1961-12-21-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivv"l[ Torstaina, jouluk. 6l p'. — Thursday; Dee. 2l,'iMi (UbfeBTT); — Inaeptndettt lAbor Prgfto' of Pinnisti Caiudiaiis. Es-r «l^ifbed NoY. 6. 1917. Authorised (Ut; «econd clais mail lv cbe Post ;ifi$e Oepiartment, 0(tawai Pub- <«he<l t^rice «reeUy: tuesdayB, fhiusöaya 'tuad Saturdays Itqr V&l(>&ii$ PubUstilng Ck>mpa)iy Ud.. »tioo-lia K^nTst, Sudbni^. Ont. C a i ^ t«lt:ptK>ni»^ Bua. Office OS. 4^4264; ' Sdltpriäl Office 08. 4-4265. Manasit E.:$9k!a.BdilorW. Eklund. Mailing 4ddi:e$s: Box 69. Sudbury, Ontario. Ady^rUslng-rates upon applicatioii. Translation free of charge. , ' TILAUSHINNAT: C&nadassa: 1 r)c. 8.00 6 U(. 4.25 ' 3 kk. 2.50 Thdystalloiss*: 1 Tk. 9.00 6 kk. 4.80 ^UQAMissai: ^ l vk. 9.9Q 6 kk- B.2S Pitääko in^erJaHsmia p^lustäa? Täkäläiset ^änomalehdety radiokontpmenta tikoitsijat/ seuraten orjamäisestvimperkl^^^^^ ennenkaikkea Brita,imian ja YhdysWtairt'johtoay ovat päivinä ahkeroiiieet' kaikella voimalla imperialistisen riiston ja sorron jatkamisen puolesta". . ' ' : Luonnollisestikaan ei. sanota' suoraan; että tarkoitus on puolustaa NATO-liiton yhtä k:aikkein pahinta siirtomaiden, sortajamaatä Portugalia. Päinvastoin on jouduttu myöntää, mään, kuten menetteli esin^erkiksi Toronto Daily. Stat, että Portugalin siirtomaakomennossa ; ei olfj mitään puolustettavaa. • Mntta Porjug^lin kurjaa silrtoraaakomentoa^ riensi muitten mukana Star-lehtikin puolustamaan Jieittämällä tulta ja tulikiveä Intiaa vastaan. - • Meille selitettiin alkuvijkoUa silmää räpäyttämättä että suuri Intia on hyökännyt "|ii?nen" Goa,o Mijappuun. Tällainen väitös— mitä tahansa kauneusvirheitä Intian esiintymisestä löydettäneekin on kokonaan valheellinen ja tuulesta temmattu, sillä Intian tarkoituksena ei ollut; hyökätä "pienen" Goan kimppuun, Vaan aj^as^^ laiset siirtoma4v6udit pois ja", vetää "emämaan yhteyteen Goa, min^ Portugal on yäkivoirnin Inti^ilt^ ryöstänyt. Tapahtumien kulku on myös ^osoittanut, että Intian hallitus oii oikeassa ja sen aiArostelijat hakoteillä. Goan asukkaat eivät yrittäneetkään nousta vastarintaan "hyökkääjiä" vastaan; vaan asettuivat ilmeisesti intiglaisjoukkojen puolelle portugalilaisia siirtomaa vouteja vastaan. Yiain tämä selittää sen, m.iksi Portugalin vastarinta romahti täydellisesti 36 tunnin kuluttua siitä jolloin intialaiset joukot lähtivät Goaa vapauttamaan. AP:n maanantaisessa, uutistiedossa todettiin tä-m^ seikka selittämällä mm. sevura^vaa: . .Vastarinta (Portugalin suo^elusalueella) oli paikallista, miltei olematonta joiHakinalueilla . . . PortUgatF julisti, että sen ylivoimaa vastassa olleet joukot taistelivat urheasti ja aiheuttivat intialaisille joukoille suuria menetyksiä San Quelin ja Xarvonan kaiippaloissa Goassa. '_^oassa portugalilainen kenraalikuvernööri Manuel Vas-salo Silva sanoi Nova Goassa virastonsa parvekkeelta pitämässään puheessa: *Me tulemme taistelemaan loppuun saakka...*' ; Portugalilaisten viranomaiste^i suurista puheista huolimatta on ilmeistä, että he eivät saaneet tukea ja kannatusta lainkaan Goan asukkailta. Tosiasiassa näyttää siltä, että Goassa 'olleet 10,000^12,000 portugalilaista sotilastakin välttivät taistelua imperiali§tisep'ni5tohjal^misen^^^^h^ » * * r .Meille sanotaan tekopyhästi, että Intian olisi pitänyt odottaa rauhallisesti sitä, että Portugali olisi luopunut riistor vallastaan Goassa. Mutta .kun Portugali on pitänyt ko. alueita'ja kansanjoukkoja orjuudessa jö takapajuisuudessa jo 451 vuotta^ niin eikö se ole riittävän,pitkä odotusaika? : Sitä paitsi on muistettava; että YK:n yleiskokous hyväksyi jo vuosi sitten päätöslauselman .siirtomääkansojen vapauttamisen tärkeydestä ja'tJ^peellisiiudestaj mutta PortUv. gaU ei ole osoittanut pienintäkään merkldä siitä, että se aikoo toimia tämän