Vapaus, June 11, 1928

              8hra2 Maanantaina, kesäkann 11 p;nä—Mon^ Jnne 11 No. 119 — 1928
VAPAUS Onitdjii >irwT>W«r« t;SrIeat5B «iaM KsMtlcaBMttif*. n « m j j 8adb«>.
A . VAAKA.
T O I M I T T A J A T r
B. A. TEMTCXE:;. H. SULA. E. PEHKO.VEN.
X«CS<lcxad at iba P e « Olflea Depcnsent, Ottcva, M (ecaa4 C U M OMIMX.
V - V A U S (LibertT)
The oaljr or;sa of Ficnitb U^orken In C u i d a . PoMitlsed <I»;!T «: Sudlrery, Ontuio.
ILMOTUSimv'tAT VAPAUDESSA:
lUlKtilmotalcict (1.00 ken». «24» k»k«i keru*. — A«oniu«>ciaesM>iInotttk*rt SOc. p«Irt»iBiu=«. —
HtaeaiBOttnoniaofukiKt 50e. kert., 11.00 S ken*.. — S T B t r m i i l o i i t o ^ t $1.00 kert«. »2Ä> 3 k e r t « . —
ATfc»otloon!k»« J 2 J » kert», «3.00 k«k»i k m u . — KiiUfclmotukiet %\S» krrt». — Koolecaailmotnk-
EL l^»»3k$«*» kii!o«!ks*«5t» ui o a i s t o r i n r l l i . — {UliiU*i>tied-jt j» ototeilmatakMet
I ^ A ^ m a . JIJIO koto» t m u . — T!&;«ai6!mo;u}ie3 J« ilmotci*eeo::noriea oo, T«»<Iii'te»»», ttitttHtiTi
H l H i r t r t t tU ctakilcca. — TiUnkii», j o i u ei « e a r u »h», ei »dU ISfacnZmäia. puul ««itiSiestea, joai»
«» U k l n V i r t.
TILAUSHIX.NAT:
_ 1 »k. ttSO. 6 kk. «2.50, 9 kk. «1.75 i« 1 kk. t l J » . — yhijrnrtlloibia J» Soooeea «eki <nau«l>
tak^mnOe: 1 »k. «64». £ kk. «3J0. 3 kk. t2M l» 1 kk. « I J ».
Lcbteea aiotiit ilcotukxt pitäi clU k^/ntlorUi» kello 4 ip. iIjne»troa*?^i»*n edtllUeoä erk;päi»änä.
. V t ^ o d e s t4nsi!tMt LIbeny Baildiac 33 Loraa Suect. Pahelia S36W.
Tapani*» koottoxi.- Ufcenr »uiJdinf. 35 Lorae St. Pobclis'1018. Po«tio«rt«s Box 69, Sadbory. Oat.
C « a e n l aiireniiloc ntaa TSe. per col. tach. Miaimom cbu^m for »ia«U i o M i t iM 7Se.
tt tk» BSgt täraCung mmdium amoag lS« F(noi<h Peopfa ia Ceoaila.
Tbe V«p«8»
Xlom ctia olUoin Ubaaia n « rattaatta «ailaaiaeea kiijeeeeeaaa. kirjotukaa aoilallMD liikketihoiuja»
»TVnmTTitaUa Bfanttt I. V. KJlJiNASTO. Uitteenholula. • ^
^'Emme voi elää väheminällä kuin 30
dollarin päiväpalkalla"
25-VU011AÄN URANUURTAJAMME
KUNNIAKSI
tuEsi heidän hankkia palvelukseensa
Kprkeain elinkustannusten ja ra
han arvon alentumisen takia, joista
kumpikin seikka tarkottaia kutakuin­kin
samaa asiaa, ovat Canadan tuo­marit
ryhtyneet parlamentilta vaa<
limaan "pieniin" palkkoihinsa tun­tuvaa
korotusta, voidakseen elää
säädyllisesti ja kyetäkseen antamaan
lapsilleen kunnollisen kouluutuksen.
Erinäisten oikeuslaitosten tuoma­reille
on tähän saakka maksettu
palkkaa seuraavan taksan mukaan:
Korkeimman oikeuden ylituomarille
15,(K)0 dollaria vuodessa; kuudelle,
muulle saman oikeuden tuomarille
itsekullekin 12,000 dollaria vuodes­sa.
Kymmenvuotisen palveluskauden
päätyttyä on najillä tuomareilla oi
keus erota toimestaan ja ryhtyä
nauttimaan eläkettä, joka nousee
kahteen kolmasosaan heidän varsi­naisesta
palkastaan. Maakuntain yli­oikeuksien
tuomareille maksetaan
10,000 ja 9,000 dollarin vuosipalk-koja;
piirikuntain tuomareille 5,000
dollaria vuodessa. Näillä myös on
oikeus, määrätyn palveluskauden
suoritettuaan, erota toimestaan ja
ryhtyä nauttimaan eläkettä. Sitä­paitsi
saavat he erikoispalkkiota 1,-
500 dollarista 2,000 :een vuosittain
seka korvausta matkakustannuksis­taan
melko runsaalla kädellä. Mut-t^
Canadan lakimiesten yhdistys on
huomannut tuomarien palkat aivan
riittäinattomäksi, ja vaatinut että
korkeimman f oikeuden tuomareille
pitäisi maksaa 20,000 ja suurem­missa
keskuksissa oleville piirikun­tain
tuomareille vähintäin 9,000 dol­laria
vuodessa.
