jptka tarvitsevat
enemmän ruokaa. Mikäli todistajan
perhe «li kysymyksessä,
niin eivät hänen lapsensa ole kyenneet
käymään koulussa monien viikkoihin
ja palkkain alentamisen jälkeen
on ollut mahdotonta hankkia
perheen pöydälle lihaa, useammin
kuin kahdesti viikossa.
Ja samalla tapaa voidaan kertoa
loppumattomiin. Eräs pilareissa kä-sipikalla
Ja merenalaisella alueella
työskentelevä hiilenkaivaja selitti,
että hän on sitten lakon päättymisen
työskennellyt vain kolme täyttä
viikkpa. Ja että häneii ansionsa
olivat edellisellä viikolla 21 dollaria
viiden päivän, työstän
J^leuvoaantaja valko puo^^^^
Jokaisen todistajan kanssa, ilvehtii
Wplvin. Kaikkia vanhoja kepposia
yritetään panna käytäntöön. Tekeekö
hän yhtä paljon työtä kuin
aikaisemmin, arveleekö hän, että
Besco voisi merietellä'^ paremmin,^
luuleeko,hän, että"Besco tekee mitä
voi, j.n.e.' Kaikkiin tällaisiin Wol-vinih
viisasteluihin vastasi selvästi
eräs todistaja^ joka selitti suorasukaisesti,
ettei hän tie^ä mitään
hiilimiarkkinoista, mutta häh tietää,
että ellei Besco voi 'maksaa miehille
sellaista palkkaa, että sillä voi tulla
toimeen, niin kaivokset tulisi kan-
Ballistuttaa. Eräs toinen, joka suositteli
kaivoksien: kansallistuttamista,
sai vastattavakseen kysymyksen,
ovatko kaivostyöläiset kykeneviä
harjottamaan kaivosteollisuutta.
Hän kiinnitti tyynesti Wolvinin huomion
siihen • seikkaan, että kun miehet
lopettivat työnteon, niin silloin
kaivoksetkin seisoivat.
Wolyih ei saanut kaikkia asioita
menemään , mielikseen. Hän tuli
kuulustelujen eräällä asteella niin
ärtyisäksi, että uikutti kuin pieni
lapsi kapitalistilehtienkin uutisten,
johdosta. Hän valitti, että sanomalehtien
suuret otsakkeet, niiden
kertoessa kuulusteluista, kasvattavat
viaan lisää epäsopua kaivostyöläisten
ja Bescon kesken. Hän halusi, että
komissioni ulottaisi sensuurinsa sanomalehtien
otsakkeisiinkin^, mutta
se oli liian karkeata ja puheenjohtaja
julisti, että niissä sanomalehtien
otsakekirjaotuksissa, joista Wolvin
valitti, ei ollut mitään totuuden vastaista
ja että komissibni ei puutu
asiaan. ' . '
•• ' -f • • McLeod Julistaa Bescon valehtelevaB.
tus. HSatä oli eräs McKinnoa neuvonut
"kerfomasn alaisilleen miehille,
että on olemassa painetta lomake,
jonka voi saada työnantajalta,
mikä keihin pitää alkkirjottaa, jos
haluavat päästä vapaaksi jäsenvero-jen
maksamisesta U.M.W, of A die."
Tämä sama McKinnon havaittiin
fitten konttori^öiii?ekei7>^jdka ottl^
harhoilleen vastuusAlaisuudeh Jcokö
aeiasfa, selittäen, että "hän oli valmistanut
tämän lomakkeen omasta
alotteestaan^ niiden miesten eduksi,
jotka ovat kykenexRättömiä kirjottamaan."
. ;
Elämä mitä korjinta
jPorvariUJsten hyväntekijäin ^ja
ihmisystävien, jotka jatkuvasti ih-jnettelevät,
miksi Nova Scotian kai
vostySläiset ovat.aina valmiita taistelemaan,
pitäisi lukea sen osan to-distusainehistosta,
mikä koskee elin
suhteita.
Pappismies McAvoyr oli niiden hett
^kilöiden joukossa, Jotka esiintyivä
komissionin edessä. Hän selitti eläneensä
useimmilla teollisuusalueilla,
mutta uskoi elämän Glace Bayssa
kurjimmaksi, mitä oli koskaan nähnyt.
Hän sanoi, että vieläpä ennen
1925 lakl^ga olosuhteet olivat niin
kurjat, jotta monet _työläiset elivät
tavalla,' mikä oli. kehnompi kuin
v^lyaishoitolaisen' elämäi'
Tohtori Sullivan, Joka toimii Glace
Baya tervejrsvirkailijaBa, saao!, että
Iäisten voimien kokoaminen edessä
olevien jatkavien taisteluiden varalta.
Ja tämä on teht|vä, t ^ t oi
McLeod sitä, tai ei. * »
Onko gltmllE jo
TYÖMIEHEN J0ULU?
/ Ellei niin tnaa se heti Vapauden
kirjakaupasta. Se on arvokas
julkaisu ja maksaa vain 30c. Ti
laa, ennenkuin varastomme loppua
VAPAUS, Bos 69, Sodbury, Ont.
Vaadittu vastaus
JraolevaUuus paSkkakuBBalla oli tä
na vnonna 110 tapausta 1000 asukasta
fcohdeb, verrattuna,' kdkp Canadan
kuolevaisuttteea, mika on 27
tapausta 1000 .asukasta kohden.*Suurempia
asuntoja, likaviemäreitä
käymälöitä ja kylpylaitoksia tarvitaan..
Nämä ovat niitä muutamia
alkeellisimpia välttämättömiä kaivostyöläisten
'tarpeita, jotka tämä
todistaja paljasti eräässä isti^nnos-sa,
missä esitettiin, riittävästi todis
tuksia siitä tosiasiasta, että Besco
ei lainjcaan ajattele tai huolehdi niiden
raatajien elämästä, jotka an
saitsevat työlläänvi sen voitot. He
saavat elää tai kuolla, se on'saraanV
tekevää. ^
Jjm McLechl^B' iodistajapaikolla
iTodennäköisesti paras päiväiiko-missioAin
istunnoiista oli se, jolloin
tuo verraton pisteli ja, Jim McLach-an
esiintyi todistajana. Jokainen
vaihe, kaivpsmiesten taistelussa Bes-coa^
vastaan tuli esiin. Sitä seuranneessa
'suullisessa kaksintaiste-ussa
hänen jiQlWolvipin kesken, Jim
antoi TVolvinille läksytyksen,y jonka
hän tulee muistamaan lopun ikänsä^
Hänen suoranaisen todistajalausUn'
;onsa jälkeen, joka .käsitti; katsauksen
.kaivosmiesten koko' taisteluhis-
:oriään, McLeod kysyi Jimiltä: miksi
hän ei enää ole "The karitime
Labor Heraldih" toimittajana? Sen-ähden,
että kaikki meidän laitoksemme
bvat palaneet, yastasi ijim.
