Vapaus, July 31, 1952

              v -: Sivu 2. Torstaina, heinäkuun 31 p . — Thursday, July 31,1952 *
tamauA Ncrr. 9, 1917.: ^Astborlzed
:-f»•-ffffffp^fift«ffmftff • • f?y • tb0 Poist
;Oittb»:DQ»rtsosnt^ Ottava, Pub^
[SSancätajo asd^Satard^tqr vapaus
; Piiiaidiliia CkaqnnylXd^ at lOO^lCtt
Elm fife sadbury^ Canada.
Tälepbones: Sodloei» ÖJCO^
EditMlal^ <Vilce^
address B » e9;^&idtnity; Ootat^
Ttamlatlon tree of cbazge. ^ ^ •
':Cianadaa8a;c%-4^?'vlt: aw:
•:;JVi(|OTBl^^
"Bän oli tSssä jalassa rohfceajy»
0114^: roUat laälaiäa I v t n x ^ ^
|i 3Cos(ka Korean sota jatkuu yhä edelleen/koskaatomipomfloeja väf-sessa
idässä, koska kemiallinen sota jatkuu Koreassa ja Malaijilla,,
boskamilitarismi kohottaa uudelleen.päätään niin Japanissa kuin
jSaksassakin, koska aseistautumiskilpailu jatkuu ^edelleenkin: ja kosjca
bnperialistiset suurvallat sekaantuvat > entistä väkivaljtaisemmin ja
t^idkeasunin pienten kansain sisäisiin asiolh
sen vaara, yhä edelleen olemassa ja sen pitäisi herättää jokaisen
jauhaa rakastav^ ja ajattelevan ihmisen toimintaan rauhan puolesta.
p' 'Kansojen rauhankongressiin mennessä on jokaisen sodan 'vaätus*
'la^an tehtävä .kaikkensa rauhan puolesta sillä sodan ehkäiseminen
: on suurten 'kansanjoukkoj ttehtävä. Varsin yleisestihän tiedetään,
jettähnperialististen maiden valtiaat ovat sotaisella tuulella ja tekevät
baikkensa sotaan^ kiihoittamista ja valmistumista varten. Ainoastaan
Buurten^kansanjoukkojen sodanvastainen mieliala on herpaissut sen
iniekao, joka on ollut ja on yhä edelleenkin valmiina iskemään maail­manlaajuisen:
uuden ja en tistä kauheamman verilöylyn aloittambta
vaxUam Vaikka Korean sota on voitu kahden vuoden ajan pitää
paikalUstettuna niin ei se merkitse sitä, että sodan lajentumisen vaara
«Ln> Qtukasti,', SaiatxBasivaUian; 'kaikki
lUan* ijajji: i -»looir- ynis. Maratonin
•oltiänaliff Aia dua linanäOntouu-;
navtumifr' :klsoJen auringokiit' jyfutta
enoeia; naara'.
kVNNIA USA;n NEESKCBEIIXE .
" . . . DilläKi; Btaafleld^ -»littlläd,
Bi£he, da..SiIva; kaikki tae oayt nee-keräi^
dän voitostaan; vaikka soisinkin n^^
den; t i i l ^ a h v i^
sa, Afratan, hyväksi . . >"
llaa>an, Helsingui Vapaa €anassa.
piisi (voitettu. (Ei! Se on ^hä edelleenkin olemassa ja voidaanpa
rfianoaj kentistä: uhkaavampana. Yli vuoden ajan Koreassa kestäneet
n^irauhaneuvotfelut ovat todistuksena siitä, että sotaa suunnittele-
:;<ldUa t voimilläi^^
bäss3.v Sodan vaara on entistä suurempi senkin johdosta, että yhdell^
yhidysvaltalaisella kenraalilla on Koreas^^^^
'laMiii liykoläb jotka merkitsevät sodan laajentamista. in -; t \, :
P liisissä: tOanteessa on jokaisen rauhan ystävän'velvollisuus tehdä
Mikkensav että hänen ja muiden rauhan ystävien mielipitee
mahdollisimman laajalti yleiseen tietoisuuteen ja saatetaan myöskin
tämanniaan hallituksen tietoon.^^^ M tulee muistaa, että rauha,
aivan samoin kuin muutkin yleiset asiat käsitellään hyvin suu
anäärin julkisuuteen: saatetun yleisen mieliiteen painostuksen mukai­sella
tavalta. Siis mitä suurempi on kansan yleinen painostus rauhan
puolesta niin sitä suuremmat mahdollisuudet on rauhan säilymiseen.