Kaivannoisaa, rautateillä, metsissä
ja tehtaissa raatavain työläisten, joi­den
harteilla lepää koko nykyinen
yhteiskuntalaitos tuomareineen, pap-peineen,
poliiseineen ja muina hal-lintolaitoksineen,
on vertailtava' omia
palkkojaan tuomarien vaatimaan
vuotuiseen minimiin, 9,000 dollariin,
mistä, 300 työpäivälle jaettuna, tu­lee
30 dollaria jokaista päivää koh­den;
työläisten keskinkertaisen päi
väpalkan ollessa vain 3 dollaria,
siis täsmälleen kymmenen kertaa
pienempi. Sitäpaitsi työläisillä ei
ole mahdollisuutta ryhtyä eläkettä
nauttimaan ennenkuin vasta 70 vuo-,
den ikäiscqä, jos sattuvat niin van­haksi
elämään, ja silloinkin vain 20
dollaria kuukaudessa.
Eroavaisuus on räikeä. Ryhtyes­sään
vaatimaan korotusta palkkoi­hinsa
on työläisillä syytä pitää mie­lessään
tuomarien selosteluja kor­keista
elinkustannuksista ja lastensa
couluuttamismahdollbuuksista. Tuo­marien
esimerkistä on työläisten ve­dettävä
johtopäätös: Meidän las--
temme täytyy myös saada koulua
opetusta. Meidän itse on saatava
mahdollisuns säädyllisempään elä­mään.
Meidän on vaadittava pie­niin
palkkoihimme tuntuvasti koro^
tusta.
Tyoiäianaisten neuvottelukokoukset
• u
Työläisnaisten neuvottelukokouk­sia,
joita j on äskettäin pidetty Van­couverissa,
Timminsissä ja Sudbu-ryssa
ja joista on selostuksissa
julkaista näinä päivinä tässä lehdes­sä,
on ilolljd tervehdittävä. Työläis-nabten
liike on näet yhteisen rmta-man
liikkeistämme kaikkein tär­keimpiä.
Vain siinä tapauksessa, et­tä
naisot käyvät luokkavalistukseen
ja -taisteluun käsiksi tarmokkaasti,
ovat työväenluokan miesten voitok­kaat
taistelut mahdollisia parempain
ja turvallisempain työsuhteiden, pa-renipain
palkkain ja lyhempäin työ­päivien
puolesta. Ja yllämainittu-
• jen neuvottelukokouksien päätökset
osottavat, että naistemme toiminta­linja
tähtää semmoiseen organisato­riseen,^
cgitatoriseen ja valistukselli-seen
työhön, jonka avulla työväen­luokan
naisten takapajuisimmalkin
joukot tahdotaan herättää' käsittä­mään
luokkataistelun väistämättö­myyden
ja miksi heidän on isiihen
aktiivisesti osallistuttava.
Teollisuuden nopea kehitys muut-taa
Canadassakin naisten yhteiskun­nallista
merkitystä nopeassa tahdis-sav
Vuonna 1922 Canadassa oli,
hallituksen tilastotietojen mukaan,
likimäärin 462,000 palkkatyössä käy­pää
naista. Edellisessä tilastorapor­tissa,
mikä on vuodelta 1916, kerro-laana
teollisuuden palveluksessa ol­leen
naisia vain 94,150. Nämä muu­tokset
naisten yhteiskunnallisessa
asemassa, siirtyminen kodin ja per­heen
piiristä teollisuuden palveluk­seen,
tekevät välttämättömäksi van­hojen,
iänikuisten perinnäiskäsitys-ten
hylkäämisen. Mutta se ei suin­kaan
ci:? helppo tehtävä. Siinä tar­vitaan
kaikki se kyky, tarmo ja päät­täväisyys,
mitkä uhkuvat naistem­me
neuvoltelukokouksien päätöksis­tä.
Innolla ja tarmplla toteutta­maan
tehtyjä päätöksiä.
Pa^erikorporatsionien riistosaalis ja
Iäisten osuus
Abitibi PoVver and Paper-yhtymää
käsittelemässä kirjotuksessa esittää
Saturdry Night-lehti, minkäverran
riistpsaalista pvat muutamien viime
vuosien aiksna saaneet muutamat
niistä yhtiöistä, jotka taannoin trus-tiutuivat
ja jotka nykyään tunnetaan
yllämainitun yht>Tnän nimellä. Van­ha
Abitibi-yhtiö ja Spanish River-yhtiö
olivat \Tionna 1923 korjan­neet
puhdasta liikevoittoa yhteensä
6,840,988 dollaria, vuonna 1924
8,005,760 dollaria, vuonna 1925
6,781,903 dollaria ja NTionna 1926
6,557,980 dollaria. Ei ole ihme,
että Abitibi-yhtymän osakepaperit
ovat erittäin haluttuja, koska sen
muodostaneet pienemmät yhtiötkin
kartuttamisen? Mikä on heidän il-meisimpänä
osuutenaan? Entistä
ankarampi, tehostettu ,riisto, lyhyet
työntekokaudet, työttömyys kaikki­ne
sitä seuraavine kurjuuksineen
ja -— ennenaikainen kuolema. Todel
la äärimäinen vastakohta paperi-korporatsionien
riistosaaliille, ja
ehdoton todistus näiden eri luok­kiin
kuulu\'ain ihmisten, paperiher-rain
ja heidän työläistensä, välis^
taistelun väistämättömyydestä.
