1928-06-11-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
8hra2 Maanantaina, kesäkann 11 p;nä—Mon^ Jnne 11 No. 119 — 1928 VAPAUS Onitdjii >irwT>W«r« t;SrIeat5B «iaM KsMtlcaBMttif*. n « m j j 8adb«>. A . VAAKA. T O I M I T T A J A T r B. A. TEMTCXE:;. H. SULA. E. PEHKO.VEN. X«CS<lcxad at iba P e « Olflea Depcnsent, Ottcva, M (ecaa4 C U M OMIMX. V - V A U S (LibertT) The oaljr or;sa of Ficnitb U^orken In C u i d a . PoMitlsed <I»;!T «: Sudlrery, Ontuio. ILMOTUSimv'tAT VAPAUDESSA: lUlKtilmotalcict (1.00 ken». «24» k»k«i keru*. — A«oniu«>ciaesM>iInotttk*rt SOc. p«Irt»iBiu=«. — HtaeaiBOttnoniaofukiKt 50e. kert., 11.00 S ken*.. — S T B t r m i i l o i i t o ^ t $1.00 kert«. »2Ä> 3 k e r t « . — ATfc»otloon!k»« J 2 J » kert», «3.00 k«k»i k m u . — KiiUfclmotukiet %\S» krrt». — Koolecaailmotnk- EL l^»»3k$«*» kii!o«!ks*«5t» ui o a i s t o r i n r l l i . — {UliiU*i>tied-jt j» ototeilmatakMet I ^ A ^ m a . JIJIO koto» t m u . — T!&;«ai6!mo;u}ie3 J« ilmotci*eeo::noriea oo, T«»<Iii'te»»», ttitttHtiTi H l H i r t r t t tU ctakilcca. — TiUnkii», j o i u ei « e a r u »h», ei »dU ISfacnZmäia. puul ««itiSiestea, joai» «» U k l n V i r t. TILAUSHIX.NAT: _ 1 »k. ttSO. 6 kk. «2.50, 9 kk. «1.75 i« 1 kk. t l J » . — yhijrnrtlloibia J» Soooeea «eki <nau«l> tak^mnOe: 1 »k. «64». £ kk. «3J0. 3 kk. t2M l» 1 kk. « I J ». Lcbteea aiotiit ilcotukxt pitäi clU k^/ntlorUi» kello 4 ip. iIjne»troa*?^i»*n edtllUeoä erk;päi»änä. . V t ^ o d e s t4nsi!tMt LIbeny Baildiac 33 Loraa Suect. Pahelia S36W. Tapani*» koottoxi.- Ufcenr »uiJdinf. 35 Lorae St. Pobclis'1018. Po«tio«rt«s Box 69, Sadbory. Oat. C « a e n l aiireniiloc ntaa TSe. per col. tach. Miaimom cbu^m for »ia«U i o M i t iM 7Se. tt tk» BSgt täraCung mmdium amoag lS« F(noi<h Peopfa ia Ceoaila. Tbe V«p«8» Xlom ctia olUoin Ubaaia n « rattaatta «ailaaiaeea kiijeeeeeaaa. kirjotukaa aoilallMD liikketihoiuja» »TVnmTTitaUa Bfanttt I. V. KJlJiNASTO. Uitteenholula. • ^ ^'Emme voi elää väheminällä kuin 30 dollarin päiväpalkalla" 25-VU011AÄN URANUURTAJAMME KUNNIAKSI tuEsi heidän hankkia palvelukseensa Kprkeain elinkustannusten ja ra han arvon alentumisen takia, joista kumpikin seikka tarkottaia kutakuinkin samaa asiaa, ovat Canadan tuomarit ryhtyneet parlamentilta vaa< limaan "pieniin" palkkoihinsa tuntuvaa korotusta, voidakseen elää säädyllisesti ja kyetäkseen antamaan lapsilleen kunnollisen kouluutuksen. Erinäisten oikeuslaitosten tuomareille on tähän saakka maksettu palkkaa seuraavan taksan mukaan: Korkeimman oikeuden ylituomarille 15,(K)0 dollaria vuodessa; kuudelle, muulle saman oikeuden tuomarille itsekullekin 12,000 dollaria vuodessa. Kymmenvuotisen palveluskauden päätyttyä on najillä tuomareilla oi keus erota toimestaan ja ryhtyä nauttimaan eläkettä, joka nousee kahteen kolmasosaan heidän varsinaisesta palkastaan. Maakuntain ylioikeuksien tuomareille maksetaan 10,000 ja 9,000 dollarin vuosipalk-koja; piirikuntain tuomareille 5,000 dollaria vuodessa. Näillä myös on oikeus, määrätyn palveluskauden suoritettuaan, erota toimestaan ja ryhtyä nauttimaan eläkettä. Sitäpaitsi saavat he erikoispalkkiota 1,- 500 dollarista 2,000 :een vuosittain seka korvausta matkakustannuksistaan melko runsaalla kädellä. Mut-t^ Canadan lakimiesten yhdistys on huomannut tuomarien palkat aivan riittäinattomäksi, ja vaatinut että korkeimman f oikeuden tuomareille pitäisi maksaa 20,000 ja suuremmissa keskuksissa oleville piirikuntain tuomareille vähintäin 9,000 dollaria vuodessa. Kaivannoisaa, rautateillä, metsissä ja tehtaissa raatavain työläisten, joiden harteilla lepää koko nykyinen yhteiskuntalaitos tuomareineen, pap-peineen, poliiseineen ja muina hal-lintolaitoksineen, on vertailtava' omia palkkojaan tuomarien vaatimaan vuotuiseen minimiin, 9,000 dollariin, mistä, 300 työpäivälle jaettuna, tulee 