Vapaus, November 11, 1954

              Ä
.«^
« i i
li:
ii:' i i m
'MM'--:
m
i
li
ii-''
ii*
•il
lii.i
il
i l
5 ?
«I
iii
I.:
I
i
Sivu 2 Torstaina, marrask. 11 p. — Thursday, Nov. 11, 1954
V A P A U S lUBCSTfi — Znd^peoden» Labor
Qmn..of Ptamidi €ainiM«>B». ES'
tMUbea Nbv, e« 1917. AatboTizeö
M «eeozid Clas» mall lv ttie Foet
Otot»'Dejpailineat» Ottava.^^^
Utfud thrlce ireekly: TuMdays
Hnmida^ and-Satnrdaj^ by Vapaus
Pnbltehlng Ckanpany Lt<t. at 100-102 i
B m St, W ^ 8odbni7. Q Q I , Canada.
Telepbones: Btu, Office OS. 4Hl28t
Edltorial Office 0 5 ; 4-426S. Manager
E. solut £ditorW. Eklund. Mfllllflg
addTMirJtoo^
Advertolng zates apon-appiieatl(£
IVanslatlon free of cliaige.
TILAUSHINNAT;
CanadttM: l tk, 74» « kk. 9.7S
S kk. 325 ndysranolMa: 1 fk. 8JOO 6 kk. 4 ^
SoooMMa 1 vk. aA> 6 kk. i.75
^; Yhdbtsm kuoli -
eläköön yhdistämiskys^ymys
' Kjiten on Jehtenune uutisosastolla kerrottu, Ontarion kunnal-lisljmt^
kunnan puheenjoljtaja LorneCumminghyJkäsf Viime perjan- '
taiij^ i5udburyh kaupunginhallituksen vuonna 1951 esittäipän ':ano-rauksen,
että MeKJni kunta liitettäisiin Copper Cliffia ja Frood Mineä
lukuunottamatta kaupunkiin. >
; ii^HStmä toimenpide sellaisenaan vastaa kansanjoukkojen yleistä toi­vomasta,
sillä tällaisen '^yhdistämisen" avulla ei olisi kunniilemme
; saafii^feltään lisätuloja nikkeliteollisuudelta ja niinmuodoin ei siitä
olisi 'ollut mitään hyötyä sen paremmin Sudburyn kuin McKimin--
kään asukkaille, jotka ovat äärettömän raskaan verokuorman ällä.:
Toisaalta on kuitenkin todettava, että samalla kun ^ämä faehno
yhdistämisajatus tuli hylätyksi kansanjoukkojen toivomusten mukai-sesti,
JtysymysSuur-Sudburyn perustamisesta/mihin liitettäisiin k^^^
McKiiii kunta, mukaan lukien Copper Cliff jä Frood Mine, ön,',yhtä'
ajafi^htainen ja kiireellinen tehtävä kuin ennenkin. Ottakaamme joi­takin
esimerkkejä. '
: asiallisesti puhuen vararikon partaalla;
Yleisiä käsityksenä on, että Sudburyn kaupungin turvallisena" luot-torj^
j^na on 7.5 miljoonan dollarin velka — mikä raja on jo vähän
sivuutettukin. Tästä huolimatta saatiin perjantaisessa kuulustelussa
tietää, että Sudburyn kaupungin pitäisi yksistään terveysolojensa ta­kia
rakentaa vesijohtoja ja ennenkaikkea viemärilaitoksia jne.'noin 6
miljoonan dollarin arvosta tulevan viidch vuoden aikana. Selvää on,
että nykyisen tilanteen vallitessa ci tätä suunnitelmaa voida täyttää
cdesrosittainkaan. Sudburyn kaupungin täytyy saada lisää tuloja ja
: näitä''lisätuloja on saatavissa vain nikkeliteollisuudelta, sillä veron^-
m^sajain kuorma on jo ylötön.
-"Toisaalta on totta, että McKim kunnan finanssitilanne näyttää
piraiaHisesti katsoen vähän paremmalta, sillä eihän sen lainausvoi^
njalle-ole vielä määritelty mitään ylintä rajaa. Mutta vähänkin lähei­sempi
asiaan tutustuminen osoittaa, 'ettei kaikki ole kultaa mikä kiil­tää",'
sillä vississä mielessä McKimin kunta on vieläkin huonommassa
talojisasemassa kuin;Sudbury. On nimittäin muistettava, että samalla
kuUf^udburyn kaupunki -voi myydä obligatiojaan avoimilla markki­noilla
ja saa siten menetellen lainqja neljäh. prosentin korolla ja sitä­kin''
älle, McKimin obligatioita ef voida myydä lainkaan avoimilla
maf^kkiiyiaial Kukaan el ost^ McKimin bondejä iavoimilla markkinoil- '
la,jijpiärahainiehet pitävät (niitä liian suurena riskinä. Kaiken lisäksi
H^IcKim^kunta joutuu maksamaan lainoistaan 5.5 prosentin koron On-'
tarionipaakuntahallituksen- muodostamalle Ontario. 'Municipal Im-.
provement Corporationille. . s ,
: !, T^mä seliaisen^^?^n on ^kumojimattomana 'todistuksena siita, että'
!^IcK^^Wij^un^^ yakavassa finanssikriisissä. Tämä tilanne;kuyas-tui
seuraavasta: '^McKim kasvaa nopeasti. Sen asukasluku on lisään-ty|
iy t 4-ker täiseksi 'Viimeksikul uneen 15 vuoden ai kana —' 3,860: sta
:1%S61 reen^^ MutW saman ajan kuluessa kunnan velat Iisään-tyjvätl
9.kertaiseksi, $128,500:sta $l,0S4,000^aan. Ja tämä (velan
nofjsu) on tapahtunut siitä huolimatta, vaikka meidän veromme ovat
kohonneet 8-kertaisestl eli $59,8dO:stä $500,748: aan. (LockerbynVe-rotimaksajain
yhdistyksen lausunnosta, jonka W. Eklund laitti, e?Uet-,
täyäksi yhdistämisasiaa käsitelleessii kuulustelutilaisuudessa,;) '^»^
I McKim kunnan tilannetta pahentaa vielä se, että sen noJii;1"5,000 "
asukkaasta on ainoastaan 4,000: lla likaviemärlpalvelu ja sekinpää-asiassa
vain Gatchellissa. McKimin tiheästi asutut alueet i^rjvitsevat
hetikohtaisesti likaviemäreitä ja vesijohtoja; jos mielitään 'vältjtää';kul-kiitauteja
ja sellaista tilannetta, missä tulipalo voi tuhota suuren osan
asutuksesta.
