Vapaus, August 11, 1955

              latkallumajaa Bahtonia «ILV
sekin Ja DaJconin vuorjUe la^vj
m«6työmaiUe ym. Käsk^i
pariiaiUaan tuhansia nuoria.
Joita. Opettajiensa 4
«kevät rettUä maansa
seud{u]le.
ta merkitsbi
irää itsemurhaa
llawa. _ Kaikiem tärkein
p.annen maailmansddan
il on se. että ihmiset ka
vat tietämään sen meri
nurtjaa, Sanoi Canadan'
sri toista «viikkoa sitten.
!-vuotias toivotti
lea lOO-vuotiaale
»rento. - Elokuun 5 pna
. Jane Tytty, North Yoti
syntymäpäiväänsä. Tällöin
102-vuotiaalta siskoltaan
oimittelusähkeen jossä sawtuj
oitteluni, sinä saavutit seni»
r ARTHUR, ONTARIO
ZDÄN
, herkkä romaani
HINTA SID. $325
lah Parmaleen Wardm per-letteli,
miten he olivat kos-lit
olivat erinomaisia nuona
l i a saadakseen elämäänsä
ollut vain taloudenhoidosta
likä oli paljon tärkeämpää
Isesta tyohon, ihmisim ja
DET
HINTA SID. $325,
:äriromaanm parhaat oml-oinen
raikkausdraama Poh-
SSIPÄÄSKY
: HINTA SID. $2.75
laanistaan ITKE RAKAS-a
loi maailmanmaineensa.
iXN VESIPÄÄSKY lumoaa
li. Rakenteensa tehokkuu-ääkin'edeltajansa.
nutta tällä kertaa aiheena
)liisiluutnantti, vanhan, yl-tarinta
ja leppymattomintä
suhde värilliseen. naiseen
yllinen itse että koko hanea
Jcausromaani
DELMA
'AUDET
HINTA SID. $200
kirjallisuuden suuriin mes-
1 yhä valloittaa lukijansa
", Daudcfn pääteos, on W-i
johdonmukaisesti kenrottu
ta", ja rakkauden kaikki-fllTYTTÖ
HINTA SID.'$1.60
Imankuuluisuuden sairaan-
Irjoillaan. Nyt sisar Hele-
Irjailijan toiseen suosittuun
n teatterikärpäsen purema
Klellinen näyttelijätär
EKKA
HINTA SID. $2J)0
i en näyte Caldwellin fflu-legantista
tyylistä ja oi;^-
siinä liTkijansa RichelieoD
nitteluihin ja jännittavyy-.
aita punoo toisunsa lois»-
loldavian merkkipäivä
Moldavian banea vietti eilen
historiansa parhainta j » valoisin-
^ merkldpaivää. Bessarabiaa ja
jloldavian autonoomisen sosialls»
tism neuvostotasavallan väestön
toivomusten multaisesti Neuvosto*
liit«n korkein neuvosto muodosti
elokuun 2. pnä 1940 "Moldavian:
(Sosialistisen Neuvostotasavallan. -
Tämä historiallinen tapaus; muo>
dosti tärkeän valheen Moldavian
valtion kehityksessä. Moldavian
g.N'T;n korkeimman .neuvoston
puhemiehistön puheenjohtaja I..
Koditsa kertoo maansa teollisuu
den ja kulttuurin noususta Ja sen
i;vkyi£estä tasosta mm. seuraavaa:
Tasavallan vaesto on tähän juhla-aiväänsä
mennessä saavuttanut i i y -
liä tuloisia kaikilla kansantalouden
kulttuurin aloilla; Vuonna 1940
avian teollisuus oh vielä kasi-
Irö- ja puolikasityoasteella. Sodanjal-iisinä
^Tiosma siellä on luotu aivan
busia teollisuusaloja, mm. metallir-feollisuutta,
ompelu- ja trikooteolli-
; säilyke-, makeis- ym, teolh-uutta
Lyhyessä ajassa tasavallassa
opittu valmistamaan metallmsor-aus-
ym. metallmkasittelykcneita,
änistutus- ja kivenlouhmtako-
[leita, sisäpolttomoottoreita j a puns-:
nia Teollisuuden osuus 'Moldavian
aritaloudessa on JO y l i . 65 prq-cDttia
j a teollisuus valmistaa nyt
luotteita 7.4 kertaa m i n paljon kuin
1946.
Moldaviaan on koiiomiutjuuria
tehtaita ja kombinaatteja, jotka
on varustettu ensiluokkaisella ko­timaisella
^ koneistolla. Vuoden
1956 loppuun mennessä rakenne- .
taan vielä 119 uutta tuotantolai- '
tosta.
Tasavallan voimatalous on sodan-lälkeisinä
vniosina kokonaan jalleen-kennettu
j a entisestään laajennet-lu.
Pelkästään neljän viime vuoden
likana Moldaviaan on rakennettu
kolmattakymmentä suurta lampovoi-nalaitosta
seka 29 yksityistä j a y h -
eistä kollektixvitiiojen vesivoimalai-osta.
Vuoteen 1950 verrattuna sahko-lolman
tuotanto on. lisääntynyt 2.2-
lertaiseksi.. Dnetsnn rannalle raken-etaan
Dubossarm voimalaitosta, jos-
, saatiin sähkövirtaa jo tämän vuo-fcen
alussa. Tasta vesivoimalaitoksesta
ilee valmistuttuaan tasavallan suu­rin.'.'
