Vapaus, November 7, 1968

              mm
KeUbn lah^ifili^ress^ tuo.
' naolympialaisteii avauspäifvänä o l i
isitadionin 82,000 istuimapaikkaa jo-l^
aisto-J^^ ja
syyS'liiljaisuus ja-juihilallisuus v a i
tasi ^jokadsen siellä olijan.
: Vaalcanpimaisessa taitaa radassa
:' o l i .puJh)taanvailikioiset rataiviivat ja
^?;ji»r^$;.r^ sta­dionilla'
o l i ^uriScoJcoifl«n 4iuIostau-
}ylklk|C( ja ^ u r e t valpniheittäjälaitteet
^ ' I ^ ^
jotMä ullkoireunalla ympäri stadio-
; ' n i n teähosivat vaMooiset lipputangot,
>' i<jfc8a l i ^ u i 1J9 osaoottajamaan l i -
put.Xisälksi o l i viisirenlkaiseit olym-
- pialJ^ut -IkMm^ puolen kol­men
'erittäin Icoiikeain lipputangoja,
jpista ikesMmimäinen miistäkin- kor­kein,
joihin seuraavina päivinä tu­lisivat
kohoamaan niiden kansalli-suuiksien
liput, joiden nuoret edusr
tajat hanlkikiviat maalleen sen kumii-an
voittanuaMa kilpailulajinsa.
Keakeljä niphiakfinttää seisoi vii­si
miestä perusasennossa valkoisis­sa
puikeiasaan pideJien k i i n n i val-koisista
. nauihoista viittä jättiläis­mäistä
vetykaasulla täytettyä olym­piarengasta.
Vaikka tämä ensinäkyimä ei ollut
•tänään ku<mmailise(mpi, niin teki se
ainakin minuun sellaisen vaifcutuk.
• sen, jota en ollut aikaisemmin tun­tenut.
SekunniUeen kello 11 kuului
(dljTOpiatorven soitto, jolloin nuo
v i i s i vailkoisiin pukeutunutta miestä
päästi irti viisi olympiarengasta,
jotka Irohosivat hitaasti kohti ava­ruutta;'
Saimaan aikaan päästettii n
valloilleen 3,000 iima/palloa ja sta-
- dionin porttien ulkopuolelta kuului
tykikien kunnialauikaukset.
Tämän jälkeen astui esille siviili­pukuinen
kapellimestari, joka johti
250 miestä käsittänyttä armeijan
soittokuntaa, joika soitti Mexicon
kansaiUishymnin, yleisön seisoessa
paljastetuin päin.
Mexiiconkansallishjrmmn päätyt­tyä
s o i t t o k u i ^ alkoi soittaa komea,
ta «lapsia, jolloin stadionille alkqi
marssia eri maiden olympiajoukku­eita,
j oista Kreikan joukkue ensim­mäisenä.
Tämä eri joukkueiden esiinmars­s
i olikin kohokoihta koko juhlalli­suuksissa,
jossa eri kansallisuuksien
tämän hetken parhaat voimistelun
ja urheilun edustajat esiintyivät
yleisölle.
Jaukkueet marssivat kerran ken-tän
ympäri; asettuen sen jälkeen r i ­vistöihin
kentän ruoihikkoiselle kes-
..:ifcustalle, joka täyttyikin,uriieilijois­ta
ääriään'myöten.
Kohta tämän jälkeen juoksi sta­dionin
portista sisään nuori: mexico-lainen
tyttö kantaen olympiasoihtua
tehden yhden kierroksen radalle ja
kiipesi sen jälkeen portaita pitkin
stadionin korkeimmalle ulikonemal-le
sytyttäen soihdullaan olympiatu­len
tpadan muotoiseen altaaseen.
Edellisenä päivänä tuo soihtu o li
tuotu oaexicolaisella sotalaivalla
Euroopasta, josta se -viestinä kulje­tettiin
pyramiidin reunalle noin 40
mailia tästä kaupungista ja. sieltä
taas viestinä stadionille.
Kun soittokunta oli soittanut
olympiahymnin, niin tätä seurasi
Mexicon presidenitin, kaupungin
pormestarin j a kansainvälisen olym-
:. piafcomitean puheenjohtajan puheet
Tämän jälkeen päästettiin häkeis­tään
valloilleen 3,000 kyyhkystä, jot-ka'
koho^at^hyviu pian nä^cymättö-
Viimeinen osa o l i se kun joukki;-
eet poistuivat stadionilta soittokui;i-nan
soittiaessa imarssia;
SUOMALAINEN
AUTOKORJAAMO
EKO-GARAGE
382 Daw«s Rd., Toronto 16, Ont.
(Etonen^ oli CecU-Spadcna
nurkkauksessa) ,
Puhelin 751-1227
ERKKI KONTUNEN
L I M I T B O
"Kukkasovitelmamme
erikoisalamme'
Puhelin HU. 6-2918
Olemme muuttaneet:
1695 Bayvlfw Avenne
(Lähellft Eglintonla.)
T O R O N T O , O N T .
