Vapaus, July 24, 1956

              i TÄTil
s a a «amaUei»,
in*»*- i a toBto.'
n vuoden ajaa |
mene n a t n ^ l
Jä sUloin!
• ja torstai-flbj;
lAMISTA
le annetti&j u;
ja neuvoja,
a rakastaa. bnK
liestäsi mihin (il
in.
l i kun on aas.
i i
lan Inomlseiit;^
tulee oDa työ-;
mnnnlstipiiolii.:
Upisteenä.
orostetaan e®:
lustajakokoiik^;
tä toimiiuiatsf
ityksen lievmtä^
kuskomitean Is^
todetaan.-että K
tävän analyjds
uhtelsta, jolda
shittyä Staliniia
jalvonta. HeaB.
amat barhaots»:
istivat vardoUn
linvuosina sQsia'
;ta eivät käänti.
itn tieltä eivättt
yhteiskunnallisti
nykyisten J(Ab.
;ttä he ryh^räj
Dpalvotman gt*
i ja virheitä, Op
3sa.
1 kompuolnea I
taa kansainvi^
solidaarisuoda I
storiallisten OIIK
samalla kun m
ottavat toiinIii<
laittensa kansak
Imentäen' onoi]
Kommunlstisei I
Ltean julkUansu-]
keskuskomifess]
matkansa alkui]
hin kysymyksin I
idessa oli bäia>|
in^ salaisen {nhj
rtJteydessä. s
5sa
1 eteläosasta <B|
Uesiinlyniä.Noii>j
laajuisella w\
6 — 10 metij^l
a tähän messalj
ckaudet nousen{|
hl.
mistö-listus
•öntekljää. jotti|
emmistökansaS*!
atkustanut^l
seUe alueeDeo-j
Iin ja KaeItsoo||
evat2 -3m*j
emmistökansalB-l
jakieltäsekä»»!
g spesiaUstzflkl
reformin ratofc? j
n luomisessai||
n, joUIa'ei (»«I
iän eri lajia #1
mieluumnuB^
steen laskett^l
aiöin läimmäSI
;esta puusta^)?!
Ainakin ta^ M
aikka lämmltjt;!
)llut pakko
lein pyhäpaaftl
leltää e i k ä^l
iroilla e>l» f I
uli Basva-MÄj
»en, niinkuin f
•oltiin iSjts»
rekilaulua
Vielä tehdä
aiä uudella »»j
eitU sen vas*j
itse saunan
ui s i l l o i n/
va ylkä tai
a . M y o s i"
jitaa taitom
ihta nain
pyhiä,
itä, niin
nettava olla
rienaavalta
itse M
mamme . ,
an ystävine
ää vastaan?
1. Ml
a, koska
nkaan afflö
lyvää
3 kiuas
csL NiiB
PainkMduja
Vancouvierai
Vaacmnner, — TSaUä cStdonm « p.
I t o i m e e D p a n t s v a s s a t3«väeD xdknekf»
(Xmfederatton S^uUssa. Burnahys-a
tullaan soorittamaan kaksi p a i a l .
ottelua.
Raskaan keskisarjaii «ntfnen maa­kunnan
mestati JOckKozaek kohtaa
Benny Blaken {ääottelossa Ja Terry
Doyle ja Tommy Spendlove toisessa
ottelussa.
TilaisuiMlessa kruunataan myös
BC:n suositohi tyttö, kaksi kuukautta
kestäneen kampanjan Jälkeen.
Tuokaa perheenne; piknekkl on v a ­paa
kaikille.
Timmmsiin tehdään
yUopistokaupunki
V Timmlns. — Parhaillaan Thnmln-sistä
tehdään ^nmminsin; yiioplsto-kaupunki
(Tlmmins University City).
Yliopiston rakennuksia aloitetaan
näinä päivinä rakentamaan kiireellä.
Boomalaiskatoolinen Kirkko ilmoit­taa
antavansa kaksi miljoonaa dolla-
Tia ($2.000,000.) ensi aluksi-rakennuk­siin.
Hallitus on luvannut apurahoja
ASIA SnPfNDIAATTEfA TAKAISIN SIfOMEiN
rakennuksiin ja myöskin opettajakun­nan
palkkaamiseen, mutta sillä n i ­menomaisella
ehdolla, että , kaikkiin
eri kirkkokuntiin kuuluvia ylioppilai­ta
kohdellaan samana tavalla Ja s a ­moilla
oikeuksilla opiskellessaan
minsin Yliopistossa. Täliän pre-tit
ovat suostuneet; — A . , 1 . H .
« e jättäneinä lähU joukko A d a s t i .
peaOiaatteja lum i o l i m a a l a Suot.
sm A n e r i t a a l i n J a A valkeana l i n j a ­laiva
Ktinstholmflla He olivat vietp
<äneet inoBet I d i r ^ ^ kmikamdet
täällä opiskellen e r i puolilla Vbdys-valtoja
olevissa Ylicqiisfoissa j a
muissa oppilaitoksissa valitsemil­laan
erikoisaloilla.
