Vapaus, August 11, 1955

              Sivu 2 ^ Thursday.Aug, n, 1955
Telephone»: Bu3. Office OÖ/ 4-4254:
JBditorlal Office OS. 4-4265, Manager
B, SutosJ. Editor W, Eklund, MaJUng
address; Box ,69, Sudbury; Ontario;
Otsan « f fUnisb Cajuullsns.
•8 iieeond dass maUby the Post
OWce Department, Ottawa; Pub-llabcil
thriee »eekiy: Tuesdays,
TburadajnB uid Satitrdays by Vapatus
l^ltebJng Contpany Ltd., at 100-102
Elin 6t. W>, Sudbuiy, Ont, Canada.
Advertlsing ratcs upon applicatloh.
Translatlpn-free bf.charige; ,
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk,TÄ) « kfc 3.75
yhdysraUöiasa: J Vk. «00 «kk* 450
Suomela: 1 vk; 8.50 6 kk. 4.75
Mitä liiiiui saiiovat
Mi
I f ' i ^ V v Z -
. aliioj maanantaiiia atornitiedernicsten konferenssi, jon-
- > kai päämpränä on vaihtaa tie;tpjaatcrmHieteenkehU
ja jjyriciäsopiimikseen^ atomiw^
vtartioit^
„ ta'^ joka sellaisenaan on iperkkitapaus, '
'• AtomitiedemiiBSten 'konferenssi kokoontuu kymmenen vuotta sen-jälkeenj
kun atomiasetta käytettiin japahilaisia vastaa Hiröshimas
^ sa ja Nag ;jälkeen rauhaa
rakastavat kansat ovat pyrkineet kaikin keinoin saamaan aikaan kan-
'^'S^^ käyttärhisen kieltämiseksi. Se
• • pii-
, rfen päättävästä vastustuksesta; Kuitenkin viimeiseh kymiherien vuo-
V - ;> den aik^ kMtämisestä älkää tuottaa hedel-^
; V=^ää, josta todistuksena oh Geneven atomykönferenssi. •'
Yleensä tiedemiehet ovat entistä suuremernassa niäärä.ssä viinrie
- • aikoina ryhtyneet vaä käyttämistä rauhänomai-'
^Snn tärkoit^^ eikä ihmisten murhaamiseen. Siitä ön viirtifeisenä
' viiköjlä Britanniassa pidetty tiedemiesten korife-
^X. ;;5iasa hyväksjrttiih päätöslauselma, jossa mm. säiiottiin seuraavaa:
; "Koska ;tulw^ ydinaseita mahdollisesti tultaisiin
ry - =^ käyttämään jä koska sellaiset aspel uhkaavat aiheuttaa ihmis-
" 'kunnalle mittaamattomia 'kärsimyksiä se-k-a aiheellisia imenetyksiä
. ' / ^ johtaa koko ihmiskunnan tuhoon, niin me siitä
Ä käsittä-
:imä.n ja julkisesti ilmoittamaan, että niidpn tarkoitusperiä ej
voida saavuttaa sodan.kautta. ••'
v w; !• '^^^^^^f • : T johdosta; «ne; kehoitamme • yiimeaikaiseh ijeteellisen
-^^^ : 1^ avointa käyttämistä ihmiskunnan hy-
V - ; . i ; yäksi^ rkt- •
kaJsemista rauhallisilla keinoilla;"
Senjälkeeh kun päätösla :yksimielisesti hyväksyttiin,; lordi ;
• Bieirtränd Russell sanoi: "Minä uskon tämän olevan alkua yhteisioi-
-1^^^ jonka toivon leviävän ja syventyvän vuosien varsilla;" .
: : : c' }: : Neuvostoliiton valtuuskunnan johtaja, pröf. .\. V. Topchiev sa-
; noi; "On selvää, etta tämä konferenssi on ensimmäinen askel .suuressa
ja tärkeässä rauhan lujittamisessa, ydinaseitten käyttämisen vaaran
poistamisessa ja ihmiskunnan auttamisessa käyttämään atomivoimaa:
hyödykseen. /-V/
; , Me voimme vakuuttaa, että ncuvostotiedemiehet tulevat osallis­tumaan
mitä aktiivisimmin tänriän toteuttamiseen.' V
- Lontoon konferenssi epäilemättä tulkitsee. Geneven konferens­siin
osallistuvien tiedemiesten ajatuksia. V
..: Geneven konferenssi on tärkeä virstan tolppa lieteen» kehityksen
; alalla. Sotaa.kannattavat hallitukset ovat tähän saakka estäneet tie­tojen
vaihtamisen atomivoiman alalla eri 'maiden välillä. Tiedemiehet
^ ovat sitä mieltä, että eri «riaiden tiedemiesten keksinnöt jä kehitystyö
lieteen alalla auttaisivat parhaiten'tieteen kehityksen nopeistuttamis-jta,
jos .tietoja, vaihdettaisiin. Tämä pitää vieläkin cncmniän paik­kansa
nykyisellä atomikaudella.- Sotaa kännättävien- valtiomies^ten '
itsepintainen pyrkimys .säilyttää alomisalaisuudet ei ole menestynyt.
