Vapaus, June 28, 1960

              \
• . _ _ . " _ _ . _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ . \ _ _ _ _ _ _ _ _ _ . _ _ _ * . . _ _ 5 r. _ _ _ o _ _ _ _
;} S'ivm2't ^ " ' / Tiistaina,, kesäk. '28 p. ' - ^ Tuesday^ June 28," 1960
(UBEBTT).4 Inde^endtot Labbr
Organ^^.of.PlimlsinrCahadläns.: Es--
ftobl(8hed"-Nov; 6.-'lMt^Au%)riaed.
' as/second' clasä ^niaU' b y ' the ^ Post
Oftloe .'Department.' Ottowa. Pub-li8hed"
i'thrlce <weekly:' Tuesdays,"
. Thursdays and. Satui«iays by Vapaus'
Publishing Coknpany Ltd., at 100-102
Btan^St. W.,'8udbury, Ont, Canada.
Telephones: Biis. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi.! Editbr.W. Eklund.''Malling
UBEBTT) .4 La b b r address; JBöx •69„'Sud6ury,'Ontariot
^Advertising-rates upon appUcatlon.'
Tränslätiori-' free"of^charge:/' "^K '\*
- TILAUSHINNAT: -
Canadaäa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
-; ,3 kk. 2.60
Yhdysvalloissa:, Ivk. 9.00 6 kk. 4.80;
Suomessa: 1 vk. 9.50^6 kk. 5.25
piiiÄpsliliHiliSjilSIs^
IfiS^l^i^iinyystUs^ pahenee yhä
' ViiTrieviikolla 'tiedoitettiin • Ottawasta " mahtipontisesti,
•
m
mii
lupntft^issa. töissä on nyt neljännesmiljoona työläistä enem-mäftokuin'
kuukausi sitten. „-
- Mutta samassa hengenvedossa — vaikk'ei /suurissa ot­sikoissa,'
myönnettiin kuitenkin, että toukokuun puolivälissä^
oli viela^39Öj06o työtöntä — eli 65,000 työtöntä enemmän kuin
yuosi''sitten...Toisin sanoen yksi jokaisesta neljästätoista ca-hadaföisesta
työläisestä oli työttömänä^ toukokuussa, muo-dotäen
työttömien määrä 6.2 prosenttia kaikista työläisistä.
'"~,,Taniä sellaisenaan osoittaa, että Canadassa on jatkuvasti
paljon työttömyyttä tosiasias.sa Canadalla on "kunnia"
pllä'-jdhtoasemassa kapitalistimaiden työttömyystilastoissa
— ja sosialistisissa maissa ei työttömyyttä tunneta enää muu­ten
kixin kirjoista lukenialla.
lKaiken kukkuraksi on muistettava, että Canadassa on
nyt," työttömiä enemmän kuin milloinkaan ennen vastaavana \
aikina (toukokuussa) toisen maailmansodan syttymisen jäl­keen
— -ja tällainen tilanne vallitsee siitä huolimatta, että
meillä pitäisi.olla nyt "hyvä aikaC verrattuna kolmeen ai-kaise'tiipan
lamakauteen toisen maailmansodan jälkeiseltä
ajalta?
/'Työttömyydestä on kehittynyt "pysyvä ilmiö" kapitalis­tisessa
talouselämässä, kuten Canadan kommunistinen puo­lue-
päätöslauselmassaan selitti jo lähes vuosi sitten. Niin
huolestuttava on tämä tilanne, että esimerkiksi Toronto
Daily- Star puhuu viime keskiviikkoisessa toimituskirjoituk-sesäaä^
n "kyoonillisesta työttömyydestä" ja sanoo, että "työt­tömyydestä
on tullut pysyvä - vuodekumppani taloudellem-
Boikötti^alka
vaikiittaiiiaanlE^^^^^
w
'A-Johannesburg.
—' Ulkomaiden;
harjoittama > e t e 1 ä - afrikkalaisten
tuotteiden Jboikotti on alkanut^tuns
tua' täällä,' maassa, jonkaTotusyr-:
jintäpolitiikka on, jdutunqt toisten:
maiden kansojen ankaran arvoste-jvin
kohteeksi. ' ' ]
' Financial ^Mai^eM^ julkaisi vii­meisessäni
J0SS& osoitetaan, ,että maan talous
hoippuu ankaran lamakauden par-;
taalla.
Eräs Etelä-Afrikan ^ vientiliikkei-den
yhdistyksen puhemies., selosti;
kuinka yhdistyksen jäsenet' ovat
noi-^maalisti toimittaneet: ulkomaille
noin $140,000,000 arvosta tuotteita - japanin-USAn-välistä sotllasso-me.'
m
Imi/
. ' Ja mainitun lehden Ottawan kirjeenvaihtaja, Lee Bell
and».fisitti viime keskiviikkona Ottawan kirjeessään seuraa­via,
"vaaramerkkejä": /'
•"Vähittäiskauppa on laskusuunnassa; uusiin tehtaisiin ja
' laitoksiin käytetään vähemmän varoja; rakennustarpeiden
• tilaukset-ovat lasken
aloftianiinen on vähenynyt "jyrkästi"; kaikki tuotannon 1 i -
• säys^lisää kulutuksen lisäämisen asemesta varastoja."
Myös on osoitettu, että maamme kansallistuotannon ko­konaismäärä
nousi kuluvan vuoden ensimmäisen neljännnek-senÄ
«kana vain yhdellä prosentilla, vaikka valtionvarain-
, ministeri Flemirig on laatinut "toivorikkaan" budjettinsa
sillej'*perustalle, että kansallinen tuotanto lisääntyy tänä
^ vuonna.6-prosenttisesti.