H)-\*in järjestäyt}-neinä, ja ääri-mäisyyteen
saakka keskitettyine jär-jestöineen,
paperiparoonit ovat tä­hän
taisteluun nähden paljoa edul­lisemmassa
asemassa kuin heidän
työläisensä, palkkaorjat, jotka ovat
(Tämän kiertokirjeen, s^jonka Yh-dys\
alloissa ilmest>'vä toverilehti
Työmies on osoltanut Yhdysmaltäin
suomalasten työläisten järjestöyksi-köille,
pyydämme Canadan suo­malaisten
työläisten järjestöyksikkö-jen
ottamaan huomioonsa, esittä­mään
yksikkönsä kokoukselle ensi
tilassa ja toimimaan kiertokirjeen
ohjeiden mukaisesti. —* Toimitus.)
Tänä kesänä tulee kuluneeksi 25
vuotta siitä, kun Työmies, Ameri­kan
Suomalaisen Työväenliikkeen
uranuurtaja perustettiin. Monta on
vaikeutta ja vastusta ollut voitet­tavana.
Tuhannet, hiljaiset köyhälistön
luokkatietoisuuden tienraivaajat o-vat
elämänsä parhaat vuodet Työ­miehen
rakentamiseksi uhranneet
Tuhannet ja taas tuhannet ovat uh­manneet
mustaalistaa ja kaikkia
tjrönantajien juonia, levittääkseen
Työmiehen, kautta luokkatietoisuu­den
valoa vielä luokkatiedottomuu-den
pimennoissa oleville työläisto-vereille.
Useimmat Amerikan Suomalaisen
Työväenliikkeen "vanhankaartin"
miehistä ja naisista ovat juuri Työ­miehen
kautta ensimäiset luokka-tietoisuutensa
aakkoset saaneet. Työ­miehen
historia on osa Amerikan
Suomalaisen työväenliikkeen histo­riasta.
Se on liike josta olemme
tottuneet olemaan ylpeitä — eikä
suotta. Onhan Työmiehen vaiku­tuksesta
25 vuoden aikana järjes­tetty
alkuunsa monia joukkojärjes-töitä.
Työmies on ollut meille kai­kille
ikäänkuin tähtenä yössä. Sen
vaikutuksesta päästiin alkuun tois­tenkin
lehtien luomisessa, jotka yh­dessä
muodostavat pohjan kaikelle
järjestetylle suomalaisten joukko-toiminnalle.
Nyt kun liikkeemme on koko­naisuudessaan
voimistunut, niin sii­tä
seuraa että tehtävämmekin suure­nevat,
ja juuri siitä syystä meidän
tulee käyttää Työmiehen 25-vuotis-muistoa
entistä voimaperäisempään
riviemme tiivistämiseen, takoaksem-me
ne kautta maan ulottuvaksi kiin­teäksi
ketjuksi, ollaksemme kyke­nevät
torjumaan vihollistemme kaik­ki
mahdolliset hyökkäykset. Työ­mies
on täUä kertaa Terästrustin
suurimpana silmätikkuna ja siitä
syystä toivomme että jokainen Työ­väenyhdistys
osottaa myötätuntoaan
25-vuotista uranuurtajaamme koh­taan,
siten osottaen vihollisillemme
sekä kaikille lehtemme lukijoille
voimiemme liuuruuden sekä sen, et­tä
Työmiehen alkuunsa rakentama
liike on tuottanut tuloksia ja että
sitä liikettä ei voi mitkään, provo-katsioniyritykset
horjuttaa.^
Edellä selostetut seikat huomioon
ottaen, toivomme, että yhdistyksen­ne
asettaa mahdollisimman suuren
Työmiehen
henkilöitä, joilla on kokemasta tällä
alalla- Olen varma, että jos U. F. A .
hankkii palvelukseensa pari kykene-ivää
henkilöä, niin sellaiset järjestä-ijät
ja valistajat voisivat jälleen el-
U-yttää liikkeen ja säännöllisellä toi-
25-vuoti5onnitteluflmo-1 minnalla pitää osastot eloisassa, toi-että
Työmies on suurien suomalais- Olen myöskin vakuutettu, että mitä
ten työläisjoukkojen suosima ja on sanottu albertalaisista järjestöis-kunnioittama,
ja että Työmies onjtä pitää paikkansa yhtä hyvin, ellei
osa meistä, meidän käUerarae työn- paremmin, Saskatchewanin ja mui-tulos,
tulos, joka on tehokkain a- den maakuntien järjestöihin nähden,
seemme asiamme puolesta, taiste- Nykyisessä tilanteessa on pahin
lussa suurpääoman mahtia vastaan, se tosiasia, että virkailijat, jäsenis-
Toveritervehdykset, niin hyvin yk- tön enemmistön kannattamina, eivät
sityisten ryhmien kuin Järjestetty- käsitä tai kieltäytyvät käsittämästä
jen joukkojenkin tervehdykset, tulee j sitä, että oikeisto ja vasemmisto
olla hallussamme viimeistään hei-1 ovat saman liikkeen välttämättömiä
näkiiun 5:een päivään mennessä, osia. Kaikki voimat muodostuvat
Lehdestä tullaan julkaisemaan suuri
erikoisnumero, jossa kaikki toveri-tervehdykset
tullaan julkabemaan
omassa erikoisessa Työläisten toveri-tervehdysosastossa,
eikä alueittain
kuten liikemiesten ilmotukseL Tä­ten
menetellen pysyvät lu-ikki työ­läisten
toveritervehdykset erillään
historiallisena muistona siitä mitä
meillä oli Työmiehen 25-vuotispäi-vänä,
1928.