päätöslauselman toteyttamiseksi^ Goassa. Päinvastoin on jatkuvasti «aatu 'tietojHi että Pqjtugali on lujittanut imperialistista komentoaaii niin Goassa kuin .Angolassakin ylläpitäen kerrassaan tuomittavaa terrorikönientoa yli- \'altansa säilyttämiseksi. Me olisimme tietysti halunneet nähdä, että Portugali olisi luopunut vapaaehtoisesti 451: vuotta sitten suorittamastaan Goan rosvQiUcsesta, Me toivoisimme, että; Portugali ottaisi opikseen Goan tapahtumistavja vapauttaisi viivyttelemättä 'Angolan. i Mutta joka tuulta kylvää, hän myrskyä niittää ja silr-tomaavoudit, jotka kieltäyät orjuuttamiltaan kansanjoukoilta kaikki alkeellisemmatkin oikeudet, ovat todella kylväneet jo niin paljon tuulta, että myrsky puhaltaa heidät riistoalueil-taan, yhdeltä toisen jälkeen, pois, elleivät he halua ymmärtää heinällä jo olevaa kirjoitusta. Siirtomääkomento on kerta kaikkiaan tuomittu häviämään, ja mitä pikemmin siitä päästään^ sen parempi se on koko ihmiskunnalle. Kysymys ei ole joistakin mahdollisista;'kauneusvirheiltä, vaan siitä, haluammeko me kansakuntana puolustaa siirtomaaorjuudessa olevien kansojen vapautumista vai haluan^meko avoimesti tai kierrellen puolustaa kurjaa siirtomaakomentoa. Kysymys Goassa oli siirtomaakomennon lopettamisesta. Kovalla propagai^dalla voidaan Ganadassa ja Yhdysvalloissa ehkä harhauttaa väliäksi aikaa osa kansakunnasta tässäkin asiassa mutta epempist^q ih^nislcunnasta saa alusta pitäen tietoonsa,'mikä on totuus Goas^akin — ja tätä totuutta ei voida pitkää aikaa salata täälläkään. Eichmsmnm tuomio Ennätyksellisen pitkjih'' ja yHsUyiskohtai^n^ oikeudenkäynnin jälkeen^tqomittiin Jeruisalemissa saksalainen SS-eversti Adolf Eichmänn •ioioleniaan, miljoonien juutalaisten murhaamiseen osaliistimUsestaiKv^qlernan^^ ole syytä kenenkään iloita "--^ eikä ainakaan me.i^an lehtemme Vapaus sitä tee —mutta kukaan ei !v^öiJde tuomion oikeudenmukaisuutta tässä tapauksessa- Mikään pienempi rangaistus ei olisi ilmeisiöstik^än ^tyydyttänyt tässä tapauksessa sen paremmin Israelin kansaa kuin maitakaan juutalais^. , ' Vaikka syytetyn paikalla pii'"vain" yksilö, niin tosiasia kuitenkin on, että tämä kuolemantuomio annettiin juutalaisvainojen harjoittajille yleensä |ä;eriltoisesti niisä rikoksissa hekumoineelle fasismille." Eichmannin kuolemantuomio oli samalla varoitus niille rotusyrjinnän liarj<)ittajille, jotka koh-teleyat vieläkin joko juutalaisia tai miiita rpdullisia ryhmiä loukkaavasti ja vahingoittavasti. • 'Eräs seikka aiheutti tuoinion langettamiserj yhteydessä kmtenkin melkoista ihmetystä. Eichmannin l^errotaäh olleen tuomion kuultuaan täysin räuhaliinen. Ifarl^innalUrlen suur-murhaaja voi tietenkin olla kylrpä ja väiinpitämätön omastakin elämästään. Mutta kun hänen kiihkeä puolustusasian- Varustelu ja varustelumenot ovat USA:ssa muodostuneet valtioksi valtiossa. Niitä el enSä kukaan tunnu hallitsevan, ne paisuvat paisumiltaan ja:tava]linfn amenKkgJlainen on jo.pitluin aikaa sitten menettänyt kaiken käsityksensä Inkojen täh^t|e^V llsestä snnruudestaA Tämän tot^i mm. Anton Zisclika hiljattain suomeksikin ilmestyneessä kirjassaan "Sota vai rauha". Ja hit-.; jattain julkaisi tunnettu ameri^alainen aikakausilehti '^he Nation" Fred J. Cookin kiijoittaman 63-sivui8en artikkelin samasta asiasta. Se osoittaa hätkähdyttävällä tavalla, miten USÄ:sta on tullut sotilasvaltio. juggemant, sotavänkkuri, jota niaa ei enää ohjaa vaan joka ohjaa maata. Laajan artikkelinsa aluksi Fred J. Cook palauttaa mieleen presidentti Dvright D.. Eisenhowerin 17, 1. 