Wienin rauhankokoukseen valmistuminen edellyttää siis eQtistä
Suuretnntassa määrin rauhantyön jatkamista kaikin mahdollisin kei*
noin.. CSJ:n osastojenkin on osallistuttava tähän työhön; eikä sitä
pitäisi rajoittaa pääasiassa, varojen keräämiseen rauhantyön edistä­mistä
varten. Meidän suomalaisi
l^uudessa oof vielä suut-et;määrät sellaista'kansaa, joka ei ole selvillä
• isi»dan ja'rauhan •kysymyksistä, joka
£T$>nl[ä,tai omaa kerrassaänf väärät käsitykset näistä/dioista. Meidän
>wävolUsäui^^ näihin maanmiehiimme nim
[Olitelu standardin - T^mmm^- l I l ^ M k l B i A f l ^ ^ B f l ^fe V.' • :-\-^'mrliJL^'J^'i^m^tt:J,'^w^' :t9^Li^^ilB^^-''-nttr4l^ ^lf'J«MCA«•Av•«el^ ]A«II'''''MO«>TIOUfoonIrAinl]
taani. että Punalien' Ristin kansäin-viilineniiixi^^
teOinyt «pävitiaUisia i e l ^ t i i ^ ; - e t tä
Y K : n sotavaäkiieiarilfi KCareassa aie^
:\ieiv';sqtai^^
l-iäT^ttaVa. Ihu^boppalaiiieri sta:ndiar.
d l ; cä^iytiäit inresiiunan^ pa-r^
inttuin majoituksen sotavangeille
kuin mitä Koreassa olleet sotevän-git;
w a t ; ' s » a i ^ a^i^'k»s^
kevassa tiedossa.
: lävel^lssä: o i ^ I^isUn
päämajaan ei ole säspuntit m i t l^
mttodpllistö;
vankileirien, r :^'Olosufat'eisiin >i näbden.
i&Sutta';::';^tav^^
i ^ n ; : sopimuksen diuk'aia&< ipivat- soW-vahifit;
oikeutetut ; « a ^ «i-n]
äiii>yleläe^
jen iltnbitetaahkkid
äärimmäifen .alHaisäi/^Keia^-Sdi^an
cllnltason eilö Yiidysvaitab sotöai.^
«Jert ^lihtasbä {w iKihtäiuif
^ t ^ | : ; p i ^ ? ^ i | : l i |^
^IlKftrsvaltalh korealaisten ja^Öl-kohtaan
kun keskustella . ^ , . . 5*i,«;
V- , n e v a n sopimuksen. Jota-Ylidysvaltäia:
•:S(|sfad^^n^jaysta^
?^onka^: avulla me varmasti^^^^^
' Btanhattajia maanmiestemme keskuudesta. " . •
;Ka(^alnvälisien Punaisen;^BIstin konferenssi pn parhaillaan koolla T o -
rönt^s». TäSjsä.kpnferduuissa o n y i i 70 moon maan edustajain lisäksi
naisen B i s i i & e ^^
Chine^Knän^pahni^^ Chlang^ ^ e d t s ^^
and Nationin'! päätoimittaja
•Jäämiset;* jötka^o^^ itsioöäi^ttä jaT' luovaa ^kyä^
luonnollisia vihollisia.
Punaisen Ristin konferenssi
I^PunaLsen- Ristin kansainvälinen konferenssi on: parhaillaan koolla
iTorontossa. Sen varsinaiset istunnot alkoivat t.k. 26 pnä ja sitä
(talistisMkin maailman maiden Punaiset Ristit— edustajia kaikkiaan
Itöin 7!» eiri m a ^ ^ li^sairivälmeh; mer^ suuret
lll^dbUisutiätet^i v^ joko edistävästi; tai kielteisesti kansojen
j|[^kinainin
' ii : Koska tämä konferenssi on vasta alkuvaiheissaan ja tulee kestä
mmm
lifiifpfiisf
4 m
mi
k ;
lisään elokuun 6 päivään asti, on vielä vaikea sanoa mihin suuntaan
?6fetf^^iv tui^te^^ mutta jo tähän mennessä i)n voitu panna
merkU^
pyi^dneet tekerriääri! parhaansa hajaannuksen ja erimielisyyden ai-
Böansaamisefa
SJmtasavid^ ldeltäytywät. hjrväksymästä "Punaisen Ristin Kansain-
^istä li^imteaä" toimittamaan tutkimusk Koreassa ja 1^
«fessi^^
•^PunaJsen^R^^ on itse itsensä valinnut"
Byeitsiläiilen ;Vl^hi ohjeiden mukaan toimiva elin ja koko-kelpaamata^
puplueettomän tutkimuksen suorittamiseen. ;
I ; | E t t e i ; e ^ P^Ut
lyQliialraan erittäin osoittaa se, kun Canadan
QE^iaiseh Ristin kömilssloperl tri W; Stuart Stänbury lausui tämän
johdosta sahomalehti^önferenöissa heinäk. 21 pnä seii;^
''Arvostelu on selvästi kohdistettu Kansainyällstä komiteaa
varsinaistä^Punaista Ristiärvahaan.'^ Se osw
'^^m|il';i|'f^;^^X^;:''^-^ •^^piiriissä'h3n^in-:ynttrtärretään.mikä: laitos^svieltslläihiBn ^'Kansaihväli-taen
kbinitea" on, että sei on tällä hetkellä yhdysvält^daisteh';»^
n^istelijäin palyeluk^^ oleva laitos, kuten se oli viime maailman-
SOdan aikana natsien palveluksessa.
Torphtoh konferenssissa tulevat esille selllai^t
asiat kuin ovat sotavankien kohtelUy palauttainis-bakteerlsodahkäyntl.
