Vapaus, July 19, 1928

              m
mm
I
p
ii
ii
1^2 Torstaina, heinäk. 19 p;nä—Thiirsday, Joly 19 No. 151 — im
V A P A U S C«n»an. «aa tySvicatSs •isoa ilmenhamimj», fTnii^jj SaA*-
A- VAABA.
T O I U I T T A J A T :
B. A. TtNHCVEN. H. SCLA. E. PEHKONEN.
Bacutsad at tba Po« Oiiiea Ocpcnaest. Otuva. as aceoad cius aunci.
VAPAOS (libotr)
Tlte onJr OTs«S of Tiaalth Vorkcn ia CuudJ. PaUiibed itiiy st SsAoir. Oataiio.
ILMOTVSHLVNAT VAPAUDESSA:
HilmailiantalMat tl-OO kerta. tZJ» kalut kotaa. — ArioUittooBacsoncaotakKt Me. fjtuimum*. —
RteasiasatteiUaotBkact 50c. kerta. UM i kcnaa. — Srntradifaaoiokaet flM hm», fZM 3 kama. —
Artnamilmotakm t 3 M kerta. S3.Cio kakai kertaa. — Kiitodiseäikaet Sl-OO keru. — Kao!esaoUisotak-
Mt kerta. SOe. Urimakaa kiitoalaaMelu tai ssIatoTiraria. — Halstaaotieaot ia rtoteSaotaluet
MeSftarta. C I M kolau kertaa. — H^SIiIIaotiaJiea ^ Umotoaaccottaaries oa. raadittacoaa, OkctectärS
«faMCaatafsU «toUtcca. — T U a o k ^ Joita ai aesraa raha. ai ia3is lähattSmiä». pailat aa^rmiegm, isOla
m takaakaat. - '
TILACSHINNAT:
'1 «k. «4.50, 6 kk. tiSO, S kk. 11.75 Ja 1 kk. VM. - TkdrtraUoihia ia Saoneaa ackX BauBf
•ftaoaine: 1 «k. 96J00. t kk. t3M. i kk. S2i» Ja 1 kk. 11.00.
Luteen aiotot ilinoliikaet pttäi oHa komtoriiu kello 4 ip. iljnertjTaiipHirin edellitesä arkipäiiiaä.
•apaodeä taiainai Zibcrtf B a i U i i c S3 Loma Street. PakeJia S36V.
kömotl:Ubtr.T BuOiiag. SS Lome S l . Pohili» 1038, Pottlaaortj Bos « , »adbarT. Oat.
Rockefellerin ^liyväntekeväisyys'*
Caacral adratiaixc rataa 7k. per eol. Isck. Uisiaiius'ekäzfa for atafla isaertion 7Se.
IB A a baat adrartiiim mtHnm anoof tftä Finsidi Peopb l a CaBad».
Tka Vapasa
. ' T a * ett* fflOIoia tahaaaa aaa iraataaau anaiauiaeen ,klflMac«sM, Urjottakaa aadallaca lUkkecxkoiUlaa
p i i n i i B i i i n a tJaaPi; I. V. KAMJ8AST0. lilkkaaatoitaja. ..
Canadan kapitalismi keskittyy
Kapitalismi Canadassa kulkee sa-inanlaista~
latua kuin mitä se tekee
esim. Yhdys\alloissa ja Suurbritan-niassa.
Se keskittyy nopeassa tah­dissa.
Siitä on viimeisimpänä todis­tuksena
Commerce-pankin ja Stan-dard-
parfkin yhteensulautuminen,
josta on näinä päivinä kerrottu sa-nomalehtitiedotuksissa-
Tämä keskit­tyminen,
tapahtukoonpa se yhteen-
. sulautum*?sen nimellä tai muuten,
tietää todellisuudessa sitä^ että pää­oman
kontrolli joutuu entistään vä-hempilukuisen
kapitalistiryhmän kä­siin
ja että itsenäiset keskisuuret ja
piehemnlät yrittelijät joutuvat vara­rikkoon
ja niin ollen siirtyvät pro­letariaatin
riveihin.
Ylimalkaisesti ajatellen saattaisi
otaksua, että tämmöiset keskittymi­set
ja yhteensulautumiset vapautta­vat
kapitalismin anarkiasta ja kil­pailusta,
joista aiheutuu kapitalis­min
olemukselle tuhoisia iristiriitai-suuksia.
Ne eivät kuitenkaan vähen­ny
yhteensulautdmisten ja keskitty'
enenty\'ät. Sillä kuta suuremmiksi
kapitalistiset tuotanto- y.m. laitokset
kehittyvät, niin sitä, lujemmaksi ja
itsepintaisemmaksi käy näiden suur­ten
laitosten välinen kilpailu ole­massaolosta
ja toinen toisensa ku--
kistamisesta yhdeltä puolen; ja toi­saalta
käy kapitalistisen järjestel­män
yksi perusristiriita —työväen­luokan
riistäminen — entistään te-hoisammäksi.
Täniän viimeisimmän rahalaitos­ten
yhteensul autumisen seurauksena
tulee siis epäilemättä olemaan en­tistään
tiiviimpi hyökkäys Canadan
työ^jäen palkkatasoa vastaan, joka
nykyään on keskimäärin kahdessa­kymmenessä
dollarissa viikkoa koh­ti,
siis aivan nälkäpalkkain rajoissa.