j Mutta McKimilla ei ole rahaa, eikä se voi saada riittävästi rahaa,
elfci tehdä sellaisia muutoksia', että nikkeliteollisuus joutuu-^maksa-^
tnaan oikeuden ja kohtuuden mukaan myös kunnallisveroa, kuten
maksavat pienemmät teollisuus- ja liikennelaitdksetseTcä ennenkaik­kea
kotien omistajat ja vuokralaiset (vuokranmaksunsa yhteydessä)
täjlä alueella. '
I Katsottakoon siis tätäfasiaa miltä puolelta tahansa, niin^s^vää on,
että kysymys Sudburyn, ÄlcKimin,\GopperClif(in ja FrooäaMinen
yidistämisestä on ensiluokkaisen tärkeä.
; ' . .... *
I Perjantainen kuulustelu todisti kouraantuntuvalla tavalla kolme
seikkaa:
* Incolla ei ole pienintäkään haUia sopeutua sellaiseen järjestelyyn.
missä nikkeliteollisuus joutuisi muiden lailla maksamaan kunnallis-v
«roa.» Yksistään se seikka, että Incolla oli "raskas tykistönsä"- edus-tqttimaHässä
kuulustelussa;:on paljon puhuva seikka, semminkin kun
l4<^on Johtavien lakimiesten lausunnot osoittivat erehtymättömän selr
v^ti, ^ttä Inco ei halua minkäänlaista yhdistämistä.
: }" Tioisaalta nähtiin, että McKimin ja Sudburyn kaupungin nykyi­set
"Isät" eivät pysty tätä kysymystä ratkaisemaan. Johtuen ilmei-
>SQSti 4itä, että he ovat Incon palveluksessa tai muuten vississä mie-
;> le^ rijppuvaisuussuhteessa Incon "kaupoista" ja "hyvästä tahdosta",
t^mäi^r-seudun pojryarilliset kunnanisät ovat Incon kannanotto- J
jejisirfiteen -niin'peloissaan, että he eivät uskalla edes ajatella mi-t
^ Ällaifita,- mikä vaatisi Incolta tuloja kunnillemme,j)uhumatta-J
kaan «UaiAtä ne vaatisivat julkisesti tällaista yleishyvää'tarkoltta^<
v4a ratkaisua. " ' '
A } Ylläolevasta seuraa:—ja kokemus on sen Sudburyssa vahvistanut^
että niin Sudburyn kuin McKimin kunnallishallintoihin on saatava;
ll|ää työväenedustajia, joiden suuta ei voida tukkia ja joita ei Inco
v|i peloitella."^! v v \ " '
Tosiasia on, että ainoastaan työväenmiehet Stan Racicot ja Al-
?b: l^rt Gravel ovat johdonmukaisesti ja jatkuvasti puhuneet Suur-Sud-y
tjuryn perustamisen puolesta niin, että Incon laitokset saatettaisiin '
a^^^^^^^;^^^/ ovat kaikki muutkin laitoksel ja ra-loennukset.
^
l'^, - I Ainoa tae siitä, etlä tämä kysymys saadaan onnelliseen ratkai-lA
' sflun on se, että valitaan Sudburyn ja McKimin kunnallishallintoihin
• nStahdollislmman paljon työväenmiehiä ja -naisia, joita ei voida peloi-
. 't|lla Inco-pöpÖllä. Tässä suhteessa on Ilolla pantava merkille.^että
S 4 'työväenliike on valmistumassa kaikella voimallaan tähän taisteluun.
''•{'•,'' .] ,Mutta yksityisillä kansalaisilla ja veronmaksajiin on myös vas-1,
Li;' tuunalaisuutensa. On ensinnäkin huolehdittava siitä„että kaikkien ve-^ ; • Ruissato arvellaan olevan 14172.000
„ ^ , . . . . . M bushelia eli puolta vähemmän kuin
mmaksajlen -nimet ovat äänestysluettelossa. Toiseksi on ryhdyttavaj.' , yu^e viipden 28.775.000 bushellh sato.
—toimintaan työväen ehdokkaiden tunnetuksitekemlsen — ja-^'* -—_
valitsemisen hyväksi
M0m
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Frank Lafiti Green Pointista; Port
Arthurin lähettyviltä, täyttää 60 vuot­ta
sunntmtaina, marraskuun 14 pnä:
Yhdymme sukulaisten Ja tuttavain
onnentoivotuksiin.
Miksi Nehru nauroi irvistäen
Kpyiriyksiä ja
vastauksia
U8A:n VAALIT
/.'kjrsymS^s: Voisitteko antaa kansanr
omaisen 'Selityksen mistä oli kysymys
Yhdysvaltain - vaaleissa -tämän kuun
alkupäivinä? Milcsi näissä vaaleissa
ei valittu presidenttiä? Ja mlk$l el
m^röskään valittu uutta senaattia? —
Epätietoinen.
Vastaos: Yhdysvaltain kongressi
(parlamentti) käsittää kaksi ihucnet-ta,
nimittäin senaatin (ylähuoneen)
ja edustajahuoneen (alahuoneen).
Edustajahuoneen: Jäsenet valitaan
kahdeksi vuodeksi. Ja kolmas osa se­naatin
Jäsenistä valitaan samaan ai­kaan,
kukin kuuden vuoden ajaksi.
Presidentti valitaan neljäksi vuodeksi,
jonka takia n s . presidenttivaalit on
joka neljäs vuosi jä ns. välivaalit
joka toinen vuosi.
Senaatissa cn 96 jäsentä, kaksi kus­takin
valtiosta, mutta edustajahuo­neeseen
valitaan 435 Jäsentä kunkin
valtion väkiluvun mukaisessa suh­teessa.
