Vapaus, January 17, 1961

              Sivu 2 Tiistaina, tammik; 17 p. ^ Tuesday, Jan. 17, 1961
VAPAUS
(LIBERTT) — Independent Labor
Org&h of Finnish Canadians. Es>
tabllshed Nov. 6. 1917. Authorized
as vSeoond class mail by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-lished
thrice weekly: Tuesdays,
T^^tll^ays and Saturdays by Vapaus
Pubilihing Company Ltd., at 100-102
Ehn St. W.. Sudbury. Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria! Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury. Ontario.
Advertising rates upon application.
Translation free of charge."
TILAUSHINNAT:
Canadasea: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
3 te. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. ^.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Hyviä tarjoukisa NL:sta
' Neuvostoliiton 3-henkinen kauppavaltuskunta, Anatoli
Prohkorov; Sergei Viscnyakov ja Ivan Markelov, on saanut
asiallisesti kyllä suurta huomiota vieraillessaan Montrealissa,
bttawagsa ja viimeksi.Torontossa. ~
~1,,'Bii4ten.9auutistied9issa kerrottu, tämä kauppavaltuuskunta
aniwy^märtääheti Ga^^^^ Neuvostoliitossa
bn monenlaista jtavaraa tarjottavana myytäväksi, aina lasten
-leikkikaluista, autoihin, traktoreihiriTä suuriin maantieraken--
nusköneisiih asti. Suurin huomio on kuitenkin kiinnitetty
sensaationälkäisten lehtien palstoilla Neuvostoliiton autoihin
lukuisten liikelaitosten tarjotessa jopa aivan ilniaiseksi maa-ta.
sitä varten, että Neuvostoliitto rakentaisi sinne Moskovitch
ja Volga autojen kokoamistehtaansa. On myös puhuttu sii-tff
mahdollisuudesta, että näitä Neuvostoliiton autoja ruver
«taian myymään Canadassa vielä tämän talven aikana ja että
niiiaen vastineeksi Neuvostoliitto on valmiina ostamaan meil­tä
vehnää, jota on varastoissamme niin paljon, ettei tiedetä
mitä sille pitäisi tehdä.
' Seuratessamme sitä suruta mielenkiintoa, mitä canada-ilaiset
liikemiehet ja Canadan valtalehdistö nyt osoittaa tätä
pohjoisen naapurimaan kauppavaltuuskuntaa kohtaan, me
enime voi olla toivomatta menestystä asianomaille neuvot­telijoille.
Tosiasia nimittäin on, että kaupankäynnin kehittä­minen
Canadan ja Neuvostoliiton välillä auttaisi ennenkaik­kea
meidän omaa talouttamme.
Viime huhtikuussa allekirjoitettiin Canadan ja Neuvosto­liiton
välinen kauppasopimus, mikä on poikkeuksellisen edul­linen
meidän maallemme. Tämän sopimuksen perusteella
Neuvostoliitto suostuu ostamaan Canadasta kaksi kertaa e-nemmän
tavaraa mitä me ostamme Neuvostoliitosta, aina $25,-
;000,000 ostoihin asti. Toisin sanoen, jos me ostamme Neuvos-
•toliitoSta tavaraa $12,500,000 arvosta, Neuvostoliitto ostaa
meiltä $25,000,000 arvosta — ja sen jälkeen voidaan kaupan­käyntiä
laajentaa edelleen dollari dollarista periaatetta nou­dattaen.
Tämän kauppasopimuksen täytäntöönpano auttaisi
äärettömän paljon maatamme, jolla on vuosikausia ollut .
hirveän suuri kauppatappio eteläisen naapurin, Yhdysvaltain
kanssa käydystä kaupasta. Mutta viime vuonna ei sopimuk­sen
allekirjoittamisesta huolimatta päästy kunnolliseen kau­pankäynnin
alkuun, sillä 9 kuukauden aikana Canada osti
Neuvostoliitosta vain $1,864,000 arvosta tavaraa. .
Asiaan liittyy vielä toinenkin pUoli. Neuvostoliiton kau­pankäynti
kapitalistisen maailmanq^än kanssa edistyy val­tavasti.
Aivan viimeviikkojen aikana on Neuvostoliitto teh­nyt
satojen ihiljoonien dollarien suuruisia kauppasopimuksia.
esimerkiksi Japanin; Intian ja Länsi-Saksan kanssa. • Mainit^
takoon että esimerkiksi Britannia vaihtaa Neuvostoliiton
kanssa tavaraa, mukaanlukien autoja, 200,000,000 dollarin ar-
.vosta. Toistaiseksi Washingtonin varjon alaisuudessa elävä
Canadamme- on jäänyt osattomaksi näistä suurista kauppa-
.mahdollisuuksista. Muistaa tulee kuitenkin, että Neuvostolii­ton
ja muiden sosialististen maiden talouden ennenkuulu­mattoman
nopea kasvu antaa suunnattoman suuria markki-mamahdollisuuksia
kriiseistä vapailla sosialistisen maailman
|markkinoilla. Niille markkinoille on meidänkin kansakunta-ha
päästävä jos mielimme ulkomaisen kaupan avulla esim.
työttömyystilannetta korjata.
' Kun lisäksi huomioimme esimerkiksi sen suuren myön­teisen
vaikutuksen, mikä on ollut Suomen ja Neuvostoliiton
välisellä kaupankäynnillä j a sen kehittymisellä Suomen kan­santalouteen,
niin me yhdymm.e kaikkiin niihin hyvää tar­koittaviin
candalaisiin, jotka toivovat kaupankäynnin nopeaa
edistymistä Canadan ja Neuvostoliiton yhteiseksi hyväksi.