Mutta tämmöinen entisestään tehos­tettu
riistäminen ja kiristys selven^
tää luokkain välisiä rajoja, pakottaa
myösi sorretun luokan eheyttämään
ja tiivistämään järjestöjään, mikäli
niitä entuudestaan on olemassa, ja
penistainaan uusia sinne, missä työ­läiset
ovat vielä tällä haavaa tykkä-
Viime päri-ien ajalla ovat porva­rilliset
sanomalehdet virittäneet taa­sen
kuorossa ylistyslauluja John D.
Rockefellerin hyväntekeväisyys- ja
armeliaisuuspuuhille. Varsinkin kii­tellään
häntä siitä, että hän on teh­nyt
lahjotuksia yliopistoille ja eri­näisille
kirkkokunnille. Kahdeksan­toista
vuoden aikana hänen ilmote-taan
lahjottaneen $445,000,000
kymmenelle eri laitokselle ja sitä
ennen Chicagon yliopistolle yksj^-
tään $45,000,000. Täten hän on
lahjottanut noin $5,500,000 joka
vuosi koko elinikänsä yllämainittui­hin
tarkoituksiin. Lahjotukset eivät
ole supistuneet ainoastaan Yhdysval­toihin,
vaan miltei kaidalle, mihin
hänen öljyliikkeensä on löytänyt
tiensä, on lahjotuksia tehty. ,
Katsellessa näitä lahjotuksia ja
lukiessa porvarilehtien ylistysvirsiä
niiden johdosta, näyttää todellakin
että Rockefeller olisi yli-ihminen,
täynnä hyvää tahtoa ja voitaisiin
häntä niiden perusteella verrata lau­piaaseen
samarialaiseen. Sellaiselta
ei asia kuitenkaan näytä, jos kysy­mystä
katsellaan hieman syvemmäl­tä
ja käsitetään noiden l^jotusten
todellinen tarkotus.
Juuri tapahtuneet liittovaltion
kauppakomissionin paljastukset voi-matrustiQ
toimenpiteistä vallata kou­lut
aseekseen riistosuunnitelmiensa
toteuttamiseksi, antavat valaistusta
sangen suuressa määrin myöskin
Rf>ckefellerin hyvänteke\-äisyydelle.
Voimatrustin lahjomispolitiikka on
kohdistunut pääasiassa opettajien ja
koulujen professorien lahjomisiin.
Rockefellerin politiikka sitävastoin
nä}-ttää olleen hieman säädyllisem-pää,
mutta tarkotusperä on ollut
sama. Rockefeller on tiennyt, että
jokainen dollari minkä, hän koulu­laitokseen
lahjotuksina sijottaa, vai­kuttaa
vississä määrin opetuspoli-tiikkaan.
Tietäessään että korkeim­mat
oppilaitoksemme ovat hyvin
suuressa määrin riippuvaisia lahjo­tuksista,
on öljypohattamme käyt­tänyt
tilaisuutta hyväksensä, tietäen,
että sijotukset varmentavat sitä jär­jestelmää,
jo^ka vallitessa hän on
pääomansa koonnut ja joka takaa
myöskin hänen perillisilleen samat
riistomahdollisuudet. Rockefeller
on käsittänyt koululaitoksen suuren
merkityksen liiokka-aseena ja siksi
hän on miljooniaan niihin sijottanut
omien ja luokkansa etujen turvaa­miseksi.
Nämä tosiasiat tuovat ilmi
näiden lahjotusten nureamman puo
mennä kotiin nukkumaan- SuomalaL
sen merimiehen pani rautoihin vain
sentähden kun se o l i suomalainen.
Mutta suomalainen kun suuttiiu. niin
se on Vihonen. Mielestään vääryyttä
kärsinyt, päälle päätteeksi vangittuna,
miehemme alkoi Jakamaan oikeutta;
nmttasi poliisin nurin ja mukiloi kai­ken
kansan nähden. Putkaan ne lo­pulta,
saivat ja kyllä kai poika luis­saan
trmtee, että on vastustanut vir­kavaltaa.
— Yleisesti pieksä jäisiäkin
on parempi harjottaa suljettujen ovi­en
takana.
Lopputulos oli. e t t ä näytelmän lo­puttua
jokainen mukana ollut kehui,
että selkäänsä saatiin, mutta annet­tiin
korkojen kanssa takaisin.
Eikö millään mahdilla maailmassa
Ohjelman esittäjät kaikki olivat pu.
etut ukrainalaisiin kansalTispnknihin,
jolQi osaltaan vaikutti hyvää kokonai­suuteen.
Pääsymaksu c l i vain 25 sent­tiä.
Yleisöä oli silti saapunut hävyttö­män
vähän tilaisuuteen. Siihen osal-taan
vaikutti sekin, että ympäristöl­lä
oU useampia iltamia, mutta suurim
pana syynä lienee olkit se, että kun
meikäläisten n.s. kermalla on auto,
h i i n säilä pitää meimä metsään, olla
saa tuollaisia saastan pesiä pois yleis­ten
rakennusten lähettyviltä?
SYYSJUHLAT TULOSSA
P i i r i kuudennen syysjuhlat pidetään
työn-päivänä, ensimftinen fnaanantai
s]?yskuuta. Juhlat tänä vuozma pide.
t ä ä n kaksipäiväiset, mahdollisesU aio-tetaan
lauantai-iltana.
Juhlien yhteydessä .tullaan järjestä­mään
näytelmäkilpailut osastojen vä.