1961 pitämän perinteellisen ero-jaispuheen, jossa, hän esitti aluksi tavanomaisia fraasejaan, mutta siirtyi puheensa lopulla äkkiä aivan odottamattomaan, aiheeseen, Amerikan demokratiaa, hän lausui, uhkaa uusi, valtava ja salakavala voima. Se on "militaristis-teollinen yhteenliittymä", jonka palveluksessa on miljoonia ihmisiä, joka käyttää miljardien dollarien valtaa, ja kehittää valtapiiriä, jotka "tunnetaan jokaisessa kaupungissa jokaisessa valtion talossa, liittohallituksen jokaisessa toimistossa". Pelkästään Eisenhowerin kahdeksan vuotta kestäneen hallinnon aikana — kertoo Fred J. Cook — käytettiin USA:ssa 350,000 miljardin dollaria sotilaallisiin tarkoituksiin. Ja kun vuoden 1962 budjettiesitys kohoaa 80,900 milj. dollariin niin 39 % eli yli puolet siitä käytetään sotilasmenoihin. ' Tämä miljardien vesiputous antaa Pentagonin (USAn puolustusministeriön) käsiin taloudellisen vallan, joka u-lottuu koko kansan jokaiseen nurkkaan ja kulmaan". Cook sanoo ja -jatkaa: "Sotilaalliset varat ovat kolme kertaa suuremmat kuin United States Steelin, American Telephone and Telegraphini Metropolitan Life . Insurancen, General Motorsin ja Standard 011 of New Jerseyn yhteensä. Puolustusvoimien palkallinen henkilökunta on kolme kertaa suurempi kuin kaikkien näiden suuryhtymien yhteensä, joiden vaikutus maan asioihin on niin useasti huolestuttanut tarkkailijoita^ Nämä kaksi- valtavaa voimatekijää — sotilasmenot ja Big Business (suurai^ääri 1~) liittyvät kiertämättömäksi : mielipiteiden puntaroinniksi, joka koskee miljardien doUäiiensopiinuksia, loissa yksi osapuoli esiintyy tilaaja* . na ja toinen tilauksen täyttäjänä.: Budjettivuonna 1961 käytettiin sotilasmäärärahoista noin 31.000 milj. dollaria näihin tilauksiin." HUIPPUYHYTYMIEN PAP^AATI Ja edelleen Cookin mukaan: "Sata huippuyhtymää leikkaa kolme neljännestä tästä valtavasta piirakasta kymmenen suurimman saadessa 7.600 milj. dollaria. Kolme yhtymää saa yli 1,000 milj. dol^ laria kukin. • General Dynamics 1,260 milj. dollaria sekä Lockheed ja Beeing (lentokonetehtaita) kumpikin hieman yli 1.000 milj. dollaria. Kaksi muuta, General Elect-rics ja North American Aviation saavat kumpikin yli ,900 milj. dollaria." Tilauksia suorittavat viranomaiset neuvottelevat kaupoista' huip-puyhtymien suppeassa 'piirissä ja 86,4 % koko jättiläismäisestä 21.000 miljoonan dollarin summasta meni tilauksiin, joiden rinnalla ei ollut kilpailevaa tarjousta. Tämä on puolestaan johtanut siihen, että jatkuvasti esiintyy vahvoja epäilyjä tietystä suosikkijärjestelmästä. Tähän mennessä mitään päteviä todisteita tästä ei ole kyetty esittää mään, mutta merkit ovat oireelliset. ajajansakin, Robert Servatius, ylisti tuomion jälkeen Jerusalemin oikeudenkäyntiä ja sanoi uskovansa että Eichmann Vei olisi saanut sen oikeamielisemr-pää oikeuskuulustelua Saksassakaan", niin se sai monen huomioitsijan kulmakarvat kohoamaan hämmästyksestä. Tämä syytetyn rauhallisuus ja hänen asianajajansa "tyytyväisyys" palautti pakosta mieleen Eichmannin oikeuskuulustelua fedeltäneet tapahtumat, joiden perusteella monet huomioitsijat niin "idässä" kuin •'lännessäkin^' vetivät Eichmannin oikeuskuulustelun lykkäämisestä ja eräistä muista siihen liittyvistä seikoista sellaisen johtopäätöksen, että Eichmann saa ehkä loppujen lopuksi pitää henkiriepunsa, jos hän pidättyy "laulamasta" eli paljastarqasta muita rikos-kumppaneitaan oikeuskuulustelun yhteydessä. Olipa näiden mahdollisten lehmäkauppojen kanssa niin tai näin, Eichmannin vetoomus hyvin ansaittua. kuolemantuo-naiotaan vastaan on edelleen mielenkiinnon kohteena kautta- maailman. Mm. eri aselajien välillä käydään edelleen kilpailua laitteista ja,ra- .