Vapaus, December 28, 1961

              I ? -—. f
' «Lm
Sivu 2 • Torstaina; jouiuk. 2 i p : - - T h u r s d a y , Dee 28, 1961
V f A P A U S
;JUnB1ERTTi -1 Independent Labor
^ a n 91 Ftnnisl) Caoadiaiis Es»
•toUsta«4, Nuv. 6. 191^ AuchoMzed
i R «econd c l a n mall by che Post
/ t t i c e Departtoeni, Ottawa. Pub'-
4bed tbrice weeWsr: Tueadaj».
rbuxvtiays and Säturdays by Vapaus
publlshtQg Company L t d . , a t 10U-ltf2
EEbn St. W.. Sudbiiry,. Ont.. Canada.
relepbones: Bus. O f f i c e , O S . 4-4284i
EMitarial Office O S ; 4-4265. Manager
E, Suksi. Editor W. E k l u n d . M a i l i ng
Udress; Böx:,69. S^dbury. Ontario.
\dvertt8ing rates tuk>n applioatlou.
TranslatlQA free o f charge.
m A D S H I N N A T :
Caoftdssai»: 1 rip. nm | g-
YhdysTflllola»: 1 rk. 9.00 6 kk! 4'.80
SuomesM: 1 rk 9J10 t kk. 8.25
Aina pain mäntyä
Joistakin tämän mantereen Suure» Raha» kontrolloimis­ta
lehaistä, niin täällä kotona kuin Yhdysvalloissakin, pilkisti
joulun edellä esiin jonkinlainen katkeroituneisuus tai petty­mys
siitä, että Intia vapautti Portugalin hirveästä siirtomaa-komennosta
Goan ja pari muuta pienempää aluetta, sen si­jaan
että olisi lähtenyt soitellen SQtshait JCiin^ft vastaan.
Nämä Intian '.'hyökkäyksestä" itkeä pihistelleet. Suuren
Rahan lehdet ovat kuukausi- ja vuosikaupalla kultivoineet ja
propagoineet ajatusta, että Intian ja Kiinan; välit kylmenevät
ja että^ sotatoimetkin ovat sekä mahdollisia että toivottavia
niiden"Välillä. Mutta kun visseistä i»aj^istoista huolimatta
Intiaa ei ole kuitenkaan saatu yllytöjtyksi hyökkäyksiin niin
siitäkös nousi sellainen suru, ettei-sitä enää voida aivan ko­konaan
salata.
Yhtenä kuvaavana esimerkkinä siitä ön tästä torontolai-äeiL
Vapaa Sanan joulukuun 21 pn toimituskirjoitus, mikä on
kirjoitettu orjamaisen tarkasti kolonialismia puolustavien to-rontolaislehtien
mukaan — siis päin mäntyä, mikäli on puhe
tavallisten ihmisten eduista ja tavoitteista — lehti kirjoitti:
" . . . K u n Intia on nyt hylännyt 'rauhanvälittäjän' osansa
maailmassa ja tehnyt maineelleen tahran, jota on sangen vai-v
kea poistaa, muutamat Nehrun ieon arvostelijat ovat lausu­neet,
että Nehru ja Intian hallitus mahdollisesti ryhtyivät tä-hän
kunniansa pilaamissotaan oman nahkansa pelastamiseksi
jä huomion kääntämiseksi pois siitä häpeällisestä tilasta, jo­hon
he itse ovat vajonneet omilla pohjoisilla rajoillaan. Kom­munistinen
Kiina on nimittäin vallannut suuria raja-alueita
Intialta ja väestön keskuudessa on yhä äänekkäämmin käy­nyt
vaatimukset ajaa kiinalaiset hyökkääjät omalle puolel­leen.:
Mutta vaikkapa Nehru onkin uhannut sotilaallisilla toi-menpitieillä
kiinalaisia, hän ilmeisesti on kaiken aikaa pelän­nyt
yhteenottoa Kiinan kanssa. Tämän vuoksi hän ja halli-tustoverinsa
lienevät katsoneet parhaaksi hyökätä Goan ja