USA: n Punaisen Ristin edustajb-
Goliib oh myöntänyt New?York Timesin raportter/
lausunnossa, että Yhdysvallat ei ole ratifioinut
fdenevan konferenssin päätöstä sotayankieh palauttamisesla enempää
in V. 1925 konferenssin päätöstä :bakteeri50d laittomaksi julis-i'öiselta
puolen kaikki niuut johtoa niihin lukien
ovatnäinä päätökset vahvistaneet,
maailman hyvää tarkoittavat ihmiseti ihmiset jotka kaiihis-'
itj^at sellaisia tekoja kuin ruton levittämistä siviiirihmisteh, naisten,
lasten ja vanhuksien keskuuteen, kauheiden atomi- ja muiden joUkk<^
tlihonaseiden käyttöä ja jotka toivovat inhimillistä sotavankien koh-tt^
tia ja kaikkien asioiden rauhanomaista rätkaiäUa, katsovat nyt tbivp
sjrdämessääh koolla olevan P
^ ^ näuJen mäaUmn i»töjeh^ m
^ i p l l f «^^^ 'suurMn'; tbivomukseien, ja; odotamme^ ^ että:'.tPuiiaisea;:JRistin
'i^|^|ii|^:f;|J|Ä^^^ ;tuottaisi^'rauhaa, ja Inhimillisyyden,^kiinhipitta,-,
^ttawa. Ma^-pier^^
saattavat} piakkoin <»taa;tonnilta
tua:slaiUihaa:'hU(H&a
tiuiUa
tukselle noin e-^^
rlri';.:taippio.^-.i:Vr:;: :-'::i''-^^':'\y
J : HäUituIcsen toimesta on ostettu va­rastoon
^n(^
kan^nutettua sianlihaa suti. Ja s^^
taudiiäta jalhe^
dbsta !}a hiallitus on päättänyt «yh­tyä*
myymään sitä tukkukauppiaille
hbm 30 prbsenttlia a l b A l s e ^ ^
noWa mitä elllÄ
'Viranpniaiset ovat aryelleeti , W»'
vähittäiska,uöplaat kykenevät alcntä-teaan
kanhutetun .sianlihan -hinnat
nykyisestä^C^^
« s e n t t i
sen tappio .Utusia vaihtelee 17—23.8
senttiin paunalta. ..f;--;:-;-v'-,^;;
fVrlttäessään^ ,<^^
h a n ; ^ ^
inaataJoiistubtteUe^^^^^^
takunium yällt$&se^
lUian yUJä&mät kumuttainista
ten 63.8 sentmä paunalta. 3 < ^ 4 a ä ä .
rä. ostettiin , tällä hinnalla Ja-hibnta
l a p e t t i i n myöheouttin < ensin
senttiin j a sitten 57 senttiin'.: I ^ u t a -
&unta ostäfi ädeUeehkln ;slanithaä
mainitulla. Sft s r a t i n i h & i i a l l a . •) '
, Canad^^ cie nomaaUsestl; kan-kä':
royj^lln a&aisieminin «rUaatiilsl-na
leikikelelnä luonnollisessa .tilassaan
Joko kbtimaaiasa t a i 'ulkbmaiUer^Rier-täiäkseen
-inidysvaltain' ] Vient&lelloh,
Joka e l koske -kahmitettua sianlihaa.
hunnuttamista -varten..M^yt on ktil-t
ö ^ i n todettu* että'sUtä:el saada
Yhxlysvaltain markkinoilla sen; p a ­rempia
hlntbja 4 u i n Canariäsaikaan
•ja siltä ss^ystä hallitus panee, kannu-tetim
sianlihan anyytäväksi koti­maassa.
tiMnt ihiässvaOöi^,- Jambin; on
: Jblkalssai lehtensä Tiime .nome.;
l • :'tiiiti^yiiai^^ mat-
''r^loifitMp^c Xdkal»niuiie Uemän iy~
.: henneUen: hänen
• l l i m ; . koslia M YhdytByai.
tatovhotobrlsla ^noitaiain^ Jos
-poiTBtfiB: todistto^^^^
. mbikiiaista YiiOystfailolssa;? todeU
'Iiitaadessä'"«nfcaänr<'.".:<-^^ - >
.-.; -..'n-utiatii; -sMitv: V t;: '. ..rv
:PEM>N}^IEBHJftEJfÄ. ,
PresiäenttliV
: kuuUiisaa iiuonukbtustarettel
Iralla;/ole. m^ pelättävää tpaitsl
iltseääii tolistetaan tälläbetkelisi usein
•l^Kiysv^isto.
hämibästytä eurooppalaista, <vi|^aUl-
Joa räenunän . k u in Ilmeiset .pelon
«iierWt|^
valtaa !päiväUlspöy<
Anglo-Iranian Ofl f
havittelee Alberfan ^
öljyrikkäi&sia
Lontoo. — Iranin öl^arQckaudet ine>
liettänyt Anglo-Iranian O i l Co. osr
lähettänyt kolme jtihtavlnta .mies­tään
tutkimaan lAIbertan tUjyrikka-idcsla
Canadassa. Yhtiön edustajat
vlerallhrat''Alb«rtas5a Jo kuosi ~kuu^
kautta takaperin. Jonka Jälkeen C a l -
earsqrn perustettiin ybtlQn keäcus.