Milloin?
Noin 48 »tuntia äen jälkeen,, kun
"Halifax Herald'^: oli kertonut Roy
Woivinin sanoneen, että ••l^.j^Qn
"valmif tökemään kuirtk«;UJ^^^^^
koja tahansa."
Ed niin penniäkään", oli Jimin
vastaus, kun komissionerit kysyivät:
läneltä, miksi ei, Bescon omistajille
pitäisi maksaa korvausta. "Kaivos-yömiesteii
verta on hiilessä, se on
heidän." ,
Sitten Jim paljasti Wolvinin_ii)ir
menpiteen sähköttäessään v. 1923
0'^earnilie, onnitellen häntä, kun
oli; saanut Jimin vangituksi ja toimitetuksi^
200 mailin päähän, missä
oiraitettii|i alustavat -;:|{uul^stelut.
Iän paljasti ren saastsiisPn^ kätyri-
, ärjestelmän, 'jonka avulla' Besco
riiiti työläisiitääi^ viimeisenkin hi-tiiseh
itsenäisyyttä. Hän sanoi Wol-vinille
suoraan,: että vaikkakin hän'
uskqo kykenevänsä johtamaan teräksen
tuotantolaitoksia paremmin kuin
"\Volvin, niin^ei kuitenkaan usko kykenevänsä
kilpailemaan hänen kanssaan
osakkeiden myynnissä, sillä hän
\i ole ;tarpeeksi hävytön ja julkea.
Pettymystä tulossa.
, viikossa sitten lakon päättymisen
on ^ havainnut mahdottomaksi
hankkia - riittävästi välttämättömiä
inilutU5tarpeita perheelleen. •
PäSasiäjitisena kysymykseni kai-
;vosmiesteir edessä on; kuten «räs to-
J. MicLeöd, Hiilenkaivajain järjestön
piiripresidentti, julisti, että
Bescon, viime joulukuulla piirin toimeenpanevalle
komitealle esittämät
numerot hiilen tuotanto- ja myynti-
^kustanhuksista olivat \^äristellyt.
Hän syytti,^ että Besco, on antanut
-vääriä tietoja hiilen ^otanto- ja
myyntihinnan välisestä erosta, että
se köntrolleeraa sanomalohdistöä ja
käyttää sitä propagandan harjotta-miseen
kaivostyöläisiä vastaan^ että
se myy- hiiltsn itselleen, terässuli-moilleen,'
tuotän&tjtstännuksia 'halvemmalla
hinrtatlä^ 7^ ' ,
Hän 'Sij^ti BeMöa'm^ kaivps^
työläistfetf^" järjesiÖn hävittämisyri-
•tyksistal^r'-^^-^-"--. ' ''''-^l ••
Tämän yht^ydl^ssä oli mielfenkiih-toista
ktftillit^-^Härit Roperih^' todis-'
Onnettomuudeksi luottavat piirin'
:virkailijat , tähän' vkomissioniin , ja
muodostavat menettelytapansa sen,
mukaan. Mutta se tulee olemaan
sinä^karina, johon suurten /joukko-,
jen viimeiset tolvefet^ja kärsivällisyys
haaksirikkoutuvat. - Tämä komissioni
>i hyödytä kaivostyöläisiä
sen enempää kuin edellisetkään. Siis
tarkalleen sanottuja» ei mitään. Ku.
ten McLachlan lausui: ainoastaan,
riistämisen poistaminen ja kaivosten
kansallistuttaminen työläisten kontrollin
alaisiksi voi nykyään auttaa
työläisiä. Kaikki muut touhut, ovat
hyödyttömiä. >
Tämä komissioni tjllee päättämään
,työnsä, kutenVsen edeltäjiään.'
Ja kaivostyöläisillä pn edelleenkin
Besco vastakaan; ..eijcäheiUä 6^^
vieläkään muuta, mihin turVäntua,
,Uuin oma voiÄ»ansa.._Ainoastaan, tifr-töisuus
heidän -.omista^ ja heitä, vastassa
taistelqjärjestyksessä. olevien,
voimien . tarkotusp^ristä. voi auttaa,
työläisiä tässä tiukassa taistelussa.
J ä _ käsillä pleyiiiii: töhtäviin» ei kuulu
saada kapitalistiseile : kpmis3ionille
näyte^kä toteen, että ^äivbstypläi^
set.;elävät kovissa koettelemuk^ssa
ja iiarvitaevat apua, väan,JEaivostyo-
" Viimeisen pyyntöni" johdosta
jossa m.m. selostin keväällisiä avus-tustouhuja
täysin asianmukaisesti ja
yhä edelleen paikkansapitävästi, on
M. Jalonen koettanut löytää jauhamista
—'' selostusta ja oikomista
Jotten >än>;sanoo,^ vaikkei % se siihen
kelpaa .^ikä.,9tä x^Ie tarkotettukaan.
Niinpä''kaikki -asiallinen puoli -su
pistuukin minun selostukseni ker-tailemiseen
ja. loppu on — har
^aanjohtamista. Niin hullusti tässä
käy, kuten selvenea
P. A :n toverien repäsevästä meiningistä-,
olin sanonut, että; muodostivat
avustuskomitean, lähettirät
kängin' miehiä j.n.e. Tähän ' M . ' J.
tarraa ja sanoo: "Tässä jo A P .
haluaa poiketa pois todellisuudesta,
sillä' silloin \^elä, kun tämä kanki
lähti, ei «llut. mitään avustuskomiteaa
muodostettu." ~ Höpsis, M.
J . l Kuka tuollaisessa asiassa haluaisi
poiketa pois totuudesta. Mitä
se/minua hyödyttäisi, mitä se minua
liikuttaisi, oliko se niin tai näin
päin. Johdonmukaisista seikoista
minä vaan niin otaksuin. Saapi
siis olla, kuten M. J . tahtoo. Mut-ta'
maltahan. V Lienee icängillä ollut
tuosta komiteasta jo jonkinlainen
"aavistus", koska oli sen laskuun
otetut eväät ja muitakin varmuuksia
m.ukana; m.m. kängin tuojat,
tov. Hulkko ja Stahlber^ (av.-Jcom.
rahastonhoitaja), samalla kertaa tekivät
toV. Sirenin kanssa sopimiik-seft:'
lautojen. sahuusta ja antoivat
lupauksen, lisäeyäistä ja tarpeista.
