Vapaus, December 29, 1964

              S i v u 2 Tiistaina, jouluk. 29 p. — Tuesday, Dee. 29, 1964
INDEPENDENT LABOR ORGAN VAPAUS
(UIBERTY) EstablLshed Nov. 6, 1817
ÄJltor: W Eklund Manager: E. Bukfll
• Telephone: Office and Editorini 674-42(54
Publlfthed thrice weclcly: TuMdays, Thur.sdoy.s and Saturdays by Vapaua
PubU-shlng Co. Ltd.. 100-102 Elirt St. West. sudhujy. Ontario, Canada
- , Mailing address: Box 09
-.• . Adverllsing ra(.&<i upon appllcallon. translatlons free of charge. •
Authorlzed as second class mail by thip Post Office Departtn«nt/Ottft«».
u i d tor payment of pofitage t n o a ^ t i ^^
CANADIAN LANGUAGEiPRESSI
'VILAllShlNNAT
canadaäsa: 1 vk. $9.00. 6 kk. i4.75 U8A:s3a
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk. $10.00 e kk. mt
1 vk. 10.50 6 kk: fi.TC
Parlamentin arvovalta vaa'a88^
' Kuten on lehtemme uutisosastolla kerrottu, Canadan
parlamentin ennätyspitkä istunto päättyi viime perjantaina
otettuun joululomaan, aloittaakseen työskentelynsä uudel­leen
helmikuun 16 päivänä 1965. o
' . K u k a a n ei halua kiistää parlamentin jäseniltä tätä parin
..kuiikauden lomahetkeä, jona aikana heillä on tilaisuus le­vähtää
j a suorittaa itsetutkimusta siitä, mitä on tehty ja te­kemättä
jätetty.
Jos nyt keskeytetyn parlamentin istunnon työtä punta-
"foidaan esim. aikamitan perusteella, s i l l o in o n kiistatonta,
.että mitään hätiköintivirheitä ei ole voitu tehdä, sillä 214
työpäivää kestänyt parlamenttityö on alallaan ennätys C a ­nadan
97rvuotisen.historian ajalta. Tosiasiassa tämä istunto­kausi,
kesti nyt 40 päivää kauemmin kuin sitä edeltänyt ^ n -
/natyspitkä istunto VV. 1960—61.
Pinnallisesti katsoen parlamentin istunnon tähänastinen
työ rajoittui skandaalisyytösten tekoon j a niiden pohdintaan
sekä maan lippujutun väsyttävään käsittelyyn.
^ • O l k o o n meistä kaukana ajatuskin esimerkiksi julkisesti
esitettyjen skandaalijuttujen väheksymisestä. E i ole suinkaan
.mikään toisarvoinen seikka se k u n opposition taholta syyte-
.rlään, että korkeissa hallitusportaissa olevat henkilöt, peräii
eräitten ministerien apulaiset ovat syyllistyneet lahjusten
/larjouksfeen ja kiristämistaktiikkaan jonkun huumausaine-jutusta
syytetyn henkilön puolesta. E i ole l i i o in l e i k in asia se
kun liittohallituksen kaksi ministeriä joutui myöntämään op-
. ,i>osition painostuksen edessä, että he ovat saaneet tuhansien
dollarien arvosta huonekaluja mitään käteismaksua antamat­ta
j a sitovia maksusopimuksia tekemättä.
Yhtä hämmästyttävää oli k u u l l a nykyisen ulkoministe­r
i n j a konservatiivipuolueen kansallisen järjestäjän lunnus-lus,
että he olivat parlamentin yksilöjäsenten ominaisuudes­sa
(Esim. Paul M a r t i n ei ollut s i l l o in hallituksen jäsen) y r i t -
XMeet puolestaan auttaa 'erästä amerikkalaista gangsteria
Canadan kansalaisoikeuksien saannissa.
^ ^ . Tämän istuntokauden häpeäksi jää se, että oppositio­johtaja
John Diefenbaker.jarrutti ja viivästytti viikkokau-
. paila. väsyttävillä puhelalkoillaan lippukysymyksen ratkai-
•Bua j a myös. se "soutaminen ja huopaaminen", jonka puit­teissa
pääministeri.Lester Pearson s y y l l i s t y i osaltaan tähän
viivytykseen.
.,. Mutta kaiken tämän sanottuamme, j a huomioonottaen
vielä ne'kielteiset päätökset jä ratkaisut mitä tämän istunto-
V kauden aikana lon tehty (koskien ydinasekärkiä, Columbia
, joen yesivoimasopimuksen ratifiointia, Canadan eläkesuun-nitelman
Viivytystä, sairaushuoltppaly^uehdotyksiBrt ilmassa
• leijaamista Jne), me tervehdimmeihyVin' lämpimästi parla-
^^rhentin istunnossa tehtyjä eräitä myönteisiä aloitteita ja rat-
"kaisuja. Yhdessä muiden hyvää tarkqittavieri cänadalaisten
kanssa me tervehdimme näitä myönteisiä ja edistyksellisiä
ratkaisuja nimenomaan siksi, kUn ne ovat merkkinä siitä,
•ettäparlamentin arvovalta voidaan vielä pelastaa, j a että
näitä myönteisiä, yleishyvää edistäviä päätöksiä voidaan 1 i -
..sä.täJcun parlamentti kokoontuu uudelleen helmikuun puoli-
Välissä.