Parkway Bakers
SUOMALAINEN LEIPOMO
Valmistaa saomalaista luurdemnm-mapDlIaa,
oikeata ruisleipä, ka-T
nelikorppttja, kaakknja, pikknlel-jpiä
ym. leipomoalan t|iottelta.
Aukiploajat: n^iai^iantai 1 2 — t d i s -
tad — torstad 9-T« ; perjantaJsln
9—7.30 Ja lauantaisin 9 - ^ .
290 Qn«en St W. , Poli. 363-7676
Toronto 2-B Ontario
VIKING FOODS
& DVIPORTS
9aon^lalst«n lihaJakMtelden
Ti^mlstilJa Torontotm
133 Lalrd Dr., Toronto 17, Ontario
PnlieUn 425-0450
Myymme kaikkia laatuja tuotetta
lihaa, lihajalosteita, «äUykkeltft,
Juustoja, leipää yjn. ruokatavaraa
suoraan tehtaalta; AukioiofiJat:
mflÄnantai — tonstat 8 - ^ ; perjan-taiuto.
R^Ö Ja llauantaisin 8—5.
/
Se esiintymisonarssi olikin mit^
inielpul^iiij^isi^t^ n^bt^yää J9 .kjUil-tavaa,
kostea yietsöm nuojrisoUe aif-tamat
käjitpaitasputukset olivat ver-tojaan
vailla.
Enempi kuin )ieidän ihonv'^insä,
tuossa k u l k u e e ^ jipinnpsti af rikka-l
9 i $ t ^ pujoeutuoijst^^ Jo|kut Af­rikan
konsaiilisuudet' näyttivät eri-j^
oi^epunilta pääihineissään j a kauh­tanoissaan.
-
Kummallisin kaikista oli Mongo.
l i an joukkueen lipunkantaja, sillä
hänellä ei ollut vaatteita "ollen­kaan."
Hän o l i imongolialaiaien
munkki; jopka^ää oli ajeltu sile­äksi
kuin munan kuori. Hänellä ei
X>llut yllään mitään muuta vaatetta
k u i n vyötäröllä naihkaremmi- joka
myöskin täyitti telhtävänsä siveelli­syyden
viimjeisessäpykpässä. Tä­hän
remmiin verrattuna biginlt
ovat kankaan haaskausta. Lisäksi
hänellä oli jaloissaan lappalaisten
koristeellisen kaUokkaat eikä mi­tään
muuta. Häp o l i muuten niin
lihaksikas mies, että Allan Päiviö
ei olisi näyttänyt hänen rinnaUaan
oikein edukseen. Joukkueensa lip­pua
hän ktPitoi yhdellä kädellä, si­ten
että käsivarsi oli vähän mutkal­la
ja hauislihas näytti aivan kuin
olisi härän reisi. On muistettava,
että nämä eskimolaisia muistutta­vatmongolian
pojat veivät neljä mi­talia
painissa.
Canadan joukkue oli yksi kau­neimpia,
niin joukkueensa kuin
mafiBSiijärjestyteensäMn puolesta.
Canadan joukkueessa ollut ystäväm­me
; B i U Heikkilän kasvonilmeistä
voi huomata sen arvokkaan tehtä­vän
mikä hänelle oU uskottu k i l p a i l ­lessaan
maailman huippu-urheili-j
a in joi^kofisa.
Suomen juokkue oli pieni osa-n-ottajaluvultaan.
Suomalaisilla oli
yllään siniset takit, . tummanhar­maat
housut j a pieni valkoinen hat­tu.
Heidän maresijärjestyksensä ei
ollut erikoisen kiitettävä.
Amerikkalaisten joiriflkuetta ei o l ­tu
harjoitettu tähän tilaisuuteen,
vaikka seuraavana päivänä jo näyt­tivätkin
misftä ei harjoitusta oltu
jätetty kesken.
Kun Tshekkoslovakian joukkue
saapui stadionille, n i i n koko yleisö
nousi seisoma^ ja taputti käsiään
tavallista enemmän. Ajattelin, että
olisikohan siinä hivenen verran po-
Ittiiklkaa, johon noilla nuorilla ei
ollut kuitenkaan mitään tekemistä,
tulivatpa he sitten mistä maasta ta­hansa.
Kaikkein eniten ihailin noita Ke­nian
uithoollisia poikia, jotka juuri
olivat saapuneet k o h d a l l ^ m e . Hei­dän
lippuaan kantoi Keino ja se
pieni joukkue, jcdca marssi hänen
perässään oli par4iainta laatua 111-
kumääräänsä verraten. Kninka ly­hyessä
ajassa he ovatkaan nosta­neet
maansa urheilun huipputasol­le,
tuon Englannin tyrannian raa­telema
kansa.
Suurin osa olympialaisiin osallis­tuneista
maista oli kansoja, jotka
juuri hiljattain ovat saavuttaneet
itsenäisyytensä ja mukana o l i mai­ta,
joista e i o l l u t edustajina Juuri
muita kuin lipunkantajat. Ehkä
kaikkein kau'kaisin edustaja oli Neit
sytsaarilta l^^eltä valtamereltä.
