Vapaus, May 31, 1958

              f
Sivu 2^^^ I^u 31 p. — Saturday, May 31, 1958
QJJBUITVj itKlependent LiMaor
UbljUiied Jfoiri^^ e, itfil , Antliorised
aa «ecto^t iitUl l>jr the P(»t
Offli» rDefift^ Pub-
ItohÄspÖttkÄ^^ w ^ Tifesdays,
'n>unW|y& aÖd'i^ Vapaus
PobJfidUipgpb?^ atiOOrloa
Elm- efc/:\!V5 öndbtury, Ont./ ca^
Telephoncs: Bus. Office OS. 4-4284;
Bdltorlal Office OS. 4-4265. Manager
B. SuloL Editor W. EUund. Siailing
addxestf: Box 69. Sudbury. Cmtarlo.
Advertistng ratea upon a:
tnuulatlan free of ~
>tioa.
^TILAUSHINNAT:
Canadaasa: 1 vk. 7;Q0 6 kk. 3.76
3 kk, 2.2^
Yhdysvalloltea: 1 vk. 8.00 6 kk. 4J0
Suomessa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.76
Vaseministo voitti Italiassa
Sitten toism maailmansodan Italiassa ja Ranskassa toi-
Mtetiit valtiovaalit ovat aina herättäneet paljon mielen­kiintoa
kaikkialla majulmassa/sillä niiden tulokset ikäänkuin
viittäavat.mihinsäuntaan Euroopan kehitys bn menossa.
Tämä johtuu etupäässä siitä kun kummassakaan maassa ei
ole;,yhtä aöipatakaan poliittista puoluetta, joka kykenee saa­maan
ehdottoman enemmistön vaaleissa ja toisaalta vasem­mistopuolueet
esiintyvät voimakkaina kummassakin maansa.
Italiassa toimitettiin kuluvan viikon alussa yleisvaalit-ja
yäikka niiden tulojssista ei ole vielä saatu, aivan lopullisia
tUlöksa„niin melkein lopulliset tulokset osoittavat, että va-sen^
mistopuolueet --kommunistinen puolue ja Pietro Nennin
jöhttoiat vasemmistpsosialistit saavuttivat huomattavan vaa­livoiton.
Toisaalta" äärimmäiset oikeistolaiset, monarkistit ja
faäistit menettivät noin puolen^ kannatuksestaan ja hallitus-tehtäyissä
ollut kristilli^-demokraattinen puolue suunnilleen
säilytti entisen aseniansa.
' Merkillepantavaa on- se, että vasemmistopuolueet vaali­ohjelmansa
yhteydessä korostivat erikoisesti rauhan asian
vaivOThista. Heidän paätunnuksenaan oli vastustaa NATO:n
sotil.astukiköhtien perustamista Italiaan. Sodassa kärsinyt
Italian kansan suuri osa ilmeisesti käsittää sen, että rauhaan
on pyrittävä rauhallisin keinoin eikä voimakeinoin kuten
NATOrn kautta yritetään, ja siitä syystä yhä suurempi määrä
italialaisia nyt asettui kannattamaan vasemniistopuolueiden
esittämää rauhan ohjelmaa.
Toisaalta Italian kansa on läheisesti seurannut Ranskassa
vallitseva!^ hallituskriisiä, jonka yhteydessä fasistimieliset
yrittävät suorittaa vallankaappausta. Italian fasistikomento
aiheutti paljon kärsimyksiä toisten maiden kansoille, mutta
samallä^ se myös aiheutti kärsimyksiä Italian kansalle, joten
Italian fasistit saivat tällä kertaa tyytyä suoranaiseen vaali­tappioon.
Vasemmiston äänten lisääntymisestä huolimatta kristil-liiSitiem^
aättinen puolue on edelleen voimakkain puolue sen
sa^esis^an noin 42.5 prosenttia äänistä, joten todennäköisesti
nojautumalla pieniin oijtieistolaisiin puolueisiin se onnistuu-muodostamaan
uuden kokoomushallituksen. Tämä merkit-seci
ettei Italian sisä- eikä ulkopolitiikassa tule tapahtumaan
mitään suurempia muutoksia ainakaan toistaiseksi.
• Kbrtimimistit ja vasemmistososialistit saivat nyt yhtei-sesrti
noin 39.6 prosenttia äänistä, joten heillä tulee olemaan
ratkeili sama määrä edustajia kansankamarissa ja senaatissa ,
koin kristillis-demokraateilla.
.. Nämä vaalitulokset ennenkaikkea osoittavat .sitä, että
Euroopassa on väestön keskuudessa voimistumassa ajatus
rauhasta ja rauhallisesta rinnakkaiselosta. Sodassa kärsineet
kansat eivät ole unohtaneet sitä, että toinen inaailmansota
|)äättyi noin 13 vuotta sitten ja se aiheutti tavatonta kärsi­mystä
JcEiiitta iBuroöpan; Euroopan väestö ei halua sen tai
vieläkin kauheamman sodan^ toistumista ja heidän äänensä
tulee kuulumaan yhä voimakkaammin.
KAiqian lisääminen yksi keino
^ Viime lauantaina ilmestyneessä The Canadian Tribunesss^
julkaistiin Windsorista saapunut Nora Roddin kirje, jossa
häh kerlpo kuinka monta vuotta Fordin tehtaassa työsken-liellyt
työmies oli tehnyt itsemurhan hukuttautumalla. Jäl­keen
jättämässään kirjeessään hän selostaa, ettei hänellä
Ollut työtä, rahaa eikä hän saanut edes työttömyysvakuu­tusta,
joten hänellä ei ollut mitään muuta valittavana kuin
itsemurha.- .
