Vapaus, February 17, 1959

              \
SSvu'2 o Tiistaina, helmik. 17 p. — Tuesday,, Feb. 17, 1959
PAUS
i ^ i Ä E R T Y ) ~ s Indepäident^^:
Organfof Finnish Canadians.* Es-tablished>
Nov. ,6,. 1917. Authorized
as.second class mail by the^Post
Offiqe Department, Ottawa ^Pub-:
lished «thrice week]y: Tuesdays,
••Thursdays: and SaturdaysbyVa
:Publlshmg'Company>^L{d;i at I00rl02
Elm St W, Sudbury, Ont, Canada.
Telephones:; Bus; Of f Ice OS. .4-4264,• -
Editorial! Office-OS; 4-4265.'Manager:;
E Suksi Editor W Eklund Mailing
address:- Box-69,- Sudbury,-Ontario;'
fAdvertislng:;rates;:Upon>applicatioa;,?
Translation fiee of charge
.TILAUSHINNAT
Canadassa 1 vk 7 00 6 kk 3 75
3 kk 2.25
Yhdysvalloissa- 1 vk 8 00 6 kk 4 30
Suomessa. 1 vk 8 50 6 kk 4 75
YLEISÖN
KIRJE
\
Nyt on jo ''mannermaan unio*'
VVuosien varrella volernme^ito^ kun
s taantumus haluaa toteuttaa-
•r??niin? silloin käytetään peloittelutarkoituksiui kaikenlaisia pö­pöjä.
•'••l'"^i''Varsinkin lakkojen aikana on tavallisesti kysymys"pa-
:.hQLs,ta" johtajista,"punaisista" johtajista ja jopa "Moskovan
;-^asiamiehistäkin" Viel^ .muutama vuosikymmen sitten pu-
T^huttiin esimerkiksi Suomessa hirveitä naamaeleitä tehden
- "susilisteista" jne.
Mutta vasta viime viikolla saimme huomata että "su-
-silistien", "komujen" ja "Moskovan asiarriiestien" yläpuolella
paheiden kannalta katsoen on sittenkin "mannermaan unio".
Työnantajain öykkärimäisyyden perusteella lakkotaiste-
Juun pakoitettuja Newfoundlandin metsätyöläisiä on väellä
ja voimialla yritetty saada uskomaan, että kaikki olisi hyvin,
jos heillä olisi "mannermaan union" asemesta .jokin työn­antajain
kontrollissa oleva yhtiön unio. Newfoundlandista
esim. tiedoitettiin, että siellä oli vangittu noin 79 metsätyö-
Iäistä söh johdosta kun olivat ryhtyneet oikeuksiaan puolus­tamaan
International Woodworkers of American, iWA:n,
johdolla, minkä jäseniä he ovat. .Mutta tämä ei lannistanut
lakkolaisia: kun miehet vietiin vankilaan, niin heidän vai­monsa
riensivät lakkovahdintaan julistaen, että mikään mah­ti
ei saa heitä perääntymään. Tässä vaiheessa syytettiin, että
RCMP:n aseistetut ja kypäräpäiset miehet olivat ajaneet
' naisjoukkoon loukaten ainakin yhä heistä. Ja kun parlamen­tissa
tiedusteltiin, että käytetäänkö RCMP.n miehjä lakon-rikkurihommassa
Newfoundlandissa, niin paras mitä heidän
puolustuksekseen voitiin hallituksen taholta sanoa, oli selitys,
että RCMPin miehet pitävät siellä järjestystä maakuntahal­lituksen
valvonnan alaisuudessa.
Minkälaista tämä maakuntahallituksen järjestyksenval­vonta
ja laillisuus on, se paljastui erittäin räikeällä tavalla
torstaina, jolloin Ne\vfoundlandin pääministeri Smallwood
piti Tv- ja radiopuheen, minkä yhteydessä hän vaati metsä-miesten
union (IWA) "karkoittamista" tästä saarimaakun-
HUONO LEHTIKUVA ^
En voi olla purkamatta mieltäni
ja vastenmielisyyttäni'kuvaan:jonka
olitte: painaneet 'Vapauden : helmi­kuun
5 paivan numeroon. Siina
esiintyi mies, jonka - "ansiot" : tun­nen
liiankin hyvin, vaan koskaan-en
olisi luullut hänen kuvansa pääse­vän
mihinkään tyoväenlehteen
lisäksi vielä sellaiseen kuvaan, jos­ta
hanta ei kukaan.voi edes tuntea.
A; S, Vancouver.
Vaikka kyseinen kuva ei olekaan
Vapauden oma kuva, vaan kuvapal­velumme
varaama uutiäkuva, niin
ylläesitetty protesti ori e^ilemättä
oikeutettu. — Toim.
Lölidpniii asukkaita
kehoitettu kiehuttamaaii
ruoka- ja juomavetensä
London, Ont. — Terveysviran­omaiset
varoittivat asukkaita laa:
jalla alueella etelä-Londonissa, et­tä
heidän tulisi kiehuttaa kaiken
juoma- ja ruokavetensä, sillä veden
saastutaminen alueella oii saavut­tanut
"likaviemäriveden" tason.
.Alueella asuu arviolta 8,100 ihmis­tä.
Varoitus annettiin terveyslauta­kunnan
kokouksessa, jossa kävi i l ­mi,
että vesivarojen saastuttamista
on ollut havaittavissa vakavassa
määrässä sitten helmikuun 2 päi­vän
ja vähemmässä määrässä ai-'
kaisemmin.
Sanoi tri Lambeit: "Tätä aluetta
voidaan laajentaa tai supistaa ku­ten
nähdään tarpeelliseksi. Niin
pian kuin tilanteessa tapahtuu miiu-tps
siitä tullaan ilmoittamaan pai-
' kallisten tiedonantolaitosten väli-tyksellä."'"