-^iJERVEHPITTAVIA RATKAISUJA JA ALOITTEITA
. Parlamentin istunnossa:
• / — Hyväksyttiin Canadan oma l i p pu eli kansallinen sym-
; b p l i , valkoisella pohjalla oleva punainen vaahteranlippu,jon-
; k y kumniassakin päässä on leveä punainen raita;
; — Vahvistettiin — tosin merkittävin rajoituksin — 12
i ma.ilin kalastusvesirajat Canadan rannikoilla;
; — Hyväksyttiin l a k i , jonka perusteella varattomat opis-
; kclijat voivat saada melko e d u l l i s i l l a ehdoilla viiden vuoden
; aikana tuhannen d o l l a r in lainan vuodessa;
— Laajennettiin lapsilisäavustuksen perustaa niin^ että
< myös 16—17-vuotiaat lapset tulevat saamaan $10.00 kuukau-
. • siitaisen^ avustuksen ehdolla, että he käyvät koulua;
.' ^Käsiteltiin kahdessa lukemisessa hallituksen ehdotus
• Canadan eläkesuunnitelmalaiksi, mikä bn nyt alahuoneen
• koyniteakäsittelyssä ennen kuin se tulee käsiteltäväksi k o l -
; manne.ssa j a ratkaisevassa lukemisessa.
; KESKENERÄISIÄ TEHTÄVIÄ
Mutta parlamentin käsittelystä siirtyi helmikuussa ko-
: koontuvan jatkoistunnon käsiteltäväksi eräitä h y v i n tärkeitä
; kysymyksiä, joiden ratkaisua odotetaan suurella maltittö-
; muudella kautta maan.
I — Canadan eläkesuunnitelmaa ei ole vielä hyväksytty
lopullisesti j a siksi odotetaan, että tämä tuiki tärkeä l a k i van-
, hempien kansalaistemme elämänehtoon turvaamiseksi tulisi
:^ . pikamarssissa hyväksytyksi heti k u n parlamentti kokoontuu
I uudelleen; .
' -^Liittohallituksen työministeriön ehdottama lakiuudis-
; tus, minkä mukaan ns. k a n s a l l i s i l l a aloilla (valtion, tai rauta-
' teiden ja eräitten muidei^Iikelaitosten palveluksessa jne)
I olevien alinpalkkataksaksi tulisi $1.25 tunnilta j a lakivoiöiai-
: Seksi työviikoksi 40-tuntinen v i i k k o , o n myös vielä hyväksy-
; mättä, vaikka sen tarpeellisuudesta j a välttämättömyydestä
, ei suinkaan voi o l la epäilyä muualla kuin työväenvastaisis.sa
' pääomapiircissä;
— H a l l i n kuninkaallisen komissionin ehdottamasta, kan-
' sallisesta sairaushuoltopalvelusta e i ole vielä tähän mennessä
; tehty hallituksen toimesta minkäänlaista lakiehdotusta, vaik-
I ka»nykyinen hallituspuolue (liberaalipuolue) on monissa vaa-
: liofijclmisssaan sellaista lakiuudistusta luvannut, ja vaikkt
; m£i,i|iitun komissionin perustelut tämän kansallisen sairaus-
! huoltopalvelun puolesta ovat niin perusteellisia ja kumoa-i
mattomia, ettei niitä vastaan ole oikeastaan yritettykään
i esittää mitään arvostelua kestäviä vastaväitteitä. . '
••'.'7/- Nämä ovat niitä ajankohtaisia vaatimuksia joiden läpi
'^^SPmiseksi kannattaa j a tulee toimia seuraavien v i i k k o j en
EECnjaEFTAn
fatlit alenevat
Bry.ssel.: — Yhteismarkkinain s i ­säistä
tullia alennetaan Jällem vuo­den
vaihteessa. 10 prosentilla, Joten se
on sen Jftlkien vabi 30 pros. Rooman
.sopimulcicn aIl.-!kirjoitushetkellä vai.
.llnneesta tuUitascsta.
Kuutosmaat ovat tällöin tasoissa
EFTA-maiden kanssa, jotlta myös en­si
vuoden alu-sta pfttt.sevät 30 prosen­tin,
tasolle. ' '
BUiluvan vuodon loppupuolella eh-dolti
Saksa, että tullienalennuitsia
:tifrehdittäL'.iln toimvienpancmalla 15
proäfsntln alennus vuoden vaihtees.sa
mutta täsUl' luovuttiin kuitenkin. Sn-maila
Saksa ehdotti ulkotulleja alen­nettavaksi
neljilnnekfillä. Tämäkädn
•hdotus ei .saanut va.slakaikua ja ul-cotuUit
jäänevät ennalleen odotta­maan
K';>nncdyn'-kierroksen niihin
mahdollisesti aiheuttamia muutoksia.
!> PROS. NODSU
MAAILMANK.4IJPASSA
Tariffeja Ja kauppaa koskevan ylei.s
.sopimuksen GATT:in lausunno.ssa'il­moitettiin,
etlä maailman kaupan ko­konaisarvo
nousi viime vuonna yhdek
säilä prosentilla 150,800 miljonaan
dollariin. Tämä on suurimpia vuotui­sia
kasvuja kymmenen vuoden aikan.i
Vuosiselostuksessaan • GATT ilmoit­ti,
että huomattavin piirre vuoden
l9S3n maailmankaupassa oli kehitys­maiden
ja teollisuusmaiden välisen
vaihdon tehostuminen.
Selostuksessa sanottiin, että kehi­tysmaiden
vienti teor.isuu.=maihin
nousi yhdeksällä prosentilla kaikki­aan
25.600 miljoonaan dollariin. K a i ­vun
arvo oli 5.5 pro.sentlia vuonna
ja yksi prosentti vuonna 1961.