Neuvostoliitossa on korkealle kehittynyt tekniikka; sieltä on
saatavissa hyviä tavaroita ja koneita, joita olemme tähän
mennessä ostaneet epäedullisin ehdoin Yhdysvalloista niin
•paljon, että olemme velkaantuneet korviamme myöten. Toi­saalta
meillä on Canadassa sellaista hyvää tavaraa, mitä
^Neuvostoliitto ostaa mielihyvällä. On siis olemassa kaikki
mahdollisuudet kaupankäynnin kehittämiseksi yhteiseksi
hyväksi. Mikäli siihen ei päästä, niin syyt ovat poliittista
laatua!
Vuori synnytti hiiren
• Viime viikolla Ottawassa pidetty numerolliset! suuri l i ­beraalipuolueen
kokous sai kovien synnytystuskien jälkeen
lopultakin toimeksi kahdeksan kohtaa käsittävän ohjelman,
;vaikka suuri osa päätöslauselmaehdotuksista jäi kokonaan
käsittelemättä. Mutta ne, jotka odottivat tältä puoluekokouk­selta
jotakin parempaa^ pettyivät kuitenkin pahasti, sillä jos
missään niin tässä tapauksessa synnytti iso vuori pienen
.'hiiren. \ .„• .• ' •
Liberaalien keskeisenä sotahuutona — ja valtaanpääsys­tä
on kysymys—-oli työttömyystilanteen arvostelu ja maan­puolustusta
koskevat tärkeät kysymykset; _
- Työttömyyskysymykseivtiimoilta kuultiin todella paljon
porua, mutta saatiin äärettömän vähän villoja. Liberaalipuo-^
lueen johto käsitteli työttömyyskysymystä pääasiassa propa-i:
andalliselta näkökohdalta, kiinnittämättä lainkaan huomio­ta
peruskysymyksiin. Kajoamatta edes puolella sanalla suu­riin
varustelumenoihin, mitkä köyhdyttäväf maata ja kan­saa
sekä aiheuttavat työttömyyttä, liberaalipuolueen johto
yrittää uskdttaa, että työttömyystilanne voidaan korjata hel-poimmilla
lainaehdoilla, tulö\'eroa alentamalla ja muilla sel­laisilla
pikkukikoilla, jotka saattavat huojentaa tilannetta
'hiukan siellä ja täällä, mutta jättävät kuitenkin perustilan­teen
koskemattomaksi.
Myönnettäköön kuitenkin argumentin vuoksi, että työt­tömyystilannetta
voidaan'hieman^parantaa joillakin sellaisil­la
finanssiohjelmilla, mistä liberaalien kokouksessa puhut­tiin.
Mutta mihinkään ei päästä liberaalipuolueen "uuden"
maanpuolustusohjelman avulla. Mr. Pearson ja kumppanit
tekivät vain huulipalvelusta Canadassa kasvavalle puolueet-
•tomuusajatukselle. Liberaalipuolueen johto sanoi kannatta­vansa
NORADista eroamista vain sikäli, etteivät cai>adalaiset
lentokoneet osallistuisi siihen. Muussa tapauksessa jäisi NO-RAD
entiselleen ja Canada sidotuksi Pentagonin kenraalien
sotasuunnitelmiin! ' " -
• ^ Vielä kurjempi oli liberaalien asenne ydinaseiden suh-
"a'B"ir<rfl'<nrB a n fl"<rfl ffTra 6 o srmvs
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
o
0
1
l
Nikolai Känsälä, R. R. 2 Long
Lake Rd, Sudbury, Ont., täyttää
torstaina tammikuun 19 päivänä 78
vuotta.
Svante Mäki, Port Arthur, Ont.,
täyttää sunnujitaina, tammikuun 22
pnä 76 vuotta.
Yhdymme sukulaisten . j a tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Lännen
Suomen
osuus
EETA-asiassa
Lentokontrollissa ^
syy tuhoisaan jenfo-onnettomuuteen
New York. — Todistaessaan juiu-r
i ennen 8 päivää kestäneiden kuu­lustelujen
päättymistä viime vii­konlopulla
United Airlines yhtiön
varapresidentti Charles F. McEr-lean
syytti, että United-yhtiön suih-kumatkustajakone
ja Trans World
Airlines-yhtiön Constellation-kone
törmäsivät yhteen Statenin saaren
yllä viime joulukuun 16 päivänä sii­tä
syystä, että liittovaltion lentolii-kennekontrollilaitteita
ei oltu käy­tetty
siinä määrin kuin niitä olisi
pitänyt käyttää. 134 henkilöä sai
surmansa onnettomuudessa.
Liittovaltion lentohallinto pitää
huolen liikennekontrollista j ^ sivii-.
li-ilmailulautakuntä \tutkii onnetto­muuksien
syitä.
McErlean ei selostanut tarkem­min
mitä:laitteita oli jätetty käyttä­mättä
tai mitä puutteellisuuksai n i i ­den
käytössä oli hänen mielestään
tapahtunut.
Puheenjohtaja G. Joseph Minetti
sanoi, että tutkimuksia jatketaan
edelleen ja jos tarpeellista, järjes­tetään
lisää yleisiä kuulusteluja.
Hän sanoi, että myöhemmin tiedoi-tetaan
niahdoUisista onnettomuu­den
syistä, mutta ei kuitenkaan
määrännyt mitään päivää tiedoituk-sen
antamiseksi. Tämän maailman
tuhoisamman siviililento onnetto­muuden
tutkimisen yhteydessä jär­jestetyissä
yleisissä kuulusteluissa'
on kuulusteltu 77 henkilöä.