30 dollaria jokaista päivää kohden; työläisten keskinkertaisen päi väpalkan ollessa vain 3 dollaria, siis täsmälleen kymmenen kertaa pienempi. Sitäpaitsi työläisillä ei ole mahdollisuutta ryhtyä eläkettä nauttimaan ennenkuin vasta 70 vuo-, den ikäiscqä, jos sattuvat niin vanhaksi elämään, ja silloinkin vain 20 dollaria kuukaudessa. Eroavaisuus on räikeä. Ryhtyessään vaatimaan korotusta palkkoihinsa on työläisillä syytä pitää mielessään tuomarien selosteluja korkeista elinkustannuksista ja lastensa couluuttamismahdollbuuksista. Tuomarien esimerkistä on työläisten vedettävä johtopäätös: Meidän las-- temme täytyy myös saada koulua opetusta. Meidän itse on saatava mahdollisuns säädyllisempään elämään. Meidän on vaadittava pieniin palkkoihimme tuntuvasti koro^ tusta. Tyoiäianaisten neuvottelukokoukset • u Työläisnaisten neuvottelukokouksia, joita j on äskettäin pidetty Vancouverissa, Timminsissä ja Sudbu-ryssa ja joista on selostuksissa julkaista näinä päivinä tässä lehdessä, on ilolljd tervehdittävä. Työläis-nabten liike on näet yhteisen rmta-man liikkeistämme kaikkein tärkeimpiä. Vain siinä tapauksessa, että naisot käyvät luokkavalistukseen ja -taisteluun käsiksi tarmokkaasti, ovat työväenluokan miesten voitokkaat taistelut mahdollisia parempain ja turvallisempain työsuhteiden, pa-renipain palkkain ja lyhempäin työpäivien puolesta. Ja yllämainittu- • jen neuvottelukokouksien päätökset osottavat, että naistemme toimintalinja tähtää semmoiseen organisatoriseen,^ cgitatoriseen ja valistukselli-seen työhön, jonka avulla työväenluokan naisten takapajuisimmalkin joukot tahdotaan herättää' käsittämään luokkataistelun väistämättömyyden ja miksi heidän on isiihen aktiivisesti osallistuttava. Teollisuuden nopea kehitys muut-taa Canadassakin naisten yhteiskunnallista merkitystä nopeassa tahdis-sav Vuonna 1922 Canadassa oli, hallituksen tilastotietojen mukaan, likimäärin 462,000 palkkatyössä käypää naista. Edellisessä tilastoraportissa, mikä on vuodelta 1916, kerro-laana teollisuuden palveluksessa olleen naisia vain 94,150. Nämä muutokset naisten yhteiskunnallisessa asemassa, siirtyminen kodin ja perheen piiristä teollisuuden palvelukseen, tekevät välttämättömäksi vanhojen, iänikuisten perinnäiskäsitys-ten hylkäämisen. Mutta se ei suinkaan ci:? helppo tehtävä. Siinä tarvitaan kaikki se kyky, tarmo ja päättäväisyys, mitkä uhkuvat naistemme neuvoltelukokouksien päätöksistä. Innolla ja tarmplla toteuttamaan tehtyjä päätöksiä. Pa^erikorporatsionien riistosaalis ja Iäisten osuus Abitibi PoVver and Paper-yhtymää käsittelemässä kirjotuksessa esittää Saturdry Night-lehti, minkäverran riistpsaalista pvat muutamien viime vuosien aiksna saaneet muutamat niistä yhtiöistä, jotka taannoin trus-tiutuivat ja jotka nykyään tunnetaan yllämainitun yht>Tnän nimellä. Vanha Abitibi-yhtiö ja Spanish River-yhtiö olivat \Tionna 1923 korjanneet puhdasta liikevoittoa yhteensä 6,840,988 dollaria, vuonna 1924 8,005,760 dollaria, vuonna 1925 6,781,903 dollaria ja NTionna 1926 6,557,980 dollaria. Ei ole ihme, että Abitibi-yhtymän osakepaperit ovat erittäin haluttuja, koska sen muodostaneet pienemmät yhtiötkin kartuttamisen? Mikä on heidän il-meisimpänä osuutenaan? Entistä ankarampi, tehostettu ,riisto, lyhyet työntekokaudet, työttömyys kaikkine sitä seuraavine kurjuuksineen ja -— ennenaikainen kuolema. Todel la äärimäinen vastakohta paperi-korporatsionien riistosaaliille, ja ehdoton todistus näiden eri luokkiin kuulu\'ain ihmisten, paperiher-rain ja heidän työläistensä, välis^ taistelun väistämättömyydestä. H)-\*in järjestäyt}-neinä, ja ääri-mäisyyteen saakka keskitettyine jär-jestöineen, paperiparoonit ovat tähän taisteluun nähden paljoa edullisemmassa asemassa kuin heidän työläisensä, palkkaorjat, jotka ovat (Tämän kiertokirjeen, s^jonka