1 .yTpsiäsia onkin, että samalla kun sesonkiluontoisia'töitä
qi'30ssakin määrin avautunut, niitä ei ole ilmaantunut lä-hfök|^
j:|ittäyästi.^oisaalta.— ja tämä on tärkeätä — pak­ko
jMttifilfesia^isao^^^ "ylituotannon" takia tärkeissä
m
tepllisiliälaitoksisga, mukaanlukien teräs- ja autoteollisuus.
~''j^'Kkikki"iherkit viittaavat siihen — että työ'ttömyys voi
aiheuttaa vieläkin pahemman" tilanteen Canadalle joko tänä
syksynjl J a tulevana talvena. vEräät porvarillisetkin talous­miehet
puhuvat siitä mahdollisuudesta, että Canadassa saat­taa
olla ensi vuonna pahimpana aikana yli miljoona työ­töntä!
\
Aika näyttää, mitä tuleman pitää, mutta tosiasia on että
työttpmyystilanne on jo nyt niin paha, että se vaatii vakavia
löiöignpiteitä. Erikoisen tärkeätä on se, että työttömät ja
' työsSäevat ihmiset'^esiintyvät yhtenäisesti vaatiessaan hal­litukselta
pikaisia toimenpiteitä työttömyyden torjumiseksi.
; MunalukkoJLain puolue hävisi
: Yleisen mielipiteen mylly jauhaa hitaasti — mutta var­masti.
Tämä saatiin todeta uudelleen viime keskiviikkona
suoritettujen Quebecin maakuntavaalien yhteydessä, missä
edesmenneen Maurice Duplessisin puolue, surullisen kuu­luisan
munalukkolain puolue, kohtasi waterloonsa.
' 'i Duplessisin kovakätisesti johtama Union Nationale puo­line
piti Quebecissa valtaohjaksia käsissään noin kuusitoista
vuotta. Tällä ajalla kehittyi maakunnassa tämän maan yksi
turmeltunein, ellei -kaikkein turmeltunein hallituskoneisto.
Puhpien demagogisesti Canadan ranskalaisten "kansallisoi-k^
uksista ja niiden puolustamisesta, Union National puolue
jarrutti menestyksellisesti kaikkia uudistusvaatimuksia ja
onnistuikin siinä sikäli, että Quebecissa on huomattavasti
aihaisemmat palkat kuin esimerkiksi Ontariossa — mihin se •
on maantieteellisen asemansa, luonnonresurssiensa ja teol-lisuuskehityksensä
puolesta verrattavissa., Kiitos Union Na­tionalen
taantumukselliselle ohjelmalle, Quebecissa vallitsee
. nfyös melkoisesti huonompi sosiaalinen huolto khin Onta-
\ ripssa jrie.
' \ Toisaalta — ja se on erottamaton kuva tilanteesta —
, Union Nationale puolue palveli erikoisella innolla ja antau­muksella
.suurpääoman etuja jakaen maakunnan luonnon-resursseja'
miltei ilmaiseksi ja aivan pilkkahinnalla suurpää-omäiiC
" erikoisesti" yhdysvaltalaiseh' suurpääoman hyväksi
- käytettäväksi. : , . _ - 1 , .
'JCaiken tämän jälkeen ei ole mikään ihme, vaikka Que-i
beeinjvailitsijät-päättivät häätää hallitusviroista pois " y f d ^
X^ijarit ja^valita toiset sijalle" siinä hurskaassa uskossa, että
' r^^t^il^^raalipuolue voi-ainakan Unjpn-Nationale puolueen hal-
''litUsta kehnompi .olla. Vaalit suoritettiin tyypilliseen que-b^
ijaVeen mafliin, missä "palkatut" äänestäjät ja rähinöit*
^^tlvkulkiyat vaalipaikalta, toiselle, ^varsinkin'tässä suh-|
. ^SeMtjTMhamaineisessa Montrealin kaupungissa,' missä .van-|
bittiin yaalirikkomuksista toistasataa ihmistä.
;*^p^e Araalikampanja käytiin myös tavanmukaiseen dema-r i
gogiseen malliin: Union Nationale puolue puhui leveästi ja?
laäj|s]tri'pnskalaisten^^ '.'kansallisten pikeuksien puolustami-5
vuosittain ja e^tä boikottikampan-jan
alkamisen jälkeen on todettu
noin $700,000 vähennys tässä vien­nissä.
Paikalliset sanomalehdet ilmoitti­vat;
äskettäin, että kaksi suurta Ete-lä^
Afrikan yhtiötä oli menettänyt
$1.400 000 arvoiset urakat.
Suuren f Anglo^American - kaivos-kompleksin
johtaja Harry Oppen-lieimer
sanoi viime viikolla,' että
hän piti boikottiin varsin vakavana.
Vaikka nämä boikotin johdosta
kärsityt menetykset voivatkin olla
pieniä verrattuna maan koko ta­louteen,
niin siitä huolimatta jot­kut
tehtailijat sanovat, että ne mer-amän
heettKkeenn kubhuyassa J
— TAHTOMME ON T A I P U M A T ON
R A U H A N R I N T A M A - V O I T T A VA
• - Nämä Japanin- kiellelä lau||etut \
Kansainvälisen^ YIi,oppilaslUton
marssin sanat kuvastavat' sattu­vasti'
. vliinie viikkojen valtavaa
kansannousua Japanissa. Sen rin­nalla'
satoihin tuhansiin nouse­vien
mielenosoittajain laulama
Kansainvälinen ilmentää enem­män
- k u i n , pitkät, selitykset työ­väestön
ja^ nuoren yliioppllaspol-ven-
yhteistä rintamaa maan kan­sallisen
, riippumattomuuden ja
demokraattisen yhteiskuntajär­jestyksen
puolesta. V Tämän kir­joittajalla
; o l i :tiIaisuus^:Olc!:kella;
Japanissa: viikon päivät ta'stelun
pimusta vastaan ollessa kuumim­millaan.