Stipenöiaatit edustivat lääketie­teen,
filosofian, geologian, jrhläs-kuntaopin
y j n . aloja j a olivat i n ­nostaneita
kertomaan bävainnois-taan
j a saavutuksistaan oppi- ja
virkatovereiUeoi Suomessa: "^^^
nen tuntui olevan t y y t y i ^ e n mat­kaansa
camiJe läntiselle raliönpno-
JiskoUe. ^ ^ ' '
Neiti Sirkka Pesaii SysmSsta. o n
ollut Missourin State University^ssa:
opiskelemassa; samalla hän on
: myräkin .hankkinut ^^-1^^
kokeniästa suuren Amerikkäiusen
sanomalehden Clucago Tribunen
palveluksessa Chicagossa. Tämä
lyhyt aika, minkä neitTPesari viet­t
i tämän suurlehden palveluksessa
o l i mielenkiintoinen j a merkityksel­linen.
Kotimaahan <in .kaipuu, a.ut-t
a täällä oloajasta jäi n i i n paljon
miellyttäviä muistoja, että m i e l i pa­laa
tänne takaisin.
ladcPaningl
jiiokri ToraJdopi
IM mebBi 10^
VlftBe lauantaina t & UU
sooritetuissa iMäiiäen
U d u i s s a caavntU <:anadan olym-
Plalaisehdckas Jaci^IteTington uiiden
Onadan ennätyksen 100 metrilli.
B I n Juoksi matkan ajassa lOJK. mlk&
K U T S U
Pyydämme ystäviä Ja tovereita
• saapumaan •
VÄINÖ JÄÄSKELÄN
80-V: JUHLAAN
joka vietetään
elokuiin 4 päivänä keUo 8 illalla.
Emil Kinnusen orkesteri soittaa.
Vancouver
TOVERIT
• - - British Columbia
UUTISrotNfNTOJA JUftU-MATKALTA
KESKI-CÄNÄDASSA
Port Arthn*. ^ Vihne viikolla W i n -
nipegissa ukrainalaisten juhlissa vie­railuni
yhteydessä tuU pysähdyttyä
useammassa paikassa matkan varrel­la.
Mihipä tuli myöskhijtehtTä erinäi­siä
huomioida j a saatua tietoja Jotka
eivät tavällisesU l i i k u ^ u u t i ^ . Siispä
tämä kirje omistetaan sellaisille kes-ki-
Canadan, uutisille.
• *' « '
Winnlpegin kaupunki kun on län­nen
aavildiojen porttina^ siellä kaik­keen
elämään tuoksahtaa Jo Canadan
maatalouskrlisin vaikuttimet Ja e r i ­koisesti
viljamaikkinain kriisi koskee
Jokapäivälsesti. Täten voidaan lä-
H Ä Ä K U T S U
Täten pyydämme kaikkia sukulaisia j a tuttavia saapumaan tyttäremme
E I L A I N K E R IN
Ja poikamme
R O N A L D A L B E R T IN
häätllaisuUteen, joka vietetään lauantaina, elokuun iB pnä 1956. kello
9 illalla Chateau Pines haalUla. Dacey Road. Vihkiminen tapahtuu
kello 2.30 iltapäivällä: St. Luke'8 AngUcan kirkossa, Brock St., 'Sault
Ste. Marie, Ontario.
T Mr. Ja^m
^ 499 Bush Street.
•' " Sault Ste. Marie, Q n t
Mr. ja mrs. Q. P . Friman
61 Wilsox Ave.. ;. .
Sault Ste. Marie, OntI ';' -
UUDET LEVYUUTUUDET
OVAT NYT SAATAVANA'
KIRJAKAUi>ASTAMME
Kaikki tässä mainitut levyt ovat Suomen
suosituimpien laulajien levytyksiä.
Kiirehlikaä tilaustanne ennen knin ne loppuvat
SD 5317
SD 5327
* R Y T MI
R 6086 Kevätpäivä KangasaUa, Solistikuoro
Honkata keskellä. Solistikuoro , , ^ ^
R 6141 Suomen laulu. Eteläsuomalaisen osakunnan laulajat.- ,
KesäkUi«^S'kuu kaljieä. Eteläsuomalaisen osakunnan l a ^ ^
R 6167 Iltarusko Ja tukkipoika. Jenkka. Justeeri
ReissupoJan retkiltä; Jenkka, Justeeri
R 6191 Kaipuun hetkhiä. tango, Erkki Junkkarinen
Unohtaakseni. tango, Martti Suutala
R 6194 E i hyvästi vaan näkemihi. tango. Veikko Tuomi
Kaksi varjoa, valssi,.Veikko Tuomi
R 6201 Shiinen katu., tango. Matti Louhivuori
SyysUto. valssi. Matti Louhivuori . ,
R 6205 Tule takaisin, tango, Veikko Tuomi .