V. / • ' '
Moldavian tärkein teollisuusala,
elintarviketeollisuus, on kehitty-
Inyt huomattavasti. Tasavallan säi­lyketehtaat
valmistavat toistasa- <
taa lajia bedelmi. J» vihannes.
säU} jkkeltä Ja loonnonmebnja.
Säi]yJ(i(eiden (ootanto on V viici-vootissunnnltelnun
ailumä Usiiin.
(ynyt 2.S.fcertäisc]uL Myös ma.
keis-, viini', telpono> ym. elin-tarviketeoUlsnnsaloJen
tnotanto
on lisääntynyt.
Tasavallan maataloudessa on ta­pahtunut
suuria muutoksia. Molda­vian
talonpojat muodostivat ennak­koluulottomasti
koUektUvitiloja Ja
saattoivat piari vakuuttautua niiden
eduista.. Joka vuosi he saavuttavat
uusia tuloksia yhteistalouksien kehit­tämisessä
j a lujittamisessa. Neuvos­tovaltio
on antanut kollektUvitiloille
uudenaikaisia koneita, joilla n. 80%
kaixista maatalctistöistä on voitu kO-nellistaa;
TasavaUan kollpktiivltilois-ta
cn kaksi kolmasosaa miljonäärlti-loja.
Kymmenien kollektiivien tulot
nousevat vuosittain 8—10 miljoonaan
ruplaan. KoUektiivitilöjen lujittuessa
myös niiden jäsenten taloudelltaen
hyvinvointi kasvaa.
Moldavian maatalouden perus-
. alat, viininvlljelys Ja puutarhan­hoito,
ovat jatkuvasti kehittyneet.
Moldaviassa on lähes kolmannes
koko Nenvostiriiiton viinitarhois­ta.
Viiden viime vuoden, aikana on'
muodostettu kymmenientuhansien
hehtaarien laajuisia uusia puu­tarhoja
ja vUnivilJehniä. ja v.
1969 mennessä niiden pinta-ala
tulee olemaan yli 300,000 hehtaa­ria.
yleista kirjastoa.
Kaikki neuvostoihmiset pitävät
suuresti iloisista moldavialaisista Jtan^
sanlauluista j a musiikista. Dolna-ni-mmen
valtioa orkesteri ja Moldaviani
tasavallan ansioitunut kansantanssi­yhtye
on saanut aina Nem^ostnlii-tossa
ja ulkomailla suurta menestys­tä,
Elokuvat Andriesh j a LJaia,. jöt-lia
on tehty moldavialaisten kirjaili­joiden
teosten mukaan ja joissa esiin­tyy
tasavallan taiteUIjoita,'herättivät!
sututa huomiota koko maassa.
Moldavian kansansivistyksen kehi­tystä
kuvastaa hyvin laaja kustan-nustoimmta.
Tasavallassa ilmestyy
nykyisin lähes 80 päivälehteä ja j u l ­kaisua.
V. 1954 kustannettUn 536
Kapteeni John Ndrdlanderista. Buot- nm, enrimmainen varakonsuli Olof
sin Amerikan. < Linjan lolstöiaiva BJarstrom Ruotsin New Yorkin: Pää-
KunKsboImin komentajasta, tuli; Sao- konsulin virastolta. Ja .G. Itilmer
men Leijonan Ritarikunnan ensim- Lundbcck. Jr., Ruotsin Amerikan
kirjaa, joiden yhteinen painos oli 7,5 maisen luokan ritari. Suomen pääkon- Linjan pääjohtaja New Yorkissa.
miljoonaa. Viimeksi kuluneen vuosi­kymmenen
aikana on kirjallisuutta
kustannettu kuusi Ja puoli kertaa
niin paljon kum sodanedellisten 17
vuoden aikana, ja tästä uudesta kir­jallisuudesta
on suurin osa ilmesty­nyt
kansan omalla kielellä.
Rauhanomaiselle rakentavalle työl­le
omistautuessaan Moldavian kansa
on Neuvostohiton kaikkien kansojen
tapaan horjumattomasti rauhan kan­nalla.
Tasavallan ; väestö otti ilolla
vastaan Maailman Rauliankokouk-sen
atomisodan vastaisen vetoomuk­sen
ja allekirjoitti yksimielisenä tä­män
nmailman kansojen suuren vaa­timuksen.
— SIB.
sulin kodissa, New Yorkissai tapahtu- Kapteeni Nordlanderille on kunnia-necssa
Juhlatilaisuudessa. Suomen merkki suotu hänen "erikoisen avu-taavallan
presldentta puolesta lah- ^^^^^^ ^ ystaväUlsestä palvelukses-
Joituksen esitti Suomen pääkonsnU
Artturi Lehtinen. Kuvassa vasem- »"«tsin Amerikan Linjalla. Joka
malta oikealle: 'Pääkonsuli Lehtinen/ kuljettaa paljon suomakiisia pohjoi-
Kapteeni. Nordlander, Rouva Lehti- scsta kotimaastaan Amerikkaan."
Moldavian maalaiskyliä*.olisi vaikea
tuntea entisiksi. Miltei jokaisessa
maalaiskylässä on nyt oppikoulu,
kulttuuritalo, radiokeskus, sairaala,
synnytyslaitos ja tavarataloja.
L Viela kymmenen vuotta sitten k o l -
meneljäsosaa Moldavian rannikon
väestöstä oli lukutaidotonta. Nyttem­min
on tasavallassa täydellisesti to­teutettu
ylemen 7-vuotmen oppivel-vollismis
ja valmistaudutaan siirty­mään
yleiseen oppikouluvelvollisuu-teen.