Sivumennen sanoen on senaattorien
a edustajahuoneen Jäsenten palkka
12,500 dollaria, vuodessa, jonka lisäksi
he saavat 2^00^ dollaria verovapaata
kulunklrahaa ynnä lukuisia muita
etuisuuksia.
Mitä muut sanovat
ATLANTIN SOTALIITON
VIRALLISET KIELET
JBerllini. — Itäberliinilälnen sano­malehti
Berliner Zeitung kirjoitti per-antain
numerossaani että 'Länsl-'Sak-sassa'
kerrotaan /viimeisimpänä pila-
Uttuha kaskua kielistä, joitä Atlan­tin-
liitossa käytetään: "
Esikunnassa — englantia.
(Rintamalla saksaa.: '
Upseerlmesseissä — ranskaa.
Sotavankeudessa — Venäjää, • •
— STT;tteuter- uutistleto marrask. 6
pnä.
«Teoksenaan'Vanhan mnrfesta^
Jossa yK:n entinen |>i»rthlcffi
Tryffve Lfe Jravailee -mm:toimta^g:
Uuma* IMimn sodan ybtcTdeaaä,/:
Jiän mafailtsee i>hlmennm erätofe
Intomliniarrolsen plUaUpaa|uw|i;/
Bän kertoo nlnattäta yiiltälieenail
taivuttaa Intian silloista Ja ny».:
fcybtäkin ^ piuUDlnlsterlä Meb- >
raa lähettämään hitlalalsi» Joofc.
koi* tototeloan FohJola-KoKaa
• vastaan amialklMlalstenyiiiMllair:?
Kun Nehrn Udtäytyi täst» Jyr- >
bästl,^^ yritti rauhaarakastava .
sihteerlmme pientä • peloiUusma-''
nööveilä: Hänvlhjabl —UukolU^'
taen, että NeavostoUitto Ja Kiliuiii ?
Kansan tasavalta - maodosfavaA^ f
''uhkan'' fcokö Aasian ttnTallisaa-V:
delle — "miten «nrheeUIseni dpi '
) netonta olki koko iidiaaibnaUe;'Jös
Intian äskettäin 'Baavnttamapörv
rlUttinenTapaos joutaisi'nhatokst.':-
sitä rajoitettaisiin . . . tai se me-^i :
netettäisihi^C) — Nehrun suh­tautuminen
tähän hänen maalaa­maansa
kauhukuvaan lienee Lie-'
lie arvoitus vielä tänäkin pälvän& '
Ilmeisesti vilpittömän hämmästy-;^
neenä hän nimittäin omakätisesti^p'
kertoo, että "Nelirn el vastannut
siilien sanallakaan, vaan hymyili V
hiukan Irvistäen."
Asettakaamme nyt suorastaan: raa^
matulllselta kajahtava ; kysymys
"Miksi Nehru nauroi — vieläpä ir­vistäen?
" — ja etsikäämme vastausta
Intiassa nykyisin, vallitsevista i olo­suhteista.
Niihin syventyessä! käy
nimittäin tuotapikaa selväksi, mikä:
on todellinen Intiaa: uhkaava :vaara;
USÄ valmistaa
iermokaasua
Washington.: —' armeijan
tiedonannoissa todetaan, että armeija
on; an tanut «rikolsen suuren huomion
Grkaasun (hermokaasun) valmlStami-
Klle. Tämän kaasun keksi natsien
tiedemies Gerhard Schader viime
maailmansodan aikana.
Kaasun sanotaan olevan väritöntä,
hajutonta Ja mautonta.: Kun ihmi­nen
on hengittänyt sitä hiukan kuolee
hän neljässä minuutissa.
Useat tiedemiehet ovat sitä mieltä,
etta tämä kaasu on tuhoisampaa kuin
atomipommit koska sen vaikutus on
nopea ja salainen.
Ensimmäisen maailmansodan jäl­keen
laativat maailman eri maat so­pimuksen,
mikä kieltää myrkkykaasu­jen
käytön sodassa. Yhdysvallat ei
ole koskaan allekirjoittanut sitä kos­kevaa
Geneven sopimusta.
Canadan velinäsato
1954 on liuonompi
kuin 11 vuoteen
Ottawa. — Canadan tilastollisen toi­miston
viimeisin kuluvan vuoden sa­toarvio
osoittaa Canadan saavan huo­nomman
vehnäsadon kuin 11 vuoteen.
Vehnäruosteen, liiallisen skosteuden.
pakkasten, rakeiden ja tuhohyönteis­ten
sanotaan aiheuttaneen siinä mää­rin
vahinkoa, että tämän vuoden sa­don
arvioidaan olevan ainoastaan
298,913,000 bushella eli puolta vähem­män
kuin kahden edellisen vuoden
runsaat sadot.
Huono sato el Johda kuitenkaan
vehnän puutteeseen sillä Canadassa
oli uuden satovucHden 'alkaessa'^'myy­mättä
kaikkiaan 594 200,<no bushella
edellisljen vuosien vehnää.
Tiedot osoittavat, että myöskin
kauraan, ohraan ja rukiiseen nähden
on odotettavissa entistä huonommat
sadot. Joka Johtaa farmarien tulojen
jä ostokyvyn vähentymiseen, .mlka
taas:vuorostaan johtaa lllke-elämän
laskusuunnan kärjistymiseen.
'Tilastollinen, toimisto arvioi kau-rasadon
312.979.000 bushellksl eli 23
prosenttia vähäisemmäksi kuin viime
vuonna Ja huonoimmaksi sadoksi seit­semään
vuoteen. - •
Ohrasato arvioidaan 1176216.000 bu-sheliksi,
ollen' kolmasosan huonompi
kuin viime vuonna ja vähän huonom­pi
fculn kymmenen vuoden keski­määrä.
i Vehnäsadosta arvellaan olevan 274,-
.773.000 bushella kevätvcdmää ja 24,-
ja miltä ilmansuunnalta se on tulossa.
