Vapaus, July 26, 1928

              wm
Sini€ Torstaina, heinak. 26 pinä—Thursday, July 26 No. 157 10%^
Neuvostovalta ei ole vielä unhottanut
suoriutumisen taitoa''
(Steuraavsssa esitämme otteita valtiol­lisen'syyttäjän
toveri Krylenkon p u ­heesta,
jonka hän piti ns. Shahtyn
vastavallaicikmnoukseUisten jutun
läättyessä viime k. 30 p:nä, ja josta
olemme aikaisemmin lyhyesti mainin
neet sähkösanomatletojen perusteella.
Kämä otteet lainaamme melUe vii­meksi
saapuneesta Leningradin V a ­paudesta.
— Toimitus.)
DJHOITTAVAT PALKKAEENGIT
Useista tosiseikoista, jotka todistajien
kautta ovat paljastuneet oikeuden e-dessä,
voi tehdä johtopäätSksen, että
järj^td olUdn paljon voimakkaampi,
kuin mitä alussa luultiin. Todistajien
Andrejevln ja Mullnin sekä myöskin
syytetyn Skoruton oikeuden suljetussa
Istunnossa antamat laustmnot puhu­vat,
että Donin alueen vastavallanku­mouksellisella
järjestöUä oU riittävän
syvät juuret teollisuuttamme johta­vissa
keskusvirastoissa. Oikeuskäsit­telyssä
on käynyt myöskin selvästi 11-
zni vastavallankiunouksellisen järjes­tön
yhteys useissa porvarillisissa mais
Käytännöllinen johtopäätös on se, että
ryhmän tirehtööri. Harjkovin keskuk­sen*
jäsen, entinen vakoilija, kokeztut
tuhotyön tekijä, kova kuiva egoisti,
mies johon ei voi luottaa, — el an­saitse
sitä. että hänen katumuspuhet-taan
uskottaisiin.
— BmsovsUJn sabteen. — puhuu
tov. Krylenko. — ajattdemme ainoaa
sa toimivien entisten teolllsuudenhar-
Joittajain järjestöjen kanssa.
Näemme, että häiden ihmisten re­aalisena
yhdyssiteenä vihollistemme
kanssa oli kultaketju — kulta, joka
oli lähtöisin Dvorshantsiln. Prjadki-nln.
Sokolovin ja muiden sellaisten
miesten taskukta. joita emme enää
luoksemme takaisin päästä. Vanha
sananlasku sanoo: "Heidän teoistaan
tunnette heidät".
Katumuksen sanoilla, vaikkapa sit­ten
myöhäisilläkin, el täällä pelata.
Sitä mikä on jo tehty, ei voi enää
sanoilla kaunistaa.
Nämä miehet eivät olo poliittisen
taistelun miehiä — he ovat yksin­kertaisesti
raukkamaisia renkejä, jot­ka
ovat suostuvaisia mysmiään Jo tä­nään
ne, joille he pllen myivät It­sensä;
he ovat valmiit nyt täällä pu­humaan
ja vannomaan, että vast' edes
tae tulevat uskollisesti pialvelemaan
neuvostovaltiota — he vazmovat ai­van
samalla tavalla kuin Harjkovin
kokouksessakin, missä Lomov tiedbitti
bellle .ensikerran vastavallankumouk­sellisen
insinööri-salaliiton paljasta­misesta.
Tässä kokouksessa ilmoitti
syytetty Mator kokoontuneiden insi-nSOrlen
ja teknikkojen nimessä, että
insinöörikunta tahtoo tuoda ilmi suh­tautumisensa
tähän rikokseen sekä
ehdotti hyväksyttäväksi päätöslausel-tnan^?'
jossa leimataan ylenkatseella
kaikki kavaltajat jä vastavallankti.
moukselliseen salaliittoon osallistujat.
Halpami^sella kavaluudella jätti hän
tämän päätöslausehnan sille, jota hän
oli useiden vuosien kuluessa pettä­nyt,
. . Ja seuraavana päivänä ryhtyi
hän uudelleen vastavallankumouksel­liseen
työhönsä ryhtyen samalla, tie­tenkin
toimenpiteisiin niiden asiapa­perien
peittämiseksi, jotka voisivat
heittää valoa yastavallaiikxunoukselll-sen
järjestön olemassaoloon.
POLIITTINEN JA SIVEELLINEN
Ti^^ MXDXNNXISYYS
• * • , • ' . • • •
Työväenluokka,jatkaa tov. K r y -
lenko, — kutsui teknUlistä intelli­genssia
yhteistyöhön kanssansa. Työ­väenluokka
ymmärsi, että jos suurteol.
lisuus on teollisuutemme kivijalka ja
sosialismin perusta, niin on teknilliset
tiedot, teknillinen intelllgenssl * se so­sialistisen
rakennustyön sementti, jo-ta
ih&an el voi tulla toimeen. Heidän
puoleema käännyttiin, heitä pyydet­tiin,
eikä yksikään heistä ole rohjen­nut
tääUä sanoa, että hänellä olisi
jotakin moitetta työväenluokkaa vas­taan.