Talvisodaci tausta tutkimuksen kohteena
VIISI MERTA TOISTENSA YHTEYTEEN
Tsaari Pietari Suuren haave
on "toteutunut. Venäläiset
ovat kanavajärjesielmän avul­la
saattaneet viisi merta tois­tensa
yhteyteen. Viime heinä­kuussa
kaivettiin viimeinen
kanavaosuus ja enää on jäl­jellä
vain jonkin verran tek-
Iällisiä töitä, minkä jälkeen
m 2500 km:n pituinen laiva-väyläyhteys
on todellisuus.
Sekä Don että Volga kuulu­vat
tähän järjestelmään. Var­misti
n. ^ Venäjän vesilii­kenteestä
tulee käyttämään
tätä väylää. Sitä pitkin tul­laan
vuosittain kuljcttamaa|i
arviolta noin 12 miljoonaa
tonnia rahtia ,etupäässä vil­jaa,
puuta ja öljyä. Nyt on
mahdollista kuljettaa Sipe­rian
puutavaraa näitä uusia
väyliä pitkin aina Välimeren
tienoille ja Bakun öljyä poh­joisen
napapiirin alueille.
Donin alueen kivihiiltä voi­daan
myöskin kuljettaa Mos­kovaan
j a Leningradiin huo­keammin
kustannuksin kuin
ennen rautateitse. Tällä vesi­väylällä
on vain yksi suuri
haittapuoli, nimittäin jää. Y l i
puolet reitistä on 4 - ^ kuu­kautta
vuodessa jäässä. Jään-särkijälaivaston
onkin huo­lehdittava
tämän Euroopan
pisimmän laivaväylän auki
pitämisestä.
Väittämä, että Suomi v. 1941—
44 olisi kSynyt " e r i l i l s s o t M " huo­limatta
tiivifBtä aseveljeydestään
IlitlerSaksan kanssa, keksittiin
sodan alkuvaiheessa lähinnä Yh-'
dysvaltain rauhoittamiseksi, jon­ne,
päin vielä kaikesta huolimatta
haluttiin jrlläpitäa jonkinlaisia
suhteita. Kuitenkin vaikka Yhdys­vallat
koetti osaltaan auttaa.Suo­mea
rauhaan, halusi Suomen joh­to
ylläpitää niin tiivistä asevcl-
' jcyttä natsi-Saksaan ja osoitti niin
suurta' haluttomuutta rauhaan
Neuvostoliiton kanssa, ettei USA-kaan
voinut ottaa tosissaan " c r i l -
lissota"-väitettä. Tätä osoittaa jo
sekin, että Roosevelt kieltäytyi
1944 jyrkästi hyväksymästä Suo­menkaan
~ kohdalla poikkeamisia
ehdottoman antautumisen periaäl^
Iccsla vaikka katsoikin mahdolli­seksi
Neuvostonne rauhanhalun
luutien, että Suomelle antautumi­sen
jälkeen voitaisiin: myöntää
helpotuksia siitä, mikä tulisi kos­kemaan
Saksaa. "Erillissota"-väi-
; tettä ei vahvista myöskään se, et­tä
Mikkelin päämaja ja . Suomen
hallitus jossam määrin säilyttivät
itsenäistä ratkaisuvaltaansa., llyök-käysvaiheen
aikana oli aseveljeys
niin tiivistä, ettei koko ongelmalla
ylipäänsä ollut käytännön merki­tystä.
Yhtä lailla — ja vielä pa­remminkin
— todistaa ' erillisso-ta"-
väitteen perusteettomaksi so­dan
jälkivaihe, jolloin Suomen
johto sodan jo näyttäessä mitä .
selvimmin kääntymistä Hillerin-tappioon
kuitenkin johdonmukai­sesti
kieltäytyi irtaantumasta rau­haan.
Tätä kuvaa ei muuta, vaan päin­vastoin
vahvi.staa myös f i l . tri
luomo Polvisen tutkimus (Tuomo
Pölyinen: Suomi suurvaltojen po­litiikassa
194144. Jatkosodan taus- i
ta. WSOY, I9G4, TM siy.), joka
ilmeisesti tähän astisista täydclli-simman
tutkimusaineiston perus- ;
teellä asettaa maamme jatkosota-politiikan
kansainvälisiin kehyk­siin.
Polvinen täydentää vielä sitä
kuvaa, jonka amerikkalainen tut­kija
C. I... Lundin antoi leok.ses-suaii
"Suomi loisessa maailman-sodussa".
Lähteiden laajuutta ku­vaa
jo se, että lähdeviitteiden esit­tely
vie y i : 40 tekstisivua. Polvi­nen
USKOO iise, että niin runsaasti
kuin .tri maiden viranomaisten
kätköissä onkin vielä tutkijain
uloltumaltumissa olevaa materiaa­l
i a — mm. Suomen oman ulko­ministeriön
arkisto! — se tuskin
tulee enää mainittavasti muulta-maan
kokonaiskuvan olennaisim­pia
piirteitä.
Vaikka roiviscltakin voi löytää
joitakin katteettomia väittämiä,
esittää hän tutkimuksensa niin kiih­kottomalla
ja kylmällä lavalla, että
se puhuu täysin puolestaan. Vai­k
u t t a a k i n ihmeellisellä, että joissa-
Kinvaryiois-sa Polvison tutkimukses­ta
on päädytty korostamaan maam­me
sodanaikaisen johdon 'itsenäi-syyltä*
V tai kykyä 'pitää pää kyl­mänä
natsia.sevcljicR rinnalla. Eten­k
i n presidentti Rytin surkea osuus i
maamme kohtaloihin ja hänen kie­routunut
poliittinen näkemyksensä
tulee .selviinä esille. Jos Saksa olisi
voittanut sodan, olisi maamme jou­tunut
liitetyksi o.savaltiona Ilitler-
Saksaan kaikkine seurauksineen.