Mexicon joukkue saapui stadio­n
i l l e viimeisenä ja o l i osanottaja­määrältään
mahdollisesti kaikkein
suurin, Mexicon osanottajat olivat
pukeutuneet valkeisiin vaatteisiin
ja heidän ryhUnsä j a marssijärjes-tyOcsensä
o l i paljon muita edellä.
. Vaikka sitä kirjoittamisen aihet­ta
olisi enemmänkin näistä olym-pialaisista
n i i n tyydyn nyt kuiten­kin
tähän. 1
Uuno Korpi,
— Buotsista lähetetään Pakistaniin
150 bussia, jotka tulivat Ruotsissa
käyttökelvottomiksi maan. siirtyessä
viime syksynä oikeanpuoleiseen liiken­teeseen.
Vuoden alkupuolella laivat­tiin
102 bussia.
Mexico Cityn olympialaiset ovat
siis siirtyneet historiaan ^tulostasot
taan j a muutenkin yhtenii mahta-vinunlsta;
Näistä kisoista jossitel­laan
vielä paljon jo senkin vuoksi^
että ilman j a hapenpuutteen vtakia
nii^ä ilmastoon tottumattomat kär­sivät
kai eniten kun inissään muissa
kesäolympialaisissa. Kestävyysjuok­suissa
alkaen 1500 metristä mara­toniin
vmeni odotusten mukaisesti
tunrmien poikien nimiin. Tässäkin
lehdessä on esitetty arvio että nämä
värilliset juoksijat olisivat voitta­neet
kaikki nämä kf^tävyysmatkat
vaikka kilpailut olisi järjestetty ta­saisella.
Tällä syönnillä en sitä kyllä
usko, että kaikki nämä matkat olisji
voittanut tummat pojat.
En tahdo alaarvioida heitä ettei
kenellenkään jäisi sitä ajatusta, vaan
kun sellainenkin' 'moninkertainen
maailmanennätysmies kuin Ron
Clark, joka pyörtyi hapenpuutteessa
kympillä, ei ole osoitus siitä, että
hän o l i s i ollut huonossa kunnossa,
vaan osoitus kyllä siitä, ettei sopeu­tunut
ilmastoon. Kun" nyt juostiin
5 Jim y l i 14 minuuttia ja Clarkin
maailmanennätys on 13.16.6 ja kym­pin
27.39.4, on jo aikaerokin niin
.«^uuri joka puhuu missä on vika. On
kuitenkin odotettavissa, että tummat
pojat neljän vuoden kuluttua Sak­eassa
Mynchenissä marssittav.at kil­pailuun
sellaisen joukon joka valtaa
vieläkin enemmän mitaleja kuin nyt
Nämä kisat olivat heidän kansoil­leen
samanlainen innoitus kuin suo­malaisille
Tukholman kisat 1912.
Tukholman kisojen jälkeen on
'uaailman urheilussa tapahtunut val­tavat
muutokset ja urheilunpdiriin
on astunut miljoonaiset harrastajat.
Tukholman olympialaisissa, suoma­laiset
saivat painissa enenemän pis­teitä
kun k a i k k i muut yhteensä.
Kuinka on tänään? Nyt ei yksikään
suomalainen päässyt mitalille ja pa­ras
oli maailmamnestari Eero Tapio
viides j a miiut kuudentena tuoden
yhden kalliin pisteen.. Eipä ole pal­jon
ennen nähty japanilaisia mita­leita
korjaamassa mutta nyt ne ovat
vapaassa j a klassillisessa etupäässä.
Missä ovat ruotsalaiset, jotka hallit­sivat
maailman painimarkkinoita ai­kanaan
Robert Oksan kouluttamina?
E i yhtään miestä mitaleilla. Siellä
on pieni Bulgaria, Romania, Jugo-'
slavia j a jopa mongolilaisiakin, että
kun posteille on päästy, on se jo
hyvä saavutus. Ottelut ovat niin tasa
väkisiä ja arpa käyttelee niin suurta
osaa, että vaikka m i e s ei mene koko
aikana selkäpiilleen, sille kertyy niin
paljon ratkaisemattomiakin että pui
Jahtaa pelistä pois- Sanottiin Viita­saaren
taitopainijan nuoren Jussi
Vesterisen kärsineen vääryyttä tuo-
•Tiareitten taholta, sillä M n e n heit­toaan
joka tapahtui matolle väitet­tiin
menneen ulkopuolelle j a vastus­ta
j l l e ei millään annettu. varoitusta
vaikka n i in olisi pitänyt tehdä. Juuri
närilä "kotiin vedot" saavat aikaan
sen, että mies jää kuudennelle s i ­jalle
kun olisi onnen ollessa myötäi­nen
ollut mitaleilla. Eero Tapio
paini ratkaisemattoman japanilaisen
kanssa joka ottelu vei japsin kul­l
a l le mutta Eeron viidenneksi; Tuo-
.nfiaripelillä on usein viety kultainen
m.etku kotiin ja samoin on muiden
mitalien laita. En tietenkään voi
mennä tietämättömänä vannomaan
kuinka nyt on käynyt vaan sanon
vaan miten suurissa kilpailuissa
tehdään.