^ettien kohdallahan' kissanhännänveto on ilmeisin. Ja yhä uudelleen käy niin että. puolustuslaitokr sen korkeat viranomaiset, jotka ovat J^ittaneet peistä jonkin-tietyu aseen ja» laitteen puolesta, äkkiä eroavat jä saavat hyvin maksetun "paiKari yhtymässä, jonka valmistamien vPneiden puolesta he ovat lyöneet rumpua. F. Edward Hebertin johdolla VV, 1950^1960 tutkimuksia suoritta-put komitea totesij että yli 1.400 eronnutta upseeria, joiden sotilasarvo oli majurista ylöspäin, on niiden sadan huippuyhtymän palveluksessa, jotka jakavat % 21.009 milj, dollarin aseistusmäärärahasta: Tä-rtiä luettelo käsittää ^1 kenraalia tai vastaavan arvoista upseeria. Ja yhtymä, jonka palveluksessa näitä eronneita upseereita oli eniten, sai myös — eikä suinkaan sattumalta, toteaa Cook — suurimmat tilaukset. Tämä yhtymä on General Dynamics ja sen palkkalistoilla 011 tällöin 187 eronnutta upseeria, niiden joukossa 27 kenraalia ja a-miraalia ja johdossa on Frank Pa-ce, joka aikaisemmin oli armeijaa ministeri. Näillä suuryhtymillä on puolestaan alihankkijansa ja täten reitti ulottuu käytännöllisesti katsoen maan jokaiseen kolkkaan. Puolustusministeriön alaisuudessa on suoranaisesti 3.5 milj. ihmistä, joista 947.000 «iviileitä. Heidän palkkoihinsa menee vuosittain 11.- 000 milj. dollaria, mikä on kaksi, kertaa enemmän kuin autoteollisuuden työläisten palkat. Lisäksi on arvioitu että neljä miljoonaa, työläistä on suoranaisesti sotateollisuu-desn palveluksessa. JOKA 10. TYÖNTEKIJÄ SODAN PALVELUKSESSA Tämä merkitsee sitä, että 7.5 ar merikkalaisen toimeentulo on suoranaisesti riippuvainen varustelusta, mikä on 1/10 maan koko työ* voimamäärästä. Tietyillä alueilla ja nimenomaan raskaan teollisuuden piirissä prosenttimäärä on paljon korkeampi ja riippuvuus varusteluteollisuuden tilauksista on lähes täydollinen. ' ' Esimerkiksi Kalifornia hyötyy nykyisin lähes 5,000 milj. dollaria vuosittain varusteluteollisuudesta, Los Angelesissa .puolet työntekijöistä kuuluu suorasti tai epäsuo-; rasti tähän piiriin. Parisen vuotta sitten Kaliforniassa toimiva yksityinen taloudellinen tutkimuslaitos jonka takana on huomattavia liike-elämän edustajia, suoritti tutkimuksen siitä: mit^ tapahtuisi, jos Los Angelesin alueen varustelutilauk-. sia vähennettäisiin puolella.-Tutkimuksessa päädyttiin siihen tulokseen, että mikäli suhdanteet olisivat hyvät ja sijoitustoiminta vilkasta, niin noin 200.000 työntekijää eli 12 % kokonaismäärästä joutuisi työttömäksi. Mut(a mikäli suhdan teet eivät olisi hyvät, niin vastaa-vatrluvut olisivat 350,000. Ja tutkimus koski vain mahdollisuutta, että varustelumenoja kutistettaisiin puolella, tähdentää Cook. Siten siis USA:ssa on erittäin voimakkaita pääomapiirejä, jotka rummuttavat jatkuvan ja kasvavan varustelun välttämättömyyttä ja valitettavasti tähän ryhmään on liittynyt myös joukko ammattijärjestöjä, jotka suhtautuvat täysin nurinkurisella tavalla työttömyyden peikkoon. IVashingtonissa toimii erittäin voimakas "lobby", ns. käytävä-politikkojen ryhmä, joka pyrkii vaikuttamaan kongressin jäseniin varustejujen lisäämiseksi. Erikoisen voimakkaasti toimii USAtn lentokoneteollisuuden liitto/ joka lobby-, propaganda- ja suorastaan kiristystä hipovaan toimintaan käyttää vuosittain kymmeniä tuhansia dollareita. SOTAPROPAGANDAA Niinpä suurimmat lentokonetehtaat vuokraavat televisio- jä radioasemilta lähetysaikoja, jotka käytetään äärioikeistolaisen — jota sanaa Cook tässä yhteydessä käyttää — propagandan levittämiseksi. Tällöin käytetään ahkerasti kahta elokuvaa, jotka luovat täysin vääristelevän kuvan maailmasta ja jotka kymmenet miljoonat amerikkalaise-ovat nähneet. Niinpä toinen näistä elokuvista ("Kommunismi kartalla") antaa mm. sellaisen kuvan kuin koko maailma USA:ta, Formo-säa, Länsi-Saksaa ja Sveitsiä lukuunottamatta olisi "kommunistinen". Nähä, elokuvia näytetään USA:ssa yhä edelleen ja vastaavan propagandan takomiseksi amerikkalaisten mieleen järjestetään erilaisia konferensseja, seminaareja, esitelmätilaisuuksia" jiie.,"" jne. Palveluksessa olevat korkeimmat upseerit ovat asiassa mukana. Viime syyskuussa amiraali Radford vaati Chicagossa järjestetyn semi-kuskin naarin-yhteydessä "täydellistä voittoa, koipmujiistisesta järjestelmästä — eikä paikalleen jähmettymistä"; "Täydellinen voitto"'ei'tässä tapauksessa v t i merkitä muuta kuin sotaa. Keitraali Twining on lausunut brittiläisille lehtimiehille, että mikäli poliitikkoja ei olisi, niin hän olisi järjestänyt sodan yhden iltapäivän ;,^kuluessa pommittamalla Neuvostoliittoa. Ja USAn ilmasotakoulun johtaja kenraali Orvil A. Anderson on ^sanonut olevansa v"iloi-nen"!