Myöskin Nora Roddin kirjeessä kerrotaan eräästä toi­sesta
tapauksesta kuihka viisi vuotta sitten Jugoslaviasta
saapunut nainen oli myöskin tehnyt itsemurhan hukuttautu­malla.
Hänen miehensä oli työskennellyt Fordin tehtaalla,
josta hän joutui pois kolme vuotta sitten. Mies oli viimeksi
tehnyt työtä tupakkapelloUa TillsonbUrgissa ja ansainnut
muutama sata dollaria. Rahat loppuivat eivätkä he saaneet
tjrättörnyysvakuutusta j^ nainen sairasti ja oli väliin sairaa­lassa.
Heillä ei ollut rahaa ruokaan eikä vuokraan,- joka
johti epätoivoiseen tekoon.
- Nämä kaksi tapausta osoittavat työttömyystilanteen va­kavuuden
Canadassa ja erikoisesti Windsorissa. Pääministeri
Diefenbakerin huomio kiinnitettiin siihen kun hän viime
huhtikuussa oli vaalikalastusmatkallaan Windsorissa.
Tilanteen vakavuuden totesi myöskin Ontarion huoltomi-mstpri
Cecile, joka viime tiistaina sanoi kuvaten sitä kaaos­maista
tilannetta mikä on havaittavana autoteollisuudessa,
että jos toiset teollisuudet seuraavat autoteollisuuden esi­merkkiä,
niin "tilanne voi pian muuttua kaaosmaiseksi". Mi­nisteri
kannatti nelipäiväisen työviikon ottamista käytäntöön
autoteollisuudessa. Hän' joutui kuitenkin myöntämään, että
sellaineh ei olisi lopullinen ratkaisu.
''Luonnollisesti en uskoj että nelipäiväinen työviikko olisi
lopullinen tai ainoa ratkaisu", sanoi huoltoministeri. "Ilmei-sestikinkysymys
ei ole niin yksinkertainen. Siitä.huolimatta
sanoisin, että automoinnin tullessa täydelUsemmin. käytän-tödit
yhdessä epäjohdonmukaisen autojen kauppaamisen
kanssa, e^ttä yhteiseksi eduksi olisi kysyttävä josko nelipäi­väinen
viikko voitaisiin kehittää perustaksi teollisuudelle."
. Mutta-tyÖttömyys ei ilmene ainoastaan Windsörissa eikä
autoteollisuudessa. Viime aikoina on kaivostyöläisiä myös­kin
iskaiyt talouspula. Joku aika sitten joutui 6C:ssa Bri-tannia-
ktiivos lopettamaan tuotantonsa kuparin hinnan alhai­suuden
takia. Niinikään Sudburyn alueella ja Port Colbor-nessa
on Inco vähentänyt työvoimaansa yli tuhannella mie­hellä.
Ensi sunnuntaina lopettaa tuotantonsa Nickel Rim-kaivos,
joka sijaitsee vähän pohjoiseen Garsonista. ^ Sama
koskofs muitakin teollisuusaloja.
KaikJci tämä osoittaa tuotannon lamaantumista. Samalla
täopi osoittaa kuinka oikeassa ovat olleet ne ihmiset, jotka
ovat vaatineet, että Canadan tulisi ruveta myymään tavaroita
ja raakainateriaalejaan Neuvostoliittocm ja muihin sosialisti­siin^
Ipaihin. Tämä olisi ainoa tällä hetkellä oleva käytän­nöllinen
ratkaisu taloudellisen elämämme eivyttäiniselle.
N&mä maat ovat osoittaneet olevansa ostokykyisiä ja myös­kin
valmiita lisäämään materiaalien ja koneiden ostoa Cana-d
«?ta. Siitä syystä meidän tuleekin jatkuvasti vaatia halli-tustarame
laajentamaan kauppapolitiikkaansa.
Suomen hafiitus
; äeisinki. — Hällifiis pn täysin
tietoinen sekä Neuvostoliiton et­tä
kansandemoki^attiste^ maiden
tianssa kSytnänitoie kauppavaihdon
oleellisesta merkityksestä uiko-maankaupassammö
ja pitlSä Erittäin
tärkeänä näittep suhteitten jatku-vaa
ja kaikinpuolista vaalimista.
Näin sanotaan vastauksessa, jonka
ulkoministeri P; J. Hynninen tou-kok.
20 pnä antoi kansanedustajien
Mauri Ryömän^ Irma RosnelUn ja
Pertti Rapion kyselyyn, jossa tie­dusteltiin,
onko hallitus tietoinen
siitä, että Porissa sijaitsevan Öuto-kuiöpu
Oy:n metallitehtaan Tsh^-
koslovjEikiaan' tarkoitettu tilaustyö
on pysSytetty valtiovallan toimenpi­teiden
johdosta ja aikooko halli­tus
huolehtia siitä, että maam­me
jilkoma^nkauppaa Neuvostolii­ton
ja kansandemokraattisten mai-den
kanssa kehitetöän kansantalou-temme
ja kansamme etujen vaati­malla
tavalla. '
Hallituksen vastauksessa todetaan
edelleen, että Neuvostoliitto oh
Suomen metalliteollisuuden suurin
ulkomainen ostaja ja myös puun-jälosteitteh,
vientimaana • sillä on
huomattava asema. Neuvostoliitosta
tuotavilla tavaroilla on laajeneva
merkitys talouselämällemme. Mo-nien
elintärkeitten raaka-aineitten
ja perushyödykkeitten osalta Neu­vostoliitolla
on tuonnissamme suo­rastaan
pääasiallisen toimittaja­maan
asema.