Saihan Suomi sentään kultaa (Kan­gasniemi),
hopeaa (Kinnunen), ho­peaa
(Olli Laiho hevosella voimiste­lussa)
j a pronssia Nilsson nyrkkei­lyssä.
Ne olivat kovan taistelun ta­kana,
joten voidaan olla jopa tyyty­väisiäkin.
Seiväshyppääjät ja Pousi
pituudessa ja kolmiloikassa pettivät.
Suomessa pidettiin kovaa melua pyö
räilijöitten lähettämisestä ja kyllä
se olisi pitänyt tietää millä kansain­välisellä
tasolla Suomen pyöräily
tällä hetkellä vielä on. Olihan siellä
muitakin osanottajia jotka eivät saa­neet
mitään mutta lohdutetaan it­seämme
sillä parooni de Coubeiitin-
:n lauseella "pääasia ei ole voittaa,
vaan kilpailla rehdisti". Mutta yksi
kunnioitetjava urheilija siellä Suo­messa
oli joka ei ottanut aivan asiaa
siltä kannalta, että olisi huonokun­toisena
lähtenyt Mexico Cityyn k un
ei Jyot^nijit 9levaji§a-^pflQ^, l i ­mittäin
neljä Suomen ennäty;$tä ja
estejjjioks|u?$^ 'nW9fln>9^fliQ?4^s^n
juossut Jouko ^ujia. Hän e i muis­tanet
sitä mitä muut muistivat kun
lähtivät huonokuntoisempi matkaan,
.että "päägsia ei ole vjdittaa, vaan
Kilpailla rehdisti"- Kul^a otti hup-mipon
sen, ettei hänjei) paikkansa
hupnp){untoi$,ena oje Me^jlcossa. R e i -
Tu mies jota tämän vuojtsipn hau­kuttu
Supmen lehdissä kjjten aina
on sen osa jpka on tehnyt loistavia
tujok^ia' mutta, k u n sairauden e l i
nii^un tähden epäonnistuu saa baujk-
Ijiuniset palkakseen. Sanotaan,' ett^
Eanomalehtinjiehet ovat .apinaan yer
rattayjssa, että se ei muuta k u n ma1>-
k i i muUa ja yhtyy haukuntaan kun-muutkin
haukkuvat.
No tämä Canada- josta Ko^kis-
Kassu aikoinaan lauloi että tämä on
n i in suuri maa "että onko laitoja
Olienkaan, pantu kartallp summassa
yaan", voitti pienen Suomen sijoit­tautumalla
19. ja Suomi oli 23. Jos
Canada aikoo neljän vuoden kulut-
•iUa ipenestyä Mynchenissä, niin
enemmän rahaa tämän rikkaan
maan on pantava liikkeelle, että tä­mä
maa pärjää siellä. Meillä on
voimaa j a rahaa kun se vaan saa­miaan
liikkeelle ja kansaa palvele­maan.
Urheilu kiristyy jokainen
päivä j a sen kehitystä on seurattava
jos mielitään olla pelissä mukana.
N i in uskoo —• Tekonimus,
PAn mnMs
Toronton kuulumisia
Toronto. — Saimme ihmeen hy­vän
; mandoliinikonsertin ukrainalai­silta
syysjuhlassamme 20 pnä Don-haalilla.,
Tuskin koskaan on Don-haalilla
ollut niin mahtavaa soitto-osityStä.
että tuhannet kiitokset uk­rainalaiset
ja tervetuloa toistenkin.
Samalla mitalla kiitoksia syysjuhlan
vierailijoille.
Sunnuntaina, marraskuun 10 pnä
kello 1 ip. on Don-haalilla keskus-telukokous:
toiminnan elvyttämisen
muodoista j a nuorten mukaan vetä­miseksi.
Täällä kuoli äkkiä Aino Grönlund
lokakuun 19 pnä- Häneltä jäi kaksi
tytärtä, joista toinen on naimisissa.
Miehensä V i l i kuoli muutama vuosi
sitten.
Samoin kuoli John Peter Murre,
lokakuun 17 pnä. John sai maistaa
elämän katkeruuden perheineen
nälkä-Bennettin aikana, joka var­maan
osaltaan teki hänestä aktiivir
sen taistelijan sen aikaisen Puolus­tusliiton
riveissä.-
Elämäsi oli kuin talvinen tie,
aikansa kesti, häipyi pois.
mutta aatteitten voitot seuraavat
•meitä. — J . N.
Porj; Ar^ur. — Port Arijiurin
osuuskauppa piti puolivi^otiskpkpuk-
^cnsa Ipikakuijp 27'pnä 1968'
Liikkeen pre^denttj fnu? Mu^^
tij?dpitti, että osuiisliibjteen myyn-f}
S}ssi Q.n tapahtunut huQmattaya l i -
§ä|injypij^ yuodep 1^ ?nsijum?i-sen
puolj^lcoji aikana. Ilpn Jceljpitti
entj^i^ jäsenjä ja a^akjkai^a h^nkki-ijna^
n u,usia jl^pp^ä sej^ asiaj^ait?
ijil^eeile.
Mrs. Muiray huomioi, että jatku­va
eliijkustaijijustpn ja verojen nou-spjjainen,
joka johtuu osaltaan Viet­namin-
spdästa, on väiientänyt ih^
nysten ostovoimaa.