Kilttejä lapsia ^
ihmismetsästäjillä
Canberra. — Englantilaisen Sara-wakin
valtion siirtokunnan rehtori on
lomallan Australiassa koettanut
hankkia kohta opettaja kouluunsa,
josta hän kertoo seuraavaa:
Monet opj?ilaista polveutuvat
päänahanmetsästäjistä. Kaukaisista
kylistä tulleet lapset ovat tottuneet
näkemään'valkeita pääkalloja majo­jen
ulkopuolella olevissa seipäissä.; He
eivät ole kuitenkaan mitään ongel­malapsia,
päinvastoin he ovat ahke­ria
ja kilttejä lapsia, joita ei.koskaan
ole tarvinnut rangaista.
teen: Sivuutettuaan miltei ko­konaan
ensiarvoisen kysymyk­sen
ydinaseiden kokeilujen lo^
pettämisestä, ydinasevarasto­jen
hävittämisestä sekä yleises­tä
ja täydellisestä aseistariisu­misesta,
liberaalipuolueen joh­to
tyytyi vilpillisiin sanakään­teisiin
ja sanoilla tasapainotai-toiluun.
Itse mr. Pearson sanoi
"vastustavansa" yhdysvalta­laisten
ydinaseiden sijoittamis­ta
tänne Canadaan — kuten
Canadan kansan enemmistö
vastustaa, mutta samassa hen­genvedossa
hän kirehti vakuut­tamaan
Pentagonille, että kyllä
me teidän ydinaseitanne otam­me
sittenkin valtaan päästy­ämme,
jos sanotaan vaihteen
vuoksi, että ne ovat NATOrn
eikä Yhdysvaltain, ydinaseita!
Tällainen "pennin nakki" va­kavissa
asioissa ei luonnollises­ti
kan tyydytä ketään ajattele­va
ihmistä. Erikoisen pettynei­tä
olivat liberaalipuolueen ko­kouksessa
ne nuoret liberaalit,
erikoisesti ylioppilaat, jotka
vaativat, että Canadan tulee ot­taa
aloitteenteko siinä* että
Kiina saisi jäsenoikeutensa ta­kaisin
YK:ssa. Liberaalipuo­lueen
johto tietää luonnoUises-ti,
että tämä on Canadan kan­san
enemmistön toivomus -—
mutta kun Washington ja Pen­tagon
vastustavat Kiinan oike­uksien
tunnustamista niin
"taistelu valmiudestaan" kers­kunut
liberaalipuolueen johto
kuunteli mieluimmin Washing-tonin
määräyksiä kuin oman
puolueensa nuorisosiipeä! Sen
sijaan, että olisi hyväksytty
nuorten liberaalien esittämä
myönteinen päätöslauselma, l i ­beraalien
puoluekokous äänes­ti
sen kumoon ja sanoi hiljaa
kuiskaillen, me emme enää
"vastusta Kiinan kysymyksen"
esilleottamista YK:ssa!
Kovin ovat heikkoja liberaa­lien
vaalieväät!
Helsinki. — (KU) — Sveitsi­läisessä
lehdessä, Neues ZiZrchur
Zeitungissa julkaistiin 30. 12. ar­tikkeli,
joka koski Suomen E F -
TA-sopimukseen liittymistä. Sen
laajita on lehden Ruotsin kirjeen­vaihtaja.
Tämä laaja kirjoitus i
paljastaa, miten EFTA-maissa on
piirejä, joiden tarkoitus on
EFTA-kysymyksen kautta estää
se suotuisa kehitys, jota on ta­pahtunut
Suomen ja Neuvosto­liiton
suhteissa. Samoin kirjoi­tuksessa
kajotaan varsin siivotto-masti
maamme sisäpolitiikaankin
j a höykkäillään tasavaltamme
presidentin kanannottoja vastaan
s a m o i n ajatuksin miitta paljon
törkeimin sanakääntein kuin
eräät suomalaiset taantumuspii-ritkin
ovat tehneet. Kirjoitus on
jo aiheuttanut keskustelua suo­malaisissa
lehdissäkin.
Kirjoittaj>>st5teaa heti aluksi^
että Suomen ja^Neuvostoliiton suo-situimmuussopimus
^ulkomaakau-passa
on" asettanut EFTA-maat vai­keaan
pulman eteen. Nyt pohditaan
onko näiden maiden hyväksyttävä
Suomi EFTA-sopimukseen tästä
huolimatta ja katsomatta siihen,
että yhteistyö E F T A n j a Euroopan
talousyhteisön välillä vaikeutuisi,
vai olisiko annettava "länsieuroop­palaisten'"
intressien määrätä ja
hylätä Suomen jäsenyys.
SUOMEN IDÄNKAUPPA
Tämän jälkeen kirjoituksessa
selvitellään Suomen kaupapoliittis-ta
asemaa ja todetaan idänkaupan
olevan tärkeän varsinkin metalli­teollisuudelle.
Mutta tästä huoli­matta:
"iMoskovan huomioon ottaminen
on viime vuosina määrännyt Suo­men
kauppapolitiikan presidentti
Kekkosen henkilökohtaisesta vai­kutuksesta
paljon laajemmassa mi­tassa
kuin mihin moleminpuolisten
toimitusten lajuus ja taloudellinen
merkitys olisi oikeuttanut."