Hllä. Ne. ovat muutaman vuoden o l ­leet
ii»niciHn imohduksissa, mutta nyt
k im juhlista muutenkin muodostuvat
suurjuhlat, muistui asia niinkuin it-sestSän
mieleen.
Siis Port Arthurin, Fort Williamin
nauttivinaan luonnosta taikka pullos­ta,
sama se.
Täällä on antanut konsertteja joku
harmonikka-"taitemja" täysiUe huo­neille.
Jos taidetta käytettäisiin mitta­puuna,
niin kyllä se sentään on vain
hulinaa, taiteen rinnalla, mutta se
menee herrasväkeen ja aikaa löy­tyy
nauttia hulinasta. Lauantai-il-tasen
konsertin antajat olivat työläis­ten
tyttäriä ja poikia, l i a k s i . "ryssiä".
Kukas niitä nyt viitsii tulla kuule­maan!
Neo?osto
« • - - massi
I»».a
Intolan, Nolaltm j a mahdollisesti mui­denkin
osastojen näytelmäseurat. ot­takaa
tämä asia huomioon ja alkakaa
valmistella kilpailukappaletta, yksi-tai
kaksinäytöksistä, ei pitempää. Käin
kesällä näyttää olevan tapana ottaa;
Ien ja riistävät lahjotuksilta niiden | kesälomaa toiminnassa; on siis tänä
ympärille kudotun hyväntekeväisyys-ja
armeliaisuusverhon. — U. K,
ini luo fascisfipairafiisia
misten kautta, vaan päinvastoin nään järjestymättömiä.
VäU^pineh teiTori Unkarissa
Fascisti-Unkari ; ei tietystikään
missääh muodissa' tiihdo työläis-
^ vainoissa «jäädä tnuista valkoisen
vallan maista jälke!<E{n. Nytkin siellä
paroillaan järjestellään suurta syyte-juttua
n. 90 työläisiä vastaan. Syyt­teet
tietysti ovat valkoisille maille
tavallisia, joteii hiistä tämän yhtey­dessä
fl oh terpöBllisla enempää
: ptlhua« :.. '.; ' ^ ' V - ';>^^*r;?;-'-^^ ^•
) SenL sijaan kiikuttaa huomiota
ijhyt se, että jq aikaisemmin ttiomit*
tujakin- ryhdytään uudelleen syyttä»
niään — puolustuspuheista. Koko
Rakosi-Szanton juttu tulee uudelleen
esille tuomioistuimessa. Tuomittu­jen
puheista oh merkitty syytteen-alaisiksi
m.m. seuraavat kohdat:
Eläköön Unkarin kommunistinen
puolue! (Syyte Szantoa vastaan yl­lytyksestä.)
. >•••••
Eläköön sosialistiset neuvostoval­lat!
Vetoan tuomiosta, sillä tämä
tuomioistuin ei ole oikeutettu ^tuo­mitsemiin
minua. Ainoastaan köy­hälistön
tuomioistuin voi minut /uo-mito.
(Ignaz Glanz.y
Eläköön Neuvostoliitto! (Papp.)
Eläköön maaseudun ja kaupun­kien
työläisten veljestyminen! (Ig-liaz
Glanz.) i
Eläköön sosialististen nuorten Uit-'
to. (Josef Piics.)
Näinä ja useita muita kohtia puo­lustuspuheissa
on katsottu rikolli­siksi
sen tähden, että ne on esitetty
oikeussalissa, jossa oli läsnä myös­kin
useita tuomittujen aatetovereita,
joita niillä katsotaan kiihoitetun.
Ainutlc)atuista syytteiden peruste­lua!
Hirvittävä kuva oikeustilan­teesta
valkoisessa Unkarissa.
Akateeminen ^Vapaus'' Yhd^
Kapitalistien hallitsemista kor­keimmista
oppilaitoksista on Yhdys­valloissa
muodostunut pääasiallisesta
seuraelämän keskuksia, joissa jouti­las
nuoriso rikkaiden pappojen vii­roilla
vieltiJä mukavaa aikaa. Pää­paino
valistusohjdlma$sa pannaan
iirheiliiu», ruumlltt- Jft terveydenhoi­toon,
seurustelutapojen opettamiseen
ja käytännöllisiin tieteisiin, tieteel­linen
tutkimishalu niissä ylipäätän­sä
tukahutetaan. Historian ja yh­teiskuntatieteiden
opetus on pinta­puolista
ja väärennetty kapitalistista
maailmankatsomusta vastaavaksi.
Opettaja, joka osottaa itsenäisyyttä
opetustavassa, tulee pian silmäti-
. kuksi ja erotetaan toimestaan.
Eräänlainen menckeniläinen **libe-ralisuus"
on kyllä sallittua, koska
se on kokonaan vaaratonta, mutta
puolueetonkin suhtautuminen työn
ja pääoman väliseen taisteluun on
rikos.
Kansalaisvapauksien liitto ilmot-taa,
että Ohion yliopistosta on ero­tettu
sanomalehtiosaston professori
Wesley H. Maurer. Opetustoimensa
ohella hän toimitti paikallista sano­malehteä
"Messengeriä" Athensis-isä,
jota piti käytännöllisenä opetus­välineenä
oppilailleen. Viime vuon­na
hän yritti lehdessä suhtautua
puolueettomasti kivihiilityöläisten
lakkoon ympäristön kaivannoissa,
saaden siitä eräiden Uikemied*intr63'
sien vihat päälleen. Erään kunnaU
lisen yhdistyksen kokouksessa häft
sattui kysyÄiään, suhtautuuko yh­distys
puolueettomasti järjestynee
seen työväestöön. Muuta ei tarvit
tu. Liikemiehet lähettivät komitean
Messenger'in konttoriin, vaatien
Maurer'in erottamista, ja sittemmin
yliopiistoh johtaja E / B. Bryan il-mptti
hänelle, että hänen palvelus
taan ei enään tarvita ensi vuonna,
väikkk ^Shellä työsopimuksen mu­kaan
olisi-ollut vielä kolme vuotta
palvelusaikaa.