;)toltaa^5Uuiis^^
iwtom aseina. Jonka epäuiään f Joskus
oUeenryhteydessä iiehläi^^ bn
aileidrjöltjbanut:myös jonkun kommu.
iniatin.; allekirjoittaman asiakirjan.
Oltakseintbe:, selväsanaisia — tämä
lEaikklvbiäämöttää taustalla,:el yhteis-kunnallinen
elämän pinnalla.
• Eräät ^CIO:n liitot ovat mlesliikul-sestl
.hyväksyneet päätöslauselmia,
jolsäa protestoidaan amerlkkalal&ten
perusoikeuksien, mm. akateeml^h
väpälidör,; vakavia loukkauksia A s ­taan.
^&ötä merkkejä sitten ön Ole­massa
..YhdysvaUolsra, että vapaus ok
: vaarassa? Tavallinen kansalainen
tietää,, etm rsepaattorji McCartJiy a m ­puu
harhaan Ja että 'hän on epäon-
..rilstunirt ainoankaan kommunistin
pajrjabfömisessa u 1 k o ministeriössä,
mlJ5Sä":hän selitti «voivansa mainita
nimeltä. 200 kommunistia. He pane­vat
nterkllie, että seilaihen lehti k u in
!Ncw.'York Tlmi^s toisinaan irilttaa
lilbKtfluihih' noitavälnbssa, mutta he
sanoTOt;.:^ olkapäitään kohauttaen:
;!1Em|öek&j^^
dass^^ltö^
: vbi anöiätua.: siihen ' vaaraan,: että
.Jätändfme;4ielbi&t mprääviin asemUn;
Ja Jos/, muutamat syyttömät
syylllsteälliaaBSi^
taa.:>(HW hyMyttääls^^ ettäidc-
Cakthjnn'; syytökset; oyat • nfturettavla:
•Jos epäilyjä valiltrikta i M r . Hissin
suhteen, }ei niitä enää ollut pubiÄln
tai Ääädeii v ^ olkeuden-iMybiiöfesä.
»
Yhdjnsvallat itse.jus'^^ sotaan Klluän
.kansKSa,% Vaikka :tämft* sota olisikin
H A V X I S T Y S T E K N I I K K A A - ;
.Entisten PBl-mlesten, Jotka .ovat
•köpimeet "Punaiset kanavaf-nimlsen
teoksen Ja pvät ]. vastuussa aikakaus-,
lehdestä "•VastaJiy;ökkäys.", menestys
: o n h y v i n tunnettua, l Yksitylskoihtla
siltä, kuinka, tällä, häväistysteknllkal.
la elokuvatähdUtä, .näytteUJölltä ja
kirjailijoilta oh riistetty tolmeentulo-imahdollsuudet,
vodaan löytää-Yhdys-
.valtaln. kansalaiSQlkeukslen :: Uiton
.jiupleU-sestl:osiMrltuttämlssa • ;tutkl-
,n^u^lssa..;:fjiehd|ssft on usein .uutisia
;^kommHJilstlen^:.fkuulustelutsta, Joissa
Jkpmmunlstelk^l leimattujen ei: tarvit­se
-vastata kyj^myksiin, jo;' he vain
liEutmustavat' Itsensä ssryllisiksl vetoa-.
:malla\^mai)a .laiiikbhtaan, joka; suo-jeiee:
heltä.-l^^
•naiseäti 'otattaa lUlli kal^
täinen, tahti aiiheuttaa sensaation
tarjoutumalla .rbhkeas^^^ vastaamaan
;kaikkto 1^ jbtkaVkoskeyat
;fiäniä^jtts€aäp^^
iliajfeÄius j :'^]fe|vasgi^
•• "OS joltu^us-
^ i i * . , > / U : '
./Rooseveltin
jäertSlfeödf Jia^mafi^
.sä ilmapiirissä häirva käyttää, kulnli^
, kaukana nj^ylset» noitavainot'-ovat
; reaalisista poimistuksista väköiiijol-.
; den paljastamiseksi. FBI (valtibUl-nen
< poliisi) on erikoisesti varustau-tmiut
täfetelUuh valö^^
varmasti ise tietää paremmin' Iniln
' k u i ^ n inuit, onko joku vakoilijb l i i t ­tynyt
oikeuskanslerin nlmeämlln'ku-
; mouksfelUsUn Järjestöihin. VakolUjBa
el- saada ansaan IcyselykaavakkeeUa.
Hän saattaa olla rfi^äpsi ylitä^ h y ­vin
kuin entlneii kommunistia Hän
temn^ .oh saanut: anteekslaimon u l -
.kom~inis'teriöltä.,bvat eräät itseään
'vbpaamielisfksi nimittävät, "arvostel-
ERÄS NOITAVAINOTAPAUS
Sallittakoon r minun mainita esi­merkki.