Silmäiltyäni sen jälkeen,
mitä erilaiset porvarilliset Jeh-det
ovat tästä todellisesta koko
kitsevät useissa tapauksissa /heille
voiton saamisen ja tappion kärsimi­sen
eroa.
Asioita seuranneet ihmiset ovat
sitä mieltä, että jos tuotantosuun­nitelmia
on supistettava siitä: joh­tuva
työttömyys voi aikaansaada
lisää jännittyneisyyttä: rotujen vä­lille
j a johtaa yhä lisääntyvään-las­kuun
maan taloudessa.
ATOMIPOMMEJA
El ENGLANTIIN
Lontoo. — Englannin ammattiyh­distysten
johto lykkäsi aivan yllät­täen
keskiviikkona päätöstään la­bour
puolueen uudesta : puolustus­politiikasta
heinäkuun: 1 päivään.
Odotettiin, että johtokunta hy­väksyisi
keskiviikon ; kokouksessa
labour-puolueen ja amattiyhdistys-llikkeen"
yhteisen puolustuspolitiik­kaa
käsittelevän julistuksen.
Päätös siirtää ratkaisua tuli tor
dellisena iskuna' puoluejohtaja
Gaitskoliille, joka oli toivonut voi­vansa;
jukaista julkilausuman kes
kiviikkona; Poliittisissa piireissä
sanotaan, että hän aikoo kuitenkin
julkaista sen; odottamatta ammat-tiyhdystysUikkeen
hyväksymistä. :
Tärkein syy hämminkiin labour
puolueen : johdon keskuudessa on
se; että •'ammattiyhdistysliikkeen;
kansainvälinen komitea, hyväksy»
sen tiistai-iltana^ huolimatta- kai­vos-
. j a kuljetustyöläisten liiton
sihteerin, Frank -Cousinsin, ranka-rasta
vastarinnasta ' Julistuksessa
sanotaan, että Isobritannia ei ha­lua
olla yksin-ilman atomipommia:
Keskiviikon päätös siirtää ratkai­sua
tehtiin Cousinin selitettyä, et­tei
hän tingi vaatimuksestaan, että
Englannin yksin on oltava, ilman, a-tomipommia.
Hänen edustamallaan ammattilii­tolla
on y l i miljoona ääntä puolue:
kokouksessa.
Kokouksen jälkeen annetussa v i ­rallisessa;
julistuksessa sanotaan; et
tä.kansainvälinen komitea tosin hy­väksyi
julistuksen, mutta ottaen
huomioon asiakirjan laadun ja; yk­sityiskohdat
päätti siirtää asian
kansainvälisen komitean kokouk­seen
perjantaina heinäkuun 1 päi­vänä.
Tämän kokouksen Jälkeen
komitea antaa samana päivänä-,:se-;
lonteon ; erikoisesti ; järjestetylle
edustajain kokukseile.
kansan kamppailusta kirjoiitta- -
neet,_en Voi muilta k u i n hVmyillä l
mainitun propagiuidRu inatalalle^^
tasölTe.' Toisaalta-paraskaan ku­vaus,
ei voi täysili saattaa maa.l-1
man' tfetöisuuteeiC' mitä tapahtui i
ja millainen on tämä vielä jatku­van
taistelun henki j a olemus. ; -.
MIKA ON Z E N G A K U RE
Mahtavan ylioppilasjärjestön —
Zengakuren — nimi on viime päi­vinä
tullut tunnetuksi kautta maa­ilman.
i P o r v a r i l l i n e n / ; lehdistö selitf
telee; kaikkialla.: sen, olevan kommu-"
nistisen yhteenliittymän. ' Seurail-lessani'^;
viime cpäivienitilanteen ,/ke';
hitystäja /keskusteltuani ^lukuisten
tämän järjestön jäsenten ja sitä lä­hellä
olevan nuoren sivistyneistö-polven
edustajain kanssav; olen pää­tynyt
siihen, 'että Zengakuren sa­doissa:
tuhansissa mitattavan; Jäsen-joukon
enemmistö on samassa mie-lessäkommunisteja,
jos vtätäa sanaa
välttämättä halutaan käyttää, kuin
sitä oli Suomessa J . W. Snellman
tai 1800-luvun' kansallisen herätyk­sen
ylioppilaat. On totta, että J a ­panin-
ylioppilaiden - j a .sivistyneis­tön
keskuudessa on lukuisia marxi-laisesti
ajattelevia, jotka yhteiskun
nallisesti;itietoisiimpana; ryhmänä
an tavat j: panoksen ylioppilasliikkeen
toiminnalle Zengakuren jäsenis­töä
ja Japanin ylioppilaiden ehdo­tonta
suurta enemmistöä vie kui­tenkin
eteenpäin:,kansallis
ei kuitenkaan kansalliskiihko^: niin
korostavat Zengakuren hyvin tunte­vat
japanilaiset. Tämän tunnuk­sen
ei tietenkään tarvitse olla vas­takkainen.:'
kommunistisen ideolo-:
gian eikä muun työväenliikkeen: oh­jelman
kanssa. Niinpä on täysin
luonnollista, että Japanin suurin
ammatillinen keskusjärjestö, lähes
kuusi miljoonaa työläistä riveihin­sä
sulkeva Sohyo ; sekä maan sosia­listinen
- (vasemmistososialidemok-raatit)
ja kommunistinen: puolue
marssivat rinta rinnan.
