Vapaus, May 8, 1969

              Sivu 2
VAPAUS
^ Torstai. touM. 8 p . - l ^ „ « l a y ; May 8,1969 y j ^ ^ FIRMAT RIISTÄVÄT PAPON
INDEPENDENT LABOR ORGAN A A S I A N J A A F l i i L i i p t ^
OF FINNISH CANÄDIANS
< LIBERTY) meSomiied l^ov. 6» 1917
Edffitor: W. EKLUND Mamger: E. SUKSI
PuöUahed twIoe yreeHOy: Itoeodays and ThnnsdaiyB by ViapauB PuMishJng
;> Oo. Uixmed, 100-102 EQm St. Weat, Sudbury, Ontatto, Oanadl&.
SOiaiabig Bdirff»: SK» Cpu
SeoosKi Olass MBda regi^taaitdm
. ".CANADIAN LANGUAGEPRESS
TIIAUSaiNNAT:
Oaoadas»: 1 vk: $10^. 6 kk. $5J2a USAM: 1 vk. $U.0O. J g . $5.75
3 kk. $3.00 Suomeen: 1 vk. $1150, 6 k t $8.25
Asuntopula ja pääministeri Tnideau
Pääministeri Pierre ElHot Trudeau esitti muutaman päiväi^
kuluessa maanantaina toistamiseen väitöksen, että Canadassa ei
ole nyt minkäänlaista asuntopula-kriisiä.
Viitaten Canadan talousneuvoston arviointiin, ^ maas­sa
tarvitaan 1,000,000 uutta asuntoyksikköä tulevan viiden vuo­den
aikana, pääministeri Trudeau aanoi rakennustoiminnan viit­taavan
siihen>^ että tänä vuonna rakennetaan 250,000 aauntoyksik-köä,
j a että jos tätä menoa jatkuu, silloin tulee viiden vuoden a i ­kana
täytetyksi edellämainittu talousneuvoston rakennustayoite.
Pääministeri Trudeau jätti kuitenkin selittämättä sen, että
Canadan talousneuvosto suositteli 1,000,000 asuntoyksikön raken­tamista
"alimmaksi tavoitteeksi", mitä ilman nykyinen asuntopula
pahenisi.
Kysymys on loppukädessä kuitenkin siitä, että mink
tai oikeammin, minkä hintaisia asuntoja rakennetaan. '
Tosiasia on, että asuntopula ei ole Montrealissa läheskään
niin paha kuin se on esimerkiksi Torontossa j a Sudburysaa. Mutta
suurimpana seikkana oh kuitenkin asunnon tarvitsijan tuloluokka-
Varmaa oh, että päämmisteri TrudeauUa j a kaikilla hänen tulo­luokkaansa
kuuluvilla on nykyaikaisilla mukavuuksilla varustetut
kodit Varmaa oh sekin, että mitä tahansa vaikeuksia heillä on
asuntojen etsinnässä, y l i $10,000 vuodessa ansaitsevat saavat mel­ko
vaivattomasti itselleen säädyllisen asunnon.
Mutta vika on siinä, että y l i toinen puoli canadalaisista per­heen
huoltajista ansaitsee alle $7,000 vuodessa — j a niillä tuloilla
<» nykyoloissa miltei mahdotonta saada säädyllistä asuntoa. Ylei­sesti
tiedetään, että esimerkiksi Torontossa on ylijäämä-asuntoja
— enemmän asuntoja kuin niiden kysyntää — niin keski- kuin suu­rituloisillakin.
Mutta kova asuntopula siitä vähemmän ansaitse­ville,
varsinkin pienituloisille.
Kysymys on siis ennenkaikkea siitä, että "kenen lehmä on ojas­sa".
Jos pääministeri tarkoittaa, että varakkailla on riittävästi
asuntoja, nim hän o l i epäilemättä oikeassa. Ja jos hän tarkoitti,
että varattomat eivät tarvitsekaan hökkeleitä parempia asuntoja,
niin hän oli oikeassa siinäkin, vaikka kadun miesten j a naisten
on vaikea sellaista käsityskantaa hyväksyä.
Canadan huoltoneuvoston johtaja Ruben Baetz oli käsittääk­semme
ehdottomasti oikeassa sanoessaan, että pääministerin "eir
asunto-kriisiä" lausuntoa ei voida hyväksyä. Vaikka keskituloisilla
j a rikkailla el asuntopulaa olisikaan, niin tilanne on aivan toisen­lainen
pienempituloisten keskuudessa^ hän sanoi.
