1954-05-20-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, toukokuun 20 p, — Thursday, May 20, 1954 VAPAUS CUBEannrt < ^ ladepcadgot JUbor OrpLZX of FbaUSx CnjuUäaxuL Es» teblUbed ,Ko7. 0, 1917. Atitborlxed M «econd cUsS msil bj tfce Port Office Department, Ottawa, Pub- Jltfted thrice- «eeklj: Tuesday» IZtaxBdaj» siui S^tardaTB Vitpsus FObliAhiiJS C(»np«iir I>t<U at ;100'102 J3m Bt. W , Sudbmjr* Oat^ Canada, Telephones: Bus. Olfice OS. 4-4264 BäiUfSi&l Office 0 8 , 4-4265. Manager E. S a k i t EditorW. £ k l t U)d.Mamng addrea»; Box 6g. gqdlwnr,'OnUrio. Advertteing » t « s upon appUcation, TYaoalation frce of eharger TZLAU6HXNNAT: Canadaan: m c 7JOO 0 kk, S.75 TbdimnolM: 1 vk. t i » 0 kk^4;30 SYNTYMÄPÄIVIÄ Kuka -Jätettäköön Guatemala rauhaan , - käyttää silta, etta \Väll Streetin sotaiset raftamiehetovai lylity-' neet muokkaamaan YbdysvaUain ja muun maailman yleista mielipidettä otolliseksi sille, etjfa valtiosihteeri Dulles voisi lähettää sotajouk- Itonsa Guatemalan pientä kansaa kurittamaan. . sÄjalella sitä suurta ^'vaaraa*' minkä 3-miIjoonainen' Guatemala [aiheuttaa ISCkniljoonaiselle* Yjhdys^-alloille, mikä normaalisissa olofs-isa väittää olevanpa koko maaifman Jsäniäl' I Tällainen suuri '-vaara" on ilmeisesti olemassa, sillä AP,tiedoitti .viime maanantaina VVaibinjjtonista Seuraavaa: - > i i ^•Valtiodepartmentti syytti täniän, että vasttnmlstolaiseen Guatemalaan on lähetetty "tärkeä aselähetys neuvostojen kontrolloimalta alueelta." Tiedonannossa sanottiin, että 'valtiodepartracntti pitää tätä val«n"ana kehitysvaiheena''.*' ' \ ' Kuten naky>', Yhdysvaltoja ei siis uhkaa mikään tavallinen, väan; "%yvin "ji-akavff vaara'' pienVst^a Guatemalasta! ' i j Tutustukaamme va6äo yksitytskobtaisemmin asiaan,, (Myönnämme kemaastijrvcttä Btelä-Amerikan maat ja niissä ^-allttseva tifanne ovat meille melko vieraita ja kaukaisiakin — sivumennen sanoen korjausta vaativa tilanne.^ 'ilutta meille oli äskettäin onnellinen f ilaisuust Jtuulla edesvasttjuUincn guatlemalalaisen erittäin valaisevaa puhetta, jja samalla keskustella hänen kanssaan yksityisesti. Me viittaamme isiihen Guatemalan (porvarillisen) sanomalehtimiesyhdistyksen jäiel keen, joka sattum^äia oli vappuna täällä Sudburyssa ja puhui tSlla Ipiideiyssä, vappu juhlassa maansa asioista. p ' ^ f u t t a sitä ennen lienee paikallaan luoda"'yleissilmäys Etelä|; JAinenkan ;maihinir jotka ^ovat yhdysvaltalaisten rahamiespiirien'kB|| |vassa. puristuksessa jä"riisio5sa. "aleille sanotaan jänkkien sotasuu^^ jnitelmten puolusta jäin toimesta., että YJidvs valloilla ei voi olla mitään, r |vaIloitusaikeita, silla \Tidys\'alioiila ci ole ollut, ei ole, eikä voikaan 4olla mitään' siirtomaita. Tosiasia kuitenkin on, että Etelä-j\merikan% maat ovat tähän asti olleet sanan varsinaisessa mielessä Yhdysvaltattfl 'rdi^pääbman siirtomaina. Ottakaamme psimerfciksi Etelä-Amerikaij |suurin maa Brasilia, missä Yhdysvaltbjen suuryhtymät ovat' alistaneet, ^valvontansa alaiseksi 70 prosenttia koko maan tuotannosta. . ^ i - Chilessä ovat amerikkalaiset kapitalistit anastaneet käsiinsä ta- Jlouselämän, tärkeimmän alan, vuoriteollisuuden. / Kaksi yhdysvaltalaista yÄptä kontroUorpS prosenttia* Chilen^ koko kuparituotannos^j ^fuita samanlai^ esimerkkejä voitaisiin luetella. ' l ^ !, ' T G^temälas^. mfetä^vi^^ miljoonaa 4ij)yhäaj'a\suurinpafta^^^^^^^ : Mfina Soomlnen.' Wat<rs Toft-nshl-pista taTttää. tinään. toulcoicuun 20 päivinä, 85 vuotu. , lif4ina Ritari, Lockerto^sU. tiijrtti viime tiistaina 73 vuotta. YhdiTnme suktilaisten, Ja. tuttavien onnentoivotuksiin! Kjfsyiriyksiä ja vastauksia T T Ö K ^ Y T T Ö M T Y S E L Ä K K E E T Kysrmys: Meillä on hiukan ristiriitaista' tulkintaa Ontarion maakunnan työkyvyttömyyseläkkelsilnf nähden;* Josta syystä haluamme $aada,voi-kean j a