Käytäntö on selvästi osoittanut, että kaikissa kehittyneissä, maissa
tunnetaan n.s, '•atomisalaisuudet''. Järjetön tieteen kahlehtiminen on
osoittautunut mahdottomaksi. \r
; ^' Geneven atomikpnferenssi] ön rauhaa rakastavien ihmisten pon­nistuksien
tulos, askel maailmanrauhaa ja piincllisempau tulevaisuutta
V ,v.,.ikohti.---" ••••• • '
''ITJIVAI/rA MAKSAA"
c-j HeJslngin Sano-TiaJn artikkelin ot-i-
i^/ckeen-ii, Jc&?a; kerrotaan niä^tä -/al-keukiistä,
joita Itävallajia on tai öli
ede?JEaäa,scn jchdoäta, e t t ä »e Joutuu
makEarnaan NeuvostolJitolle erinäisiä
korvcuksia. Lehti kuitenkin osoittaa,
että Neuvostoliiton taholta öh hei-'
pötettu suuresti vaatimu^tisiä, joten
Itävallan asema on helpotttihui. Sa­malla;;
lehti: osoittaa katjppanefivot-ic-
lHjeh Neuvostoliiton ja Itävallan
väläilä olevan parhajllaan niyös käyn-ni.'
iä ja kertoo näistä mm:
: -'Tärkein itävallan Neuvostoliitosta
haluama tavaralajlke on muuan eri-koiheri
hiililautä, joka on sopivaa Itär
vallan terässuiattimollle. Mikäli Mos­kova
selittäisi olevansa valmi? hiili-tojniituksiin,
merkitsisi tä;mä^ sitä, että
osa. Itävallan tuonnista Saksasta siir­tyisi
itäblokin tilille. Tällä taas olisi
Itävallalle 'sikäli merkitystä, että se
vapautuisi Saksan kanssa, käydyssä
kaupassa vallitsevasta maksutaseen
luöritivoittolsuudesta, joka hiili-, ja
kcrksitupnnin rasitusten vuoksi vuon-,
nä: 1954'' kcjhosi hoin.: 2,5' miljardiin
shillinkiin."- •''
(.Veovostdliiton , lehdistö; kansdn -
vätisistä. kysymilcsistä)
i^flp^lejjdet korostavia^ eröaJstä siihi^r : 1^
i tädttijnisti täMn: kysymykseen. Neur
laa
•: vbstoHlttö ö n a J n ä puoltanut ja puol-
Neuyostoliiton lehdistö kommentoi, edelleenSaksan kansallisenyhte:
ajasti -neljän vallan : iiamtust, en .:- h.ä^i.s^y^y den ^pia-luatuttatammi issttaa:, -Neuvosto.
^^ämi«isten; Qenaven neuvotteluko-'.\.-.^.i.ivxi.i y-.y^^
kcuksenv tuloksia.. LehdJt. korcetavat -^U
itiyoj
Helsinki. _ Kuivuus tekee tuhojaan,
maamme kaikilla viljelyksillä ja sato­toiveet,
ovat jö. varsin minimaalliset.
Erään päivälehden kertoman mukaan
on tilanne heikoin laitumien kohdal­la,
sillä varsinkin savialueilla: alicavat
laitumet jo olla syötyjä ja paikoitellen
pun.oittelevat. Niinikään savimaiden
perunapellot kärsivät j ä vihannessato
tulee kaikeata päätellen niuodostu-maah
^ melko hbikbksi; Juurikaskär-pästä
öh lisäksi : esiintynyt .juurikäs-yimallla-
runsaasti.
Heinät on maakunnassa jo; saatu
osapuilleen latoon., vMäärältääri j äi
heinä.säto pienehköksi, mutta laadul­taan
fo oli hyvä. Lämmin sää oh
kypsyttänyt •ruista, niin että rtjkiin-leikkuu
esim. itä-Hämeessäialkaa vii­kon,
kul uttuä. , Kuivuu d e n vu oksi ? on
rukiinjyvä kuitenkin jäänyt i melko
pieneksi. ' •''
Myös Itä-Suomessa alkaa ruoho oi-ia
ruskeana kiiivuuden ansiosta. Pe-ruria
on alavammilla rnäilla vielä re­hevä
, ja vihreä, mutta sato , jäänee
pieneksi, ellei vettä aiada pian. Ome­nat
ovat jo nyt melko pahasti jäljessä,
niiden koko ori vain 3—4 senttiä, jo­ten
hyvää . sadetta tarvittaisiin, en­nenkuin
omenasato olisi pelastettu.
voitti
iian vaaleissa
^ *«^: hl
. Eräät huomioitsijat ovat viime päivinä julkai.^Jsect päiA'äIehdissä
ikinoituksia, .joisisa kerrotaan Yhdysvaltain tulevan tulevissa YK:
istunnoi eyäämään Kiinan Kansantäsäyalialta sille kuuluvan pai-kän
YK:ssa. Edelleen nämä havainnoitsijat arvelevat Britannian an-:
tavan kannatuksensa Yhdysvalloille.
. / i. Tällaisten uutisten julkisuuteen, päästäminen juuH nyt, jolloin
• o n otettu ensimnfiäisiä askeleita US.\: n ja RiinairK^
" 'Välisten suhteiden normalisoimiseksi, tuntuvat suoranaisilta vritvksil-tä
estää hemmottelujen onnistuniincn jä siiliteiden ,par.-t?Uuminen;
Kun Genevessä aloitettiin Kiinan kansantasavallan- Varsovan;
-'suurlähettilään Wang Pink-namin jä 'US.'\:nl?rahan suurlähettilään
Alexis Johnsonin väliset neuvottelut hejdän inäitlensa välisistä suh-
; l^stä, oii se öiniaan herättämään hyviä toiveita. Kiinalaisten taholla
neuvottelut aloitettiin todellisen hyvähtahdon esinierkiilä. Kiina ni- ;
;«jittäin vapautti 11 yhdys^-aUalaista lentäjää, jotka oli tuomittu ya- ,
koilustä. YK:n pääsihteeri Hamniarskjöldlupnnehtikin tapauksen
esimerkilliseksi pyrkimykseksi kansa in väliseien yhtei.«ymniärrykseen. ,
^ USA:n uutistoimistot ja päivälehdct eivät kuitenkaan suhtaudu
asiaan samalla tavalla. N iinpä esim; lentäjien vapauttämine^non lei­mattu
''taitavaksi juoneksi"'.jop^^^ "kiristyskeinoksi'V joHa Kiinan
K^iisantäsavälta haluaa saada hyö itselleen.