Terveysviranomaiset sanoivat, et­tä
heidän oli pakko antaa varoitus,
Sillä on vaara punataudin leviämi­sestä.
Mitä on yärihaa ja miltä uutta latinalaisessa Anijerrijf^ssä?
Kirj. N^KAREV
New York. — Kuuban tapahtu­mat
ovat aiheuttaneet hermostumisr
ta Yhdysvaltain hallitsevissa pii­reissä^:
Huolimatta amerikkalaisis­ta
dollareista; tykeistä» tankeista ja
pommittajalentokoneista Kuuban
kansa'kukisti Batrstan ballituksen,-
joka rajattomasti palveli Yhdysval­tain
monopoleja.,
Amerikkalaismielisen Kuubien
diktaattorihallituksen kukistuminen
on - herättänyt innostusta. latinalai­sen
Amerikan maissa ja antanut
iHkkeellepanevaa voimaa taistelulle
kansallisen vapauden ja todellisen
riippumattomuuden puolesta tassa
osassa maapalloa. Amerikkalaiset
^nomalehtikirjeenväihtaiat eri
puolilta latinalaista Amerikkaa'
rummuttavat:" "On olemassa myrs­kyn
merkkejä. Myrskypilvet leijai­levat
alhaalla." Tämän jälkeen a-merikkalaiset
teollisuuksien omista­jat,
jotka ovat investoineen pääomia
latinalaisen Amerikan maihin, ovat
kiiruhtaneet sinne rvhmissä ja yk­sin.
He menevät sinne, kuten leh­det
vakuuttavat, "pääsemään yhteis­ymmärrykseen"
ja palaavat sieltä
yakuultumeina, että "kaikkialla la­tinalaisen
Amerikan maissa nousee
liiketiä VVäshingtonin politiikkaa
vastaan", lainataksemme New York
Timesiä. Latinalaisen Amerikan
kansat vaativat lopettamaan orja-maiset
riippuvaisuussuhteet amerik­kalaisista
monopoleista.
Amerikan kongressissa nimitet­tiin
hätiköiden erikoiskomitea tut­kimaan
tilannetta latinalaisen Ame­rikan
maissa. Huolimatta siitä mi­hin
nianöövereihin hallitsevat piirit
ryhtyvät, niin yksi asia on selvä: ne
yrittävät kaikin keinoin) alkaen dip-lomaattisesta.:
painostuksesta ja pää­tyen-''^
aseelliseen : sekaantumiseen
saakka estääkseen kansallisen va­pausliikkeen
A;V latinalai­sessa
Amerikassa.
Latinalaisessa Amerikassa on selr
lainen .laajalle levinnyt käsitys, - et-^.
ta heidän maansa on Yhdysvalloille
"lypsylehmä". Amerikkalaiset yh­tiöt
saavat sijoituksistaan, latinalai­seen
Amerikkaan sellaista voittoa,
etteivät voi uneksiakaan sellaista
omassa maassaan. Varapresidentti
Nixonin mukaan Amerikan: yksi­tyisten
pääomien sijoittaminen lati­nalaiseen
Amerikkaan on ollut e-dullisinta
kuin minnekään muualle
maailmaan.
Viimeisen kymmenen vuoden ai­kana
amerikkalaisteh yksityispää-omän
ulkomaalaisista sijoituksista
öh latinalaiseen Amerikkaan sijoi­tettu
yksi kolmannes. V. 1957 (jol­ta
ajalta on viime tiedot) Yhdysval­tain
pääomien sijoitukset latinalai­sen
Amerikan maihin nousivat
1.300 miljoonalla dollarilla, kun Sii­maan
aikaan sijoitukset lähi- ja
keski-Itään 100 miljoonalla dolla­rilla,
Aasiaan 175 miljoonalla ja
Länsi-Eurooppaan 500 miljoonalla
dollarilla.
Yhdysvaltain monopolien taloudel­linen
hallinta latinalaisen Ameri­kan
maissa saattaa nämä maat täy­dellisesti
riippuvaisiksi uilkomaa-kauipässa
Yhdysvaltain markkinoi­den
oikuista ja siksi se on suurena
jarruna näiden maiden taloudelli­selle
kehitykselle. USA:n kauppai-markkinat
ovat aina olleet hyvin
epäeduullisia latinalaiselle Ameri-kalle.
• Milloin hyvänsä tulee ta-doudellista
;•:lamaannusta. :;yhdysvalr
loissa;amerikkalaisetrmonopolit pyr­kivät
vapautumaan taloudellisista
vaikeuksistaan, ensimmäiseksi hei­dän:
etelässäolevien naapuriensa
kiKtannuksella.cvv He.': päättävät ,0r:
mien etujensa': mukaisesti ulkomaa-kaupan
maarasta latinalaisen' Ams-rikan-
maiden kanssa, mielivaltair
sesti katkaisten hintoja raakamate-riaaleilta
ja kohottavat hintoja nulr
le omille tavaroilleen;' joita lähete­tään
latinalaiseen Amerikkaan. Sa­maan
aikaan on huomattava, että
latinalaisen Amerikan maat ovat York Times
Wair Street Journalin - mukaan
Bolivia on nykyään "pahemmassa
asemassa^ kuin 4 vuotta sitten^ jol­loin
Yhdysvallat alkoi^ antamaan
siller taloudellista apua".