Neuvostoliitto sen .sijaan säilytti
kaikesta huolimatta pahimpinakin
Leningradin piirityksen vuosina.pe- kuun 16. päivänä pidettiin Hitlei^in
riaatteen, että vaikka Leningradin
turvallisuus o l i k in tulevassa rauhan­teossa
- taattava Moskovan rauhan­teon
tapaan, « l i myäs Suomen itse­näisyys
ja itsemääräämisoikeus säi­lytettävä.
Puhe jatkosodasta —^ sa­moin
kuin talvisodastakin — Suo­men
itsenäisyyden pelastajana; on
vääristelyä. Eiköhän jo voida tun­nustaa,
että Suomen jatkosota oli
osa kansallissosialistisen Sak.san so­taa,
jonka päämääränä oli tuhota
maailmasta demokratia, ihmisyys ja
oikeus ja joka olisi johtanut voit­toon
vietynä myös Suomen itsenäi-sj'yden,
ehkäpä kansamme olemas­saolonkin
i n l i ou lumiseen.
Suomen liittyminen natsi-Saksan
rinnalla, 'sen asevcijcnä sotaan o li
pitkälle käyneiden neuvottelujen ja
sopimusten tulosta. Jo Barbarossa-suunnitelma
edellytti suomalaisten
hyökkäämistä Neuvosto-Karjalan
Laatokan itä- tai länsipuolitse ja
yhtymisiä etelästä hyökkääviin sak­salaisiin.
Suomen ja Saksan yleis­esikuntien
välisissä neuvotteluissa
keväällä 1941 Suomen tehtäviä vie­lä
täsmennettiin. Sopimuksen mu­kaan
oli suomalaisten määrä tietää
hyökkäyksensä alkamisajankohta ai­nakin
neljä vuorokautta ennen II-hclkcä
Sittemmin heinäkuun hyök­käyksissä
lähdettiin siitä, että sak­salaiset
panssarivoimat saartavat
Lenln.ijradin, jalkaväki valtaa sen
ja ottaa sitten yhteyden suomalai­siin
Laatokan kaakkoLspublella, ta­pahtuu
nk. 'kädenlyönli Syvärillä:'.
Heinäkuun alussa uskoi Hiller
Neuvostoliiton jo käytännöllisesti
kat.soon hävinneen sodan ja heinä-
|>9Smajassa neuvottelu, joäsa tarkas­teltiin
Neuvostoliiton tulevaa .r.kdh'
taloa. Siitä huolimatta, että propa­gandassa
pauhattiin Euroopan yhtei­sestä
taistelusta bolshevismia vas­taan;
ei Saksalla ollut aikomusta
päästää toisia saaliinjaolle. Ulos­päin
o l i esiinnyttävä ikään kuin itä-alueet
merkitsisivät Saksalle vain
tilapäistä mandaattia — samantyy
Iistä propagandaa harjoitti Suomi
Neuvosto-Kaijalasta v — mutta todel­lisuudessa
oli siellä toimivien vir-stiurlsuuntaisiin
operaatioihin.
Ktiten Mannerheim jo elokuun
lopulla totesi sotamaii»Ikka; K e i -
t^UIle, 16% Sudhien väestöstä oU jo
aseissa eivätkä käirsityt tappiot Ol­leet
korvattavissa. Suomelta puuttui
jo venäläisten Kannaksella olevien
asemien murtamiseen panssareita
syöksypommittajia ja raskasta ty­kistöä.
Lisäksi Suomen talouselämä
oli ylirasitettu ja vanhempia ikä­luokkia
oli kotiutettava, jotta elin­keinoelämän
täydellinen romahdus
estettäisiin. Toisaalta Manerheim
kamicsten tiedettävä, ettei vallatuis-^ kuitenkin itse täytti ne tavoitteet,
j o i s t a ' o l i sovittu niin pohjoisessa,
Kaniiaksella kuin sittemmin Syvä-la
alueista tUltaisf kosVlakÄ luopu­maan.
, A
' Suomielle Ilitl^ir alkoi ahtaa Itä-^
Karjalan Kuolan niemimaata l u - '
kuun ottamatta, Leningrad tultai--
s i in hävittämään maan tasalle l a '
luovuttamaan sitien Suomelle,
mutta samanaikaisesti Hitler an-'
toi ohjeen aloittaa kaikella varo­vaisuudella
valmistelut Suomen
liittämiseksi osavaltiona Suur-
Saksaan.
Syksyllä 1941 Mannerheimin ja
.saksalaisten välillä ilmenneet eri­mielisyydet
— jos sitä sanaa nyt
voidaan käyttää —- johtuivat lähin­nä
siitä, elleivät' saksalaiset pysty­neetkään
täyttämään lupauksiaan ja
lavoilleilaan. Mannerheimin halut­tomuus
antaa suomalaisten joukko-ien
osallistua välittömästi Lenin­gradin
operaatioihin, puhuu kyllä
sotilaallisesta ja poliittisestakin to-dellisuudenUijusta,
multa sen sijaan
tuskin antaa mitään todisteita " e r i l -
lis.sodasla". Hänellä ei yksinkertai-
.scsti ollut miehiä eikä aseita näin
YDINMIINAVYÖHYKE
L-SAKSAN ITÄRAJALLE
.Moskova. — NATOn piirissä on
luotu uusi vaaraltinen suunnilelma
•'alomikuoleman vyöhykkeestä" eli
. atomimiinavyöhykkeestä. Joka on
tarkoitus sijoittaa tuhannen kilo-mrIrin
pituiselle alueelle DDRn Ja
Tshekkoslovakian vaslaiselle. rajal­le
Sakeaa liittotasavallassa, kertoo
lauantainen Pravda. Lehti toteaa
läntisiin uutisiin nojautuen, eitä
atomimJnavyöhykkcen luominen
mak.<-aisi 15—20 miljoonaa Länsi-
.Suksan markkaa ja mu«>do.staLsl sa­malla
suoranaisen uhkan milj4io-nlen
saksalaisten elämälle.