Liikkeen johtaja W. Alanen selit-;
ti, iB|itä_yksityisyritteliäisyyden ptR-yäit
pvat j^cnneet ja että suuret mp-nopolit
on ottanut kontrolliinsa kfx-
Irttajien yähittäiska.upankäynnin.
Mutta kaikesjla huolimatta huomat­tava
osuus vähittäiskaupankäynnistä
on edelleenkin avonaisena osuusliik­keille
ja että tämä on se suunta,
jolla vähittäismyynti ja tukkumyynti
tulisi toimia.
Keskustelun yhteydessä viitattiin
kesän aikana Järvienpäässä ollee­seen
suureen lakkoon, mikä hidas­tutti
liikkeiden myyntejä, mutta sa­malla
selitettiin; että se oli väliai­kaista
ja että tilanteen normalisoi­tua
lakkolaisten perheitä j a siten
näitä työläisiä tukenut osuusliike tu­lee
saamaan entistä, enemmän kan-natusta.
Kokokouksessa hyväksyttiin useita
päätöslauselmia. Yhdessä niistä ke-hoitettiin
Yhdysvaltoja kunnioitta­maan
Geneven sopimusta ja lopetta­maan
Pohjois-Vietnamin pommituk­sen.
Toisessa päätöslauselmassa ke-hoitettitn
finanssiministeri Bensonia
järjestämään hintakontroMin jatku­vien
hinnankorotusten ehkäisemi-feksi.
Ontarion maakuntahallituk-
.«elle lähetetyssä päätöslauselmassa
esitetään protesti myyntiveron laa­jentamissuunnitelmasta,
jonka mu­kaan
ruokatavarat ja lasten vaatteet
tulisivat myyntiveron alaisiksi-
— A T H .
liittiiiiiijMii^
Ottawa. — Canadan terveysminis­teri
John Munro sanoi tiistaina, että
keuhkosyövästä johtuvat kuoleman­tapaukset
lisääntyvät Canadassa hä­lyttävässä
mittakaavassa. Hän syytti
tupakointia keuhkosyöpätautien l i ­sääntymisestä.'
Mr. Munro sanoi; että 4,318 cana-dalaista
kuoli keuhkosyöpään vuon­na
1967, verrattuna 3,844 V. 1966.
Vuonna 1967 miesten keskuudessa
tavattiin 3,700 keuhkosyöpäkuole-mantapausta
ja 618 nai.':ten keskuu-f'.
essa.
Professori Gerassi:
"Pyhän Ghen" muisto säilyy
latinalaisessa Amerikassa
V.- ja U.- SEURA YRITYS
. . . järjestää . . .
LAATIKKOPÄIVÄLLISEt
D O N H A A G I L LA
957 Broadview Avemue, Toronto, Ontario
Sununtaina, m^ra^kuun 17 pnä
klo 112.30 ip.
AIKUISET $1.25 — LAPSET 500
Päivällisen 'jälkeen näytetään yläsalissa
E L O K U V I A J A C O L O R S L I D E S M E X I C ON
O L Y M P I A L A I S I S T A .
Vapaaehtomen hopeakolohiti.
— Latinalaisen Amerikan val­lankumoukselle
on olemassa ob­jektiiviset
edellytykset, subjektii­visia
edellytyksiä kaivataan, totesi
amerikkalainen kirjailija ja pro­fessori
John Gerassi, jonka äsketr.
täinen lehdistötilaisuus Helsingis­sä
avasi uusia näkökulmia latina-;
laisen Amerikan ajankohtaisiin
kysymyksiin. Professori Gerassi,
joka vierailee HVY:n kulttuuri­toimikunnan
kutsumana, esitelmöi
Vanhalla Yliopistotalolla vastaten
kysymykseen, onko latinalainen
Amerikka kypsä vallankumouk-.
seen.
—-Latinalainen Amerikka ei ole
todellisuudessa muuta kuin Pohjois-
.^merikan Yhdysvaltain suuri kolo­nia,
jota USA hallitsee täydellisesti
taloudellisella, poliittisella ja myös
sotilaallisella ylivoimallaan, Gerassi
sanoi. — Edistyksen allianssi, jota
pidetään Yhdysvaltain yrityksenä
nykyisen kehityksen suunnan muut­tamiseksi,
sitoo itodellisuudessa lati­nalaisen
Amerikan maat entistä lu­jemmilla,
siteillä amerikkalaiseen
imperialismiin, hän jatkoi.
— Reformipolitiikalle ei ole sijaa
latinalaisessa Amerikassa. Nojautu­minen
kansalliseen porvaristoon
johtaisi epäonnistumiseen, totesi Ge­rassi
käsityksenään. Hänen mieles­tään
yritykset jatkaa vallankumouk­sellista
toimintaa parlamentaarisin
keinoin, osallistumalla vaaleihin ja
niin edelleen, ovat latinalasessa
.^merikassa ohitettu vaihe. — Osal­listuminen
sissitaisteluun ja sen tu­keminen
ovat vallankumouksellisuu­den
kriteeriona.