Brasiliassa, Paraguayssa, Haitis­sa
Guatemalassa, E l Salvadorissa
sekä toisissa näissä' maissa on SUUT
ria." taloudellisia: vaikeuksia. Niinpä
'Argentiinan, budjettivajaus; onnous-sut
835 miljoonaa dollariin ja elin­kustannukset;
v. 1958' nousivat ^-IJ
prosentilla. . "Suurin osa latinalai­sen
Amerikan maiden väestöstä
menehtyy nälkään", kirjoittaa New
riippuvaisia raakamatenaaliensa ja
-maatalpustuotteit^tensa ' ; viennistä
saadakseen ulkomaalaista valuuttaar
joka on tarpeellista maitfensa la-loudelliselle
kehittämiselle'. Ei ole
pölkkä sattuma, että latinalaisen A-merikan
maat tällä hetkellä, kuten
lehdet vakuuittavat, kokevat sellai­sia
taloudellisia vaikeuksia, joita
ne eivät ole kokeneet kuin 30-luyun
kriisin aikana.
Chilen presidentti Alessandrin
mukaan maansa budjettivajaus vii­me
\iionna nousi 226 milj. dolla­riin.
Teollisuustuotanto laski 3,5
prosejitilla, rakennustöiden volyymi
6 prosentilla ja työttömien luku­määrä
nousi 200,000 — noin 1,000,-
000 työläistä on edelleen tuotannos­sa.
Maan päävientitavaran kupa­rin
hin|a on laskenut 60 prosentilla.
Viime syyskuussa Yhdysvallat
vähensi lyijyn ja sinkin tuontiaan
jp tällä tavalla antoi uuden vakavan
iskun latinalaisen Amerikan mail­le.
Riittänee kun sanoo, että yk­sistään
sen johdosta 50,000 kaivos­työläistä
Perussa joutui työttömäk­si.
Maailma kauko - ohjusten varjossa
Ihmiskuntaa jäytää jntkuva.sti pel­ko
5iitä piilevä.stä vaarast.T, joka väis­tämättömästi
leijuu maailman yllä ja
! joka aulomaatlise.sti li.saähtvy tai vä-
Sen jälkeen on tehty uusia syy- : ^^^^p^ rännen ja idän poliittisten ja.
taloudellisten suhteitten mukaan.
varsinaisesti kahta laatua, miehittä- i yhteisloimiritaan., Liiäk.si on käytet-mätöniä
robottileiitokonetta muistut-! ty hyväk.si eräitä fysikaalisia ja ke-tova
pintaohjiis, joka voidaan ampua jmiallLsia ilmiöitä. Toijuntamenetel-nasta,
ja "uuden union" perustamista, mikä tarkoittaa sel­västi,
yhtiön union suosimista, kuten CLC:n presidentti mr. töksiä siitä, että eräät muut
Jodoin aivan oikein huomautti. lainlaatijakunnan jäsenet, mu-
"Mannermaan unio' on siis "'punaisia" unioita' pahempi ikaanlukien liberaalipuolueen
vain siksi, kun se ei ole työnantajain konti-ollissa. Tämä on Onlarion jaoston nykyisen joh- i
tärkeä seikka pitää mielessä, ^illä 1WA on poliittiselta kan- tajan Wintermeyerin,
n^ta kaikkea muuta, muttei "radikaalinen"' unio. myös sekaantuneet
Ja mistä on sitten kysymys tässä raetsätyöläisten lakossa? liin.
Pitkän neuvottelu- ja sovittelukauden jälkeen antoi sovitte-lulautakunta
ehdotuksen, että metsämiesten 60-tuntista työ- isällistä
viikoa lyhennettäisiin vähän, ja että heille annettaisiin koi- jluetta henkeen ja vereen asti
mesta viiteen senttiin nouseva palkankorotus. ; tukeva paikallinen päivälehti
Ajatella niiden metsämiesten "pahuuden" suuruutta:.
Odottavat sovittelulautakunnan ehdotuksen perusteella 60r
tuntiseen työviikkoonsa lyhennystä ja lisäksi vielä 3—5 sen-mät
tähtäävät ohjusten tuhoamiseen
korkealla ilrria.ssa niiden ollessa 40—
vain sukellusveneen ollessa pinnalla
ja hieman pienempi ballLstinen ra­ketti,
joka voidaan ampua myös tu- 100 km:n päässä maalikohteestaan.
Teknillinen kehitys on toisen maail- ' kialuk.sen ollcs.sa sukelluk.sLssa. Kiin \ N.iillä menetelmillä saavutetuista tu-tällaisten
ohjusten kantomatka on lok-isin ei ole annettu mitään viral-
1,200-2.000 km, niin lähelle rannik-I lisi.i tietoja julkisuuteen,
koa hiipivät sukellusveneet voivat
niillä aiheuttaa suurta tuhoa syvällä
sisämaassa.
tin palkankorotusta! Vähemmästäkin on vääräoppisia keret­tiläisiä,
roviolla poltettu! Ei siis ole ihme vaikka nyt ilmaan­tui
pahojen järjestöjen joukkoon aivan upo-uusi laitos —
mäii.sod:»ii jälkeen luonut uusia, en­nestään
lunlemattomia tuhoaseita,
olivat ' J"''^'"" vaikutus on arvaamaton, ja
' jotka vielä talla lietkellä ovat nopean
skandaa- i kehityksen alaisia. Sotilaallisessa
! mleles.sä on Jo 19.i0-luvun alus.sa
Samalla on äärettömän kiu- i siirrytty robottiaseen aikakauteen,
nähdä, että torypuo-I .vdinaseilla täydenneUynä on
vaikutuksellaan kaksijakoinen: koko­naisten
kan.säku,ntien tuhoutumls^-
mahdoULsuukslen kasvaessa kasvaa
samalla epävarmuus ja haluttomuus
lähteä kylmän sodaiv tieltä avoimeen
a.seellLsccii ;igre.ssiooii. Jonka seuraa­muksista
ei ole varmaa tietoa. Tämä
on tärkein tekijä. Joka on pidättänyt
hyökkäyshaluista län.siliittoulumaa
ajamasta suhteita kalkeami.soen asti.