Pravdan kertoman mukaan suun­nitelmaa
käilteltiin Länsi-Saksan
puolustusministerin von Ha.s.selin vie-riulle!
r.s.T WashinRlonl.«;.sa, vaikka jäl­keenpäin
o n k i n selitelty, ettei asins.s.i
3le lt^hty viela mitään ratkaisua.
LL'Sili .sanoo, eitä rauhiintahtoiset k an
-..nt va.siiis>irivjit kaikkia jyrityksiä s i ­joittaa
ydma.seita Kvski-Eurooppaan.
• Aiomikuol;?mon" vyöliykkeen muo^
:Io.<;tamUsta ko.skevat suunnitelmat
ovat joka t.apaijk.se.ssa vakava varoi­tus
.siith, ctlä on voimi.stcttava tais­telua
Bonnin ydinasepyrkimyk.siä va.s
taan.
Muiniltakoon, että Kai Utve von
llas^el esitteli tämän suunnitelman
myös NATOn niinisferineuvoslon.
kokouksessa Pariisissa viime viikon
keskiviikkona. Jolloin kokous käsit­teli
NATOn sekä sen Jäsenmaiden
soti!aallis(a potenliaalia. von Ha.s-selin
kerrotaan ilmoittaneen, että
ajatus amerikkalaisten ydinmilno-
Jen sijoittamisesta rajalle "on saa­nut
vaimaka.sta kannatusta". Reu­terin
mukaan NATOn sotilaallinen
neuvosto on suhtautunut "sangen
yksimielisesti" Länsi-Sakean soti­laallisiin
Järjestelyihin. .NATOssa
selitti von lla.ssel ydinmiina-aja-tuksen
olleen alun perin lähtöisin
WashinetonIsla.
ONN
lonnissoJvirtetaön
uudenvtxKlenppiväo
va%ta 12 pöivono
tammifcuulo S»on
rr.utsto ajolta, loltoin
oli voimassa tomen
oJoniQsku
Uudcnvumteflooton
herkutta 00 peroRM
mttsiItao)^jalioJn
uskottiin «ritairsto-rovintoonauttiAollo
saotovononnca Ja
in«fwstystd.
•ikxuoteta
'onnctlistauutlQ
vuottai voon s«(lä
tonotvtoan uudnvuo-dmiuMontuIessooo
uutta onneaCSnovym
gO(iOfn'srKNvmscost'
ossoiei uutena vuotr-nosoo
viibfnpöi-vöän
eika yöhön
nukkua
rilläkin, ja ennen kaikkea sitoi mer­kittävästi
Neuvostoliiton voimia. Sa-inalla
hän odotti saksalaisten: pää­sevän'
eteenpäin, toivoi Leningradin
kukistumisia ja piti sitä myös eh­tona
^operaatioille Muurmannin ra­dan
katkaisemiseksi.
Suomen erillissotamyytli keksit-l
i i n nimenomaan Yhdysvaltoja ja
Englantia varten, joihin kaiken va­ralla
haluttiin edelleen säilyttää yh­teyksiä.
Polvinenkin väittää, ettei
Saksan ja Suomen välillä ollut mi­tään
poliittisia sopimusta idän so­taretken
alkaessa, mutta hän toteaa
myös, että tällaista sitovaa yhteis­toimintasopimusta
pidettiin suhteel­lisen
samantekevänä niin kauan
kuin hyökkäys kohti itää vyöryi vas-luslamatiomalta
näyttävällä voimal­la.
Myöskään virallisia sodanpäa-määiiä
ei Suomessa toistaiseksi jul­kaistu,
mutia mistä todellisuudessa
oli kysymys, siitä antaa erinomai­sen
kuvan esim. keskustelu, jonka
presidentti Ryti kävi lähettiläs v.
Blucherin kanssa 11. ». 1941. — S u o ­men
pienen kansan, jolla on suuri
maa-alue, täytyi panna paino lyhyil­le
rajoille, oli K y t i lausunut. — Sy­värin
raja, jonka edessä olisi riit­tävä
suojavyöhyke, vastaisi tätä vaa­timusta.
Sikäli kuin Pietarin olemas­saolo
suurkaupunkina ei enää jat­kuisi,
olisi Neva paras raja Karja­lan
Kannaksella. Suomen alueelli­set
toivomukBOt eivät käsittäneet ai­noastaan
Kauko-Karjalaa vaan
myös Kuolan niemimaan. Vielä
edullisempaa Suomelle olisi, jos sil­lä
ci tulevaisuudessa lainkaan olisi
yhteisiä rajaa Venä'än kanssa. Sik­si
presidentti näkisi mielellään sak'
salaisen asevcljeh ottavan haltuunsa
uuden rajan itäpuoliset alueet Vie­nanjoen—
Arkangelin suunnalla.