Oppikoulun 8—10" luokkien op­pilasmäärä
lisääntyy lukuvuonna 1955
—56 3.2-kertaiseksi v, 1950 verrattu­na
ja tulee olemaan n. 50,000. Tasa­vallan
7 korkeakoulussa ja 38 tekni-kumissa
on opiskelijoita 23,000: T a ­savallassa
on myös oma (valtionyliopis­to
ja kymmeniä tieteellisiä.tutkimus­laitoksia,
Moldavian, kirjallisuus da taide
on jatkuvasti kehittynyt. Tasavallan
kirjailijoiUa, taiteilijoilla.vja säveltä­jillä
on omat hittonsa, siellä on 4
teatteria, valtion filharmonia, 1,649
I kerhotaloa ja valistustaloa sekä 1,830
"Laivan kannella"
nyt elokuvana
A R V O K K A A T KIRJAUUTUUDET
SAATAVANA
KIRJAKAUPASTAMME
THEODOR PLIEVIER:
MOSKOVA SÄ«.«
"Moskova" — Theodor Plievierin maailmankuulu sotaromaani —
kertoo Saksan ja Neuvostoliiton ratkaisevista kohtalonhetkistä sota-vuonna
1941. Tarkastelukujmanaan milloin taistelevien suurvaltojen
päämajat, milloin tuntemattoman sotilaan juoksuhauta tai pommi­tuksen
kohteena oleva kaupunki, Plievier vyöryttää eteemme dra­maattisen
näytelmän historian valtaviromasta sotaretkestä.
425 sivua
Hinto sid. $3.40
THEODOR PLIEVIER:
STALINGRAD
ROMAANI
Stalingradih puolustus kuuluu nykyajan sotahistorian suuriin san-karitaruihin
Se o l i todellinen Verdun. Tuskin aumakaan rakennus
jäi ehjäksi tässä puolen miljoonan asukkaan kaupungissa,^ jonka
taloissa ja kaduiUa piirittäjät ja piiritetyt kuukausimääriä tappoi­vat
toisiaan. Stalingradin pitkälliset kärsimylsset päättyivät vihdoin
tammikuussa 1943, kun pohjoisesta tunkeutuvat venäläiset taistelu­voimat
saarsivat jä ottivat vangiksi marsalkka Pauluksen johtamat
purittajat. , .
Saksalaisten Stalhigradin valloltusyrity^ merkitsi toisen maailman­sodan
ratkaisevaa käännekohtaa; samalla se o l i totaalisen soaan
järkyttävunpiä murhenäytelmiä, jossa 300,000 :n saksalaisen sotilaan
armeijakunta tuhottiin miltei viimeiseen mieheen. Naite taistelun
päiviä; kuvaa Theodor Plievierin "Stalingrad" — tämän hetken
maailman ehkä kuuluisin sotaromaani.
535 sivua
Hinta sid. $3.80
DAPIINE DU MAURIER:
"Rebckan" tekijän uusi menestysromaani *
MARY ANNE
"Mary Ahne" on monivaiheinen kertomus kauniista ja häUmUemät-tomästä
naisesta, joka Yrjö n i m ajan Englannissa pääsee huonmt-tavaan
asemaan Yorkin herttuan rakastajattarena ja Joutuu j)ää-henkilöksi
erääseen maan historian sensaatiomaisimmista oikeus­jutuista.
•,
PEARL S. B U C K :
ITÄTUULI - LÄNSITUULI
, 219 sirua — Hinta sid. $2.50
Pearl S. Buck lienee amerikkalaisista Nöbel-kirjaUijoista Suomessa
parhaiten tunnettu. Hänen tuotannostaan on suomermettu ^useita
romaaneja ja nyt julkaistaan suomeksi myös hänen esikoisteoksensa
"Itätuuli — Länsituuli", Joka ilmestyi alki&lelellä v. 1929, Tällä
romaanilla Buck aloitti K i i n a n olojen kuvaamisen. ^ -
Buckin ensimmäisen romaanin päähenkilönä on kiinalaisen ylhäisö-perheen
tytär, joka naitetaan länsimaisen sivistyksen saaneelle,
kiinalaiselle lääkärille. Toisen juonikudoksen muodostaa se sovitta­maton
ristiriita, jonka aiheuttaa se, että päähenkilön veli, joka har­joittaa
opintoja Amerikassa, ottaa vastoin vanhempiensa tahtoa
vaimokseen amerikkalaisen naisen. ' ~.
170 sivua
HtaU sid. $2.50
M.\RTTA KAATANEN:
ILTARUSKO
Martta Haa tasen uuden romaanin ympäristönä on pohjohien kirkon-
K>ia ja sen. arkisen aherruksen keskipiste, sahalaitos, jonka vaiheilla
'n>os teoksen tapahtumat pysyttelevät. Ester, romaanin päähenkilö,
on sahan entisen isännöitsijän nuori leski; hänen miehensä isa on
wn perustaja, ja Ester, itse, leskeksi jäätyään, joutuu palaamaan
«nne saman työpöydän ääreen, jonka hän kolmetoista vuotta aikai­semmin
oli nuorena morsiamena jättänyt. •
Tilatkaa osoitteella: ^
^ Vapaus Publishing Co. LtA -
Box 69 Sudbury^ Onlarlo
Elokuun 15. pnä alkavat uusimman
suomalaisen elokuvan esitykset Port
Arthurissa. Pasi Jääskeläisen kuole­maton
laulunäytelmä "Laivan kan­nella".