kahden muun pienen Portugalin siirtomaa-alueen kimppuun
kääntääkseen oman maansa väestön huomion pohjoisrajojen
tapahtumista . . .*'
Pahinta ei siis ole voimakeinojen käyttö, vaan se, että
Intia ei hyökännyt Kiinan kimppuun, kuten oli odotettu ja
toivottu! On siinä todella itkun aihetta kerraksi! Muuten,
kuten arvata saattaa, tuossa "väärän sodan" valitteluissa ei
Vapaa Sana ole rahtuakaan omaperäinen, sillä se oli ensin
esitetty visseissä suurlehdissä aivan sellaisenaan. Vapaa Saha
ottisen vain ilmanvaiköjaan, ties sittenmiksi, myös "pmaksi.;
kannakseen"
Svinhufvudin
iestameritti
H e l s i n k i . — E d u s k u n t a t a l o n .edus­t
a l l a p a l j a s t e t t i i n j o u l u k u u n 15 pnä
p r e s i d e n t t i Pehr E v i n d S v i n h u f v ud
i n patsas. Julkaisemme seuraavas­s
a eräitä hänen ajatuksiaan, j o t k^
v i i m e ; s o t i en aikana o n j u l k a i s t u hä­nen
teoksessaan ' T e s t a m e n t t i kan-j
a l l e n i " :
•'Suur-Suomen toivomme synty-,
vän s i t e n , että Suomeen liitetSäp n .
s. Itä-Karjala laajoine alueineen
pohjoisessa j a idässäkin sekä Inke­ri.-
.. - . • , - •
, 1 . j r u d Suomelle ja m y ö s
3 a U i a n m a i l l e T - ^ o n elintärkeä asia,
että Venäjän v a l l o i t u k s i s t a tehdään
l o p p u j a että • s en v u o k s i . P i e t a r i k u i
kistetaan j a idun vaara poistetaan
P i e t a r i on m e i l l e ainaisena
uhkana. Liittämällä nämä maakun­nat
Suomeen v a r m i s t u u asemaihme
huomattavasti . . . Se käy m a h d o l ­l
i s e k s i vain mahtavan Saksan avul­l
a . . . K u n Saksa v i i m e keväänä
kävi Neuvosto-Venäjää vastaan, y h ­dyimme
m e k i n sotaan j a tähänasti­set
voitot olemme saavuttaneet y h
Suomen a&^iie^Kjiiiän pii»I(^^
Vaikeudet eivät väbeiie
lylikiimisesta, Eiiekell
Suomi tulee vastustamaan pää­töslauselmaa,
j o n k a mukaan K i i ­nan
edustuskysymyksen ratkaisu
' eäellytiäisi määräenenunistöä, i l -
. m o i t t i S u o m e n ' Y l C n suurlähettiläs
R a l p h E n c k e l l puhuessaan I I . 12.
Y K s s a .
Saurläliettiläs E n c k e l l viittasi
puheenvuorossaan siihen, että
Suomen v a l t u u s k u n t a .johdonmu-
' k a i s e s t i j ö useiden vuosien a j a n.
' ön h a l u n n u t K i i n a n edustuskysy­myksen
merkitsemistä asialuette-l
o b n sekä sen käsittelyä yleisko-kokouksessa.
Suurlähettiläs Enc­k
e l l l a u s u i mm.:
" O n epäilemättä olemassa paina^
v i a j a p a k o t t a v i a syitä, j o i d e n takia,
k a i k k i e n suurvaltojen on välttä­mättä
osallistuttava kohtalokkaim-p
i e n ongelmiemme r a t k a i s u u n , m i ­käli
haluamme niitä k o s k e v i e n pää-töstemme
olevan t e h o k k a i t a . Olem-teistyössä
Saksan u l j a a n a r m e i j a n ' me todenneet tämän monessa y h -
kanssa. Y h t e i n e n ^jäämäärämme on teydessä.