Kirjoituksessa yritetään, sitten to­distaa,
miten kauppapoliittiset vel­voitukset
"Moskovaa kohtaan" ovat
hidastaneet kaikkia neuvotteluja
Suomen asemasta Euroopan vapaa­kauppa-
ja integraatiopyrkimysten
yhteydessä; Suomi on lopullisesti
luopunut OEECta (taloudellinen
yhteistyöjärjestö johon kuuluvat
kuutoset j a EFTA-maat sekä eräät
muut Euroopan maat sekä U S A
j a Canada). Kirjoituksessa kaive­taan
esille Fagerholmin hallituksen
k r i i s i , neuvostolittolaisten tuottei­den-
'huono kilpailukyky"jne. F a
gerholmin kriisin aikaan vedoten
kirjoituksessa sanotaan..
"On muistettava,'että j o silloin
v:n 1959 tamikuussa tarvittiin Kek­kosen
ja Hrushtshevin 'luottamuk­selliset'
neuvottelut Leningrad­issa
Neuvostoliiton taivuttami­seksi
jälleen ystävällisemraiksi,
että Kekkonen silloin lopullisesti
hankki Hrushtshevin erityiseen
suosioon ja otti henkilökohtaisesti
vastuulleen "hyvät suhteet" Mos
kovaan ja että valtion peräsin an­nettiin
Hrushtshevin nimenomaan
hyväksymän. Kekkosen ohjaaman
agraaripuolueen edustajista kokoon­pannun
vähemmistöhallituksen kä­s
i i n . " "
Tämän jälkeen Suomen kauppa­poliittinen
liikkuma-ala on kirjoi^
tuksen mukaan jatkuvasti supistu^
nut..-
Neuvostoliiton myönteinen suh­tautuminen
Suomen EFT A a n liit­tymiseksi
katsotaan kirjoituksessa
vain "Moskovan valtiopolitiikan"
tavoitteisiin sopivaksi teoksi kah­teen
kauppaliittoutumaan jakautu­neensa
Euroopassa.
SUOSITUIMMUUS NEUVOT­T
E L U T
Kirjoituksessa käsitellään presi­dentti
Kekkosen 60-vuotispäivää ja
pääministeri Hrushtshevin vierai­lua
sekä Kekkosen vierailua Mos­kovassa,
joiden aikana neuvoteltiin
suosituimmuussopimuksesta.
"Jo ennen kuin marraskuun lo­pussa
järjestettiin Suomen ja Neu­vostoliiton
viralliset neuvottelut ja
Kekkonen ja Hrushtshev uudelleen
keskustelivat asiasta Moskovassa,
oli melko varmaa, että Neuvosto­liitto
piti kiinni periaatteesta suo-situimmuusvaatimuksessäan
ja että
Kekkonen oli valmis taipumaan
Moskovan peliin. Suomi ei tämän
jälkeen enää antanutkaan EFTAn
jäsenmaiden 'kehoitusta' vaikuttaa
itseensä." ^
Kirjoituksen laatija viittaa Kek­kosen,
lausuntoon mahdollisuuksista
Suomen EFTA-sopimukseen liitty­misestä
jo v. 1960 aikana sanoen
että "Kekkonen selitti itsevarmasti
että hän yllättyisi suuresti, ellei
E F T A noudattaisi tätä toivomus­t
a ! " Kirjoituksessa jatketaan vielä
Suomen kannan tulkitsemisesta
siten, että suomalaiset uskovat
E F T A n voivan hyväksyä Mpskovan
suosituimmuussopimuksen, koska
kauppa Suomen ja Neuvostoliiton
välillä on kaksipuolista j a rajoitet­tua
kauppasopimuksella eikä jäl­leenvientiä
voi tapahtua.
E F T A - M A I D E N K A N TA
Kirjoittaja on kuitenkin hyvil­lään
siitä, että kaikissa EFTA-maissa
Ruotsia lukuunottomatta;
suomalaisten pyrkimykset ovat koh­danneet
"vakavia epäillyksiä''. K i r ­joituksessa
viitataan GATT-sopi­mukseen,
sen asettamiin esteisiin
j a lisäksi vihjaillaan, ettei Neu­vostoliitto
tyytyisi pelkästään, Suo­melta
"saamiinsa myönnytyksiin",
vaan aihuettasii uusia vaikeuksia.
"Hi'ushtshev on nimittäin itse
neuvoteluissaan Kekkosen kanssa
Moskovassa ilmaissut selvästi,\ että
'kapitalistisille' maille on nyt osoi­tettava
suosituinlmuusperiaatteen
merkitys. Merkityksellisesti onkin
neuvostoliittolainen uutistoimisto
SIB näinä päivinä julkaissut Hel­singissä-
päivätyn artikkelin suöma-
-«nenpy knen yksiä r k im i
lais-^neuvostoliittolaisesta kaupasta
vaatien myös skandinaavisia naapu­rimaita
seuraamaan Suomen esi­merkkiä
ja osoittamaan ymärtä-mystä
suosituimmuussopimukseen
kasvavan tavaroiden merkeissä
Neuvostoliiton kanssa. Moskovan
vallanpitäjät pitävät Suomen E F ­TAn
jäsenyttä itse esittämiensä
ehtojen puitteissa tiettynä takeena
siitä, että Euroopan yhteismarkki-nain
ja Euroopan vapaakauppaalu-een
yhteenliittyminen osoittautuu
entistä vaikeamaksi ja pitkittyy."