Seedelmin valoja vannoit, tango. Veikto Tuomi
R 6230 Karjalan kuhnailla^ Helsinghi Suurklrfcon poikakuoro ,
' Kotimaani ompi suomi. Helsingin Suuridrkon poikakiMro,
R 6254 Kulkija vanhus, tango, Erkki Junkkarinen
Valan lemmestäin vannoin, heguine, Erkki Junkkarinen
R 6266 Uutta ja vanhaa. No. 11. tango, Tämare Ja Justeeri
Uutta Ja vanhaa. Nb; 12, foxtrot, Tamara Ja Justeeri
R 6267 Polttava kaipaus, valssi. Henry ^ e e l
Kultatoen kuu, beguhie, Henry Theel
R 7100 Kodin kynttilät, valssi. Harmony s l s t e ra
• Tango Venegia, Harmony. S i s t e r s !
* D E C CA
SD 5124 KuoUeet lehdet, 6low fox. Henry Theel
• Laa-le-hiu, foxtrot, Henry T h «l
SD 5159 E i enää y k s i n , tango, Henry Thed
Kotimaan sävel, valssi, Henry Theel
SD 5207 Isoäidit valssi. M a t t i Louhivuori
l ^ k y n y t sydän, tango. MatU Louhivuori
SD 5238 Kohtalon tiellä, valssi. Erkki Junkkarinen • ^
out ystävä vato, tango, Erkki Junkkarina!
SD 5255 Mustalainen^ tango,? Matti Louhivuori! Ja Metro-Tytot :
E n pyydä anteeksi, foxtrot, Olavi Virta
SD 5285 Kaipaazi luoksesi etelään, tango, Metro-TytOt.
Kevään ensi kukka; foxtrot, BSetro-T^töt
Bakasta, kärsi Ja unholta, tango; »fctro-Tytat^^^^ ^
Rakas muisto,,valssi, Meteo-Tytöt
Kesäyön tango. Juha EIrfo
Toukokuun uhelmai valssi, Metro-iytot .
Koska SoMnen ländevyfiiotUJat voodeq afoMa koro^nrt teryjen tor
nat 25%, ett 300 märfcasf» 400 markkaan, «kmme tiilfil mjm pakol-tettoja
korottamun niiden hintoja.
UUSI HINTA $1.50 kpL
(Ostajan maksettava lähetydailnt)
PosU- Ja pikatavaiatUansten tulee käsittäft vähintäin kolme levyft.
Lähetämme levyjä kaikkialle Canadassa Ja Ybdysvaltofssa.
T I L A T K AA OSOrrTEELLA:
Vapaus Publishing Cö. LtA
Box 69 , ' Suänbry. OnStflo
hemmän huomioinnin seurauksena
nähdä ettei talouspulan kiertokulun
vaikutteet; ole ohi; kaikkialla Cana:-
dassa. Vaikka teollisuuselämä ja työ-markkinat
ovat elpyneet \. teolllsuus-alueiha.
n i i n aavlkkomaakunnissa
ei ole vielä elpyminen tapahtunut.
J i h r i Wtoirfpegis^ lähtöpäi­vänä'astiii
voimaan koko Manitobah
maakunnassa kolmisen kuukautta air
kaisemmin hyväksytty väkijuomien
myyntiä käsittävä uudistuslaki. Sen
toteuttamisen tehokkuus Voitin huo­mioida
olutmyymälöissä joiden oli
suljettava ovensa yhden tunnin ruo-:
kaUuaJaksi, alkaen kello 6,30 iU. Muut
pääasiallisimmat säädöksihi sisälty­vät
määritelmät, ovat:'' Olutta saa
myydä kolme pulloa käsittävissä eris­sä.
Väkijuomia on lupa l a h j o i t t a,
mutta ei enempää kuin. 12 pulloa;
Väiskiä, viiniä Ja olutta. Entisen l a in
mukaan väkijuomien' lahjoittaminen
oli lakivastaista. Golfl- j a Cih-Ung
klubit saavat tarjota mutta ei myydä
olutta sunnuntaisina : Näiden klubien
tilaukset on tehtävä Urjaillisesti Ja
velotettava klubin Jäsenistön makset
tavaksi. Avonaisia: väkijuomapuUoJ%
saa kuljettaa autöSsä;^'%iitta'''ne; on
lukittava auton taka-arkkuun. Asun--
noissa väkijuoman käsittelyä koske--:
vaa asuntoalueeseen kuuluu kartano
alue siinäkin tapauksessa vaikka maa
ei kuuluisikaan väkijuomien omlsta-jUIe.
• • *
Kun kesälehi jossa sunnuntaina,
hehiäk. 8 p. JuhUttihi, oU Whmipeg
Beachin alueella, 50 mailla kaupun­gista.