° j(«'?i^si pommittaa Neuvosto-liittoaS''^^ t^kaa vain' käsky, niin teen sen", hän .sanoi ja lisäsi: "Kun menen ylös Kristuksen luokse, niin saattaisiin sanoa hänelle, että olemme pelastaneet sivistyksen". Asiaan kuuluu edelleen, että US-A: n -sotakoulujen oppikirjoihin kuulyu teoksia, joissa on sama äärioikeistolainen henki. Eräässä niistä (The Forward Strategy for America") esitetään mm., että US-A: n nykyisen poliittisen järjestelmän . säilyminen on tärkeämpää kuin rauhan säilyminen ja tätä yar-ten suositellaan "Caton strategiaa''. Tällä. tarkoitetaan roomalaista senaattoria Catoa, jonka hokema kuului: VMuuten olen* sitä mieltä, että Kartago on tuhottava". , Näin siis amerikkalainen \ lehtimies Fred J. Cook amerikkalaisessa •'The Nation"-lehdessä, josta oheinen yhteenveto on tehty vahvasti lyhentäen. Fred J. Cook päättää artikkelinsa toteamukseen, että US-A: n varustelupollitikka on saanut mielettömät mittasuhteet ja hä^ a^ settuu rauhanomaiseen rinnakkainelon ja aseistariisunnan kannalle. 'Vielä ei ole liian myöhäistä", hän s'anoo. Planned Programme... Toronto Group Has (Continued from page 3) (Watch on the Rhine). This play was performed here very successful-ly under the able direction of Eino farvainen, who had an outstanding east of young and old alike. Per-haps you have read the critics re-views on this previously,; so I woni elaborate except to say that you wont often see such' a po ished performance of a fascist swine as that portrayed by Hugo Elimen, an ex-Sudburian (and I alv/ays thought he was a "nice guy"). A polished performance is aiso to be assured by the tbree. young kids (pardon me, children) Elilssa Latva, Elmer Hilden and Allan mäki. You will have to go and s^e this play and you'll be m for a surprise. Don't forget the date and place — Sunday, January 14th;, 1962, at 3 ociock at the Finnish Hail on Spruce Street in-'&udbury. You won't be sorry you went. -r- HVH. Tilatkaa Vapaus! LllSi RÖNNIN MUISTOLLE Taas täällä Torontossa saatettiin haudan lepoon yksi meidän parhaista tovereistamme. Liisi Rönn. Hänet haudattiin 4 päivänä joulukuuta, suuren toveri, ja tuttavajou-kon saattaessa häntä viimeisellä matkallaan. Hän kuoli syöpätaudin uhriqa ja sairasti jo pitkän aikaa. Hän oli yksi niitä ihmisiä joka ei koskaan valita; Tyynesti ilman valituksen sanaa hän kesti kaikki tautinsa tuskat. Hän oli hyvä elä-mäntoveri Yrjölle ja Margin Äiti. Oli hauska aina ennen poiketa heidän kauniissa kodissaan. Siellä oli aina ilo keskenäinen rakkaus heidän perheessään. Liisi oli työläiskodin lapsia jo nuorena Suomessa ollessaan, työ* väenluokan taisteluille hän omisti ka.kki aikansa.^ aina työnsä välisiä, kuuluen laulukuoroihih ja naisten, voimistelujoukkueisiin. Tässä maassa ollessaan hän tutustui Yrjöön ..ja hänen kanssaan viet.ivat monta onne lista vuotta. Myöskin täällä Torontossa hän oli antamassa auttavaa kättänsä näyttämötoiminnassa ja myöskin kuuluen pitkän'aikaa laulukuoroon. Nyt hän on poissa, muta hänen muistonsa elää. Toivon Yrjölle ja Margille voimaa ja tarmoa kestämään raskaan surunsa. — M. >. aj9ita Ranskalaiset laulut raikuivat Toronton Union-asemalla, kun Mon> trealista saapui ylioppilaita 12:sta vuotuiseen Carabin-viikonlopun viettoon. Kun alkoi sataa montrealilaiset nostivat sateenvarjon ja jatkoivat lauluaan. Kolmekymmentä montrealilaista ylioppilasta saapui Toronton