R U O T S I L L E MOITTEITA
Kirjoituksessa moititaan Ruotsia
Suomen EFTA-pyrkimysten suosi-misesta;
Kirjoittaja panee Ruotsin
asenteen osittain kauppaministeri
Langen "tunnetun impulsivuuden"
tilille, mutta samalla hän sanoo ole­van
" y l e i s e n mielipiteen", että
Ruotsi Suomen asiaa ajaessa ha-
'luaa turvata oman selkäpuolensa
j a vapautua E F T A n piireissä näky­vistä
vaikeuksista mm. Kuutosten
kanssa tehtävän liiton suhteen.
Kirjoittaja viittaa jälleen siihen,
että Ruotsi haluaa pelastaa Suo­men
"eristymiseltä" j a ''riippuvai­suudelta
Moskovasta". Kirjoittaja
sanoo näitä Ruotsin väitteitä kes­tämättömäksi,
koska Kekkosen pre­sidenttikaudella
Suomen parlamen-taaris-
demokräattinen järjestelmä
on yhä enemmän menettänyt mer­kitystään
j a sen tillaile tullut enää
tuskin verhottukaan 'presidentin
hallitus". Edelleen kirjoittaja arve­lee,
että Suomen hyväksyminen
E F T A n lisäisi Kekkosen uudelleen
presidentiksi valitsemisen mahdol­lisuuksia.—:
Kirjoitus loppuu seuraavan, hy­vin
paljastavaan kappaleeseen.
"Sen vuoksi ei ole mitenkän sel­vää,
että E F T A 'antautumalla' Kek­kosen
ja Hrushtshevin määritel­miin
eht(^ihin Suomen liittymiseksi
EFTAan tekisi palveluksen niille
suomalaisille piireille, jotka nyky­ään
vielä kannattavat länsimaisia
aatteita. On oikeutettua pitää sil­mällä
E F T A n ja koko Länsi-Euroo-pan
taloudellisen yhteistyön mah­dollisuuksia
sen sijaan, että hyväk­syttäisiin
Moskovan tavoitelma,
GATTin kanssa avoimessa ristirii­dassa
oleva suosituimmuuskysy-myksen
järjestely;"
Kuten edelläolevista lainauksista
ja selostuksesta näkyy^ ei E F T A -
kysymys ole suinkaan mikään ta­loudellinen
kysymys, kuten eftaajat
Suomessa väittävät, vaan mitä suu­rimmassa
määrin poliittinen kysyr
mys jossa kysymys ei ole. ainoastaan
Suomen ulkopolitiittisista suhteis­ta;
vaan" myös-maamme sisäpolitii­kasta.
PORT ÄRTHURIfl KUULUMISIA
USÄn VALTION MAKSETTAVA TÄNÄ
VUONNA 55 MRD DOLLARIN VELKA
U S A : n pian virkaan astuvan pre- ;
sidentti' Kennedyn on hankittava
lainoja tai hoidettava muuten US-A
: n liittovaltion velkoja yli 55 mil­jardia
dollaria heti ensimmäisenä
virkavuotenaan j a tehtävä ei tule
olemaan helppo, kertoo New York
;Herjkld Tribunen taloudellinen avus-
;t?.ja J.. Sievin Jo kahden viikon
kuluttua virkaan astumisestaan hä­nen-
OH ryhdyttävä finanssioperaati-oihin
ja tämän jälkeen vuoden kuu­kausista
. muodostuu todennäköises­t
i ainoastaan maaliskuu .sellaiseksi,
j o l l o in hänen, ei tarvitse haalia r a ­haa
pääomamarkkinoilta. Vaikka U -
SAn^ lamakausi käähtyisikin mah­dollisesti
nousuun ensi syksynä, on
hankittavaksi tuleva lainamäärä sel­laista
''King-size"-mittaluokfcaa, että
Kennedy rahaministereineen ja ta­loudellisine
asiantuntijoineen saa
jarkeilla j a käyttää kaikkia mahdol­lisia
keinoja välttyäkseen sekoitta­masta
täydellisesti yleisiä pääoma­markkinoita,
j
Helmikuussa Kennedyn on rahoi­tettava
6:938 miljoonan dollarin
suuruiset velkakirjat sekä lunastet­tava
valtion obligaatioitalI;178
miljoonan dollarin arvosta. 2.000
miljoonan dollarin velkakirjat voi­daan
siir^tää huhtikuuhun asti" j a
7.474 miljoonan velkakirjat touko­kuuhun.
Kesäkuussa on makselta­va
1.485 miljoonan verovajaa lai­na.
Heinäkuussa lankeaa 1.500 mil­joonan
velka ja elokuussa 9 965
miljoonan velkakirjat. Syyskuussa
velkakalenteri osoittaa 2.239 miljoo
nan j a lokakuussa 1.500 miljoonan
maksuja. Marrasku.ussa on jälleen
iso lasku e l i 6.963 miljoonaa dolla­ria.
Lopuksi joulukuussa on haa­littava
kokoon rippeitä, mutta.kuin­ka
paljon, siitä ei ole vielä tietoa.
Osa näistä veloista voidaan uudis­taa,
mutta valtaosa on sellaista, joka
on maksettava käteisellä. Kenne^iTi
laina- ja velkatoimia vaikeuttaa eri­koisesti
lama. joka supistaa suures­ti
verotuloja. Lisäksi on huomatta­va,
että Eisenhowerin viime vuonna
esittämä budjetti osoittiri,100 mil­joonan
dollarin ylijäämää. Mutta
tämä oli pelkkä teoreettinen ja hä­määvä
ele. Jo nyt tiedetään, että
budjettivuosi tulee päättymään huo­mattavaan
vajaukseen. USA:h val­tion
velkapapereita on myös ulko­maiden
ja ulkomaalaisten käsissä ja
niitä voi. olla vaikea uudistaa mo­nessakin
tapauksessa.