Sinne, Jouduttiin kulkemaan
Lockportin kautta, lisäsi Juuri aletut
tienkorjaustyöt matkaa 7 maililla^
Korjauksen alla on viimeinen osa
Tien päällystyksen leveys tulee ole­maan
44 Jalkaa j a mahtuu neljä auto-riviä
rinnakkain, mutta kun vierusta
ovat 7 Jalan levyiset, niin tulee tie 58
Jalkaa leveäksi. Tietöissä ei nykyi-sbi
tarvita Ihmisvoimaa kulu korieir
den käyttäjhiä, joka näkyi selväst
tässä samohi kuin Drydenin lähellä ja,
Ignaceh kauppalastaitään pähi käynf
nissä olevilla pääUystystyömaiUa.
• • (•
Drydenhi : paperitehtaan; ;^öläisUIe
oli ästettäbi suoritettujen neuvottelu­jen
tuloksena r Usätty palkkoja. Dry--
denht paperitehtaan ja työläisten
unlolden välinen sopimua allekirjoi-tettihi
kahdeksi viiodöksti
V. 1944 herätettihi Labor-Progres-sive
puolueen taholta suunnitelma,
jonka mukaan pidettiin edullisena ra-^
kentaa paperitehdas Sioux Lookoutiin,
sanomalehtipaperin ja selluloosan
valmistamiseksi. Sen jälkeen ovat
porvaripuolueetkin Jokaisen vaalitais^
telun yhteydessä luvanneet toimia
sen aikaansaanUselcsL Kyt siinä on
päästy Jo niin pitkälle, .että; Anglo-r
Kevfoundland Development:C^^ L td
toimesta tiedotetaan lähiaikoina alet-|
tavan rakennuttanlaan 60 miljoonan
dollarin paperitehdasta 14 mailin pää­hän
SIoUx Lookoutista. Samalla t o ­detaan
hallituksen Jo myöntäneen yh-:
tiölleisoo mailin alueelta oikeuden
valita nellömallhij,^pap«ripi»m
hakkäusalueet^ jäädäkseen vuosittain;
vähhitähi iSOjOOO koortla. paperipuita,
koska aanomalehtipaperitbimin tuot^
^tamiseäi tarvitaan 1^ koortla.
Tarkoituksena on saavuttaa vähln-^i
täin 100 :tonnin päivittäinen tuotanto
aivan ensitilassa paperitditaan val­mistuttua.'
• • •
Qnlbdlin j a Verminion Bayn puo-'
liväUssä t a i n t u n e e n . Vieno Koivu-maan
murha Ja miehensä L a m l n itse^^
murha osoittantuu lähempien tietojen
mukaan aiheutuneen Lauri; K o i v u -
maata Jo.vlime* talvesta-saakka vafr
Gunnar Nielsen
nyijäytti jalkansa !
Kööpenhamina. . i ~ . T a ^
piatoivo keskimatkoilla,; Gunnar' Niä-^
sen nyrjäytti viime perjantaina pide­tyissä
Tanskan : Ja Islannin välisessä
maaottelussa ' jalkansa niin ^-pahoin,;
että lääkäri arveli hänen joutuvan
olemaan pois kilparadalta kolme kuu­kautta.
Iföissä kilpailuissa oU Nielsen Jo e h ­tinyt
voittamaan 400, SOO Ja 1,500 met­rin
Juoksut Ja Juoksi sitten kolman^
tena miehenä 4x400 mel^rin viestissä.
Juuri kun hän oli: antamassa kapulaa
vlhneiselle miehelle hän kompastui
Ja kaatui; ^ Tämän kaatumisen ansios­ta
Johdossa ollut ^ Tanskan Joukkue
hävisi viestin ja myöskin koko maaot­telun.
Jonka voitto riippui viestin v a ­rassa.
onaama kuin virallinen nuaUmanen-oatys.
Kaikki viisi kdloa näyttivät
saman ajan.
> Cnthien Canadan ennätys o l i 10.3.
jonka Juoksi Canadan olympiavoitta­j
a Petcy William» V. USO. Saman ajan
saavutti MfcPhee vuonna ino.
niistä uumista tiuskt» teöntmmMlote-t
a . joita Ftadassa OQ Suota kansan­vallan
aikanai^ae^ monissa
muissa pafttoiMar 'oo rakennetta Ja
modemisoittt monta kairoskoneteh-dasta.
Sodan JSlkoeo o n Puolassa
järjestetty kairoskombainlcn ""«rilals-ten
«ähköveturien. kaivasbissien, a u ­tomaattisten
kuormaa jieo^mimenlais-ten
tuliporien j a kuljetuslaitteiden
tuotanto.
Tällä hetkellä Puola tuottaa hiiU-j
a malmikaivoksia sekä multa t M l l i -
suusaloja varten konel^ j a l a l t t e i tA
yli 270 eri nhnlkettäT
. ns,-^i;t..'
UHKAAKO SUOMEA TYönöM\SSi(AUSI
JA RAlfÄKARVdN f DELIEEN HiSKUr
Panlkkimies selostaa inflatiön siritä ja
seii mahdcilliseäti aiheuttamia seurauksia .