Amerikkalaisten monopolien hai-;
linnan aiheuttamien vakavien seu­rausten
' painostamana latinalaisen
Amerikan maat ovat olleet pakoitet­tuja
aika ajoittain pyytämään Yli-dysvaltoja
tekemään muutoksia sfen
kauppa- ja talouspoiitiikassa latina­laiseen
Amerikkaan nähden. Bra­silian
aloitteesta tämä kysymys; o-tettiin
uudelleen esille latinalaisen
Amerikan maiden ja Yhdysvaltain
konferenssissa, joka pidettiin Was-hingtonissa
viime marraskuussa ja
joulukuussa. Latinalaisen Ameri­kan
maiden edustajani pyysivät v.v
kinnuttamaan niiden raakamateri-aalien
hinnat, joita latinalaisen A-merlkan
maista viedään Yhdysval­toihin
ja samalla herättivät kysy­myksen
lainojen saamisesta Yhdy.s-valloilta
latinalaisten maiden tek­nilliseen
apuun ja taloudelliseen ke­hittämiseen.
Mutta kaikki tällaiset
latinalaisen Amerikan maiden yri­tykset
saada Yhdysvallat muutta­maan
politiikkaansa kohtasivat
Washingtonissa läpipääsemättömän
seinän.
Yhdysvaltain valtuuskunta, jola.
johti Dullesin apulainen Dillon, ei
' hyväksynyt yhtään latinalaisen A-merikan
ehdotusta. Washington
Postissa sanottiin, että Yhdysval­tain
päävaltuutettu "ei ymmärrä la­tinalaisen
Amerikan psygolpgiaa'.
Tosiasiassa! Yhdysvaltain monoTpolit
vastustavat latinalaisen Amerikan
taloudellista kehittämistä, koska se
tekisi latinalaisen Amerikan maista
vähemmän riippuvaisia Wall Stree-tisla.
I
LI;NTO.\SEF.N OSLTS
S;imanaikaisesti kehittyvien ohjus-
'mannermaan unio
- Ontarion kaasuskändaalista
Ontarion luonnonkaasuskand^ali sai uutta tuulta purjeir
siinSa viime viikolla siinä määrin, etta siitä voi kehittyä tär­keä
.moraalikysymys lähesty^^^^
Vaikka pääministeri Frostin hallituksen kolme ministe-
. riä---- entinen yleisten töiden ministeri William Griesinger,
entinen-rnetsien ja maiden rnim Ciare Mäpledoram ja
entinen kaivösminisferi Philip Kelly — Sekaantui nopean ri­kastumisen
kuumeessa Pohjois-Ontärion luonnonkaasiaylitiön
osaikkeiden. ostoon ja joutui sen takia jättämään ministeri- .
salkkunsa,'niin Ontarion toryhallituksen pääministeri Frost
' .puolusti kuitenkin hallituksensa rehellisyyttä ja luonteen-eheyttä.
--.r^rc. Täten menetellessään pääministeri Frost nousi moraali-sen
oikeudentunnon korkealle puhujalavalle ja selitti, ettei
pääministeri voi olla vastuussa ministeriensä yksityisluon-
: toisista - osakekaupoista, sillä hän ei voi virkansa puolesta
[jniiiiskia ministereitään -ja vaatfa heitä tiedoittamaanyksi-^
^^^^ että hän -r— pääministeri-— voisi an-
^^^^taa ^todistuksen heidän henkisestä terveydestään. •
Tämä, tietysti pitää paikkansa vissiin rajaan saakka.
- >^ olisi jonkun sosialide-pää-
• 5^ tapahtuneesta;skandaalista. Olisika /
: mitään TO skandaaliin
V - '.sekaantuneiden ministerien• vuoksi mustattaisiin, ei vain työ-
^ '^väenmielinen^pääm^ myös hänen.puolueensa -ja .
leoko työväenliike? '
Tässä yhteydessä voimme viitata vaikkapa ns. Hoffan
'tapaukseen. Äärioikeiston:: s
byrokraatti ifir. Hoffa ori tehnyt paljon sellaista, hiistä työ-
-väenmiehet ja -naiset ovat häntä moittineet ja vieläkin ar­vostelevat.
Mutta suurpääoman mustat taantumusvoimat
,'ovat nyt päättäneet heittää tämän "päärynänsä sipille" vain
;siinä nfiielessä, etä yois^ivafmr.-Hoffaan viitaten selittää teko­pyhästi,
että koko ammattiyhdistysliike on mätää siinä mää- '
^in, että hallitusvallan täytyy ruveta sen toimintaa'valvo-rniaan
ja suojelemaan? Ikäänkuin suurpääoma olisi koskaan
^kiintynyt työväenliijckeen todellisiin etuihin! Tässä on vain'
yksi esimerkki siitä,/mitä tapahtuisi, jos olisi kysymys työ-iyäenhallituksen'jonkun
jäsenen skandaalista — ja työväen-jliikkeessäkin
on jumala paratkoon myös joitakin sellaisia
. ^ksilöjä kuin juuri yllämainittu mr. Hoffa.