Ranskan kinsa antoi vasfaiskUh
— Lohen läheinen sukulainen
steelhead troutu on .Tyynessämeres-sä
ollessaan sininen, mutta kun se
tulee kutemaan suolattomaan ve­teen
muuttuu sen väri vihertäväk­si.-
•
Oheellisen kirjoituksen on lähet­tänyt
Pariisista Lontoossa ilmesty­vän
Daily Workerin kirjeenvaihta­ja:
: / : .
Viime viikpn maaniantsiina ken­raali
De Gaulle "tarjoutyi" otta­maan
käsiinsä yallan Ranskassa
"poikkeu^llisilla, mutta laillisilla
keinoilla"; kuten hän sanoi. Tämä
oli selvä osoitus, että hän ja hänen
taantumukselliset kannattajansa
halusivat saada presidentti: Cotyn
pyytäniään hänen ottamaan käsiin
sä vallan "laillisesti", kuten Hin-denburg
kerran pyysi Hitleriä.
Mutta Ranskan kansa huusi: "Fa­sismi
ei saa voittaa" ja kansallisko­kous
äänesti pääministeri' Pflimli-nille
pyydetyt erikoisvaltuudet.
Äänestyksen, päivän kestäneen
kriisi-istunnon jälkeen poliisin suo­jelemassa
kansalliskokouksen salis­sa,
tulos oli 461 ääntä 114 vaataan
— kommunistiedustajain äänestäos-sä
ehdotuksen puolesta.
Kommunistisen ryhmän johtaja
Jacques Duclos sanoi kansallisko­kouksessa:
"Kommunistinen ryhmä
pidättli virkaanastumisäänestykses-sä
poistaakseen voimatyhjiÖn, johon
salaliittolaiset laskelmoivat.
"Vaara on suuri ja tasnvallan hai
lituksen taakse täytyy saada yhte­näinen
rintama. Kommunistinen
puolue^ osallistuu kaikella voimal­laan
tasavaltalaisen järjestelmän
puolustukseen. Ottamalla huomi­oon
tilanteen kommunistinen ryh­mä
äänestää erikoisvaltuuksien puo­lesta".
Vastaten kommunistien kehoituk-siin
sosialistipuolue, kolme ammat­tiliittoa
(kommunistineh, sosialis­tinen
ja katolinen) sekä lukematto­mat
muut demokraattiset järjestöt
järjestivät satoja tehdaskokouksia.
m':nivät mielenosoituslakkoihin, hy­väksyivät
päätöslauselmia, joissa
tuomittiin sotilaalliset salaliitot ja i
järjestivät fasistivastaisia valvpnta-komiteoltaJ
KoöpLiimstihea ^puolue kehoitti
tehostani9an toimintasi ja yhtenäi­syyttä
jitiistamalla: "Kaikkien työ­läisten,
kaflckien demokr^ttien yh-distM!>
e^ on väl(!UmStöntä taiste
lussa fasismia vastaan' ja se vastus­taa
kaikkia yrityksiä toistaa saman­lainen
vallankaappaus kuin Älge
riassa."
Kommunistien johtama Ranskan
Yleinen työväenlittto, johon Rans­kan
työläisten enemmistö kuuluu,
kehoitti menemään eri puolilla maa
ta protestilakkoihin ja varoitti:
. "Tasavallan ulkopuolella olevien
voimien yritys saada valta käsiinsä
kohtaa työväenluokan nopean vas­tauksen
ja., silloin julistetaan yleis­lakko."
Katolisten uniojen keskus ja
Fprce Ouvreire (sosialistien unio)
myöskin julistivat vastustavansa
kaikkia toimenpiteitä demokraattis­ta
järjestelmää vastaan.
Kaikkien näiden kolm-^n union
johtajat ovat kokoontuneet hiarkit-semaan
tulevista toimenpiteistä.
Pääministeri Pflimlin sanoi kan
salliskokouksessa: "Eiliseen saakka
näytti siltä, että sotilasjohtajat
kaappasivat siviilihallinnon Algerii
asra palauttaakseen rauhan ja yllä
pitääkseen järjestystä. Mutta tä­nään
meidän edessämme ovat ko­konaan
toiset tosiasiat.
"Erikoisesti kenraali Salan on
päättänyt vapauttaa eräitä siviili
virkailijoita ja panna toiset heidän
tilalleen. Nämä päätökset tehtiin
neuvottelematta ja ilman tarpeellis­ta
sopimusta hallituksen kanssa.
"Eräät näistä ihmisistä kuuluvat
armeijaan — eräät heistä ovat pää
kaupungista — ja ryhtyivät heti
valmistamaan vallankaappausta A l ­geriassa,"
'
Sosialistipuolue, joka otti sellai-
PITKÄN TÄHTÄIMEN LINJA PUUTTUU
SUaMl-NEUVOSTOLIITTO KAUPASTA
Helsinki. ^ (KU) .— Suomen ja
Neuvostoliiton kauppavaihdossa ku­luvan
vuoden alkupuolella esiinty­neen
häiriön johdosta ovat suoma-laisneuvostoUittplaiset
kauppasuh-teet
Suomen osalta joutuneet laa­jemman
periaatekeskustelun koh­teeksi.
Kauppaviranomaisten puo­lesta
on käyttänyt puheenvuoron
osastopäällikkö Korhonen. Tämä pu­heenvuoro,
erään yhdistyksen ko­kouksessa
pidetty esitelmä, on mo­nessa
suhteessa erittäin mielenkiin­toinen.