V A U H T I A J A VÄRIKKYYTTÄ
; Viime päivien Tokion ja lukuis­ten
muiden ^miljoonakaupunkien
KISHIN HALLITUS JA
HIROHITO VAHVISTIVAT
SOTASOPIMUKSEH
Japani kansan mielipidettä kuu­lematta
pääministeri Kishinhallitus
ja. keisari Hirohito vahvistivat.US•
A n i j a Japanin väli!5en:hyökkäy.shenr
kisen: puolustussopimuksen.; Kansan
joukkoja pelkäävä: hallitus ei; p
nyt istuntoaan.vaan lähetit kävivät
kotiinsa suojautuneiden ministeri­en
j a keisarin luona sotilassopimus-asiakirjat
mukanaan.: Isänmaallisen
ylioppilasliikkeen edustajat* ovat
ilmoittaneet estävänsä :asiakirjojen
vaihdon. Ammattiyhdistysväki. yli­oppilaat,
opettajat, professoiit, per-te
I
tm.
te
m ISiS
l
I
m'
5 cVh«lfi|u^en'ilmei nauttinut; Union Nationale;j
puoffijuikäisffpäiyä^ kalliita^koko' sivun ilmoituksia, j
&^iUl9yltyisesta|
™ iitottiMtä^^ riiian^^pal jon- siirtolaisia.
KIINAN ON SAATAVA
JÄSENYYS YK:SSA,
SANOO TYÖVÄENPUOLUE
Lontoo. — Englannin, työväen­puolueen
puolustuskysymystä ko.s-kettelevassa;
julkilausumassa asetu­taan
sille kannalle, että Yhdysval­tojen
täytyy yksin ,vastata::länsiyalT
tojen vetypommien saannista; Tätä
Kummatkin puolueet lupasi­vat
valitsijoille yhtä hyvää ja
kahta kaunista; työtä Gaspen
ja Montrealin suurille työttö­mien
jodkoille, ja tarpeen mu­kaan
muille paikkakunnille
kouluja ja sairaaloita. Voitta­jana
nyt selvinneen: liberaali-,
puolueen^ johtaja mr. Lesage
julkaisi erikoisen 30 kohtaa kä­sittävän
vaalimanifestin, jossa
luvataan mm. $10 erikoisavus-tusta
vanhemmille, joilla on
kouluiässäTöleyia lapsia 16-18
"ikävuosien välillä, $10 lisäyk­sen
köyhyydessä eläville elä­keläisille
jne. "
, Valitsijat tekivät, kuten sa­nottu
valintansa sikäli, että va­litsivat
'mielestään "pienem-:,
män pahan", sillä,muuta vaih­toehtoa
ei asiallisesti. puhuen
ollut. Liberaalipuolue, jonka
verrattain uutena johtajana on
Jean Lesage, sai 6' paikkaa
enemmän kuin- pääministeri
Antonio Barretten ' johtama
Union Nationale-puolue — ja
liberaalipuoluen kansallinen
johtaja, Lester B. Pearson Jler-vehti
tätä'.tapausta I liberaaleil­le
tärkeänä.kansallisena saavu-tuksena^
rNähtäväksi -vain*" jää,"
,missä > määrin liberaalipuolue
pystyy : tai\^'tahtoo , Qiiebecin
suuria pulmäkysymyksiä,' rat­kaista
kansanjoukkojen eduksi.'
julkilausumaa on odotettu koko
maassa ja sen ulkopuolellakin eri^
koisella jäjnnityksellä.
Julkilausuman esittäminen oli
eräs -; puolueen ; merkittävimmistä
tapahtumisista sodan, jälkeen. Jul­kilausuma
tulee herättämään var­masti
runsaasti keskustelua: sekä
puolueen sisä- että ulkopuolella.
Julkaisumassa ei »edellytetty, että
;Englanti; luopuisi ydinaseista, ellei
muissa::maissa:;tapahtuisi vastaavaa
toimenpidettä;; Luopumista on tosin:
vaatinut suuri joukko puolueen
edustajia. Maan ei liioin tarvitse
ryhtyä.- aseistariisunt^toimenpitei-siin,
ellei muut maat tee samoin.
Aikaisemmin puolueen korkein
johto vaatii että myös Englannin
pitäisi valmistaa vetypommeja. Täs­tä
ajatuksesta luopumista pidetään
'yhtenä julkilausuman tärkeimmistä:
kohdista. Toinen tärkeä seikka on
että puolue vaatii NATO:n JLaholta
tehokkaampaa' ydinaseitten hyväk­sikäytön
valvontaa.- _
Monissa oleellisissa kysymyksissä
puolue pitää edelleen kiinni aikai­semmista
julkilausumistaan. Ydin­aseista
luopuminen olisi puolueen
virallisen linjan iffukaan tapahdut­tava
kansainvälisen sopimuksen pe-iTUsteella.
Yleinen aseistariisunta
olisi' järjestettävä samalla tavalla
m,inkä lisäksi olisi järjestettävä
sen "tehokas tarkkailu. ivKiinalleol^
si myöniiettävä Y K : n jäsenyys .
Työväenpuolue on edelleen sillä
kannalla, ettei Englannin saisi luo­vuttaa
• tukikohtia Yhdysvaltojen
Thor-ohjuksia varten.' ~ '
Englannin ammattiliitot kokoon­tuvat
hcinäk. , ensimmäisenä pnä
päättämään asenteestaan julkilau­sumaa
kohtaan. .Kuljetustyöläisten
•^liiton-johtaja-Frank Cousirisin-uskö-taan,
olevan puolustuskysynjyksessä
puolueen 'virallisen linjan kiivaim-,
manvastustajan.Hän ^^ätiiE^glan
nin^luo purnaan,ydinase
pä muuf itnaatlnitä tahansa. ^' ;
heen emännät; ja muut olivat mie­lenosoitusmarssilla
.sotasopimusta
vastaan.
Tokio. — Lähes 11.5,000 kaikkiin
yhteiskuntaluokkiin kuuluvaa japa­nilaista
osoitti mieltäair?keskiviik­kona:
^fjapanilais-amerikkalaistafta:
sopimusta ja pääministeri Nobu-suke
Kishia vastaan. Ammattiyh­distysväki,
ylioppilaatv opettajat;:
perheenemänndt ja muut ottivat
osaa - päivä ja :yömielenosoituksiin.