,Kaikki merkit viittaavat kuitenkin siihen, että Ontarion
'Jcaasuskandaalia ei ,ole vielä kokonaan selvitetty. Kuten
'«luistetaan, tämä skandaali puhkesi kukkaansa sen jälkeen
, Jkujit saatiin' tietää, että mr, Kelly erosi kaivosministerin toi-
,\^esta sen vuoksi, että hän oli ostanut suuria voittoj'a tuot-
' .ianeita kaasuyhtiön ^osikkeita ministerinä ollessaan. Aluksi
' «Väit^tiiri hallituksen toimesta^ ettei mitään skandaalia oleJi
• ; tapalitunut/Sitten kuitenkin paljastui,"että mr. Kelly oli käy-
Hänyt korkeata luottoasemaä yksityisen riIhastumisensa hy-
2väksi/'ja ettäikaksi muuta ministeriä oli sekaantunut asiaan.
kirjoitti johtavassa tpimitu.s-kiijoitukses.
saan helmikuun 6
pnä mm. seuraavaa:
i "Ei ole mikään salaisuus, et-
!lä. julkisuusmiehet ovat usein
i toimiensa laadun vuoksi 'sisä-
I renkaassa' kun tulee' kysymys
[tulevasta kehityksestä, mika
jvoi johtaa voittoa tuottavaan
pääomasijoitukseen. Canadan
jluonnonkaasuputkilinjan ra-ikentaminen
ei paljastanut täs-
Isä suhteessa mitään uutta. Se
tosiasia, että monet, monet Ih­miset
'olivat tietoisia' ja hank­kivat
muutamasta sadasta
muutamaan tuhanteen dolla­riin,
voi olla silrniä avaava
seikka . tietämättömille, mutta
se tuskin lukeutuu skandaali-luokkaan.
"Pääministeri Frost teki sel­väksi,
ettei hän hyväksy halli-tusministerien
sekaantumista
kaasuosakeyhtiöiden osake­kauppoihin
. . . Mutta tehtä­köön
selväksi, että nämä kau­pat
olivat laillisia, eikä ole -mi­tään
merkkejä, että nämä teot,
jotka joidenkin toimesta on lei­mattu
ministereiltä harkitse­mattomiksi
teoiksi-, olisivat vai­kuttaneet
yleisön etuihinrT.
Mitään ei saavuteta ruoskimal­la
kuollutta hevosta . . ."
! Toisinsanoen, paikallinen, to-rylehti
pitää, itsestään selvänä
asiana,_:^;;että • hallitusministerit
ja muut luottotehtäviinvvalitut^
henkilöt käyttävät "sisären­kaan
tietojaan" omiin liiketarr.
koituksiinsa! Tämä on mieles-säpidettävä
seikka maakunta­vaalien
lähestyessä.
Meidän käsityksemme onnet­ta
niin paljon mätää kuin,luon-i
nonkaasuyhtiönÄ osakekeinotte­lun
yhteydestä pursuaakin, si­tä
ei voida kunnollisesti puida
vaaleissa: Asian johdosta pitäi­si
ensin ; suorittaa puolueeton
tutkimus! Vasta tällaisen tut­kimuksen
perusteella saavat
Valitsijat kaikki tiedot skäiik
daalista; ja vain tietoinen: kan-:
sa voi vaaleis.sa määritellä kan­tansa
siitä, ovatko hallitusmi­nisterit
ja muut silmäntekevät
huolehtineet;'yhteisistä ^hallin­totehtävistä,
vai ovatko he pää­asiassa
' käyttäneet "sisären­kaan
tietoja" oman rikastumi­sensa
:hyväksi;-
OIIJIKSKT J.\ ROBOTIT
Suurvaltojen piiri.ssä tapahtuvat
solila;illi.'ct varustelut ovat Vuodosta
toiseen saaneet yhäti lisää teknilli.siä
piirteitä. Kauko-ohjau.s. tutkan käyt­tö,
maalien itse-et.sintä ja ydinla­taukset
ovat piirteitä, jotka tällä het­kellä
lyövät leimansa nykyhetken ar­meijoille
maalla, .merellä ja ilmassa.
Tältä pohjalta on .syntynyt kolmois-aselelma,
joka . yleensä tunnetaan
ABC-aseitten nimelJä ja josta eri osat
joustavasti . täydenläivät toisiaan.
ABC-as,etelmas.sa A tarkoittaa^ ätö-niir
eli ydinasetta, B ballistista a.set-ta,
joka kasittaa ohjukset ja robotit
seka C kemiallis-biologista asetta;
mikä vuosien jälkeen uudelleen on
.saanut jalansijaa sotilaallisena teki­jänä.
Naista muodostavat manterellten
valLset ohjuk-seL. jotka on väru.stetta
voimakkaalla ydinlatauksella, ihmis­kunnan
suui-imman uhkaii, mika l ä ­hinnä
perustuu, naiden.a.seiden sala­kavaluuteen
ja .suureen tuhovaiku-
TTOCseen. On konstruoitu 4—8 tonnin
painoisia ohjuksia; joiden, kantomat­ka
on n. 10,000 km ja nopeus iiiin
.suun, etta ne mantereelta toiselle
ammuttuna kykenevät neljannestun--
nissa tavoittamaan niinka .kaupungin
tahansa ja iskemään kirjaimelli.sesti
kum: salama, kirkkaalta taivaaltäv
Sellaisten pitkän matkan ohjusten
.tuhovaikutus -lon vctypomtnikärjellä
varustettuna niin suun,:että. ne esim;
Helsinkiin osuessaan kykenevät : tu­hon
mjum koko kaupungin, lähiympä-^
r i s t o m e e n . i a d i o a k t i i v i s e n : . s ä t e i l yn
ulottuessa ama Keravan seuduille
saakka .Ohjjistcnstrateegistakäyttöii'
rajoittaa kuitenkin vielä niiden suh­teellisen
heikko osumatarkkuus; mut­ta
tama voidaan,osittainkorvatäsuu-rella
tuhovaikutuk.se!la ja asiantunti-'
at ovat todenneet, etta massiivinen
ohjushyökkays tiheästi asuttuja' mai­ta
ja suurkaupunkeja vastaan muo-dostuisi:,
seui-auksiltaan' hirvittäväksi;
Lisaksi .ohjusten merkitys: ei'rajoitu
vallttoinaan ,tuhovaikutukseen./vään
iniiden^ räjähdyspanoksien, aiheuttama
radioaktiivinen säteily.vaikuttaa pit-'
-kalla tähtäimellä tuhoisasti myös nii­hin,
jotka ovat saattaneet säilyä
hyökkäyksessä hengissä: Tama on to-dettU'vmm.;:
Hiioshiman ensimmäisen,
atomipommin jalklseul"aamukslsta..