Kennedy on jo nimittänyt erikoi­sen
lainanahankinta- ja velkojen
maksutolmikunnan, jonka johtajana
on rahaministeri D i l l on j a apulaise­na
alivaltiosihteeri Rossa.,Mainitta­koon,
että U S A käyttää varustelu- y;
m. näihin verrattaviin, tarkoituksiin
vuosittain melkein saman verran
dollareita kuin Kennedyn on han­kittava
tänä vuonna velkojen mak­suun.
Suom. niittokone
myyty Canadaan
Hebinkl. — Suomen metalliteolli­suus
on suorittanut uuden markki­na-
avauksen, sUIä maatalouskonei­den
rakentajamme ovat saaneet j a ­lansijaa
Canadan markkinoilla. C a ­nadassa
Quebecissa toimiva Forano .
Ltd. on tehnyt Metex-rylunän ja
sen jäsenyrityksen Moko Oy:n
kanssa sopimuksen Suomessa k o n -
struktoidun nndentyppisen trakto­rivetoisen
niittokoneen ostamisesta.
Port Arthur. —"Kyntäjät" hy­väksyttiin
suurella enenunistöllä
'ykkösef-sarjajoukon nimeksi viime
keskiviikkona hyvin edustetussa ko­kouksessa.
'Kakkoset' olivat otta­neet
nimekseen "Kylväjät".
-Hyväksyttiin yksimielisesti yhtei­sessä
kokouksessa alustetut kilpai­luperiaatteet.
"Kyntäjille" valittiin
kolmihenkinen mainostuekomitea.
7-jäsentä finanssikomiteaan ja 11
jäsentä ohjelmakomiteaan. Vaikka
komiteat velvoitettiin täysillä val-tuuiksilla
ryhtymään toimintaan,
niin tämä yleinen kokous päätti jo
monista toimintasuunnista. Ohjel-mailtaman
päivä löydettiin maalis­kuun
loppupäästä ja lahjavoitto-tanssit
sovitettiin maalisk..4 p. i l ­l
a k s i . Ensimmäinen - lahjapalkinto
on ostokirje-International osuusliik­keeseen,
jolla voi saada $40 dollarin
arvosta mitä haluaa j a mistä Inter­national
kaupasta tahansa. Lisäksi
on 10 pienempiä palkintoja muista
liikkeistä.
Seurapeli-ilta ensi tiistaina haalil-la
on ensimmäinen, mutta perjan­taina
on 'Kyntäjillä' samanlainen
Meakle Parkin j a Jumbo Gardenin
ystäville Sara Tuomen talossa 138
S. Windermere Ave.
Ensi lau<antaina, tk. 21 p^ näyte-täen
puolentoista tunnin elokuvat
ja lopuksi tanssitaan hyvällä soitol­la.
Siihen päättyy "Kyntäjäin" toi­minnan
ensimmämen viikko.
"Kyntäjäin" yleinen kokous pide­tään
perjantai-iltaisin klo 7.
,V • • • • • *• •• •» . •' '•'
Mistä lienee johtunut kun vuoden
vaihteessa esitettiin tilastoa kau­punkien
opetuskustannuksista niin
että vertailussa Fort Williamissa
ne olisivat olleet oppilasta kohden
89 dollaria korkeammat kuin Port
Arthurissa. Kiukkuinen kiistely
johti perinpohjaiseen tarkistukseen,
jossa huomattiin että esitetyissä
numeroissa oli bruttosumma huomi­oitu
Fort Willianuin nätiden ja net­tosumma
Port Arthuriin nähden.
Todellisuudessa Fort Williamin
oppilasta kohti brutto oli $283..50 ja
netto $191.89, jotavastoin Port
A r t h u r i n brutto oli $313.02 ja net­to
S191.18, mikä osoittaa Fort W i l -
liamin kustannukset pienemmiksi.
Shunian kunnallisliittovaltuustol-le
viime viikolla esitti äsken valit­tu
esimies Nelson tilanteen mikä
vaatii yhteistoimintc^a Järvienpään
kaupunkien kanssa. Todeten kau­pungeista
siirtymisen Ja asutusten
kasvun tapahtuvan kunnallispiiriin
kuuluvien ku-ntien alueille, josta
seuraa esimerkiksi vesijohtojen ja
likaviemärien tarve, jota pulmaa ei­vät
kunnat kykene ratkaisemaan.
Hän esitti tutkittavaksi miten voi­taisiin
kaupungit ja ympäristön
kunnat yhdistää j a siten ratkaista
esiintuleva pulma;
Kuriumankin, Port Arthurin ja
Fort •Williamin, valtuustot ovat sa­manaikaisesti
kokoontuneet j a esit­täneet
suunnitelmiaan. Kaupun­kien
pormestarit ovat ilmaisseet
kannattavansa esitettyä yhteistoi­mintaa
näiden yhteisten pulmien
ratkaisemiseksi.
vielä äskeisiin aikoihin saakka otti j
hän osaa CSJ:n kulttuurtioinuntoi-»-
hin j a omasi sosialismin periaatteet.