— Taistelun edistyessä tapahtuu
yhä selvemmin jakautumista niihin.
Kauneimmat
KUKAT
hjrvän Ituttaivaimime
William Kauton
MUISTOLLE
MARY JA TOIVO
KOLPEANElJ
Sault Ste. Marie Ontario
jotka kulkevat Yhdysvaltain muka­na
ja niihin, jotka taistelevat ame­rikkalaista
imperialismia vastaan.
USA:n kontrolli latinalaisessa Ame-likassa
on paljon voimakkaampi
.kuin Aasiassa ja Afrikassa, jotka
ovat osa samaa imperiumia, sanoi
professori Gerassi edelleen.
— Latinalaisen Amerikan vallan­kumouksellisella
liikkeellä on, muun
anti-imperialistisen liikehdinnän ta­paan,
suuri vaikutus itse Yhdysval­loissa,
Gerassi sanoi. Järjestelmää
vastaan suuntautuva toiminta itse
USA:n sisällä on välttämätön seu­raus.
Professori Gerassi kiinnitti huo­miota
myös niihin vaikeuksiin, joita
sisseillä latinalaisessa Amerikassa
on voitettavanaan saavuttaakseen
talonpoikien luottamuksen: Hän
kertoi esimerkkinä Che Guevarasta,
jonka vaikutus Gerassiin ystävänä
]a vallankumouksellisena on ollut
cuuri. — Taistelu Boliviassa ei Gue-varan
kuoleman jälkeen ole lakan­nut.
Sitä johtaa tällä hetkellä Inti
Peredo. "Santo Chen" (Pyhän Chen)
muisto elää talonroikien keskuudes­sa
eivät sissitoiminnan mahdolliuu-det
suinkaan ole taantuneet. Mutta
kaikki asiat vievät aikansa, Gerassi
sanoi.
Hän"^ kertoi nykyisin itse-toimi-vansa^
kokopäiväaktiivistina", mikä
merkitsee kirjoittamista, puhumista
.ia matkustamista. Hankaukset ame­rikkalaisen
virkavallan kanssa ovat
olleet väistämättömiä, kertoi Geras­si.
Hän sanoi toimivansa paljon yh­teydessä
amerikkalaiseeq New Left-liikkeeseen,
mustiin vallankumouk­sellisiin
ja valkoiseen opiskelijanuo­risoon.
Järjestelmän vastaisen toi­minnan
riskeistä professori Gerassi
kertoi esimerkkeinä aseistakieltäy­tyjien
vangitsemiset ([7,000 parhail­laan
vankilassa), mustan vallan
edustajien yh^ lisääntyvät pidäty);-
set ja entistä tiukemman kontrollin"
amerikkalaisen virfcayällan taholta.
— Mielenosoituksissa ei o le sääs­tytty
myÖ8|cään ilman uhreja, miittp
niistä virallinen amjsrikkalainen tie­donvälitys
ei kerro. Maanalaipen
lehdistö leviää runsaana ja sen rpd
kalisoiva vaikutus on suuri erity
sesti korkeakouluopiskelijoiden pii­rissä,
kertoi professori Gerassi.
South Porcupllffj;. ^ p y i m P'
vehet tääatä y l ä i n a i^^T^m ^ef:
tään vain selkiäta ami-elatnaä. I^^^
sekukin "nujuaa" annalla tavaiUaan,:
miitta niitä maailmäiikuutuiasyääiil-siii^
toja eivät ndpiä J&Skmt o)e' vie^.
lä i m ^ : f f i^
ansliosta tätaä ' 'Wtai>eani]{fcakin'>'
tullisi väbän laa!jenb^(tunne<4i^
I Sen vetisen kiesän j^een ofemm^
saaiuit najittiai kaiiniieta^^^l^^
la. Yfnpäristöp ptoeviljel^öUlä'olisf
ollut suotuisat B ^ S m limiaM^
Alutta satoa ei tuUiut juiiiri minkää'^
vertaa;. Perjjna, joka'W i n ^ K in
akoa, j a ainakin buosnai^viti maa--
ta|ou6»tuoite nkiää' seuduilla, karsi
melkein V täydellisen kadoin liian
paljon kesäisen sateen vuoksi
~ » ff : . ff .
Työoloista puheen oUen näyttä^
että 'metsätyöt ovat tällä kertaa v ^ -
rialitain vähäiset näillä Wduilla.
Viime kesän kuiMisuikaudjeo jäi-keen
ayatut " p f o p s m " ^tk^isukäm-pät
ovat jo paljoUa osalta lopetta­neet
kalkaisäm. Urakatkin ken-o-taan
tulleen täyteen, ^oneet ovat
tälläkin alalla vallanneet miestyö­voima
tarpeen, j a kooieiden ansips-,
ta ovat monet, etenikin vanhemmat
metsämi^eibet menettäneet työpaik­kansa
. Hii-veitä lukuj a kerrotaan
pienten työjouikkueiden"tuotannosta
Ironeiden kanissa. Sanovat, että kol­men
miehen "porukka" tekee l o
koordia päivässä — kaiuibeita lukuja
E i ole uime vaikka tpljsikjn ylijupr
•antoa!