: H e l s i n k i . — (S^) KOP-npäSjoh-taja
Matti Virkkunen lausui 10/7
esitelmSssaSn -Suomen VShittSls-
Jcauppiasliiton kesäjuhlassa Oulussa
mm.:
vaoneesta mielenhäiriöiden''UUsHntn-nUsesta.
Keväällä o l i Mntä käytetä
JO'lääkärintaricaatuksessa; - Drydenis-'
^-^Minetaali- Ja protdnirikkäat os­terit
on tunnetta tervedllsenäruok^-,
n a ' i o TOOsisatolen.aJiaL .
1 0 ^ metriä
kauffa aikojen
Sandor Iharoksen maailmanennä-;
tysjuoksun jälkeen näyttää 10,000
metrin juoksun kaikkien aikojen t i
lasto seuraavalta:
28.42,8 s. Iharos; Unkari 1956
28.54,2 E. Zatojpek,,Tshekko^l^l954
28.59.2 - V , Kiito. N L ' \ ^"^"^ 0 5 5
29.02,8 J . Kovacs, Unkari 1054
29.10,6, A . Anufriev, N L , . 1955
29.14,6 I.,-Tsernjavskij, NU.< 1955
29.17,2 Q. P l r i e , {Englanti 1953
29.21,4 K. Norris, Eoglantl 1955
29.23,8 V. Nyström, Ruotai 1952
29.24,4 H. Scbade, Saksa 1952
29.27,2 V. Heino, Suomi ,1949
29.27,6 E. Sando, Englanti 1954
29.28.4 M. Szabo, Unkari 1955
29.29,4 . A . Munoun, RanskS 1952
29.30.0 E . Jukov, N L 1955
29.33,4 E. Nyberg, Ruotsi 1955
29.34,2 V . K r i v o s j i n . N L • 1955
29.37,6 F, Mihallc, Jugoslavia 1954
29.38,4 I. Taipale, S u o m i , 19^$
29.39.2 G. Balsajev, N L 1955
Vuonna 1897 juoksi ranskalainen
Touquet 10,000 metrillä ajan 34:28,8.
Tämä ennätys kesti vuoteen '1913
asti, jolloin ranskalainen Jean
BotUn alitti 31 minuuttia j a Juoksi
ajan 30J3,8. Bouinin ennätys kesti
8' vuotta, vasta 'ennätystelftailija
Paavo Nurmi pystyi sen rikkomaan;
Sen jälkeen ön ennätyksen kehitys
ollut seuraava:: • '
1921 F. N u r m i , SUoml . 30,40,2
1924 V. R i t o l a . Suomi .30.3d,4
1924 V. Ritola, Suomi 30.23,2
1924 F, N u r m i , Suomi 30.06,2
1937 I. Salminen, Suomi 30.05,6
1938 Mäki, Suomi 30.02,0
1939 T. Mäki, Suomi 29.52,6
1944 V. Heino, Suomi 29^5,4
1949 E. Zatopek,T8hekkosL 29.28,2
1949 V. Heino^ Suomi 2927,2
1949 E. Zatopelc Tshekkosl. 294!1,2
1950 E. Zatopek, Tshekkosl. 29.02.6
1953 E. Zatopek, TsbekkosL 29.01,6
1954 E. Zatopek, Tsbekkbsl.2a54.2
1956 S, Iharos, Unkari 26:42,8
Italian ja NLm ^
kompuolueiden
neuvottelut
Moskova^— Viime Viikon alkujiAlvl-nä
saapui Moskovaan Italian kommu­nistisen
puolueen valtuuskunta. Johon
kuuluvat sihteeristön Jäsen J a n C a r ­lo
Pajette Ja puoluetoimikunnani Jä­senet
Cdeste N i r v i l l e ; j a Jacomo
P e l l ^ r i n l ; Keskiviikkona ottivat val-T
tuuskunnanr vastaan Neuvostoliiton
konmiunistisen puolueen J o !^
tean earfmuAlnen sihteeri Nikita
Kiinishchev; keskuskomitean a i h t e^
Pv Pospelov Ja keskuskomitean Jäsfn
D. Ponomarev. ' ' . '''
Pitkän keskustelun alkatia vaihdet­tiin
mielipiteitä molempien puoluei­den
politiikasta, ja ^ työväenliikkeen
nykyhetken imgeimMä. Keskustelu
tapahtulaydämellisto ystävyyden Ja
veljespuolueiden ;.väJl8en molemmin-puollira^
liiottamuksen" meriteissä,. >
1^ Valtion tulo- j a menoarvion suh­teellinen
osuushan on meillä kasva­nut
moninkertaiseksi ennen sotaa
laadittuihin vastaaviin laskelmiin
verrattuna. Jo tällä seikalla on s i ­nänsä
hyvin suuri inflatorinen vai­kutus.
Sen vuoksi onkin:ehdotto-masU
vaadittava, että valtion'tulo^
j a menoarviolta supistetaan melko
voimakkaasti j a että tällainen su­pistettu
tulo- Ja menoarvio sitten
saatetaan tasapainoon; Tässä yh­teydessä
on myös korostettava sitä,
että tulo- j a menoarviota laadittacsr
sa on päämääräksi ehdottomasti ase­tettava
kaikkinaisten tukipalkkioi­den
maksamisesta vvapautuminen.