Taihmöistä on akateeminen 'Sra-
Mussoliiii, entinen sosialisti, nykyi­nen
Rooman kruunaamaton keisari-itsevaltias,
on julistanut fascistien pa-ratilsifllosofiaa
Italian teollisuuden-harjoittajien
kongressissa. Kyynilli-sesti
ja tekopyhänä loihti pääfascisti
esiin "teoriaa, jolla yrittää koristaa
veristä terrorijärjestelmää ja tehdä
näkymättömäksi kapitalistien harjoit­taman
hillittömän riiston.
Italian, tuon fascistien luvatun
maan, kuvasi Mussolini melkeinpä
päi-atlisiksi. Työläiset eivät ollenkaan
"enää ole rllstonalalsia. vaan työ-kumppahejia
Ja tuottajia" kapitalistien
kanssa. Teollisuiiskäpitallstit, nehän
ovat todellisia veljiä työläisille! k u ­kas
sen jalompi on kuin kapitalisti,
hänhän iei muilta ajattelekaan kuin
miten voisi enemmän lahjoittaa "hy­viin-
tarkoltiiksiin". "tieteen j a taiteen
kiehltCämlseen". Näin MUsjsolini ve­telee
ja lopulta kaivaa "syvyydestä"
esiin teoriansa kukkasen: sikäli kuin
pääoma tulee nimettömäksi", sikäli
myös kapitalisteja sellaisenaan Italias.
sa el ole, on vain "teollisuuspU-rejä".
Oikea paratiisi! Vihdoinkin löytyi
mies, joka käden käänteessä poistaa
risthiidat kapitalistien ja työläisten
väUUä. Italiassa miljonääri-kapita­listi
ei riistä työläisiä, vaan on "työ­kumppani",
joka sen takia, että o.
mlstaä tehtaan, saa "vähän" isom-man
osuuden kuin työläinen ja "ja­loudessaan"
käi^ttää rahansa "yhteis-hyvään".
Italiassa ei kohta puhuta'
työläisistä ja kapitalisteista, vaan
teolUsuuskumppaneista!
Silmänkääntötempuilla yrittää Mus­solini
kätkeä kapitalistit verhon taa.
Mussolini tietää, että kapitaUstit ovat
vihattuja työväen luokan silmissä, ja
siksi koettaa häh syöttää valhetta.
paus ysvaltain yliopistoissa.
Toveri.
Työmidien toimitus
Tov. K. Aine, joka pitemmän ai­kaa
on työskennellyt toimitukses­samme,
jäi ^ eroon Työmiehen pal­velimesta
viime lauantaina.
Joku aika sitten valitsi johtokun­ta
toimitusharJottelijaksi tov. Ed­ward
Turusen, joka on toiminut
Työmiehen vakituisena asiamiehenä
Ihilulhissa ja Ylä-Michiganissa
myöskin- viime talven, aikana puo­lueen
organiseeraajana Ylä^Michiga-niFsä
ja oli viime kevättalvella New
Yorkissa puoluekoulussa. Toveri
Turunen on työskennellyt toimituk­sessa
jo kesäkuim puolivalbtä saak­ka
ja tulee jäämään edelleen leh­teemme
toimitusharjottelijana, ker­too
ryo/TMCs-lehli.
Ja kuinka on todellisuudessa? Työ­väenluokka
elää mitä raaimman mie­livallan
alla. Joku aika sitten tuo­mittiin
useita työvftenluokwi johtomie-hiä
yhteensä 200 vuodeksi vankilaan.
Ei kulu päivääkään, ettei työläisiä,
jotka aktiivisesti ajavat työväenjetuja,
taistelevat työväenluokan vapautiuksen
puolesta, vangittaisi ja murhattaisi.
Italian f aseistit ehkä vienevät voiton
muiden maiden fascisteista salamur-hatöistääii.
Työläinen on puristettu
pakkopaitaan, h ä n ei saa itsenäisesti
toimia Ja Järjestyä, ei esittää mitään
vaatimuksia. Hänen ön elämisen pa­kosta
liityttävä fascistien yhdistyksihi
ja "korporatsionelhin", otettava työs­t
ä ä n se almu, Jonka "jalo" kapitalisti
suvaitsee tiputtaa.
T y t t ^ t e n silmien edessä ei saada
kapitalistia nimettömäksi, eimenkuin
kapitalisUt todella on hävitetty. Ja
kapitalisteja ei hävitä eikä haluakaan
hävittää Mussolini, vaan työläisjoukko
itöe.
MaaUmassa on vain yksi maa, jossa
kapitalistit on hävitetty ja jossa ne
elyät kätkeydy valtion taakse. Tämfk
maa on Neuvostoliitto. TälUlä ovat
kapitalistien tehtaat julistettu yhteis,
kunnan, valtion omaisuudeksL Meillä
ei valtio ole riistäjien, kapitalistien
pakkovalta riistettyjen yli, vaan työ.