Ensiksi se osoittaa, että
kauppaviränomaiset- ovat tapahtu
neen häiriön johdosta suorittaneet
uudelleen arvioinnin Suomen ja
Neuvostoliiton kaupasta sekä pää
tyneet tulokseen, että tämä kauppa­vaihto
on Suomelle tärkeä, jopa
niin, että katsotaan välttämättö­mäksi
kehoittaa luopumaan sellai­sista
"pilvilinnoista", että Neuvosto­liitto
eläisi Suomen kaupan., varas
sa, toteaa Suomi—Neuvostoliittp^
seuran pääsihteeri Toivo Karvonen.
Uudelleen arvioinnissa, jatkaa
Karvonen, on myös havaittu, että
"Neuvostoliitto ei virnaankaan tule
muuttamaan Suomen markkinoi­den
takia ulkomaankauppajärjes-telmäänsä",
niinkuin aikaisemmin
ilmeisesti luultiin vapautettaessa
Suomen ulkomaankauppa lisenssi-oinnista.
Nyt- sen sijaan todetaan,
että "ulkomaankaupan liberalisointi
seiso;) tai kaatuu pääasiassa sen
mukaan pystyykö Suomi jatkamaan
kauppaansa Neuvostoliiton kanssa
nykyisessä laajuudessaan".
Kaikki tämä osoittaa, että Suo
men kauppaviranomaisten keskuu
dessa on alkanut päästä vallalle ter­veempiä
käsityksiä suomaiais-neu-vostoliittolaisten
kauppasuhteiden
merkityksesta. Tältä puolelta on
asiaa tervehdittävä tyydytyksellä,
varsinkin kun Suomen porvarillinen
lehdistö suurelta osalta näky/ yh­tyneen
Korhosen käsityksiin.
LYHYTNAKÖI^YYS VALLALLA
Mutta käyty keskustelu ilmaisee
myös, että suomalaisilla kauppavi-ranomaisilla
ei ole ollut minkään­laista
johdonmukaista linjaa suo-malais-
neuvostoliittolaisten kauppa,
suhteiden kehittämisestä. Kun Suo­men
suhteita Neuvostoliittoon pyri­tään
hoitamaan pitkSlli tähtäimel­lä,
kun Suomen ja Neuvostoliitoh
välisiä ystävyyssuhteita pidetään
maamme ulkopolitiikan ikuisena pe­ruslinjana,
olisi johdonmukaisesti
pyrittävä välttämään kaikkia toi­menpiteitä,'
jotka häiritsevät ystä­vällisiä
suhteita ja edistämään
kaikkia, jotka voimistavat niitä:
Kauppavaihto on eris kaikkein tär­keimmistä
kansojen vSlisistä yhteis-toimuin
«i muodoista ja keskinäisen
ystävyyden perusteista.
' Mutta juuri kauppavaihdon kehit­tämisessä
Neuvostoliiton kanssa
puuttuu kauppaviranomaisilta i^aik-ki
pitkän tähtäimen suunnittelu.
Sensijaan siinä ilmenee harvinai­sen
karKesta lyhytniköisyyttii ja
epäjohdMmukaisuutta.
KONJUNKTUURltlNJA
KAUPPASUHTEISSA
Kun viranomaiset nyt puhuvat
"kokonaistflanteen uudeUeenarvi-oinnista"
suotnalais-netivoktoliitto-laisissa
kauppasuhteissa sislltiä se
tunnustuksen siitä, että aikaisem­min
on kauppasuhteita, viisivuotis­suunnitelmista
huolimatta, maam­me
taholta hoidettu konjunktuuri-kysymyksenä
ja kulloinkin vallitse­vien
mielialojen mukaisesti. Tämä
näkyy selvästi mm. siitä, että viral­lisella
taholla on jatkuvasti pidetty
yllä ja ruokittu sanomalehdistöä kä­sityksellä,
ettei Neuvostoliitosta
öydy meille sopivia tuontitavaroi-lA,
minkä vuoksi kauppavaihtoa ei
voitaisi laajentaa.
Tätä käsitystä ilmaisee myös
harkitsematon hätäily, jolla suorii!
lettiin devalvaatio ja länsikaupan
Vapauttaminen lisenssioinnista kun
uultiin, että Euroopan yhteismark-dna-
jai vapaakauppa-aluesuunni-
.elmat toteutuisivat laskelniien mu­kaisesti.
Merkittävää on myös, että
änsikaupan vapauttamista puolus­teltiin
kauppaviranomaisten taholta
jillä, että se ei suinkaan vaikeat,
taisi, mutta kyllä tehvehdyttäisi
kauppavaihtoa Neuvostoliiton kans­sa,
y
Konjunktuurilinja näyttää olevan
päällinmäisenä vielä nytkin, uudel­leen
arvioimisen' jälkeen, sillä en­simmäisinä
toimenpiteinä tuontiva-jauksen
peittämiseksi lisättiin kivi­hiilen
ja koksin tuontia valtion­rautateille
sekä muuta valtiojoh­toisten
toimenpiteiden puitteissa ta­pahtuvaa
raaka-aineiden tuontia.
Mutta minkäänlaista pyrkimystä ei
ole ilmennyt- esimerkiksi Länsi,
saksasta tapahtuvan tuonnin "vi­nosuuntauksen"
tyjehdyttämiseksi
niin, ettei sellaisia koneita ja lait­teita
ostettaisi valuutoilla, joita voi­jaan
Neuvostoliitosta saada ilman
liitä. Leningradin kauppa ei myös­kään
näytä pääsevän alkuun, vaik­ka
sieltä on löydetty toistasataa ni­mikettä
käsittävä määrä meille var­sin
sopivia tuontitavaroita.