; Niiden avullahan pyritään ehkäise­mään
talouselämän tasapainoa sää­televien
taloudellisten lakien toi­minta
j a vaikutus. Samalla no edis­tävät
kulutusta j a lisäävät välillises­t
i reaalista ostovoimaa j a sillä ta­voin
loppujen lopuksi vaikuttavat
onian tarkoituksensa vastaisesti.
Nykyinen verorasitus vaikuttaa
aivan kiistattomasti varsinkin ^pi­temmällä
täiitäimellä arvioiden ra­han
arvoa alentavasti. Sehän ty­rehdyttää
-yritysten sisäisen pää'
onianmuodostuksen käytännöllisesti
katsoen kokonaan ja ehkäisee siten
tuotantokoneiston yUäpjtämiscn ja
uusimisen puhumattakaan sen laa­jentamisesta.
• ; k u n Suomen Pankkiyhdistyksen
taholta parisen viikkoa sitten teh­t
i i n aloite yleisen korkotason ] kohot-^
iamiseksi, sen toteuttaminen rau-
;kesi Suomen Pankin tässä yhtey*
'dätsä; omaksuman ; kielteisen kan­nan
Johdosta. Tätä päätöstä ei mie­lestäni:
käy. sovittaminen yhteen
Suomen Pankin: muutoin harjoitta­man
j a julistaman rahapolitiikan
kanssa.
Jollei nykyiseen : menoon saada
pikaista muutosta,: c i kestä kauan
ennenkuin rahan arvon jatkuva
huononeminen on johtanut varsin
suureen työttömyyteen j a n i i n jou­duttu
ojasta allikkoon. Ja j u u ri
meidän maamme kohdalta tämä'on
täj^in tarpeetonta. • Onhan Suomi
raaka-ainevarojensa puolesta eräs
Euroopan rikkaimmista maista.
(USX
• • «
P A R I V A R O I T T A V AA
L E H T I L A U S U N T OA
Uusi Suomi, merkiten otsikoksi
'Työttömyys uhkaamassa", sanoo
15/7:
"Jo nyt näyttää ilmeiseltä, että
odoiettavlssa oleva työttömyyskausi
ei ole helppo.
Pessimistisiin arviointeihin anta­vat
aihetta ennen muuta metsäta­louden
näköalat. Vaikeudet saha-tavaramarkkinoilla
Johtavat jälleen
puutavaran hakkuiden supistumi-seeOiV
J a samoin on odotettavissa,
että vanerin heikentyneet vienti-olosuhteet
aiheuttavat raaka-aineen
tarpeen vähentymistä. Mutta sen
lisäksi näyttää todennäköiseltä, että
myös paperipuuta tarvitaan metsis­tä
vähemmän kuin viime hakkuu-kaudella.
Syynä tähän on toisaalta
se, että hankintakustannukset ovat
nousseet ^
Vaikka) paperi- j a scUuloosatuot-teiden
.markkinakehitystä voidaan­k
i n pitää varsin tyydyttävänä, niin
tuskin se kuitenkaan muuttuu n i in
suotuisaksi, että vallitsevassa va­rasto-
j a kustannustilanteessa met­sätyöt
muodostuisivat työllisyyden
kannalta riittävän laajoiksi."
Helsingin Sanomat, otsikoiden
*'Innatio" sanoo; samana päivänä:,
"Tapahtunut ^ inflaatiokehitys on
j o tähän < mennessä kiristänyt raha­markkinoita
siinä määrin, että luot­tojen
saaminen välttämättömiinkin
tuotannon tehostamista. j a jatku­vuutta
j palveleviin tarkoituksiin on
huomattavasti vaikeutunut
^Tuotannon ylläpitäminen on k u l i
tenkin siksi tärkeä yleisen hyvin­voinnin
edellytys, että sen turvaa­miseksi
olisi nopeasti ryhdyttävä
käytämään niitä muita keinoja, ml-'
tä talouspoliUlkalla on tällaisten
tilanteiden varalta. Tolsin sanoen
nykyinen inflaatiokierre on päättä­västi
pysäytettävä. . Ratkaisujen
lykkäämiseen ci riitä syyksi cdc^
hallituksen kesälomailii."