Oikeassa oli myös oppositiojohtaja Robert Stanfield joka hal­lituksen
rakennuspolitiikkaa arvostellen kiinnitti huomiota siihen
tosiasiaan, että. eronsa perusteella asuntoasiain ministerinä ollut
Paul Hellyer sai hallitukselta kiristetyksi viikon aikana toimen­piteitä
enemmän kuin koko vuoden aikana hallituksen jäsenenä
ollessaan. Toisin sanoen hän osoitti syyttävällä sormella näyttäen,
että hallituksen "rakennusohjelmaan" sisältyy aimo annos politi­kointia.
Hyvä on tietenkin, että luvassa on rakennustoiminnan elpy­mistä
jossakin määrin, vaikka sen tavoitteena onkin keskivarak­kaiden
ja sitä paremmassa asemassa olevien asuntotarpeiden tyy­dyttäminen.
Mutta kiertämätön tosiasia on, että nykyinen asunto­pula
tulee jatkumaan j a kärjistymään edelleenkin niin kauan kuin
vain noin 2 prosenttia rakennettavista asuntoyksiköistä valmistuu
ns. halpavuokrataloina^ joista on kova puute niiden keskuudessa,
joilla ei ole varaa sen paremmin vuokrata kuin ostaakaan nyt
varakkaimmille ihmisille rakennettavia asuntoja^
Vanhat parrat satulassa
Kiinan kommunistisen puolueen nuoriso-ohjelman yhteydessä
toistetaan nykyään melkousein "uhrautmnis"-sanaa.
Ns. kulttuurivallankumouksen aikana nuoret olivat suuria
tekijöitä. Suuria nuorisojoukkoja mobilisoitiin "kulttuurivallan­kumoukseen"
vanhojen "revisionistien" häätämiseksi hallitus- ja
puoluetehtävistä. Silloin korostettiin nuoren polven vallankumouk­sellista
aloitteentekoa j a toimeliaisuutta.
Toisin tuntuvat nyt olevan pullat uunissa. Puheet spartalaisen
elämäntyylin "hyveistä" ovat tulleet päiväjärjestykseen j a Pekin­gin
tiedonantovälineissä alleviivataan nuorison uhrautuvaisuuden
tarpeellisuutta.
Tällaisella puheella on ilmeinen tarkoitus oikeuttaa koulu­nuorison
lähettäminen pysyviin toimiin maatalouden ja teollisuu­den
työläisinä. Tämä on mitalin yhdeltä puolen näkyvä kuva.
Toisaalta kiinnitetään huomiota "kulttuurivallankumouksen"
nimissä hajoitetun konununistisen puolueen "uudelleen rakentami­seen".
Pekingistä tulleissa länsimaiden uutistoimistojen välittämis­sä
tiedonannoissa esitetään katsantokantoja siitä, että puolueen-uudelleen
jraikentaminen vaatii paljon aikaa j a tupakkaa. -
Ilmeistä myös on, että puheenjohtaja Mao Tse-tungin "ajatus­ten
pohjalla" uudelleen rakennettava puolue on perusolemukseltaan
toisenlainen kuin oli Kiinan vallankumoukseen johtanut kommu­nistinen
puolue. Vaikka näistä asioista ei olekaan vielä saatu yk­sityiskohtaisempia
tietoja, niin kaikesta huolimatta tuntuu, että
äskettäin päättynyt Kiinan kommunistisen puolueen yhdeksäs edus­tajakokous
— ensimmäinen sellainen kokous kolmeentoista vuo­teen
— joutui myöntämään puoiuerakenteen tiimoilta entistä suu­remman
sananvallan maan asevoimien johtajille. Näyttää siltä,
että puoluekoneiston johtoelimen kansallisesta puhemiehistöstä kes­kuskomitean
sekä maakunta- j a aluekomiteoihin tulee olemaan so­tilasjohdon
edustajat. Lähitulevien viikkojen j a kuukausien aikana
saadaan yksityiskohtaisempia tietoja näistä asioista-
Toisaalta nilj^tää siltä, että nuorisolla, jonka tehtävänä oli
viedä Aniin rälkeätä osaa "kulttuurivallankumoukBessa", j a jolta
nyt vaaditaan sekä spartalaista elämäntyyliä että muita uhrauk­sia,
ei ole suurtakaan sananvaltaa korkeimman johdon keskiiu-dessa.
v • .