Väenliaokah {»kkovalta. Joka valvoo
entisen riistetyn luokan etuja.
Ranskan röykeft itsevaltias Ludvig
X I V aikanaan sanoi, että "Valtio olen
minä", Neuvostoliiton työväenluokka
Se vetää yh£een Mussolinin "teorioi­den"
kanssa. Päämäärä on sama:
luokkataistelun köolettaminen kapita­listisesta
yhteiskunnasta.
Kommunismi vapisuttaa kapitalis­tista
maailmaa. Kapitalistiset luokat
koettavat sammuttaa vallankumous-tulta,,
joka valtaa yhä enemmän alaa
työväenliikkeessä. Terrori, vankila;t,
vainot ja murhat eivät ole lannista­neet
työväen rintamaa, vaan syventä­neet
riistettyjen ja- riistäjien välistä
kuilua. Mitkään Mussolinhi "kbrpb-ratsionit"
(ammattijärjeistön tapidset,
johon kuuluvat kapitalistit ja joihin
työläistenan on pakko kuulua), so-sialidemokriatian
"valtiokapitalismit",
"kapitalismin voittaminen osuuskun­tien
kautta" ym. eivät saa luokkatais­telua
sovitettua. Riistettyjen Ja riistä­jien
välinen ristiriita häviää vasta
sillohi kun riisujat kapitalistit on h ä .
vitetty maan pinnalta Ja porvarillinen
Järjestelmä perinpohjhi muutettu. Ja
sen tulee suorittamaan työväenluokka
itse kukistaen väkiv^taisesti kapitalis.
tisen järjestelmän.
JOUKKOTAPPELU
Perjantai-iltana, heinäk. l3 p. Bay
st. haalin vastapäätä sijaitsevan, vir­kavallan
suosiman italialaisen julki­sen
salakapakan edustalla oli vähitel-
Ien muodostunut kaikkien kansalli.
suuksien joukkotappelu. :Aluksi lie­nee
tullut eräälle suomalaiselle meri-miehelle
ja koh-atorpan omistajalle
jostakin riita, lieneekö -viinassa ollut
liiaksi vettä. Sanailu kun alkoi, niin
ihmiset uteliaisuuddssaan menivät
nä3^elmää katsomaan. Katunäytelmät
tavallisesti ovat kiinnostavampia kuin
joku ohjelmallinen iltama. Kaikessa
tapauksessa näytelmän pä^enkilönä
oli esiintynyt koiratorpparin poika
puukko kourassa. Pariksnnmentä mi­nuuttia
pii jo tappelu käjmnissä kun
järjestyksenvalvoja oli joutunut sak­kiin,
otti puukon pois pojalta käskien
aikana aikaa harjotella kappale hy­väksi,
x'
Laulukilpailuja ei vielä tänä vuonna
voida järjestää, mutta niitä kuoroja
joita on, pjrydetään hsrväntahtoisesti
valmistamaan ohjelmaa juhlakonsert­tia
varten. Aikomuksena on saada
ainakin suomaiset ja ukrainalaiset
laulu- ja soittovöimat avustamaan
juhlaohjelman suorituksessa. Yhtei­sillä
voimilla me niusikaalisen pubien
voimme saada suorastaan taiteellisen.
Runonlausujat myöskin sonnustakaa
itsenne kilpatantereelle. Toivottava o-lisl,
että sUtä tulee toreä ottelu. Ur­heilupuoli
myös tullaan järjestämään
monipuolinen, siitä täytyy neuvotel­la
Port Arthurin Iskun poikiön kans-
Mutta^ kyllä se niin on, että suomalai­sen
nuorison j a nuorison l^asvattajien on
paljon oppimista näiltä halveksituilta
kansallisuuksilta. Ne näyttävät haliia.
van opettaa^lapsilleen muutakin kun
amerikajaista aina hymyUevää "sivis.
tystä". Ne ei näytä opettavan lapsil­leen
eroamaan omasta kansdlLsuudes-taan.
että siellä muka oppii raakalai­seksi
j a että ainoastaan englanninkie-lisien
joukossa sitä ihmhaen sivistyy.
Ne koettavat opettaa lapsilleen luok­kataistelun
alkeita ja järjestettyä
toimintaa. Se on työväenluokan lap
sille paljon tärkeämpää, kuha "sivis­tyneesti"
^cumipalan pureskeleminen.
Eri
sa. Luonnostaan lankeaa, että Isku
tulee järjestämään sen puolen ohjel­masta.
Nyt vaan kaikkialla urheilu-miehet
verrytelkää jäseniänne vastais.
ten ottelujen varalta. Ehkäpä jo sii­hen,
mennessä näemme'tuloksia Port
Arthurin urheilukomitean .työstä ja
näeminejme penkkiurheilijat Jörjestet-tyä
Joukkourheilua.
Lopuksi me Juhlavieraat valmisteU
kaamme itseämme siltä varalta, että
mainittuina päivinä on oikea kansain­vaellus
Port Arthuriin.
MUITA JUHLIA
Seuraavat yleiset kenttäjuhlai ovat
vielä/tänä kesänä: Elokuun 5 p. ylei­set
piirm lastenjuhlat Intolassa. elok.
12 p. Port Arthurin v. Ja u.seiira Is-kim
järjestämät urheilujiihlat, ielok
19 p. , naisliiton järjestämät naisten-juhlat.
UKRAINALAISTEN KONSERTTI
Harvoin näillä perukoilla on nähtä­vänä
Ja kuultavana taiteellisempaa
meikäläisten keskuudessa. Sellainen tL
laisuus oli tj£. 14 p. Arthurin pikku-haalilla.'