Tokio. — Yhdysvaltain kanssa
vastustava kansallisneuvosto ilmoit­ti
keskiviikkona aikpvansa järjestää
parlamenttirakennuksen : läheisyy­dessä
mielenosoituksiai"joSvja kun
hallitus vastoin kansan.,tahtoa; yas-hallitus
vastoin; kansan tahtoa vaih.
taa ratifioimisasiakirjat".
V Kymmenet tuhannet mielenosoitt
tajat täyttivät rautatieasemat Japar
nissas tukien 6 m i l j . lakossa olevaa
rautatieläistä.
Washington. — Yhdysvaltain se­naatti
ratifioi keskiviikkona. Yhdys-:
valtainr^ j a ; japanin - välisen::, u
turvallisuussopimuksen ylivoimai­sella
ääntenenemmistöllä. Ääni­määrät
olivat 90—2.
kuvalle;ovat olleet 'luqnteenomai-sia^
hyvin järjestetyt, i^eippaiden ta-;
vallisestiivielä^yhdenmukaise^ti^ pu­keutuneiden'(
siniset housut tai ha'-;
mer valkoinen pai^^ pusero) y-'
lioppilaiden ja työläisten joukko-mielenosoitukset.
Japanilainen mie­lenosoitus
sellaisenaan on jo toista
luokkaa ' k u i n ; mihin;;-me pohjoisten
leveysasteiden asukkaat, olemme
tottuneet. Siinä on vauhtia, eloa
ja värikkyyttä. Lippuja ja tunnuk­sia
on paljon. E r i yliopistojen ja
jen eriväristen lippujen rinnalla on
suuria: työväenjärjestöjen :> punaisia
lippu ja. Havaitsinpa/ryhmän :osuus-toiminnallistenjärjestöjen-
kansain;
välisesti: tunnettuja. :sateenkaarilip^;
puja. Myös tunnuksia, joissa ei ra­joituta
vain sanoin tuomitsemaan
USn-kanssa tehty sopimus on mitä
erilaisimpia: M;m.; rakennustyöläi­set
kantoivat suurta, mustaa lapio^
ta, jolla tehty sopimus haudataan,
v ; O l in seuraamassa tilannetta' edus­kuntatalon
(Diet) liepeillä lauan­taina
18 6. -60, jolloin siellä k i r j o i -
tettiin uusia sivu ja Japanin kansan
historiaan; Mielenosoittajat järjes­tyivät
kaduille j a läheisyydessä ole­valle
kentälle. Liikkeen johto an­toi
ohjeita autoihimsijoitetuista ko
vapuhujista. Vaikka mielenosoitta­jain
määrä tavoitteli 200,000:tta
vallitsi hyvä järjestys. Sadoilla
mielenosoittajilla: oli pieniä : mega-fooneja,
joiden kautta huudetut
tunnukset kiirivät kauas. Eduskun-:
tatalo oli barrikadien j a poUisimuo-dostelmien
piirittämä.' Sulkuja sen
porteille oli muodostettu ~^mm.
isoista .kuorma-autoista. Aina: myö­hään
yöhön- asti mielenosoittajat
marssivat: myös Tokion pääkaduilla;
PROFESSORITKIN M U K A NA
Myös Japanin vanhemmasta sivis^.
tyneistöpolvesta huomattava osa
kannattaa ylioppilaiden ja työläisr
ten joukkoliikettä. Mm. Toshio
Kamba, Chuon . Yliopiston sosiolo­gian
professori; jonka . 22-vqotias tyr
tär Micsiko Kamba sai surmansa
mielenosoituksessa,:oli itse. samana
päivänä: ollut mukana lähetystössä
esittämässä: eduskunnalle v U S An
kanssa tehdyn sopimuk.sen; purka
m:sta. Lehdille antamassaan lau­sunnossa
hän totesi tyttärensä kaa
tuneen; taistelussa,: mitä. hän piti o i ­keana.;
Professori-isä korosti Zen-
.gakuren esiintymisen ilmentävän
koko; kansan -vastalauseliikettä.:
V A I K E U K S I A YMMÄRTÄÄ
SUOMEN T I L A N N E T TA
Ylioppilaat j a nuori .isivistyneis:
td, jonka :kanssa; vaihdoin: ajatukr
s i U j i o l i v a t . kiinnostuneita Suomen
tilanteesta. Mitä tekevät, miten
toimivat Suomen, ylippjilaatj Onko
heillä:ollut vastaavia joukkoliikkei
;tä?:lkavä kyllä minun o l i selostet­tava
: suomalaisten v: ylioppilaiden
puuhia lähin<jä historiallisesta pers^
pektiivistä ja kuvailtava, miten yli­oppilasnuoriso
.^aikoinaan esitti, kes
keistä I osaa :oman kansallisen .kult­tuurin
luomisessa : ja.-vapaampien
aatteiden levittämisessä Suomessa.
Kun; kerroin Naran kaupungin yli­oppilasneitosille,
että; :kotimaassani
on kaksi kertaa ollut valtionpää-mies,
joka ei kunnolla osannut
maan väestön kieltä: j a että kerran^
meille ; valittiin saksalainen: kunin­gas,
oli heidän sitä vaikea käsit­tää
ja-uskoa. Ylioppilasnuoriso on
tietoinen ja ylpeä maansa suuruu­desta
ja mahdollisuuksista. .;;Japa-;
nilaiset .muodostavat 90 :miljoonai-sen
kansan,'jolla on'' vanhoja kult­tuuriperinteitä.