Toisin kuin missään työväenliikkeissä on totuttu asioita kasit-:
telomaan, yhdeksäs puoluekokous nimitti puoluejohtaja Maon
/Yksitoista senttiä tunnilta —
15 senttiä reunaetuisuudet mu­kaanluettuna
— on keskinkertai­nen
"palkka", jonka forraosalai-nen
työläinen saa työskennelles­sään
amerikkalaisille tehtailijoil­le,
kfiten F o r d Motor-yhtiöUe T a i -
wanissa sijaitsevalla tehtaalla.
Tiaiwanissa sijaitsevissa amerik­kalaisissa
sähkökalustotehtaissa
maksetaan samanlaatuista "palk­kaa".
General Electricin, Spraguen,
Sylvanian, Ampexin, Fairchildih
j a muiden amerikkalaisten sähkö-kalustoyhtiöiden
h a a ratehtailia
Hongkongissa maksetaan keski­määrin
12.5-19 senttiä tunnissa
asentajille.
General Motors, Ford ja Chrys­ler
maksavat Etelä-Afrikassa af­rikkalaisille
työläisille $2.00 päi^
vässä autojen kokoonpanosta uu­silla
miljoonia dollareita maksa­villa
tehtailla. Nämä työläiset
työskentelevät 10 tuntia päivässä
j a he eivät saa minkäänlaisia
reunaetuisuuksia.
Taiwanissa toimivan Philco-
Fordin liiketoimiin luotu silmäys
selilLtää, miksi amerikkalaisyhtiöt
ovat lähteneet valloitusretkille;
Fordin Taiwan tehtaalta saama
voitto nousi vuonna 1968 $1,302.-
000. Philco-Fordin voitot olivat
noin $328 jokaista työläistä kohti
samanaikaisesti kun työläisen
vuosipalkka oli $270. Philco-Ford
odottaa saavansa tämän vuoden
aikana $2.5 miljardin voitot, eli
$2,000 jokaista työläistä kohden.
Taiwanissa vallitseva kroonilli:
nen työttömyys aikaansaa tämän
Fordin ja muiden amerikkalaisten
monopolien mieliä kitkuttavan t i ­lanteen.
J a halvan orjatyövoiman
saanti ei ole ainoa houkutteleva
asianhaara, sillä Ghiang Kai-she-kin
sotilasjuntta auttaa osaltaan,
oikein poliisivaltion malliin, takaa
maila lakkovastaisen turvan j a 5
vuoden verovapauden sekä halvan
18 prosentin verotuksen 5. vuoti­sen
toiminnan jälkeen.
Samantapaiset olo.suhteet val­litsevat
muissakin Aasian maissa
amerikkalaisille työläisten riistä-jätehtailijoille.
Nämä maat takaa­vat
lakkovastaisen turvan j a ve­rovapauden,
jotka muuttaviit l i i ­kemiesten
elämän oikein tyydyt­täväksi.
Pääoman USArsta ulosvirtaa-misen
aikaan-saamat tulokset a l ­kavat
olla näkyvissä ulkomailta
tuotettujen televisiovastaanotti­mien
muodossa, mukaanluettuna
ne televisiovastaanottimet; joita
myydään amerikkalaisten merkki-nimien
nojalla, j a joiden ulko­mailta
tuonti lisääntyi viime
vuonna lähes 37 prosentilla val­loittaen
20 prosenttia kuluttajan
markkinoista. Samanlainen tilan­ne
vallitsee myöskin Canadassa,
missä ulkomailta tuotetut "orja­työllä"
valmistetut televisiovas­taanottimet
ovat valloittaneet 25
prosenttia kuluttajamarkkinoista.
Puolet amerikkalaista merkkiä
olleista vuonna 1968 markkinoille
tulleista radioista oli valmistettu
ulkomailla.
Samanaikaisesti amerikkalais­ten
työttömien lukumäärä kasvaa.
USA :n radio ja TV-teollisuuden
sekä näihin liittyvien teollisuus­alojen
työpaikkamäärä laski 48,-
O00:een vuosina 1966-68, vaikka
työviikkoa lyhennettiin samalla
ajalla yhdellä tunnilla.
Tilannetta dramatisoi laaja työ­paikkojen
menetys eräillä tehtail­la,
joiden työläisiä edustaa In­ternational
Union of Electrical
Workers (lUE). Westinghouse-
Edisonissa, N. J:S8ä sijaitseva
tehtaan tuotanto- j a laitostyöläi-set
menettivät lähes 2.000 työ­paikkaa
kahden viimeisen vuoden
kuluessa ulkomailta tuotettujen
j a halpapalkkaisella työvoimalla
valmistettujen artikkelien johdos­ta.