MetsätyöalaiUe kaiketi lisääntyi
vähän työkohdetta täinäfl s y k ^ n a i .
kana, koska arvattiin uusi saunalai­tos
muutamia maileja Timaqiinsin
kauppalasta länte^, valtäm^^i^
no 101 läheisyyteen. Tämän saha-myllyn
omistaa joku Malett Lum-ber
company; ja siinä tullaan tuot­tamaan
höylättyä lautatavara^ ra-keninusteollisuuden
käyttöön. Kuin­ka
suureksi tämä laitos kehittyy se
riippuu tietenkin sen mairtdunoinnis-.
mahdollisuuksista.
. - f f . •
Tällä kertaa ei ainakaan tämän
ympäristön rakennusteollisuus Ini-luta
kovinkaan paljoa, koska i^itf^än
suurempaa rakennushommaa ei ole
menossa. Hyvin muutapiia perhe­asuntoja
on. tehty tähän meidänkin
kylään tämän kesän aikana, j a jos
ei mitään suurempia työmaita j l -
mesly, n i in ei asuntoja tämän ienem-nää
tarvitakaan. Rakennusmiehet
Gvat täältä läht^ti{jeet, U y i ^ v ^ n
pojs ja loiset ovat tilapäisesti j^yö-reissuilla
j a perheet: asuvat-tääUä.
Vaikka eipä sillä, kyllä SOuth
Porcupineäsa pitäisi uusia koko " b u
s i n e s " ym,päristö. K a i k k i . l i i k e l a i -
tokset, niin pieniä kuin ne ovaöcin,
cvat samalla hyvin rähjäisiä. Eivät
ne missään muodossa vastaa aikan­sa
tarkoitusta. Jotkut «ovat kyllä
n o i n päällisin puolm jMettanut ''fik-sata"
puoliaan, mutta kun on kysy­myksessä
kylämme alkuperäiset r a ­kennukset,
niin ei tahdo niille voi-damitään.
Vaikka kuinka niitä koi--
J a i s i , aina niissä on vanhan maku.
' • « •; . • « • ff. ,
Mekin olemme ^koettaneet korjata
tätä Workers Co Op myymälää. V i i ­me
vuonna korjattiin rakennusta
sisältä. Laitettiin uudet lattiat, kos­ka
vanliat olivat ajan hampaan ku­luttamia;
Samoin uusittiin tavara-hyllyt,
j a laitettiin uusia jäädytys-säiliöitä.
Nyt piti ruveta koi*jaa^
n}^n,,k#^9an efoiqgaf, jo^te tijeten-
1 ^ ||i^fll^iP^^ .on i^iseap tuiha?inen
(loQariii" menot'.' Mut|ta' k a j ^ ne
Sy&i vkttäffl|litömj^^ tehtäviä, - joifa
ei voida välttää,' jos aiotä^
U pitää yllä. M'uuten sisäpud'lcn
^i:^auk5ien>|älkeen^on lii&evaih-
" h m m m s f ^ m m t tuntuvasti, mut­ta
ijämä'Wai4fcpet.flyat yieitept
.imö^ l^i|pan.v»ittio|>ja^ot, ptfä ei
f^le i yijäjU njjjjD^" o^fopalautijksia.
ijjj^tojj^ on j M i t ^ k i p koetettu pit^ä
^kilpailuhintojen tasoUa, ja täyaroiin
on inyyty ^yyinlpn pienellä iiike-y6i^
Sfi|a."
Nyt^ on' taasödn aika kt^kQontua;
pu«li-yu<Kij|coko)^^ sillä juuri
ensi yiikpn keskiviikkona on liik­keen
kokous täkäläisellä . ukraina­laisten
baaölla. Kojcous 'alkaa keila
7.30 illaliäi Toivöii, että jäsenistö
ja 'kuluttajat yleensä saapuisivat.
k^Uistelemaan liikkeen asioista.
Kokousihan oii paikka jossa tuodaan
j u M jäsenistön mie)ipij3eet. Siksi
toivon että sinäkin lukija : tulisit
mukaan.
Pahanteko, eli Hallovveen ilta Qli
hyvin rauhallinen kylässämme. Tp-sin
suuret laumat lapsia o l i tupina
iltana huivibteiem^sa. He kulkivfit
öyelta ovelle pussit selässä, silmut
kirkkaina ja iloisina kun saapui t^-
mä vuotuinen leikki-ilta. Mutta tä­män
iUan varjopuolelle on meikit-tävä
ne pahansuopaiset ihmiset, (en-
^ ^ ä ^ v p i ^ niitä ihpnisiksi sanoa)
kqska ^rptään, että kaikkea i t ­ketään
noihin antimiin. O n kerrot­tu
että esimeikiksi omenien sis^Ue
0|i laitettu partakoneen teriä, nep-
Iqja ja kaikenlaisia myirkyllisiä p i i -
lereitä. Uutisjjsa ^rj-pttiin, että
Cochranessa oli vietävä eräs. lappi
sairaalaan saamaan lääkärin hoiitpa
kun h^n o l i iaukannut omenaa, jos­sa
(Ai partakoneen terä. Hyi! Jos
syntiä on, m i n tätä ei saa a n t e ^ si
minkäänlaisella ahtaalla sportilla:
.. Vielä pitäisi kertoa näistä "hunt-tausa^
oistä." Niitä isoja "jäniksiä"
ovat täälläkin koettaneet saaila.