. N,äihift I flyfiti] toivpmukstin ilmoit­ti
V. Ribbentrop BlUcherin kautta
Saksan suhtauttivan"nlyönteisesti,
vaikk^-SiSiksaa kiinnosti itseään Kuo­lan
niemimaa j a Murmansk. Hän
p i t i Saksan kannalta suotavana, et­tä
suomalaisten toiveet ulottuvat
myös Veiiäjääh kuuluville alueille.
Samoista asioista Rytin Icanssa kes­kustellut
lähettiläs Schunrre totesi
olleen rterkillo pantavaa, kuinka
määrätietoisesti ja varmasti Ryti
puhui näistä Suomen sodanpaämää-rislä.
'
Sodanjälkeisissä muistelma- ym.
kirjallisuudessa esitetyistä päin­vastaisista
väitteistä huolimatta
^-turvallisuuspoliittisiin ja osittain
myös kansallisromanttisiin teki­jöihin
nojautuva alueellinen laa-jentumispyrkimys
oli olemassa v.
1941—42", toteaa Tnomo Polvi­nen.
E r i asia sitten on,^hän sa­noo,
ettei sen yksityiskohtia ulko-ja
sisäpoliittisista syistä ^alli-
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
Tri Harich
lainen fifosofi,
tuomittua
Beibiini. \'
tri W(afga
10 vuödkn. \P%kotyöhön salahankV
käestä Itä-Sl^toh hallituksen 'liaai-tamiseksi;
oi^ vapautettu armahdusr
päätöksellä, .Jbnoittl 'länsisäk!^l{|hieA
uutistoimlsttf*fi't*A Berliinissä. - i
- DPAn mukaan tri Harich" kertc^
lehtimiehille äitinsä asuraiiossa Itä -
Berliinissä päässeensä vapaaksi Vihne
perjantaina. Hän vietti 9. joulukuuta
43-vuotispäiväänsä vankilassa.
Tri Harich pidätettiin Unkarin
kansannousun Jälkeen vuonna Mftsft.
Hänen väitettiin johtan-aan ryhmlM».
joka vaati Itä- Ja tänsl-Saksan^v*Ö*-
llstä lähentymistä, poliittisia Ja -ideo­logisia
uudistu&sia j a vapaampaa, hal­lintoa;
-Tri Harich joutui olemann
vankilassa ka^ideksan vuotta.
Harien tulj,.filosofian professoriksi
Itä-Berlilnln; yliopistoon v. 1943.^.|l'än
011 silloin 2'7 vuoden ikäinen. Häntä
pidettiin -eräänä Itä Saksan lojsta-vinfmlsta
nitorista tiedemiehistä.^ Hän
cli saanut voimakkaita vaikuttpita'
unkarilaiselta;, marxilaiselta George
Ljkascsiltä. jä l-jipzigiläiseltä profes­sorilta
Erns^'.' Blochilta. Joka erotet­tiin
Unkarin vallankumouksen"' jäl­keen
ja Joka myöhemmin meni liän-si-
Saksaän, lisäsi uutistoimisto b^A.
Sitä ja tätä
Mummo ptikku Liisalle, jokp,./i|p
ensiluokkalainen: • «•
— Sinä laiclat olla hyvä oppilas,
et kai vaan kaikkein paras? " »
— En kylläkään, mutta olen kui­tenkin
parempi kuin Pekka, jokä"on
huonoin'meidän luckalla. • ' i n - , .
Opell^ulja 6)i huolia Pekan edes'
ottamusleni takia ja lopulta .^ttän
kääntyi pMlieiimitsc pojan kotiifl.-; —
Pekka on-kyllä hyvin älykäs poika,
mutta hän :on. kuitenkin luokan ,Da-hankurisiu;
Sanokaapa nyt mitä hä­nen
kanssSän^olisl tehtävä?
— Koettakaa le selviytyä Pekasta
siellä k(H^ltisi^a minulla on ^majt
huoleni hänen isä.slään, kuului "P^-
kan äidi^ vastaus kysymykseen, i
Kaksi miekkosta on palaamassa
kotiih ilta^öhä^lä, kovin 'kosteil­l
a ' isti/jillsI*lV jia heidän välilleen
syntyy seuraava keskustelu: i
— . Kurkuille,, el'. r-sanotakenelI(|-
kään, niissä me on oltu. 1
— E-ei sanota, voit luottaa mif
" " u n l - j y i l i f i •;• ' . r i ' ! ;
Ja''hötken; kuluttua:' *'
— M-mulla; mullo sä voisit seri-tään
sen s i i p ^ a i - r f ^ ^ = i
• .1 ..
— Mji|qll^,onhir/illävä päänsär­ky
— pitäisi liaada jotakin "siihen, i
— Kyllä se siitä menee itsestään.
MinQlIf{)^|n .oU viikko sittien.^Pään­särky,,
menin k o l i in ja suloinen vaj-moni
suuteli minua sekä hieroi-nis-kaanl^
ja kyUä kipu hellitti. Mikset
koeta saipanaista? y I
— Ta^fj^psT yrittää. Onko sinun
vaimosi kotona nyt? |
V - Meninpä halpaan! Satuin os­tamaan
alennusmyynilislä tuollaisen
puvun, jossa o n kahdet housuly; -va-litteli
niies tuttavalleen. • i ; . - : . !
Etkö pidä ostoksestasi?