TodeUinen toiveelokuva suo­malaisen
filmin ystäville.
Lieneeko Canadassa sitä suomalais­ta
haalia, jossa ei tätä Jasakelaisen
hengentuotetta olisi lavalla esitetty
viiiheisten vuosikymmenien aikana.
Ja aina yhtä.suurella menestyksellä.
Vihdoinkin ovat myös filmmtuottajat
huomanneet tämän aiheen mahdolli­suudet
valkokankaalla ja niinpä on
Fennada-Filmi OY- pannut, tuule­maan
ja siirtänyt tämän merimies­romantiikkaa,
lauluja ja rakkautta s i ­sältävän
kappmleen selluloidinau(halle.
Ja tulos on suorastaan erinomainen.
Filmin suomien laajempien liikku­matilojen
vuoksi on alkuperäistä kä­sikirjoitusta
voitu huomattavasti laa­jentaa
ja lisätä. Huomattava.muutos
on myös tehty Nappulan kohdalla, sil^
la han onkm laivapojaksi pukeutunut
tyttö (Raili Makij j a lopussa selviää
sekm, että han on erään iaivallaoh-
Jan tytär. Mutta kenen, se-selviää
vasta filmin loppumetreillä.
Arvin, jungmannin osassa nähdään
Matti Ranin, "Tauno Suuren" mant­telinperijä,
jonka erinomaisiin nayt-telijalahjoihin
samime tutustua vii­me
keväänä SP:n menestyselokuvassa
' Kasarmin tytär". Nyt on Matti pa­rantunut
"tarinataudistaan" Ja lau­lelee
han kunulla aanellaan tuttuja
sävelmiä "Laivan kannella".
Mutta '.pärskytäpommi'., eikös se
olekin puosun. fOke Tuuri) mielisa-na?
Tämä "punanenainen rommisäk-k
i " saa yleisön lukemattomia kerto­ja
ulvomaan naurusta. Ja muillakin
laivamiehilla on omat puheenparten-sa.
Eräs on aina valmis lyomaan ve­toa
'kymmenen yjata vastaan", ja
tietenkin aina häviaa. Kmnari muis­telee
"kuinka jo kolmatta päivää p u ­halsi
tiukka koillinen . ..." ja kokki
syö salassa rusinasoppaansa ja pitää
erikoisesti myös puppemikkeleista ja
maidosta; keskellä hurjan kapakka­tappelunkin.
"Pelsepuupi", musta
laivakissa, näyttelee myöskin ihyvin
tärkeää roolia 'Laivan kannella" ja
kummittelee kapteenhi silmissä vielä
kuolemansa jälkeenkin .
Kaiken tämän ja vielä.pa*ljon muur
takin saa katsoja nähdä j a kuulla
tässä selvä-äanisessa merimieskome-diassa
' " l a i v an kannella", jonka on
"ohjannut Ville Salminen ja musiikin
säveltäneet Emil Kauppi ja Harry
Bergström."Laivan kannella" esityk­set
alkavat, kuten sanottu. Port
Arthurin ympäristössä elokuun puo­lenvälin
jälkeen. Sitten filmi siirtyy
"kultaa-alueelle" ja syjskuun alkupäi­vinä
Sudburyjrn ja Soohon. Sitten
syyskuun puolivälin jälkeen Toronton
seuduille.Tarkemmat tiedot esity,spal-koista
j a ajoista suomalaisissa sano­malehdissä.
Esitj-ksistä .vastaa Cana­dian
Finnish Movies. : ^
K L A U S U. SUOMELA:
Maiju iassilan kuolema
tri Kailan paljastamana
Viime talvena oli eräässä "Va­paan
Sanan" numerossa lyhyt ,
maininta siitä, että tohtori Toivo
T. Kaila oli Julkaissut muistebna-teoksen
"^räs elämä" Ja että tä-
Iiän teokseen sisältyi mm. kuvaus
kirjailija Maiju Lassilan --Ilma­ri
Rantamalan viimeisistä het­kistä.
: Y r i t in heti saada kh-jaa kasiini,
mutta sita ei ollut kirjakaupoissa saa­tavissa
j a syyksi ilmoitettiin se, että
kirja oh tekijän itsensä kustantama.
Y r i tm sen.jälkeen kymmenkunta eri
kertaa soittaa toihtori Kailalle saa­dakseni
mahdollisesti itse tekijän esi-telmounaän
Maiju Lassila-seuran ko­kouksessa
muistelmiensa aiheesta.
Puheliasolttoihml el kuitenkaan tul­lut
vastausta. Sattumalta sain sitten
oraasta antikvariaatista käsiini uuden
uutukaisen, aukllelkkaamattoman
kappaleen teosta ja luin sen heti.
En puutu tässä yhteydfessa teoksen
muu'hun sisältöön, joka on toisaalta
varsin oikeistolaista tai Nlukkas-maa-
'aisliittolaista, mutta suurimmaksi
osaksi erittäinkin loppupuoleltaan spi­ritismiä
ja muuta mystiikkaa. Tun-tuupa
viimeksimainittua väritystä
olevan siinäkin kuvauksessa, jonka
kohteena on Maiju Lassilan traagilli-nen
kuolema toukokuun 21. pna v.
1918, joskin tama kuvaus päaasialh-sesti
lienee totuuden mukainen.