Samanaikaisesti nimittäin, kun toi-:
saalta Neuvostoliiton ja Kiinan, tol--<
saalta Intian väliset suhteet ilmene­vät
lähes sydämellisenä kanssakäy­misenä,
tunkeutuu amerikkalainen
suurpääoma Intian talouselämään ko­ko
sille ominaisella tehokkuudella • ja
häikäilemätfömyydellä; Hinduismin
ikivanhat jumalat joutuvat askel as-'
keleelta väistymään uuden jumalan;:
US-dollarln tieltä, ja: — kuten' L,
Natärajan teoksessaan ^ ^'Amer|can
Shadow Over Indla" (Amerikan varjo
Intian yllä) toteaa jänkklen "tav
loudelllnen vaikutusvalta peittää''-air'
Ipen jokaisen intialaisen kylänktnv.-cj;
i Intian oman talouselämän nujerca--
mlnen jä sen alistaminen Wall Strfeel
tlh tosiasialliseksi finansslalusmaaksl
Ijäy täysamerlkkalalsella vauhdilla:
Kuten tuimettua,' piti Brlttllälneö
imperiumi nykyisten' Intian ja (Pakis­tanin'
valtioiden aluetta- hallussaatf
: noin 2C0 vuotta ennen^ niiden itssnäis-a
tyrnistä. Tuskinpa • kukaan ^saattaäf
'syyttää" brittiläistä kapitalismia
lilallisesia helläkätlsyydestä siirto­maiden
' rosvoamisessa, mutta tosiasi-l
aksi. jää 'joka tapauksessa- että eng­lantilaiset
pääomasijoitukset ilhtlassa^
kohosivat noiden 'kahden vuosisadan
aikana yhteensä;'vain 319-miljoonaan
puntaan. Vuosina 1947-'1949,sii^ kol­men-
vuoden kuluessa - sijoittivat US
A:n kapitalistit Intiaan pääomia 125
miljoonan punnan arvosta, mikä suo­malaisessa
rahassa vastaa yli 80 mii-"
jardla markkaa . 'Rajhamäärien Ja'
aikamäärien vertailu puhuu puoles­taan,
kun tiedetään lisäksi englanti­laistenkin
harjoittama riisto niin te­hokkaaksi,
että vielä esim; 1920-lu-vuUa
miespuoliset Intialaiset saavut-T'
tivat keskimäärin 22 vuoden .iän.
Vuodesta 1949 lähtien on amerikka­laisten
pääomien Investointi Intiaan
osoittanut Jyrkästi kiihtyvää nousua:
Jo tällä hetkellä voidaan tilanne mää-
;ritellä liioittelematta siten, että Yh-'
dysvaltaln kapltallstiplireillä on "viit­tä
vailla kuristusote: Intian kansalli­sesta
talouselämästä". Intian kah^
desta 'kumi- ja autorengastehtaasta
toinen on: amerikkalainen. Sen köl-r
mesta,:; suuresta öljynjalostamosta
kaksi on amerikkalaisia; <Amerlkkar
laiset ovat Iskeneet kyntensä myös
juuttlteoUiSuuteen, joka on eräs In­tian
tärkeimpiä /tuotannon haaroja.:
Edelleen on amerikkalaisia '-kiinnos­tanut"
Intiassa shellakka, autovarus-teet,
kemikaliot, keinokuidut, mag-,
naanlmalml, radiotoiminta, rohdokset
. . . Rutäioidustl amerikkalaiset.hoi­televat
i^ös suurta osaa Intian pank-'
killikkeestä, Ja koska epämiellyttäviä
sattumia — kuolema mukaanluettuna
— ei voi koskaan arvata edeltäpäin,
ovat amerikkalaiset yhtiöt organisoi­neet
mvös kaikentyyppisen vakuutus-;
toiminnan. :<
Aivan silkkaa hyväntekeväisyyttä,
ei tämä kaikki, ole 'Wall Streetin ta»;
holta luonnollisestikaan ollut. Jopa
Yhdysvaltain liikemaailman omat: tlK
lastot osoittavat, "että 1949;.-Intiaan,;
Pakistaniin. Burmaan -Ja Ceylonille
tehdyt sijoitukset, yhteisarvoltaan va'-.
Jaat 50 miljoonaa dollaria, 'tuottivat-vuosivoittoa
lähes 20 miljoonaa dol':
laria. Tähän lukuun eivät edes sisälr
ly vielä vakuutusyhtiöiden saamat
voitot, jotka on sijoitettu välittömästi
uudelleen Intiaan. Koko voitto ori
sils"puhdasta". maastavletyä: Intian
kansallLstuottoa.
iMutta Yhdistyneiden Kansakuntien
äskettäin suorittama tutkimus antoi
kerrassaan hämmästyttävän tuloksen
— se osoitti nimittäin, että ns. taka-'
pajuiset' maat; Joihin Xntiakin luetaan,
ansaitsivat v. 194^ huomattavasti vä­hemmin
Ybdysvaltolbln ja tDrtttlMl-seen
kansanyhteisön maihin suuntau-tuvasta^^
fennlstaän* kuin — vuonna
19131 Ta^viennlstä Raatavien tulo­jen
väbeneknlsessä el: ole kysymys
mistään pikkusummista: YK :n tilas'^
to arvioi menetyksen vuotuiseksi suu­ruudeksi
2.500—3.000 miljoonaa dol­laria.
I^lty^n^ .^odkkeu^lliset ^luoji-,
zionrik]uiidetltuoWobhottaeii on sel­vää,
että varsin huomattava osuus tä-^
män"stthdannetappioh" kantamisesta
lankeaa juuri Intian osalle. Ja samalla
näyttäytyy, että'tämä uudentyyppisen
' flB^arfli-lmperiaBäni'^ merkitsee sen
• valtaail joutuville'hansoille — olivatpa
nämä sitten Tärillisiä tai valkoisia —':
vieläkin tuHoisäiiipaa: takaiskua^ kuin;
mitä :*'täT«lllnen" imperialismi' on
niille taloudellisessa: suhteessa mer-;
kinnyt. ' '
: Esimerkkejä on: tarjolla riittämiin,
myös -tuontikaupan alalta niitä kai­paaville.
Vuosina '1948^1949 Intia
maksoi sanomalehtipaperierästä. Joka
New Yorkissa maksoi 4.9 dollaria,- ko-konaistall:
dollaria.- Pakkaus- ja
voimapaperista Intia maksoi vastaa­vasti
21 dollaria erältä, hinnan olles­sa
New Yorkissa vain €.7 dollaria.