Kaikki tuollaiset ilkeämieliset viittailut eivät yoi merkitä niuuta
"Tiilin sitä, että määrätyissä piireLssä yritetään saada neuvottelut epä- •
onnistumaan ja vihamielisyys ^jatkumaan. .Väissä, piireissähän kaytet-
• tiin juuri noiden vakoilusta tuomittujen lentäjien asiaa 'keinona, jolla
kiihioitettiin mielipidettä Kiinan Kansantasavaltaa västaaii. Kun sitä
ei enää voida käyttää samassa mielessä, niin käännetään asia koko-;
naan päälaelleen.
: Voidaan kuitenkin katsoa, että jo neuvottelujen aloittaminen si­nänsä
oli osoitus siitä, että viimeinkin L'S.*\:n' vallanpitäjät alkavat
'käsittää, ettei Kiinan Kansiintasavaltaa voida i)eloitellä aseiden kalis­telulla;
Se on samalla osoitus siitä, että vähitellen ollaan siirtyniässä
sovinnollisemmalle tielle, vaikka se tapahtuukin hammasta kiristel-ien
joittenkin piirien taholta.
Maailman rauhaa rakastavien ihmisten tehtävä on edelleen päi-ijostaa,
että Kiinan Kansantasavallalle annetaan sille 'kuuluva paikka
YK:ssa ja että se tunnustetaan tasavertaiseksi neuvotteliikumppaniksi
kaikissa asioissa. Vain se, että Kiinan Kansantasavalta voi YK:ssa ja \.
kaikkialla muualla osallistua ensikädessä Axsian ja myös koko maail-
/mnaa käsittiivien kysymysten käsittelyyn, voidaan nämä, kysymykselt
ratkaista onnistuneesti ja sovinnollista tietä.
Kuala Lumpur Malajia. — Malaija-laisten,
intialaisten j ä kiinalaisten
voimakas yhteisrintama sai täällä
heinäkuun lopulla toimitetuissa en-sirnmäisissä
Malaijan vaaleissa lois-ta^/
an yaalivpiton. Viidestäkymme­nestä
kahdesta äänestettävästä läin-laiitijakuhnan
paikasta voitti tämä
yhteisrintama 31 paikkaa. Lainlaati-jakunnari
46 jäsentä nimitetään eri­näisten
Järjestöjen ja ryhmien toi­mesta,
• • : ;"
Äänestys" edelieehkln jatkuu joissa­kin
Malaijan syrjäseudussa.
Yhteisrintaman: miiodpstaneet jär­jestöt
Malaijan Kansallinen Järjestö,
Malaijan Kiinalaisten Liltitö ja Ma­laijan
Intialaisten Kongressi esiintyi­vät
vaaliohjelmassa^ jossa vaadittiin
Malaijian oikeutta ierota Britannian
holhouksen alaisuudesta; ja itsenäi­syyden
saamista v. 1959 mennessä ja
noin 4,0d0 poliittisen vangin vapautta­misesta,
Jos n ä i t ä poliittisia vankeja
jotka ovat taistelleet brittiläist^j^er-ruutta
vastaan seitsemän vuottä,,,ei
vapauteta, lupaavat yhteisrintamaan
kuluvat järjestöt taistella; niiden vä-pnuttamiseksi.
,
Yhteisrintaman voitto merkitsee Si­tä,
että siihen kuluvat Järjestöt muo­dostavat
hallituksen, mutta, kuiten­kin
Malaijan brittiläisellä käskynhal­tijalla
on kaikkiin asioihin eittöamis-oikeus;.;
yksLmielise-sti, että tämä neuvott*lu-kckoUs
j ä ä historiaari uuden vaiheen
alkuna Neuyostolilion/ Yhdysvaltojen,
E.".glannin j a Rariskah: stJhteissa, että
se tulee lujittamaan luottamusta eri
maiden kesken ; j a 'lujittamaan siis
myöskin yleistä rauhaa:
"Jo itsellään beneven neuyottelu-
;kckoilkseh koollekutsumisella",,; kir­joittaa
* Trud", "oli tärkeä kansain-'
välinen merkitys. Se osoittaa niiden
voimien voittoa,, jotka oyät, -pupita-nect
; a puoltavat aina- riitakysymys­ten
rauhanomaista ratkaisemista :ja
keskinäisen,, luottamuksen aikaansaa-mLsta
kansojen kesken. Jokaiselle on
selvää, e t t ä keskinäisen luottamuksen
lujittaminen kansojen kesken mer­kitsee,
rauhanasian lujittamista."
Neuvostoliittolaiset ulkopoliittiset
kommentaattorit sanovat, e t t ä nykyi­sissä
oloissa kahsai-ntvälineh yhteistoi­minta
rauhan hyväksi on täysin mah­dollinen.
"Pravda" kirjoittaa, että
•luottamuksen aikaansaaminen eri
maiden kesken on täysin reaalinen ja
saavutettavissa oleva, päämäärä..Pa­han
ei ole hallittava maailmaa jä
sanella lakejansa känsbille, vaan kes­kinäisen
yhteisymmärryksen j a hyvän
tahdon täytyy olla eri maiden rau­hanomaisten
ja ystävällisten, suhtei­den
pcrhjana.