MAKSUTASEEN HOITAMINEN
SUOMEN PANKIN TEHTÄVÄ
Kun nyt kuitenkin suoritetun
uudelleen arvioinnin tuloksena on
päädytty siihen, että lisenssivapau-den
jatkaminen jiippuu Neuvostolii­ton
kaupan säilyttämisestä ja kun
pn todettu, että meille on tärkeätä
sen laajentaminenkin, olisi ensim-mainen
tehtävä «stää tuonnin suun­tautuminen
länteen suuremmassa
määrin kuin vienti sinne edellyttää,
jotta voitaisiin säilyttää maan etu­jen
mukainen maksutase,. Täs^ä suh­teessa
Suomen Pankin valuuttapää-tökset
voivat muodostaa pitävän
salvan.
On turhaa odottaa, että maahan­tuojat,
joilla on omia erikoisetujaan
valvottavana tuonnissa länsimaista,
pelkästään kauppaviranomaisten toi­vomuksesta
Inopuisivat niistä ja
siirtäisivät ostonsa Neuvostoliittoon.
KAUPAN KEHITYSMAHDOLLI-SUUDET
SELVITETTÄVÄ
Suoritetun uudelleenarvioinnin
pohjalta luulisi jo helposti päästä­vän
myös siihen, että kauppavaih­toa
ja taloudellista yhteistyötä Neu­vostoliiton
kanssa alettaisiin hoitaa
ja kehittää suunnitelmallisesti ja
johdonmukaisesti. Suomen kauppa-viranomaisilta
voidaan vaatia, että
heidän täytyy pystyä selviltSmBin
sekä itselleen, että suomalaiselle
yleisölle kaupan laajentamisen
myönteiset mahdollisuudet Neuvos­toliiton
kanssa. Ei ole kunniaksi
näille viranomaisille, että kaupan
laajentamismahdoUisuuksista taval­linen
kansalainen tietää jo enem­män
kuin viranomaiset.
Ei ilmaise keskinäisen kaupan ja
sen pohjalta muun keskinäisen yh­teistyön
ja ystävyyden myönteisen
kehittämisen pyrkintystä suomalai­selta
taholta, että kauppavaihdon
laajentamisen konkreettisista mah­dollisuuksista
saamme jatkuvasti
ehdotuksia ja alotteita vain toiselta
osapuolelta.
TUONTITAVAROISTA EI OLE
PUUTETTA
Neuvostoliiton taholta on^jo mon­ta
kertaa alleviivattu Neuvostolii­ton
mahdollisuutta myydä meille
mm. koneita ja laitteita. Neuvosto­liiton
taholta oltiin valmiita Lenin­gradin
v alueen kauppaan Suomen
tuonnin helpoittamiseksi mm. tie­teellisten
kojeiden ja laitteiden se­kä
eräiden kulutustavaroiden osal­ta.
Neuvotoliiton taholta ollaan val­miita
ostamaan meiltä kaikkia tuot­teitamme,
jopa työvoimaakin ja sen
laajentumista vastaavassa määrin.
Tuontitavaroista ei ole puutetta, on
puuttunut vain johdonmukaista,
Suomen kansantalouden etuja vas­taavaa
kauppavaihdon kehittämisen
halua Neuvostoliiton kanssa.
Valtiovallalta ja maamme kaup­paviranomaisilta
voidaan vaatia,
että nyt vihdoinkin päästään kan­sallemme
kalliiksi käyvistä ja vaa­rallisista
länsikaupan kehittämisen
kokeiluista ja nojaudutaan maam­me
ulkomaankaupassa tukevasti
naapurimaahan Neuvostoliittoon,
sekä kehitetään tämän selkänojan
varassa kauppavaihtoamme kaik­kien
maiden kafnssa, jotka sitä ha­luavat
ja joiden kanssa sitä jatku­vasti
voidaan laajentaa.
sen kannan jollaista se on harvoin
ottanut viimeisen 2j vuoden aikana,
viin^.^^il^^ eripufdiUagp^^
riisiat: Le Poj^ujtairen; lerikpisnume''
rpita^ jobissa V julka puolueen
s*iira$ya varoitus: • *^awyalta on
vaarassa/' • . ' v ' \ ; ^'
"Tasavaltaa ei yoida puolustaa ai­noastaan
parlamäntissa ja hallitUk.
sessa. kaikkien deniokraattien > yh^
teistoiminnasta löydetään päättäväi­syys
puolustaa kaikkia vapauksia.
"Sosialistipuolue ottaa heti yh­teyden
vapaisiin ammattijärjestöi­hin
ja kaikkiin poliittisiin järjes­töihin,
jotka vihaavat kaikenlaista
diktatuuria."
"Julistakaa Massu henkipatoksi!"
ja "Rauha Algeriassa!" ovat tun­nuslauseita,
^ joita näkyy maalatun
ari osiin Pariisissa,
Protestiliike de~Gaullea ja hänen
sotilaallista diktatij^uriyritystä vas­taan
kiiruhtaa vähemmistön yhte­näisyyden
rakentamista. Erikoises­ti
merkille pantavaa on se kun ka­tolinen
kirjailija Francois Mauriac
"Expressissä" on protestoinut sitä
vastaan kun kommunistit pyritään
eroittaa kansallisesta yhteisöstä.
Samaan aikaan fiän osoittaa, ettei
maa halua de GauUea, joka seuraa
Massun vetoomusta.
L'Humaniten erikoisnumeroa,
jossa julkaistiin kommunistipuolu
een vetoomus hetikohtaisesta toi­minnasta
vastauksena do Gaullen
vetoomukseen, myytiin tuhansia
kappaleita. Myöhään yöllä myyjät,
huolimatta raskaasta sateesta, jat­koivat
lehden myyntiä kahviloissa
Ja baareissa, joissa lehteä tavalli­sesti
luetaan.