Noin 600 IUS:n osasto no. 401
edustamaa työläistä sai tiedon
pakkolomautuksestaan viime jou­lukuussa
kun yhtiö päätti siirtää
televisioittensa valmistuksen A a ­siaan.
Union osaston jäsenmäärä
on laskenut 2,300:sta lähelle 400
jäsentä ja uusia pakkolomautuk­sia,
on odotettavissa.
Sadat I U E : n osasto no. 101 j ä ­senet
menettivät työpaikkansa
Philadelphiassa viime vuonna kun
Philco-Ford avasi alayhtiö-teh-taan
Taivvanissa j a aloitti Japa­nissa
valmistettujen väritelevisi­oiden
maahantuonnin oman val-miistusmerkkinsä
nimissä. Joe
Burn syytti ulkomaantuonnin a i ­kaansaaneen
Philco-Fordin pal­veluksessa
olleiden työläisten l u ­kumäärän
laskun 9,000 noin 2,100
työläiseen muutaman viime vuo­den
kuluessa.
Tilanteen aiheuttaman huoles­tuneisuuden
johdosta suunnitel­tiin
l U E : n ja Machinist union
toimesta tutkimusmatkaa neljään
Aasian maahan. Lähetystöön
kuului mm. l U E : h Canadan jaos­ton
presidentti George Hutchens;
I U E : n presidentti Paul Jenning-'
sin apulaiset George Colhns j a
David Lasser sekä l A M : n tutki­musosaston
johtaja Vernon J i r i -
kowic.
I U E : I A M : n edustajisto vieraili
«lapanissar Taivvänissa, Hongkon­gissa
j a Etelä-Koreassa. He ha­vaitsivat
WestinghOusen ja Mit­subishin
Electric-yhtiön välillä
olevan hyvin kiinteitä yhteyksiä.
General ElectricTyhtiön huomat­tiin
olevan suurunman osakkeen-omistajan
Tokion Ehihaura Eilec-tric-
yhtiössä. R C A :11a on pätentti-j
a lupakirjasopimuksia useiden
japanilaisten yhtiöiden kanssa.
Työläisille maksetaan Japanis­sa
noin 30 pros. USATrTpalkoista
Sähkökalustotyöläisen keskinker­tainen
tuntipalkka Japanissa on
noin $1.00, lukeutuen siihen reu-netuisuudet.
Etelä-Koreassa edustajisto löy­si
kukoistavan sähkökalustoteol-lisuuden,
joka oli pantu alulle
$14.5 miljoonan amerikkalaispää-omalla.
Korean valmistamien
sähkökalustojen vienti nousi vuo­den
1964 $5 miljoonasta yli ;$8
miljoonaan vuonna 1968. J a E t e ­lä-
Korean hallituksen suunnitel­man
mukaan odotetaati, että säh­kökalustojen
ulkomaille vienti li^
sääntyy viisivuotissuunnitelma-kautena,
vuoteen 1971 mennessä
$100 miljoonaan.
Ptä inuiit simovat
Afiuiiitoikriisi pioliittteena potkupallmiä; '
Tpronto — Pääministeri John Robarts antoi tiistaina taistelu-h
a a s t a a pääministeri Pierre E l l i o t Trudeäun väitökselle; että Ca­nadassa
ei o l e asuntokriisiä.
Ja Robartsin asuntoasian luutnantti, kauppa- j a k e h i t y s m i n i s ­teri
Stanley Randall esitti syytöksen, että Ottawa on osittain syyl­linen
kriisistä.
Roharts sanoi laiiilaatijakunnan istunnossa olevansa T r u d e am
kanssa samaa mieltä siitä, että asuntokysymyksestä o n svtoi^iteitu
riittävästi tutkimuksia, mutta vähätuloisilla iei o l e riittäv&sti asiiä-toja.
"Juuri se qa kriisin p e r u s t a " , selitti R o b a r t s . Hän sanoi k y s y m y k ­sen
esittäneelle N D P : n jäsenelle, että Ontario e i a i d r i t u o d o s t a a o m aa
^unto^tHsiaiti ministeriöäi sillä Randallin ministeriö suorittaa " r i i t ­tävän
b y v b i sen työn[' Ontarion Housing Corporationin kautta. -
Uutistieto toukok. 6 pnä.
aon linja vahinsoksi
toteaa N L n Pravda
NIXONIN BUDJETTI KESTI
VAIN YHDEN PÄIVÄN
RCMP "tutkii"
pyhäkouluDhjelfaiiaa?