Edelleen Intia maksoi tavallisesta ti­natusta
rautapeltistä:: 200 dollaria
"sbort-tonnllta"; ktm vahtaava blnta
YhdysvaUolssa oU esim, v, 1947 113
doUatia jä v. 1949 155 dollaria.
Kaikesta tästä huolimatta on sol­mittu
i am^erlkkalals-intialaisia talou-deDlslatsoplmukslä
— Intiassa kuten
kaikkialla muuallakin kapitalistisessa
maailmassa löytyy pääomapiirejä, jot­ka
näennäisestä "kansallismielisyy­destään'^
huolimatta ovat valmiina
msfymään oman; maansa vieraiden
pääomien rosvottayaltsi saaden vasta­lahjaksi"
asemiani ja •turvallisuutta",
JJämä intialaiset ikäpltalistlpilrityat-taavat
puolustuksekseen^ siihen: ulko-^
maiseen teknilliseen:'apuun, jota Neu­vostoliitto
olemassaolonsa .alkuvuosi­na
pyysi ja sai lännestä' sekäisiiihen
teknilliseen apuunir jota Kiinan Ka^n-santasavalta
on nyt vuorostaan pyy­tänyt
Ja saanut Neuvostoliitolta: Meil­lä
on edessämme sama • tilanne, selit­tävät
sopimuksiaan Intian teollisuu-denharjoittajat
Ja suurliikemiehet.::
::Niinkö,, ihmettelee ' Lv, -Nataxajan
teoksessaan? Eikö se neuvostoliitto-lais-
kilnalainen' sopimus. Joka alle­kirjoitettiin
helpuk; 14 pnä v. 1950.
sisältänyt mm:,',-että Kiina sai 300
miljoonan doilarilainan. ilman poliit­tisia
ehtoja? v Että molemmat maat
toimittivat toisilieen koneistoja ja
teknillisiä varusteita mahdollisuuk­siensa
niukaan?> Ettei lainan antaja
Neu^vostoliltto — harjoita piinklän-lalsta
'ylivalvontaa" lainan käytö^^
suhteen?. Etta lainan atVo^ tuhottiin
kultaan' J& etiä Kimän? ci; niinoUep
tarvinnut oUä huolissaan eri valuut'r
tojen mahdollisista kursslvaiiUelulsta?
Että lainan korko xnäärättUn vain
yhdeksi prosentiksi? Ja että — myö­hemmin
perustetuissa ölj-yr, metalli-ja
siviilUentclilkenteen aloUla toimi­vissa
sekayhtlöi5Sära'hotus, johto Ja
voitot Jaetöin;:-puoIiksls^
ten kesken? - Sekä että' näliiä neu-vostomttölais-
kilnalaisilla yhtiöillä el
ole mitään etupikeiiksJa,; vaan ne toi­mivat
KiinanhalUtuksep lakien Ja ve-rotusmääräysti|
n:'täydellisessä alai-
'suudessa?i*':Ei, toteaa kirjoittajamme,
näitä ' Inäa^atSramerlkkalaisia . sopi­muksia
el käy :ainoaltaka an kohdalta
vertaaminenjiniihin sopimuksiin, joi-
Jhin perust^uvNeuvostoliitontja Kiinan
yhteistyö. '
Ehkäpä; olemmekin jo saaneet vas­tauksen;
asettamaamme kysymykseen,
miksi Nehru ^hymyili'Lien yrittäessä
varoittaa'-häntä pohjoisesta käsin uh­kaavasta
fvaarasta" Ja pyytaessSi^.n
häntä lähettämään intialaisia jouk­koja
taistelemaan - amerikkalaisten
orinnaUa toista aasialaista kansaa vas­taan;
- Hymyili kuten: muistamme
"hiukan irvistäen" . . .
S I T Ä
£HKA HYVINKIN' TABFEELUSTA
KansaixiväJlsen poliisin <In
23. koniereniclssa, uoka p&lettlln äs­kettäin
Bootnassa.' tehtiin ehdotus.
Jonka mukaan. : liil^elcntokoneiden.
kapteeneille tulisi antaa 'samat oi­keudet
kuin alusten. kapteeneilla on.
Jos .kan5ain'välisen poliisijärjestön
ehdotus hyväksytään, merkitase .se,
että lentokapteenit - merellä. toimivien
virka,veljiensä tavoin-saisivat oikeu-
.eJen tarpeen vaatiessa vangita; vihkiä
'^a haudata matkustajia!^
.: Kongressini belgialainen : puheen-
Johtaija Jlorent kertoi ehdotuksen nyt
joutuvan YK:n hyväksyttäväksi.
KpngreqUiiL osallistui 113 valtuutettua
erimäiste." ' '
Murhenäytelmä Byrdinin perheessä
140,000 bushella syysvehnää
Liiallinen kosteus ei-ole JOhtan^t
ainoastaan sadon vähentymlsee{i yaan
on myöskhi vaikeuttanut <töid(^«uqf;
rittamista tulevaa satoa varten. Loin
kak. 15 pnä oli näistä töistä TOorit^
tuna ainoastaan noin kolmasosa.
Kreivi •3yrdlnin: sisustetusta huoi-neistösta
kuului sairaalloinen tuskan-parahdus.
' ' ,
Kauhusta laajentunehi, silmin, tart­tuen
toisella kädellä - päähänsä kreivi
Jähmettyi paikoilleen ja <hänen katr
seensa-TT, mielipuolinen katse — nau­liintui,
tplsen kerran avatun muotileh­den
sivulle.
— El epä^ystäkään, virkkoi hän on?
tosti. — kyllä se on niin.
Päästäen'.;suustaan kirouksen krei­vi
iryntäsi lehti kädeo^ä vaimonsa pu­kuhuoneeseen.
, ,
• Kreivitär' 'Byrdin. upealinjäinen
Icaunotar^ lepäili sohvalla ja luki kel-takaritata
ranskalaista romaania. •
äänen'korkea rintansa nousi'Ja las-kl
ktiitt-'meren maininkii:-täyteläiset
' välkolsfet' käsivarret .'kilpailivat- 'hem-peydeäsäUn
« äamunuturi -ilmavan; 'ker
veän -kankaan:;kanssa • jä hänen var-talonst^-
vlrtavilväi^uus! OIIEA 'pannut
pahimmankin haisvlha'aJan pään pyö-:
rälle.''