Tyypillistä sille miten Ranskan
kansa ilmaisee vastustavansa tasa­valtaa
vastaan järjestetyn salaliiton
sattui Pariisin t-^ollisuusesikaupun
gissa Pulogne Blllancourtissa, jossa
sijaitsevat Renaultin tehtaat. Re­naultin
tehtaissa, joissa työskentelee
30,000 työläistä, pidettiin työmaa­kokouksia
monissa departmenteissa
ja päätöslauseita hyväksyttiin päi-vällisaikana.
Kun työläiset tulivat
pois tahtaista pitivät he kokouksia
Renaultin tehtaan s^kä kymmenkun­nan
muun tehtaan edessä.
Tämän jälkeen tehdasravintolois
sa pitivät eri mielipiteistä muodos­tuneista
kokoonpannut valvontako-miteat
kokouksensa ja puolesta tun­nista
tuntiin kestäviä mielenosoitus­lakkoja
järjestettiin ja niihin osal
liftui tuhansia työläisiä monista
tehtaista. •
Kun aamuvuoron työläiset saapui­vat
työhön olivat he valmiita mie­lenosoitukseen
kaduille. Tunnus­lauseet
olivat valmiina. "Ei fasis
mia!" "Massu henkipatoksi!" "Rau­ha
Algeriassa!" olivat inm. tunnus­lauseina.
Mutta^sisäministeri oli kieltänyt
katumiolenpEoitukset ja tuhansia
poliisia Oli trokeissa valmiina lähel­lä
Renaultin tehtaita.
Seinään kiinnitetty juliste, "Fa­sismi
ei saa voittaa!" tervehti satoja
Renaultin ja toisten tehtaiden työ­läisiä
kun he kokoontuivat paikalli­sen
unio-osaston päämajaan.
Ranskan .Yleisen Työvä'?nliiton
Renaultin tehtaalla olevan osaston
sihteeri Roger Linet sanoi uniop
päämajan edustalle kokoontuneelNi
2,000 kuulijalle :'Koko työväenluok­ka
näkee kuiiika s'»n on järjestyt
tävä ja. yhdistyttävä voidaksemme
poistaa fasismin uhka."
Vissit ihmiset haluaisivat käyttää
kaikkea väkivaltaa voidakseen
kääntää juuri hyväksytyt erikoisval­tuudet
fasismia vastaan käytävässä
tai^^telussa työväenluokkaa vastaan,
sanoi hän.
Mutta työväenluokka on riittävän
kypsynyt osoittaakseensa päättäväi­syytensä
estääksensä fasistist sa^
lasuurihitelmat, antamatta sellaista
tapahtua mitä he toivovat", sanoi
hän suosionosoitusten seuratessa.
Hänen puheensa usein keskeytet-
€anadjB}a|set pääsevät
matktislamaan Ränfi^an^
Ottawa. — Canadan taholta ei
pyritä estämään'canadalaisten mat­kustamista
Ranskaan huolimatta
sen' sisäisestä tilanteesta.
v«8llttuksen taholta del f pj«tetli
^AnsJ^ ^Itil^netta vt0^9fl^
;8yystt yiMU sihia
ta Ranskaan matkustäyii» can^alail,
vastaisen
toiminnan johtoon
Mynchen. ^ Ydinasevarustelua
vastustavat,^ englantilaiset, |-anska-.
laiset, sveitsiläiset ja länäl-saksa-laiset
järjestöt aikovat xiiuodo9taa
yhteisen Euroopan komitean.
Komitea muodostetaan Zyrichissa
ensi viikolla, mainitsi saksalaineh
Hans Wemer Richter. Hän kertoo
lisäksi englantilaisen filosofin Bert
rand Russelin suostuneen uuden
järjestön puheenjohtajaksi.
Komitea, järestänee siiuren kong­ressin
Baselissa heinäkuun alussa.
Komiteaan kuuluu lähinnä Euroo­pan
älymystöön kuuluvia.
: sopn
TySnjohtiaja: ^ÖlettjAö te sopiva
kovaan iyÖhön."^
Työnhakija: "UscHUÖli^ tuomarit
ovat olleet!«itä jmeltfiL-'
"ikinä rfsSiiin" '
kiivastuessaan, "että joku järjetön
mies teki ehdotuksen ennenkuin
menit naimisiin kanssani?" '
"Niin teki", sanoi vaimo rauhal­lisesti.
"Onnettomuus oli siinä, et­ten
mennyt naimisiin hänen kans­saan."
"
SKOTLANTILAINEN
Skotlantilainen Ahgiis MacMillah
aloitti kaikki kirjeensä morsiam-melleen
sanoilla ^'Rakkahin Maiy",
kunnes postimerkkien hinta kohosi;
Siitä lähtien hän ku-joittaa "Rakas
Mary".,
«— Ensimmäisen kerran lensi At­lantin
poikki kumpaankin suuntaan
24 tunin aikana brittiläinen Canber­ra-
jptpommltta ja v. 1955.
Bulgarian kulttuurin
suun ju
"— Aikana, jolloin Saksan kei­sarilla
Kaarle V:Uä oU tapana sa­noa,
että hän puhui saksaa- ai
noastaan hevosilleen, ja jolloin
Saksan jiivistVneisto kirjoitti ai­noastaan
latinaksi, loivat aposto­lit
Kyrillos ja Methodius jo mui-nalsbulgariaiaisen
kirjoituksen ja
levittivät sitä 'barbaarisessa' Bul­gariassa",
lausui Georgi j Dimitrov
kuuluisassa puolustuspuheessaan
Leipzigin-oikeudenkäynnissä 25
vuotta sitten.