Ja, tähiän kaiken minä, näin ja kuulin.
Olisiko,: minun .nyt »pdtänyt selostaa
näinVaikka^ayustuskomi-feasta-
ei 'öflut Vielä aavistustakaan,
muodostettiin työkänki, joka otti
eväitä j a meni muihinkin 'sitoumuksiin
olemattipman komitean laskuun...
Ei pojat, siitä totuudesta
minut olisi hirtetty:.. E^iköliän sio-nomani
lopuksikin ollut hyvin lä-hel]|
e asiann^Uikainen ja sitäpaitsi- —
mieluis^jnpl; ;: i
Että olisin tämän kängin työtä
"väheksynyt" y.mJ8.i -kuten i f . J.
sanooi se on -jo hiukan^-^nemmän
kuin harhaanjohtamista. Päinvastoin
minä alunpitäin sitä paljoksuin ja
siksi otin sen" atkaillen vastaan.
Mii^lessäni hiipi salainen pelko, että
entäpä reilussa <kängissä sittenkin
on joku, jolle jään. sovittamattomaan
kiitollisuuden velkaan, syntyy
perästä päin "trupeleita" y.m.s.
Selostuksessani erityisesti kuvasin
miesten reiluuden ja vaatimattomuuden
("Olemme vaikka taivasalla!"),
yökortteerin (kanala), työn menon
viivyttävine hankaluuksineen^ josta '
huolimatta rakShnus tuli niinkin pian
siihen määrään, mihin se sitten
i ä l— aivan kuten M. J . sitä minun
sanoilla,ni Jamailee. Jay sitten sanoin:
Kiitoksia, pojat! Ajattelin,
että reiluille miehille riittää reilu»
kiitos, turhat koristelut sen tekee
vaan äiteläksi. Ja useammalle heisiä
se varmaan oli paikallaan.^ (Olisin
mielelläni, ja se olisi ollut asiallista,
lue|#ilut nämä toverit nimeltään,/
mutta ; oli niin- 4kävästi —
, a yhä^on — /että yhden nimeä en
muistanut, toisestakin olin epävarma
ja etunimistä kailckienkin; lauta, johon
lie Oli siniliitulla piirretty, oli
tullut hyödyksi seinään — ja -sielläpä
säilykööt minun lapsilleni ja las-ten
lapsille!) Niin, ei sanallakaan
mistään "etuilusta" tai "väheksymisestä",
mikä muuten olisikin ollut
:olkutonta. Jos ohimennen sanoin:
"eipähän kaupungissa silloin työkiireet
vaivanneet", sUlä ilmaisin
suoraan tosiasian; työttömyyden, jo-a
nämä toverit eivät peitelleet-
: Cenpä tuosta loukkaantuisi, ja vaan
narri tahtoisi uskotettaydcsi, että
cukaan^ olisi työpaikka)^ jättäny|''
:a tuUM meitä auttancsäan. Se, inföi
il;.vJ. tavottaa, lienee jotakin eri-coista
alentumista ja nöjrryjrttä, jo-lon
minä en ol^ kuontunut.
Sitten se, että olin*maininnut
cängin ylöspitoon menneen toista
sataa dollaria, vaikka M. J . tietää
sen olleen vain'!$76. Jokohan nyt
jouduin kiikkiin? Ei vielä. Otin
numerot tässä lehdessä julkastuista
ileistä, jossa ruokatarpeisiin menneeksi
oli merkitty noin $120. Kun
iesin, ettäfperh^lleni,täätä oli tul-ut
toistakymme|ien dollarin edestä
en tarkalleen muista)^ jäi toista
sataa, jonka mainitsin. "Mihin ne
oput, meni?" Se juiiri olisi' nyt
pitänyt M. Jm selostaa, kun kerran
,oli numerot, penkonut, toden
tiesi ja väärimymmärryksiä oiko-taas
jälsi joHeMn jaukamista. Mutta
kun en halaa tässäkään kohden
kieräillä, niin avustan selventymistä,
koska onneksi satun sen nyt tietämään.
Kanlun olevan asia niin, «ett
ä ruokatarpeina on tullut merkityksi
muutakin tavaraa, kuten tiilet,
sen vaoksi, kun niitä on otetta «a-moista
kaupoista tai niiden kautta.
Näin selitti minulle itse tilienhoitaja
äskettäin, kun tavattiin ja -asia puheeksi
tulL Nyt se sitte selveni.
Selostuksessani olin maininnut, että
tilijulkasun lopussa oli erehdyt-
^västi sanottu se, että rakennus oli
jäänyt keskeneräiseksi sen vuoksi,
kun rakennustarpeet olivat znärkiä;
eihän ollut jäänyt kuivia eikä märkiä,
muilta kuin sen verran lautoja,
jotka sitten höyläytin, että sain
lyodil^ksi lattian, j a muutamia pareja
ikkunoita, ei kuitenkaan kaikkiin
reikiin; myöhemmin sain yhden
vanhan.oven (^jjpm.! Saranoineen!)
jaf-korsteenia varten tiilet, siinä
"kaikki. Ja se on yhäkin tillilleen
totta. Nyt M. J . jaarittelee: "A.
P.:n täytyy muistaa, että niistä olisi
voinut lyödä toisen lattian ja laittaa
lasit sekä ovia, mitä oli sovittaa
ne." — Ovia, mitä oli! Minä sanon:
M. J:n täytyy muistaa, ettei
kukaan olisi voinut sovittaa yhtäkään
ovea, koska sen ainoankiii
sain pari viikkoa jälkeen päin. —
Kaikenlaiseen "oikasuun"'^sitä erehdytään.
V Otin tuon kohdan kaikessa pikku-miaisiiudessaan
vaan lisäesimerkiksi
selostjiksen totuudentarkkuudesta
muuten ei olisi 'väliä, vaikka muutamia
ovia ja mitä kamppeita tahansa
lisättäisiin.
Ja sitten tulemme pahimpaan paikkaan,
lauseeseeni, jossa M. J . näkee
minun tekevän umpimähkäisiä
rumia syytöksiä ja vaatii vastaamaan,
mitä pahaa nämä miehet (se
kanki) ovat tehneet — — vaikka
olin kirjeeni alussa heidän olonsa
ja hyvän/työnsä kuvannut, ja kiitellyt
eikä sitä seuraavan olisi pitänyt
enää heille kuulua. Se lause
kuului: "Sitäpaitsi Olisivai eräät
perheeni .jäsenet säästyneet joiltakin
sen ajan tukaluuden tuottamilta
ja jättämiltä kärsimyksiltä, joista
täj^j^l^märryks^Hä vaietal"'
wiTäytyy ertrtnriäkin riiäinita, 'etfe
tämän lauseeni lainauksessa on M.