pätevän vastanlLBeni K u n hen-i-kilö saa tätä eläkettä 480 dollaria; vuodessa niin:saakoyhän^ Usälcsi 75Q'doIIariavtu>diäsa? J a miten paljon siit}ä tapauksessa, että kummatkin, j i i i n mies ktiin-vaimokin saar vat tätä eläkettä? — Väittelyyn Jou-trniut Vastan»: Ontarion .huoltoministe-riCn julkaiseman asiaa koskeran lentokirjasen mukaan saa yksinäinen henkild oma ta ^vuodessa enintään 720 dollarin r v u o d t u i o t : s^ den eläkkeen, 40 dollaria kuukaudessa. (Mainittuun 720 dollarin .tuloon sisältyy myöskin eläketulo. Mikäli naimisissa'olevavja-vaimozisa ka elävä lienlciUi on 'kysymyksessä, saa hänen: tulonsa' olla;: enintään i;200 dollaria «vuodessa, eläketulot mukaan laskettuna. i P M n i l l i l ^ i i i Englantilainen viikkolehti 'The New Statesman and Nation'' tarkastelee DuOesin epäonnistumista Korean sodan benUnen i s^ John FosterDone» poisto! Gesevettlom.:' ferenssSsta^fcosica häntä "d-iatMt- •keTtui.^yie]Jif ajatukseen ' r-yh:el£e£tä - j ioogressJlIe • Ja: rnsA: tf. yfcl-ta tanrlttavan siellä, miss» barki-' sÖlIe si tä, etiä hänelU yhä oli -taka-taan raolianlijan patactlamista ( taskussaan «politiikka joka p.tä!si A a - IcnosoftnkseUista poistnmiäa 'oa Urkastelini enclantilainen viikkolehti •'Tbe N'ew SUtesman and Nation" hyvin mldenkiintoJseUa ;> tavalla^^^^ sejiia- Relsiocin Vapaa Sanan selostuksen cdellämainitnsta iarfcas-telnsta, v vesta Oli j o ennen, konferenssin'.'alkua suunniteltu eräänlaiseksi; vo.raaeleek-t si. Mutta siitä on Jo nyt muodostunut yksi: loistavin V. epäonnistumisen synihooleJ£,a ja esimerirelstä. «Brfhi-nin fcoiif erenssissa DullesÄUostcd*^ n Uisestl matkustamaan Geneveen. Jos'liänen: vastapelaajansa osoiitaiSi' vat hiemankin Uppiniskaisuutta Jän-siralloille. Jos hänelle eätetitäisiin vaatimuksia, joita hän'ei vo s i J^Tväk-syä, laskettaisim epäonnistumisen pääpaino näiden vastapöaajien hartioille j a saataisiin siten t'e raivatuksi selväksi "yhteiselle toiminnalle" A a siassa. Mikä tässä suunmiehnasäa meni v i noon, kysyy lehti, >I>ullean Berliixiissä QdÖanti valmistautuu ^ vet3rpömmisotaan Hollanti 1 on rakentanut' maailman ensimmacsen siviiliväestöä pommi-su3 janv - vetypomminäyökkäyksä!^^ vastaan; 1 Suoja sfJailläeeH^^ sessa-noin 3 km.maai4>innan.alapuolella. Suoja oa. JaettU'kolmeen osastoon j a siihen ma^ituu 500 }hiniä&. Siiheä on neljä käytävää j a katto on t^ty£.radicakti{visuuttavi vastustavaksi; rtVarus oikoinen t u u - leMisjärjestehnä ja keittiöl noudattama takUikka — v i e S ^ j t oi konferenssi N L : n kanssa ja älten Länsi-Saksa aseistetaan — epäonnistuu Genevessä:; koskajEuroopassaijvalf Ltsevat olcsiöiteet ovat arssua toisenlaiset kuin Aasian ' olosiiiCee'E.'' On tonen asia puhua kollektiivisöt^'.tur-valUsuudesta kesken, joilla on tioSyJä maantietsel-lisiä j a polJtttsia ^htälaisyjteiä^^tja aivan toinen asä vaatia yhteistä toimintaa" alueella, jcssa välEf&e siinä määrin vounakas vastenmielisyys läntistä imperiaJamia" kohtaan kuin Aasiassa. } , Ku tenkin herra DuUes teki kovaa työtä Lontoossa j a Pariisissa saadakseen ne; ennakoita suostumaan Aasian, "turvallisuuslattoon". Hän kuvitteli, että hänen ehdottamansa luttopakctr taisi Kiinmi;myönnyt^sim;::Kun hän siteen aLko käsittää, että näin^ei t a pahtuisi,; hän Itaikesta huolimatta i ar »Jan p^atrioottmen kansa nousi yhtenä miehenä iätä ulkomaista riistoa l^astaanja valitsi hallituksen, mikä päätti köyhj^des^ ja kurjuudessa jeläneen-kansan taloudellisen^ aseman parantamiseksi toteuttaa määre- : 'sformih. minkäsfJerusteell^ ko. amerikkalainen suurj*htiö menetti osan fsuurisia maaomaisuuksistaan. ^ ^ ^ ^ t^anotaan^ edla )k)rvati5ta tulee "p^to jos kajotaan'sän lihavaan tkukkäroon. öfeistä tuntuu, että juuri tässä onkin se "vaara" mikä 1 nyt muka uhkaa Guatemalasta'Yhdysvaltoja tai iarkemmin