SeifainM*oii kreivitär'Byrdin. '
Krjfiifiii^i^täSl tiyolisiiäänä-vaimorti
' sä huoneeseen.' • ' • ' - •
— Katsokaa^—'huusi kreivi välit-
Aavalla äriäeöä" '(he muistivat' teiti-teliä*
töäiään ollessaan kahden kes-^
lienkfiiY--^'kätsok&a*tUtä!" '
'*~iyIltä'on tapahtunut? — kreivitär
KOl>ottautui huolestuneena. :— Jokin
'hirVit'tävä ohnettommisko?
•f Ei tätä ainakaan voi sanoa mik:-
sikääÄ onneksi!—-huomautti kreivi
katkerasti.
ISrelvltär otti lehden "ja luki vir­heettömällä
ranskankielellään uuti­sen.
Jota krelyi oli hänelle osoittanut:
'"Alkavan . sesongin vallitsevana
'muotina ttilee olemaan laihuus. Täy­teläiset
naisvartalot, joita niin ihail­tiin;
viime sesongin aikana, on epäi­lemättä
voitettu kanta . . ."
l Tämä axikafan julma isku sai krei­vittären
painamaan pääns^i pitkäksi
aikaa alas.
^ 'Hänen samea katseensa pysähtyi
'punanahkaislln tohveMhin,.jotka suo­jasivat
hänen kauniita jalkojaan. sUr-tyl-
sitten polviin, leveisiin lanteisiin,
ja Jähmettyi vihdoin korkeaan .po-
.veen.
Ja vsairaalolnen - tuskanparahdus
ptirkautul myöskin kreivittären huur
lilta. >^ .Kuin; myrskyn Icaatamana hän
helttäytylrkreivta Jalkoihin Ja syleili
^änen-lJolvi&an.riHetkl oli-niin kau­hea,
että^heslnuttelivat toisiaan huo^
maamatta sitä Itsekään.
.i,_kiAnnatko minulle anteeksi - rak­kaani?-'
Enhän minä ole syypää. Oi,
älä hylkää minua!
• Kulmat rypyssä' kreivi katseli jo­honkin
nurkkaan.
—Oi, älä katso tuolla tavoin! —
valitti kreivitär.:— Jos tahdot, me
voimme jättää • seurapiirin. (Men­käämme
minne tahansa, minä seu­raan
sinua.
: — Ha-ha-iha! — nauroi kreivi kol-kosti..
: ^ "Minne tahansa." Mutta
myös muoti tunkeutuu mihin tahansa^
Emme löytäisi mistään paikkaa, jossa
meitä ei katseltaisi ivallisesti ja myr-kyllitestl.
Meidän täytyisi kantaa elä­mämme
raskasta taakkaa kaikkien
halveksimina. Hyvä luoja, miten
kauheata se olisi.
— Mutta kuulehan, kreivitär virk­koi
arasti. — Ehkäpä tästä selviää...
. ' —/ Selviää? — krplvi naurahti ilk-kuv35ti.'
r- Sano; eikö.meidän.kotim-
;me ole tähän asti cllut seurapilrimaa-ilman:.
johtavia koti päaKaupungissa,
sano!.
!* — lOn kyllä, huokasi kreivitär.
No mitä sinä luulet Ihmisten sa­novan,-
jos -mina näytän heille rou­van.
, joka Jo heti sesongin alussa on
ppisHa -muodista?-, Poissa .muodista:
kuin hattu jonkin kaupunkipahasen
poliisin anopin päässä? Miten te itse
suhtaudutte asiaan kreivitär?
-i — Oi, älä halveksiminua, nyyhkytti
kreivitär. '—Minä. yritän minä
yritän tehdä karkikeni laihduttaakseni
Itseni . ..
Kreivi -nousi; äänettömänä, suuteli
kylmästi vaimoaan otsalle ja poistui
pukuhuoneesta. -
Kauneussalongin johtajatar otti
kreivi Byrdlmri vastaan iloisesti,: mut­ta
'hämmentyi heti nähtyään kreivin
synkät huolestuneet kasitot.
Kreivi otti taskustaan aikakausleh­den,
näytti johtajattarelle kohtalok­kaan
uutisen ja ristien kätensä virk­koi
-valittavalla äänellä:
— Meidän kaikki toivomme on nyt
teissä. : Auttakaa meitä!
Selailtua&n ensin alansa^ kymmeniä
kirjoja johtajatar sanoi päättävästi:
— On vain yksi keino: teidän puo­lisonne
täytyy laihduttaa Itsensä..
• — Mutta millä tavoin? Sanokaa,
millä tavoin?
— Liikunta Ja- oletti ovat välttä­mättömät,
mutta sen lisäksi teidän
täytyy tuottaa hänelle mahdollisim­man
uiein .mielipahaa. Mielipaha
laihduttaa nopeimmin. :
— Hyvä on, virkkoi kreivi marttyy­rin
iime kasvoillaan. — Teen neuvon­ne
mukaan. Minä rakastan häntä,
mutta noudatan neuvoanne.
Poikettuaan samana päivänä vai­monsa
luo kreivi istuutui sohvan lai­dalle
ja alotti, vailla mitaaii mucdol-lisuuksia:
-r- Siirryppä Vahän. Makaat siinä
leveänä kuin lehmä. -
— KreiVi, — vastasi vaimo hämf.
mästyen.—Kuinka te jTuhutte? :
— Olen ollut JO neljäkymmentä
•vuotta kreivi, murahti herra yrmeästi
— mutta; en vieläkään käsitä, mitä
varten ihmiset lojuvat kaiket päivät
sohvalla ja kuluttavat aikaansa luke­malla
typeriä romaaneja.
Kreivitär alkoi vaimeasti itkeä.
— Älä tillittele siinä! Sinun on
ruvettava töihin, eukkoseni, hankki­maan
elatuksesi ja jätettävä tuo lais­ka
rOikjtuminen kaulassani; ;
— Kreivi, mitä te; oikein puhutte!