Yh-dys\ alloissa ilmest>'vä toverilehti Työmies on osoltanut Yhdysmaltäin suomalasten työläisten järjestöyksi-köille, pyydämme Canadan suomalaisten työläisten järjestöyksikkö-jen ottamaan huomioonsa, esittämään yksikkönsä kokoukselle ensi tilassa ja toimimaan kiertokirjeen ohjeiden mukaisesti. —* Toimitus.) Tänä kesänä tulee kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun Työmies, Amerikan Suomalaisen Työväenliikkeen uranuurtaja perustettiin. Monta on vaikeutta ja vastusta ollut voitettavana. Tuhannet, hiljaiset köyhälistön luokkatietoisuuden tienraivaajat o-vat elämänsä parhaat vuodet Työmiehen rakentamiseksi uhranneet Tuhannet ja taas tuhannet ovat uhmanneet mustaalistaa ja kaikkia tjrönantajien juonia, levittääkseen Työmiehen, kautta luokkatietoisuuden valoa vielä luokkatiedottomuu-den pimennoissa oleville työläisto-vereille. Useimmat Amerikan Suomalaisen Työväenliikkeen "vanhankaartin" miehistä ja naisista ovat juuri Työmiehen kautta ensimäiset luokka-tietoisuutensa aakkoset saaneet. Työmiehen historia on osa Amerikan Suomalaisen työväenliikkeen historiasta. Se on liike josta olemme tottuneet olemaan ylpeitä — eikä suotta. Onhan Työmiehen vaikutuksesta 25 vuoden aikana järjestetty alkuunsa monia joukkojärjes-töitä. Työmies on ollut meille kaikille ikäänkuin tähtenä yössä. Sen vaikutuksesta päästiin alkuun toistenkin lehtien luomisessa, jotka yhdessä muodostavat pohjan kaikelle järjestetylle suomalaisten joukko-toiminnalle. Nyt kun liikkeemme on kokonaisuudessaan voimistunut, niin siitä seuraa että tehtävämmekin suurenevat, ja juuri siitä syystä meidän tulee käyttää Työmiehen 25-vuotis-muistoa entistä voimaperäisempään riviemme tiivistämiseen, takoaksem-me ne kautta maan ulottuvaksi kiinteäksi ketjuksi, ollaksemme kykenevät torjumaan vihollistemme kaikki mahdolliset hyökkäykset. Työmies on täUä kertaa Terästrustin suurimpana silmätikkuna ja siitä syystä toivomme että jokainen Työväenyhdistys osottaa myötätuntoaan 25-vuotista uranuurtajaamme kohtaan, siten osottaen vihollisillemme sekä kaikille lehtemme lukijoille voimiemme liuuruuden sekä sen, että Työmiehen alkuunsa rakentama liike on tuottanut tuloksia ja että sitä liikettä ei voi mitkään, provo-katsioniyritykset horjuttaa.^ Edellä selostetut seikat huomioon ottaen, toivomme, että yhdistyksenne asettaa mahdollisimman suuren Työmiehen henkilöitä, joilla on kokemasta tällä alalla- Olen varma, että jos U. F. A . hankkii palvelukseensa pari kykene-ivää henkilöä, niin sellaiset järjestä-ijät ja valistajat voisivat jälleen el- U-yttää liikkeen ja säännöllisellä toi- 25-vuoti5onnitteluflmo-1 minnalla pitää osastot eloisassa, toi-että Työmies on suurien suomalais- Olen myöskin vakuutettu, että mitä ten työläisjoukkojen suosima ja on sanottu albertalaisista järjestöis-kunnioittama, ja että Työmies onjtä pitää paikkansa yhtä hyvin, ellei osa meistä, meidän käUerarae työn- paremmin, Saskatchewanin ja mui-tulos, tulos, joka on tehokkain a- den maakuntien järjestöihin nähden, seemme asiamme puolesta, taiste- Nykyisessä tilanteessa on pahin lussa suurpääoman mahtia vastaan, se tosiasia, että virkailijat, jäsenis- Toveritervehdykset, niin hyvin yk- tön enemmistön kannattamina, eivät sityisten ryhmien kuin Järjestetty- käsitä tai kieltäytyvät käsittämästä jen joukkojenkin tervehdykset, tulee j sitä, että oikeisto ja vasemmisto olla hallussamme viimeistään hei-1 ovat saman liikkeen välttämättömiä näkiiun 5:een päivään mennessä, osia. Kaikki voimat muodostuvat Lehdestä tullaan julkaisemaan suuri erikoisnumero, jossa kaikki toveri-tervehdykset tullaan julkabemaan omassa erikoisessa Työläisten toveri-tervehdysosastossa, eikä alueittain kuten liikemiesten ilmotukseL Täten menetellen pysyvät lu-ikki työläisten toveritervehdykset erillään historiallisena