sanoen 'yhdys%'altalaisia suuryhtiöitä. " " 'Kuten sanottu. Guatemaja on hyvin pieni maa —: vieläkin pie- Juempi kuin Suomi. Sen pinta-ala on vain 42,000 eekkerinalaa ja '•^väkiluku 3,000.000, Enemmistön Guatemalan Ti-äestöstä muodostavat äintiaanit, joita yhd.vsvallalaiset suuryhtiöt ovaipitaneet takapajuisina' .yja halpapalkkaisina työlisinä. Nom 75 prcsinttia koko Guatemalan ^väestöstä on lukutaidotonta. l Mutta Guatemdilan isänmaallinen hallitus ryhtyi asiaa parantajinaan.' Yllämainitun maareformin perusteella on jo aiuiettu noin */12,000 eekkerinalaa < maata 55,(XJ0 > talonpojalle. Kaiken' kaik- ~ tiäan,on'suurtilojen ontiistajilta takavarikoitu 1,200.000 eekkerinalaa Inmtaja yksinomaan. vhd>-svaltalaiseUa. Vnited Fruit yKtiöUaonl mm m italavarikoitui42^6.0003eekkerinalaa maata, * Eikä ^ tässä kaikkL ^ JViime vuonna yhdys\'alta]aisen Bon and f5hear yhtiön sahkötyölaiset voittivat palkankorotuksen, mikä aihent- |taa WairStreetin miehille $250.000 vuosimenot. Ja kaiken kukkuni ralts! on Guatemalan hallituksen toimelta rjhdytty rakentamaan ^kansallista maantietä, joka ryhtjy kilpailemaan yhdysvaltalaisten ra-iliamiesten omistaman Guatemalan rautatien kanssa. ^ ^ ^ ^l'-" KaikJrf tämä on luonnollisesti kuin myridtyä Wall Streetin r a b *| tmiehille, Yhdysvaltaiti tomiesta onkin jo järjeitetty pientä "Guate- ^rhalaa vastaan julkinen boikotti sen vuoksi kun Guatemalan kansa ei halua alistua Wall Streetin rahamiesten riisfef tavaksi. ^ \ >/ ' Sotaiset jänkkipoliiiiköt ovat monelh muullakin ta%*alla ilmais- ^ si§et halunsa kääntää ajan kelloa taaksepäin Guatemalassa'. Ensiksi* • ^yhdysvaltalaiset rabamiehet vTJttivät järjestää useita vallankaappauk- ,sia. Sitten jtitettiin provosoida sisällissota-, Mainittakoon se tosiasia, ^että Guatemalan hallitus julkaisi viime tammikuussa asialArjoihin jperustuvan s\-ytöksen siitä, että Yhd\-s\aUain toimesta valmbteltiin ^asedlista sekaantumista Guatemalan sisäisiin"asioihin. Tämän ^ ' y - ;töksen perustedla inter\-ention piti tap.-»btu3 United Fruit yhtiön . ^ siipien suojissa olevan erään guatemalalaisen upseerin johdolla. * Kaikki asioita set^aN-at henkilöt muistavat aivan ä^ettäin C a - ^tacasissa pideljTi Amerikan aaltojen'konferenssin, mihin osallistui 4 kaikkien tämän mantereen maiden edustajat Canadaa luktiimottamat- Jta. Yaltiosihteeri Dulles painosti s i dE ääreuömän voinukkaasti ^ 'Guatemalan^edustajaa ja sai lopulta tosin suurella vaivalla,jGiiate- Humalan äänestäessä vastaan sekä ^leksikon ja .Argentiinan pidättyessä 1^äänestyksestä, ajetuksi läpi päätöslauselman, jonka perusteella voidaan *»rj*tya'**yhteisiin toimenpiteUiin'', tarko;ttaen Yhd>'S\-3ltain wäarä\-k-jsfetä, sUloin jos jokin Amerikan mantereen maista joutuu "konimu-fX^ nuvaaran kohteeksi". ^ ' i 'Kun valtiosihteeri « y t julistaa;-että Guatemalaan 0 0 lähetetty < 4-"aseita neuvostoalueelta", niin hän ilmeisesti yrittää muokata ilma- ' ~|piir£i Guatemalan sisäisiin asioihin sekaantumista \'arten Caracasissa •^aaitauui^^Am-tämän 1&' M M . : n Julkaisu mattiyhd:stysliike? w . s^ vuoden nurndtjssa 3: Atlantin l i i t on maiden suunnattomia sotavaruste^ luja lausuen seuxaanraa: "f&Micaiist" juBcaisi joulukuun n u merossaan «virallisia mumeroitaiuistä Jät^läisnkis&U rsbuiaanenoista. ;j<A| hin Atlantin sopivus. iNATO'). ts. a| menkkalainen .;&perialismi von';kansat pakottanut.