Kyrilloksen ja Methodiuksen ni-niet
liittyvät lähtemättömästi Bul­garian
kulttuuriin, ja vuosisatoja on
toukokuun 24. päivää vietetty Bul­garian
kan*sallisen kulttuurin juhla­päivänä.
Molempien veljesten elä­mäntyö
laski perustan slaavilaiselle
kulttuurille, slaavin kielelle ja kir­jallisuudelle,
sillä oli ratkaiseva
merki^ - x taistelussa slaavilaisten
kansojen tasa-arvoisuuden puolesta
— ajatuksen, Ijoka näiden edellä-kävijöideSi
jlikana 800-luvulla koh­tasi
ankaraa vastarintaa.
Veljekset syntyivät Salonikissa.
Kyrillos, joka oli opetellut arabian,
hebrean ym. kieliä ja opiskellut
Konstantinopolissa, loi slaavilaiset
(glagotiset) aakkoset toimintaansa
varten slaavilaisten keskuudessa.
Prinssi Rostislavin vainoamana hän
matkusti veljensä kanssa Moraviaai),
jossa hän työskenteli ortpdoksiseh
kirkon puolesta ja saksalaisen vai­kutuksen
leviämistä vastaan, käänsi
kreikkalaisia teoksia slaavin kielel­le,
opetti ja levitti kirjoitusjärjes­telmäänsä.
Nuorempi, Kyrillos, kuo­li
io 42 vuoden ikäisenä vuonaa 889
Roomassa, jonne veljekset olivat
matkustaneet puolustautuakseen
saksalaista papistpa vastaan, mutta
Methodius jatkoi taistelua slaavin
kielen' tasa-arvoisuuden puolesta 16
vuotta myöhemmin tapahtuneeseen
kuolemaansa saakka, kokien alin­omaista
vainoa saksalaisten taholta,
jotka pelkäsivät sitä voimaa, minkä
yhteinen kirjakieli voisi antaa slaa­veille.
"— Eikö aurinko paista kaikille,
emmekö me kaikki hengitä samaa
tiin huudoilla: "Fasismi ei saa vpit-taa!''-
,. /
Puhuessaan vas^mnjlstososialis-tien
puolesta Jean Cadel sanoi:
"Työväenluokan yhtenäisyys voi­daan
vain rakentaa yhdessä kom­munistien
kanssa."
iva
ilmaa? Teidän tulisi hävetä tunnus­taa
vain kolme kieltä , (hebrea,
kreikka ja latina) ja käskeä kaik­kien
muiden kansojen ja kielien
olemaan kuuroja ja sokeita", sano­taan
Kyrilloksen aikanaan huudah­taneen
vastustajilleen.
. Myöhemmin tuli toisia vastusta­jia,
jotka eivät "hävenneet". Tuskin
mikään maa oh kärsinyt julmem­masta
hävityksestä kuin Bulgaria
— 500 vuotta vallitsi turkkilainen
väkivalta, jonka aikana kaikki kult­tuuri
pakotettiin "maan alle", kan­sallisen
vapautumisen jälkeen vuon­na
1878 tuli tili^e feodalismin ies,
ja sitä seurasi sitten natsismi...
Keskiajalta lähtien kansantasa­vallan
perustamiseen saakka elivät
bulgarialaiset vallankumouksen ja
vapaustaistelun aikakautta. Mutta
kovimpinakin aikoina he vaalivat
kansalli$ta kulttuuriaan. Heidän ku:-
jalHsuutensa on taistelevaa, heidän
runoilijoistaan tuli aktiivisia vallan­kumouksellisia,
joista monet saivat
ennenaikaisen^ väkivaltaisen kuole­man
— alkaen Christo Botjevista,
taistelevan runoilijan esikuvasta,
joka kaatui taistelunsa turkkilaisia .
vastaan v. 1876. JJikola Vaptsaro-,
viin,. jonka natsit ampuivat heinä-kiiiussa
19^
• * *
Vasta kansantasavallan aikana on
voitu koota talteen Kyrillotsen ja
Methodiuksen kulttuurityön hedel­mät
r—ja laajuudessa, joka on teh-,
nyt niistä nauttimisen mahdollisek­si
maan kaikille asukkaille. Maasta
on hävitetty lukutaidottomuus ko­konaan,
sitä ei ole enää edes puo­limiljoonaisen
turkkilaisen vähem-mistökansallisuuden
keskuudessa,
jonka jäsenistä aikaisemmin 85%
oli luku- ja kirjoitustaidotonta. Eikä
myöskään mustalaisten keskuudes­sa.
Minkään kansallisuuden kielen
ei tarvitse eiiää olla "kuuron" eikä
"sokean" kuten Kyrilloksen aikana.
Kaikki käyvät omia koulujaan, lu­kevat
ja opiskelevat, joka kuudes
bulgarialainen oh koulunpenkillä.
Numerotiedot ovat ehkä "kuivia",
Mutta entisyyden ja nykyisyyden
välisenä mittana, niiden vaikeuk­sien
taustaa vastaan asetettuna, joi­ta
vastaan bulgarialaisen kulttuurin
on ollut taisteltava, ovat ne loista­va
voitonosoitus. Niiden ääni soi
triumfina kansalle, joka rakentaa
tulevaisuuttaan tietoisena mahdolli­suuksistaan.