muistona siitä mitä meillä oli Työmiehen 25-vuotispäi-vänä, 1928. Luottaen siihen että teette voitavanne mahdollisimman suuren Työmiehen 25-vuotistervehdyksen paikkakunnaltanne hankkimiseksi, jonka kautta tulette osottaneeksi mvötä-tuntonne Työmiestä ja sen käymiä köyhälistön taisteluita kohtaan — joiden tulosta Työmies on. Toverillisesti, TYÖMIEHEN ILMOTUSOSASTO, Krtta John Miller. HUOMAUTUKSIA! Vapauden alueelta tulee tervehdykset lähettää Vapauden kautta, että ei mitään aiheetonta sekaannusta syntyisi. Tervehdysten hinnat ovat seuraavat: koko sivu $75.00; puoli sivua $40.00; neljännessivua $12.00, joka on samalla tervehdyksistä pienin. Tähän numeroon aiotut toveritervehdykset sekä kirjoitukset tulee olla hallussamme viimeistään heinäkuun 5:een, päivään mennessä. Jokaisella paikkakunnalla kehoi-tetaan tovereita ryhtymään heti toimenpiteisiin paikkakuntanne yhteisen tervehdyksen järjestämiseksi sekä siitä johtuvien kustannusten yhteisesti suorittamiseksi. Tehkäämme Työmiehen 25-vuotis-numerosta Amerikan suomalaisten järjestjmeiden työläisten yhteinen historiallinen voimanäyte, joka tulee olemaan innostavana tienviittana köyhälistön voittoon. Taistelutoyeruudella snuremmsn ja yoimakEäamman iyöväestöri oman sanomiston ja omien taistelujärjes-töjemme puolesta. TYÖMIES SOCIETY, Box 553, Superior, Wis. UUSIA MENEHEHAPOJA TARVITAAN MAANVILJELIJÄIN VALISTUSLIITON PUHUJAN SELOSTUS JÄRJESTÖLLISESTÄ TILANTEESTA ALBERTAN MAANVILJELIJÄIN KESKUUDESSA Kirj. Carl Axelson ovat niittäneet miijoonavoittoja xno- \ vain heikosti tai eivät lainkaan järsi toisensa jälkeen. !jcst>Tieitä. Milloin ryhl\-\ät pape- Entä minkälainen on niiden työ-j riteollisuuden työläiset vertailemaan Iäisten asema, jotka raatavat met-lomaa orjanasemaansa paperiparoo-sissä ja paperitehtaissa ja joiden jnienniittämiin miljoonavoittoihin työ ja ponnistukset ovat tehneet j ja järjestävlymään yhtä h\-vin tai malidolHseksi noiden miljoonain j paremmin kuin paperiparoonit? Kun olen puhunut useissa kokouksissa eri osissa Albertaa viime kahden kuukauden aikana, viljanmyynti-renkaan, U. F. A:n (Albertan yhdistyneiden farmarien liiton) ja Canadan maanviljelijäin valistusliiton pyrkimyksistä, ajattelen, että saavuttamistani kokemuksista ja vaikutelmista saattaa olla hyötyä sekä näiden järjestöjen jäsenistölle että ulkopuoleisille henkilöille liikkeemme edessä olevien probleemien käsittelyssä, niin sen vuoksi tahdon sanoa: Jotkut osastoista, joissa poikkesin, olivat eläviä ja toimeliaita, toisten olemassaolo ollen ainoastaan muodollinen, s.o. olivat toimettomia. Toimettomia osastoja löytyy kaikkialla, yhtä hyvin kuin alueita, joihin U. F. A :n toiminta ei ole vielä koskaan ulottunut. Tämmöinen tilanne johtuu.monista syistä, perussyy ollen siinä, etteivät järjestyneet paremmin kuin järjestymättömätkään maanviljelijät kylliksi arvosta järjestöllisen toiminnan tarpeellisuutta. Jotkut ovat niin lyhytnäköisiä, että he eivät voi nähdä, tahi eivät halua nähdä, mitään merkitystä U. F. Am työssä, mennen niinkin pitkälle väitteissään, että senjälkeen kun viljanmjrynti- Kun U. F. A. sitäpaitsi on eri- -näisten osuustoiminnallisten liikkeiden alkuun panija, täytyy sen myös katsoa, että ne toimivat oikealla tavalla. U. F. Am täytyy muodostua Albertan myjmtirenkaiden valistusjärjestöksi. Tämä on välttämätöntä siksi, kun renkaiden jäseniksi pyritään saamaan kaikki farmaritj, jonka vuoksi edistysmielisten menettelytapojen ajaminen jä edistäminen renkaiden sisällä. U. F. A. on tähän tarkoitukseen sopivampi, koska siihen kuuluu edistysmielisimmät maanviljelijät. Sitäpaitsi U. F. A. edustaa kiinteästi teollisen järjestön ohjelmaa, osuustoiminnallista myyntiä ja yleistä valistuspropagandaa. Mutta menestyäkseen tässä työssä on U. F, Am jäsenten ja virkailijain