Kolmena vliineksi kulunena vuote­na
on seka ida.s.sa etta: lännessä ke­hitetty
aivan uusia- ohjustyyppejä/:
jolta käytetään sukellusveneissä ja
joiden osumatarkkuus on huomatta­vasti
suurempi: kuin: varsinaistenkau-ko-
ohjiislen,: Sukclusveneohjuksia on;
K.%liKOA$<EKN TORJl'NTA
Kokemus on vuosikymmenien aika­na
osoittanut, että offen.siivisen aseen
tcn kan.ssa on lentoaseen asema vas- i «^«t' »^"t^" kommentaattori sa-taava.
«i heikentynyt ja .sen tehtävät ^"hpunaisen kuumia,
vähenevät Jatkuvasti. Lähivuosina
tullaan lentokoneita .sotilaallisessa
kintereillä tavallisesti kehittyy myös . mielessä käyttämään todennäköisesti
enemmän tai vähemmän tehokas
vasta-a.se, mutta ohjuksien osalta t ä -
vain eräisiin tiedustelu-, kuljetus- ja
toi-juntatehtäviin. Suunnitelma no-mä
kehitys on yllättävästi jäänvt j ä i - • peitten hävittäjäkoneitten käytiämi-, .
huolimaita teknilliset i se.siä ohju-storjuntaan on menettänyt i s a ne estivät Yhdysvaltain esityk­sen
ns. Y K : n aseellisten voimien
keen. Siitä
asiantuntijat ponnistelevat tälläkin i merkilykscn.sä ohjusten nopeuden
hetkellä kuumei.sesti keksiäkseen te-;käsvae£sa. kun .sitäva.stöin suihku-hpkkaan
antiballLstisen eli ohjustor-'-käyltöisten hävittäjäkoneitten no-junta-
aseen. Toistaiseksi ei t ä t ä k y - | peus on pysytellyt päi-hai.ssakin ta-symystä
ole kyetty tyydyttävä.sti rat-!pauksissa n. 2.000 km:n vaiheilla
kaisemaan. inutta tässä yhteydessä ' lunnissa.
on syytä. Ottaa huomioon, että tor- | . Nykyhetken ylinopeat lentokoneet
' Washingtonin konferenssi kiristi I sa, Dantas kohdisti katseensa sii^
Yhdysvaltain ja latinalaisten mai-, hen tilanteieseen, että .Brasilian teh­den
suhteita, jotka jo olivat kireitä j tailijat tarvitsevat uusia markkinöi-entuudestaan.
Nyt nämä suhteet, ta tuotteilleen taatakseen Brasilian
taloudellisen kehityksen. Brasilia
vie ulkomaille $1,500 000,000 arvos­ta
tavaroita vuosittain. Dantas ko­rosti
sitä, että Brasilia on valmis os­tamaan
Neuvostoliitosta teollisuus-laitteita
ja raakamateriaalöja> teh­tailleen,
Uusi suunta, jollainen nykyään
kehittyy Aasiassa ja Lähi-Idässä,
kehittyy vastuksista huolimatta
inyöskin latinalaisessa Amerikassa..
Latinalaisen Amerikan maat ovat
vastaneet Yhdysvaltain muuttumat­tomalle
politiikalle monilla anka-roiila
Iskuilla erikoisesti YK:n , y-leiskokaitkseir
viime "Istuntokaudel­la.
Yhdessä toisien maiden kän.s-järjestämistä
ja kaikki he taloudel­liset
ehdotukset, joita öljymagnaat-ti
Wise ehdotti Yhdysvaltain puoles­ta.
Yhdysvaltain sanomalehdistö
tunnustaa ettei koskaan aikaisem­min
ole Yhdysvaltain politiikkaa
junta-aseet kuuluvat siihen keksin- kykenevät vei-rattain tehokkaasti tor- niin vastustettu latinalaisen Aineri-löi-
yhmään. Josta ei yleensä anneta j Jumaan vihollisen pommitu.skoneet. j k a n taholta sitten Y K : n perustami-tietoja
julkisuuteen. Itse ohjuk-sista i miitta kun nämä korvataan ohjuk- sen.
annettavia tietoja sitävastoin käyter
tään veriattain ylei.sesti propaganda-välineeiiä
määrättyjä tarkoitu.speriä
silla, menettävät torjuntahävittäjät­kin
rncrkityksensä. Sitäpaitsi raket-tiasc.
jonka puittei.ssa it-raketit ovat
silmälläpitäen, Toijunta-aseet esit- j osoittautuneet erittäin tahokkaiksi,
tftytyvjit tavallisesti vn.sta sitten, kun 1 kykenee suorittamaan ilinätoi-junnan
n i i t ä todenteolla tarvitaan.:
Mikäli eräiltä tahoilta vuotaneisiin
tietoihin on luottamista, ovat suur­vallat
kehittäneet torjunta-aseen, jo­ka
peru.stuu tutkan ja radioaaltojen
varmemmin ja pienemmin kustan­nuksin
kuin lentokoneet. Siksi onkin
.ilinatorjunnassa miltei kauttaaltaan
siirrytty i-aketteihin ja entiset aseet
alkavat vähitellen olla museotavaraa.