Köysiä telidään
polyamidikuiilusta
Saksan demokraattisessa iasaval-:
lAssaihncstyvä'aikakauslehti "PloSt!
and Kaut«uk** kirjoitti vuoden ,1056;
kolmannessa numerossaan polyamidi-^;
kuidun käyttämisestä köysien va]mls4
tukscssa vuoritcolllsuutta: varten; V i i ­me
aikoihin asti näissä tuotantolat-;
toksissa kulutettiin; Vuosittain «hamp­puköyttä
satoja tonneja j a i työn :tiar-vallisuus
riippui huomattavassa mää­rin
ilmastosuhtelsta, Hamppuköysien
kyllästäminen erikolsahieellaipltenst
vain hiukan niiden käyttöaikaa; ^v:;
T''Pörya'n^iälkuidusta valmistettu^köy
det kestävät kulumista monta kertaat
enemmän kuin hamppuköydet. Siksi
samanlaisissa työoloissa polyamidi-kuiduista
valmistetut; köydet, saava
olla läpimitaltaan paljon ohuempia
j a siis painoltaankin monta kertaa
kevyempiä kuin hamppulcöydet.:
Työn aikatia' polyamldikuldulsta
valmistetuissa: köysissä syntyy han
kauksen Johdostastaattista sähköä
jonka vlioksi no on päällystettävä
synteettisellä kautsulla.
Polyamldlkultua käytetään myöskin
koncnhlhnojcn päällystyksessä, joi
den sisäosa on tehty JuonnolUscsta
kautsusta,
Polyamldlkultua käytetään myös
Buodatuskonkaidcn ja kalostusvälincl
den valmistuksessa sekä kaaiielelden
Ja sähköjohtojen pääUysiyksecn ja
keinonahkojen - valmistukseen.
Eloffcuva-alan kehitys
^ietniamin tasavallassa
Vietnamin demokraattisessa ' tasa­vallassa
suoritetaan suurta työtä elo­kuva-
alan kehittämiseksi; Sitä var­ten
on perustettu valtion filmi vuok­ra-
asema. Joka vUme vuonna lähetti
maaseudulle kymmentä kiertäviä elo-kuvalaitteita
Ja järjesti yli 5,0 t u ­hatta
elokuvaesitystä. Jolta kävi kat­somassa
15 miljoonaa henkeä. Tänä
vuonna kasvaa; kiertävien clokuvalaltr
teiden luku 3-kcrtalsc8tl, Llsäänty-
' nyt on myös vakinaisten elokuvateatr
terien luku.
Canadan lentovoimissa on nyky­ään
UfiOO naista verrattuna 204,000
:een toisen maallmaij^odan aikana^
T I L A T K A A VAPAUS.!
V. s. ALANNE:
SuoniaIais-en£:lantiIainen
SANAKIRJA
1111 Sivua — Hinla aid. $15^5
KOKONAAK
UUDELLEEN
TOIMITETTUNA
• Monivuotisen Ja perusteellisen työn tuloksena Insinööri Alanne
on saanut valmiiksi tämän UUDEN SUOMALAIS-ENGLANTILAI-S
E N SANAKIRJANSA. Se on täydellisin. monlpuoUsbi. j a laajin
Suomessa ilmestyneistä vieraan kielen sanakirjoista. Teoksen
laajuutta kuvaa se.että siinä on noin 12Q/W0 hakusanaa j a lause-,
partta. Mukaan on otettu suomen kielen uuslmmatkin? sanat, ^ar-^:
sinkin tekniikan j a tieteen alalla viime vuovlkymmeninä syntynei­s
i i n : uusiin sanoihin on pantu painoa. Urheilun sanasto ;on niin
Ikään hyvin edustettuna. Sanakirjan käyttöarvoa lisää huomatta-vaati
ae, että tekijä on sen alkuun liittänyt seikkaperäiset englannin
kielen ääntämisohjeet Ja että hän kautta teoksen on kihmittänyt
auomiota Englannissa j a Amerli:assa käytetyn kielen eroavaisuuksiin.
T4m o n ^ f ^ klrjeenvaihta^le ia
kilnlftjnie aOA « n u n n i n kieltä opiskelerille.
Insinööri Alannetta ovat hänen työssään avustaneet Helsingin y l i ­opiston
englannin kielen dosentti, f i l , t r i T . F . Mustanoja Ja suomen
kielen osalta flL kand. Terho Itkonen,
T I L A T K A A O S O I T T E E L L A :
Vaipaus Publishing Company Ltd
, Box 69/ Sudbunr. Oniairlo
tuottamaan
B e r l i l oL — K i i n a n kaasantasava^
lan filmiteolllsttus on valnUstaout
suunnitelman ryhtyä ^^^t^
huomattavasti l i l m i S n i i n : kolimaa-ta
k u i n n y S s k l n ulkomaita silmällä
pitäen, Uedoitettiin viikon vaihtees­sa
täällä flUniasioita tuntevista p i i ­reistä.
Suunnitelmana o a rakentaa f i l m i -
studiot Shanghaihin, ' PcklogUn,
Changehunglin, S h a t u n g l i n j a Har-binlitt.
4:' 4 * ^
Itä-Saksa, Tshekkoslovakia ja
Puola auttavat; Kiinaa: ;flIrolteolli<'
suudeq järjestänUsessä.'