annettava näille tehtäville enempi huomiota kuin tähän asti. Erikoisen tärkeää on sellaisen ohjauksen antaminen, jonka avulla renkaat ja meidän järjestömme yleisesti saattavat muodostua todellisiksi osuustoiminnallisiksi laitoksiksi, joita hoidetaan rikkauksien tuottajain hyödyksi. Tekemäini huomioitten perusteella tunnen itseni vakuutetuksi siitä, että tuon päämäärän saavuttamiseksi on omaksuttava uudet järjestyksel-positiivisista ja negatiivisista osista ja näin on myös laita maanviljelijäin liikkeessä. Vasemmisto edustaa maanviljelijäin liikkeessä posetiivista voimaa. Kun tätä seikkaa ei jakseta tai tahdota käsittää, niin siitä johtuu liikkeessä nykyään vallitseva tilanne. Tosiasia kuitenkin on se, että virkailijat suurimmasta pienimpään, joidenkin yksilöjäsenten kannattamina, tekevät kaikkensa vasemmistolaisten toiminnan halventamiseksi ja ehkäisemiseksi. Sen kokemuksen perusteella, jonka olen rit, täytyy sen toteuttaa. Se on tei-saavuttanut neljän vuoden aikana dän tehtävänne. • jana, kiertäessäni puhumassa eri iMan Engels ii^titDDtti osissa Albertaa, minä voin pelkäämlisättät ä tysöatnäo, a,j oetatt ät äshiätän masetnie sotyn ksvealsemmistolaisten taholta harjotettu. suuresti kunnioitetaan osastoissa ja alue semme Marx-Engels instituutissa Moskovassa on maailman täydellisin kokoelma historiallisesti tärkeätä vaiiaa, kumouksellista ainehistoa. Luo>ia-illa joissa poikkesin. Voittaak-, ^^^^^^.jg^ • i^^^ keskiajoilta'"*^^" me liikkeessämme vaUxtsevan la-. kyaUjaan on säilytettynä harvinahiL jäin valistusliitto on hyväksynyt ja suosittaa, käytettäisiin niin paljon kuin mahdollista. Ellei tähän ehdotukseen, järjestömme vilpittömään elvyttämiseen, suostuta; elleivät oikeistolaiset oso-ta tarpeellista kaukonäköisyyttä ja päättäväisyyttä, on vasemmistolaisten otettava käsiinsä järjestö- ja valistustyön' johto. Meidän tehtäväksemme jää maanviljelijäin järjestöjen hajanaisten voimain kokoaminen aktiiviseen toimintaan ja lopulliseen kontrolliin. Maaperä on valmis. Taloudellinen tilanne on painostava. Työskennelkäämme yhteisvoimin, silmällä pitäen osuusliikkeen täydellis-tjrttämistä. Yhdistäkäämme voimamme poliittisesti ja tehkäämme site;^ mahdolliseksi todellinen työläisten ja farmarien hallitus. Se on toteutet. tavissa; ja se on myös toteutettava. Ja teidän, farmari- ja työläistove- Työväen urheilu Kilpailukutsu . Ainoastaan täten kutsutaan kaikkia C.S.T.U: liittoon kuuluvia seuroja jäseniensä kautta ottamaan osaa rata-ja kenttäurheilukilpailuun. Jotka asianomaisella . luvalla toimeenpannaan Timminsissä kesäkuun 24 päivänä. Kilpailulajit: MlehlUe 5-ottelu (kuula, keihäs, pituus, korkeus Ja 100 m:n) sekä yksityinen 5,000 m:n Juoksu. Ikä-mlehille 3-ottelu (kuula, pituus Ja 1,500.) Naisille 3-ottelu (kuula, pituus ja 100 mtr.) Pojille alle 18 vuotta kuula, korkeus Ja 100 mtr. Lapsille alle 14 vuotta: pojille 100 mtr. ja tytöille 60 mtr juoksu. Ainoastaan Ilon jäsentenvälinen ukko- ja poikamiesten 6X300 mtr viestinjuoksu. Toivoen runsasta osanottoa, aina valmiina vastapalvelukseen kykymme mukaan, merkitsemme urhelluterveh-dyksin: V.- ja tL-seora Ho A. Lepistö A. Heino (puheenjohtaja) ' (sihteeri) Määräyksiä: Kilpailut Jotka alkavat kello 1 päivällä, suoritetaan suomalaisten Ja ukrainalaisten yhteisellä kentällä. Liitossa voimassaolevia sääntöjä noudatetaan. Kalkki ilmotukset osanotosta on tehtävä allaölevalla osotteella 21:seen päivään mennessä kuluvaa kuuta Ja tullaan määräaikaan mennessä ilmoittautuneille varaamaan vapaa asunto. Osote: A. Heino, Box 1889, Timmlns, Ont. sek.; 2. W. Hänninen Long Laken Jyry 8.8 sek.; 3. V. Elimen 8.9 sek. 50 metrin juoksu (tytöt alle 14 vuot.): 1. Lilli Ritari 8.7 sek.; 2. May Pernu 9.1 sek.; 3. Julia Ritari 9.2 sek., kaikki Sud, Kisasta. Varsinkin juoksujen tulokset