Joka sattui tielleni. (Muuatta
Yhdysvaltain kansalaista, joka oli
ollut läheisessä yhteistyössä halUtuk-sen
kanssa sodan aikana,; pyydettihi
äskettäin luennoimaan neljäksi v i i ­koksi
tuhannen dollarin palkkiota
vastaan erääseen korkeakouluun. Hän
hyväksyi tarjouksen, Hän sai 14 s l -
\ua käsittävän kyselykaavakkeen, j o ­ka
oli täytettävä,; kuten häneUe. U -
;moltettiin, jokaista ^yksityiskohtaa
.myöten eimen kuin hänen sallittal-silh
' luennoida. .-Kaavakkeessa o li
summilleen 800; kysymyistÄ. Niihin
sisältyi mm. lääketieteelllrfä tletifus-iteluja
— merkltisin ne muistiin — .sil­tä,
oliko hänellä koskaan bUut "kau­hua
herättäviä painajaisunia", t a i o l i ­ko
hän. taipt^vainen vuoteensa kaste-
•luuh»;
•koskaan; "saanut kirjallisuutte'jolt^^^
kln- oikeuskanslerin leimaamalta k u ­moukselliselta
järjestöltä (bllsl vär
hintaankin epäilyttävää, ellei i h an
bllsl saanut).. -Kalkki mahdolliset
plkkuseik.at= hänen, tiänen iisähsä Ja
äitinsä, hänen vaimonsa sekä tämän
; ls.än Ja • äidlii yksityis- Ja 'julkisesta
täisiin. Haluaisin' tässä köfpstaa, eit-tä
puhdisiiusoijt^udfe
suoritetaan valan perinteellä j a että
jonkin "epäedulllsenV tapauksen mai­nitsematta
Jättämistä pidetään vää­ränä
valana. Kuvltelkaanune esimer­kiksi,
että hän olisi Jättänyt mainit­sematta
joiltakin yksityiskohtia työs-tään
New Deallssa. Eikö tän^ olisi
saattanut häntä syytteeseen väärästä
valasta, jos presidentti Trumanln
hallitus . ilmaisisi mielipiteen, että
Neuvostoliitolle sodan aikana .annet­tua
apua -on pidettävä rikollisena?
Ystäväni, joka oli itsenäinen j a re­hellinen
mies, kieltäytyi: täyttämästä
tätä nurinkurista kyselykaavaketta,
ja; hän menetti sekä työn että siltä
luvatun palkkion. :•. •':
NOITAVAINO :.rr-^ • •' ^^''1 :
OlK£USOPi^i$UUS
;; Bussin aijuri: pääsittötö te
jiHalla vaikeuksitta kotiin?
.Matkustaja: Kyllä — mutta
kä takia sitä kysytte.
AJuiri: Te olitte ainoa matL»
bussissa eilen Illalla kun eräs
n i s n i a i n e n . t uU bussiin ja te
sitte silloin ylös Ja tanjositte ^
kanne htändle. .
TABPEEKSI K E B K A K S ^
^ K u n Villen isä tuli kotiin
äiti lähettäneensä pojan
neeseen sen takia, että oli
pojan kiroilevan.
/^mvaiaä. opetan poikani kiro;
maan, sanoi hän.
Sen sanottuaan hän ryntäsi
kertaan. Hän laftkesi pimeissä p«.
taissia j a loukkasi i polvensa ja
kansa.
K u n tflanns oU hiukan raubolttu.
nut 'kuultiin äidin ääni alakerrasta
"Kyllä se läksy rUttää yhdeksi ker-raksi.
Ön parasta, että tulet alate
taan j a annat pojan olla raiöiasba.'
Pariisi. — Ranskan kansa
taistelee demokraattisten oflteok
• 1; siensa • puolesta, saavutti
; f; voiton,' kun Wasbingtonin oi
seuraava Pinan hallitus oli paboi
tettu heinäkuun 18 pnä vapaatta
; maan^Uiunaniten toimittajan An
dre S t i l l n . S t i I oli viimeinen One
losin vangitsemisra yhteydes
toimitetussa reittänksessa yangl'
^ tuista kommunisti johtajista.
.StlUä syytelttiin "saJaliHtontq
' misesta hallitusta vastaan", koski
. hän kuului maanlaajuisen ran
: hanndelenosoitnksen järjestäjiin
Mielenosoitus tapa&tni tonkokinn
< 23—25 pnä j a oU se snnnnatti
knriaall .Rid^vayn Eoroopan ar-l
mbijan päälliköksi ' nimittuMstij
vastaan.
p leikit
rm. alku
Hei
ole enää
TOlia; s i i s !•
ajle 30 mini
440, iuulass
alkuerissä
päässeet edf
;: pjssa alÄueräs
oli välillä
(iäntäpäassä
kestävj-yttä,
ja sää
jt Italiat
n kin
_Heinäk
täälläpoli;
:o!aisten
Työläi
jihtiöid
vastaah. Y
joukko .'tj
arhain oiir
SCAVL
liittoja
Porto Ricosta
TJSArn dominio
San Juan, Porto Rico. — Porio RiJ
c p s ^ tuli tk. 26 pnä "iteenäinenj
l^äysvaltain dominio Amerikan koD<|
kiaskä Yhdysvallat ei" kositaan'ole b l - €?-e$sIn tekemän > päätöksen mukalj
lut suvaitsevainen ^a koska tupllalsla ssstl.