Itä-&iksa rakentaa tehdasta, jossa
ruvetaan valmistamaan raakafdme-^
NeuvostoUiton^Unkarin ,
sopiniiis kulttuturi- ,
kanssakäymisestä
\ Neuvostoliiton j a tJnknrin valtuus-^:
kuntien välUl&vbUplttömän ystäfyy^-
den Ja täydellisen. yhteisymmärryk­sen
hengessä käytyjen neuvottelujen
tuloksena' Moskovassa-; alleklrjoltcttlin-hUjattabi
Neuvostoliiton' ja'Vi^ikarin
kansantasavallan sopimus tieteellises­tä
ja kulttuurikanssakäymisesta.
Sopimus edellyttää N^lllton j a Unka­rin
tieteellisten Ja 'kulttuurlyhtiäyk«>
alen edelleen laajentamisen ja
jittamisen, kokemuksen j a saavutus­ten
laajan vaihdon tieteen, kirjalli­suuden,
talteen; korkeakQulusivistyk-sen.
valistuksen, kasvatusopin, kus-tannustoimen;
radio4 j a ' naköradlolil-;
kcnteenelokuvateolUsuuden; tervey­denhoidon
rsekäT liikuntakasvatuksen
Ja urheilun' alalla.
- r Sutherlondin; vesiputous: Uudes­sa
Seelannissa on 816 jatkaa korkea.!:
tetaahl^vläai^
filmäMldi^äai$iOTä^
myöskimaiitlaa InnUiiuttaniaaii
nalaIsU Jayastajitt. 4oIitajlar4ft
ma;Uia.7Stl varten on kaksi "
m a l t i t t i t i j ^ l l l i p l i Ä : " " ~
T s b e k k o $ l q ^ l ^ n da
^tO^laf^^b^S?:;'
studioitten rakeni
hojen studioitten 4iu8iml8esu..
sikymmcnta kiinalaista: teknl
oh-fpärhflllliai^
oplskielemassa^elokuyateDlllsuuUa^^
Vi
Jm
L L O Y D C. DOtfOLASIN
800 SIVUA
Syksyn ensimmäinen mymky ioi^maiiiMrfut»m»^^w.^^
hecseen. Myöhemmin Mansia usclh t h m e t t p i l l i l t ^ ^
kaan tuUect toimeen JhnatttiäntaiaWarfi^^^^
Ihmisiä, mutta he tarvitsivat Hännahlä|^iaadaftic«^ 3^'^
selvyyttft Ja järjestystä. Eikä ky«yiiHy8<01iat1välÄl^taidti^^ - ^'
Ja raha-asioista, vaan lisäksi muMtairiiinkä^^iri^ä^^^
— elämäntyylistä, oikeasta evthtautamitx^^
itseensä. ' •""^ '""^
;«u«rIÄ^:f
miaiua' :>
A L AN
280 SIVUA
Alan Paton tuli hyyhi tnnnetiÖälfMroSÄt^j^^ g^gsgg
mmm
TETfV MAA, Jolla hän vähässä ajossa 161 maalhnaonahieehsa."
Patonin toinen romaani U I A N MY0HAJiN£y^8iPAll8BV^Mm
lukijansa yhtä väkevästi Ja chdottoniastLfliEäkenteehääft^^
dessa Ja teeman voimakkuudessa Sojrlittääkln^,»^^ ,1-i^v
Kehyksenä on jäUeco EtcM-AfrUdca^mittta^tällä; kertaa aiheen»^ 4 ; \ S - '
on valkoisen mltiben tragedia.; Nuor|?fk>lii8iluutonttl,-vanhan, y i * V
pcän buurisbvun jäsen, rtfckoo maan; aidiärinta^^^le^yzu
lakia, Jonka mukaan valkoisen mlchfen rsöhde^ 'i^^is^-:^;. :m>^\
rangaistaan julistamalla pannaan sekä syylUneh itse ettft keto hähiMt^S SMM ^ •
lukunsa;
H E U S N D . B O Y L S I QN
CAROLA
m SIVUA
Ilelen D. Boylston on saavuttanut i m a a i i t ^
hoitajien elämää kuvailevUla HEUStTi^klriaiUaah^llN^^^^
nan ystävät saavat tilaisuuden t u t u s t u a ^ J a l ^ S ^ l s e ^ ^ i i g ^ - , ,
sankarittareen Carola Page^n. CatÖlä'ohftc^tterjB^^ '
nuori tyttö. Josta ajan mitään kehlttyy;todeliJt^h näyUtiUätte. ^ v
HUIMAA JÄNNOTTSI' ^^.^^^
J A C S , V A N C E ; .
AVARUUDEN
TteteeUlnen
172 S I V UA
A R I K U B C. CLAIOEE:
^ILMOJBNKSÄiÖÄIpl»
Meridlllsiä sefltkariuja. - TieteelUnen seikkaauromaanL i u'.'
164 SIVUA .••y,r»..:^l.^y-:^:.'i>:.-^::^».»:.*^^ — ' ' ^ ^ ' ^
BOBERT A.> H E I N L E I N : ^
RAKETTHiAIV.
Tieteellinen seikkailuromaani
213 SIVUA
• ' k '