kärsivät suuresti kurjassa kunnossa olevan kentän johdosta. Ennen kilpailujen alkua olivat kisalaiset koettaneet tasotella edes juoksuradan osat kentästä, joka oli kuin kynnetty pelto keskeneräisenä olevien korjaustöiden takia. — X. HÄMMÄSTYTTÄVÄ TAPAUS KILPAILUISSA HELSINGISSÄ renkas perustettiin, on U. F. A.lliset ja valistukselliset propaganda-tullut tarpeettomaksi. He sanovat: menetelmät. Voimassa oleva metodi, renkas hyödyttää meitä rahallisesti; jonka mukaan tämä työ tykkänään jää U. F. A:sta on meille kuluja kolme piirien johtokuntain käsiin, ei ole dollaria vuodessa. Tämä suuressa määrin syynä U. F. .A:n jäsenmäärän alentumiseen. Sitten myöskin, osuustoiminnallisen myynnin järjestäminen ja siitä johtuva erikoistuminen on heikentänyt U. F. A:n toimintaa. Nyt tarvitaan päte\'iä keinoja työn keskittämiseksi. Toiminta maaseuduilla täytyy rajottaa harvempiin järjestöihin, kokoukset saatettava sisältö-: rikkaimmiksi, mielenkiintoisimmiksi ja rakentaviksi. Minusta todella tuntuu, että toimintamme maaseudulla voidaan suurelta osalta suorittaa U. F. A:n osastoissa. käytännöllinen eikä hyviin tuloksiin johtava. Tällainen toiminta päinvastoin johtaa, keskittämisen sijasta, hajottamaan voimat ja hallinnan. Toiselta puolen, perin harvat johtokuntain jäsenet omaavat järjestäjä- tai valistajakykyjä. Siitä on selvänä todistuksena järjestön alhainen jäsenmäärä ja yleinen lamaannus. Näiden syiden perusteella pitäisi U. F. A:n^ johtokunnan ottaa hetimiten tämän tosiasian huomioonsa ja ryhtyä sitä korjaamaan. Tietäen, etteivät he itse omaa päteviä järjestäjä- ja valistajaominaisuuksia. Kisan kilpailut Tulokset Sudburyn **Kisan" järjestämistä ensimäisistä kesäjuhlakilpai-luistä täällä ^Sudburyssä kesäk. 10 pnä olivat seuraavat: Miesten' kolmiottelu: Siihen sisältyi kuulantyöntö, korkeushyppy ja 100 metrin juoksu. Ensimäisen palkinnon sai P. Häkkinen, Creighton "Yritys", 208.8 pist., toisen palkinnon V. Göös, samasta seurasta, 203 pist. ja kolmannen palkinnon H. Pernu, Sudburyn Kisasta" 199.4 pistettä. Parhaimmat yksitjnset tulokset olivat: Kuulantyönnössä A. Vaaralla 10.72.5 m., E. Ristosella 10.39 m. ja V. Göösillä 9.92 m. Kaksi ensik-simainittua ovat Sudburyn "Kisasta". Korkeushypyssä hyppäsivät P. Häkkinen ja H. Pernu kumpikin 157 sm., ja L. Kolari 147 sm. Jälkimäinen oli Beaver Laken "Jehusta". 100 metrin juoksussa pääsi ensimäi-seksi P. Häkkinen ajalla 12.9; seuraavat V. Göös 13 ja A. Kantokoski (Sud. "Kisasta") sekä V. Kallio 13.3 sek. Kolmiotteluun otti osaa 15 kilpailijaa. Naisten kaksiottelun, joka käsitti 60 metrin juoksun jä 12-paunan kuulan työntö, voitti Aune Ritari Sudburyn "Kisasta" 82 pisteellä; toiseksi tuli Hanna Hänninen Long Laken "Jyrystä" 70.6 pisteellä ja kolmanneksi Lempi Ven-hola Sudburyn "Kisasta" 67.1 pisteellä. Muita osanottajia ei ollut. 60 metrin juoksun tulokset c-livat Aune Ritari 9.3 sek., Lempi Venho-la 10.1 sek. ja Haima Hänninen 10.3 sek. Kuulantyönnön tulokset: Hanna JHänninen 747 sm., Lempi Ven-hola 627 sm. ja Aune Ritari 6ö9 sm. 3,000 metrin Juoksuun otti alussa osaa kuusi miestä, mutta kaksi kilpailijaa, nim. A. Heiskanen ja A. Kantokoski keskeyttivät. En-simäiseksi perille pääsi V. Neva, Le-vaekin "Kisatovereista" ajalla 10.21 min., toiseksi V. Göös 10.40 min. ja kolmanneksi P. Jansson Sudbnryn "Kisasta" 11.10 min. Neljäntenä oli L. Laine Beaver Laken "Jehusta". 60 knetrin juoksu (pojat alle 14 vuot.): 1. J. Johnson 9.5 sek.; 2. T. Elimen 10 sek.: 3. K. Nurmi 10 sek., kaikki Sud. Kisasta. 