Sodanjälkeisen kauden historialle
on ollut luonteenomaista; kansäinyäli-sen
Jännittyheisyyden kasvu. Eräiden
maiden poliitikot ovat todistelleet,
että aikamme kohtalo on niinsanottu
"kylmä» sota" sellaisten maiden, kes­ken,
joissa valUtsee erilainen yhteis-:
kunnaUinen ; järjestelmät Geneven
neuvottelukokous on osoittanut reaa-,
llseit tien, jota seuraten voidaan pe­lastua
:"kylmästä scdasta . .. ." Elämä
on osoittanut, että on. olemassa reaa­linen
keino • kahsainvälisteh riitaky­symysten
• ratkaisemiselle, ettei ny­kyään
voida väittää, että tälUiset on­gelmat
ovat muka 'gordionin solmu­ja";
Joita vanhan tarun mukaan el,
voida avata muutoin kuin sivaltamal­la
; poikki miekalla". ;. , / v V ; ^
Neuvostolehdet korostavat erikoi­sesti
sitä, kuinka Jsuuri osansa oli yhr-teisymmärryksellä,
.Joka ;va,llitsLjj9e-neveh
neuvottelukokouksessa. . f'Iz-vestija"
kirjoittaa, että "vaikka, neu­vottelukokouksen
, osanottajain kat­santokannat
eivät eräissä kysyniyk-
>..••• - - i l »1 ^J. »liiti iSifS
Erkki Aaltosen
"Hiroshima"
sinfonia Japanissa
Osakassa Japanissa toimiva Kansat
Symphony Orchestra pitää elokuun
16 pnä Hiroshimassa konajrtin ato-riilpommln
kaupunkiin pudottamisen
kymmenvuotismuiston merkeissä.
Konsertin Jchtajakapelimestari Ta-kashi
Asahina ja siinä esitellään mm.
suomäiaia^n säveltäjäen Erkki Aalto­sen
toinen sinfonia, Hiroshima.
Sibeliuksen 90-\TibtL5päivänä; ä ^ o o
orkesteri Järjestää konsertin, jossa
esitetään mm. Sibeliuk.sen FHnländia,
viulukonsertto sekä toinen atnfohla.
Ranskan parlamentin
jäseniä Kiinaan
Pekinsr. — Ranskan kansallisko­kouksen
ulkoasiainvaliokunta hyväk­syi
elolc. 1 pnä kutsun lähettää par-lamenttivaltuuskunta
vierailulle K i i ­naan,
tiedolttaa Uutistoimisto A F P
Pariisiata. Kutsun oli lähettänyt K i i ­nan
kansan ulkoaslalninstituttl.
Valtuuskunta, johon tulee kuulu-maaii
useita valiokunnan Jäseniä,
saapuu Kiinaan todennäköisesti syys­kuun
lopussa tai lokakuun alusaa.
sissä sattuneetkaan yhteen, n i i n siitä
huolimatta neuvottelukokouksessa
vallitsi vilpittömyyden.; ilmapiiri Ja
sen osanottajain pyrkimys yhteisyi^i-märrykseen.
Sitä;auttoi myöskin neu-
%'ot'ielukokouksen osanottajain kes­ken
vallaUe päässyt henkilökohtainen
• kosketus.;:••• / ;
K a i k k i , tämä puhuu sen puolesta,
että jos osapuolten .välillä vallitsee
h3-vä tä.htp ja valmius kärsivällisesti
kuunnella toisen osapuolen ajatuksia,
pyrkimys päästä sovihiopää^iöksiLn,
niin iieuvotteluissa pulmallisimmäs-takln
kansainvälisistä kysymyksistä
voidaan saavuttaa .hyviä tuloksia'^. '
Kommentoiden Geneven neuvotte­lukokouksen
työn tuloksia neuvosto­liittolaiset
ulkopoliittiset •havainnoit­sijat
korostavat, että . tärkeimpäriä
kysymyksenä tässä neuvottelukokouk­sessa
oli kysymys Euroopan turvalli-uudesta.
Tämä onkin täysin ymmär­rettävää^
Ilman rauhan lujittamista
Euroopassa on mahdoton lujittaa ko­ko
maailman rauhaa. '•Izvestija" kir­joittaa,
että "'Neuvostoliiton halli­tuksen
mielestä ^rauhan lujittamisen
etuja vastaisi kollektiivisen tui-valli-suusjärjestelmän
luominen Euroo­passa,
joka pohjautuisi kaikkien Eu-;
roopan maiden j a Amerikan Yhdys­valtojen
osanotolle. Ottaen huomioon
loisilleen vastakohtaisten, yaltioryh^
mien muodostamisesta Euroopassa
syntyneen reaalisen tilanteen on en­nen
kaikkea ohjattava näihin ryhmiin
kuuluvien maiden suhteet normaali­sen
rauhanomaisen yhteistoiminnan
ja riitakysymysten rauhanomaisen
ratkaisemisen raiteille. . Luottamuk­sen
lujittuessa maiden kesken voitai­siin
nämä ryhmittymät myöhemmin
likvidoida ja vaihtaa Euroopan kol­lektiiviseen
turvalllsuusjäxjestel-mään".
Kaikki neuvostolehdet ovat sitä
mieltä, että mielipiteiden vaihto E u ­roopan
turvallisuuskysymyksestä ku­vasti
: Geneven neuvottelukokouksen
osanottajain pjTkimystä päästä so-vintopäätökseen
tästä kysymyksestä.
, Lehdet korostavat neuvottelukokouk­sen
osanottajain kannattaneen myös­kin
sitä. että päästäisiin sovintopää.-
tökseen aselstariisumisöngelmasta.