Luottaen siihen että teette voita­vanne
mahdollisimman suuren Työ­miehen
25-vuotistervehdyksen paik­kakunnaltanne
hankkimiseksi, jonka
kautta tulette osottaneeksi mvötä-tuntonne
Työmiestä ja sen käymiä
köyhälistön taisteluita kohtaan —
joiden tulosta Työmies on.
Toverillisesti,
TYÖMIEHEN ILMOTUSOSASTO,
Krtta John Miller.
HUOMAUTUKSIA!
Vapauden alueelta tulee terveh­dykset
lähettää Vapauden kautta,
että ei mitään aiheetonta sekaan­nusta
syntyisi.
Tervehdysten hinnat ovat seuraa­vat:
koko sivu $75.00; puoli sivua
$40.00; neljännessivua $12.00, jo­ka
on samalla tervehdyksistä pie­nin.
Tähän numeroon aiotut toveriter­vehdykset
sekä kirjoitukset tulee
olla hallussamme viimeistään heinä­kuun
5:een, päivään mennessä.
Jokaisella paikkakunnalla kehoi-tetaan
tovereita ryhtymään heti toi­menpiteisiin
paikkakuntanne yhtei­sen
tervehdyksen järjestämiseksi se­kä
siitä johtuvien kustannusten yh­teisesti
suorittamiseksi.
Tehkäämme Työmiehen 25-vuotis-numerosta
Amerikan suomalaisten
järjestjmeiden työläisten yhteinen
historiallinen voimanäyte, joka tu­lee
olemaan innostavana tienviitta­na
köyhälistön voittoon.
Taistelutoyeruudella snuremmsn
ja yoimakEäamman iyöväestöri oman
sanomiston ja omien taistelujärjes-töjemme
puolesta.
TYÖMIES SOCIETY,
Box 553, Superior, Wis.
UUSIA MENEHEHAPOJA TARVITAAN
MAANVILJELIJÄIN VALISTUSLIITON PUHUJAN SELOSTUS JÄR­JESTÖLLISESTÄ
TILANTEESTA ALBERTAN MAANVILJE­LIJÄIN
KESKUUDESSA
Kirj. Carl Axelson
ovat niittäneet miijoonavoittoja xno- \ vain heikosti tai eivät lainkaan jär­si
toisensa jälkeen. !jcst>Tieitä. Milloin ryhl\-\ät pape-
Entä minkälainen on niiden työ-j riteollisuuden työläiset vertailemaan
Iäisten asema, jotka raatavat met-lomaa orjanasemaansa paperiparoo-sissä
ja paperitehtaissa ja joiden jnienniittämiin miljoonavoittoihin
työ ja ponnistukset ovat tehneet j ja järjestävlymään yhtä h\-vin tai
malidolHseksi noiden miljoonain j paremmin kuin paperiparoonit?
Kun olen puhunut useissa kokouk­sissa
eri osissa Albertaa viime kah­den
kuukauden aikana, viljanmyynti-renkaan,
U. F. A:n (Albertan yh­distyneiden
farmarien liiton) ja Ca­nadan
maanviljelijäin valistusliiton
pyrkimyksistä, ajattelen, että saa­vuttamistani
kokemuksista ja vaiku­telmista
saattaa olla hyötyä sekä
näiden järjestöjen jäsenistölle että
ulkopuoleisille henkilöille liikkeem­me
edessä olevien probleemien kä­sittelyssä,
niin sen vuoksi tahdon
sanoa:
Jotkut osastoista, joissa poikkesin,
olivat eläviä ja toimeliaita, toisten
olemassaolo ollen ainoastaan muo­dollinen,
s.o. olivat toimettomia. Toi­mettomia
osastoja löytyy kaikkialla,
yhtä hyvin kuin alueita, joihin U.
F. A :n toiminta ei ole vielä koskaan
ulottunut.
Tämmöinen tilanne johtuu.monis­ta
syistä, perussyy ollen siinä, ettei­vät
järjestyneet paremmin kuin jär­jestymättömätkään
maanviljelijät
kylliksi arvosta järjestöllisen toi­minnan
tarpeellisuutta. Jotkut ovat
niin lyhytnäköisiä, että he eivät voi
nähdä, tahi eivät halua nähdä, mi­tään
merkitystä U. F. Am työssä,
mennen niinkin pitkälle väitteissään,
että senjälkeen kun viljanmjrynti-
Kun U. F. A. sitäpaitsi on eri-
-näisten osuustoiminnallisten liikkei­den
alkuun panija, täytyy sen myös
katsoa, että ne toimivat oikealla ta­valla.
U. F. Am täytyy muodostua
Albertan myjmtirenkaiden valistus­järjestöksi.
Tämä on välttämätöntä
siksi, kun renkaiden jäseniksi pyri­tään
saamaan kaikki farmaritj, jon­ka
vuoksi edistysmielisten menette­lytapojen
ajaminen jä edistäminen
renkaiden sisällä. U. F. A. on tähän
tarkoitukseen sopivampi, koska sii­hen
kuuluu edistysmielisimmät maan­viljelijät.