Sushtsehvskijn ääni värisi, kun
hän puhui, että hänen luonaan el ole
ollut edes koUtarkastusta. El yksi­kään
ole rohjennut sanoa,/että kukaan
olisi häneltä mitään kieltänyt. Kun
maa kärsi nJU&nh&tiä. JoDoin Jätteet'
Un Icootilin, annettiin heille aln»
^isOtä^essä--- heidät pa­rempaan
asemaan. Mutta., mitäpä
näemme täällä —^Ibkaa ia kavaOiista,
näytteen-tteOBsämyyd^^ poUUtlses.
ta ja 8ii%dltsest& martftnnäfsyydegtä.
~ EI ole «»ttomotsta. että se osa In-teUlsausIä;
Jota on BUitenyt kaidtaa-lin
nnlaum V tpx; kaoIendsksaddUk
Ben iMMe&ten monenvedra tapaisten
lUkk^en - on vobni Cnoda
vala lokaa, vain kavallnsta. vain po­liittista
i a sive^Ustä mädännäisyyttä.
IdÖjaähk maksiut heidän työnsä^ mii-
Joonia k a n ^ ' räroj»; Jotka ovat men­neet
hidcl^aan sen tubotjrön vaikutuk­sesta.
Jota he ovat harjottaneet—nämä
miljoonat 'lä^isan; xxlUjoonia. Se
on kansan' Uikeä Ja verta. Jotti he o-vatt^
t^hlanneet; Ja .myyneet; TySläIS'
mcft' ja viert^'^ m Ja pon-ntetoksla,
inettocöia SttäT naliii kär-slmyltjda,
pinrtetta ~ n i o a he ovat
kanppsa j tdM^eet \
BEBESOVSKI -~ YKSI JÄRJESTÖN
..JOHTAJISTA
Koäcetdlessaan l esi. ^syytettyjen o-smxtta
osoitti, tov.- Krylenkp. että Be-tcsovsUj
on yksi järjestön johtavlm-n
i i ^ ' henkilöistä. H&oen avullaan
vedettito Järjestööri Kalgänov ja Slia-dlun—
nuo pääpolkimet; joihin jär­jestömaina
nöfttd. E i voi olla puhetta­kaan
siitä, ^et&lkd Betesovskij mitään
tietänyt H a r ^ ja et­teikö
hän kuulunut ^arjkovin johta­vaan
keskukseeCJBeräsovskiJ ^ oH BarJ-kbito
kesknksen ; ^ n Ja yksi sen Joh-tavisia.,
tolmihenknölstä. Beresovskij
täi i& pysyi HarJkovhi keskusjärjes­tön
jobtavimpana henkilönä, oli Ja
P F ^ yhtenä tJhirtyö-tolininnan pää-vipusimiste.
OU ja pysyi yhtenä kaik­kein
kokeneimmista, yhtenä kaikkein
-vaarallisimmista tuhotyön tekijöistä.
taan yhdenlaista tuomiota — ammnt-tavaksL
DONIN-GRCSHEVAN KAIVOSHAL-LINNON
TDHOtlTÖN TEKUXT
Tov. Krylenko vaatii myöskin Kal-ranovin
ammnttamista. Blolodupin
kasvatin Babeakon suhteen samoin
kuin Sämoilovinkin suhteen on tar­koituksenmukaisimpana
keinona van­keusrangaistus
tuotazmolllsen työn o-loeuhteissa.
Tsomoknishnikoville eh­dottaa
prokuraattori pakkotyövanke-utta.
NIkitin voidaan päästää ehdoUi-sella
tuomiolla. Samaisesta Donin-
Crushevin kaivoshallinnon tuhotyön
tekijäin ryhmästä ehdottaa tov. K r y ­lenko
eristysvankeutta Petroville, E -
liadselle, Nashivotsnikoville yjn.
TOISISTA KATVOSPHREIST.ii OLE­VAT
SYYTETYT
Tov. Krylenko vaatii, että Poterakin
tuomittaisiin pakkotyöhön, samoin
Sokolov pitemmäksi aikaa. Odrovin
y.m. suhteen on eristysvankeus vält­tämätöntä.
Gorlovin suhteen voidaan
asettaa kysymys ehdollisesta tuomios­ta.
Nekrasovin laskee prokuratuuri sa­maan
henkilöryhmään kuin Kolodu-pln
ja Vaslljevinkln. Kysymys hänen
fyysilliscstä tuhoamisestaan on loogil­linen
Johtopäätös hänen persoonalli.