il^yst^CTiää^iausiff 'öh safctiiilut- men;f • liFJortortcplalset ovat; tosin nauttL
n^ä^ydjBjis^k^i. : -iKalasikym nfe^täydeillsiä'Amerikan kansdais-la,"
Jolloin prof. Ohafee kirjoitti suii- o^kettksia vuodesta 1917 lähtien,.mut- |;
ren teokiMsnsk sanä^^ ta-hyt he saavat Itse hallita, saartaa:
piiri o l i samanlainen. iTälials^ perustuslain mukaisesti. Perustuslait. \
teet eivät kuitenkaan lohduta minua; a^tuu, yplmaan julistuksella, j
sillä noitavainojen psykologinen tauö-• kuvernööri • Luis Munoz antaa tä­tä;
pysyy n i i n kauan kuin kylmä sota' hään, ja saaren virallinen
jatkuu.' -Jä' vapäuJs/ •jota -bn vaikea J on sen jälkeen "Porto Ricon tasa
/Helien ja Eino
iäelena ja Vie
* Onerva ja Väin
i NiÄ Piispanen
JLMKautiainen
liVIeno ja Toivo £
k Henry ja Venni
.Sanna ja John
[Mandi,Irma ja
• Aura ja Arlie ;
;äleij, Johnny j£
[Laura, Jussi ja
[-Mandi ja Sam <
I Jimmy, Julia jt
Lempi Mannine
;iäa jaFrank .N
•Mari,ja Matti Ji
voittaa takaisin,:ori ilmeisesti mene­tetty.
iHmisfeh kurfala ' riistetään
valta".
Saarta tulee edelleen edustamaani
lXSA:issa komissaari, Jolla on
Beaver Lake
elämästä oli- Ilmoitettava, (pelkästään
_ ^ .. tämän kyselykaavakkeen osan, kuten '^^ menettävät toimensa, koska
leet.sillä perusteella, että .ihan feke- tS>n. lausui kleltäytymlsklrjeessääit • heUlä kerran on ollut mielipiteeltä t a i ' osallistua edustajainhuoneessa iäy
mällä takaisin ön riistänyt äkateeml- täyt^tämirien oUsi vaatinut häneltä ^y^t antaneet neuvon, jota joku tävUn keskusteluihin, mutta ei aä-kuuSauden
tutkimukset. Viimeinen .viranomainen jälkeen päin pitää e r - ' nestysoäeutta. KongressUla ei m
kyjymys kuului: . • / / . V : , - : ' - : ; ; : ; ; ; . : ^ . . ; ' • • ' — ••- •• - • - - - - - -
"Onko elämässänne joltakin epä-
Lausumane syx
saimme vastaan
Jille ja myös laa
BEAVER L A KE
seita maailmalta epäilyttävän kun­nian'
pysyä ataa kohteliaana, vaikka
sen silmiUe heitetäähkin saastaa.
•Mutta nämä tapaukset ovat lehtien
ötsikkoeslmerkkejä; jotka kertbvat
meUie vähän siitä, mitä todella t a ­pahtuu,
kuten kysymyksen ollessa
kymmenen ihollywoodilalsen näytteli­jän
Ja kirjailijan viraltapanosta Ja
•vankilaan tuomitsemisesta. Raskas
pahibstus jatkuu päivästä bäivään
palkiten keskinkertaisuutta, pelku­ruutta
j a liehakoimista tukahduttaen
heelUsenä. Pässien takavarikoiminen tenkaan enää ole sananvaltaa säarec \ ~~
puhtaasti poliittisin syin saa aikaan' sisäisten asioiden hoitoon nähden.
edullisia tapauksia. Joita ette edellä J sen, etteivät huomattavat tiedemie-ole
maininnut Ja Jotta saattaisivat Het voi osäll'stua tieteellisiin konle-tulla
ilmi tätä seuraavassa tutkimuk­sessa.
; Oletteko suoranaisesti sekau-tunut
jöhbbkln vai ette, mikä saat­taisi
vaatia tutkiniiiksia? Jos näin
ori, kuvailkaa tapaus. Jos ei, vastat­kaa
" E i " : - y\:'-y_'
Hänelle ilmoitettiin, ettälMnen vas-taukslensa,|.
t^ ; tutklt-rensselhin,
Jotka, kuten eräs new- uhalla. Suuren rahan näkökannalta
yorkUainen lehti tähdensi, on tule-1 katsoen tällä Ihniöllä pn se. etu,
vaisuudessa pidettävä maan alla! j lomakauden sattuessa ei toisen Ni
Tärkemtä kuitenkin on, että noita- Dealln puolesta voida enää tehot
kaastl puhua. Republikaanisen pui
lueen johtajat eivät vieläkään yni'
va:npjen vaikutus synnyttää yleisen
yhdenmukaisuuden,; uuden olkeaop-,
pisuuden, josta kansalainen saattaa' märrä, että pres. Roosevelt ja
erota valxi taloudellisten; menetysten nard Leynes pelastivat kapitalismin
Madjaarien heimoveljet ja urheilu
Suomalaisten j a unkarilalsteii hei- «rtiellun alalla kun maan hallitus on
moveljeydestä ei . ole varsin paljon' ,varaimuf. kaikelle 'kansalle oikeuden
yksityiskohtaisia tietbja muuten kuin. Ja, maMollisuiidet iirheilim (harras-kieli
tutJomusten perusteella. Nämä tamiseen, jonka seurauksena maassa
saattaa olla uskottavamman näköi­nen
j a : fau»dcaaa^i kuin 'McCartao^.'
isänmaallisempl kuin MacArthur-ja
valinllmpi todistamaan Irain Sbdenz.