MieJhiä on kulkenut metsissä suuri­na
laumoina'. Mutta yleensä saaljit
j & v a t o U ^ niukkoja. E n tiedä mistä
se johtuu? Ainakin puheitten mu­kaan
"Mopsi-luku" on lisääntynyt
ylime vuodesta, inutta sattuu, et<ä
ne ovat tulleet viisaammiksi ja pa­kenevat
niin kauaksi sydänmaijlc,
^ttä niitä ei kukaan voi tavoittaa.
^.^iDa^sca näissä pyydystyshom-m
i ^ ' tapahtuu jotakin jokapäiväi­sestä
elämästä poikkeavaa. Kerro­taan,
että eräs Kirkland Laken mies
oli ajellut kovasti maantiellä ja oli
tietenkin ottanut niitä mallasjuo­mia,
joiden ansiosta joutui poliisien
kanissa tekemisiin. Mies joutui vas­taamaan
oikeudessa näistä ''huntta-lisreissun"
asioista. Tuomarin har­kittua
syytöstä, hän määräsi muiden
sakkojen lisäksi 10 päivää linnaa.
Mutta niies kertoi; että hän ei ole
koskaan ollut linnassa ja pyysi lei­killään
kuukauden harjoitus aikaa.
Multa tuomari vähän suutahti ja an­toi
20 päivää liniiaa. joista kymme­nen
ensimäistä on sitä harjoitusai-kaa.
Ja. loput joutuu sakkotilille.
Kysyi vielä, että onko hyvä näin?
Mies myönsi ja asia meni oikeudpii
päätökseen. Näyttää, että ei sitä
saa ^''käräjillä" puhua leikkiä.
H.
TORONTON KUULUMISIA
Toronto, -r- Sunnuntaina, marras­kuun
17 pnä, alkaen kello 12.30 ilta­päivällä
on Toi-onton Don haalilla.
Yrityksen järjestämät laatikkopäi-välliset
ja lopuksi on sitten vielä
luvassa tanssiakin .Hunnakko huo­lehtii
musiikista ja tämä j o sinänsä-kin
varmaan riuhtaiser: mukaansa
s-uuren joukon ihmisiä, niin läheltä
kuin kauempaakin. Siis tällöin on
haalilla saatavissa hyviä ruokia j a
musiikkia. Ilo se on joka elättää.
Sunnuntaina, mairaskuun 24 pnä
on haalillamme näyttämökomitean
juhla ja siitä tulee varmaankin suu-renmoinen;
sillä näyttelijät ovat
kaikella innollaan mukana.
Täällä hiljattärlH esitetyssä näytel-
.T.ässä Otto Hautal^ piti yleisöä k a r -
hukappaleellaan jännityksessä j a ei­vät
ne olleet huonomipia sen i l l an
.•nuutkaan näyttelijät. Eino Välkkl
oli pahemmalla päällä kuin "hyvi-luontoinen
karhu, mutta kyllähän se
käy. vaivaksi vaikka kenen kun käy
niin kuin kävi siinäkin kappale^ssp.
Marraskuun 3 pnä järjestetyt päi­välliset
olivat oikein mainiot, jos^a
vain kauniit kiitokset kuorolaisille,
»eka läheltä jä kaukaa' saapuneiUp
vieraille. Parhaatidltoksetin^ipyäjl
kuitenkin keittäjille j a työläisilip
sekä lahjoittajille, jotka ovat tär­keät
tekijät, sillä ilman laatikkolah-joituksia
sitä voisi tulla vaikka nälkä
Sunnuntaina marraskuun 10 p;iä
on Don h a a l i l l a nuorten toiminnan
KOkous, josta ei tietenkään jää s i ­vuun
yksikään meidän ahkerista
nuoristamme.
T p l l ä Torontossa järjestetty nuor
ten sotavastainen mar.ssi onnistui
suurenmoisesti ja tämä antaa l i ^ä
innostusta sille suurelle kansaj^u-koUe,
joka sydsunestään vastustaa
sotaa.
Nyt alkaa- jälleen olla aika, että
jokainen huolehtisi siitä, jotta s?a-v^
t nimensä lehtiimme Liekkiin ja
Vapauteen joulu- j a uudenvuodien
tervehdyksiin.; Toivottavasti lukija­kuntamme
kannattavat myöskin
.fiäckeitä, jotka ilmoittavat lehdis-sämme.
— N . .
HiLLPORTTAXI
24 TUNNIN PALVELU
SUOMEA PUHUVAT AJURIT
Pi|h. DI S-mfil 122 s. Gumberland St.
Port Arthur , Ontario
Milloin t ^ a n s a tarvitsette ruokatavaraa, lihaa tai
miesten vaatetusf^a/^^t^};^ ne osuuskaupastanne
International Cp-Pp Stpries Ltd._
176 S. Algoma Sir^t Pori Arthur. Opl^ilo