Guutcnsa yhteiskunnalle vaarallisten o-mfnaFscuksien
arvioinnista. Oikeuskä-
Elttelyn tuloksena täytyy olla vakoilija
Bojzrinovln ampuminen. Samoin vaa­tii
syyttäjä, että Bndoi on ammuttava.
BARKOVIN KESKUS
Harkovin vastavallankumouksellisen
järjestön perustajien joukkoon ja sen
johtavimplen toimihenkilöiden jouk­koon
kuuluu prokuratuiurin mielipiteen
mukaan Bojarshinov, Jonka tov. Kry.
lenko vaatii ammnttavaksL Samoin
vaatii prokiuratuiul. että seuraavat
syytetyt on ammnttava: Matov, Bra-tanoTsklJ,
Kasarinov, Mashkov, Shad-
Inn, Deter, Jnsevtts. GorletsUJ, Knhl-hanovddj
Ja BashUn.
SAKSALAISET SYYTETYT
Bashkinlsta puhuessaan asettaa tov.
Krylenko kysymyksenalalseksi myös­kin
sen hänen lausumansa, joka kos­kee
Meierin tihutyö-toimintaa. Proku-
•ratuäri ei katso olevansa oikeutettu
tukemaan sy3rtöstä Meleriä vastaan ja
peruuttaa syytöksensä.^Toisln on ky­symys
insinööri Otto'n suhteen, jolle
tov. Krylenko vaatii varxkeusrangais-tusta.
.
Kääntyen syytetty Badstiberin puo­leen
osoittaa tov. Krylenko, että Bad-stiber
otti vastaan lahjusten välittä­mistehtävän
oman tunnustuksensa
mukaan. Mikäli Badstiber tiesi tuho-
Tov Krylenko' osoittaa, että Ime-nitovln
suhteen ei prokuratuuri kat­so
välttämättömäksi mitään erikoL
sen ankaria toimenpiteitä, vaan Z—5
vuoden vankeusrangaistuksessa oh hä­nelle
rilttävästL
Sensijaan Skoruto, jonka toiminta
oli petosluonteista, on laskettava sii­hen
ryhmään kuuluvaksi, iöka, kai­kilta
puolin katsottuna on menetetty,
ja Jonka suhteen on korlcein ran^rals-tos
lain suoranaisen vaatimuksen mu­kaisesti
normina, minkä korkeiminan
oikeuden tulee hyväksyä Skoruton suh-tecn-
Tehden johtopäätökset Rabinovitsin
asiasta katsoo tov. Krylenko, että
kysymys Rabinovitsin kuulumisesta
järjestöön on tullut toteennäytetyksi
— Tästä taas, puhuu tov. Krylen­k
o , — on tehtävä määrätty johto­päätös,
johonka syytöspuhe on A u ­tettava
— nimittäin Rabinovitsia n i ­men
yhdistäminen siihen henldlöryh-mään
Johonka nähden usositellaan
vaSanknmonkseOisen Itsepoolastnksen
metoodöia -^ammuttamista.
..— E l ole helppoa tehdä tällaisia
yhteenvetoja, — puhuu tov. Kry­lenko,
— se ei ole helKX» sentähden,
että ihmiset ovat ihmisiä. Mutta-, ky­symys
on asetettava näin: tämä on
oikeusjuttu, jonka tulee antaa meille
raahdollisuuden lausua, että kaikki ne
filmtöiden t e U ^ jotka ovat vielä
olemassa Ja Joita emme ole vielä pal­jastaneet,
heidän ulkomaalaiset apur
rinsa Ja ystävänsä, lieidän ulkomaa­laiset
kiihoitUJansa, olivatpa he, sit­ten
missä valtiossa fayviuisä Ja täyt-
Cäkdönpä he sleUä miten kokeita
amiraaleista. Päivänä, jolloin hänen i tumma mies. Hänen paidan rintansa
piti cttaa vastaan jäälhkön toimi es- oli auki j a hän puhui, sanoja pai-kaaderissa,
mikä käsittää jjarikjrm- nostaen:
mentä suurempaa laivaa 20,000 mat- letinan j a Holunan vallanku-ruusiin
nouserine miehistöineen, oli mouksellisen armeijan tehtävänä on
matruusien otettava hänet vastaan xnahdoIlis?mman suuren vahingon
tavanmtikaisin kunnioituksin. Matruu­sien
on tä1^ai«ricL«;a. tilaisuuksissa kaik­kine
voimineen karjuttava "hurraata*
tuottaminen vihollisen selkäpuolel­l
a . . .
— Niin! — sanoi Fansen rum-ja
"eläköön tasavalta"! _ _ muttaen sormillaan pöytään:
Mutta muutamia päivia ennen tata ^^^^ jatkoi-seremoniaa
jaettiin Toirionin laivasto- _ g.^^^ ^^^^
catamassa tuhansia lentolehtisiä, jois- ^^.^ hammastauti ihmistä.
tehtävä t^|l^an«^»^ — tietäkööt Ja ym­märtäkööt,
että neuvostovallalla on
vielä rUttäväsU voimia Ja mahtia Ja
että se el ole vielä unohtanut viholli­sistaan
soorintomisen taitoa.