Teillä on kolme?ataatuhatta ruplaa
vuosituloja . . . mita syytä minun oli-^
sr ryhtyä työhön?
— Mitä syytä! Sen' takia, että
sinä olet typerä hanhi? Siina kalkki.
— Kreivi» " '
• — Äia'\olIaa! Kun otan ja mot­taan
'Sinua - kuonoon, n.in kyllä" lak-
^at!
Kreivi nousi, risti käsivartensa rm-nalle
ja sanoi:
T^IlmOitan tässä ohimennen, että
olen . hankkinut ' itselleni rakastajat"
taren ... Niin että älä kuvittele it­sestäsi
liikoja .:. Hän on solakka
kuin korsi ja notkea kuin köysi.
— Kreivi!
— Mitä sina siinä hoet kuin papu-kalja:
kreivi, kreivi! Aion tässä ru­veta
juomaan ja viettämään kaikk
illat :ierh-'3'tv. R-upean pelaamaan.
Pehvoitoilla datan äpalapseni. Niitä
minulla onkin kahdeksan ^ jokai­nen
huutaa' suu ammollaan leif-ää
Älä tillittele,: kuuletko. Väi täytyykö
minun vetää sinua tukasta, senkin
ilkeä akka!
Kreivi kirosi rumasti Ja' poistui kii­reesti
vaimonsa pukuhuoneesta.
Tultuaan työhuoneeseensa hän kut--
sui luokseen koko palveluskunnan ja
antoi tarkat ohjeet: millä tavoin krei­vitärtä
on kohdeltava ja puhuteltava
Kalpea, hiljakseen laihtuva kreivi­tär
harl:aili äänettömänä^ kuin varjc
avarassa huoneistossa; Hän katseli
arasti miehensä huoneen oveen, mutta
el rohjennut astua sisään. * :
Tapasi Grigori-palvelijan.: joka
pyyhki pölyä kulia tuista huonekaluis­ta.
— Grigori, onko kreivi huoneessaan?
— Piru tietäköön, vastasi Grigori
sylkäisten matolle. — Olenko minä
hänenvartijansa, vai mitä?
, ::-^ Grigori sinä olet juc(vu'isi£sa.
: - T Jos olen,niin en ole sinun ra­hoillasi
juonut! Löytyikin mokoma :
knääklEä! > Ja vielä - rupeaa minua
moittimaan!
— Uäi;an'st6pan! Dorofei! Viekää
pois Grigori, hän on humalassa.
—" Oletko tullut hulluksi, ammä! —
sanoi opettavaisesti - sisään astunut
vanha hovimestari A Uijani" jolla oli.
harmaa poskiparta;-— Huudatte tääl­lä
vain suotta. : Etkö näe. toinen te­kee
työtä, mutta te hiiiritsette; Men­kää
huoneeseenne hyvän sään aikana.
Suunniltaan suuttumuksesta, silmät
välähdellen kreivitär ryntäsi miehen­sä
luo, joka kirjoitteli parhaillaan kir­jeitä.
— Mitä nyt — karjaisi kreivi pais­katen
vaimoaan, raskaalla paperipai-nimella.
— Tiehesi, täältä! Kaiken­laiset
ne tulevatkin häiritsemään mi­nua!
Mene. mene, mokomakin noita-ammä.
Vaimon poistuttua nyyhkyttaep
kreivi, jatkoi kirjeitten k.rjoittainista
tuskallisesti huokaisten.'
Hän kirjoitti:
'•Kunnioitettava vapaaherratar!
Ikäväik5eni:'minmi on pakko Teille il­moittaa,
että kotimme ovet eivat enää
avaudu teille. Kaiken. tapahtuneen .
Jälkeen (en rupea 'tarkemmin selittä- ;
mään) osallistumisenne illanviettoi­himme
merkitsisi loukkauatakotiam- :
me kohtaan. Kreivi Byrdin." .
"Ruhtinatar. > Toivon Teidän itsen-f
ne: käsittävän,lettJelrteidan ole enää-sopivaa
verallla luonamme. Miksi ei?.
En rupea selittämään, : jotten louk­kaisi.
Teitä vielä enemmän. Krem
Byrdin."
••;— Molemmat he ovat enttam miel­lyttäviä
naisia. — kuiskasi kreivi su-rumielisestii—
Molemmat, mm ruh­tinatar
'ikum vapaaherratar. Mutta
mitäpä tehdä, kun he painavat kol­mekymmentä
kiloa enemmän : kuin
muoti sallii."
• Muttar kreivitär laihtui nopeasti. :
Kreivi Byrdin katseli häneen jo hy­väksyvän,
lempeästi ja taputtipa ker­ran
luisevaa olkapaatäkirf. .
— Armas luurankosem.iiiUiskasihan
hellästi.'
• * - •
Tukahtunut epäinhunillmen tus-kanparahdus
kuului kreivin tyohuo- :
neesta. •-. •
/Kauhusta jähmettynein silmin krei­vi
tuijotti muotilehden uusunman nu^.,
meron kohtalokkaisiin riveihin: ,
'•Miten-n<q)eastl kaikkivaltias muo­ti
vaihtiiukaan meidän aikanamme.
Vain kolme kuukautta s:tten tledoi-timme.
että laihuus tulee olemaan
muotina.'mutta miten kävikään? Ai­noastaan
kolme kuukautta tuo muoti
on kestänyt väistyen voitettuna ni-bensiläisen
naisen tieltä, jolla on le­veät
lanteet, pyöreät olkapäät ja täy­teläiset
käsivarret. Tama sesonki
kuuluu lihaville naisille."