Tahan astiset tiedot Maiju Lassilan
viimeisistä hetkistä, hänen hypät­tyään
laivasta Kruunuvuoren selällä
ja tultuaan ammutuksi mereen, ovat
varsin niukkoja senaikaisten porvari-lehtien
— kaikki muuthan olivat sil­loin
lakkautettuja — ja jopa tohtori
Eino Railon kirjoittama Lassila-elä­mäkerran
valossa, joka on ' T u l i t i k k u ­ja
lainaamassa" romaanin korupai-ncksen
johdantona (v. 1923-.
Antakaamme aluksi puheenvuoro
tohtori Kallalle, joka ttinnustautuu
viimeisenkin. sotapolitiikkamme kan­nattajaksi
eika nam ollen saattane
liioitella kuvatessaan v;n 1918 ta­pauksia.
:
Aluksi kirjoittaja lyo-rehellisesti
rintaansa:
" K u n lakimiehemmc asiaa kauan
harkittuaan löysivät sopivan pykä­län,
että punaiset ovat nousseet ka­pinaan
laillista hallitusta vastaan,
alkoivat kenttäoikeudet j a teloitus-plutoonat
toimia. Miten monta tu­hatta
valkoistenkin kannalta viaton­ta
työläistä kesällä 1918 menehtyi
vankileireissä tai armotta ammut­tiin
. . .'•
Edelleen: "Senaattori, jonka sih­teerinä
toimin, halusi olla kerran mu­kana
"kaplnaUisla likvidoitaessa".
Komendantti, Mitfhaenkelinä tunnet­tu^
järjesti auliisti tilaisuuden, vielä­pä
tavallista erikoisemman. Meille
ennakolta ilmoittamatta }iän oli otta­nut
mukaan myös kirjailija Algoth
Tietaväinen-Untolan-La.ssilan."
*On varhainen kevätaamu", toh-ei,
kuollessaankaan hellittänyt. Siinä
oli puhtaitten numeroitujen paperi­arkkien
joukossa kertovan kansan-runoelman
ka tkehna:
"Nihi eessä työn ja Herran
; kankaallansa
ja turvan pannen usein petäjään
karuna eli, varttui meidän kansa,
kun avun hiljaa haki Itsestään."
Ja sitten tulee tieto, etta"'huomcn-na
sinun pn kuoltava". Käsiala muut­tuu
vapisevaksi, kirjailija alkaa laatia
puolustuspuhetta, jota ei koskaan p i ­detty."
Näyttä,ä siltä kuin toihtori Kallalla
olisi edelleenkin tämä puolustuspu­he
hallussaan, silla seuraava kuuluu
täysin sitaatilta, vaikka sita ei ole­kaan
varustettu lainausmerkeillä.
Tohtori Kaila Ilmoittaa Maiju Lassi­lan
puheessaan sanov.an:
"Kun kuolen, tiedän kuolevani
syyttömänä, silla tiedän tarkoitta­neeni
parasta. Olen koettanut saada
aidaan. rauhaa, ehkäistä,, julmuuksia,
olen rukoillut tj'övakea kai-tt-amann
julmuutta Ja kostoa . . . olen luvannut
ase kädessä viimeiseen veripisaraan
asti suojella porvarLsnaista, Jos onnet­tomuus
uhkaa. Olen Joka kirjoituk­sessani
koettanut taivuttaa mieliä
rauhaan, vetoomalla seka omien etta
vastustajien tunteisiin . . . Olen alun
pitäen sille a^incallc, jolle olen suul­lisesti
jotain puhunut, toimittaja
R:lle; sanonut, että vallankumous on
onneton askel Ja etta on .heti aletta­va
etsiä sovintoa. Nain puhuin jo
tammikuun 30. paivana, ja toistin
sita useasti samalle'R:lle. Juuri mina
panin alkuun • senkin rauhantarjouk­sen.
Joka joilkatstlin ^ohdessämmo
huhtikuun 10. paivana . . ."
" O l e n kirjoittanut. vaikeissa olols-
.sa ja omantuntoni mukaan. Jos m i ­nua
rangaistaan, tehdään minulle
vääryyttä. Olen »vain nähnyt työväen
had4n ja siunaan sen tulevaisuutta
enkä huuda kostoa kellekään . . ,"
Näin siis tohtori Toivo T. iTaila.
Selostus vaikuttaa varsin uskottaval­ta,
mutta ansaitsee kuitenkin muu­tamia
reunahuomautuksia, joLsta tar­kemmin
seuraavalla kerralla.
UsUäd Luoma Intoil
liaivosoiineltomutidesa
Halnorin Jtaivannossa
äontb Porcvplnti. Maanmies-tcmmefceskuudesn
hyvin inniiel»
(u kaivostyöläinen Iisakki Luo­ma
Pot;sviIlesta kuoli vline tiis­tain
kaivotonncttomuudesas flal-norin
kuliakaivannossa.
Hautajaiset pidrtään Finnish-liaalilia
South Porcupiness»> lau­antaina
klo 4 ip. .
Suomen presidentti
J. K. Paasildvi
85 V. syy^l(uussa
H e l s i n k i .— (S-S) — Tasavallan
presidentti j . K' Paasikivi täyttää
tulevan marraskuun 27 päivänä 85
vuotia. Kun on oletettavissa, että
eri tahoilla haluttaisiin ryiityä merk­kipäivän
johdosta volmlstele-maan eri­lailla
juhlallisuuksia ja huomionosoi
tuksia, on tasavallan presidentti: h a ­lunnut
Jo tässä valheessa saattaa j u l ­kisuuteen
tiedon, että hän tahtoo
välttää kaikenlaisia juhlamenoja syn­tymäpäivänsä
yhteydessä. Hänen
tolvomuksenaa on, että henkilöt, jotka
haluavat muistaa häntä hänen merk
klpalvanänsa, tekisivät sen " T a s a ­vallan
Presidentti K. Paasikiven
rahasto syöpätautien tieteellistä tut
kimustyota vartcn"-niml8en rahaston^
kautta. o
Rahasto peruatettlin Suomen; Syö­päyhdistyksen
ja Syöp&säfitlön aloit­teesta
tasavallan presidentin täyt^äcs
sa 80 vuotta. Kuluneina neljänä
vuonna on rahastosta jae'ttu apura­hoja
syöpätautien tutkimustyöhön
kaikkiaan 4,250,000 mk. .
Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpä-
.'uatiö tulovat huolehtimaan siltä, et­tä
ensi syyskuun alusta lähtien on
kalkilla ^kansalaisilla mahdollisuus
merkitä nimensä .tasavallan presl-dentu
j . K, Paasikivelle hänen syn­tymäpäivänään
annettavaan kansa­laisadressiin.
Kiina on valmis
neuvotteluun
Formosasta
P e k i n g . — Pekingissä ilmestyvä
Kansan Päivälehti" kirjoitti viime
lauantaina, että Kiinan hallitus on
valmis aloittamaan Formosan paikal­listen
'viranomaisten kanssa neuvot­telut
saaren rauhanomaisen vapaut-tami-
sen vaätlmlcCa konkreettisista
toimenpiteistä. :
Lehti lausui, että Chiang Kal-slhc-kln
Joukkion ja K i i n an kansan väli­nen
aselepo on Kiinan sisäinen asla,
joka ei millään tavalla kuulu USA:lle,
Ukomallla odotetaan myönteisiä t u ­loksia
Oeneveisä parhaillaan käytä­vistä
neuvotteluista. Kam<.m Päivä­lehti
tähdentää kuitenkin samalla, et­teivät
kiinalaiset suostu luopumaan
suvereenisuudesta omaan alueeseen­sa
eivätkä hyväksy amerikkalaisten
esittämää ajatusta kahdelta Kiinan
valtiosta, ;
— On korkeaololnen kuin kcrjlUäi-iien
uunilla. -^Kauhava.
18-vuotias vihitty
57-v. naisen kanssa
Sydney, Ausfalia.^H-ViikkO' sitten
maanantaina täällä tiedoitettiin. että
18-vuotlas Colin Dempsey vihittiin 57-
vuotlaan, harmaapäisen Mrs. Hannah
Bessie Pranldinin kanssa. Vihkiminen
oli tapahtunut viime perjantaina,
Mrs, Franklinilla, nykyisellä Mr».
Dcmpscyllä on 7 lasta ja 12 lasten­lasta,
,•
Sulhasen kerrotaan sanoneen: " K un
toisiaan rakastaa niinkuin me rakas­tamme,.
niin Ikä el tule kysymykseen."
Ja syleillen morsiantaan,:hän oll jat­kanut:
"Me tiedämme, että olemme
Eurooppa ei tunnu
tarvitsevan apua
Ne*r York. — Eurooppa el tunnu
enää tarvitsevan Yhdysvalloilta t a ­loudellista
apua, sanoi New Yorkm
kuvernööri Averell Harriman viime
viikolla, palattuaan kuukauden kestä­neeltä
ulkomaanmatkaltaan. Soti­laallista
avustusta sensijaan • on jat­kettava.
Kuvernööri Harriman, joka on de­mokraatti,
entinen Motfcovan suur­lähettiläs
ja* Marshallin avun johta­ja
oli sitä mieltä, että Geneven kon­ferenssi
oli pettymys. Neuvostoliiton
johtajat eivät väistyneet tuumaakaan
entisestä katsantokannastaan, hän
mainitsi, mutta presidentti Eiscnho-
*t'rlrt vilpittömät lausfunnot hyvittivät
sistiK*-'''^-''^*'** •
rakastaneet toisiamme siitä hetkestä
tori Kaila jatkaa. "Helsingin kauppa-I lahtien kun ensin tapasimme toiscm-torln
rannassa seisoo kolmetoista ala- me, ja siksi päätimme mennä avioliit­kuloista
kuolontien kulkijaa sekä so- toon."
tilas.saattue komentajineen, odotta-1
massa herroja. Meitä saapuu senaat- I Britannia tyVtyy
tori seurueineen sekä Lassilan kus­tantaja
Eino Railo ynnä kirjailijat
Kyösti Vilkuna Ja Armas Toivo T a r -
vas . , ," •••
200 ton. säteeseen
: Royal Society, Englannin tärkein
tieteellinen yhdistys aikoo lähettää
Lähdetään", jatkaa Kallan kerto-! koeraketteja stratosfääriin lähimpien
mus. "Höyrypursl halkoo tyventä me-! kahden vuoden kuluenrja. Raketit
ren selkää,'suuntana Santahaminan i kuljetUvat mukanaan erilaisia kojei-linnoltussaarj.
Me herrat seisomme r ta 50 kilon painosta ja niiden laske-kokassa.