Nicaraguan ' vaalieD ?alvoiiimen" maksaa
mii Joonia YhdysvaDoifle
New Yorkissa ilmestyvä demokraat­tinen
World-lehti pitää tarpeelUBcna
näin vaalien edellä laskea republikaa­nisen
hallituksen sotakustannuksla
Nicaraguassa- Demokraattisen puo­lueen
maailmansotaktistannukset tie­tysti
unohdetaan. Tästä poliittisesta
syystä välittämättä löytää kirjoituk­sesta
mielenkiintoisia numeroita; Leh­ti
vaUttaa kuitenkin, että mistään ei
voi saada tarkkoja numeroita, joilla
sodan todelliset kustarmukset ilmeni­sivät.
Tavallisille sotamiehille maksetaan
päivärahaa $1, vaikkakin varsinainen
palkka on vain 50 senttiä päivälle.
Sotilaita on Nicaraguassa, kaikkiaan
5,318 ja upseereita 302. Lasketaan, et­tä
alhaisimman arvion mukaan sekä
sotilaille että upseereille maksettu
palkka tekee keskhnääri $10,000 päi­vässä.
Siis $300,000 kuukaudessa ja
$3,600,000 vuodessa.
Nämäkin numerot lehden mukaan
ovat alhaiset, sillä kongressin vaati­muksesta
esittäessään numerolta N i ­caraguan
sodan kustannuksista, an­toi
laivastoslhteerl Wllbur paljon kor­keampia
lukuja. Hänen mukaansa
maksettiin toukokuun 4 läivän, 1927,
j a huhtikuun 16 päivän, v. 1928 vä­lisenä
aikana 1,834 sotilaalle, 126 up­seerille
ja 12 erlkoisvlrkaUljalle palk­koina
$3,536,000. K u n laskee sotilai­den
palkat nykyisen suurempien so­tavoimien
perusteella, niin vuotiiisesti
menee yksistään palkkoihin vähintäin
$10,000,000.
\ Paljon muita menoja
Sotilaiden palkat eivät kuitenkaan
ole ainoat menot. Viisi sotalaivaa,
jotka ovat olleet Nicaraguassa kapi.
noiden alusta alkaen, vievät suuria
summia, Wilburin- mukaan oli n i i ­den
tuottamat kustannukset touko­kuun
4 päivän v. 1927, Ja maalis­kuun
31 päivänä, v. 1928, välisenä
aikana $3,163,120. WUbur väitti sil­loin,
että mitään suurempia lisäku­luja
ei niiden Nicaraguassa olemi-sesta
aiheudu, koska niitä kuitenkin
olisi pidettävä Länsi-Intian saaris-tossa.-
Tosiasiassa on Nicaraguassa käy­tetty
kokonaista 36 Yhdysvaltain so­talaivaa.
Ne ovat olleet joko suo­ranaisesti
taistelutehtävissä tai kulje­tusvälineinä
ihmisille ja tavaroille.
Monet kerrat ovat suuret risteilijät
saaneet pikaisen määräyksen lähteä
Nicaraguaan. Samoin myöskin mon­ta
hävittäjäalusta, jotka suoranaisesti
eivät ole olleet yhteydessä Nicara­guassa
olevien sotavoimien kanssa on
ollut avustamassa. Näiden kustan­nuksista
ei puhuta mitään.
Kuvaavaa on, että kun Nicara­guassa
oli jo noin 4,000 sotilasta,
pyysi amerikalaisten joukkojen joh­taja
lisäjoukkoja vähintäin 1,200 mies­tä.
Niitä tarvitaan "vaalien valvo­misessa".
Niinpä amerlkalalsla so­tilaita
onkin nyt monta kertaa enem­män,
kuin mitä Sandlnolla on ollut
Joukkoja parhaimpanakaan aikana.
Nyt ovat hänen joukkonsa vähenty­neet
niin, että amerlkalalsla on kaksi­kymmentä
kertaa enemmän kuin San­dlnolla,
cU 20 miestä yhtä vastaan.
Sandinosta el tiedetä
Kuvaavaa on ededeen. että amerlka.
laisllla joukoilla el ole vähintäkään
tietoa Sandinosta. Pitkään aikaan el
ole ollut mitään yhteenottoja. Aina
slllohi tällöhi "tiedetään" hänen ole­van
siellä ja täällä, mutta kun ame-rikalalset
joukot saapuvat paikalle, ei
hänestä löydetä hajuakaan. Tästä
päätetään, että SandinoUa el kovhi
suuria joukkoja ole, koska hän voi
noin nopeasti liikkua Joukkoineen.'