^ Me koros^arnme, että näm^ä ovat v lr rallisia numerolta. Jotka ^ eivät m i l lään' tsvoln axma kuvaa'tdiieilisesta: tUanteesta niistä tähtitieteelliaistä simunista: huolimatta;-joita ^neosoitr; tavat. Voimane todeta näissä numeroissa jaUuvaa nousua. Luohnollisesii on kansan Ja ennen kaikkea työväenluokan^ n i a k s e t b L v a : lasku, rk^ tämä/poUtlUkStä:'tuottaa:'suurkapibiV listeille. jotica sitä harjoittavat, päätähuimaavia ^voittoja. X i m a on eräs ^tätekn-än kansan, elintason jatkuvan huonontumia sen syitä. Tyoväerduokka tietäa.tämän. Siksi se ei ainoastaan käy yhten^tä j a horjumatonta taistelua vSOittfimien vaatimustensa puolesta vaan; taistelee yhdessä' kaikkien mttidenväest^^ rosten• kanssa ^ivarustelujen 'supistar; mispolitiikan ja; kansainvälisen' jännityksen; lieventämisen' puolesta /viiden suurvallan; U S A : ; i . Neuvostoliiton,' Suur-Britannian; (Kiinan kansanf tasavallan; j a yRänslum välisen -»•ält-tamätömän > yhleisynanSrytaen ;:ipoh-: -jalla. -».Berliinin; koxifmrnss^ liiton ulkoasiainministeri Molotov esitti seuraavan paätosIauseImaehd»>; tuksen: • "Yhdysvaltojen, - SuUr-Brjtannian, Hanskan JaKeuvostoUiton haiutukset;^ joita" elähdyttää halu ratxhan lujitta- •Maa 1949 Belgia^ 153 Canada 338 raäsesn ja Jännityksen vähentämisen icamatnvälisissä suhteissa, pitävät välttämättömänä ryhtyä tounenpuei-; siinl joiden tarkoituksena on keven^ täasitä Mskasta taakkaa, jonka sotilaalliset- menot idlpavarustelun p s a - jalla muodostavat kansoille ja* ovat sopineet:; s i i t ä . e t t ä ; Neuyostolutto; IJS.*, Suur-Britannia"'ja'»Ranska Yhr djstyneiden J^ansakuntien puitteessa ryhtyvätitoimenpiteisiinifcokp maailman käsittävän konferenssin koolle jprjpagandansa ole sallinut hänen tar-; jota ^ vastapshreluisia etsimilleen iiiyöanytyksjlle::. jokainen -mahdolli- ;'neh':sopÄi^^^^ peräär.5?-jaiseaä;. Toiselta puolen kongressin .varcvaisemmat repufalikaan:- tukfemasta herra, DuHesfn hurjistu-' neita.sanoja terillään. . ' ;':: Tämä jakomieh ta uria - muistulta%-a •rjakasnttimm^ piirieeiiä^ ;.yhdyivaltain;: ulkoasioitten ;hO;tamiS£SS3j. • .Eiseröiowerin ajeleliti-van j a pelolla TatiastavanäialhEuIisen pohtjikasHa ei: ole johdonmukaisuutta eikä suuntaa. ^Eräänä päivällä v^^ .f!reiMentzi laisia jiiukkoja lähefeitäisifn Indo- Kiinaän,.f,iTö'sena päivänä väittää; ettei hän ois koskaan harkinnut moista •hirviömäistä ajatusta. ;&ääiiä';.^äiV.ähä*?21^ raali Radfor^d tulevai: Lontoss«n vaa- 'l^fö^k^roi^pu^ |f en^^oInäoiKiihä?^^ vä:^ Washtngtoniia palannut ami-vraali|;? j^!ät&;|^^ Kolmantena .päivänä: pre£rf2r::ti p u huu modus vivendjstä: *. . . yritämme ohjata kurssia ka^ade.»! äir'niinäi-sryden Talilla, joista toista ei voida ^saavuttaa; elkä^toista: hyväksyä: V teiiä päivänä Duilesipuhuu sitä, toi-j muutaf:,i^s.V^ lensä £anssa, ei hänen oma sotainen' Ies on hark.'tsemat;tomiIla saneillaan sian kur-ssa ilman Yhdysvaltain yks:-' puolista toiminJtaakm. J a Itpuksi — ios hallitus päättäisi ryhtyä sotilaal-' hseen toimintaan, se 'voisi, jjcs ;Kaak-ko »-Aasian H Jtto oJ^si jo oUat alJe-kirjoitetta. 'välttää kunnitittsvansa kan£afni;äl siä sitoumuksia j a toimi-; vansa tarvitsematta saada siihen^kon-; ^ressai ^ ösnakkosucBtumusta. Toistaiseksi näniä suunnitelmat ovat aikataulustaan jäljessä osittain: sik^.iMäka. USA-.n.haiatus^aetää^ et4 tei »e^voi panostaa Ranafcaa, jossa valhtsee yleinen iQ-Uästj-minen Inda- Kiman sotaan, liiaksi" j a osittain taas siksi, koska Churchia ja Eden ovat jyrkästi kieltäytyneet suostumasta Bidault-rt' pyyntöön hätätjlatoimm-' nasta. Mutta nämä eiväc-kuitenkaan o U ^ pääsyitä herra DuUesin epäonnistumiseen. Hänet petettLjd^ mutta el niinkään Lontoossa k u i h Washing-tonissa, kutea eräät amerikkalaiset huomioitsijat väittävät,»Aina sxuä lähtien' k u n repubhkaanii pääsivät valtaan, ovat US-4:n halhtus j a kongressin äärimmäisyyssiipi kannustaneet toisiaan kommunisminvastaisen hysterian -uustn* ennätyksiin. Jos oletamme, että herra^^Dulles olis: todella hal-unnut neuvotella ^vastapuo-kuträmiseksi »vuoden ,1954; aikana kär; ottelemaan yleistä vi^rusteiden supis-i "iaausta. j a •osanottajina seikä .Yhdis-!: tyneiden^ - K ^ että ei-jäsenvaltio?. Täysi yhieisyimnärrys on saavutett u myös siinä, etta