O t t a w a . — R C M P on täällä tut­kinut
ainakin yhden Yhdistyneen
kirkon (United Church) pyhäkou­lujen
ohjelmaa joka omistettiin
Kiinan ja Kiinan kansan ymmär­tämiselle,
sanoi kirkon eräs pappi
tiistaina. Rev. Warren Bruleigh,
Woodroffe United kirkon apulaisi-pappi,
ilmoitti seurakunnalle saar
natuolistaan RCMP:n vierailusta
sunnuntaina.
^Vierailusta kysyttäessä hän sa­noi
kahden siviilipukuisen miehen
ky^^elleen papeilta kirkossa ohjel­miston
sisältöä ja .sen vaikutusta
pyhäkoulujen oppilaisiin.
Mr. Bruleigh sanoi, että virkai­lijat
näyttivät kiinnostuneilta saa
maan tietoonsa että oliko joku
"oikein erikoisen kiinnostunut"
ohjelmasta.
Nixon julkisti huhtikuun 15 pnä
oman korjatun painoksensa enti­sen
presidentin Johnsonin tammi>
kuun lopussa esittämästä budjet­tiesityksestä
varainhoitovuodelle
1969-70. Ni.xon esitti omassa pai­noksessaan
menojen supistuksia 4
miljardin dollarin arvosta eli va­jaa
2 prosenttia Johnsonin esityk­sen
loppusummasta. Tästä oli va­rustelumenojen
supistuksia vajaa
puolisentoista prosenttia. Loppua-osa
oli pääasiassa sosiaalimenojen
supistuksia. Tällä tavalla Nixon
pääsi niinkin muhkeaan budjetti­ylijäämään
kuin 5.8 miljardiin
dollariin.
Seuraavana päivänä eli huhti­kuun
16 pnä Nixonin ylle valettiin
kuitenkin kylmää vettä saavikau-palla.
Kongressin edustajainhuo­neen
mahtavan finanssivaliokun-nan
mahtava .— eräät sanovat
k a i k k i v a l t i a s— puheenjohtaja
VVilbur Mills paukautti suoralta
kädeltä, että Nixonin edellyttämä
Ijihes 6 miljardin dollarin ylijää­mä,
on pelkkää .utopiaa. Nixonin
esittämää budjettiehdotusta on
supistettava vielä ainakin 5 mil­jardilla
dollarilla. Liittohallituk­sen
menojen yläraja on ehdotto­masti
määrättävä etukäteen. Sa^
maila ns. l ö pros. suuruisen yli­määräisen
veron jatkaminen liit­tyy
elimellisesti uuteen 5 miljar­din
suuruiseen budjettiesityksen
supistami-seen, Mills korosti lau-
.sunno-ssaan.
"Tästä kaikkivaltiaasta" M i l l -
sistä on syytä palauttaa mieleen,
että hän on kehittänyt oman puo­luekoneistonsa,
joka valitsee hä­net
aina demokraattien edusta­jaksi
edustajainhuoneeseen. Tämä
koneisto huolehtii myös siitä, että
hänet valitaan aina edustajain­huoneen
finanssivaliokunnan pu­heenjohtajaksi.
Ja kaiken kukku­raksi
Mills ei lähetä mitään esi­tyksiä
— kaikkein vähiten vero­jen
korotusesityksiä — edustajain
huoneeseen, ellei hän ole etukä­teen
varma niiden läpimenosta.
Vuoden päivät hän pidätteli aika^
naan Johnsonin vaatimaa 10 pros.
ylimääräistä verojen korotusesi­tystä.
J a kun hän lopulta päästi
käsistään esityksen, oli presiden­tin
sitouduttava 6 miljardin vaU
tion menojen supistukseen.
Mills ei tälläkään kertaa ole yk­sin,
sillä senaatin finanssivalior
kunnan vaikutusvaltainen senaat­tori
Williams vaatii Nixonin bud­jettiesitykseen
3-6 miljardin dol­larin
lisäsupistuksia. Ne ajat ovat
jo menneet, jolloin presidentti
saattoi milloin milläkin tekosyyllä
tyrmätä menojen supistukset.
Päinvastoin sotatarkoituksiin pre
sidentti (nimenomaan Johnson)
olisi saanut varoja kongressilta
enemmän kuin pyysikään: Tämän
sortin uhkapelistä on nyt tullut
loppu.