Mutta amerikalalsilta se kysyy ener­giaa
ja kustannuksia.
Amerikan köyhälistö maksaa kor­keita
veroja ja maanviljelijät ovat
aivan lannistumassa verotaakan ^ l e .
Hallitus menettää suimnattomia sum­mia
varoja Nicaraguan nujertamisek­si,
josta hyötyvät vain muutamat
Wall.kadun porhot.
sa kehoitettiin miehistöä osoittamaan
mieltään taantumuksellista päällikköä .
vastaan. Tunnuksena oli: " E i mitään
hurraahuutoja vaan haudan hiljaisuus
matruusien pyövelin saapuessa". Lo.
kakuun 1 päivänä otettiin amiraali-laiva
vastaan — upseerien ulikauksis-ta
huolimatta — jäätävällä äänettö­myydellä.
Koko laivasto Ilmaisi täten
luokkavihansa niitä kohtaan, jotka
edustavat imperialismin sortopolitiik­kaa.
Koko luokkatietoinen proletaarlal-nes
työ- ja sotilastakissa on noussut
Marseillen sotaoikeuden terrorituomi-oita
vastaan: vain sosdem johtajat o-vat
tfi*'''^»^" liittyneet työväenluokan
vihollisten leiriin, kirjoitetaan rans-kalaisessa
työväenlehdessä. ,
Fansen nousi, kulki ympäri majaa
j a pysähtyen pöydän luokse sanoi:
— On kulunut jo viikko emmekä
saa aseita. Vain viidellä miehellä
on tussari
Hetken vaiettuaan hän lisäsi var­mana:
— Mutta me saamme aseita.
J a nudestaan hän alkoi kävrfi?
ympän majaa. ^
Tsisu jatkoi:
— letin asettaa sinuun sauria tn?
v e i t a . . . «a-
— Minä toteutan ne, — v s ^ , •
Fansen lyhyestL
Majaan astui arpiotsainen sissi fa
esitti: ja
— Pidätimme tiellä kauppiaan t ,
varoineen. ^"
— Mitä tavaraa?
-— Teetä?
— Tulen hetL
Varjossa, meteäveljien ympärök
mana laiha, pitkä poika teld k
meitä tanssin pyörteitä ja
samalla: »uui
Me metsäyeljet,
mansa, mansa...»
(Jatkoa 7:llä sivulla)
Metsäveljet
(Kertomus Kiinasta.)
Kirj. I. Struganski.
Suom. Svea Laine.
työn tekijäin keskusteluista suunni­telmista,
syytetään häntä asian i l ­moittamatta
jättämisestä. Mutta jos
meillä onkin oikeus SSSR:n kansalai­silta
vaatia, että he, tietäessään vas­tavallankumouksellisesta
järjestöstä, i l ­moittaisivat
siltä viivyttelemättä, niin
tokkopahan voinune esittää tällaista
vaatimusta Badstiberiin nähden, joka
on Saksan alamainen. Tämän tähden
katsoo prokuratuuri, että kysymys on
asetettava ehdollisesta rangalstukses*
ta lahjuksien annosta.
KVSJMA
Kusjman kuulumisen vastavallanku­moukselliseen
järjestöön todisti olkcu-dessa
15 henkeä. Tov. Krylenkon mie­lestä
el tämä ole enää mikään tavalli­nen
ilmianto vaan jotakin paljon pai­navampaa
sitovien todisteiden arvon
tunnustamisen mielessä. Mitään risti­riitaisuuksia
näiden todisteiden välillä
el ole,
r - Minä puolestani. — puhini tov.
Krylenko, — haluaisin kernaasti x^Uu
dä Kusjman niiden neuvostolnslnöö-rien
riveissä. Jotka työskentelevät Ja
antavat enemmän kuin tusinalaatua
olevat tietonsa neuvostoteollisuuden
kohottamisen Ja kehittämisen hyväksi
Meillä on vähän tarmokkaita Ja ar­vokkaita
inshiöörejä. Mutta meUlä
on — kuten oikeuden käyttö on osoit­t
a n u t — p a l j o n tuhotyön tekijöitä,
ja niiden lukua me emme voi suuren­taa.
Kas tämäntähden tulee Kusjnum
suhteen asettaa kysymys näin: Jos
Kosjma on vastavallankomonksdllsai
Järjestön Jiisen - - o n hänet ammntta­va.
Jos hän ei ole — on häntä käy.
tettävä hyväksemme. SyytSsUrJelraä
tnkee koko Jyrkkyydeiiaän enslmäisti
teesiä. Ovtsarekin suhteen on van­keusrangaistus
riittävä.