Vavahdamme: perästä, jössa i taan pääsevän yli 200 kilometrin pää-istuu
vankien ryhmä saattajineen,' han maan pinnasta,
kuuluu kiväärin laukauksia, Rlen-i —• r-^
namme katsomaan. Lassila on kuo-i T ^ — ^ ^ I ^
lonkauhussaan hypämiyt yli laidan; ^ ^ P f j ^ " . P ^ £ ^ f | " « " "'
ja ammuttu. Näkyy meren pinnalla j P^^teStOl UoA.Ile
loittoneva tumma täplä, m i e s yllään i Tokio. — Japanin parlamentti on
kuluneet lammasnahkalurkit, jotka; lähettänyt virallisen protestin US-kelluvat
veden kalvossa kuin lumpeen \ A;ne «en johdoÄta, kun Oklnaivassa
lehtt Käännytään, otetaan vainaja > sijaitsevaan USA:n «uunmpaan «o-mukaan.
Luoti on lävistänyt pienen | tatukiasemaan Kaukoidässä tuotiin
pyhäin kuvan hänen kaulassaan, hän ! kuusi atomitykktä. Protesti seurasi
oli kreikankatoli8la,'f ,
J a nyt tulee keriomulcxen huippu:
"Kädessä oli paperikäärö, jota
uutista, joisa kerrottiin, että Etelä-
Korean armeijaa ryhdyUlän liarjoit-tamaan
atomisodanicäyntiin.
Uutta ajanviete
kirjallisuutta
Uusi SaPo-sarja
on maaihnanknulojen talapolllsl-romaanien
valikoima, Jossa on
edustettuina alan huippuidrlalU-JoiU.
Tässä sarjassa on nyt Ilmestynyt
seuraavat IdrjBt:
Dorothy Sayers:
Kuolema vierailee
kerhossa
Salapoliisiromaani
314 sivua — Hinta nid. tl.76
Agatha Christie: i
Askel tyhjyyteen
235 sivua— Hinta nid. $1.76
Agatha Christie: :
Simeon Leen
testamentti
289 Sivua — Hinta nid. $L76
Carter Dlokson:
Kymmenen teekuppia
Mystillinen salaseura, kobne
selvittämätöntä rikosta,
333 sivua — Hinta nid. $1.75
Agatha Christie:
Mykkä todistaja
331 sivua — Hinta nid. $1.7S
Raymond Chandler:
Nainen iärvessä
295 sivua Hinta nid. $1.75
Rex Stout:
Liian monta kuolemaa
277 sivua Hinta nid. $1,75
Carter Dickson:
Juudaksen ikkuna
338 sivua JHinta nid. $1.75
Tilatkaa osoltteelto:
VAPAUS
PUBLISHING GO. LTD.
P. O, Box 69 SodbniT, OnUulo
Bomamassa muodosteUu atomimm^ 7- l
Romanian kansantasavallan taiiik'' musudoximtoniimi^^ ik?^iftrJ^&K
6ä. luo"peruätad^i^tt»y|« » ä a i ^
listien kmliittatniseUe Ja CuIeeCfäe-maan,
vastuussa seUaivtt^ »t/c^t^l-
^mal^jttddm,^^
maan rauhanomaisia tark<>itul!ali^w/^ i
terineuvQsto on «nuodostanut tasaval­lan
minlsterineuvnston alaisen atomi-voimalmmitcan.
Atomivoimakomitea turvan aineel­lisen
pohjan atomifysiikan alalla
suoritettaville tutkimuksille Ja tutki-m
i i i i
Su
Su Lentäessänne S-A-8 linjalla l>rew* YorUsta Helsinkiin. Teidän > el tal^irltBe
vaihtaa konetta. Kuuluisa 8-A-8-palvelu tekee olonne viihtyisäkin < kolu
matkan ajan valitessanne Joko S-A-S Royal Viking täi Obbelrotter^iÖin.
Kohtelias henkilökunta puhtiu liidän ömaa'
kleIt&nhe^ MauKlauit^6ur^^
atftriati tarjoillaan;^^
MENO- JA PALUUPOJB^ \
ME;L$INKIINV
*turistiluöka88a'<^;^> fliiätkailukaudi^
allina,vNew, Yorkista. ;
Vierailkaa: missk hyvänsä tai'Jcäi-;
kissa näissä kaupungeissa: • ri-f^':^
CÖNrÖÖ^|*ftllll8i'Ä
KMntykiiäV matkia
puoleen päikkävm
mlseksi >Ja^V{^diak8enneE
asiantuntijaneuvoja, maksutta^
Ontariossa Ja Quebecissa;.Dominion Square BIdg.,
1010 St. Catharines St. West: Montreal, Que.
Aavikkomaakunnissa— 1055 Eand Tow6r Bldg„ Minneapolis, Mbm.
British Columblassa, 3328 IVhite Bldg„ Seattle, Wa8l|ln|:ton, / l v
Scandinavian Lentolinjaa edustaa mmi'
O.K. Johnson & Co. Ltd.
Matkailutohnisto
697 BAY. ST., TORONTO
Puhelin EM. 6-M88
Ritari Travel
MatkaUotolmisto ,, >
9 CE0AR 9T„ SVDBUBY
Puhelin OS. 5-5685 '
-7IF55?
VARASTOMME KXSITTXX KAIKKI SUOSITI^UMAT .