J . sen v ^ a n "pOikenniit pois todellisuudesta"
että on muuttanut
sanan täytyi sanaksi täytyy, joka
muuttaa pahanlaisesti ' ajatuksen.
Painovirheenä se ei ollut- ainakaan
Työmiehessä, jonka leikkele mjnul^
on säilynyt, tuskinpa siis Vapaudessakaan.
("Täytyi", se oli Vapaudessakin,
—-T.)' Mutta Jos on siinä ollut
niin ja M. j . on siitä lainauksen
tehnyt, silloin syy on painovirhepaholaisen,
jota täytyy tässä julkisesti
moittia ilkeästä työstä. —^Tullakseen
nyt perästä päin tuo erillisenä
otettu lause oikein ymmärre-yksi,
täytyisi ottaa paljon 'sen etu-
}Uolelta — perheestäni, iaunasta,
cängin olosta, ilmojen kylmyydes*
tä ja koko säunatukaluudesta, ° mutta
tyydyn.,nyt vähimpään. ,.Tämän
auseen etupuolella ©li kajottu aii-ten
toiseeii mahdollisuuteen, jota
ehkä olisin ehdottanut, jos "rakennustouhusta
edeltäpäin neuvoteltiin,
että' jos olisin saanut tarpeita ja
I ruokaa, olisin tehnyt työn itse, poikani
avustamana; työstä ja elämisestähän
oli kysymys, tässä oli niitä
molempia. Sitten oli tuo: Sitäpaitsi
jm.e. — Piti olla selvää, ettei tässä
tehty *umia syytöksiä, vaan kysymys
oli siitä saunatukaluudesta, jota
kängin olo, vaikka parhaassa tar-kötuksessa,
lisäsi, mutta joka olisi
tuon toisen menetelmän kautta lie-.
Ventynyt. Vai eikö ole väliä, onko
pienessä'sauiiassa 8 tai 18 henkeä.
Eikö ole väliä, onko siellä oma väki
omalla tavallaan, omine ikärsimyk-sineen,
^ omine puutteineen, omassa
rauhassaan, vai onko vielä lisäksi
kymmenkunta vierasta, aamuhämärästä
iltapimeään, pienin väliajoin,
milloin ryhmin, milloin kaikin, joista
täytyy "poortilaisinä" ja vielä pa-jrempina
koettaa huolehtia kaikenlaisten
välineiden puutteessa." E ^
tämä "sen aikainen tukaluus" saattoi
aiheuttaa joillekin perheeni jäsenille
kärsimyksiä, sen Voinee kyl-mäkiskoisinkin
aavistaa ja luullakseni
näistä toyereista useammat tilanteen
täysin^ ymmäi^sivät. Mitä ne
kärsimykset olivat? Riittää kun
muistamme^ että joukossa oli lapsia,
nuorin 2 .kuukaudeil (joista toiset
sairastui) -ja hiiden äiti, äskettäin
sairaalasta päässyt, vielä heikossa
Valstistaa IratlffMm leiparialsBD Inuslavta toctteita.
Erikoisen-* hyvien korppnje3v.:c?kä kovan leivän valnustus on myö* 1
nyt alettu. — UIkoI|Jietymet täytetään nopeasti ja huolella. '
SUDBUBT BASIN6 CO.
27 Dorham St. «— Box 42^ -~ Scdbory, Ont. Tele^oso 1854 i
PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT SUDBURYSSA VALMISTAA
Suomalainen yirvoitusjnomaliike
•*HOWDY'' uusi juoma,
SAKLETTIA, KANTIX ja WESTON PISKETTIÄ aina varastossa.
P. O. Box 1028 Sudbnrjr, Ont. Phone 946
\
\
\
t
>
I
I
»
I - i
I
HAUTAANTOIMITTA^A JA SAIRASVAUNU PALVELUS
. . . . . • - /
Auto- ja HevoskuletuB laitteet
Persoonallinen ja hyvä kohtelu kaikille. Kaunis kappeli sijaitsee
.—-119 Durham kadulla
ARTHUR A; JACKSON,
KoBttori PuheliB 2000. ja SuBsuntai Puhelin 89S. !
. SUDBURY, ONTARIO. y
y
•
•
y
•
\
» •
Vapauden kirjakauppaan on juuri saapunut suoraan Suomesta
seuraavia urheilu- ja voimistelukirjoja: ^
Nyrkkeilyn Alkeet, kirj. Axthu]^ Koclv sid. ......,.$1.00
Työväen Ul^eilnkalenteri 1925, toimittanut V. Koivula^ sid... .75
Vapaalilkkelta, Musiikin mukaau, kirj. Väinö Laherma, nid..... .50
Sanvaliikbeeita, Mnsuldn inukaaa, kirj. Väinö Laherma, nid .50
Rata- ja Kenttänrhetlun käsikirja, kirj. J. J. Mikkola, sid..... 1.00
Urheilu Ohjesääntö, julk Puolustusministeristö, sid. ............ 1.25
Komentoharjotak«ia, kirj. E. Kallio, nid. .75
Paintskeltiopas, kirj. H. Lehmusto ja A. Laitinen, nid. 1.25
Lapsiv(»inistela,kurj. Fanny StehroUi, nid. .75
' Tehkää tilaukset joutuin niin että osaamme ensi talvea varten
lisätä puuttuvilla kirjoilla tätä varastoa,
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Box 69, iSUDBURY, ONT.
tilassa oleva,^ joka^ joutui pinnistä-"^ sana", olisi "enempikin sanomista!?,
mään hennossa jÄ voimansa niin jolla tahdotaan jättää se varjo, että^
loppuun, että yön ajat olivat, siur-keitä
kerrassaan. Mutta tovereille,
jotka olivat tulleet hyvää tekemään,
ei sitä sopinut-näyttää, ei
^ikertaa^ vaan "tSyiyi ymmlinryk-seita
vaieta." Niitt täytj^ tehdä
minunkin, vaikka joskus kaksinkertaisesti;
hermostuneena olin räjähtä-mäisillään:
Menkää hyvät toverit
helvettiin ja jättäkää meidät
rauhaani Jas kaiidd meni- hsrvin,
miksikä sitä jälkeen päin pahentai-jsimme
joutavuuksilla. .-
maan oli lähtenyt,^ eikä kieräiUen Vaikkft uskon,^ että tuon lauseeni
bsotella kysymy^ minulle, ikj^ns.lväarinynunärtämlnea onj>llut -enem-kpin
täbä oliä ^ joku salaperain^^ |ym^ tehtyä kuin todellista,. niin
aakl^O minun .takiani. , Voisitr^Hyf!s|iarmittekn, jetten siinä
väHä syyllä vastata: tilit näyttää; !«eIvempSä.tyStä.x, Hyvin vähä!^
niin, ottakaapa^ asiasta, selvä, v Ja se olisi tullut fiksatnkai siihen kun-toon,
ettei siitä mitenkään olisi saanut
riitakapulaa ei^ä juorumyllyn
käytettä., Miitta jos väärinymmär-rettiin
ja siihen heti, ilman miiita
ilkeyksiä. Vaadittiin ihinulta selvh
tystä, vaikkapa suo'raän kysyen: mitä
pahaa nämä miehet teidän per*
heellenne tekivät? — niin minä vastasin
^ Ei mitään pahaa, päinvastoin.