Hän saattcoä ty^skexmellä hyvin fclin-teässä
j a turvallisessa yhteydessä VB
Irhin, opp<a hyödykseen tästä yhtey­destä'
jä avustaa vai(>aamlelisten par-ajosta
käsin .uusi retkikunta tulee'toi-'
minman.. Retkikunnan johtajana Vm
Peter T. Cox. Joka toimi aikoinaan
yhtiön päfimiehenä Irxmlssa.
tutkinaukset todistavat' subnäälaisilla
j a magyaseiUa (madjaarit) ,• olevan
yhteisen kantakielen^ j a kiuisan. :
Me suomalaiset olemme siis Iheidän
heimoyeliiäto,; eräänlaisia;
sedckuja. ^:
Käteemme sattui äskettäin Unka­r
i n K^isantasayallan Waähh^tonin
lähetystön painattama . o l y m p i a l ^ r
kateus ja iliontpossä jblkaistu 32-
slvulnen ^ "Urheilu 'ttiidessa -Unkaris­sa",
JPlCca •; saattnivit ' ajattelemaan
ui^arilaJsia-~'iJa .heidän -uriheiluaan.
^ Enhen' U i i t a r i n vapautumista 1945
oli urheili! etupäässä "parempien y h -
te^kunte&errpsten^': Mtrafison asiana,
etäkoisestikin tenniksen, purjehduk­sen,
miekkailun j a : äanqpumisett har­rastamiseen
. nähden. Niitä harrasta­viin
seuroihin .pääsyn ehtona oli, et­tä
pyikijänpiti olla,joko "jalosukui­n
e n " . t a i ,iQ)seerl t a i p i t i oUa aina-
Idn ensimmäisen; yliopistollisen, t u t -
u^nnon suorittaneen henkilön. Pää­sy.-
korkeimpaan fyysilliseen opistoon
e l . oUut työläisten tai talonpoöiais-ten
ulottuvissa. Kaiken lisäkö oli u r -
•heilun harrastaminen; rajoittunut
pääasiassa; kauptmkeihin. Esinaerkik-si.
l938 oli Unkarissa 782 erilaatuista
urheiluseuraa, ijoista 638.oli Budapes­tissa
j a jlpput 124 muiiaUa maassa.
...;..iSen' jläkeen kun Unkari, vapautui
fasismin j a loipitallsmin ikeeslä, lön
maassa tapahtunut kuluneiden seit-on
kehittynyt valtava joukkourheilu-liike.
Yksistään vuonna 19ö0 ilmoi­tetaan
rakennetiin '245 uutta stadio­n
i a täi urheUukenttää j a parhaillaan
kaukaisia 'oh - Budapestissa' rakenteilla •. valtava
studioni,' johon ; ntahtuu npln sata­tuhatta
5 katsojaa.; Kansantasavallan
hallitus bn inpnlri "eri'tavoin' vapaut­tanut
; .uithellun . siitä aleimustilasta;
niissä se o l i eimen vuotta 1945, j o l ­loin
fasistien: valta ki&lstettlln U n ­karissa.
;v ';v,|';:V:j-;;-,;:i'-'i
Mikäli Unkarin j a Suomen ennä-tjnkset
ovat ky^Tmyksessä oli mäinl-ttissa
julkaisuissa t Unikäf In . miesten
emiätysluettelö - luultavasti vuodelta
1959. K u n tai)&astelimme sitä Suomien
enrötyksiln verrattuna suunnilleen
samoilta adolita niin. hbvaltslmme sii-'
Heinäkuun 17
n;ä oUeeii yhdbksän Unkarin ennä­tystä,
jotita olivat Suomen ennätgrstä
parempia j a <lil ennätystä jotka olivat
Suomen ennätyksiä huonompia. Mikä
semän vuoden aikana valtava edistys
todistaa että heimoveljemme madjaa-rlt
ovat saamassa kiinni Suomen ur-heilutason
mikäli sitä kyetään ennä­tyksillä
mittaamaan. '
Mutta unkärittaret- ovat ennätys-luettelon
mukaan kykenevämpiä u r ­heilijoita.
kuin heidän suomalaiset
sisarensa. Sillä ennätysluettelpt osoit­tavat
kjrmmenestä unÖEarittaiien en-näto-
kslstä' ybdek^n olleen' Suomen
ennätyksiä pdrbmpia; mihkä: johdosta
meidän on nostettava hattuamme
xnadjaarlen: tytöUle,
Täten laus
kun niin s u i
syntymäpäivä
Kiitos hom
mrs. Lindille
kauniista kah
KuAäcätsahdibime viimeiseen kä- tex&Iri ön sama synkkämieli^ vai- luista ja kuki
siliä pUeeseen Helsingin kisojen pis- iirmut muuallakin. Nyt kun Suomi feun annoitte .