Liikehtiminen irtautumiseksi Yh­dysvaltain
monopolien vallasta ja
kauppayhteyksien järjestämisestä
muun maailman, niiden mukana so­sialistisen
leirin maiden, kanssa saa
ensisijaisen merkityksen latinalai­sessa
Amerikassa. Sellainen leviää
yhä laajempien kansankerrosten,
niiden mukana myöskin kansallisen
poi^variston keskuuteen. New York
JA
TÄTÄ
EI OLLUT ENEMPÄÄ '
KIINNOSTUNUT
"En ole nähnyt teitä viime aikoi­na
kirkossa", sanoi pastori seura­kuntalaiselleen.
"Mikä vaivaa?"
"Tyttäreni opettelee harpunsoifc
toa", vastasi mies.
"Mitä sillä pn täitiän asian kanssa
tekemistä?" ;
"En ole senjälkeen ollut erikoi­sesti
kiinnostunut taivaaseen."
"Synnin palkkana" - veroalennus
Nämä joulunjälkeisinä ':härkä-viikkojen
ja reikäleipien" päivinä
ei meillä tavallisilla kuolevaisilla
olisi juuri mitään hauskuutta, ellei
olisi verokaavakkeiden täyttämistä
ja verojen maksamista: : ^
Ne meistä, joilla on auto tai pol­kupyörä,
kiirehdimme luonnollises­ti
ennen "tilivuoden loppua" hank
kimaan itsellemme uudet: ajoluvat
ja-: rekistcrilaatat — veroa sekin. ::
Kunnallisveroa maksamme vähän
pitkin vuotia, joko välittömästi, vel­kaisen
omakodin omistajana tai
vuokrien muodossa.
Ja joka kerta kun ostamme vaat­teita,
välineitä, gasolllnia, öljyä,
ruokaa tai käymäläpaperia, mak-
.samme tavaraveroa, myyntiveroaja
osittain tulliveroakin.
Mutta sittenkin on tämä krevät-talven
korva erikoinen -juuri siinä;:
että saamme täyttää "kunnian ja
omantunnon kautta" tuloverokaa-vakkeet.
Totuuden mukaan on tunnustet­tava,
että se el ole monellekaan
meistä hauskaa hommaa — mutta
jännittävää se on varmasti scllais
tenkohdaltai jotka voivat ja, osaa­vat
"vetää välistä".
Tavallisten Virtasten, työläisten
ja farmarien kohdalta on asla etu­käteen
lukossa — sch kun maksat
vielä tulovei'onkln'jokaisesta, vero­tettavasta
dollarista. •. Mutta niille,
joille muutenkin enemmän anne­taan,
on myös jätetty kaikenlaisia
takaportteja verovelvollisuuksien
täyttämisessä. , ,
Selvää tietenkin on, että isoiset­kin
täyttävät verokaavakkeensa
kunniansa ja omantuntonsa kautta.
Kuinkas muuten!
Mutta tässä yhteydessä palaa
.mieleemme Torontossa; Osgoode,
haalilla helmikuun 3 pn iltana
pidetty kokous, missä neuvottiin
juurta jaksaen miten on mahdol­lista
esimerkiksi se, jettä^ $12^000
vuosituloista ci tarvitse maksaa
senttiäkään tulo\eroa!
Kokouksessivioli noin 200 osanot­tajaa;
•^ja;ver'okysymysten: erikois­tuntijat
luennoivat heille alheestar
"Maksattejco liian paljon tulove­roa?
Kajoitetun tilan vuoksi tyydym-melninaamaan:
vain muutamia koh­tia:
.eräästä torontolaisesta^-p
lehdestä, missä viulkalstlln seuraa^
vana. päivänä miltei sivunmlttal-:
nen selostus tästä kokouksesta.
Nelihenkisen panclin puheen­johtajana
toimineen Maxwell
Brucen kerrotaan "tulkinneen
kokouksen mielialan" selittäes­sään,
että "yhdenkään henkilön
ci pitäisi antaa..verotusviranomai-:
sille mahdollisuutta 'käyttää suu-.::
rinta mahdollista lapioa' . . . Ja'
koska vcrotusviranomaiset - eivät
hidastele^ käyttääkseen kaikkia
: mahdollisuuksia pistäessäänkä-^^
tensä mahdollisimman syvälle
veronmaksajan taskuun, 'veron­maksajalla
on samaten oikeus eh­käistä
Jnlin paljon .kuin rehelli­syys
scri sallii, hänen toimeeritu-lomahdollisuuksicnsa
hclkentämi- •
sen'
Toisinsanoen, veronmaksajalla on
oikeus olla yhtä ovelana verojen
karttamisessa kuin veroviranomair
set ovat verojemme perimisessä.
Tietysti rehellisyyden puitteissa,
kuinkas muuten!
"Tapauksen miehestä, jolla o li
$12,000 vuositulot,^ mutta löi. silti
veroviranomaiset laillisin keinoin,
esitti John G. McDonald . . . Hän
esitti tapauksen oletetusta mr.. J.
W; Billlngsgatesta, joka' oli saanut
perinnöksi $200,000 ja oli sijoitta­nut
tämän summan canadalaisten
yhtiöiden' tavallisiin osakkeisiin,
mistä hän sai.voitto-osinkoa $12;00Ö
vuodessa.
Tavallisuudessa,: tavanmukaiset
verovapautukset huomioiden;: hä­nen
veronsa tästä-tulosta olisi ollut
$2,400 vuodessa . . . Mutta tulo­verolaki;
säätää^ että- veronmaksaja;
voirvähentää::20: prosenttia canada­laisten'
yhtiöiden:;
:voitto-osingoistai:mlkä tässä tapauk-,
-sessa oli $2,400.
"Hänen veronsa oli $2,400, mutta
hän_voi vähentää $2,400 ja näin-muodoln
hänen ei tarvitse maksaa
lalnkaanveroa; olettaen ettei:mie­hellä
ole inulta tuloja, selitti mr.