West Fortin ukralnal^en
nuortien mandoliini-orkesteri ahtoi sil­loin
siellä laulu-, soitto- ja taidetans.
si-illatsun. Ohjelmisto alusta loppuun
saakka oli hiottua, pitkäaikaisen työn
tulos. Varsinkin ukrainalainen Pbt-pourri,
Light Cavalry (overture
march). militaire j a Ohmi Horiat me­nivät
kuuUJoihin. Yleisesti soitto oli
täsmällistä, nyansseeraus hyvä. Johta­ja
täydellisesti kontrolleerasi esiinty­jät.
Solistit täyttivät moitteettomasti
tehtävänsä. Tanssi-esitykset, jotka
kaikki olivat ukrainilaisia kansallis-tansseja,
olivat hyviä. Chumachök'in
soolotanssin esittäjä, pikkumiehen a i.
ku B. Ravluk, isai mjniBkyisen. hyväksy­misen
yleisöltä.
punaisen avun
Lehtinen työväen kansainvälisen solidaari­suuden
suuresta kirjasta
voi sanoa "Valtio "olerome me ", sillä
työväenluokka saa Järjestöjensä kaut­ta
kontrolloida valtiota. Tehtaat tääl­lä
kuuluvat työväenluokalle.
Päfifascistin puhe csoittaa, miten
nykyajan sosialidemokratia ja refor-mismi
ovat läheisiä fasfismllle.
Kautskyta MacDonadit ym. saamaa,
vat "soiidarisuudesta" työläisten Ja
kapitalistien kanssa. "Tetdlisuusrau.
ha" on tällä hetkellä «rEnglannin sos.-
dem. Johtajien tunnuksena. Lu(d±a-ristiriitojen
sovittanunen on nyky­ajan
sosialidemokratian päätehtävänä.
Luokkataistelun poistaminen kapita­listisesta
yhteiskunnasta, kapitalistisen
riiston näkymättömäksi tekeminen, —
se on s-demokratian nykyinen suunta.
Annetta
vasti:
apu jakautui seuraa-
Vastineena Wienin poliisipäällik­kö
Schoberin "Valkoiseen kirjaan"
on Itävallan Punainen Apu julkais­sut
"Punaisen kirjan", josta seu­raavassa
lainaamme muutamia ot­teita
Wiemn heinäkuun 15T—16 p:n
j a sitä seuranneen ajan tapauksis­t
a : .
"15 ja 16 pnä heinäkuuta 1927
sattui\ Wienissä kapinoita Schaten-dorf-
jutun luokkataomioiden johdos­ta.
Oli oikeuden päätöksellä va­pautettu
"hakaristiläiset", jotka
Schatendorfissa olivat murhanneet
majatalon ohi kulkeneita työläisiä,
ollen itse väijyksissä, piilossa maja­talon
ikknnain takana. Aseistamat­tomat
TVienln -työläiset, kuultnaan
häpeämattöinästS tnqmiosta (niitten
13 kysymyksen joukossa, joihih oi­keusistuimen
tuli vasiiata, kuului yk­s
i : Eikö syytettyjen tekö, aminnn-ta
sulettujen akkunain takaa kadul­le,
vaarantanut ohikulldjoita) jät­tivät
suurin jonkion työnsä, mar^
sien kaupungin; keskustaa j o h t i OU
keuspalatsissa olevat poliisit ampui­vat
kansanjoukkoon, jonka toiset
poliisit olivat ajaneet palatsille päin.
Suuttuneena täten uudistuneista o i ­keudenloukkauksista
feytylU joka ta­holta
poliisin saartama kansanjouk­ko
palatsin tuleen, pelastaen kuiten­kin
sisällä olleet poliisit. Kun pa­lokunta
saapui, j a jo suunnattu
ruiskut tulta kohti, antoi poliisipääl­likkö
määräyksen ampua kohti työ­läisiä."—
Sivä 29:
Heinäkuun uhrit j a proltetariaatin
solidaarisuus
HalKtus j a koko porvaristo kun­nioittivat
poliisia tämän verisinä
heinäk. päivinä toimeenpaneman
ammuniian johdosta, tehden sille
rahalahjoituksia ja jakaen kunnia­merkkejä,
samaan aikaan ' häpeä-mättömästi
solvaten mielenosoitta­j
i a , koko työväestöä ja heinäkuun
tapausten uhreja. — - Erittäinkitt
kunnostautui poliisipäällikkö Scho-ber.
Hän nimitti Wienin työväes­t
ö ä roistoiksi, kulkureiksi, rosvoHcsi,
morhapolttajiksi — noita samoja
työläisiä, jotka työläismurhien ja
laokkatuomion johdosta osoittivat
oikeutettua suuttumusta j a todellis­t
a proletaarista solidaarisuutta o-soittaen
lähtivät kadulle, täydellises­sä
järjestyksessä ja kurin alaisina
pannen toimeen yleislakon. —
^Hitä enempi heinäkuun mielen­osoittajia
porvariston taholta her­jattiin,
sitä voimakkaammin osoitti
se solidaarisuuttaan kaatuneita.
Roui^d Lake, Ont.
L. W. I. U . O F C A N A D A N , KIRK-L
A N D L A K E N J A EOSEGROVEN
OSASTOJEN
yhteiset kesäjuhlat Round Lakella
heinäk. 14 j a 15 p.