tetaulukkoon niin havaitsimme Un- !oh plstdssä vUdennellä tilalla, ovat Häkkisel
karin olleen sUnä • kölmarinella tilal- kasvot muuttuneet hiukan Uoisem- _
la (203 pistettä) j ä Suomen viiden- 'mJksL Meidän ei pitäisi kuitenkaar !:"'"^
nenä tilalla 0128.5 .pistettä) -mikä tö- 'olla n i i n tyytymättömiä sillä SnomJ w m a a n .mi
dlstaa värein selvällä tavalla että'on väkilukuunsa verrattuna viela
pisteissä laskettuna Siiömi ön jälcssä johtava urheilumaa. Näitä pistetä-un&
ariallsiäta veljistämme (jotka ovat loksia on tarkasteltava suhteellisau-sitten
viiöden 1950 edistjnneet urhei- den kannalta ikatsoen. Meidän p taa
lunäl^la huomattavalla tavälfa. M i - 'käsittää, että sellaisessa maassa. Jos-kä
taas vuorostaan todistaa soslalis- sa on monta kortaa enemmän asitf-min
paitsnimuutta kaJpitälisniiin ver- kaita kuin Suomessa on myöskin m
ratiiuiia. Sosialistiset hallitukset ovat monta kertaa suuremmat mahdolU-suudet
kaikenlaatuisten kj-kyjen W_
^ . ^ tämlseen ja kehittämiseen — niinpä
kapitalistiset hallitukset. Siitä on myöskin urheUun suhteen. Mi^ s i J U -|
käiöcein «selviinpänä toidlstuksena
•l<reuvbstbiiittoj(&a on -njH; ensin
sen kerran, mukana fplynipiakisoissa.
Vanha tsaarin Venäjä oli,suuruudes­taan
huolimatta miltei nollapisteessä
Tukholman olympialaisissa , 1912.
Mutta kun Venäjä osallistuu riyt en-simmäisen
kerran Tulcholman. kisp-.
•jen Jälkeen olymrpiaälsoihin on>-se
ollut tähän meimessä ensimmäisenä;
pistetulokslssa' yok& ^päiyä-kiSPjen,.{dr
kaihiseh.'jälkeen.- Jos'mikään nliii se
puhiuu selvää r kieltä. sosialismin i ^ -
remmuudesta; kapitalismiin verrat^
tuna n i i n urheilun alalla kiiln käl-nahkääs
paljon .parenaipia lirhellun
Edistämiseen nähden'kuin konsanaan
kiila muillakin aloilla. Jokaisen v i l ­pittömän
urhellumliehen .pitäisi siis
olla sosialisti.
Suomalaiset ovat kaikesta päättäen
suureonmoista •urheiiiikansaa siitäkin
huolimatta, että, he elävät v i e ^ k a ­pitalismin
olosuhteissa. Miten paljon
korkeammalla tasolla Suomen urhei­l
u olisikaan jos Suomessa olisi sosia-
Olstineri hallitus joka titkisi urheilua
siten kuin sitä pitäisi tukea. ' • , ; >
Viime "pälvhiä' ovat.Sudburyn seu-dtm
suomalaiset olleet synkkämlell-
^ d e n - v a l l a s s a - -sen—Johdosta; - että
pisteitä" kertäl olympia&isöjen ensim­mäisinä
pährinä perin vähän.. A r v a -
Stö»^;!.'
rempl väkUuku on jossakin maassa
n i i n sitä suuremmat ovat myöskin sen
mahdollisuudet pisteiden kerääaö-seen
olympiakisoissa ja huipputulos­ten
saavuttamiseen. .
•Kun tarkastimme tämänpäivals»
olympiakisojen pistetaulukkoa nim
havaitsimme, että väkiluvultaan Sao-»
mea pienempi maa oli pistetul(*si^
Jamaica J a s e o U v a s t a l S . tilaUaJ
losluettelossa, mataioitten piiaJa»'
sllainsa ansiosta. _
(Meillä suomalaisilla ei ole siis sjj-j
tä synkkämielisyyteen urheUon an­teen
koska olemme suhteellisestt
tattuna vielä kärjessä. Meidän J
myöskta muistaa, etta suomi o l i «^
kynnessä varhaisempina vuosina^»
Ödhdosta, että suomen kansa oU efl^
läkävijänä urheilun yleiseen osm^
tumlseen näMen. Nyt
k i n monet muut kansat lyMT^j
harrastamaan urheilua myöskin ^
iemanassa mittakaavassa kuin
semmin oli asianlaita, erikoisesta*,
•juuri niissä maiwa. joissa onaaa
MAl
hänen 5(
RUda Poikkfan
kareelle. Alex
; Ester.ja E. Mal
. Vilma ja Eino
Tyyne ja A. L h
i^tiPoikkimäl
J>avid, Linda. E
Marjorie ja Uu
fUi ja Wäinö
.Emu Erving
. J. Sikki •
sialismin tiellä, kuten \
karin kansantasavallassa Ja Ne
tollitossa.
: NostanBitt IhattaamBic Neuvo
liiton j a unkarin urheilijoille.
^ . . : ^ \ - - : ' ' ' ; ' ' : V " ; - v : ; / - ^ - - \ : . ; ^ ^ ; ^ Kaiie T O *
Lausun syc
,sutä hauskas
syntymäpäivä
Kiitän erik
myös rahalal
Hauskasti 1
Ki
Heinäk. 22 pj