••Neuvottelukokouksessa", kirjoittaa
Fravda."kiinnitettlin suurta huomio­ta
aseistarilsumisprobleemiln. Neu­vostoliiton
valtuuskunta ehdotti pöy-täkirjattavaksi
sovinnon aikaansaa­misen
niistä kysymyksistä, joiden
suhteen neljän vallan, näkökannat
joko sattuivat täysin yhteen taikka
sitten lähenivät huomattavasti, T ä ­mä
koskee ensi tilassa maiden aseis-tustasoa,
atomiaseen kieltämistä ja
tehokkaan kansainvälisen valvonnan
voimaansaattamisen välttämättö­myyttä."
Kommentoiden Saksan kysymyksen
kä.sittel}'ä neuvottelukokouksessa neu-mieltä,
;että Euroopassa'; muodostu­neessa
tilanteessa' ainoa Iteino Sak­san
kansallisen. yhlenäiByyden, palaut­tamiseksi
cn neljäh vallan 'sekä myös­kin
Saksan kansan yfeteisppnnistok-
; set järinittyhei^yyäe^ -li^ventfiäl^
Euroopassa ja luottamuksen aikaan-s
a m i s ^ i eri maitten ^kesken. Euroo­pan
kollektiivisen turvallisuusjär-
Jestelmäh • luominen. Johon •• voisivat
osallistua tasa-arvoisina , osapuolina
Saksan demokraattinen tasavalta se­kä;
Saksan liittotasavalta, kunnes
Saksan kansallinen ylitenäisyys tulee
palautetuksi, edistäisi parhaiten Sak­san
Jälleenyhdistymistä. Tällaisen
:turyallisupjärjestelmäh lubminen l u ­jittaisi
rauhaa Eu^opassa j a synnj-t-täisi
ehdot, jotka pelastaisivat kan­sat
Saksan militarismin henkiinhe­rättämisen
vaaralta. Ajan - p i t k ä ä n
voitaisiin tällä tavoin poistaa esteet
Saksan jälleenyhdistämisen tieltä.
Suuri ; osaiisa tässä pii luonnollisesti
oleva Saksan kummankin osan lähen­tymisellä."
,
' Neuvostoliittolaiset ulkopoliittiset
selostajat toteavat, e t t ä t ä r k e ä merki­tys
on myöskin neljän vallan halli­tusten
päämiesten hyväksymällä pää­töksellä
kosketusten kehittämisestä
Idän j a Lännen välillä, taloudellisten
j ä : kulttuuriyhteyksien kehittämisestä,
ja lujittamisesta neljän vallan vä­lillä.
Neuvostolehdet korostavat, että
tällä oh laskettu pohja yhteistoimin­nan
laajentamiselle: Neuvostoliiton,
jotka seurasivat neljän vallan halli­tusten
päämiesten neuvottelukokouk­sen
työtä, eivät voi ollä ilmaisematta
mielipahaansa sen johdosta, ettei neu-!
vottelukpkouksessä kiinnitetty asian­omaista
huomiota'Rasian ja Kauko-
Idän öngei.miih:' Määilmäri tässä osas­sa
vallitseva tilanne osoittaa sitä, et­tä,
maapalloii^täJirfän osan •tapahtumat
koskettelevaf ei Väiii Aasiaa Ja K a u ­ko-
Idän kansojen etuja, vaan myös-:
kin kaikkien kansojen, etuja,; mikäli
nämä tapahtumat .ovat yhteydessä
}*leisen rauhan j a kansainvälisen tur-vallisiiuderi;
ongelman karissa; Sellai­set
I t ä r k e ä t kysymykset kuin Kiinan
kansantasavallan ^ laillisten oikeuksien
palauttaminen Yhdistyneiden/. Kan­sakuntien
Järjestössä, tilanteen s ä ä n -
nöstäminen, Taiwahin piirissä , tim-nustamälla
Kiinan kansan kiistatto­mat
oiiceudet ja Indo-Kiinaa koske­vien
Geneven sopimusten täyttämi­nen
ym. odottavat vielä ratkaisuaan."
•. Neuvostolehdet kiiimittävät lukija­kunnan
huomiota siihen, että Gene­ven
neuvottelukokous avasi tien kyp-sj-
heiden' kansainvälisten ongelmien
tulevalle 3'hteiseile käsittelylle Ja rat­kaisulle.
Sitä osoittaa neuvotteluko­kouksen
päätös neljän vallan ulkomi­nisterien
.neuvottelukokouksen kool-lekutsiunlsesta
Genevessä lokakuussa
käsittelemään kysymyksiä Euroopan
turvallisuudesta, aseistariisumisesta
j a 'kosketusten kehititämisestä ; I d än
j a Lännen »välillä sekä myöskin Sak­san
kysymystä.
"Trud"-iehti kirjoittaa, j e t t ä - k o ­ko'
maailnrian kansat teirvPhtivät Ge-rieven
neuvottelukokouksen koollekut-neuvosto
pohtii
raubaiikysymys^
Davos, —ataailmMi VtMtaauia^
taa i&eskosvalfQkt^ aloitti lääil»
cloinnm 2 päirän» i4ifeoo fcestiU
van: fcokouksen. jm» IttOiustel'
.tfustelun fioplstamlsesta Ja taba-pajioisten
naaitten anttainisesta.
Näiden kyjsyinysten öbella : bäsf-teliään
myosfcin puhtaäitti nskon-noläsia
kysymyksiä.
- Tämä on ensimmäinen souri,
kirjiconiniesten . kokoos Evatisto-nissa
V. 1954 ipii|etyn kokoulusen
jälkeen. '
sieen, 'kylmän scdan" lopettamiseen.
J a kansojen' tahdolla on meidän a i ­kanamme
ratkaiseva merkitys, s i t ä ei
voida olla huomioonottamatta."