MOSKOVAN KESKUS
Siirtyen syytettyjen Zmenltovin. R a ­binovitsin
Ja Skoruton luonnehtimi­seen,
joita syytetään osanotosta Mos­kovan
keskusjärjestön toimintaan —
painostaa tov. Krylenko. että kaksi
heistä oli vakituisina jäseninä neu-vostojen
edustajakdkoulöissa. yksi el
ainoastaan vakituisena jäsenenä, vaan
— kunniajäsenenäkin, lästäpä joh­tuikin
se paljon suurempi luottamus,
jota nämä henkilöt nauttivat entisten
tehtailijain ja kivihiiliteolllsuus.dik.
taattorien keskuudessa. Näiden henki­löiden
virka-asema oli yhtä suurena
houkuttimena myöskin ulkomaalaisille
vastavallankumouksellisille teoUisuu-denharjoittajain
järjestöille.
Ranskan imperialismin
terrori
Matmnsitnomiot
Kuten tunnettua, tuomittiin äsket­täin
viitisentoista ranskalaista mat­ruusia
4—5 vuodeksi vankeuteein k u ­kin.
Heidän — Häiden nuorten työ­läisten
— rikos oli, että protesteera-slvat
tarmokkaasti kärsimysten joh­dosta,
joihin heidän toverinsa ovat
tuomitut Calvyn rangaistuslaitoksessa
kaukana kotimaasta.
Calvy on korsikalainen satama. Bial-lioiden
lomissa, eristettynä muusta
maailmasta, on Calvyn linnoitus^
minkä Ranskan porvaristo on järjes
tänyt niiden matruusien vankilaksi.
jolta taantiunukselUset upseerit pitä­vät
"kapinoitsijoina" — nuorten mies­ten,
jotka eivät armeijassa tai lalvas.
tossa ole ottaneet sopeutuakseen kalk­kiin
päällystön mahtlkäskylhln ja kiu­santekoon.
Vangit ovat nuoria työ­läisiä,
jotka sotUastaklssakih ovat py-sjyneet
solidaarisina ja tunteneet It­sensä
solidaarisiksi luokkatovereilleen.
Calvyn kurihpitovanklla on y k d nlls.
tä keinoista, jollia Ranskan Imperia.
Usttt puhdistavat lalvastcm "bolshe­vismin
myrkystä", ja on siellä nykyi­sin
noin 50 matruusia.
Miten he ovat Joutuneet sinne, sel­viää
seiuraavasta: Muudan nuori mat­ruusi
— ammatiltaan metallimies
matkustl viime vuoden elokuussa l aL
valtaan viettämään lomaansa pariisi,
laisten sukulaistensa luo. lioma-aikanaan
sat hän kuulla Yhdysvaltain
rahakkaiden häljyistit hankteista
Sacco-Vanzettla kohtaan. Pariisin
proletaarit Järjestivät mielenosoituksia
Italialaisten uhrien puolesta. Mainittu
mätnitisl-proletaarlkln otti osaa niihin.
Ja korostaakseen s<^aarisuuttaan
matruusitoveriensaldn puolesta, aset­tui
hän mieIeno6(dtuksen Johtoon kan.
taen kädessään punalippua. Poliisi
tusten aiheena oli huono kohtelu, kel­voton
ravinto ja liian raskas palve­lus.
Kapteeni MuseUler (joka muuten
tuli tunnetuksi vastavallankumouksel­listen
toimiensa johdosta MustaOIä
merellä 1919, jollohi hän "kunnostau­tui"
m.m. pommittamalla ukrainalaL
sia proletaareja) tutustui matruusien
vaatimuksiin, vastasi niihin, ja sintoi
sen jälkeen määräyksen valtuuskun­nan
jäsenten vangitsemisesta. Kaksi
näistä, jolta epäUtiin kommiinlsteiksi,
tuomittiin kahdeksi kuukaudeksi Cal-vyyii.
Tällaisista syistä on nuo 50 matruu­sia
teljetty Calvyn kurinpitovankilaan.
Siellä vallitsee raudankova kuri, ja
tarkoitukseen varta vasten valitut up­seerit
kohtelevat vankeja mitä harkl.
tummalla julmuudella. Vankien on
suoritettava Ifr—12 tuntia päivässä
pakkotyötä. Ruoka on nUn kehnoa,
että kohat kieltäytyisivät syömästä
sitä, ja vangit joutuvat jopa rääk­käyksen
alaiseksi.
Lopuksi päättivät kiusaantuneet
matruusit viime vuoden marraskuussa
nousta kapinaan. Muudan heistä kir­joitti:
"On pareoapl kuolla avoimessa
taistelussa kuhi että edelleen sietäisi
Aurinko laski. Hiljaisuus oli täy­dellinen,
i
Metsätietä, joka suorana linjana j
yhdisti Sanfun j a Svatoun, juoksivat j
riksin vetäjät. Heidän tumma ihon-,
sa itki suuria hikipisaroita. |
Voimakas nuorukainen veti kaksi-1
pyöräisillä bambukärryillä kauppias j
Dsiitä. Toinen vetäjä, kolmenkym­menen
vuotias Biopu veti tavarakär-ryjä.