suunnitellut toi-i meajpiteet varusteiden yleisestä supistamisesta ohsi; ryhdistettävä - atomia-,; seita koskevan probleeman i samanai-r kaiseen ratkaisuun." > Miten voisivat nämä järkevät sanat olla: saavuttamiattar voimakasta^- vastakaikua kaikkien työlasten keskuudessa, joiden tunteita ne tulkitr:; sevat? Ja mikä vastakohta Amerikan valtuutetun John Foster D u l - lesm omaksumaan asenteeseen verrattuna, jcka avoimesti lausui: " Y h dysvallat ei suostu osallistxmiaan VIIT den vallan k c n f e r e r i s s i i n ; ; ; : maailmanrauhan yleisen käsittelemisen merkeissä." ^ l^mä c n eräs nutä syitä, joiden johdosta; työläiset jihdistyvät; lujem-^ m i n k um koskaan ; aikaisemmin Ja taistelevat rauhan puolesta j a .-Vtr ;lantin sopimuksen iiohtiikkaa; vastaan, jonka: tavoitteena on varuste-r lujen. lisääminen: Ja :;Saksan uudel-*: leen varustaminen köyixdyttämis- ja sotapohtikka, joka on suurten mo:: nopoliyhtymien etujen mukaista. . Atlantm rsopimukseen kuiUuvien maiden / sotilasmenot vi'(miljoonissa' USA:n dollareissa). Postilaitokseen otetaan puolue-suosikkeja Ottawa. — CCF.n edustaja Al.sta r Stewart; Winn:pegistä syytti; Oanadan postilaitosta, puoluesuosikkQärjestel-män käyttämisestä postimestarien paikkoja ' taytetCäessä -Ja ;5 hänellä . ph kokonainen; hippu asiaka-joja syytteiden tcd itämistä varten. ; .: Puhuessaan alahuoneen atunncssa Stewari-Banei;: että postilaitos on pyy-- tänyt neuvoja, nunitysten suhteen tappiolle joutuneilta hberaa"lien ehr dokkailta ja että heidän suos tuksiaan on noudatettu nimityksä tehtäessä Vaikka erään'alipostikcnltorin: hoitajan virkaan oh amoastaan yksi h a kija nim si täkin huolimatta halusi postilaitos saada hboraahen elidpk-kaana : olleen Peter ;Taraskan suositukset ennen'lopullista nimitystä..Mt. Stevräri .sanoi;'että hänen-mielestään pitäisi post.la icksen tutkia hakijain kelprisuusedellyksiä, varsinkin kun on kysymyksessä yksi ainoa hakija, ja hyljätä tai hyväksyä heidän sen perusteella. Mutta niin ei tehdä koska äVoinnä olevien v r k o j e n täyttämmen tapahtuu joka-: liberaalien ;ipaikallisen puoluejärjestön tai vaaliehdokkaiden suositusten perusteella, mikä osoittaa postilaitoksen toimivan, puoluesuosikr kijärjestelmän pohjalla. ^ SITÄ ' *OIlVÄ JEÄT 1JSKO TVO.VTEKOÖN Torontelainen Patr'ck Ballentmea, viime vakolla tiedon, etta hän pj isänsä, länteläisen uuutavaraimij,^ näärj Edvard Blake BaUentineäjSä: asialhnen perilhnea ja että hän ta isänä kuclinpesas.ä noin kolaie ml-jconaa dollar.e. K u n häneltä iysjt tUn mitä työtä hän rupeaa tekemään saatuaan perinnön, sanoi Patrick: •"lyötäkö? Minä en p^dä Suoraan sanoen, minä eh usko työn-tekoon!' , E l i a se ole kummakaan siUä Patnek^ to'mi Torontossa sellaisessa ilmoitus, hikke^sä. jonka" preädenfcti hänm isäasä c l i . Hän oli" myöntänyt viettäneensä kirjoituspöytänsä ääresi vähemmän aikaa k i i i n kukaan mtm ilmoitusm:es Torontossa. ^ , _ ;: Kuka 'Vielä sanoo: Ahkeruus on'rik; ' kauden edälftys 1 '' ' ' - a naluniomalta osaltaan; tehnyt;t^^ jiksi heuvottelurauhan keskitien mahdollisuudet. ii-Iämän-hälvaannUksen syy ei johdu vain; hallituksen poliittisesta sekaspr-; toisuudesta vaan myös kongressipohr tiikasra uusien vaahen lähestyessä. Kongress:v:i helposti ehdottaa rjota-- k i n poli liikkaa, mutta sen erilaisia finanssi-: suurceoDauus- ja poUittisia etUjä:ajaviHa .voimaryhmillä on: vetOr oikeus, joka voJ halvaannuttaa kaiken nime vastenmielisen toimiiman-vottelumahdollisuuksia ei ele koska — vaalikamppailun jo ollessa-käynnissä — yksJEMn senaattori tai edustajahuoneen jäsen el katso vorvansa tehdä myönnyiTksIä 'Tpunaisillz'. rKongressi pettää OuUesia;; joka yksinkertaisena ottaa" : to paljon vsuiraviivaisemmin kuin ;am-mattii »liit;kct; kieltäjrtymällä; tuke-; niasta DuUesin karkeita haksahdiik-sia ja tekemästä sellaista -sotajcbia" Indo-Ki-nässa, jossa US.A.:n housut olisivat: yksin t u l e s s a . ^ R e p u b l i^ aplodeerasivat .'