Jos Vietnamin sota oli Johnso­nin
aikana se menoposti. jonka
nielemien varojen suuruutta ei
kongressissa juuri kukaan uskalr
tanut asettaa kysymyksen alaisek
sji, niin nyt on tilanne päinvastai­nen.
Mills tietää hyvin, että Viet­namin
sota ja sen mammuttimai­set
laskut ovat suuressa epäsuo­siossa
valitsijoiden ja koko USAn
väestön keskuudes.sa. Nixonilla ei
ole muuta vaihtoehtoa kuin supis­taa
jyrkästi kotimaisia menoja,
jotka koskisivat sosiaalisten epä­kohtien
poistamista tai ainakin ke
ventämistä, tai sotilasmenoja, ts.
Vietnamin sotalaskuja^
Ellei Nixon supista budjettiesi­tystä
vielä 5 miljardilla dollarilla,
ei myöskään 10 pros. ylimääräistä
veroa ensi heinäkuun 1 päivästä
jatketa. Kun ottaa huomioon, että
mainittu lisäveron tuotto on lähes
10 miljardia dollaria, ei Nixonilla
ole muuta mahdollisuutta kuin
alistua vielä 5 miljardin dollarin
menojen supistuksiin. Jos hän ot­taa
sen kotimaan menoista, on
edessä ehkä kuumempi kesä kuin
koskaan aikaisemmin. Rikas Ame­rikka
on nyt noidankehässä, jota
ympäröi rahojen puute. Millsin ja
Williamsin jyrkistä kannanotoista
ilmenee, että Nixonilla ei ole muu­ta
mahdollisuutta kuin Vietnamin
25 miljardin dollarin vuotuisen
sotalaskun nopea ja jyrkkä supis­taminen.
Tämä onkin ehkä tehok­kain
tie, joka jouduttaa rauhan
tuloa Vietnamiin, kongressin asi­antuntijat
toteavat. — Libra.
M o s k Q v a H - Kiinan kommunisti­sen
puolueen I X edustajakokouk­sen
hyväksymissä asiakirjoissa
asetetaan itse asiassa päämääräk­si
imperialismin vastaisen rinta­man
hajoittaminen sekä neuvosto­vastaisen
hysterian lietsominen.
Maon ryhmittymän linja on va­hingollista
vallankumoukselliselle
liikkeelle, kirjoitti Aleksei Luko-vets
Pravdassa hiljattain.
Aikamme kommunisteille aset­tama
historiallisena tehtävänä on
liittää yhteen' imperialismin vas­taiseen
yleiseen taisteluun nyky­ajan
kolmen vallankumouksellisen
päävoiman — sosialismin maail­manjärjestelmän,
kansainvälisen
työväenluokan ja kansallisen va­pausliikkeen
toiminta. Niiden yh^
distyminen muodostaa takuun im­perialismista
saatavalle voitolle.
Tähän juuri pyrkivät sosialistisen
yhteisön maat sekä kommunisti­set
ja työväenpuolueet. Maon ryh-joituslinja
muodostaa kuitenkin
sille esteen, kirjoittaa Lukovetö.
Edustajakokous osoittaa jälleen
että Kiinan johtajat ovat hylän­neet
proletaarisen kansainvälisyy­den
periaatteet ja noudattavat
linjaa, jolla ei ole mitään yhteis-:
tä maailman sosialismin j a kan­sainvälisen
kommunistisen lijk
keen etujen kanssa* Mitkään ' ' v a -
semmistofraasit" eivät pysty peit
tämään Maon seikkailupolitiikan
petoksellista olemusta, toteaa L u -
kovets.
— Unkarin siviili-ilmailu tSiyi^Jiä.
50 vuotta. Kansallisen Malev-yh-tymän
koneet lentävät 25 Euroo­pan,
Aasian j a Afrikan maahan.
Äskettäin avattiin uusi reitti B u ­dapestin
ja Luxembui^n välille.
Malev-yhtymä käyttää pääasialli­sesti
IL-18 matkustajakoneita. Lä
hiaikoina unkarilaiset saavat käyt
töönsä neuvostoliittolaisia' T U -
män suurvalta-shovinistinen j a ha 134 koneita.
SUOMEN UUTISIA
m
Helsinki. — (Suomi-Seura) —
Suomalaisia opettajia Ruotsiin
Kahdeksantoista^ Ruotsin kun­taa
tarjoaa parhaillaan työtä
suomalaisille ruotsin kielen t a i -
toisille kansakoulunopettajille.