Miehet käyttäytyivät perhettäni
kohtaan toverillisesti ja hyvin.
Nyt tulikin M. J :n "selostus" läpi
käydyksi ja vaaditut vastaukset annetuksi.
Mutta harhaanjohtoja oikomaanhan
tässä on lähdetty. Minähän
olin selostuksessani antanut
ymmärtää, että avustuskomitea oli
Port Arthurissa. Nyt miritille on
suullisesti sanottu, että se olikin In-tolassa.
Johdyi-siis harhaan. Miksi
ette nyt/tätä oikasSut, sehän olisi
ollut ainoa asiallinen kohta ja In-tolan
tpvereiden oikeudeksi välttämätön.
Minä oikasen.^ Kunnia sille,
jolle se kuuluii.
Lopuksi täytyy-huomauttaa, että
sellaisen viralliseh organin kuin K.
P. piiritoimikunnan pitäisi hiukan
katsoa, minkälaisten ulostusten ja
oikaisujen alle ponterisa ^ ja minkälaisen
pontensa — = "asialliseksi;
katsottuna*' panee. Täytyisihän sellaisilta
vaatia- "suoruutta ja^ asiallisuutta,
niin —- asiaai eikä' mihinkään
saisi erehtyä jonkun persoo-
'naihsen pikkumaisuuden vuoksi;
Asiallisuus ei järki-ihmisissä herätä
katkeruutta. Mutta kun . tehdään,
kuten «iyt, puhutaan^'"siksi paljon
harhaanjohtamisesta" ( siisi vääristelyistä)
y.m., joita ei lainkaan näytetä,
vaan päinvastoin itee niihin,
sotkeudutaan, ja lisäksi: -riittaillaan,
ettei tämä tarkoita olla "viimeinen
Dr. P IL WILSON,
L. D. S.,vD. D. S.
Hammaslääkäri
Kruunuja, siltoja ja tekohampaita.—
Hampaita vedetään ilman
kipua.
Marshall-Ecclestone Block,
yläkerrassa
Timmins. yläkerrassa. Ontario
Dr. H. STITT
Hammaslääkäri.
Sudbni7, Ontafio
Samassa rakennuksesa kuin tri
Koljonen
I
Liha- ja Ruokatavarakauppa
71 Cedar St. Sudbury, Ont.
Telephone 844. — Box 524.
NIEMI & VALKEAPÄÄ
jotakin'vielä jäamäänkiri'väärin olisi,
selleinäni on piiritoimikunnalta
ajattelematonta ja ala-arvoista ja
sellaisella ^ei muuta teiidäkään' kuin
heräteföän katkeruutta — jonka .tapaista,
sivumennen sanoen, roinn^
olisi nykyääh aivan kylliksi snoiassa
pelissä. Aiiaa ei paranna liaiidcaan
ne silityicset. ja selitykset, ettei
tällä tarkoiteta sitä ja sitä. Sen ottaa
samana kuin silmille syleskelyn,
jolla "ei pahaa tarkoteta", luvataan-
voileipä, kun on hiljaa.
-Viittailut pois ja suora peli! Antakaa
arkailematta tulla kaiken, .^mit
ä siellä on — ";JpululdijalBi.'' Ja
tehkää se niinkuin miehet.
.Kun minä atse. en.^^edä selostuk.^
sessani enkä sen~ ulkopuolella sanoja
parasta saatavissa olevaa tyota »o»**
tohaa S. 302 eU N .743.
TOE ÄRiLLlANT
Värjäys, ja puhdiatusliike.
230 Simpson St. Fort WilUso.
226f Arthur St. Port Arthnr.
Me olemme; henkilöt palvelemaaa
henkilöitä.; , -
tai tekoja, joita tärritseisi kaihtaa,
niin haluan 'häiidä, mitä se "enempi^'
ja "viimeinen" on. Ja sittenhän
saanen- sen pahaisen rauhan, minkä
olosuhteiden mukaan saada voin.
Juorumyllyn Viljaa olen haluton
pussittamaan, tfeMcöon sen muut, ja
koVirf" turhanpäiväisiin jaarituksin
ehi tämän jälkebn vastaa. Mutta jos
« t u b ^ n osiaa i a varsinkin asiaUista
vääristelyä, jolle minä olen äkäten,
riiin '-suorasujtäisesti kimppuun kayn.
vaMäkään^ välittämättä hyödynkö
siitä tai häviän — ävustusdollareis-sa.
RaukkuudeUa minä en niita
rupea tienaamaan.
. ' A. Päiviö.
1 \
•z—r
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, December 10, 1925 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1925-12-10 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus251210 |
Description
| Title | 1925-12-10-06 |
| OCR text |
I -
i
, Attila, Mstoriallinea romaaai, kirj. Felix Dahn, nid. .—,.....,$ J59
' SferelaJEkavia, romaani, kirj. EmU Elenitzs, sid. .....T. $l.W
Halikon Hakoniskat, kuvaus Halikon murteella, kirj. N.
Kallio, äd. .~ .............. ^..$1^
.75
SSkkilaiva, kertomus, kirj Emil Elenius, nid.
Hypatia, suurten kertojain teoksia, kirj. Charies Kingsley,
Bid.
Meren orl^ja, kertomus suurilta matalikoilta, kirj. J . Budyard
Kipling, nid. .—..... .50
V Unelmiensa uhri, romaani, kirj. Marja Salmela, nid .40
Herra Byronin ammatti, kirj. Bernard Sh3w, nid .40
Villirnusu, kehitysromaani, kirj. Kate Douglas Wiggin, nid. .60
Garibaldi, kirj. CecOia Bääth>Holmberg, nid .60
Maataloudellisten kotieläinten ruokinta, kirj. Bm PojärVi,sid. $1.00
Zendan' Vanki, romani^ kirJ. Anthoney Hope, nid- ••— -30
Nenvo^o-Venäjä,. Englannin ammattiyhdistyskunnah" virallj-
Tuhatvuotinen valtakunta, kertomus vuodelta 2000, kirj*.