."massakostonTI-vopUle, kcska se lupasi helpotusta m esreserr vien j a sotamenojen pulmalle. Mutta Pentagonin lupauksista j a halUtuksen uutta: strategiaa achtaan; tuntemasta innostuksesta huolimatta herra Dulles Pakanalälie^styön" ' harrastus suomalais- ' ien keskuudessa l Port Artluu% Ont. — Täkäläisen suocnalaisen Saalem-seurakunnaa pastori. T , : P a j a ^ on ilmoittanut, (rtU:^ —Seurakuntamme :on; ottanut uudenf udEon askeleeai;siinä; että lahety^an-J^ dMaattiname;; Miss. Saara Pyykköni lähtee seurakuntammekaimattaniana- FormosaUe niin: piani-kumviisuini.^ yjn. asiat 'järjestyivät. Tähän kanna-' tukseen :csallistuu: myös; joitakin, jot-s ka eivät kuulu Port Artiiurm seurakuntaan", sanoo " pastoriy Pajala- tie- ä donannossaan. ;: M3amittu seurakt|pta kannattaa yh-:^ dessä .; muiden seiirakuntien; kanssa: entuudestaan kahden lahetyssaaraaa-: jan pitämistä Intiassa. lationistlset pyrkimykset. Kykene-' mättömänä tekemään' ratfaaa.kyie-? nemättömäna;s5vl77ttämään uutta sotaa herra Dulles rämpii Skyllan ja Kharybdiksen väLllä. Harien t p p osa ' Yhdysvaltain johtöasemasu' on päätynyt hänen mykkään >ja murjot-; tavaan: poistumiseensa konferenssista, >: jonka kokoontumista kaikki Yhdjfs-.: ivaltoja lukuunottamatta ovat • halun-ri neet. Tällä blanteella cvat. myös omat vaaransa Si^poUtiikka ja >USA:D perustuslain negatiiviset pidäkkeet • esteetä f Yhdysvaltain; johtoasemalle" —' .tekevät Yhdysvaltain politukan epävakaaksi juuri fiutä syystä, että havaitsi, et.ä hänen atomisotauh-J jämä politiikka pohjaltaan on pikem- ;;Steve;Endicott7(vasenj-),; Canadan; Talitta johtaja; päristämässä ftansallisen sihteerin toimesta eroavan: J o r m a n Pennerin kättä. " ^ '" ^ kauksensa öliva t tyhjää ja hyödytöntä lavertelua.' Hänen oh uudemman kerran päätettävä, oKko vai eikö amenk-; k a l a s a joukkoja lähetettävä uuteen perifeeriseen^ sotaan — ; tällä kertaa Indo-Kiinaau;;; Puoluejohtaja t ilmoittivat heti Valkoiselle talolle, cUeivät he suostu suunnitelmaan, ja näm herra; DuUesin kaJcki äskeisten VI 'kkojen aikana ottamat asenteet ja lausumat sanat tulivat yhfä^kiä naurettavaksi. ; K a k s i vuotta herra Dulles on häily-- nyt "saavuttamattcman"'ja "hyväksy-; mättömän' välillä ulkopolitiikassaan rajat,- joita eivät ole rast neet U S A : n vastapuolen toiminta ja ehdotuk-: set, vaan Dullesm; oman, puolueen samalla kertaa interventionistiset j a isb-nun s.säisen paineen - aaltohikeheijas-; tusta kum tulosta maailmantilanteen huolellisesta : tutkimisesta.- "KenraaH MacArtVur j a senaattori-: McCarthy; seuraavat nykyistä pohittista kaaosta, Yhdysvalloissa epäilemättä' epätoivon 3a;katkeruuden:/iunteella; jota voi Ue- V ttää ainoastaan; heidän yhtä kat-.; kera, tietoisuutensa suta.' että repulh likaanit^ulkevat vaalitappiotaan koht i marraskuussa. ^ O n kuitenkm a nm selvää;;että-Yhdysvaltain hallitus her-; ra ;DuIlesin haksa-hdukslsta; huohmati ta yhä tekee pomjistuks'aijärjestääk-. seen yleisehiKiinan-vastaisen ristiretken Kaukoltaan. Englannin tehtävä-nä; on:naiden valmistelujen pysähdyt-; täminen. Perusfeellfsfa korjausta Vaativa tilanne Tanska 52 Ranska ,. i;3TO Kreikka- 109 Italia .* 482 Luxemburg , 2 Htaianti 179 . N o r j a . . i . i i , > • » . . . . . V S I ' Portugali 50 f i u k k i 258 Suur-Britaxmia 2,181 YhdOravaBat' , 13,300 K o k « U i ^ a Euroopassa 4^831 Koknnai^HTBna NATOin p i i r i s ^ .1^303 1950 165 450 52 1.599 131 561 3 237 50 53^ 248 2J77 14,300 5.413 2lDj2(» 19Sr 268 1,159 69 2.517 222 731 * 5 279 80 54 '273' 3518 .33516 1952 401 1.917- 98 3 706 164 842 9 330 116 307 4577 47^1 195r 450 2 m 156 iJ086 221 835 " I A 417 76 3Ä' 4,957 51,860 kdrbstettavä, kisialmemoK t kraattinen hallitus, Guatemalan hallitus <Ai Guatemalan kansaliismie-hisea pon-ariston käsissä, mutta tämä kans«iltLsen porvarislöh^kontrol- 7 ^ 10326 ^ ll,SÖ 42.M1 59,812 63.4^' .kaikkien patrioottisten voimien; mukaanlukien kommunistien kanna-.