Nämä opettajat opettavat Ruot­sin
suomalaislapsia sikäläisen pe­ruskoulun
eri asteilla antaen suo­men
kielellä tukiopetusta ameissa,
joita lasten on kielitaidottomuu­den
vuoksi muuten vaikea oppia
sekä suomea äidinkielen taidon
ylläpitämiseksi. Suomen kieU on
nykyään Ruotsin peruskoulussa
oppiaineena. Kielitaidottomuuden
vuoksi ovat monet muuten nor­maalit
suomalaislapset joutuneet
Ruotsissa apukouluun.
Suomalaisia opettajia arvellaan
tarvittavan useita satoja. Ruotsin
peruskoulussa on tätä nykyä noin
25,000 suomalaislasta. Suomesta
lähtevät opettajat ovat joko äi­dinkieleltään
suomalaisia tai Suo­men
ruotsalaisia.
. * • : ..V. » ..•
Kenraaliluutn.i Leinonen va.
puolustusvoimain komentajaksi
Tasavallan presidentti myönsi
puolustusvoimain komentajalle
Yrjö Keinoselle (56) eron 29.
huhtikuuta. Keinoselle myönnet­tiin
ero toukokuun alusta lukien.
Hän oli itse anonut eroa 3. kesä­kuuta
lähtien. Väliaikaiseksi kor
mentajaksi määrättiin kenraali­luutnantti
Kaarlo O. Leinonen.
~ Katson, että nimitys on väli­aikainen
tila j a toivon, että vaki­nainen
komentaja pimitetään
mahdollisunman pian, sanoi ken­raali
Leinonen.
N-Iiitto halukas ottamaan
suomalaista työvoimaa
NeuvostoUitto on vahnis neu­vottelemaan
alustavasti huomat­tavan
suuren suomalaisen työvoi­man
käytöstä Lenmgradin alueel­la
olevan Svetogorskin selluloosa-j
a paperitehtaan laajennustöissä
sekä Karjalan autonomisen neu­vostotasavallan
Pööjärvellä sijait
sevan metsätalouskeskuksen r a ­kentamisessa.
Tähän tulokseen
päästiin suomalais-neuvostoliitto-laisen
hallitusten välisen talou­dellisen
yhteistyökomission työ­ryhmän
neuvotteluissa, ilmoittaa
ulkoministeriö. Neuvotteluja käy­tiin
kymmenen päivää huhtikuim
lopussa.
Työttömiksi ilmoittautuneita
työnhakijoita 74,000
TyönväUtystoimistoissa oli i l ­moittautunut
14. huhtikuuta , j a
sitä edeltäneen kahden viikon ai­kana
72,115 työtöntä työnhakijaa.
Pakkolomalla o l i tämän lisäksi
1,953 työnhakijaa, joten työttör
mien kokonaismäärä oli 74,068 eli
noin 2,600 edellisen tilannekat­sauksen
työttömien määrää pie­nempi.
Kokonaistilanne oli myös
viime vuoden vastaavan ajankoh­dan
tilannetta parempi, sillä työt­tömiä
oli nyt 2,579 vähemmän
kuin vuosi sitten.
PÄIVÄN PAKINA
ENSIMMÄINEN K O R O T US
manttelin "perijäksi" puolustus­ministeri
L i n Piaon. "Uuden kom­munistisen
puolueen" korkein joh­to
on Maon j a häntä lähellä ole­vien
L i n Piaon, Chen Po-tan ja
Kang Shengin sekä pääministeri
Chou En-lain käsissä, joiden kaik­kien
"nuoruus" kuuluu kaukaiseen
menneisyyteen, mikäli siitä puo­lesta
halutaan keskustella.
Meillä canadalaisilla ei ole
luonnollisestikaan "nokan kopu­tusta"
siitä kuinka edesvastuut-toma.
sti amerikkalaiset antavat,
valtiomiehik.si haukuttujen poli­tiikkojen
maalaan hallita.
Mutta oUeasammc jatkuvasti
vuorovaikutuksessa ja yhteyk­sissä
yhdy.svallalaisten kanssa,
me tunnemme luonnollista ystä­vyyttä
heitä kohtaan. Silloin
kun amerikkalaisia tapetaan
Vietnamissa tai muissa mielettö­missä
sotaseikkailuissa, me kär­simme
yhdessä amerikkalaiavel-jicramc
ja siskojemme kanssa.
Silloin kun amerikkalaisten
nimissä sorretaan j a riistetään
vähemmistöryhmiä kotona tai
heikompia kansoja ulkomailla,
mc canadalaisot yritämme tukea
ja rohkaista niitä amerikkalai­sia,
jotka viittävät vapauttaa
maansa sellaisesta häpeästä.