—. Eri: Käy periq tukalaksi T p U ^
näin helteellä kakoia housuja. |
PÄIVÄN PAKINA
NUN MUUTTUU MAAILMA, ESKOSENI
aikana. Muistaa tulee, eitä suu­ret
vakuutusy h tiöt^_ j a muut
pääömapiirit tulevat tekemään
kaikkensa estääkseen sosiaali­sen
lairi;laadinn«n' parantatnl-sen
yleensä; ne tulevat vastus­tamaan
keinoja kaihtamatta
Canadan eläkesuunnitelman,
kansallisen sairaushuoltopalve-lun
ja kansallisen alinpalkka-l
a in laatimista. Siitä seuraa
k u i n itse.stään, että työläisten
farmarien ja muiden pikkuelä-jäin
tulee puolestaan painos­taa
hallitusta vieläkin enem­män
näiden uudistusten toteut­tamisen
puolesta - - ja siihen
on hyvät mahdollisuudet ole-nniassa,
sillä muistaa tulee, että
vaikka .suuryhtiöillä on paljon
laahaa, millä ne voivat ostaa it­selleen
mainos- ja propaj^anda-yön
tekijöitä, niillä puuttuu
uitenkin loppukäde.ssä ääne.s-t.\
csvoima, mikä on kan.sanjouk-kojen
käsis.sä siinä tapaukses­sa
jos tulee vaalit niin, eltei
parlamentti ole täyttänyt sillä
odotettuja tehtäviä.
Maailma muutUiu nykyään ää­rettömän
nopeasti, ja meidän ' luo­makunnan
kruunujen" läylyy
muuttua sen mukana, niin vaikea­ta
kuin se joissakin tapauksis.sa
onkin.
Yhtenä esimerkkinä siitä, miten
ja mihin .suuntaan tämä maailma
on muuttumassa, on Suomen sa­nomalehtien
lausiinnot vastikään
allekirjoitetusta .sopimuk.sesta Suo­men
j a Neuvostoliiton ensi/vuo­den
tavaranvaihdosta. Tämän so­pimuksen
mukaan tulee kauppa­vaihto
kasvamaan l57o siitä, mi­tä
kuluma.s$a olevaksi vuodeksi
tehty .sopimus edellytti.'
Miten sitten .suhtautuvat a-siaan
Suomen .sanomalehdet
yleensä? . •—. ~^
Vielä kolmisenkymmentä vuol­ta
sitten uhkasi Suomessa kaiken­laisen
herjauksen lisäksi suoranai­nen
muiluluskin kaikkia niitä, joi-
' ka rohkenivat euos esittää, että
Suomella olisi hyötyä kaupankäyn­nistä
Neuvostoliiton kanssa.
Totta puhuen suomalaisten kes­kuudessa
on (varsinkin täällä Ca-nadas.
sa) vieläkin Joitakin jäärä^
päitä; jotka seuraisivat mieluim­min
"pain inhaa itää" vouhotusta
kuin Suomen vaUion ja kansan
nyt hyväksymää h.vvien naapuri­suhteiden
ohjelmaa. U.skottavasti
he ovat jälleen saaneet poliittisia
vatsanväänteitä cdelläkcrrottista
tavaranvaihtosopimi>k.sesla.
Mutta he kuuluvat muinaisuu­den
muumioina siihen aikakau­teen,
jota ei olisi pitänyt koskaan
palaa.
Kuinka perusteellinen muutos
on tällä kohdalla tapahtunut, siitä
vetäköön lukija omat johtopäätök-
.sen.sä allaoicvista Suomen lehtien
lausunnoista:
M A A K A N S A :
. "Vientimme Neuvostoliittoon
ensi vuonna kasvaa suiinnilleen
Kolmannek.sclla, joten meidän on
syylä olla tyytyväinen sopimuk­seen,
joka HsäkS!^aaJ^iin_ aikaan
haivinai.sen lyhyessä ajassa. Eri­tyisesti
maatalouspiireillä on ai­hetta
tyytyväisyyteen. Kuluvan
vuoden .sopimuk.sc.<:sa oli maata-lou.
stuotleiden viennin arvo=vain
2 milj. ruplaa. Ensi vuonna se liik-"
kuu 17—20 milj. ruplan paikkeil­la
ja on siis lähts 10-kerlainen.
Tasavallan presidentti tosin viime
keväänä tekemällään matkalla so-:
pi 10 milj. ruphin lisäviennislä,
joka jatkuu vielä ensi vuoden maa­liskuuhun
asti. Tätäkin taustaa
vasten asiaa tarkasteltaessa kasvaa
maataloustuotteiden vienti lähes
kaksinkertai.seksi. Maataloutemme
vaikein probleema on ollut ja tu­lee
edelleen olemaan vientikysy^
mykset, jotka EEC:n pää.styä yksi­mielisyyteen
talouspolitiikastaan,
vaikeutuvat cnti.se.stään. Sen
vuoksi on maatalou.stuottciden
viennin kasvulla Ncuvo.sloliitloon
erityisen suuri mcrkily.s."
UUSI SUOMI:
, "Kokonaisuude.ssaan sopimus
antaa kaupan kehittymi.scstä suur-valtanaapurimmc
kan.ssa myöntci-puoiisuutla
silmälläpitäen. Kau­pan
jatkuvuus j a jo vanhat hy­vät
suhteet sopimuksen tekijöiden
ja sen toteuttajien välillä ovat po­sitiivisia
kehitystä vakauttavia te­kijöitä
samalla kun ne ovat merk­kinä
hyvistä naapuruussuhteista."
H E L S I N G I N SANOMAT; , -
"Kokonaisuutena ottaehsijiauppa-sopimus
luo puitteet kauppavaih­don
kehitykseen iiman, että anka­ran
kaksipuolisesta kaupasta hel-po.
sli aiheutuva saatava-saldojen
uutta kertymisiä olisi näköpiiris­sä."