Siksi USAn po­liittinen,
.sotilaallinen : ja taloudel­linen:
holhous,-mitä.'hallitus väkisin;
tyrkyttää .maalleen^ herättää heissä
apanissa
ei vain katkeruutta vaan päättävää
taistelUhenkea: ,/'-'. ' j ; V, ^
4MMATILLiNEN ' U I K E ; - . ^ - ^
^-Järjestettäessä lyhyehköjä pai­kallisia
lakkoja ja laajempia työn­seisauksia
amerikkalaispolitiikkaa
vastaan, on em. Sohyon osuus mer­kittävä.,
Mainittu kansainvälisesti
riippumaton ; ammatillinen; keskus;
järjestö on yhtä rpaljoii tai ;yhtä vä­hän
kommunistinen kuin .meidän
SAKmme. Maassa, on useampia
ammatillisia ^keskusjärjestöjä ja;;lu-;
kuisia; riippumattomia ;anunattiliit-toja,
Viimekfiimainituista , ,monet
ovat tällä :hetk,ellä:^Sohyon 5; kanssa
kiinteässä!:-yhteistoiminnassa; : ; J a i
panin Vammattiyhdistysliike^muis-^
tuttaa mm. siinä-vastaavaa meidän
liikettämme, että useissa kaupun­geissa
on : työväentaloja;, j o i l l a a m ­matilliset-
rj^ärjestöt? toimivat; Näinä
päivinä ne ovat joukkoliikkeen kes­kuksia.
Eri kaupungeissa on yhi
teistoimintakomiteoita," joissa :; on;
jäseniä Zen'gakuresta,Sohyosta; se­kä
sosialistisesta j a vkommunistisesr
tapuolueesta. Kun saavuin Hiros-^
himaan esiteltiin minulle tällainen
komitea;; joka sattui olemaan rrau-
:tatieasemalla:; johtamassa >: samaan
aikaan alkavaa mielenosoitusta.
M I T E N T I L A N N E K E H I T T YY
Japanin; kansan taistelu on j o nyt
johtanut merkittäviin tuloksiin.
Päättyy se: miten: tahansa voimme
olla varmoja, että se on luonut lu­jaa
perustaa työväestön ja sivisty­neistön
jatkuvalle; liittoutumiselle.
Se on pakottanut laajat USA:n
•kanssa. tehtyyn sopimukseen myön-.'
teisestikin suhtautuneet piirit p i -
dättyväisyyteen. Mm. englannin
kielinen The Mainichi Daily. News
j o k a . e i ole :vasemmistolehti. totesi
pääkirjoituksessaan 20. 6. -60, että
sopimuksen vahvistaminen on jät^
tänyt, pahan: maun suuhun: Mier
Ä
lenosoitukset ilmaisivat' kansan' v i - ^ ^
haa, koska sen ^ustajat olivat t^-
lanneet ^ jalkblhinsa.- demäIu'ätiaD^,.«^: «,''7
Tuomittuaan pääministeri" K i s h i h ' '
häikäilemattömäk8r>'|l^^^^^ \ >^ 7
lehti i^osoitjtaa;-'etter '^%->'
sista selvitä vainVtuomitMmalla; m
pateettisesti kansainvälisen./kbia-munismin
^aiheuttamiksi^ 'Se' vdift .~
osoittaa ' millaisieenVr' konkurssttil ,
laan Kishin,hallitus'.on- ajautunujt;;i>
Se ei halua kuunnella oman kansan-.ir-,'
sa ääntä, , Sopimus USA:n kans/s^
on kyllä ^hyväksytty eduskunnassa^,-: •
mutta se vn mitätön ilman Japanintod-^
kansan tukea. "Syöpyköön tämä
siasia niiden aivoihin, jotka "JoyalV-*-
vastuussa tästä fiaskosta",'lopetti-ii^' •
lehti kirjoituksensa. > Täniäntapai-ro-^»',
sia mielenilmauksia on todettavi8Sa«>>'>
muistakin' Japanin ei- vasemmisfe-'*'"'
laisista'lehdistä,'' •
OPPIA J A P A N I S T A '^J^Z
Keskustellessani^ rakennustyöläifr» ><. r.
ten kanssa, joiden vieraana olin^iu.j
heidän pulmistaan, 'pyydettiin mi
nulta useampaan L otteeseen hyviiiw>^j
neuvoja siitä,, miten ammattiyhdis­tystoiminta
Jiapanissa olisi saatava
nykyistä laajemmaksi. ' K y s y m y s ; "f
ten esittäjät vetosivat tavallisesti ^
eurooppalaisten ammatillisten jär-jestöjen
laajempiin ' kokemuksii|n,„
j a perinteisiin. Lausuin tällöin,, et- "
tä kun ja jos japanilaiset toverit
voivat opettaa meille kapitalistisen
Euroopan,työläisille, miten voidaan..,, r
muodostaa, sellainen sivistyneistön ,..„.
ja työläisten joukkoliike nimeno-- >
maan meidän ^maissamme vkuintäl-iioo::
lä hetkellä on käynnissä Japanissa,
n i in ehkä minäkin voisin antaa suo-.. »>-.
raviivaisen päteviä neuvoja Japa- ' -
nin ammattiyhdistysliikkeen : ;ede}j\ - " ' > J :
leen lujittamisesta. Nimenomaan
Euroopan ja muiden maiden t y ö l ä i - '"
sillä on paljon oppimista Japanin . -
joukkoliikkeistä. , Taistelussa vs^- \
rikkalaisten - imperialismia vastaan
saadut kokemukset ovat sovellettui­na
ko. maan olosuhteisiin käyttp,
kelpoisia kaikkialla, missä tämä •
taistelu on ajankohtaisena päivä-^
Järjestyksessä, — (K U ) .