50 metrin juoksu (pojat alle 12 vuot-): 1. W. Nurmi Sud. Kisa 8.S Äsken Suomesta saapuneet työväenlehdet kertovat eräästä hämmästyttävästä tapauksesta, joka oli sattunut äskettäin vietetyissä Helsingin Kullervon kilpailuissa. Helsingissä ilmestyvä vasemmistolalslehti. Työ, kertoo asiasta seuraavaa: "Helsingissä on herättänyt suurta huoniiota tapaus. Joka työväen urheiluliikkeessä on ehdottomasti tuomittava. Kullervon viimeisissä kilpailuissa nlm. oli Juoksemassa Amerikan porvarillittoon kuuluvien seurojen kilpailuissa kilpaillut luopio,' Korholin- Koski, Joka on kotiutunut Stiomeen valmentautuakseen taas porvarien olympialaisiin. Missä nyt ovat intemationalen Ja Uittomme _päätökset? Nehän pitäisi olla kyllin selvät tällaisissa tapauksissa. Mies, Joka on Juossut porvarien kilpailuissa maassa. Jossa on Työväen Urheiluliitto, vieläpä itse kuuluu porvarien seuraan, pitäisi olla itsestään erotettu Työväen Urheiluliitosta. Muistammehan Hannes Kolemalsen Jutun, Josta Kuopion liittokokous antoi pa-heksumlslausunnon sekä silloiselle liit-totoimlkunnalle että Jyrylle, jonka kilpailuissa Kolehmainen juoksi. Nämä olivat yksimielisiä ja hyväksyttäviä varoituksia. Mutta onko nyt Jo unohdettu nämä päätökset? H:gin piirin johtokunta on jo kiin-nittänjrt tähän hämmästyttävään seikkaan huomiota ja kantanaan lausunut, että tällainen on ehdottomasti tuomittava. Se on-lähettänyt kirjelmän asiasta llittotoimikunnalle. Saa nähdä, mihinkä toimenpiteisiin se ryhtyy. Kyllä jo ollaan liitossamme pitkällä. Miesi joka tulee suoraan por/arien sylistä ja yhtä suorasti on sinne taas menemässä, saa kilpailla liittomme jäsenten kanssa, mutta kanssakäymistä todellisten työläisurheilijoiden kanssa estetään kaikella tavalla, kuten Spartakiaadi-kysymyskin osoittaa." Tähän meillä ei ole muuta lisättävää kuin se, että edeUämainitu Kullervo- niminen TUL:n seura on Suomen huomattavimpia yleisiirheiluseu-roja, mutta on sen johto nosfcelaisten hallussa, joka sehttääkin koko asian mm Oittisia KAIVOSMIEHEN KIRJE Saahan sitä taas maanuumenissa uurastajakin hieman nauttia luonnosta ja raittiista ilmasta näin kesän a- Jalla, hirveän pitkän talven perästä. Uupunut raataja saa kuin uutta eloa ja virkistystä kun saa mennä ulos puhtaaseen ilmaan lepohetkiään viettämään. Sillä kaivantoihna tahtoo kuihduttaa ja vanhentaa ihmisen liian aikaiseen. . eneraian ja rahan kulutuksella. Aivan hi], jattain alkuperäinen ensimmäinen painos Thomas Moren "Utopiaa" lisättiin tämän kurjan painoksien kokoelmaan. Joka jo ennestään oli laaja. . Muuan kokoelma käsittelee noiise-van porvariston ensi kamppailuja lää-nit3rsaatelistoa vastaan. Siinä on nähtävänä kirjasia kaikilla kieiniä esittäen tulevan kapitalistiluokan päämääriä. Toinen kokoelma sisältää tuhansia esimerkkejä kaikkein maiden aikaisemman työväenliikkeen kirjallisuudesta. Kokoelma ainehistoa koskien Chartisti-lilkettä Englannissa viime vuosisadan aikana, on erinomaisen täydellinen. Alkuperäisessä muodossaan voi nähdä Chartistlen pyrkimykset esitettyinä karkeassa, mutta päättäväisessä muodossa. Myöhemmät kokoelmat ovat tietysti paljoa täydellisempiä. Ranskan vallankumousta vuodelta 1789 ja Europan maiden vallankumouksia vuodelta 1848. käsittelevät ko- ' koelmat ovat hyvin laajat. Ne sisältävät senaikuisten sanomalehtien alkuperäisiä numerolta, asetuksia, khrjoja Ja lentolehtisiä sekä johto-henkUölden kuvia. Pariisin kommuunia koskeva aineisto on erityisen täydellinen ja mielenkiintoinen. Lähes täydellinen nidos New Rhinlish Ga-zettaa, jonka toimittajana Marx oli nuoruudessaan, sisältää kaikki hänen alkuperäiset artikkelinsa Ja katsauksensa vallankumouksellisesta tilanteesta, mikä vallitsi Saksassa silloin kuin tätä lehteä julkaistiin, ja mistä lehti pyrki ohjaamaan. Työväenliikkeen tutkijoille on elikä mielenkiintoisinta se osa kokoelmaa, Joka koskettelee Marxin Ja Engelsin elämää ja työtä. Täydelliset elämä- _ kerralliset aineistot kuvaavat näiden työväen johtajain työn hartautta ja heidän päämääriensä vilpittömyyttä. Heidän koulussa ja yliopistossa kirjoittamansa kirjeet