EWn.^
PÄIVÄN PAKINA
Kesänviettopaikat kutsuvat
Jokohan se kesä sitten vihdoinkin
on saapunut, vaikka kaveri, tässä
äskettäin teki sen järkevän huo­mion,
että tähän mennessä täällä
-Sudburyn alueelk ei todella ole
vielä kesää ollutkaan tänä vtionn^^
— vain lauhkeanlaista talvea. Kyllä
muistuu mieleen Vancouverin seu­dun
lauhkeat ilmat. Ja kaikeksi har­mikseni
sain tässä taannoittain tie­tää,
että siellä on ollut täysi kesä
jo aikoja sitten, että todellista tal­vea
siellä ei ole ollutkaan.
Mutta vuoromme on varmaan
meilläkin tämän itäisen Canadan
asukkailla. Varmaan tästä saamine
vielä nauttia kesän ihanuuksista ja
rientää' niinä viikonloppuina ja ai­koina,
jolloin ei kalastamaan lähde­tä,
vaikkapa Canadan Suomalaisen
Järjestön paikallisen osaston kesä-toimintapaikalle.
Työn Puistoon.
Nyt taitaakin olla se aika, jollpin
Järjestömhie ihmiset ovat 'kovasti
touhussa puistojensa ja kesänvietto-paikkojensa
kunnostamisessa. Siel­lähän
on aina talven jäleltä vaik­ka
minkälaista roskaa, maita pitää
haravoida, ruohoa kylvää, raken­nuksia
maalata ja kaikin tavoin
valmistautua, vastaanottamaan het­kellistä
legoa ja virkistystä etsiviä
työläisiä, jotka sen kyllä varmaan
ansaitsevatkin.
Niinpä mekin riensimme sinne
vähän erilaisempaan hommaan kuin
tämän koneen naputtaminen on.
Ja mukavalta se tuntuu se fyysilli-nen
työ — kunhan sitä ei tarvitsisi
oikein mahdottomasti tehdä. Katso­kaas,
tämän koneen naputtaminen
ei oikein käy fyysillisestä työstä
vaikka tässä istuessamme naputtai­simme
niin, että pää höyryää. Kyl­lä
sitä joskus kaipaa ihminen vä­hän
liikuntoakin ja lihaksien ver-ryttelemistä.
SieUä sitä sitten olivat kaikki
Maijat ja Jussit yhteisen puuhansa
kimpussa. Ja vaikka nämä ohutnah-icaiset
kämmenemme vähän kärsi­vätkin
siitä lapion varresta, niin ei
silti aivan tappavaa laatua tuo
homma ollut.
Näin oli ainakin Sudburyssa.
Myös Tarmolasta saapuu viestejä,
että torontolaiset ovat suurella tou­hulla
kunnostaneet ihariaa kesän­viettopaikkaansa,
jossa olemme ol­lut
tilaisuudessa seuraamaan muu­tamia
mahtavia laulujuhlia. Tällä
kertaa näitä yhteisiä liitto-, laulu­ja
soittojuhlia ei tosm vietetä kum­massakaan
mainitsemassamme pai­kassa,
mutta tarvitseehän paikalli­nenkin,
kesäleiritoimihtaan tottunut
Canadan suomalainen väestö kesän­viettopaikkansa.
Ef sitä nyt aina
vaan noin i tarvitse yksistään kau­kaisia
vieraita varten koristella.
Varmaan on samoin käynyt Tim-minsissä,
jossa myöskin olemme ol­lut
tilaisuudessa käymään tässä joi­takin
vuosia sitten, myös laulujuh­lilla.
Mutta näistä SCAULn ja CSJn
yhteisistä liitto-,' laulu- ja soitto­juhlista
puhuessamme tulee mie­leen
Iskun todella kaunis puisto
lähellä Port Arthuria. Siellä ne pi­detään
varmaan entiset ennätykset
lyövät juhlat tänä vuonna elokuun
2 ja 3 p^vioä.
Ja valainaan portarthurilaiset ei­vät
tule vieraitaan pettämään, sillä
sieltäkin on kuulunut tietoja, että
hyvää tulee ja paljon. Portarthuri­laiset
dKTittivat jo viime vuonna
kunnostamistyöt juhlien- vastaanot-tomielessä.
Port Arthurista saapu­neessa
uutisessa kerrotaan juhlien
ohjelman sovittelusta ja järjestelys­tä,
juhlien mainostuksesta niin että
"kaikki tiet johtavat Port Arthu­riin
elokuun 2—3", majoituskomi-tean
valinnasta ja ravintola- ja mui­den
toimintojei^ järjestämisestä.
Suurta hommaa se lienee tänä
vuonna kUn Port Arthurin suoma­laisten
väkiluku paisuu huomatta­vasti
elokuun alussa. Siinä on CSJn
paikalliselle osastolle ja Iskun ur.
heilijoille vielä hiki ennenkuin
on järjestetty siten, että kaikki vie­raat
varmaan löytävät yöpaikan,
kaikki tulevat ruokituksi, urheilu­puoli
järjestetyksi j.n.er aina miltei
loppumattomiin. Mutta tunnemme
vanhan syntymäkaupunkimme suo­malaisen
väen ja olemme niin ollen
varma, että kyllä siitä hyvä tulee.
Tämän lisäksi erinäisten osasto­jen
kuorot ovat kovassa touhusisa
ohjelmanumeroidensa kanssa. Ope­tellaan
uusia lauluja, uusia soitto­kappaleita,
toistetaan niin kerta toi­sensa
jälkeen ja hiotaan mahdolli­simman
hyvään esityskuntoon.
Ja kaikkialta Canadasta, ainapa
meitä miellyttivistä Vancouverista
asti saapuu viestejä, että yritetään
jSrje^tiS kesälomia ja matkoja si­ten,
että voitaisiin saapua Canadan
suomalaisten suurjuhlille.
Suurta hommaa se — kunhan nuo
rakot kämmenissä eivät niin suu­resti
vaivaisi! — Nemo.