Hänen hengitystään ahdisti,
korvissa humisi j a hän ajatteli su­rulla
sitä hetkeä, jolloin hänen on
väistyttävä vetäjän ammatista nuo­rempien
ja voimakkaampien tieltä.
Dsii oli kuin samovaari, yhtä pyö­reä,
matala paksu kaula j a lyhyet
kädet. Hän löyhytti itseään viuh­kalla
j a potki kenkänkärellä nuoru­kaista
selkään hihkuen:
— Nopeammin... nopeammin!
Dsii oli kuullut kauppiaiden ja
virkailijoiden valittavan, että näillä
seuduilla on vaarallista liikkua
hunghuusi Fansenin takia. Kertoi­vat
hänen olevan saavuttamattoman.
Talonpojat varoittivat häntä vaa­ran
uhatessa j a vieläpä piiloittavat
hänet. Kylissä kulki huhuja, että
Fansen antaa rikkailta ottamansa
rahat köyhille j a hänen alueellaan
pelkäävät virkamiehet ahdistaa ta­lonpoikia.
Kun tie laajeni, nosti Dsii päänsä
korkeamma.lle, katsoi etäisyyteen ja
hymisi itsekseen:
— Kiitos suuren Öuddhan — heti
loppuu tämä kirottu metsä.
Hän potkasi jalallaan nuorukaista
j a heittäytyi kärryjen selkänojaa
vasten pyyhkien pelosta kohonnutta
hikeä kirjavalla nenälimallaan;
Kumpikin vetäjä hengitti raskaas­t
i .
Oikealta puolelta tietä kuului v i ­hellys,
askelten kaiku j a kuivien ok­sien
taittuminen.
Kauppias nosti päätään — kuun­teli
j a kuiskasi:
—• Pirut! Nopeammin... lisään
maksua...
Nuorukainen, kokonaan hiessä,
pinnisti voimiaan ja juoksi entistä
nopeammin. Hänen toverinsa alkoi
hitaasti jäädä. Biopun suuta kuivasi
ja jalkoja koski.
Kun kauppias huomasi, että väli­matka
hänen ja tavaroiden välillä
piteni huusi hän kiukuissaan:
— Nopeammin vanha piru t a i . . .
Mutta hän ei ehtinyt lopettaa, kun
pensaista astui esiin kolme miestä
j a kiväärit valmiina komensivat:
— Seis!
Vetäjät pysähtyivät kuin seinän
eteen. Kauppias löi otsansa nuoru­kaisen
selkään j a oli vähällä pudota
kärryistä. Sissit hymyilivät j a mies.
Raikas tä^Oi^ SUOillEN
ubdessä.Sl Lawrence joenkauUa
hikevissa SUURISSA LAIVOISSA
L
Kun matkustatte kotiinne käyt­täen
Canadian Pacific linjaa olette
aavalla merellä ainoastaan 4% vuo^
rokautta — saatte parhaat muka­vuudet
sekä palveluksen — ja mat­kustatte
nopeaan.
Tietoja antaa kuka
tahansa linjan asia­mies.
Canadian Paciiic
.^VaaiJman suurin maikusius si/sfeeml
Pitäkää aina mukananne Canadian Pacific Express Companyn
matkustajain maksuosoituksia. Vaihdetaan missä tahansa.
Robert Lindforöin S A U N A 1
Avoinna: KESKrVIIKKONA ja PERJANTAINA, kello 1 pai- „
väliä kello 11 illaUa. — LAUANTAINA keUo 1 päiväUä keUo 6 I
sunnuntaiaamuun.
Box 23, KIRKLAND LAKE, ONT.
GOLD RANGE HARDWARE
TELEPHONE 110 KIRKLAND LAKE. ONT
Pientä rautatavaraa, rakennustarpeita, sähkötarpeita, putkitarpeita,
astioita, kyökkitarpeita, kyökkikaluatoa, keitto- ja lämmitysuunejä, sän­kyjä,
sprmkejä ja matrasseja. Räaibtarpeita.
Käykää tutustumassa hintoihin ja palvelukseemme.
GOLD RANGE HARDWARE
- J. A . QUENVILLE. OmUtaja.
THE FINNISH BAKERY
Vahnistaa_ leipää ja leivoksia. Tarjoaa yleisön käytettäväksi.
Ulkolahetykset toimitaan täsmällisesti
•• THE FINNISH BAKERY.