Yhdessä kaikkien kansojen- kanssa
neuvostokansa otti hyväksymällä
sumista. Sen tulokset lujittavat vielä
Yhdysvaltojen, Englannin j a Ranskan' enemmän kansojen tahtoa kansainvä-kesken.
' l i s e n : jännittyneisyyden lieyentämi-vastaan
tiedon Geneven heuyottelii-kokouksen
tuloksista. "Neuvostipihmi-siet
tietävät";: kirjoittaa Pravda, "että
yksinomaan kansojen järkkyniättö-mäii
rauhantahdon ansiosta kävi
mähdDlliseksi neljän vallan hallitus­ten
päämiesten neuvottelukokouksen
koollekutsuminen. Kansojen rauhan­tahto
kuvastui kirkkaasti myöskin i t ­sessään
Geneven neuvottelukokouksen
kulussa . . .
Neuvostoliiton hallitus on. sanonut
tekevänsä kaikkensa, jotta Geneven
neuvottelukokouksen päätökset kan­sainvälisen
Jännittyneisyyden lieven­tämiseksi-
Ja yleisen rauhan lujitta­miseksi
tulisivat toteutetuksi käytän­nössä.
Tämä vaatii kaikkien niiden
kysymsnsten kärsivällistä ja lojaalista
käsittelemistä, jotka on vielä käsitel­tävä
ja ratkaistava.. Mutta jos kafeki
maat ilmaisevat samanlaista, yhteis-toimintahenkeä
kuin Genevessä, niin
tämä jalo p ä ä m ä ä r ä rauhan ylläpitä­miseksi
voidaan saavuttaa j a kansat
voivat olla varmoja huomisestaan."
PE8I SAJ
Kerran -Twainin
nasl häneltä 500 t
irtak-säa neljän viii
on elävien kirjoisr
Maksupäivä tuli
tullut, eikä muutat
den lainaajalta. €
lähetti kaupungin
ilmoituksen:
, — Kaikille yhte
täytyy minun täter
ilmoittaa, että meii
me k ä r r y Duncan
Hän lainasi minul
rla neljäksi viiko
maksaa minulle, j
Mutta kun häntä
luokseni, kuten oli
nun siitä tehdä si
hän-on kuollut. Lt
mimsa rauhassa.
Ilmoituksen luett
lut" nopeasti elooi
vana Twainille 5(K
saa
venalaisif
Superior, — (T-E). -1 N . Y , Herald
Tribune-lehdessä julkaistiin William
Ohapman Whiten kirjoitus, jossa se­lostetaan
venäläisten maatalousaks-perttien
; vierailua • Iöwan' farmireu-duUct
jp, joka samalla .kuvastaa' sitä.
mielenkiintoa; ja ystävyyshenkeä. jo­ka
Amerikan tavallisen kansan kes­kuudessa
vallitsee venäläisten vierai­lun
johdosta. Kirjoitus- kuulUu:•
'\' J a joa te haluaisitte kiinnittää
kahdentoista venäläisen huomiota,
niin että he saapuisivat katsomaan
teidän-125 p ä ä t ä M s i t t ä v ä ä lyhytsar-;
vistä karjaannne, niin kuinka teki­sitte
sen? ;•,:;•"';. ;
LOgan Uxice ja nänen; poikansa
Kapel omistavat kaksi vierekkäin ole­vaa
farmia lähellä Vintonia, Iowas£»a.
He kasvattavat lihakarjaa 165 eekke­ri
f annillaan ja heillä ön noin 125
päätä lyhytsarvista karjaa. He ovat
hyvinvoipia, siistejä farmareita, ym­märrettävästi
ylpeitä paikoistaan ja
karjastaan. KaDel näytteli karisain-vällsessä
karjakilpailussa Chicagoa3a
V. 1948 "grand champion" palkinnon
voittanutta eläintä.
Muutama viikko sitte ikun Venäjän
maatalouden kahdentoista edustajan
tulosta vierailemaan Iowassa tiedoi-tettiin,
Uricesit tunsivat pettymystä."
Venäläisten matka oli järjestetty ta­pahtumaan
bussilla farmiseudun halki
Ja pysähdyspaikat oli järjestetty mo­nille
farmeille, mutta Uricen farmi
järjestää, mutta gentlemanni Washr aamu auringossa, Uricesit ja ystävät
ingtonista, jolle oli j ä t e t t y protokol-lain.
järjestelyn ja muun sellaisen
johto pudisti päätään., •'Matka-aika­taulu
on nyt jo l i i an tiukka", sanoi
h ä n , , •• • ,-' •
•'Jjoten kaksi iowälaista farmaria i s ­t
u i alas ajattelemaan asiaa.
' Varhain
istuivat siihen odottamaan ja tielle
katsellen. V...,
Suuri bufti vierailijoineen saapui
aikanaan pitkin tietä. Bussiajurille
o l i ; vihjaistu, että ajaisi hiljaa Uri­cen
*M«?etän kohdalla ja katsoisi na­vettaan.
Bussi hiljensi ja pysähtyi ja
k e s k i v i i k k o a a m u n a v i i m e l y h t ä km eräät jännityksen valtaan
viikolla, päivänä, jolloin .venäläisten | joutuneet vieraat .nojautuivat katso-öli
• m ä ä r ä ajaa ohi, Uricealt olivat
jalkeilla tavallista aikaisemmin. He
keräsivät kokoon maalia, maalihar-joja
j a tikapuut.. Vähän myöheminin
paikalle saapui: Uricen väivy John
Drilling,.Vintpnissa ilmestyvän '.'eedar
Valley Daily Times'^'-lehden ilmoitus-liikkeenhoitaja,
joka toisinaan suorit­ti
myös ilmoitustaulumaalausta. H ä ­nen
kädessään "oli venäläinen kieli­oppi,
jonka häh oli lainannut eräältä
Viritonih. korkeakoulun oppilaalta.