Vanhuuden mukana paheni reuma­tauti,
joka johti osittaiseen halvaan­tumiseen,
joten o l i j o monet vuodet!
vuoroin miehensä hoidettavana ja
aina Välistä sairaalassa. Nyt v i i m e i ­sen
matkan jälkeen saattajajoukot
muistellen istuivat kahvipöydässä
CSJ:n Port A r t h u r i n osaston haaliL-l
a . — A T H
Viime lauantaina haudattiin tääl­lä
sukulaisten ja ystävien saatta­mana
Riverside hautausmaahan yk­si
tiiman alueen uranuurtaja Lempi
Huhta, joka kuoli sairaalassa tiis­tai
iltana. Hän o l i syntynyt Suo­messa
heinäk 4 p. 1888 j a saapunut
tähän maahan v. 1912 aviomiehensä
Jacob Huhdan kanssa. Myöhemmin
tuJi myös veljensä Walter Hunnak-ko
sinne. Ensimnnäiset vuosikym­menet
asuivat Wolf Sidingissa. jos­sa
myös kasvatti perheen, joista on
Silver Mountainessa poika Mikko
perheineen, Nolaluussa Mary Erick-son
ja Port .Arthurissa Nelmi Wes­terberg,
sekä kuusi lastenlasta ja
kolme lastenlasten lasta. Wolfin
perällä ollessa nuoruudessaan ja
Mielenkiintoisia
tilaisuuksia taas
Don-haalilla
Toronto. -— Työttömyys nousee
täällä Ontarion pääkaupimgissa hui­maaviin
numeroihin. Kansallinen
työttömyysvakuutustoimisto kertoo '
kirjoissaan olevan j o y l i 61 tuhatta .
rekisteerattua työtöntä ja Toronton
kaupunki sanoo kaupungin avustus­listalla
olevan y l i 20 tuhatta avus-^
tettavaa.' Vielä sen lisäksi on tie­tenkin
tuihansia j o i l l a ei ole mefk-'
kiä vakuutuskirjassaan edes sen ver­taa,
että saisi sen niinsanotun t a l -
vivakuutuksen. Sellaiset eivät käy
missään rekisteeraamassa j a niitten
nimiä ei' luonnollisesti ole missään.
N i i n ollen allekirjoittaneen mieles­tä
on Torontossa tuonne lähelle sa-,
taatuhatta työtöntä j a niiden luku
yhä lisääntyy tuonne maaliskuun
loppupuolelle asti, että ei tässä
enää paljon liene kerskumista niei^
dän korkeasta elintasostamme, ei
ainakaan niiden kohdalta jotka elä­vät
työttömyysvakuutuksen j a kau­pungin
avustuksen turvin.
Autotapaturmissa kuoli Toronton'
kaupungissa viimevuoden aikana
122 henkilöä joskin sen sanotaan
olevan suhteellisesti tavallisen sii­hen
suhteeseen, että autoja pitäisi
olla tässä suur-Torontossa noin m i l ­joonan
verran liikkeellä, että ei ko­vinkaan
suuri, ihme ole jos niiden
alle aina joku silloin tällöin tök-sähtääkin.
Talvi on ollut erikoisen lämmin.
Nytkin tätä kirjoittaessa on lämpö­mittari
40 astetta yläpuolella nol­lan,
aurinko paistaa j a heloittaa
lämpöisesti aivan kuin keskikesällä!;,
Don-haalin V£ki on ollut ;aikä '
vilkkaassa toiminnassa. On ollut
monenlaisia tilaisuuksia j a yleisö-"*
kannatus kiitettävä. Nyt meillä ön
ensi s.unnuntaina hyvä elokuvaesi­tys,
esitetään-kolmekin eri kuvaa''<
jotka varmasti ovat hyviä ja mielen­kiintoisia.
Yksi kuva " V . I. L e n i n " ,
joka- kuvaa tietysti Leninin elämä­kertaa
ja on varmasti mielenkiin­toinen.
Toisena kuvana esitetään
"Stalingradin puolustus", jota tässä
eräänä; iltana jo katsoimme etukä­teen,
j a täytyy sanoa, että se o l i to­della
suuremmoinen filmi. Miten
ihmeessä sellainen oli saatu filmat­tua?
Sitä on mahdoton kuvailla
sanoilla, vaan sen on jokaisen itse
nähtävä Kaupunki o l i aivan k i r j a i -
melllisesti rauniokasana. Olisi jo
ajatellut, että minkäänlainen elävä
Jatkuu 4:llä sivulla
SITÄIIIIIIIillllllllllllllll
JA
lllllilllllllllilllllllllTÄTÄ
EI ENÄÄ MITÄÄN
TEHTÄVISSÄ
—r Ja mitä tekisi Kemppainen,
jos patterin suuntaaja saisi sur­mansa?
.',
— En mitään, herra vänrikki!
— Mutta hyvä mies, taistelussa
on ehdottomasti oltava aloitteelli­nen.
Siis mitä Kemppainen tekisi?
- r Ehdottomasti en mitään, her­ra
vänrikki. Minä ollen suuntaaja!
PÄIVÄN PAKINA
Ritariuden aikakausi ei ole vielä mennyt
J o i l l a k in meillä nykyaikaisuuden
turmelemilla tavallisilla kuolevai­silla
on ollut-'sellainen harhakäsi­tys,
etlF ritariuden aikakausi kuu­luu
m^enisyyteen aivan samalla
tava'liaj;^kUin, tuulimylly "ja puusah-ra.
,. •
_Keskiajäff' ritariromaaneista
olem^ne tosin saaneet^iukea toinen
toistaan mahdottomampia kuvauk­sia
'ritarien suurista urotöistä — j a
ennenkaikkea heidän lemmenseik­kailuistaan.
Mutta sitten tuli Ger-vantes-
hulttio "Don Quijote"-ro-maanenineen
ja. pilasi ritariyastai-sella
ivallaan koko myytin.