Ja kun Yhdysvaltain sotaineri ,
seikkailuohjelma uhkaa vetää
mukaansa myös Canadan, moillä
canadalaisilla on täysi oikeus
esittää sellaisista asioista oman
mielipiteemme vaikka teknisesti
puhuen onkin ensisijaisesti kysy­mys,
"toisen maan"; eli USAn
asioista.
Juuri sen vuoksi kun ne USAn
"turvallisuusjärjestelmä" —• eli
torjuntaohjusten sijoittaminen
Canadan rajan lähettyville, uh­kaa
vetää meidät kansakuntana
Yhdysvaltain militaristien tule­vaisuudessa
ehkä provosoimaan
ydinasesotaan, me canadalaiset
olemme aktiivisesti tukeneet
amerikkalaisia rauhan ystäviä,
jotka ovat protestoineet tätä
mieletöntä suunnitelmaa vas­taan.
Kuten muistetaan, Wa8hing-ton
tiedoitti, että nyt suunnitel­tu
torjuntaohjusjärjestelmä t u ­lee
"halvaksi" — että se tuskin
maksaa muuta kuin kuutisen
miljardia dollaria! !
Rauhanpuolustajat selittivät
kuitenkin heti silloin, että tässä
on kysymys "kiilan ohuemmasta
päästä", mikä sisään lyötynä
avaa portit yhä suuremmille me­noille.
On arvioitu, että hyvään
alkium päästyään tprjuntnohjus
järjestelmä voi tulla maksamaan
amerikkalaisille $30-$50 miljar­dia
vuodessa j a vetämään myös
canadalaiset tämän huippusuu­ren
talouskuorman vetäjiksi.
Ja katso. Viikon alussa Wash-ingtonista
saapuneissa uutistie-doissa
kerrottiin, että torjunta-ohjusjärjestelmän
menoarvioita
laadittaessa oli "unhoitettu" sii­nä
hommansa "tarvittavat" ydin
voimakärjet, joiden valmistami­nen
tulee entisen lisäksi maksa­maan
$1.2 miljardia. Tämän pe­rusteella
USAn torjuntaohjus-järjestelmän
"uusin kustannus­arvio"
on $7.8 miljardia — ja
lisää sellaista on varmasti t u ­lossa!-
Yhdysvaltain Botamenoista
puhuen tuntuu siltä, että katke­ran
pettymyksen voivat kärsiä
ne; jotka sinisilmäisesti uskovat,
että esimerkiksi Vietnamin l i ­kaisen
sodan lopettaminen huo­jentaisi
amerikkalaisten vero­taakkaa.
Meille kerrotaan, että Vietna­min
sodan rahoittamiseen menee
nyt vuosittain noin $30 miljar­dia.
Mutta Charles Schultze,
presidentti Johnsonin budjetti-toimiston
entinen johtaja, on i l ­maissut
mielipiteen, että vaikka
vissa kotimaiseen kulutukseen,
kuten eläkkeiden parantami­seen,
sairaushuollon nykyaikais-tuttamiseen
jne.
Mr Schultze viittasi nykyisen
sotaministerin (häntä sanotaan
virallisesti puolustusministerik­si)
Melvin Lairditt-lausuntoon,
että uudet_asevaatimukset^;ule-vat
vaatimaan ne "säästöt" mitä
Vietnamin sodan lopettamisesta
saadaan.
Toisinsanoen, yhdysvaltalaiset
"kuoleman kauppiaat", eli ase­tehtailijat
j a heidän kumppanin­sa,
tulevat vaatimaan "uusia oh­jelmia",
joiden perusteella liha­via
rikkauksia tuottavat varus-i
telu-urakat voidaan pitää aina­kin
entisellä tasolla j a sitäkin
korkeammalla.
Kuten tiedetään. Yhdysval­loissa
haaskataan nyt vuosittain
$80 miljardia varusteluun T-T y l i
toinen pupli maan koko vuoden
talousbud jetistä!
Ja mitä tahansa toiveita on
ollut näiden jättiläissuurten sota
menojen vähentämisestä, ne »tu­levat
osoittautumaan toteutu­mattomiksi
haaveiksi, mikäli ase
tehtailijat j a niiden hyväksi toi-%
mivat politiikantekijät saavat
Vietnamin sota loppuisi heti, mi- cstottomnsti toimia,
tään lisävaroja el ole siitä saata- — Känsäkoura.