Sitäpaitsi U. F. A. edus­taa
kiinteästi teollisen järjestön
ohjelmaa, osuustoiminnallista myyn­tiä
ja yleistä valistuspropagandaa.
Mutta menestyäkseen tässä työs­sä
on U. F, Am jäsenten ja virkai­lijain
annettava näille tehtäville
enempi huomiota kuin tähän asti.
Erikoisen tärkeää on sellaisen oh­jauksen
antaminen, jonka avulla
renkaat ja meidän järjestömme ylei­sesti
saattavat muodostua todelli­siksi
osuustoiminnallisiksi laitoksiksi,
joita hoidetaan rikkauksien tuotta­jain
hyödyksi.
Tekemäini huomioitten perusteel­la
tunnen itseni vakuutetuksi siitä,
että tuon päämäärän saavuttamiseksi
on omaksuttava uudet järjestyksel-positiivisista
ja negatiivisista osista
ja näin on myös laita maanviljeli­jäin
liikkeessä. Vasemmisto edustaa
maanviljelijäin liikkeessä posetiivis­ta
voimaa. Kun tätä seikkaa ei jak­seta
tai tahdota käsittää, niin siitä
johtuu liikkeessä nykyään vallitseva
tilanne. Tosiasia kuitenkin on se, et­tä
virkailijat suurimmasta pienim­pään,
joidenkin yksilöjäsenten kan­nattamina,
tekevät kaikkensa va­semmistolaisten
toiminnan halventa­miseksi
ja ehkäisemiseksi. Sen ko­kemuksen
perusteella, jonka olen rit, täytyy sen toteuttaa. Se on tei-saavuttanut
neljän vuoden aikana dän tehtävänne. •
jana, kiertäessäni puhumassa eri iMan Engels ii^titDDtti
osissa Albertaa, minä voin pelkää­mlisättät
ä tysöatnäo, a,j oetatt ät äshiätän masetnie sotyn ksveal­­semmistolaisten
taholta harjotettu.
suuresti kunnioitetaan osastoissa ja
alue
semme
Marx-Engels instituutissa Mosko­vassa
on maailman täydellisin koko­elma
historiallisesti tärkeätä vaiiaa,
kumouksellista ainehistoa. Luo>ia-illa
joissa poikkesin. Voittaak-, ^^^^^^.jg^ • i^^^ keskiajoilta'"*^^"
me liikkeessämme vaUxtsevan la-. kyaUjaan on säilytettynä harvinahiL
jäin valistusliitto on hyväksynyt ja
suosittaa, käytettäisiin niin paljon
kuin mahdollista.
Ellei tähän ehdotukseen, järjes­tömme
vilpittömään elvyttämiseen,
suostuta; elleivät oikeistolaiset oso-ta
tarpeellista kaukonäköisyyttä ja
päättäväisyyttä, on vasemmistolais­ten
otettava käsiinsä järjestö- ja va­listustyön'
johto. Meidän tehtäväk­semme
jää maanviljelijäin järjestö­jen
hajanaisten voimain kokoaminen
aktiiviseen toimintaan ja lopulliseen
kontrolliin. Maaperä on valmis. Ta­loudellinen
tilanne on painostava.
Työskennelkäämme yhteisvoimin, sil­mällä
pitäen osuusliikkeen täydellis-tjrttämistä.
Yhdistäkäämme voimam­me
poliittisesti ja tehkäämme site;^
mahdolliseksi todellinen työläisten ja
farmarien hallitus. Se on toteutet.
tavissa; ja se on myös toteutettava.
Ja teidän, farmari- ja työläistove-
Työväen urheilu
Kilpailukutsu
. Ainoastaan täten kutsutaan kaikkia
C.S.T.U: liittoon kuuluvia seuroja jä­seniensä
kautta ottamaan osaa rata-ja
kenttäurheilukilpailuun. Jotka asi­anomaisella
. luvalla toimeenpannaan
Timminsissä kesäkuun 24 päivänä.
Kilpailulajit: MlehlUe 5-ottelu (kuu­la,
keihäs, pituus, korkeus Ja 100 m:n)
sekä yksityinen 5,000 m:n Juoksu. Ikä-mlehille
3-ottelu (kuula, pituus Ja
1,500.) Naisille 3-ottelu (kuula, pituus
ja 100 mtr.) Pojille alle 18 vuotta kuu­la,
korkeus Ja 100 mtr. Lapsille alle
14 vuotta: pojille 100 mtr. ja tytöille
60 mtr juoksu. Ainoastaan Ilon jäsen­tenvälinen
ukko- ja poikamiesten
6X300 mtr viestinjuoksu.
Toivoen runsasta osanottoa, aina
valmiina vastapalvelukseen kykymme
mukaan, merkitsemme urhelluterveh-dyksin:
V.- ja tL-seora Ho
A. Lepistö A. Heino
(puheenjohtaja) ' (sihteeri)
Määräyksiä: Kilpailut Jotka alka­vat
kello 1 päivällä, suoritetaan suo­malaisten
Ja ukrainalaisten yhteisellä
kentällä. Liitossa voimassaolevia sään­töjä
noudatetaan.
Kalkki ilmotukset osanotosta on
tehtävä allaölevalla osotteella 21:seen
päivään mennessä kuluvaa kuuta Ja
tullaan määräaikaan mennessä ilmoit­tautuneille
varaamaan vapaa asunto.
Osote: A. Heino, Box 1889, Timmlns,
Ont.
sek.; 2. W. Hänninen Long Laken
Jyry 8.8 sek.; 3. V. Elimen 8.9 sek.