kosketuksensa hegeliläisten kanssa nuoruudessaan ja eristäytjrmisensä Hegelistä ovat elävästi esitetyinä kokoelmassa. Marxin alkuperäiset muistiinpanot, hänen valmistaessaan "Pääomaa" osoittavat vaivannäköä Ja huolellisuutta etsiessään keinoja työväenluokan vapauttamiseksi. Näiden suurten johtajain elämää kuvaa hyvin ihmeellinen kokoelma persoonallisia tähteitä. Ensimäisen kansainvälisen, Toisen kansainvälisen Ja koko nykyä Jan työväenliikkeen historia maailmansodan alkuun asti on hyvin täydellisesti e-dustettuna. Erikoisemmin mielenkiintoinen on kokoelma "Pääoman" Ja "Kommunistisen Manifestin" painoksia yli nelJälläkymmeneUä eri kielellä. Instituutissa on useita kirjastoja, jotka sisältäen tuhansia kirjoja kaikille JohtavUle kieUlle. "Näitä kir-toja. Jotka sisältävät tuhansia kirjoja televät toverit, kuin myös Moskovan lukuisien ylioplstojein oppilaat, historiallista tutkistelua varten. Englanninkielinen kokoelma on erittäin täydellinen, se esim. sisältää'— harvinaisen vanhan vallankumouksellisen kirjallisuuden • ohella — täydellisen nidoksen brittiläisen hallituksen vuosikirjoja seitsemännentoista vuosisadan alkupuoliskolta alkaen. Instituutti on ryhtynsrt toimittamaan Marxin ja Engelsin julkaisemattomia teoksia ja kirjeitä. Toveri Riazanov, laitoksen johtaja, on hiljattain Julkaissut kokoelman näitä teoksia englähiiihkielellä. Laitos on yksi Neuvostoliiton suurista vallankumouksellisen tiedon varastoista, niin työväenluokan nykyisille kuin myös tule\'ille taiteilijoille. • Leslie Morris. täisi jokaisen heti työyuoronsr. päätyttyä ottaa lämmin sekä kylmä kylpy ja vaihtaa puhtaat ja kuivat vaatteet päällensä. Mitä arvelevat kaikki Hollingerin työläiset tästä? . Eikö tohtori todella ole oikeassa, antaessaan näin hy\än tervejrttä edistävän neuvon. Minun mielestäni se ori niinkuin ollakin pitää. Mutta eikö herra tohtori ole sen vertaa tarkastanut näitä vaatteitten kuivauslaitoksia ja niitä "kylpyväll-neitä". joita on tämän mahtavan kul-takubpan päällä, että niissä on mah-doton tohtorin neuvoja noudattaa e-des suunnilleenkaan. Ahtaisiin tiloihin on sullottuna rautapellistä kyhättyjä laitikoita, jotka ovat niin mi-tättömär^ pieniä, että hädintuskin voi vain päällyskuoren. Joka on kaikkein likaisin, jättää sinne. Ylisi tällainen laatikko ei riitä. Jos vaatteet sattuu olemaan märkinä, niin ei ne ehdi kuivamaan siellä siksi kun niitä, uudestaan tarvitaan. Ainoastaan hautuvat ja lahoavat siellä Ja lenttävät inhottavaa hajua huoneeseen, joka lemu luullakseni on vaarallista jo si-nänsäkin miesten terveydeHe. Tämän tohtori saisi ottaa huomioonsa. Kosteissa paikoissa työskentelevät j miehet aina saavat tulla kotiaan mär- Komppanian lääkäri H. Moore on asettanut raporttinsa Hollingerin kaivannon pääEä olevain k u i r n i t ^ h ^ saavat imia K o n a a n uuu-neitten Snille. TcSrihSj etS 5" toukokumi kolmelta e n s ^ ^ S i k ^ i l . .f^^^^?'' TalveHakm koita työmiehistä. j o t ä ^ a t ä i r S ^ ' n ^ f ^ ^ ^ ^ ^ ° ^ ^ ^ tmieet ja apua hikeneet SavSi^' •^«.^"^'''"^^ ainoastaan joHa on Ollut 48 nr;;it^!"t!L^.^:^'r^^«^".^^^^ «tää ta^ja muista sellaisista taudeista. Tohton sitten vetoaa miehiin, että pi-tokumnees- tyy sanoa, että se on todella'tervey-deDö vaarallista. Kylpy- ja tussilaitokset ovat niin No.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 11, 1928 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1928-06-11 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus280611 |
Description
Title | 1928-06-11-02 |
OCR text |
8hra2 Maanantaina, kesäkann 11 p;nä—Mon^ Jnne 11 No. 119 — 1928
VAPAUS Onitdjii >irwT>W«r« t;SrIeat5B «iaM KsMtlcaBMttif*. n « m j j 8adb«>.
A . VAAKA.
T O I M I T T A J A T r
B. A. TEMTCXE:;. H. SULA. E. PEHKO.VEN.
X«CS |
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-06-11-02