Boic 229 M. Raitanen, omistaja Kirkland Lake, Ont.
tällaisia kärsimyksiä... Taistelumme
antoi hänet Ilmi päällystölleen, ja kun
hän lomansa jälkeen saapui joukko-osastoonsa,
tuomittiin hänet kahdeksi
kuukaudeksi vankeuteen. Tämän jäl­keen
sai hän suorittaa lopun asevel­vollisuudestaan
Calvyssä "vaarallisena
aineteena".
Toinen esimerkki: Viime vuoden
heinäkuussa syntyi pientä levotto­muutta
risteilijä "Ernest Renailla"
Matruusit valitsivat Intmiationalla
laulaen valtuuskunnan esittämään
kapteenille eräitä vaatimuksia. Vall.
tulee merkitsemään hälyyt3rstä, kehoi­tusta.
Joka bn tiinkeutnva vankila­muurien
läpi proletariaatin korvUn."
SO vankia linnoittautui suurimpaan
selliin. He taistelivat 24 tuntia laulaen
IntemaUonalia ja kohottaen eläköön-huutoja
kommunistipuolueeelle Ja
Mustanmeren sankari Martylle. talste.
Uvat upseereja Ja vahteja vastaan,
jotka salvat santarmillsävolmla. Lo.
puksl heidät kultenUn yllätettUn,
plestihi ja kytkettiin kahlelhln.
42 heistä — kalkki teolllsuusseutu-jen
työläisiä — jätettiin sotaoikeuden
käsiin syytettyinä kapinan organisoi­misesta.
27 heistä suljettiin heti se-menttlselleihin
tuomiotta tutkinnotta
ja 15 lähetettUn Museillehen erityisen
sotaoikeuden tuomittavaksi
Muuten on niiden 50,000 nuoren
ranskalaisen keskuudessa, jotka palve­levat
iniperialistien laivastossa, pro.
testllllke käynyt yhä rajummaksi,
Viinse vuoden lokakuussa vaativat
Välisfieren laivaston miehistöt sutiren-moisessa
mielenosoituksessa kurin-pitovankeuden
ja sotilasrangaistusten
poistamista. Tämä mielenosoitus, joka
herätti porvarislehdistössä niin anka­raa
rsdvoa, johtui muutoksista eskaa-derin
upseeriktinnassa. Hallitus oli
nimittänyt eskaaderin päälliköksi y h ­den
kjtikicpin taantumuksellisimmista
jolla oli. arpi otsassa, puhui nau­raen:
— Hei, isäntä yljös, vieraita t u l i!
Biopu joko säikähtäen tai ilois­saan
hymisi:
— Nämä ovat metsäveljiä. Ovat
Fansenin miehiä.
— Et erehtynyt, vanhus, —- sanoi
vanhin vilkkaasti, lyöden häntä olka­päälle.
_^pitaasti nousi kauppias kärryistä.
Hifefgh"^ pelokkaat silmänsä luistivat
sissistä toiseen, jalat veltostuivat ja
hän oli kokoniaan veltto ja pelon
hiessä.
Vanhin, joka näki, ettei Biopu mi­tenkään
voita hengästymistään, sa­noi:
—- Mutta sinuthan on ajettu a i ­van
kuitiksi!
Kääntyen nuoren repalepaitaisen
sissin puoleen; hän määräsi:
— Tsjan, sinä viet tavarat.
Senjälkeen hän käski panna s i ­teet
kaikkien silmUle.
Iloisesti marssia viheltäen kulkivat
sissit. Keskellä väristen«kulki kaup­pias
j a jäUdpäässä^cuUdvat riksin-vetäjät
rauhallisesti j a mielihyvällä
hengittäen metsän raitista ilmaa.
Riu'Uista ja oksista kyhätyssä ma­jassa
kohnesta, höyläämättömästä
pukin tapaan asetetusta j a maahan
upotetusta laudasta tehdyn pöydän
takana istui Fansen. Hänellä oli te­rävät,
kuin teräsporan tapaan ihmi­sen
läpi tunkevat silmät. Jokainen
joka kohtasi niiden katseen tunsi
voiman, joka ei antanut pelolle tilaa.
Häntä vastapäätä istui matala,
Arvo Palvelus — Laatu
Kirkland Lake Otitario
Ruokatarpeita, lihaa, rautatavaraa
— isekä —
rakennustarpeita
HUOM.I Varastossamme löytyy erikoistavaroita, jota varsinkin
suomalainen väestö käyttää.
Jos haluatte säästää, niin ostakaa käteiseUä, ja Jtäyttakää
•^.^aeidän uudenaikfusta (Tr.
''CÄOCEtERIAA''
JoMa pansta tavaraa oa MalavuM fuJvImmaUa Unnalla.
aaaaaMM,,,
I • • • • • • • • • • M •
Box 1028
VALMISTAA
K. V. NURiir, eabtaia
Sudbuiy, Ont -
JUOMAT
Phone 946
PABHAAT SUDBURYN PHET
Peter ja Richmond Sts. kulmassa
TORONm
iv