50 metrin juoksu (tytöt alle 14
vuot.): 1. Lilli Ritari 8.7 sek.; 2.
May Pernu 9.1 sek.; 3. Julia Ritari
9.2 sek., kaikki Sud, Kisasta.
Varsinkin juoksujen tulokset kär­sivät
suuresti kurjassa kunnossa ole­van
kentän johdosta. Ennen kilpai­lujen
alkua olivat kisalaiset koetta­neet
tasotella edes juoksuradan osat
kentästä, joka oli kuin kynnetty pel­to
keskeneräisenä olevien korjaus­töiden
takia. — X.
HÄMMÄSTYTTÄVÄ TAPAUS KIL­PAILUISSA
HELSINGISSÄ
renkas perustettiin, on U. F. A.lliset ja valistukselliset propaganda-tullut
tarpeettomaksi. He sanovat: menetelmät. Voimassa oleva metodi,
renkas hyödyttää meitä rahallisesti; jonka mukaan tämä työ tykkänään jää
U. F. A:sta on meille kuluja kolme piirien johtokuntain käsiin, ei ole
dollaria vuodessa. Tämä suuressa
määrin syynä U. F. .A:n jäsenmää­rän
alentumiseen.
Sitten myöskin, osuustoiminnalli­sen
myynnin järjestäminen ja siitä
johtuva erikoistuminen on heikentä­nyt
U. F. A:n toimintaa. Nyt tar­vitaan
päte\'iä keinoja työn keskit­tämiseksi.
Toiminta maaseuduilla
täytyy rajottaa harvempiin järjes­töihin,
kokoukset saatettava sisältö-:
rikkaimmiksi, mielenkiintoisimmiksi
ja rakentaviksi. Minusta todella tun­tuu,
että toimintamme maaseudulla
voidaan suurelta osalta suorittaa U.
F. A:n osastoissa.
käytännöllinen eikä hyviin tuloksiin
johtava. Tällainen toiminta päin­vastoin
johtaa, keskittämisen sijasta,
hajottamaan voimat ja hallinnan.
Toiselta puolen, perin harvat joh­tokuntain
jäsenet omaavat järjes­täjä-
tai valistajakykyjä. Siitä on
selvänä todistuksena järjestön alhai­nen
jäsenmäärä ja yleinen lamaan­nus.
Näiden syiden perusteella pitäisi
U. F. A:n^ johtokunnan ottaa heti­miten
tämän tosiasian huomioonsa
ja ryhtyä sitä korjaamaan. Tietäen,
etteivät he itse omaa päteviä jär­jestäjä-
ja valistajaominaisuuksia.
Kisan kilpailut
Tulokset Sudburyn **Kisan" järjes­tämistä
ensimäisistä kesäjuhlakilpai-luistä
täällä ^Sudburyssä kesäk. 10
pnä olivat seuraavat:
Miesten' kolmiottelu:
Siihen sisältyi kuulantyöntö, kor­keushyppy
ja 100 metrin juoksu.
Ensimäisen palkinnon sai P. Häk­kinen,
Creighton "Yritys", 208.8
pist., toisen palkinnon V. Göös, sa­masta
seurasta, 203 pist. ja kolman­nen
palkinnon H. Pernu, Sudburyn
Kisasta" 199.4 pistettä.
Parhaimmat yksitjnset tulokset
olivat: Kuulantyönnössä A. Vaaralla
10.72.5 m., E. Ristosella 10.39 m.
ja V. Göösillä 9.92 m. Kaksi ensik-simainittua
ovat Sudburyn "Kisas­ta".
Korkeushypyssä hyppäsivät P.
Häkkinen ja H. Pernu kumpikin 157
sm., ja L. Kolari 147 sm. Jälki­mäinen
oli Beaver Laken "Jehusta".
100 metrin juoksussa pääsi ensimäi-seksi
P. Häkkinen ajalla 12.9; seu­raavat
V. Göös 13 ja A. Kantokoski
(Sud. "Kisasta") sekä V. Kallio 13.3
sek. Kolmiotteluun otti osaa 15 kil­pailijaa.
Naisten kaksiottelun,
joka käsitti 60 metrin juoksun jä
12-paunan kuulan työntö, voitti Au­ne
Ritari Sudburyn "Kisasta" 82
pisteellä; toiseksi tuli Hanna Hänni­nen
Long Laken "Jyrystä" 70.6 pis­teellä
ja kolmanneksi Lempi Ven-hola
Sudburyn "Kisasta" 67.1 pis­teellä.
Muita osanottajia ei ollut.
60 metrin juoksun tulokset c-livat
Aune Ritari 9.3 sek., Lempi Venho-la
10.1 sek. ja Haima Hänninen 10.3
sek. Kuulantyönnön tulokset: Han­na
JHänninen 747 sm., Lempi Ven-hola
627 sm. ja Aune Ritari 6ö9 sm.
3,000 metrin Juoksuun
otti alussa osaa kuusi miestä, mutta
kaksi kilpailijaa, nim. A. Heiskanen
ja A. Kantokoski keskeyttivät. En-simäiseksi
perille pääsi V. Neva, Le-vaekin
"Kisatovereista" ajalla 10.21
min., toiseksi V. Göös 10.40 min. ja
kolmanneksi P. Jansson Sudbnryn
"Kisasta" 11.10 min. Neljäntenä oli
L. Laine Beaver Laken "Jehusta".
60 knetrin juoksu (pojat alle 14
vuot.): 1. J. Johnson 9.5 sek.; 2.