Juhlien edellisinä päivinä ja vie­l
ä juhlien aikanakin vallinneet sa­teet
haittasivat suuressa määrässä
niiden onnistumista. — Lauantain
tanssit onnistuivat kuitenkin noin
kohtalaisesti, vaikket läheskään sii­n
ä määrin mitä odotettu oli j a niin
kuin ne olisi todennäköisesti onnis­tuneetkin,
jos ilma olisi ollut vä­häisenkin
suotuisampi. Nyt kui­tenkin
kun ajattelee niitä savilie-jun
vallassa olevia teitä j a alitui­seen
tihkuvaa sadetta, joka oli jat­kunut
koko päivän, täytyy myön-tääi
että kannatus oli kerrassaan
tyydyttävä, varsinkhj Kirkland L a ­ke,
oli hyvin edustettuna.
Sunnuntain juhlat Round Lakella
joista oli odotettu oikeita suurjuh­lia,,
supistuivat edellämainittujen
syiden perusteella keskinkertaisiksi.
Se että'' edes osaksikaan onnistut­tiin,
toteaa vain sen, e t t ä L . W. L
U. of Canada nauttii ympäristön
t y ö l ä i s t ä jakamatonta kannatusta.
Mainita sopii, että juhlavieraita o l i
huonosta säästä . huolimatta saapu­nut
aina Rouynista asti, joskin lä­hiympäristö
oli huonoimmin edus­tettuna.
Juhlat aloitettiin urheilu­kilpailuilla,
jotka ajottaisista sade­kuuroista
huolimatta sujuivat- suur
remmittä kommelluksitta. Osanot­tonsa
puolesta muodostuivat kilpai­lut
tyydyttä-viksi, varsinkin miesten
-viisiottelu, joka keräsi kokonaista
kaksitoista osanottajaa, jotka kuu­luivat
kolmeen eri teuraan, nimit­t
ä in kymmenen Kirkland Laken
Jymyyn", Rosegroven "Intoon"
seeä Port Arthurin "Iskuun", kum­paankin
yksi. Naisten ja poikain
kilpailuihin' oli osanotto vähäisem­pi.
Kilpailuissa saavutetut' tulok-'
set ja kilpailijain järjestys näkyy
tulosluettelosta, joten ei siitä enem-r
pää.
Ennemmin ilmoitetusta 3000 m:n
juoksusta ja 1500 m:n -viestinjuok­susta
oltiin pakotettuja luopumaan,-
koska juoksulrata oli paheinmassa
haavoittuneita j a vankiloihin "teljet­t
y j ä tovereitaan kohtaan.—
Proletaarien solidaarisuuden; tu­kemana
voikin Itävallan Punainen
Apu (käytännöllinen työläisten a-
-vustusjärjestö) alottaa jä toteut­taa
heinäkuun uhrien avustamisen,
poliisin -vielä liehuessa Wienin ka­duilla.
— Itä-vallan Punaisen A-vun
ensi lahjana antamaa 7,000 shil-lihgiä
seurasivat työläisten keskuu­dessaan
toimeenpanemat keräykset
j a lahjat. —- Kaikissa teollisuuslai­toksissa,
kaikissa, työläisten järjes­töissä,
kaikkiallai missä työläisiä
löytyi, kuului Punaisen Avun keho­tus:
»rA-pua uhreillel" j a t ä t ä ke­hoitusta
Wienin työväestö seurasi,
huolimatta omasta Irarjuudestansa.
Täten voikin Puhain^h Apu käyt­t
ä ä heinäkuun uhrieil hyväksi yh­teensä
43,793:10 sKillingiä.—
Puolueitten yläpuolella olevana
järjestönä Punainen Apu antoi avus­tustaan
kaikille heinäkuun 15 ja
16. ,p m uhreille, riippumatta siitä,
mihin puolueeseen nämä kuuluivat,
katsomatta, oliko avustettava Igrö-läinen
järjestynyt vai eL — Kos­k
a ' h ä n oli ottaut
"Punainen Karjala" kertoo:
Jo -vuonna 1922—23 tehtiin Neu-vostoUitossa
yrityksiä industrialisoil
da kansallisia alueita. Ajateltiin to­teuttaa
tämä siirtämällä keskusp?}.
r e i s t ä siellä käyttämättömänä seiso,
via teollisuuslaitoksia Neuvostoliitoa
raja-alueilla sijaitseville kansallisiin
alueille. Tämä yritys .0Ä)itt»y±aL
kuitenkin kokonaan epäorimstuneek":
sL Vuodesta 1924 alkaakin sitten
kokonaan tiusi rakennustyö Neuvos,
toliiton kansallisilla alueilla, ilme­ten
varsinkin alkuaikoinaan erikoi-sen
voimakkaana Taka-Kaukaasiasl
sa ja Keski-Aasiassa. Ja viime
•vuonna oli Neuvosto-Venäjään kua.
luvissa tasavalloissa ja autonoomi-silla
alueilla jo saavutettu huomat-ta-
via tuloksia tässä työssä. Kua
-viime -vuonna teollisuus kasvoi Neu-vosto-
Venäjällä kokonaisuudessaan
19 pros., niin kasvoi se kansallisilla
alueilla 24 pros. Tänä vuonna on
odotetta-vissa vieläkin parempia tu­loksia.
Samassa suhteessa kasvaa myös­kin
teollisuustyöläisten joukko kan­sallisilla
alueilla ja'muutamilla ain­eilla,
kuten esim. Tataarien tasaval-lassa
on siinäkin suhteessa jo päästy
tyydyttäviin tuloksiin, ollen siellä
teoUisuustyöläisistä "tataareja 42
pros.