yliopiston vieraiksi; Torontolaiset ylioppilaat vierailevat vuorqstaan Montrealissa ensi helmikuussa. Sa|ilf Ste. M u ^ . — Joitakin tuntemattomasta <syysti oli VapaudiBD joulukuun 14 pn. Soon uutiseen tullut erheellinen otsikko, joka antoi virheellisen kuvan Algoman terästehtaan työläisten uudesta palkkasopimuksesta. Otsikko vastaa ; ensinmiäisen vuoden palkankorotusta, jota ön i l meisestikin; hätMiden Itiiiltu koko sDp|musajän korotukseksi.' . , gppimus on 3-yuoiine^' ja. palkkojen kf^ot^^ on ^te^ttfdnen, tehden yhteensä IS^^ senttiä tunnilta porotusta koko sopimusajalta ja pa-ranne. tuja lisäetuja, eji "reunapa-rannuksia" ^flringe'benefits) kuten sairastusmaksuja, • vanhi|u§eläke ym, nousee noin 7M! senttiä tuntia kohti, joten joidenkin laskehnien mukaan tulevat Algoma Steel yhtiön työläiset hyötymään noin 21 sentin korotuksen tuntia kohd sopimuskauden viimeisenä (Sna) «vuonna. Vapauden joulukuun 7 päivän numerossa oi essa Soon uutisissa oli tarkempi^ selostus uuden sopimuksen tärkeimmistä muutoksista, jotka lyhyesti kertoen ovat seuraa- •vat:. •-•••i •• • Elokuun 1 pstä -1961 astuu voimaan 4Vfe sen in yleinen tuntipalkan korotus; elokuun 1 päivänä 1962 astuu voimaan % sentin korotus eri työ- eli anunattiluokkien väli<l^ tehden 6V& senttiä tunnilta eri työluokkien maksujen eroa uoista selostus alempana) ja elok. 1 p 1963 astuu voimaan yleinen 5 sentin korotus tuntipalkkoihin. iVdtään muutoksia ei tule kesälomien, juhlapäivien, työajan, yliajan, vuorotyökorvauksen ym suhteen, vaan ne pysyvät entisellään V. 1958-^1961 tehdyn sopimuksen mukaisina. Tammikuun l p . 1963 astuu voimaan parannuksia sosiaalihuollossa (welfarebenefits) eli ryhmävakuutuksessa Prudential Insurance yhtiön ja Algoma Steel-yh-tiön sekä työläisten kesken. Henkivakuutus tulee silloin olemaan $5.000 työläistä kohti nykyisen :^,Ö00 asemasta. Samalla korote-aan säirastusmaksuja jne. Algoma Steel-yhtiö ja työläiset maksavat kummatkin tähän vakuutukseen. Eläkesopimus on 5-yuothien, josta ensimmäisenä 3 vuonna tulee parannuksia, kuten eläkerajah alehtiimmen nykyisestä 68:sta vuodesta' p5:een vuoteen asteettain, ensin 67:ään vuoteen ja'v." 1964 65:een vuoteen. Silloin pääsee työläinen eläkeelle, jo shän niin haluaa, mutta pakollinen eläkeikä on edelleen 68. Eläkemaksu kohoaa $3.15:iin; kuukaudelta nykyisen v$3.00 . ije^ :Masta) jokaista • palveluvuotta koh-i, ollen korkein, $128.00 kuulfau-dessa 40 vuoden palveluksesta. , Terästehtaalla on 27 en työlub-kittelua, • joiden tuntipalkkojen eroavaisuus on tähän asti oUut 6 senttiä ti, vaan elokuun l p 1962 lUlee tämäV eroavaisuus olemaan J% senttiä tunnilta. Uuden sopimuksen mukaan ovat uudet tuntipalkat lyhyesti kertoen seuraavat:. • Elok. 1 pstä 1961 lähtien työ-luokan No. 1 (talonmiehet, joita on vain muutama) $2.00 t: No. 2 (sekatyöläiset) $2.06, No 3 luokka $2.12 t: No 4 $2.18 jne, kunnes saavutetaan No 12 $2.66: No 13 $2.72. No 14 $2.78: No 16 $2.90 ja korkein, jossa on vain muutama mies, No 27 saa $3.56 t. Kun tähän lisätään elok. 1962 voimaan astuva W sentin korotus, nousee joka työluokkaeroavaisuus % sen-, tlrfä. 1 p. elok. 1963 tulee voimaan yleinen 5 sentin korotus tunnilta',- joten eri luokkien palkat nousevat Y2\staavasti. .pn siis totta, että uuden sopimuksen mukaan Algoma Steel-yh* tiön terästyöläisten palkat tulevat' olemaaii parhaat tä'lä alueella. Sitä vastaan el ole kukaan väittänytkään. Se' on saatu järjestymisen yksimielisyyden ja pitkäaikaiseh tidstelun kautta. —Jäsenistön taholta on kuitenkin arvosteltu sitä, että sopimusaika on liian pitkä (3 vuotta) ja että' ialkkQJen korotuksen rinnalla olisi saatava Enemmän parannuksia kesälomien, työviikon lyhentämisen yms Helkojen ^ kohdalta. Esimerkkinä mainittakoon, että union alkuperäisenä vaatimuksena oli se, että työviikko