DECCA- JA RYTMiLEYYT ^
Allaolevasta luettelosta löydätte suosittujen laulajien levytykset
• DECCA-LEVYJÄ^
sb 6137 Karjatyttö. valssi, Hfinrytliieel
Tänä Iltana, tango, Henry Theel
6D 6169 Mustalaistyttö, tango, Martti Suuntala
Kaksi yksinäistä Ihmislasta ,tango. Martti Suuntala
8D 5171 Minä soiton sulle illalla, tango, Matti Louhivuori
Lintu merellä, laulelma, Matti Louhivuori
BD 5181 Talvlsäällä. fox-trot. Metro-tytöt
• ' Valkea Joulu, sIowfox, Henry Theel Ja Metro^tjrtöt-
8 0 5183 Minkä vuoksi, tango, E t ^ i Junkkarinen
Muistojen pieni valssi, Etkki Junkkarinen
8D 6197 Tulisuudchna, tango, Olavi Virta Ja Metro-tjrtOt
Ennen kuolemaa, tango,,'Olavi Virta
SD 6206 Viesti mereltä, tango, Olavi Virta
Nuoruuteni kaupunki, tango, Olavi Virta
SD 5208 Unelma onnesta,-tango, Erkki Junkkarlneix
Koditon rakkaus, .tango,,Erkki Junkkarinen
SD 6228 Tie, joka luoksesi johtaa, tango, Metro-tytöt
Kohtalon tango, Meti^o-tytöt
8D 5231 Kohne sormusta. Jenkka; Matti Louhivuori ' ,
Vanha ystäväni, valssi. Matti Louhivuori
SD 5233 Jäähyvälstango, Erkki Junkkarinen
Tavallinen tarina, tango', Erickl Junkkarinra
SD 6240 Missä lienetkään, tango begulne, Olavi Virta
Tyttöni, luokseni jää, valssi, Olavi Virta
SD 6241 Kohti kaukaista rantaa; valt8ii'Metro*tjrtö( V
Sade kattoihin lyö, tango, Metro-tytöt ,
SD 6263 Alfonso, tango, Olavi Virta ja Metro-tytöt
Tuntematon taival, begulne, Olavi.Virta '
, SD 6264 Tolvetyttöni, foxtrot, Olavi Virta
Sydänkäpyseni, foxtrot, Olavi Virta
SD 6267 Täyttymätön toive, tango, »fctro-tjrtöt
Yksinäinen asema, foxtrot,-Metro-tytöt
SD 6268 Koivu ja sydän, foxtrot, Juha Ehrto •;
. Mäen laidassa pienoinen tölli, valssi. Juha Eirto . ••
BD 5275 Pariisin kaduilla, valssi, Olavi Virta
Kerran saavun satamaan, tnerimiesvalssi; Olavi Virta
• RYTMI-LEVYJÄ
R 6037 Siirtolaisen muistoja; Jenkkd Jorma Xkiävalko.
Tukkilaisten tanssiaiset, polkka, Jorma Ikävalko
R 6095 On aivan samaa, leuldma. Kauko Käyhkö :
Yö perhonen, tango, Iris Kangasniemi ^
R 6099 Imatran zmceri, valssi, Erkki Junkkarinen'
Kulta kuumetta, tango, Etlekl Junkkarinen
R'6113 Sysmän Linda, valssi. Veikko Sato
Tämän kylän jenkka. Veikko Sato
R 0118 Vaillejääneen valssi, Jorma Ikävalko
Surut säkkiin. Jenkka, Jorma Ikävalko
R 6128 TopjTaroikka'tulee, foxtrot, Justeeri
Huoleton hummerlpolka, jenkka, Justeeri
R 6128 Tumma tie, valssi, Erkki Junlckarinen
Kevätunta, tango, l:;rkki JunkkarUien
R 6132 Sydämeni laulu, Jean Sibelius, mieskuoro •
Finlandia-hymni, Jean eifoelius, mieskuoro
R 6162 Pihalaulaja, laulefana, Matti Louhivuori
Ohikulkija vain, jenkka, Matti Louhivuori
R 6171 Taikayö, valssi, Metro-tytöt
Odotin pitkän lilan, tango. Metro-tytöt - ^
R 6175 Lauttaralli, Jenkka, iMatti Louhivuori
~ Pinsimiehen päivä, Jenkka, iMattl Louhivuori,
R 6207 Sokeripala, fox-trot, Olavi Virta
Ajattelen sinua aina, fox-4rot, Olavi Vtrt*
R 6211 Hiljainen tango, Kalevi Tauru'
' Rakkaalle äidille, valssi, Kalevi T a un
R 6213 Voi, kun olls viulu. Jenkka, Justeeri
Markklnapolkka, Justeeri
R 6215 Uutta ja vanhaa No.S, valssisikennä, Tamara Ja Justeeri >
Uutta ja vanhaa No. 4, tangosikermä, Tamara Ja Justeeri
R 6210 Orpo Isydämeni, foxtrot, Metro-tjrtöt
Kohtalon leikkiä, tango, Olavi Virta
R 6222 Terveiset vain, tango, Erklci Junkkarinen
Kaunis kadotettu, valssi, EtkU Junkkarinen
R 6225 Metsätorpan tyttö, valssi, Juho Eirto
Kaksi nimeä kaldepuussa, tango, JuhoEhto
R 6232 Sinikaunokki; valssi, Erkki Junkkarinen .
Mummon rantatie, valssi, Erkki Junkkarinen ..
LÄHETÄMME tEVYJX KAIKSIAUJB
HINTA $1.35 K P L .
(Ostajan maksettava lähetyskulut).
Posti- Ja plkatavaratilausten tulee käsittää vähintäin kolme levyä
Tilatkaa osoitteella:
•X-Vapaus
Publ^hing Conipany :|.fd. j
Leijotia', bcavcr- Fmnk4ei}y}ett titkku^ id^iiutiiks^
BOX 69
i.y/ 'i-^y.'^;»-'"'^^yV,.'^ji -u-^^^.
Canadassa. .
SUDBUBY. ONtAItl^O/L
m.
mn
••M
M
id
• l p
l i
i
mw