K A N S A N UUTISET:
"Sopimusneuvottelujen kerrot­tiin
sujuneen hyvin j a ' itse soplv^
mus on syntynyt varsin lyhyiden
neuvottelujen kuluessa. M
Edellä sanottu on nk. virallista^^
tekstiä. Sen takaa, varsinkin jos
on ennestään tutustunut Suomen
Ja Neuvostoliiton kauppavaihdon
kehitykseen, paljastuu kuitenkin,
etlä tämä kauppasopimus ei., ole
aivan tavallinen sopimus, sellai­nen,
joka voidaan solmia minkä
tahan.sa maan katissa. Tämä sopi­mus
on syntynyt suuren ja pie­nen
valtion' välille ja jok.secnkin
kaikesta näkee, että suurempi
maa on pyrkinyt ottamaan pie­nemmän
maan toivomukset ja i n ­tressit
mahdollisimman tarkoin
huomioon.
Edellä sanottu näkyy mm. siinä,
että nyt voimassa olevan viisivuo-tis.
sopimuksen viimeisen vuoden
toimituksiin on sa^tu^pitkäaikais-paperikone,
jonka valmistaminen
antaa : runsaasti työlä konepajoil­lemme
j a konepajojen työläisille.
Se näkyy myös siinä, että tekstiili­tuotteiden
vienti Neuvostoliittoon
tulee ensi vuonna lisääntymään
noin kolminkertaiseksi nykyises­tään.
Tekstiiliala on jo vuosikau­sia
ollut maassamme sellainen
.sektori, jossa on esiintynyt työt­tömyyttä
ja tuotantolaitosten sul­kemisia
sekä vajaalla kapasiteetil­la
käyntiä. Samoin maitotalous­tuotteiden
vienti tulee lisäänty­mään
jopa niin, että ensi vuonna
viedään näitä luotteita enemmän
kuin tämän vuoden aikana siitä
huolimatta että tänä vuorina vien­tiä
on lisännyt presidentti Kekko­sen
Neuvostoliiton matkallaan te­kemä
maataloustuotteiden vientiä
koskeva erikolssopimus.
Neuvostoliitto on siis pyrkinyt
ottamaan huomioon talouselämäm­me
intres.sit Ja ^vicjäpiiriemme
toivomukset. Samoin Neuvostoliit­to
on tuontinsa suhteen, koettanut
noudattaa suomalaisten toivomuk­sia:
raakapuun tuonti lisääntyy,
samoin polttoaineiden, mutta vil­jan,
väkirehujen ja lannoitteiden
tuonnissa tapahtuu toivomusten
mukaan vähennyksiäkin—sikäli
kuin maataloutemme/ olosuhteet
n i in vaalivat. /
Tämän sopimujtsen yhteydessä
on havaittavissa myös suomalais­ten
puolelta joustavuiilta. Konei­den
ja laitteiden tuonti Neuvosto­liitosta
lisääntyy melkoisesti. Tä­hän
asti koneet j a laitteet on pää­osakaan
luotu perinteellisistä
tuontimaista^ lännestä. Neuvosto­liiton
osuus niiden tuonnissa on
ollpt hvvin vaatimaton siitä huo^
l i m a t t / että tarjolla on ollut oloi-ollakaan,
ja joka ei koskaan enää,, ?en kuvan sekä kasvua että moni- ten sopimusten ulkopuofeU^^^s^i h i i ^ j ^ hyvin soveltuvia, kansain
välisesti kilpailukykyisiä koneita
ja laitteiUi; Jos nyt tehty söpfipiiits
on alkUnic koneiden ja laittcJide|i
Neuvostoliitosta tapahtuvan tuon­nin
edeltöeA' laajenemiselle,-'iitH
on. tervehdittävä tyydytyksellä..
Vaikka jjplmittii sopimus Ofl'^tie-tenkinÄmolerijpien
osapuolteir^nt-resseihin
perustuva kaupankäynti-sopimus,>
.siinä kuitenkin näkyjy
luottamuksen Ja auttarinishalun
mferkit, - jollaiset ovat' nykymaail­massa
hyvin harvinaisia silloin
kun ohtkysymys suurvallan ja pie­nen
ValUoh kaupankäynnistä.
Voimme olla tyytyväisiä sopimuk­seen
ja .taivoa, että vuoden 1906
alussa Ypiniaan, tulevan uuden v l i -
sivuotisso^imuksen aikana tuloi­set
olisivat vielä parempia kuin
nyt volmasäa olevan sopimuksen
aikana saavutetut' tulokset. Kau­pankäynnin
lisääntyminen nykyi­sellä
pohjalla on varmaan ^ u k si
Suomelle ja ilmeisesti eduksi
myös Neuvostoliitolle." iv ,
• '• 'iAii: •'•':'•: . J ' • • ,•'!•
Sellaista jälkeä jättää maailman
muuttii|tninen kansojen, nimen­omaan
pienen isiemme maan ja
sen suuren naapurimaan välisiin
suhteisiin. • * ^
Ottaisipa'' uuden, kotimaamme,
Canadan siiliini eteläinen naapun-maa
myösi huomioon canadalaistett
toivomukset ja tarpeet, sen sijaan
että Wall Streetin miehet -ovdt
täällä. villissä dollarimetsästykses-sä!
" "~ ' • ;
Mutta' tiilee vielä aika, jolloin
maailman muuttuminen t u l e ^ vai­kuttani^'
täälläkin ja s ^ voi
muuttua näiltä kaupankäynnin tiiv
'jrioilto/vaih Canadan eduksi. ,
~K&nskkoi£^r