McDonald ^hämmästyneelle^ kuulija­kunnalle.
Puheenjohtaja selitti, .että tämä
vähennysmääritelmä on otettu täyr:
täntöön siinä mielessä, että se kii-hoittaisi
pääomien sijoittamista:car
nadalalsiin yhtiöihin . .
"Synnillisestä elämästä" saa
ilmeisesti myös verohelpotusta ~
— jos osaa asiansa hyvin järjes­tää
— tai jos on siihen varaa.
' "Yhtenä kysymyksenä oli: 'Voin­ko
säästää; veromenoja: eroamalla
vaimostani?'
" 'Kyllä varmasti voitte', .vastasi
mr. McDonald. 'Korkeitten vero­jen
IdokAssa,oleva mies, j'oka mak­saa
.entlsellei^^aimolleen; huomatta­vaa
eläkettä saa tavallisesti häm- '
mästyksekseen huomata, että avio-=
liiton säröistä on tuloja.':
"Hän kertoi $40,000 vuositulojen
luokassa olevasta miehestä joka:
maksaa entiselle vaimolleen $10,000.
vuodessa eläkettä. Hänen säästön­sä
on $5,300 vuodessa . ; ."
Sievoinen säästö. Sillä saa valk- '
ka jonkunlaisen autoromun. Mutta "
JOS asian ottaa liikemieskannalta;
niin silloin miltei: kannattaa naida;
ja erota kerran vuodessa!
. "Hän sanoi kysymyksen: verome­nojen
säästämisestä avioeron pe-.
rusteella tulleen äskettäin esiin
Englannissa kun eräs - parlamentin • ;
jäsen väitti, että synnissä elämi­nen
on tuottavaa hommaa. 'Hän
, esitti esimerkin, missä pariskunta
voi säästää $54,000 kahdenkymme­nen
vuoden aikana asumalla vain
yhdessä sen ajan. Sen jälkeen he-^
voivat solmiaavioliiton -antaakseen:••:
lapsilleen Jalllisen aseman, sanoi _
mr. 'McDonald^ "selittäen puoles- -
taan, että korkeatuloinen mies voi
Canadassa säästää avioeron perus-teella^
en verran, että sillä rahalla
voi kosia toisen tyttö-hepsukan
seuraavaa a v i o ero-veroalennusta
varten. Kuten huomataan "synnis-säeläjien"
lastenkaan ei tarvitse'
ainakaan enää aikuisina kantaa"
"äpärän" Lhimeä!
Siinä Toronton kokouksessa esi­teltiin
monta muutakin hyvää kei-'
noa tuloverojen vähentämiseksi,
mutta kun meidän tavallisten ih­misten
tulot eivät sinne asti-ulotu,
niin meidän täytyy,vain ihailla j^a
ihmetellä isotuloisten suurta vii­sautta
ja samalla sitä'porvarilli-'
sen lain tasapuolisuutta, mikä Ana­tole
Francen mukaan "kieltää niin
köyhät^ kuin rikkaatkin kerjäämäs-, l
tä leipää täi nulckumasta siltojen
allaV. -1 Känsäkoura,. ' - ' l i
:im^j
\
Times/lainaa .erään latinalaisen A-menkan
presidentin^ merkillistä I
lausuntoa tämän liikkeen kasvami- >
sesla. "Minun maassani", sanoin?
han kirjeenvaihtajalle,, "talonpojat
elavat kauheassa Ijöyhyydessä, Heil- |
le ja heidän isilleen Sanottiin loppu­mattomasti:^
"Ulkomaalaisen pääo­man
investointi, taloudelhnen apa
ja kapitalismi antavat teille parem­man
elämän ja korkeamman elintä-^
son. Vuodet ovat kuluneet ja he
edelleenkin elävät kauheassa köy- _
hyydessa," Tama on miksi latina- ,
laisen Amerikan kansat, kut^n hän |
kirjoitti, kääntävät katseensa Kii­naan
joka ensimmäisen kerran vuo-.
sisatojen olemassaolonsa aikana:an-taa
sadoille; miljöqnlllej^^^^^
hyvin ravitun, .'eläniäri^l-^f
Latiiialainen Amerikka näkee
Neuvostoliiton talptidellisessaf 17-
vuotissuunnitelmassa suuret, mah­dollisuudet
taloudellisten:^ j a kaur
pallisten suhteiden sitomiselle Neu­vostoliiton
kanssa, jolla olisi lati­nalaisen
Amerikan maiden talou­delle
tei-vehtivä merkitys..
SanMago Dantas, brasilialainen
polltiikko, vieraillessaan äskettäin
täällä halusi sanoa Neuvostoliiton
kansalle Isvestian (kirjoittaja on'
Isvestian New Vorkin kirjeenvaih­taja.
—V) kautta, että hänen kan­sansa
ja liikemiehensä haluavat
normaalisia suhteita Neuvostolii­ton
kanssa.
Dantas sanoi: "Brasilian kansan
valtava enerrimistö .kannattaa nor­maalisia
siihteita Neuvostoliiton
karissa. Se kannattaa diplomaat­tisten
ja kauppasuhteiden palautta­mista
kahden maan välillä. Tehok­kaiden
kauppasuhteiden palauttami­nen
tuskin oh~ mahdollista ilman
normaalisten diplomaattisten suh­teiden
palauttamista."
Dantas huomautti, että Brasilias­sa
on olemassa vissejä piirejä", jotka
vastustavat dijlomaattisten ja kau­pallisten
suhteiden palauttamista
Neuvostoliiton kanssa. Sellaiset
muodostavat ehdottonian vähem;
mistön.
Puhuessaan Brasilian liikemies­ten
intresseistä ja suhteiden nor­malisoimisesta
Neuvostoliiton kans-