' kaikki yllämainitut kirjat ovat juuri saapuneet.Suomesta ja
saadaan ti|aamaila. osotteella
VAPAUS
Box 69, SUDBURY, ONTARfO
~ No^a Scotian. hiiliteollisuuden olo-
• suhteita tutkivan kuninkaallisen ko-
.mi8sionin..iftunnot ovat rouodpstu-i
n«et. sarjaksi syytöksiä kapitalismia
' vastaah yleensä, j a British (Empire
' Steel Con)orationia vastaan erikoisesti,
Roy Wolvinin esiintyessä paä-
' puolustajan osassa, ristikuultistele-
' maila jokaista kaivostyöläistä, joka
Uskaltaa esiintyä ja kertoa totuuden
olosuhteista kaivosseudulla.
, Kun päivä päivältä todistaja toisensa
jälkeen toistaa saman kauhean
kertomuksen vaikeuksista, kurjuudesta,
työttömyydestä ja epävar-i^
uudesta, niin voi joku ruveta ar-
^ velepiaan, että ehkäpä sittenkin kaikesta
^^huolimattajotein voidaan toivoa.
•'Näyttää erittäin suuressa määrässä
udcoihattomalta, että kuninkaallinen
komissioni voisi seurata
Icaikkia näitä kuulusteluja, kuulla
' vastausta vaille jääneitä syytöksiä
Bescon johdon tehokkuutta ja rehellisyyttä
.vastaan ja' olla kaikesta tästä
huolimatta mitään J;ekemättä. Ko-missionin
puheenjohtajan: tehdessä
apian kuuluvan, kysymyksen tai eh-
\dotuksen, yoivyht'äkkiä hät^cäKtää
takaisin todellisuuteen siitä, että koko'
Canada ja Canadan: kapitalismr
ovat äärettöihasti suuremmat kuin
Besco —j ö r ietta tämä; on .kiipln-kaallinen,
s^ltSjiV kapitalistinen ko-
. a i i f i s i o ö i , U - ' " ; ? - ' • . r : -
KoiivoBtyolSiset ovat: - kadottaneet
' .. laottanakceaiia kdmiuioneihiB'
Kaivostyöläiset aaiistavat tämän
. kaiken. , Ja liuolimatta kaikesta sii-
/ |ta • huomiosta, niitä piirin 'tbiraeen-paneva
komitea kohdistaa koi^issio*
niin, ei-puut»|[r merkicfejä siitän että
suurten Joukkojen keskuudessa monet
käsitiiäivät koko touhun Mudbksi
valkaisuhommaksi;- ; : /
' Kuten : Adam Scott, iFlorencen
^kaivannoltani sanoit eräässii kuulustelutilaisuudessa,
ovat hiilenkaivajat
menettäneet l«uken Mslconsa ja
• tamukseilsa hUlitUlcsiin; komissiönei-hin,'
sovittelulautakuhtiin ja Bes-
- coon. ' Vuonna 1922 nimitti liittohallitus
•Gillenin^takunnan. Tämä
lautakunta, sanoi hän, valehteli se-lonieoBsaan,
että Besco ei yoi maksaa
enempaär> palkkaa kuin se silloin
tarjosi. Työläisten keskuudes-aa
V vallinneeni tyyiymättöD^yydien^
poistamiseksi nimitettiin vielä sa-
^- mana vuonna Scottin lautakunta. Ja
' s e n ainoa toimenpide oli Gillenin
lautakunhan havaintojen vahvistaminen,
jonka lausunnot l^ySläiset
^odottivat uuden lautakunnan ' tekevän
mitättömiksi. Kaik<^sta tästä
huolimatta, '.huomautti todistaja,
Besco j kohta tämän jälkeen osötti
; kaikki petokseksi, matamalla todella
korkeampia! palkkoja, kufii mitä
nämä lautakunnat olivat' sanoneet
sen kykenevän maksamaan.
, ViimeiBen tyosopimua oD or}a/>
•: ..sopimus-'.
Suuri' paljous todistuksia esitettiin,
osottiaenV että viimeksi tehty
työehtosopimus aiheutti joissakin
kaivostyöläisten ryhmiis^ anäion
alenemisen.enemmän kuin puolella
entisestä'. määriistä.Eriis työläinen,
joka entisen paikallisen urakka järjestelmän
aikana oK ansainnut seitsemästä
kahdeksaan dollariin, äh-
* saitseo nyt.!$3.4p ;|m^
radanlaskija," jölfa vanhoilla urakkapalkoilla
ansaitsi seitsemästä kah-deksaaft'
dollariin, saa nyt $5.25
päivässä. Tämä työläinen (Dan
McLean) on työskennellyt -Bescolle
11 vuotiaasta alkaen ja"'on hänellä
_ perhe neljän .l&psen kera. Hain ön
työskennellyt Vain neljänä päivänä
distajista sanoi, saada tarpeeksi ra
haa elääkseen. Tömä. todistaja oli
viimeisten kuuden kuukauden aika
na työskennellyt keskimäärin'; kaksi
ja pucili työvuoroa viikossa. Ja eliri
kustannukset- kaivosalueella ovat
niin kalliit, että tarvitaan vähintään
<35—40 dollaria Viik(tesa keskisuunii-sen
perheen kunnolliseen elämiseen.
Muuan todistaja selitti palkkansa
nyt olevan ^?8.25 päivässp. Ne
syyt, joiden Vuoksi kaivosmiesten pitää
saada eriemhiän; rahaa, ovat monet.
Heitä: kiusaavat kauppiaat,
joille ovat velkaa. Heitä huolestuttaa
vaimot ja lapset, jptka tarvitsevat
enemmän ruokaa. Mikäli todistajan
perhe «li kysymyksessä,
niin eivät hänen lapsensa ole kyenneet
käymään koulussa monien viikkoihin
ja palkkain alentamisen jälkeen
on ollut mahdotonta hankkia
perheen pöydälle lihaa, useammin
kuin kahdesti viikossa.