Miehet siirtyivät komeaan navetta-rakennukseen,
joka kehosi tien var­rella.
Drilling kohosi tikapuita yös
maaliharja j a maalikannu mukanaan.
Pienessä ajassa hän maalasi lyhyt-sarvisen
lehmän kuvan, neljä. Jalkaa,
korkean. Sittep h ä n avasi venäläi­sen
kirjan! Hän työtfcenteli hiljak­seen,
kopioiden huolellisesti jalan kor­kuisia
kirjaimia omituisesta aapistos-ta.
Kun h ä n sai työnsä valmiiksi,
n i i n maantieltä voitin n ä h d ä "Zdrast-vute"
—.tervehdys tai ' Terveyttä Teil­le"
.venäjän kielellä, täydefliseati k a i -
ei kuulunut niihin, vaikka bussi t u l i - kiliä oppilaita varten kirjaan asete-sikin
kulkemaan tietä No. 216| jonka [ tuilla korostysmerkeillä varustettuna
varrella farmi sijaitsee; Urice kysyi : ja sen rinnalla "Tovarich" latinalai-yiranomaisilta
eikö rvenäläisten py- sillä kirjaimilla, . •; -
qähtymistä hänen farmillaan voitaisi Kur* työ.oli tehty ja kimalteli siinä.
maan ulos ikkunoista ja osoittivat
. harvinaisina näkyä. -r- venäjänkielis­t
ä tervehdystä keskellä Iowan valtio­ta.
Bussi, lähti liikkeelle takaperin
j a tuli Uricen pihamaalle. Kaksitois­ta
hyinyilevää venäläistä astui ulos.
Bussin takana oli lukuisia sanoma­lehtimiesten;
ja valokuvaajien autoja.
Nekin ajoivat pihamaalle.
Leveästi Ja • ystävällisesti hymyil­len
Urice ikertoi tiedusteleville venä-läisile,
kuinka tervehdys sattui ilmes­tymään
navettarakennuksen seinään.
Venäläiset olivat ilmeisesti tyydytet­tyjä.
He eivät kuitenkaan olleet tul­leet'Amerikkaan
lukemaan venäläisiä
sanoja ja vaativat heti, että heille
näytettäisiin farmia. Käsiasään vih­kot
j a kynät, joita venäläiseit ovat
ahkerasti käytelleet, alkoi muistiin­panojen
mei-kitseminen. He näkivät
sievän lihakarjafarmin ja kirjoittivat
muistiin kaiken, mitä Urice sanoi:
kuinka h ä n säilyttää pieneksi jau­hettua
heinää karjaansa varten, ikuin-ka
hän käyttää lumiaitoja — kaiken
ihmeeii l i s ä k s i— pitääkseen »m eril­lisissä
kasoissa navetassa, kuinka,
suuri hänen perheensä on j a kuinka
monta . p ä ä t ä karjaa on kasvattanut.
Se oli ihmeellisen yatävallista.
Haag. —, Kiinali
mä n johtaja Tsha
ojensi tk. 4 pnä la
mestarille.
Kiinalaiset näytt
antaneet heinäkui
kahdeksan näytö:t
leille Amsterdamis
ja Haagissa. Hc
lehdistö ovat otta
nosttiheesti västaar
De Waarheid-leh
kauneuden, nerokk
Ien, Jonka kiirlalair;
on tuonut mukana
meidän maahamm
yksi suuri päämääri
sojen kesken", K
äänehkännättäja I
joitti, että ryhmä (
tuuritehtävänsä ja
ma menestys on Toinen katolinen
krant sanoi, että k
ja ryhmän taito ,mu(
riinoUlseri ja n
maailman, maailma
renmoista kulttuuri
30 henkilöä Si
surmansa ien
Fort Leonard Woi
perjantaina syöksy
olevan lentokentän
tilaslentökone ja ka
olleet 30 henkilöä', ii
nadalainen Donald
surmansa. ;
;•: Lentokone syttyi;
lia lentokentältä ali
muiiden.
Mutta gentlemänj
kollain, järjestelyn
johto, odotti bussis:
rien häiriintynyt jc
aikataululleen ann(
•ya ja mitä tulee
Hän määräsi aju
torveen. Veiiälälsel
telien busri'n luokse,
cesille kaksi pieni
vierailustaan, nousin
ti hymyillen sille, r
tapahtua tässä ma
ja aikatauluille.
Farmari Urice h<
palasi suorittamaan
jälleen häh huom;
p j ^ t y i y ä t . " Level
my oli hänen kasvoi
vää.
Ei mitään uutta...
Erään suurvallan armeijan pääesi-kunnan
merivoimain torpedo-osastol­la
dli tuonnottain Idirettä ja innos­tusta
muillekin lainattavaksi: oli ta­pahtumassa
mullistua merisotahisto-riassa.
Eräs suunnitteluosasto p i i p n -
nistunut — ains^in paperilla ,— ke­hittämään
torpedon, joka osuu aina
maaliinsa. . ; ...'/jV',
Torpedo-os*aston päällikkö,'^iesikun-.
t a t y ö a ^ harmaantunut, amiraali a i ­van
säteili. Asia, joka on melko har­vinaista.
Hän meni vieläkin pitem­mälle,
h ä n piti puheen suunnittelu­osaston
johtajalle puristaen t ^ t ä sa­malla
kädestä ja oli vähällä vieläpä
suudella tuota ^ kättä. Jonka alaisuu­dessa
ihmetorpedo oli syntynyt. H än
j ä t t i kuitenkin viimeksi'mainitun a i ­keen
toteiittainatta. koaka käsi vai­kutti
hänestä liian karvaiselta.