„'„, ^IM** itfQä iisätodistidsen» tuksen j a tuen. / 'iiili^§^fi0il$>^^ ^ . ^ TäHainen" on kaikessa alastomuudessaan* se '^suuri vaara" mikä ^ tloima hallitus on maan erikbistOanteen vuoksi omaksunut impernlis- ^ ' Yhdysvaltoja uhkaa GuatemalastiEU ^ . - - - j,' ' ^ ^ / t*f ia«sl«L|yÄäisten eäai * oiknidci r . . . r ^^^.^ ^' sanottava, *^ttä jatetiäkSön Guatemali^'' t ' ^ a Ä W i . n i i l a ^ t ^ joiden kenrOttiiiieltäTtpm varapr^ sidentti mr. Car. E , Berg oU juUs- ;;^ : fonnt paheelliseksivalheeksi natise; ' £[edoD,.^~eftä 'Hod 'Calrriers' mu<*n .(AFX.) yhdysvaltalaiset virkailijat ' diivat allddrjolttaneet työehtoso-tPimnksenr jonka suhteen canada-kusOla työläisillä ä ole oUnt nokan kopntnsta, ei edes tilaisaatta äänestää sopimuksen byväksymi- '•^sen tai hylkäämisen puolesta — vaikka tässä sopimuksessa määrätään sen alan canadalaisille työläisille hnonommat palkat, mitkä o-| ;;^? v a i käytännössä. Yhdysvaltain etelävaltioiden pakkotyömailla. . , ^ M r . " Berg, joka sivumennen sanoen on H o d Carriers uiuon yhdy^valtalai- 'sQu^pääo^jan' edusta ja Canodassa,;^^^^ yrittänytkään ,kieltää ^sitä tosiasaaj e t t e ^ jmdmtussä: ;:^öehtoäopimt&-: sessa? määrätä: tämän; alan • canada-läislU^ Ityöläiälle;; etelävaltioiden; n ^ käpalkkii'akin alhaisempia palkka-faksoja.^ TcKiasiat ovat hirveän i t - sephitaisia ja niitä e i voida kieltää, i afir. Berg yntti ^kuitenkin pestä putitaaksl unionsa amerikkalaisen htt^sjmjohdon syntejä kieltämällä sen, ettei -työläisillä ollut mainittuun sopimukseen mitään s a nanvaltaa'sehttämällä. että canada- Iaiset\ työläiset ovat aina > t u k i ^ e t ' lällainen Icleltdr ei lnooiu|li| srstifcaan ole mikään kleUo, .«iitä» eUä amerikkalaiset nnlop»- {^-,;mol jama, — sontien kaasapntkitoi-fcennettavaksi sunnnltellnn luon-u ; ; . ncnkaasoputldjohdon;; r rakka. Jokin aika sitten eräät canadalai-set työväenlehdet paljastivat tämän suurpetoksen kaikessa alast<aiuudes-saanil Mainitun työehtosopimuksen on allekirjoittanut; Mainland Pipeline Contractor j a International Hod Gar-ners. Builders and. Common Laborers Unien of »America ;— j a 'sopimus on VQunassa toukokuun 31 päivään 1955. ;.;;Tunnettu tosiasia myös;on; että t ä mä sopimus onall^drjoitettu canada-laisten työläisten siamatta tilaisuutta edes äänestää sei^ suhteen — j a että s kysymys on myös canadalaisista työläisistä, se näkyy.maimtun Vsopimuk-sen" neljännestä ^u±iklasta, missä s a notaan: eräjojen piiriin fcnäoii koko T h - % dysvallat jaf Canada."' 1 '<. ^ THa^ e i saHi^ yksttylsknhtaismimin täinän kysymyksen. ;käs2ttelyä; imutta todettakoon kuitenkin, et^ tässä V työehtcsic^pimtdcsessa;^. unib;. lupsta; koja e ^ muita kahnank.'sia millään hinnall.aV jätettä jos lakto) t a i joku mxm riitakysymys "kuiteiikm tulee/sil-^ iom asiasta.ilcnoit;£aa'''nnion''ami^^ kalalseHeTce&njohdoJle TTÖSASrVAL •^Ai eJkä^a^aan kuulaa' union paikal-: :ii«isaötar'''''''^' Palkkojen suhteen tämä "työehto-m v'*'A'''r>(r?nw/'"iF.r*r?'!;^^§?!2Cr* I?YI^;! scpilmus" säätää, että ranadalairten tyolälstei täytyy tyytyä 10.1-35 senttiä'huonoimpiin tunti^paSUu^hin mitä nyi' beiHe maksetaan,' Tosin sänaen; cana^latsiTIe työläisille määrii'tään YjhdysvaHo^stä, pain' 10 ^ sentin palkanalauius turmilta! < ' ^ /ToiSÖSSl'tä .^gä •'::: t»ri<tfcnTnrr) ^'jli^^»^ työehtosopimuksesi ?enlgiset'v:;palkkataks9t--jyhdysvaltaiil 48:ssa, valtiossa ja:;Canadassa^< K o r kein paikka taksa on-Zllinotsin ^altios-r sa^ missä tämän sopimuksen mukaan maksetaanv;$255:',tuniulta.