Ritarius-käsitteeseen sisältyy, ku­ten
tiedämme, monenlaisia "hyvei­tä",
kuten esimerkiksi rikkaus, lei­muava
rakkaus j a vieläpä r i t a r i l l i ­nen
(?) sodankäyntikin. Ritareita
kiitettiin erikoisesti heidän uskol­lisuudestaan,-~
rohkeudestaan ja
kohteliaisuudesta naisia kohtaan.
Miitta kuten sanottu, "Don\Qui-jote"-
romaani löi pilkaksi koko sa­dun
keskiaikaisen ylimystön rita-riuskäsitteestä.
Nykyaikaisten ritarien edustajina
pidetään kuulema n.s. gentleman-itti-
tyyppejä — ja vaikka meillä on
i ollut, kuten sanottu, vissinlaista
epäilyä heidän ritaruitensa aitou­desta,
niin väärässä''^öleiiime ilmei­sesti
olleeC:' - -
Tapaus Lester B. Pearson on
tästä elävä esimerkki. o,
Kuten aikaansa "Seuraavat luki­jat
tietävät, liberaalien puoluejuh^
lissa Ottawassa esitettiin sellainen
kaino ehdotus, että Canadan pitäi­si
jäädä posi NORADista (Pohjois-
Amerikan ilmapuolustusliitosta)
koska siitä ei ole maallemme nyky­oloissa
muuta kuin menoja — suur­ta
rahan haaskausta. -
Tämä sai kuitenkin rajan etelä­puolella
vilunväreet vapajamaan.
Hämmästyen ja närkästyen siitä,
että Canadassa uskalletaan puhua
jotakin kansallisetujemme mukai­sista
asioista. Yhdysvaltain vissit
sanomalehdet ja erikoisesti New
York Daily News heiluttivat suur­ta
ruoskaa ja julistivat,' että
NORADista eroaminen olisi kaikes­ta
veriruskeista synneistä suurin —
se olisi peräti puolueettomuutta
Ja sellaiseen syntiin ei saa Canadan
langeta. 1
Mainitun ehdotuksen johdosta
Daily News vaati mr. Pearsonin
vedettäväksi sekä noitajahtikomi-tean
että psykiatrin tutkittavaksi,
sillä NORADista eroaminen on sel­västi
joko poliittista'kerettiläisyyt­tä
tai sitten mielenvikaisuutta. Dai­l
y News sanoi, että mr. Pearson
olisi raahattava kuninkaallisen ko­mission
"sisältyen siihen psykiat­r
i n - (mielitautistep erikoislääkäri
— K.) t u t k i t t a v a k s i . . . S e (NORAD
ista eroamisehdotus) on hämmästyt­tävä
esitjvs huomioiden, että NORA-D
muotoiltiin mr. Pearsonin puo­lueen
ollessa vallassa".
Sanmanlaisia "isällisiä neuvoja"
annettiin Washingtonista virallisis­takin
piireistä.
Valtiodepartmentin (USAn ulko­ministeriön)
puhemies Linqoln
White sanoi (keskiviikkona), että
Pohjois-Amerikkaa voidaan nyky­oloissa
puolustaa ainoastaan Cana­dan
j a Yhdysvaltain yhteistoimin­nan
avulla.
Viitaten mr. Pearsonin lausun­toon
NORADista, Yhdysvaltain
puhemies, mr. White vetosi myös
liberaalien gentlemanni-johtoon
selittämällä:
"Sallikaa minun sanoa, että Mike
Pearson on Yhdysvaltain vanha ys­tävä.
Minä en halua puhua siitä
enempää. 'RajoiUn lausuntoni seu­raavaan:
Yhdysvallat katsoo, että
mannermainen turvallisuus saaxn-tetaan
vain yhteisen puolustuksen
avulla. Me tarvitsemme tässä Ca-nadaa
ja Canada tarvitsee meitä."
Toisinsanoen suuri isäntä !
Washingtonissaa ei hyväksy mitään
puolueettomuusalkeitakaan Cana-dalle
se paremmin kuin muillekaan
satelliiteilleen — ellei Canadan
kansa ota kohtaloaan omiin käsiin­sä..-..^'
Ja että " r i t a r i u s " e i ole hävinnyt
liberaalien keskuudesta, se =aäkyy
siitä soutamisesta ja huopaamisesta
millä he: Ottawassa tätä kysymystä
käsittelevät. Tuntien yleisen mie- •
mielipiteen painostuksen, liberaa­lien
puoluekokouksessa puhuttiin
NORADista eroamisesta siten, että
kaikesta huolimatta oltaisiin, "lähei-'
ses«ä yhteistoiminnassa Yhdysval­tain
kanssa" ilmatarkkailussa, t u n - .
temisessa j a varoituksessa". K u n '
maan itsenäisyyskysymyksessä ei •
ole muuta vaihtoehtoa kuin itsenäi­syyden
menettämiseen tai siitä luo«.
puminen, niin tällaisen " y h t e i s t o i ­minnan"
jatkaminen johtaa tieten­kin
maan itsenäisyyden menettämi­seen
kuten paholainen vie koko kä­den
jos se saa ensin pikkusormen.
Mutta gentlemannisuus eli ny^!
kyaikainen ritarius vaatii ilmeisesti
"uskollisuutta" e l i tuhoisia seuraa­muksia
aiheuttaneen "integraation'*
jatkamista, mikä aloitettiin libera*
lien toimesta ja mitä töryt ovat jat­kaneet.
— Känsäkoura.