'^H:-:ÄS:;^K;:-:S?^
"DiPLOMAAUINEN PEARL HÄRBOUr
- USA:n JA ENGUNN[N LEHDET
' t i . ' ' 1
Lontoo. — Sekä Englannin että
USAn lehdet käsittelevät jatkuvasti
Yhdysvaltojen ulkopoliittista tappi­ota
Aasiassa. • Englantilaiset :lehdet
pitävät:Eisenhowerin; vierailun pe­ruuttamista
USAn ulkopolitiikan
valtavana V .romahduksena.^: N
Daily Herald' -puhuu pääkirjoituk­sessaan
"murskaavasta ; iskusta
amerikkalaisten arvovaltaa vastaan
Kaukoidässä'-' ja News : Chronicle
^masentuneista tunnelmista";Wash-;
ingtonissa peruutusilmoituksenisaa-:
puessa USAn puolella taas New
York World Telegram and SUn n i ­mittää
tapahtunutta "diplomaatti-;
seksi Pearl Harbouriksi".
New York World Telegram and
Sun on julkaissut Washingtonin
kirjeenvaihtajansa uutisen, jossa
mainitaian, että Pearl Harbourin
tapahtumien- jälkeen joulukuun 7
päivänä 1941 maan pääkaupungissa
ei oleollut havaittavissa'yhiä syvää
masennusta. Kolmen viime kuu­kauden
tapahtumat-alkaen Korean;
vaaleja, edeltäneistä verisistä -mel­lakoista
maaliskuun 14 päivänä ja
päättyen.siihen noloon asemaan, j o ­hon
presidentti on; joutunut Tokion
tämänviikkoisten tapahtumien joh­dosta,
ovat johtaneet diplomaatti­seen
Pearl Harbouriin.
: Kirjeenvaihtaja huomauttaa edel­leen,
että USAssa ja liittolaisten
piireissäollaan huolestuneita USAn
asenteen.!johdosta :sälyttää suurin
osa; syyllisyydestä :Japanin. epämiel­lyttäviin
tapahtumiin "ammatti­maisten
agitaattorien johtaman pie­nen
järjestäytyneen vähemmistöäni
niskoille.
Englantilainen Daily Telegraph
mainitsee pääkirjoituksessaan; ettei
pidä aliarvioida sen merkitystä,
jonka U S A on saanut kokea. Kishin
hallitus, jonka oli ,tunnust€^täi{a
voimattomuutensa, tuskin ,"pysjw
pystyssä montakaan päivää,
Myös Times toteaa pdäkirjoituk-sessaan,
että vierailun peruuttaroi
nen jnerkitsee raskasta iskua USAn
presidentin j? hallituk-scn arvoval­lalle
— pahinta sodanjälkeistä is­k
u a . : Lehti- toteaa "Tokion: mielen-;
osoituksien johtuneen uudenv-sötP ;
lassopimuksen; ja amerikkalaisten
tukikohtien Japaniin sijoittamisen
aiheutamista ristiriidoista. U-2 ko-,
neen synnyttämä ,välikohtaus, ja
USAn asennoituminen siihen kär­jistivät
;tilanteen; katkeamisplstee-'
seen. Tämä isku tuntuu myös U S
An liittolaisten selässä.
Daily Erpress huomauttaa pää-
: kirjoituksessaan,:: että amerikkalai­sen
ulkopolitiikan:: kokonainen .sek-;
tori on luhistunut.^ Amerikkalais­ten
sitkeät j a määrätietoisetvyrityk-set
alistaa Japani kuuliaiseksi ja
uskolliseksi v; liittolaiseksi .menivät:;
myttyyn.:: Amerikalle ;ystävällismie-;
linen» Kishin hallitus ei::ilmeisesti
selviä siitä iskusta, että sen piti
viime hetkenä kieltää Iken matka
Japanin pääkaupunkiin, toteaa
lehti.
• J : -
:.(;•.
M:
:•'•'*"'-
;•!:;•
PÄIVÄN PAKINA
Pietilän pulieenvuorp musiikltiasioista
Vaikka vanha ystävämme PletiLä hieman kumarassa toimitukseen ja
on "leinin" Ja korkean iänkin rasii-tama
sikäli, etta "kolotuksia aiheut­tavat"
sadepäivät kuluvat mieluim­min
kotosalla, niin ajatuksenjuoksu
bn miehellä vieläkin "terävä kuin
partaveitsi". .
- Erjkoisen ilahduttavaMT Ja hyvä­nä
puolena Pietilassa on se, että han
ei plda kynttiläänsä vakan alla,
vaan antaa sen valaista vähän kai­kille;
Kuten tiedetään, Pietilä on harva­puheinen
ja harkitseva hämäläinen;,
han ei turhia turisf sellaisista aslr
oista joista "on Jo puheenvuoro pi^
detty", kuten hän kerran huomaut-^
ti. Mutta jos toisille "puheenvuoro­jen
pitäjille" Jää. aukkopaikkoja, tai
jos esitetyt mielipiteet' eivät syystä
^tai toisesta tyydytä häntä, niin Pie-T;
tllä ei epäile ilmaista omaa harkitr
tua kantaansa. Hän on sitä kunnioi­tettavaa
sorttia Joka ei pelkää "vää-rä.
ssä olemista", ,'vaan katsoo, ettäj
puhumalla asiat paranevat siinäkin
tapauksessa, vaikka "osoittautuisi, et-
-tä^häh- Itse-on-väärässä.
Siksi,olemme aina^ kunnioittaneet
Pietilää''. Ja , hänenmielipiteitään,
vaikka hän ' tbisiiiaanA esittää nliiä
vähän Vsilöitteleniattakin",'^ . ^ ^ ^ T
, N y t k l h r i k u n ' P,letHä .aateli' hartiat
piippunysan-ä, sytytettyaän sanoi
"halloo pojat", saimme sellaisen vai­kutelman,
etta kiireenkin keskellä
on .syytä :"haastatella"j;.vierasta.