Ja samalla tapaa voidaan kertoa
loppumattomiin. Eräs pilareissa kä-sipikalla
Ja merenalaisella alueella
työskentelevä hiilenkaivaja selitti,
että hän on sitten lakon päättymisen
työskennellyt vain kolme täyttä
viikkpa. Ja että häneii ansionsa
olivat edellisellä viikolla 21 dollaria
viiden päivän, työstän
J^leuvoaantaja valko puo^^^^
Jokaisen todistajan kanssa, ilvehtii
Wplvin. Kaikkia vanhoja kepposia
yritetään panna käytäntöön. Tekeekö
hän yhtä paljon työtä kuin
aikaisemmin, arveleekö hän, että
Besco voisi merietellä'^ paremmin,^
luuleeko,hän, että"Besco tekee mitä
voi, j.n.e.' Kaikkiin tällaisiin Wol-vinih
viisasteluihin vastasi selvästi
eräs todistaja^ joka selitti suorasukaisesti,
ettei hän tie^ä mitään
hiilimiarkkinoista, mutta häh tietää,
että ellei Besco voi 'maksaa miehille
sellaista palkkaa, että sillä voi tulla
toimeen, niin kaivokset tulisi kan-
Ballistuttaa. Eräs toinen, joka suositteli
kaivoksien: kansallistuttamista,
sai vastattavakseen kysymyksen,
ovatko kaivostyöläiset kykeneviä
harjottamaan kaivosteollisuutta.
Hän kiinnitti tyynesti Wolvinin huomion
siihen • seikkaan, että kun miehet
lopettivat työnteon, niin silloin
kaivoksetkin seisoivat.
Wolyih ei saanut kaikkia asioita
menemään , mielikseen. Hän tuli
kuulustelujen eräällä asteella niin
ärtyisäksi, että uikutti kuin pieni
lapsi kapitalistilehtienkin uutisten,
johdosta. Hän valitti, että sanomalehtien
suuret otsakkeet, niiden
kertoessa kuulusteluista, kasvattavat
viaan lisää epäsopua kaivostyöläisten
ja Bescon kesken. Hän halusi, että
komissioni ulottaisi sensuurinsa sanomalehtien
otsakkeisiinkin^, mutta
se oli liian karkeata ja puheenjohtaja
julisti, että niissä sanomalehtien
otsakekirjaotuksissa, joista Wolvin
valitti, ei ollut mitään totuuden vastaista
ja että komissibni ei puutu
asiaan. ' . '
•• ' -f • • McLeod Julistaa Bescon valehtelevaB.
tus. HSatä oli eräs McKinnoa neuvonut
"kerfomasn alaisilleen miehille,
että on olemassa painetta lomake,
jonka voi saada työnantajalta,
mikä keihin pitää alkkirjottaa, jos
haluavat päästä vapaaksi jäsenvero-jen
maksamisesta U.M.W, of A die."
Tämä sama McKinnon havaittiin
fitten konttori^öiii?ekei7>^jdka ottl^
harhoilleen vastuusAlaisuudeh Jcokö
aeiasfa, selittäen, että "hän oli valmistanut
tämän lomakkeen omasta
alotteestaan^ niiden miesten eduksi,
jotka ovat kykenexRättömiä kirjottamaan."
. ;
Elämä mitä korjinta
jPorvariUJsten hyväntekijäin ^ja
ihmisystävien, jotka jatkuvasti ih-jnettelevät,
miksi Nova Scotian kai
vostySläiset ovat.aina valmiita taistelemaan,
pitäisi lukea sen osan to-distusainehistosta,
mikä koskee elin
suhteita.
Pappismies McAvoyr oli niiden hett
^kilöiden joukossa, Jotka esiintyivä
komissionin edessä. Hän selitti eläneensä
useimmilla teollisuusalueilla,
mutta uskoi elämän Glace Bayssa
kurjimmaksi, mitä oli koskaan nähnyt.
Hän sanoi, että vieläpä ennen
1925 lakl^ga olosuhteet olivat niin
kurjat, jotta monet _työläiset elivät
tavalla,' mikä oli. kehnompi kuin
v^lyaishoitolaisen' elämäi'
Tohtori Sullivan, Joka toimii Glace
Baya tervejrsvirkailijaBa, saao!, että
Iäisten voimien kokoaminen edessä
olevien jatkavien taisteluiden varalta.
Ja tämä on teht|vä, t ^ t oi
McLeod sitä, tai ei. * »
Onko gltmllE jo
TYÖMIEHEN J0ULU?
/ Ellei niin tnaa se heti Vapauden
kirjakaupasta. Se on arvokas
julkaisu ja maksaa vain 30c. Ti
laa, ennenkuin varastomme loppua
VAPAUS, Bos 69, Sodbury, Ont.
Vaadittu vastaus
JraolevaUuus paSkkakuBBalla oli tä
na vnonna 110 tapausta 1000 asukasta
fcohdeb, verrattuna,' kdkp Canadan
kuolevaisuttteea, mika on 27
tapausta 1000 .asukasta kohden.*Suurempia
asuntoja, likaviemäreitä
käymälöitä ja kylpylaitoksia tarvitaan..
Nämä ovat niitä muutamia
alkeellisimpia välttämättömiä kaivostyöläisten
'tarpeita, jotka tämä
todistaja paljasti eräässä isti^nnos-sa,
missä esitettiin, riittävästi todis
tuksia siitä tosiasiasta, että Besco
ei lainjcaan ajattele tai huolehdi niiden
raatajien elämästä, jotka an
saitsevat työlläänvi sen voitot. He
saavat elää tai kuolla, se on'saraanV
tekevää. ^
Jjm McLechl^B' iodistajapaikolla
iTodennäköisesti paras päiväiiko-missioAin
istunnoiista oli se, jolloin
tuo verraton pisteli ja, Jim McLach-an
esiintyi todistajana. Jokainen
vaihe, kaivpsmiesten taistelussa Bes-coa^
vastaan tuli esiin. Sitä seuranneessa
'suullisessa kaksintaiste-ussa
hänen jiQlWolvipin kesken, Jim
antoi TVolvinille läksytyksen,y jonka
hän tulee muistamaan lopun ikänsä^
Hänen suoranaisen todistajalausUn'
;onsa jälkeen, joka .käsitti; katsauksen
.kaivosmiesten koko' taisteluhis-
:oriään, McLeod kysyi Jimiltä: miksi
hän ei enää ole "The karitime
Labor Heraldih" toimittajana? Sen-ähden,
että kaikki meidän laitoksemme
bvat palaneet, yastasi ijim.
Milloin?
Noin 48 »tuntia äen jälkeen,, kun
"Halifax Herald'^: oli kertonut Roy
Woivinin sanoneen, että ••l^.j^Qn
"valmif tökemään kuirtk«;UJ^^^^^
koja tahansa."
Ed niin penniäkään", oli Jimin
vastaus, kun komissionerit kysyivät:
läneltä, miksi ei, Bescon omistajille
pitäisi maksaa korvausta. "Kaivos-yömiesteii
verta on hiilessä, se on
heidän." ,
Sitten Jim paljasti Wolvinin_ii)ir
menpiteen sähköttäessään v. 1923
0'^earnilie, onnitellen häntä, kun
oli; saanut Jimin vangituksi ja toimitetuksi^
200 mailin päähän, missä
oiraitettii|i alustavat -;:|{uul^stelut.