^;=i A l h a i s o palkka on South Carolinansa; missä maksetaan tämän saman.työehtosopimuksen" mukaan samanlaisesta työstä $1.05 ttmnilta. Ero on vain siinä, että South Carolinassa asuu tummaihoisia ^ölälsiä. £ntäs Canadan taksat? Lnkinmottamatta- Cliiniwackista Vaneonvczim ulottavaa alulta, • m on $150 tuntipalkat joka sekin . r on noin 33 senttiä hnonbmpi^^^^^^f^ : ;>;-tipalUa^ taan putkiCh^löisfä" sekaCyöIä&it- ; : . ; le — kaikkiani .mniian!i.fTaT«ailj(«- sa, B . C : n mäissä osissa» Sakkat-chewanissa, H a n i t o b a ^ Ontariossa, Quebecissa, Labradotissa. NewfoandIandissä ja Nova Sco- . tiassa on tämän alan työEUsOIe määrätty eteläiyöhykkeen p a l U a - taksai! r Tosiasiassa Canadan: aavikkomaa-kimtien, työläisille on määrätty ^ —15 senttiä huonoimmat palkat ? kuin Georgiassa. LousfaVassa. M J c ^ ^ p p t g . sa 'sekä T o f a j c ^ Ja Etelä-Carojinassa — puhumattakaan nyt canadalalsesta paJkkatascsta. vi.:^-;^i<l^^;'K;;«|^^ Toisin sanoen McCarthy-maan poliittisesti mustat unlopogBipt ntiuuäävät canadalalsten mielipidettä kysymättä, että canadalaisil-t le makwtaaa vi^fikin hnonimipia palkkoji, mitä, gnkkfannjMictrit sm^tatnt smmsta nfepparem-mnndf< naw maksaa ns. mustan vyöhyUteen pakkotyoasemaasa «te-vnie tmnmaiTwfaaie lyöGudlleen!! TäU voidaan pitää Jo ennätyksenä atalhian. Mutta tämä nastaa hyvin terä^jiä eteen ^fsymyksen Canadan tmlonis-ösen liikkeen autoncanlasta j a itsenäisyydestä. Jos allddrjolttannt ei ole täysin -väärässä, ^niin; Canada; on. ainoa : maa;£oko;maailmassa, niissä ei oie| : its'aiäisesti t<rimivaa umo f ,ia."Ainoastaan Canadassa vallit- - o see; sellsänen; tilaime, että imioliik- ^ iäämajat':sijait aika-mailla:^ Kaikki A F L : n j a C I O ^| knnlduvien unioiden^ päämaj^, ovat rajan t o i s ^ puolena Y h * ^ | vaUoissä. ' J a i i d b u i ' tidlat näaä ulkiimaflla' olerai anl(Aeskaks«t.f jfot^ on;miduteUy:kokonaan^1^^ kmnaalalsilla eli yhdysvaltalaisO- -voimilla,. komentelevat sittea" ;.- miten '.sattau canadalaista ; nnio-lilkettä! , ^ Kuten sanottu, a H ^ j o i t t a n e e n tie- .dossa ei öle yhtään ainoata tapausta kokomaailmassa, mikä olisi Canadan,:. uniolilfckeeseen verrattavissa. Asia on vielä sitäkin pahempi knn APL:n-tjaGIO:nhuippujohto;on erot-: tamattomasti' kasvanut kiinni Wall Strefeön rahamiehiin j a ' heidän kyl-. män £cdan.ohjeknaaiisa. -Vain tämä s e i ^ selittää sen aniksi tehdään sel^ laisia; työAtn^v»pi>ntyir<an'' canad?^'^^-^: ttfi työläisten mlelqiidettä kysymättä, mistä on jdempänl piÄiuttu. I l m ä taiiaus 'sellaisenaan nostat|i taa-!^esiin- jQTsymyksen Canadan - unio-liäkeen^ itsenäistymisestäi'] On j o to-ddla* iiika,- että toista miljoonaa käsittävä Canadan ixnionistinen liike sa^; noutuu irti ' ulkomaalaisista unio-poim^ sta j a l y h ^ muodostamaan Qmaai?.'ffnniiritt]flt^4-^"<i^l*"*^^ mi-/ k ä on- y f a d n m n a a n c a n a d a l a l s t e n työl ä i s t e n k o n t r o l l i s s a ja.pahrelDksessa. Si'VTHnpnnen.^ s a r y e n me o l e m m e v i i - m e a i i ö i n ä ^ h a v a i n n e e t s e n ilahduttav a n i l m i ö n e t t ä s e l i a i s e t e d i s t y k s e l l i s e t u n l o t . k u i n ftsimerfclksi Mine-MiD UniO.' ovat '..jfi'p*rT|ftHTij>yt f^fy^^alalstiv köiöÄsem^ itsenäisesti kalkissa Canadaa koäcevissa » - siosssL T S h i n >sutmtaan pitäisi ke^ • "'^•'"»««{(äJä^Kj^ mmm hi^rloeii ictdkea koko canadalaisess»' tmioiiiikräsa.^' " ' .Vaisu itsenäisesti'^ asioistaan päät-täai.. t«| Canadan unionistinen Idi^ oIIa-;i>,'veljielli&essä : • 3^ toteten'''maiden.'iny&s ."jnb^ysvaltata unloUlUceea kanssa. ~ ^öndacbuni. m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 20, 1954 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1954-05-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus540520 |
Description
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-05-20-02