"Pamettuaan puuta" toimituksen
ainoaan "vierastuoliin" Pietilä noi­tui
naita alituisia, sateita Ja kylmiä
ilmoja. "Luonnollisesti suon riittä­västi'
sadetta farmareille, sillä olen;
han minäkin ollut farmilla,\,mutta
ei iTiita sateita Joka päivä kaivata,
eikä missään tapauksessa näitä syk­syä
muistuttavia kylmiä ilmoja".
Jutteli vieras Ja veti aina väliin har­taat
"henkisavut". . -
:;; Puhuttuaan: aikansa Jonnin jouta-^
via ~ Pietilä piti pienen tauon ja ky­syi
sitten suorasukaiseen tapaansa:
"Menetkö Eteläpäähän liitto- Ja
laulujuhlille?" ^
"Mennään, .mennään, .Jos ei ml-
,tään odottamatonta tapahdu vakuu­timme
me, ' • , "
Pietilä nyökkäsi ; myönnytyksen
merkiksi Ja siitä .päättelimme, että
hänkin "tulee mukaan,- kuinkas muu-
Kilteltyjiän suurjuhlien ..tämänvuo­tista
valmisteluo. Ja sitä kun; sinne'
tulee enenimän, ? kuoroja,' enemmän
urheilijoita' Ja\'enemmän^ soittajia Ja
miiita olijclmnn cslitäjiä kuinaikdi-semmin,'.,
Pietilä sanoi odottamatta
aihetta muuttaen:
"Miksi ette kirjoita Vapaudessa
enempää kulttuuritoiminnan, n i ­menomaan
urheilu- ja musiikkijuh­lien
Järjestämisestä yhteisin voimm?
. . . Onko se nyt laitaa", jatkoi Pie­tilä;
"ettavpieni kansallisuusryhmam-me
pltaa, taalla; samanaikaisestiikah-det;;
osapuilleen ;samanlaiset :Juhlat?
Emmeko me voi keskuudessamme
haudata tällaisissa asioissa 'sotatap^;
;paraamme'::ja: omaksua . 'rauhallisen
::rlnnakkaiselon' periaatetta? 'Jokata--
pa uksessa' meldans täytyisi j puhua: .Ja
toimia enemmän tällaisen 'kulttuu­rillisen
yhteisymmarryksenrpuolesta'?;
sanoi Pietilä.
Totta puhuen, meillä ei ole siihen
mitään lisättävää. Pietila-pahus osui
kaiketi oikeaan siinälcin, että aina­kin*-
Vapaus olisi saanut puhUa tai
kirjoittaa ~tastä yhtenalsyysasiasta
huomattavasti ertemman.
."Sitten minä haluaisin esittää yh­den
vakavan ehdotuksen koko kan­san
hat-kitta vaksi", sanoi Pietilä het­ken
kuluttua.
"Yhteishengen edistämiseksi täy-:
tyy meidänkin . osoitta , suurempaa
tahdikkuutta. Minun mielessäni on
erikoisesti konserttimme. .Siellä esi­tetään
tavallisesti eräs erikoisen hy­vä
Ja komea Inulu, missä on kaiken
lisäksi mahtava sävelkin. Se on CS-.
J : n marssi. Toivomukseni on, että se
esitettäisiin' aina' .Järjestömme kon-serteissä.
„
"Miatta siihen^ liittyy eräs toinen
seikka:~ Oh Jtullut tavaksl,^*ettänou­semme
"useintsltä-laulettaessa seiso­maan.
Se^on kaunis kunnianosoitus
"0
«
«
*
»
i
M
V
a
•
•
k
«
«
:.,..:...:..::.v...-..-.....^..rU...::,}
Järjestöllemme. Mutta siitä huoli-
;matta pyytäisin konserttiyleisöämme;
pidättymään tästä kunnianosoituk­sesta
siksi, että \konserteissamme on
mukana-aina sellaisiakin; henkilöltä,;
Jotka nauttivat niiden hyvästä oh­jelmistosta,
mutta eivät paljoaka^p;
perusta Järjestöstämme tai voivat
syystä tai toisesta suhtautua siih'eti
kielteisestikin. Miksi ^ 'pakolttaislm-me'
enemmistön esimerkin voimalla
heitä kunnioittamaan Jotakin sel­laista;;
mitä ::he.eivät_halua;kunniolt-;:;
taa. -.mutta eivät kuitenkaan halua *
Jaadä'yksinään istumaan? >
"Usko 'minua,' vanhaa' miestä", Jat- J
koi Pietilä, "parempi on kun Juhla- t
yleisömme menee poikkeuksetta tyy- *
tyv,aisenä kotiin, kuin se,' ettÄ_Jot- - i
kut heistä Joutuvat muodollisesti te- *
'f;*:--:
'm
s «H
>;«;;i
f'*.:'
St-Ä
kemäan • Jotakin^ sellaista, mitä eivät
oma-aloitteisesti tekisi..."
^ Pietilä Jutteli'paljon muutakin" ja
: edelläkerrotun ;yhteydessä;hän koros­ti
uudelleen, että hän tykkää'cSJ:n
marssin sanoista Ja sävelestä Ja'toi­voo,
että, se esitetään aina< Juhlis­samme."
Hän ei vain halua tehdä sil­ta
mitään' "epäjumalankuvaa", sillä
riittää kun nousenime ylös/juhlis­samme
Canadan Ja Suomen kansal­lishymneille,
selitti'Pietilä suositel­len,
että allekirJoittanutUn^ sanoisi
asiasta mielipiteensä. ' \'
No, tilakin loppuu, mutta meidhi'; >
sanomalehtimiesten pitäisi olla piio-lueettomla
"reporttereja", .joten J|-. , J i
tetään nyt'asia,'tähän Ja, annetaan »
lukijalle'/'puheenvuoro"^', sekä' tUai- \'i'
mli.
suus'"vet'H'd asiasta jOman'^iolftopii- •m Vm^ ^^''
töksensä ^ Känsäkoura
m m mm i ^i)