— Kaikki on murskana! — voivot­teli
lö-eisi. — Lähet:n vierailukiellon
rubensilaiselle vapaaherrattarelle ja
tizianilaiselle ruhtinattarelle, mutta
nyt he olisivat kotini kaunistus. Laih­dutin
vaimoni upean vartalon luu­rangoksi
Asia ei ole enaa mU-lään
ikörjattavissa. Sesongin alkuun
ci ole enää kahta viiVioaiaan .••
(Jatkuu ?. sivulla)
nginisien^^
V Viime,;pe£jantaiista muodostui sanan
täyd&isa£,ipfrki^ksessä tämän seudun
pöry%rillikteg, kaupunginisien häpeä-p^
erjantft^^oka tiillaän kauan muista­maan
'tfipi»btumana, jQka ei saa uu­siintua
ai
. Me^^^^^^
pnlaHaqt-:: k n n naOislaatafcnnnan
:jpQi6een]o]ita Jan r Lonle • Cmmnln-
>, ji^'''jölitamaa knidostelntflaisnnt-
' is.'' tadsä Sadbnryn luapangln
• kai^
! yaltnn^ehet' joutnivat Jolkisestl
nadrtan Ja Ää^isyn alaisiksL
Koettakaamme kuvitella siellä val­linnutta
tilannetta.'
; Eiislnnäkin on muistettava, että tä-xnän^
tapalnen kuulustelutilaisuus on
J£ydeIIlsestl verrattavissa olkeuskuu-iustduun',;
minkä perusteel|a suprite-taan'
valkean 'kysymyksen: lopullinen
tatkalsil^; Se on slls^vakava, ja"arvör
vaftaanen'tllälsiius:*'''*'- ' ' '
^ ^ U t t a j n i ^ 5)Uyat kaupv,ngin».sRm-.
me valmistuneet tätä vakavaa hetkeä
varten?
He olivat vuonna 1951 tehneet esi­tyksen,
että Mc^im" yhdistettäisiin
Copper Cliffia' ja iProodia lukuim-ottamatta
Sudbmyyn. Mutta havait­tuaan,
että valitsijain keskuudessa oli
tähän csiltykseen.tyytymättöipyyttä.
ja samalla sen; että Inco vastustaa
kaikenlaisia yhdistämisajatuksla mit­kä
saattavat Joskus Johtaa siihen, että
Incokin joutuu'maksamaan kunnallis­veroa
meidän porvariUi5et kaupungin­isämme,
perääntyivät hyvässä epäjär­jestyksessä.
, /Totta on, että muutama kuukausi
sitten he: esittivät muodollisen pyyn­nön,;
että • Ontarion kunnallislauta­kunta
suorittaisi uuden julkisen kuu-histelun
tästä yhdistämisasiasta. Mut­ta
Juuri viikkoa ennen tämän: kuu­lustelun
pitoja,;- porvarilliset kaupun­ginisämme
menivät puuhun Ja päätti-^
väti^ytäiie eivät enää haluakaan tätä
ytidistämistä.. Ja vaikka työväenedus-taJatrVMjtiyTit;
rykoUIvat ja pyysivät,
että kuulustelussa: esitettäisUn vaati­mus
koko McKimin Sudburyyn yhdis­tämisestä,
mukaanlukien siihen Cop­per
Cliff ja Frood Mine, niin meidän
porvarilliset kaupunginisämme hylkä­sivät
tämän ehdotuksen ja selittivät
tekopyhästi, että mitään tällaisia vaä-tiinuksia
ei tarvita, sillä asia on Onta­rion
kunnallislautakunnan hyvissä kä­sissä
ja se kyllä tekee parhaanmah­dollisen
.ratkaisun. ^
Työväenedustajain lisäksii kaupuh-:
gin latooplllinen neuvonantaja mr.
Kelly ja kaupunginjohtaja P. Murphy
esittivät miltei ^tkien • pyyntöjä, että
kaupunginvaltuusto antaisi heille sel­vän
ohjeen siitä minkälaisen karihan
he esittävät kaiupungin puolesta tässä
kuulustelussa —• mutta' heidänkiri
anomuksensa hyljättiin, sillä eihän
Incoa pelkäävät porvarilliset kaupun­ginisät
halua mitään sellaista. Mr.
KeUylle ja MurphyUe sänOttlini että
esittäkää te vain tositietoja vallitse­vasta
tilanteesta ja antakaa kuiinal-lislautakunnah
tehdä oman ratkai­sunsa.
'
Niin sitten mnodostni ennen - ::
franliuiiattonian traagikoomfliinen <
tilanne. Sudburyn kaapnnginpno-^'
lesta ei .pnhnnnt pormestari ei](ä
yksikään ^jbllttn ednstoija. va^,;;
lakJmies KeHy Ja kanptmginjdb-v^
taja Bfiurpliy^ Ja heidäpl^ kä­tensä
oU Utilcasfl sldottn vain U-^^^^
lastotietojen selVtäinlseen.
Myöntää täytyy, että heidän tilan­teensa
oli.äärettömän kiitfaUinen -
mutta miltei sääliksi kävi heidän vält­televät
ja kurjat vastauksensa, joiden
johdosta" he Joutuivat suuren yleisön
edessä naurunalaisiksi, i .
•Heidän häpeänsäoU kuitenkin kau-punghilsien
häpeä. sQlä juuri kaupun­ginisät
jättivät vastuuvelvolLsuutoisa
täyttämättä^ ja joutuivat näinmuodoto
pilkan ja Mpeän kohteeksi. He syyl­listyvät
ensikädessä kaupungin etujen
valvomisen räikeään lalminlyöntim ja
lisäksi siihen, että saivat koko-Suo-buryn
kaupungin häpeäpaaluun.
Yrittäessään nyt'pelastua tästä na-peästään,^
kaupunginisämme ovat nyt
kiirehtineet selittämään, että näin on
kälkkeikparas. Tosiasia kuitenkin^
että he panivat kaupungimme byra"
nimen naurunalaiseksi - Ja Joutff^' ;
sUtä aikanaan vastaamaan vau»
^°On Jälleen osoittautunut, että ^ '
varlpoUtllkot ovat sekä huonoja aao»
den valvojia'että myös niin arte^
isoisten iMdvelijoita, että saa^^*^*^
kä itsensä että koko kaupungm
Ssestl naurun alaisuuteen. ^
"Häpeäperjantai" on ""^«»^"1 •
tuksena .siltä, että niin S u d b m y n r
tfeKinähihx k u n n a l l i s h a l U ^,
t i i ^ ^ ^ J u t t a v e r t i - l l s ä ä t y f i ^ *
edustajia, Jqlta' ei Inco voi p e l « ^
kuten on vUmeii^uluneen vuode»
kana saatq todeta..- Känsakpnra-
«im i i