T. Elimen 10 sek.: 3. K. Nurmi 10
sek., kaikki Sud. Kisasta.
50 metrin juoksu (pojat alle 12
vuot-): 1. W. Nurmi Sud. Kisa 8.S
Äsken Suomesta saapuneet työväen­lehdet
kertovat eräästä hämmästyttä­västä
tapauksesta, joka oli sattunut
äskettäin vietetyissä Helsingin Kuller­von
kilpailuissa. Helsingissä ilmesty­vä
vasemmistolalslehti. Työ, kertoo
asiasta seuraavaa:
"Helsingissä on herättänyt suurta
huoniiota tapaus. Joka työväen urhei­luliikkeessä
on ehdottomasti tuomit­tava.
Kullervon viimeisissä kilpailuis­sa
nlm. oli Juoksemassa Amerikan
porvarillittoon kuuluvien seurojen kil­pailuissa
kilpaillut luopio,' Korholin-
Koski, Joka on kotiutunut Stiomeen
valmentautuakseen taas porvarien
olympialaisiin.
Missä nyt ovat intemationalen Ja
Uittomme _päätökset? Nehän pitäisi
olla kyllin selvät tällaisissa tapauksis­sa.
Mies, Joka on Juossut porvarien
kilpailuissa maassa. Jossa on Työväen
Urheiluliitto, vieläpä itse kuuluu por­varien
seuraan, pitäisi olla itsestään
erotettu Työväen Urheiluliitosta. Muis­tammehan
Hannes Kolemalsen Jutun,
Josta Kuopion liittokokous antoi pa-heksumlslausunnon
sekä silloiselle liit-totoimlkunnalle
että Jyrylle, jonka
kilpailuissa Kolehmainen juoksi. Nä­mä
olivat yksimielisiä ja hyväksyttä­viä
varoituksia. Mutta onko nyt Jo
unohdettu nämä päätökset?
H:gin piirin johtokunta on jo kiin-nittänjrt
tähän hämmästyttävään seik­kaan
huomiota ja kantanaan lausu­nut,
että tällainen on ehdottomasti
tuomittava. Se on-lähettänyt kirjel­män
asiasta llittotoimikunnalle. Saa
nähdä, mihinkä toimenpiteisiin se
ryhtyy.
Kyllä jo ollaan liitossamme pitkällä.
Miesi joka tulee suoraan por/arien
sylistä ja yhtä suorasti on sinne taas
menemässä, saa kilpailla liittomme
jäsenten kanssa, mutta kanssakäy­mistä
todellisten työläisurheilijoiden
kanssa estetään kaikella tavalla, ku­ten
Spartakiaadi-kysymyskin osoit­taa."
Tähän meillä ei ole muuta lisättä­vää
kuin se, että edeUämainitu Kul­lervo-
niminen TUL:n seura on Suo­men
huomattavimpia yleisiirheiluseu-roja,
mutta on sen johto nosfcelaisten
hallussa, joka sehttääkin koko asian
mm Oittisia
KAIVOSMIEHEN KIRJE
Saahan sitä taas maanuumenissa
uurastajakin hieman nauttia luonnos­ta
ja raittiista ilmasta näin kesän a-
Jalla, hirveän pitkän talven perästä.
Uupunut raataja saa kuin uutta eloa
ja virkistystä kun saa mennä ulos
puhtaaseen ilmaan lepohetkiään viet­tämään.
Sillä kaivantoihna tahtoo
kuihduttaa ja vanhentaa ihmisen liian
aikaiseen. .
eneraian
ja rahan kulutuksella. Aivan hi],
jattain alkuperäinen ensimmäinen
painos Thomas Moren "Utopiaa" li­sättiin
tämän kurjan painoksien ko­koelmaan.
Joka jo ennestään oli laa­ja.
.
Muuan kokoelma käsittelee noiise-van
porvariston ensi kamppailuja lää-nit3rsaatelistoa
vastaan. Siinä on
nähtävänä kirjasia kaikilla kieiniä
esittäen tulevan kapitalistiluokan pää­määriä.
Toinen kokoelma sisältää
tuhansia esimerkkejä kaikkein mai­den
aikaisemman työväenliikkeen kir­jallisuudesta.
Kokoelma ainehistoa
koskien Chartisti-lilkettä Englannis­sa
viime vuosisadan aikana, on erin­omaisen
täydellinen. Alkuperäisessä
muodossaan voi nähdä Chartistlen
pyrkimykset esitettyinä karkeassa,
mutta päättäväisessä muodossa. Myö­hemmät
kokoelmat ovat tietysti pal­joa
täydellisempiä.
Ranskan vallankumousta vuodelta
1789 ja Europan maiden vallankumo­uksia
vuodelta 1848. käsittelevät ko- '
koelmat ovat hyvin laajat. Ne si­sältävät
senaikuisten sanomalehtien
alkuperäisiä numerolta, asetuksia,
khrjoja Ja lentolehtisiä sekä johto-henkUölden
kuvia. Pariisin kommuu­nia
koskeva aineisto on erityisen täy­dellinen
ja mielenkiintoinen. Lähes
täydellinen nidos New Rhinlish Ga-zettaa,
jonka toimittajana Marx oli
nuoruudessaan, sisältää kaikki hänen
alkuperäiset artikkelinsa Ja katsauk­sensa
vallankumouksellisesta tilan­teesta,
mikä vallitsi Saksassa silloin
kuin tätä lehteä julkaistiin, ja mistä
lehti pyrki ohjaamaan.