pitäisi lyhentää 40 imaista 32:een tuntiin (8-tuntiseste työpäivästä 6-.untiseksi), mutta siitä luovuttiin jo neuvottelujen alkuvaiheissa yhtiön vastarinnan vuoksi. Jos työviikkoa olisi lyhennetty, se olisi antanut työmahdollisuuden noin tuhannelle työläiselle. Se oli-^ äi merkinnyt paljon tälle paikkakunnalle, jossa nytkin ilmoitetaan olevan 2,373 työtöntä. Toisaalta palickakorotus katoaa kuin "kuumille kiville" hintojen ja verojen nousun yhteydessä, mutta lyhen-' netty työpäivä ja muut parannukset olisivat pysyvää laatua. —W.L. Uudenvuodenkemut Djin-haalilla jouiiikuun 31 pnä .Torooto. — Viime sunnuntaivas-taiscna^ yönä saimme täällä Toron-tt^ sa 3" tuuman vahvuudelta lunta, mutta jlman pitäisi nyt lämmitä. Tuli siis "valkoinen joulu". .Uudenvuoden kabarettitanssit ovat aivan jo ovella. Uudenvuoden juhlia ei sovi mitenkään sivuuttaa, sillä> sellainen tilaisuus on meillä vain. kerran, vuodessa. Mr. J. E. Huttunen;, joka on Suomesta vierailemassa täällä, on monitaitoinen mies, - ja' hän on luvannut antaa meiUe esityksiä sunnuntaina, joulu-kufö*^ pn iltana. Dolores ja hänen tyttönsä antavat myös tanssiesityksiä. Aika rientää siis kello kymmenestä puoleen yöhön kuin siivillä ja silloin aloittaa- Pucasin orkesteri tanssimusiikin. Ilman muuta on selvää^ että tilaisuuteen varataan kaik^ ki uudenvuoden 'hilut" ja "helyt" harmaan arjen unhoittamiseksi. Tulkaa siis hauskoihin kemuihin ja tuokaa tuttavannekin. Tilaisuus alkaa ,kello 10 - illalla. Paikka Don haali. Päivä, jouluk. 31; Pitkäaikainen Toronton asukas, 64-vuotias Toiv.o Armas Lind kuoli täällä joulukaan 15 pnä. Hän sairasteli jo pitemmän aikaa. Ha- < neltä jäi veli Kalle tänne Cana-daan-'^ a muita sukulaisia Suo^- .meen.' " UIKENNESXANNÖT Lontoo, r—Britannian yhden suurimman autoyhtiön johtaja Brian Rootes sanoi äskettäin, että brittiläiset eivät ole oikeassa silloin kuin he ajavat vasempaa puolta tietä. "Mitä pikemmin me ajamme oikeata puota sitä parempi meidän autoteollisuudellemme", sanoi hän. Hirveätä jouliinalusviikon puhetta Yksi kaunis muistp rakkaan mum-movainajan ymmärtäväisistä.. opetuksista on Vieläkin mielessämme, kun hän ystävällisessä mutta vakavassa äänensävyssä neuvoi tätä poikaa ' pesemään" suunsa. Aivan pienenä nalll^isena tarttui sanavarastoomme kadulta, kuin tak-kiainen siä-kahousuihin eräs ruma sana. Kuri'mymmö-vainaja sai sen kuulla omilla korvillaan,'hän katsoi hieman moittivasti, pudisti-päätään ja sanpi, että menehän poika pesemään suusi noin ruman sanan jälkeen. ^Hän' ei ','torunut" sen kummemmin, puhuttamaan siitä olisi tukistanut. Se, ja erikoisesti mummon surunvoittoineri, moittiva ilme sai tämän poikavtikarin miettimään ja unhoittamaankin mokoman sanan, joka suunkin"tahraa". Mutta liian paljon olisi kaiketi odottaa, että täkäläisellä Legionan haalill^i viime sunnuntaina pidetyn 'protestikokouksen" puhujat osaavat rumien "tappa-pois" puheittensa jälkeen edes suutaan pestä, puhumattakaan nyt tapojensa parantamisesta ja veriruskeitten syntiensä tunnustamisesta, niin pappeja kuin heidän joukossaan olikin. Mahdollisesti heillä ei ole ollut iloa omata sellaista syvästi uskon-nollismielistä ja sen vuoksi, tai ehkä siitäkip huolimatta ehdottomasti oikeamielistä mummoa, kuin' oli allekirjoittaneella! , Ejrikoisen säälittävää oli nähdä, miten vissien kansallisuusryhmien äärioikeiston edustajia käytettiin kokouksessa likaisen kenttätyön tekijöinä osapuilleen samalla tavalla kun seppä käyttää pihtejä, jotta ei polttaisi käsiään kuumassa"' raudassa. " 1 Sinne oli haalittu kahdeksan "et-nillisen" ryhmän edustajaa, jotl^a etukäteen varatuista luntista - lukivat kukin vuorollaan jotakin tilaisuuteen sopivaa, oman pesänsä, oman kansansa mustaamiseksi. Heille ei tosin annettu aikaa mutita kuin 2 minuuttia päätä kohti jä välillä vielä