b o l s h e v i k k i v a l l a n kukistaminen,
taistelu siitä o n vielä kesken, mut­ta
sitä jatketaan herpaantumatto­m
a l l a v o i m a l l a . . . J a k u n k e r r an
t i l i sodan t u l o k s i s t a tehdään, arvos­t
e l l a an varmasti meidän panoksem-
•ne t a i s t e l u i h i n sen a r v o i s e k s i , että
tavoitettamme Suur-Suomen luomi­sesta
ei pidetä l i i k a n a i s e n a , vaan
On epäilemättä ihmetyttävää,
sanoakseni sen erittäin lievästi,
että kansakunta, j o k a käsittää y l i
GOi) miU* ihmistä, on j a t k u v a s ti
järjestömme ulkopuolella. Tie­dämme
k u t e n k a i k k i m u u t k i n , et­tä
n y k y i n e n jäijestelmä perustet-~
t i i n K i i n a s s a j o 12 v u o t t a s i t t e n ".
' . . . E m m e puolestamme usko,
että o l i s i oikeutettua jättää: näin
viivästynyttä toimenpidettä riippu­vaiseksi
mistään ennakkoehdoista.
Emme myöskään usko, että tämän
toimenpiteen lykkäämisellä voitet­t
a i s i i n mitään. Olemme tietenkin
tietoisia useiden puhujien tässä
keskustelussa j o m a i n i t s e m i s t a jär­jestely
vaikeuksista.- Nämä vaikeudet
olisivat kenties voineet o l l a pienem­piä,
e l l e i tätä välttämätöntä toimen-nidettä
olisi näin kauan lykätty.
Smme ymmärrä, miten nämä vai­keudet
voisivat vähentyä, jos n y t
taas lykkäämme tätä toimenidettä."
*. . . Olemme aina olleet sitä
mieltä, että tämä asfa on tärkeä^
mi-ttta emme katso tämän keskuste­lun
sinänsä olevan tärkeän; e l l e i se
johda t u l o k s i i n . Tärkeätä o n se, että
kysymys K i i n a n edustuksesta v i h -
a o i n k i n r a t k a i s t a a n ."
Puheenvuoronsa lopussa suur-lähettUäs
E n c k e l l i l m o i t t i , eUä
Suomi tulee vastustamaan päätös­lauselmaa,
j o n k a mukaan K i i n an
edustuskysymyksen r a t k a i s u edel­lyttäisi
määräenemmistöä.
täysin oikeuden j a . k o h t u u d e n mu- Saksan neuvottelujen päämäärä;
Kapinoinlia Suomen
H e l s i n M . — F i n n a d s Svenskt A r
jbetarförbund -j: sosialidemokraat­t
i s en puolueen r u o t s i n k i e l i n e n pää'
rijärjestö — p i t i sunnuntaina Hel­singissä,
ylimääräisen p i i r i k o k o u k -
sen, jossa a n n e t t i i n selvä epäluotta­muslause
leskis-puolueen j o h d o l l e.
T i l a i s u u d e s s a p i t i alustuksen puhe­mies
K - A . F a g e r h o lm j a pitkän kes­k
u s t e l u n jälkeen hyväksyttiin m m .
päätös, jossa s a n o t t i i n — S T T : n se­l
o s t u k s e n mukaan — että ' k o k o us
e i ollut tyytyväinen p u o l u e h a l l i t u k ­sen
passiivisuuteen"- sosdempuolu-een
hajaannuksen edessä. Kokous
V aati ' " d e m o k r a a t t i s e n työväenliik­keen
voimien yhdistämistä" j a a n ­t
o i l i i t t o h a l l i t u t a e n tehtäväksi " t u ­kea
k a i k i n voimin yhtenäisyyden
saavuttamiseen tähtääviä p y r k i m y k ­siä".