Innostuksesta vavisten amiraali Ja­koi
uuden torpedon sinikopioita eri
tuotantolaitosten edustajille ja niin
läliti valtava koneisto käyntiin: nero­kas
suunnitelma oli toteutettava myös
käytännössä. :
• Kun tämä tehtävä oli suoritettu,
amiraali kutsui puhutteluunpa leh­tien
j ä uutistoimistojen' • edtistajat.
Joille hän tietyllä salamyhkäisyydellä
ilmoitti keksinnöstä ja-^Htä,-"-ihiten
s i t ä tultaisiin lähiaikoina, ehkä Jo
puolen A-uoden kuluttua kokeilemaan
käytännössä. Joko sodaaia tai — e l ­lei
sattuisi juuri sillä hetkellä ole­maan
sellaista sotaa, johon mainittu
suurvalta'osallistuisi — varta v&sten
pidettävisäi harjoituksissa.
•ia jo samana iltana kaukokirjoitti­met
raksuttivat kaikilla maapallon
mantereilla uutista- tästä ihineasees-ta,
• Jollu saataisiin pohjaan kalkki­laivat-
Ja jonka - periaatetta mahdol­lisesti
voitaisiin soveltaa myös ilma-yolmisaa.
Kuvia aseesta ei voitu j u l ­kaista,
koska.- kysymyksessä oli nk.
salainen asei. ' •
Sen Verran sanomalehtlmlehet kui­tenkin
saivat ongituksi tietoonsa, et­t
ä uusi ase oli Jonkinlainen akuatinen
torpedo. Joka aina hakeutui liikkuvien
esineiden, kuten esim. laivan potku­rin
synnyttämää ä ä n t ä kohti. Tämän
vuoksi se el voinut koskaan osua har­haani;'
,
Puoil vuotta kului, ja eräänä kesäi­senä
aamuna eräässä sotasatamaaja
valmistauduttiin merelle. Kysymyk­sessädli
vielä tavallisuudesta poikkea­va
vesille lähtö. Korkeita herroja
saapui Upeissa • autoissaan, poliisit Ja
sotilaat olivat piirittäneet koko sata­man'
'Ja Jokaisen satama-aliieelle t u -
lltevBii "oU. osattava salainen tunnus­sana.
. . •
•Vihdoin oli päästy niin pitkälle, että
eräs torpedpvene ampaisi. matkaan
satamasta. Veneen päällikkönä toimi
alusna mainittu amiraali henkilökoh­taisesti
Ja vene suuntasi matkansa
avomerelle, alueelle, joka oli hara­voitu
puhtaaksi kaikenlaisista laivois­ta
j a veneistä. Samaan aikaan j ä ä s ­t
ä toisesta satamasta lähti liikkeelle
vanha rahtialua. Joka oli saanut kun­nian
esiintyä maalilaivana uutta aset­ta-
kokeiltaessa;'.';
Vihdoin koitti hetki, jolloin ami­raali
antoi liikutuksesta paksulla ä ä ­nellä
käskyn uuden torpedon ampu­misesta
ja niin tämä sotatekuiikan
ihme suhahti lähtöön sulavana j ä no­peana.
;•
Amiraali nosti kiikarin siilmilleen ja
rijurasijännittyneenä, mitä tapahtu­maan
piti. Aluksi ei tapahtunut mi­tään,
torpedo vain jatkoi. rnatkaarisa
alkuvauhdin ansiosta, mutta sitten
alkoi tapahtua, vieläpä nopeasti , , ,
• — . Nyt se tulee päälle, hihkaisi
amiraali ja: pyyhki hikeä otsaltaan.
Ja todellakin, torpedo oli tehnyt kau­niin
kaarroksen Ja lähestyi uhkaavana
kuin kohtalo amiraalin venettä.
Hätäisiä käskyjä Eäteli vene k i i h -
dyttl vauhtinsa äärimmilleen, te'«i
mutkia ja lenkkejä, mutta ihmean;
oli maineensa veroinen. Kuin veri­koira
se .seurasi saalistaan . , ,
Kylmä hiki otsalla katseli amiraali
sen lähestymistä * ja lopulta tapahtui
törmäys ja' ja — tussahdus.
Amiraalilta pääai helpotuksen huo­kaa
»;;' tcun' • h ä n kivistävin pakaroin
kömpi pystyyn veneen' pohjalta:- Ase
el ollutkaan täydellinen. Se tosin
seurasi saalistaan. J
njrt — onneksi;
— Kuulkas, herr
myrkyllisestl ihmea
jalle samana päivän
sintönne ei ole miki
Se on kirotun vanl
kalliimpi kuin kaikJ
teensä. Jo vanhan
mittäiri tietää kei
nonan moki-intlaai
assyyrialätset ja mc
tunsivat tuollaifima
tevat Australian a
mustat pakanat nyk
mi on bumerangi ;
sen tietää, lisäsi ar
— Hyvästi!
Tämä keskustelu o
raall oli suhteellia2r
h ä n h ä n oli tutustui
ajan historiaan.
Yllä julkaistu Taa'
mielestämme hyvir
hoksautus, kuinka
kokeileminen ja nli
voi kääntyä omiksi
N i i n tapahtui Aatu
uhkaa tapahtua täm
tuillekin. Olisi vain
saisivat sen aikana
tuottaia! maailmalle
tonta menetystä kul
Jänsä,
Se bumerangi on
käyttämä heiitoase.
joka taitavasti heiti
kalsln heittäjänsä 1
poika.