varoitettiin, että kaksikin minuuttia on oikeastaan liikaa ja siksi sen pitää riittää heidän puheilleen, sillä jahka he ovat saaneet luuttansa luetuksi, puhujan pukille nousee sellaisia suuruuksia, jotka osaavat panna Venäjän matalaksi ja painaa "kommunismin" maan rako-hon. Siellä esiintyi vihan lietsojina joulunalusviikolla Rev. A. Regim-bal. jota sanotaan peräti nuorisojohtajaksi;. sellainen työväehmies, kuin Don GilUs, jolle ovat omat kannattajansakin jo kääntäneet selkänsä — ja jonka terästyöläisten uniokin on kuulema valmiina heittämään roskakannuun siksi, ette torypuolu«en politikoitsijat sovi edes terästyöläisten oikeistojohdon kanssa samaan kaatraan ja kaiken kukkuraksi eli puhujana vielä pii-mäpartainen mutta "kaikkitietävä profes,sori Leo Brodeur. Kukaan ei luonnollisestikaan ihmettele korkeasti oppineen professori Brodeurin vihanlietsontaa 'kommunismia" vastaan ja sitä, että hänen mielestään on kommunisteja jo mustepullojenkin alla, puhumattakaan siitä, että heitä on joka töllissä pöydärt alle piiloutuneina. Kukaan ei liioin Ihmettele ienää sitäkään miksi mr. Gillis ei halunnut mennälcaivosmiesten omaan kokoukseen Arenalle, minne oli kokoontunut lähes nelisentuhatta ihmistä käsittänyt joukko. Hän "halusi mieluimmin esiintyrä yhtenä pää puhujana . f ä s ^ ('NeUvOsto^Venäjän. terroria ja kolonialismia vastaan' kuts^tusft^ s n ^ n ^ iöulflpljsoi^pk sessa, mitä sudburylaiset kunnioittivat kovasta mainostuksesta huolimatta poissaolollaan. ''Mullikin nuolee mukaislaui", sanoo vanha ja viisas ^omaläiqen sananlasku Ja mr. Gillisilla on to4elIa ihmeellisiä vuo-dekumppapeita^ Maallikon mielestä tuntui kuitenkin t^aamealta jetti tällaisen vlhan-liets^ ntaaii ja demokratiavastaiseen rienaukseen ^ l l i s t u i 'p«r9ti kalcsi pappaa, joidei) puheiden todenperäisyys ei kest|i totuuteen koetinki-vessi tulitikun "vertaa. ' Siellä näht^ih ja kuultiin miten eräs ukrainalainen pappi — Jumala olkoon armollinen hänelle, ellei hän osaa mennä suutansa pesemään — vetosi kuulijoihinsa, ja muihin, mutta ei kylläkään Jumalaansa, että autettaisiin ja tuettaisiin " k a i kin keinoin" — siis sotakeinoinkin — unkarilaisia ja muita"vapaus-taistelijoita"? Yhtä kaamea, kuin näiden"suur-miesten" puheetkin, oli kokoukselle esitetty ponsikin, missä vaaditaan "kommunistien-komentamien" (dominated) järjestöjen lakkauttamista, aivan samaan tapaan kuin fasisnun aikana Euroopassa lakkautettiin "kommunistisina" järjestöinä' kaikki yhdistykset ja seurat, joista fasistit eivät syystä tai toisesta pitäneet. Olisipa vanha mummomme vielä erossa, .uskovaisena ja oikeudentuntoisena ihmisenä hän sanoisi moisille^ papeille ja heidän kaatralleen. että joulun alusviikolla ei sovi mokomilla puheilla suutaan tahria, ja että ainakin pappien pitäisi pestä suunsa ennen kuin yrittävätkään tämän jälkeen mitään kristinuskos-ta^ t>uHua. ^ 't, . -> VJbdestä asiasta — täkäläisistä kansalaisista yleensä — olimme kuitenkin sydämemme pohjasta iloisia jä ylpeitä. Sikäläiselle puhujalavalle el oltu saatu mustan taantumuksen'kulisiiksi yhtään ainoata kansalaistamme ja tuskin siellä oli yleisönkään joukossa meitä muita kuin allekirjoittanut Sellaisissa fasisti-hiluissa — ja me käytämme harkiten tätä sanaa—- oli todella mukava ' oUa yksin! — Känsäkoura. .
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 21, 1961 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1961-12-21 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus611221 |
Description
Title | 1961-12-21-02 |
OCR text |
Sivv"l[ Torstaina, jouluk. 6l p'. — Thursday; Dee. 2l,'iMi
(UbfeBTT); — Inaeptndettt lAbor
Prgfto' of Pinnisti Caiudiaiis. Es-r
«l^ifbed NoY. 6. 1917. Authorised
(Ut; «econd clais mail lv cbe Post
;ifi$e Oepiartment, 0(tawai Pub-
<«he |
Tags
Comments
Post a Comment for 1961-12-21-02