Neuvostoliiton kansantalouden vii.
sivuotissuunnitelma edellyttää, voi­makasta
teollisuuden kehitystä juuri
kansallisilla alueilla. Muutamissa ta­savalloissa
tulee teollisuuden kas-vu-nopeus
suurenemaan kaksi- jopa
kolmikertaiseksikin. Rakennustöihin
tullaan kiinnittämään varoja valta-
•via summia. Eniten varoja kansal­lisissa
tasavalloissa tullaan teollisuu­teen
-viisivuotiskautena käyttämään
Kaukaasiassa, jossa käytettävien va­rojen
määrä on laskettu 150 miljoo^
naksi ruplaksi. Näiden varojen si­joitusten
kautta lasketaan Neuvos­to-
Venäjän kansallisten tasavaltain
teollisuuden viiden vuoden aikana
kasvavan 265 pros., samaan aikaan
kun koko Neuvosto-Venäjän teolli­suus
kasvaa 227 prOs.
cuin hengenvaarallisessa kunnossa.
Henkinen ohjelma supistui urhei­lukilpailujen
pitkittynfisen tähden
toveri D. Helmin puheeseen, jota
ennen laulettiin joukolla Kansain­välinen.
Puheessa käsitteli Helin lyhyesti
järjestäytymisen ja yhteistoimin­nan
merkitystä työväelle, sekä se­osti-
kommunistisen puolueen tak­tiikkaa
ja menettelytapoja, sekä
miten ne eroavat muiden itseään
"työväenpuolueiksi" kutsuvien jär­jestöjen
riienettelytavoista.
Varsinainen henkinen ohjelma suo­ritettiin
vasta illalla Kirkland L a -
cella S. J . osaston haalilla pidetys­sä
juhlailtamassa, johon yleisöä oli
cerääntynyt siinä puolentoista sa­dan
henkilön paikkeille. Monipuo-isesta,
y l i . kolme tuntia kestänees­t
ä - ohjelmasta mainitsen 'ainoastaan
toverien D. Helinin j a Heikkisen pu-leet,
joista edellinen selosteli käyn­nissä
olevaa metsätyöläisten taiste-ua
ja sen m e r k i t y s t ä , p a i n o s t a en
erityisesti sitä seikkaa, kuinka vält-täniätöntä
työläisten on, vaikka
yöskentelevätkin eri työaloilla, tu­kea
toisiaan kaikissa tilanteissa,
mutta erittäinkin työnantajia vas­aan
käytä-vien -taistelujen aikana,
leikkinen puolestaan selitteli ny-i:
yisen yhteiskuntajärjestelmän ke-litystä
ja syitä jotka ovat siihen
, ohtaneet," sekä myöskin kommunis-i;
isen liikkeen .välttämättömyyttä ja
-arkbituspenä. Vielä oli ohjelmas­sa
näytelmä, runoja, laulua, soit­toa,
kertoinuksia y.m. Yleisesti näyt-
1) heti annettu aineellinen apu
kaikille uhireiHe;
2) jatkuvasti viikottaiset avus­tukset
haavoittuneille, vangituille
, osaa työväen
yhteiseen taisteluun, ja joutunut
poliisin "oikeuden" uhriksi, tuli h än
osalliseksi Punaisen Avun iitiMta.'
Puolueittain "'jakautuivat avustetut
työläiset seuraavasti:
sosialidemokraatteja 65 pros.
kommunisteja . 15 pros.
puolueettomia 20 pros.
; a näitten perheille, samoin kaatu­neitten
jälkeen jääneille omaisille;
3) oikeudellinen apu kaikille syy­tetyille;
4) lasten a-vustus;
5) ^ haavoittuneista huolehtiminen.
Ensi työnä tehtiin sairaaloissa
haavoittuneitteh luona käyntejä.
Näinä ensi päivinä • olimme ainoat,
jotka ' välitimme heille työläisten
tervehdyksiä j a apua. — Juuri noi­na
hetkinä, jbllom haavoittuneita
kidutettiin poliisikuulusteluilla. —
Käynneillämme silloin ei siis ollut
yksin aineellinen merkitys haavoit­tuneille,
vaa^ myös inoraalihen, an-taeti;
heille voimaa j a rohkeutta.- —
Samaten vaikutti apumme vanki­loissa.
Toverit saivat täällä'vHkot-tain
10 .shillihgiä, kirjoja, alus- ja
pitovaätteita. Usea työläinen oli
ensi kattoa joutunut vankilaan, sen
muurien eristämaksi ulkomaailmas­ta.
P. A . löjrsi ensinnä tien hei­dän
laokgeen, saattaen heidät yhtey­teen
tilkömäailman kanssa. — Van­gituilla:
oH sydänienasiana omiansa,
perheittensä kohtal<^ Tässä suh­teessa;
jo ensi Synnillä heidän luo­naan
voimme ilmoittaa heidän. vai­mojensa,
mtiehsä j a muitten omais-tensia
saaheeh P . Ä : l t a apua.
:^oittapDtuj^ iettä^ etenkään lap-silfe
ei r i i t t ä h y t paljas taloudellinen
apu. Lapset bli saatava pois huo­lien,
kidutuksen, kurjuuden 3ma-kehästa
terveeseen ympäristöön.
Tässä olivat riittämättömiä yksittäi-