Iän paljasti ren saastsiisPn^ kätyri-
, ärjestelmän, 'jonka avulla' Besco
riiiti työläisiitääi^ viimeisenkin hi-tiiseh
itsenäisyyttä. Hän sanoi Wol-vinille
suoraan,: että vaikkakin hän'
uskqo kykenevänsä johtamaan teräksen
tuotantolaitoksia paremmin kuin
"\Volvin, niin^ei kuitenkaan usko kykenevänsä
kilpailemaan hänen kanssaan
osakkeiden myynnissä, sillä hän
\i ole ;tarpeeksi hävytön ja julkea.
Pettymystä tulossa.
, viikossa sitten lakon päättymisen
on ^ havainnut mahdottomaksi
hankkia - riittävästi välttämättömiä
inilutU5tarpeita perheelleen. •
PäSasiäjitisena kysymykseni kai-
;vosmiesteir edessä on; kuten «räs to-
J. MicLeöd, Hiilenkaivajain järjestön
piiripresidentti, julisti, että
Bescon, viime joulukuulla piirin toimeenpanevalle
komitealle esittämät
numerot hiilen tuotanto- ja myynti-
^kustanhuksista olivat \^äristellyt.
Hän syytti,^ että Besco, on antanut
-vääriä tietoja hiilen ^otanto- ja
myyntihinnan välisestä erosta, että
se köntrolleeraa sanomalohdistöä ja
käyttää sitä propagandan harjotta-miseen
kaivostyöläisiä vastaan^ että
se myy- hiiltsn itselleen, terässuli-moilleen,'
tuotän&tjtstännuksia 'halvemmalla
hinrtatlä^ 7^ ' ,
Hän 'Sij^ti BeMöa'm^ kaivps^
työläistfetf^" järjesiÖn hävittämisyri-
•tyksistal^r'-^^-^-"--. ' ''''-^l ••
Tämän yht^ydl^ssä oli mielfenkiih-toista
ktftillit^-^Härit Roperih^' todis-'
Onnettomuudeksi luottavat piirin'
:virkailijat , tähän' vkomissioniin , ja
muodostavat menettelytapansa sen,
mukaan. Mutta se tulee olemaan
sinä^karina, johon suurten /joukko-,
jen viimeiset tolvefet^ja kärsivällisyys
haaksirikkoutuvat. - Tämä komissioni
>i hyödytä kaivostyöläisiä
sen enempää kuin edellisetkään. Siis
tarkalleen sanottuja» ei mitään. Ku.
ten McLachlan lausui: ainoastaan,
riistämisen poistaminen ja kaivosten
kansallistuttaminen työläisten kontrollin
alaisiksi voi nykyään auttaa
työläisiä. Kaikki muut touhut, ovat
hyödyttömiä. >
Tämä komissioni tjllee päättämään
,työnsä, kutenVsen edeltäjiään.'
Ja kaivostyöläisillä pn edelleenkin
Besco vastakaan; ..eijcäheiUä 6^^
vieläkään muuta, mihin turVäntua,
,Uuin oma voiÄ»ansa.._Ainoastaan, tifr-töisuus
heidän -.omista^ ja heitä, vastassa
taistelqjärjestyksessä. olevien,
voimien . tarkotusp^ristä. voi auttaa,
työläisiä tässä tiukassa taistelussa.
J ä _ käsillä pleyiiiii: töhtäviin» ei kuulu
saada kapitalistiseile : kpmis3ionille
näyte^kä toteen, että ^äivbstypläi^
set.;elävät kovissa koettelemuk^ssa
ja iiarvitaevat apua, väan,JEaivostyo-
" Viimeisen pyyntöni" johdosta
jossa m.m. selostin keväällisiä avus-tustouhuja
täysin asianmukaisesti ja
yhä edelleen paikkansapitävästi, on
M. Jalonen koettanut löytää jauhamista
—'' selostusta ja oikomista
Jotten >än>;sanoo,^ vaikkei % se siihen
kelpaa .^ikä.,9tä x^Ie tarkotettukaan.
Niinpä''kaikki -asiallinen puoli -su
pistuukin minun selostukseni ker-tailemiseen
ja. loppu on — har
^aanjohtamista. Niin hullusti tässä
käy, kuten selvenea
P. A :n toverien repäsevästä meiningistä-,
olin sanonut, että; muodostivat
avustuskomitean, lähettirät
kängin' miehiä j.n.e. Tähän ' M . ' J.
tarraa ja sanoo: "Tässä jo A P .
haluaa poiketa pois todellisuudesta,
sillä' silloin \^elä, kun tämä kanki
lähti, ei «llut. mitään avustuskomiteaa
muodostettu." ~ Höpsis, M.
J . l Kuka tuollaisessa asiassa haluaisi
poiketa pois totuudesta. Mitä
se/minua hyödyttäisi, mitä se minua
liikuttaisi, oliko se niin tai näin
päin. Johdonmukaisista seikoista
minä vaan niin otaksuin. Saapi
siis olla, kuten M. J . tahtoo. Mut-ta'
maltahan. V Lienee icängillä ollut
tuosta komiteasta jo jonkinlainen
"aavistus", koska oli sen laskuun
otetut eväät ja muitakin varmuuksia
m.ukana; m.m. kängin tuojat,
tov. Hulkko ja Stahlber^ (av.-Jcom.
rahastonhoitaja), samalla kertaa tekivät
toV. Sirenin kanssa sopimiik-seft:'
lautojen. sahuusta ja antoivat
lupauksen, lisäeyäistä ja tarpeista.
Ja, tähiän kaiken minä, näin ja kuulin.
Olisiko,: minun .nyt »pdtänyt selostaa
näinVaikka^ayustuskomi-feasta-
ei 'öflut Vielä aavistustakaan,
muodostettiin työkänki, joka otti
eväitä j a meni muihinkin 'sitoumuksiin
olemattipman komitean laskuun...
Ei pojat, siitä totuudesta
minut olisi hirtetty:.. E^iköliän sio-nomani
lopuksikin ollut hyvin lä-hel]|
e asiann^Uikainen ja sitäpaitsi- —
mieluis^jnpl; ;: i
Että olisin tämän kängin työtä
"väheksynyt" y.mJ8.i -kuten i f . J.
sanooi se on -jo hiukan^-^nemmän
kuin harhaanjohtamista. Päinvastoin
minä alunpitäin sitä paljoksuin ja
siksi otin sen" atkaillen vastaan.
Mii^lessäni hiipi salainen pelko, että
entäpä reilussa |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-12-10-06