Työväenliikkeen tutkijoille on elikä
mielenkiintoisinta se osa kokoelmaa,
Joka koskettelee Marxin Ja Engelsin
elämää ja työtä. Täydelliset elämä- _
kerralliset aineistot kuvaavat näiden
työväen johtajain työn hartautta ja
heidän päämääriensä vilpittömyyttä.
Heidän koulussa ja yliopistossa kir­joittamansa
kirjeet kosketuksensa he­geliläisten
kanssa nuoruudessaan ja
eristäytjrmisensä Hegelistä ovat elä­västi
esitetyinä kokoelmassa. Marxin
alkuperäiset muistiinpanot, hänen
valmistaessaan "Pääomaa" osoittavat
vaivannäköä Ja huolellisuutta etsies­sään
keinoja työväenluokan vapaut­tamiseksi.
Näiden suurten johtajain
elämää kuvaa hyvin ihmeellinen ko­koelma
persoonallisia tähteitä.
Ensimäisen kansainvälisen, Toisen
kansainvälisen Ja koko nykyä Jan työ­väenliikkeen
historia maailmansodan
alkuun asti on hyvin täydellisesti e-dustettuna.
Erikoisemmin mielen­kiintoinen
on kokoelma "Pääoman"
Ja "Kommunistisen Manifestin" pai­noksia
yli nelJälläkymmeneUä eri kie­lellä.
Instituutissa on useita kirjas­toja,
jotka sisältäen tuhansia kirjoja
kaikille JohtavUle kieUlle. "Näitä kir-toja.
Jotka sisältävät tuhansia kirjoja
televät toverit, kuin myös Moskovan
lukuisien ylioplstojein oppilaat, histo­riallista
tutkistelua varten. Englan­ninkielinen
kokoelma on erittäin täy­dellinen,
se esim. sisältää'— harvi­naisen
vanhan vallankumouksellisen
kirjallisuuden • ohella — täydellisen
nidoksen brittiläisen hallituksen vuo­sikirjoja
seitsemännentoista vuosisa­dan
alkupuoliskolta alkaen.
Instituutti on ryhtynsrt toimitta­maan
Marxin ja Engelsin julkaise­mattomia
teoksia ja kirjeitä.
Toveri Riazanov, laitoksen johta­ja,
on hiljattain Julkaissut kokoel­man
näitä teoksia englähiiihkielellä.
Laitos on yksi Neuvostoliiton suuris­ta
vallankumouksellisen tiedon va­rastoista,
niin työväenluokan nykyi­sille
kuin myös tule\'ille taiteilijoille.
• Leslie Morris.
täisi jokaisen heti työyuoronsr. pää­tyttyä
ottaa lämmin sekä kylmä kyl­py
ja vaihtaa puhtaat ja kuivat vaat­teet
päällensä.
Mitä arvelevat kaikki Hollingerin
työläiset tästä? . Eikö tohtori todella
ole oikeassa, antaessaan näin hy\än
tervejrttä edistävän neuvon. Minun
mielestäni se ori niinkuin ollakin pi­tää.
Mutta eikö herra tohtori ole sen
vertaa tarkastanut näitä vaatteitten
kuivauslaitoksia ja niitä "kylpyväll-neitä".
joita on tämän mahtavan kul-takubpan
päällä, että niissä on mah-doton
tohtorin neuvoja noudattaa e-des
suunnilleenkaan. Ahtaisiin tiloi­hin
on sullottuna rautapellistä ky­hättyjä
laitikoita, jotka ovat niin mi-tättömär^
pieniä, että hädintuskin
voi vain päällyskuoren. Joka on kaik­kein
likaisin, jättää sinne. Ylisi täl­lainen
laatikko ei riitä. Jos vaatteet
sattuu olemaan märkinä, niin ei ne
ehdi kuivamaan siellä siksi kun niitä,
uudestaan tarvitaan. Ainoastaan hau­tuvat
ja lahoavat siellä Ja lenttävät
inhottavaa hajua huoneeseen, joka le­mu
luullakseni on vaarallista jo si-nänsäkin
miesten terveydeHe. Tämän
tohtori saisi ottaa huomioonsa.
Kosteissa paikoissa työskentelevät j
miehet aina saavat tulla kotiaan mär-
Komppanian lääkäri H. Moore on
asettanut raporttinsa Hollingerin kai­vannon
pääEä olevain k u i r n i t ^ h ^ saavat imia K o n a a n uuu-neitten
Snille. TcSrihSj etS 5"
toukokumi kolmelta e n s ^ ^ S i k ^ i l . .f^^^^?'' TalveHakm
koita työmiehistä. j o t ä ^ a t ä i r S ^ ' n ^ f ^ ^ ^ ^ ^ ° ^ ^ ^
tmieet ja apua hikeneet SavSi^' •^«.^"^'''"^^ ainoastaan joHa
on Ollut 48 nr;;it^!"t!L^.^:^'r^^«^".^^^^ «tää
ta^ja muista sellaisista taudeista.
Tohton sitten vetoaa miehiin, että pi-tokumnees-
tyy sanoa, että se on todella'tervey-deDö
vaarallista.
Kylpy- ja tussilaitokset ovat niin
No.