Kokouksessa käsiteltiin lisäksi
p r e s i d e n t i n vaaleja j a " i l m a i s t i in
tyytyväisyys" sen johdosta, että
sosdam-puolue nyt menee vaalei­h
i n omalla ehdokkaallaan. Tähän
kannanottoon sisältyy selvä moite-lause
sen j o h d o s t a ,että puolueen
johto o l i a i k a i s e m m i n m u k a n a . H o n ­ka-
hankkeessa. Kokousta käsitte­levä
S T T : n u u t i n e n e i p u h u mitään
eriävistä mielipiteistä, mikä o n t u l ­k
i t t a v a siten, että m y ö s puhemies
F a g e r h o lm on e s i t e t t y j e n ajatusten
takana.
V^Muttti minkälainen on mitÄlin toinen puoli?
;•• P u ^ suulla suuremmalla lainaamalla In-,
tläfei:)kprk'0aköimssiönerirt^^ te^ eräälle torontolai-sfeBfe''{)
äi^^^^ vastineesta mm. seuraavaav
^Meitä hämmästyttää, että te olette leimanneet 'hyök-käyksdtfei^
sen kun Intian vapauUlGban. Kaikki riippuu luon-nolIisefet5
siitä, mitä niieltä.Qlette kolonialismista. Joidenkin
euroo^F^äisten; jotk?i ori kasyafettu.fvalkoisen miehen taa­kan'
henfeen mukaisesti, or^.-vaikea käsittää'rtiitenkolonialis--
min uhrit vastaavat. ToiiTutu3idrjöitukires,sarine te leimaatte
Intian/'miirtövarkaaksi* .ja-'-Fortugaii^
asujakäi, jonka omaisuuden l^tiarbnryostjm^
pidäntfne Portugaliaa 'murtovörkaHia' jä-Goan intialais-asuk-kaita
maan laillisina asukkaina: Kenelle Goa kuuluu? Portu­galilleko?
E i ! Goan asukkailleko?-Kyllä!
" i u u r i portugalilaiset tulivat yli 400 vuotta sitten, valta­sivat
^tauniin Goan, Damaon ja Diun alueet petoksella, kiris­tyksellä,
väkivallalla ja räa'aSti voimaa käyttäen. Juuri he
riistivät Goan väestöltä vapauden. Juuri he ovat riistäneet
näitä • siirtomaa^alueitaan omaksi hyödykseen ja kohdelleet
Goan; asukkaita kuin karjaa» kieltäen,heiltä perusvapaudet,
tehnyt heistä orjia omassa kotimaassaan. ,
"Jj3s te suosittelette rauhallisia neuvotteluja tässä kiis­tassa,-
silloin havaitsette, että Intia ei ole ylittänyt vain yhtä
kertaa, vaan lukemattomia kettoja saada Portugali järkiinsä.
Ensimmäisen yrityksen teki Intia v. 1949 jolloin Intian aloit­teesta
järjestettiin diplomaattiset suhteet Portugalin kanssa.
Sen jälkeen on tehty lukpmattomia yrityksiä, mutta Lisbon
on ollut jäykkänä, kieltäytyen fedcskeslcustelemasta siitä, että
se vetäytyisi pois Intian alueilta kuten'Britannia ja Ranska
arvovaltaisesti tekivät
Me pidätymme tekemäatä n\iR^ä»nlai5ta yhteenvetoa yl­läesitetyn
kahdenlaisen katsomuksen välillä. Lukija voi sen
tehdä ainakin yhtä hyvin kuin mukin Imomioiden, että suh­tautuminen
kolonialismistakin ipiippuu siitä, millä puolen ai­taa
kukin on, ja haluaa 0II9.
"Kolonialismi on"\ kuten Intian puolustusministeri Me­non
sanoi Kev/ Yorkin lentokentällä viime toj^talna, ''pysy­vää
hyökkäystä". "7
Toisaalta, kukaan ei vqL "varmistaa" omasta kodistaan,
eikä mikään maa voi syyiUgtyH "Hyökkäykseen'' silloin jos
se ajaa kolonialistit poiä omalta alueeltaan.' Jos Intia olisi
"hyökkääjä" silloin ei kenelläkään ole .oikeuttaa heittää tun­gettelijaa
pois omasta asunnostaan silloinkaan, vaikka tunget-telija^
kieltäytyy kaikistanpy^iini^istä ja ahomiiksista J^uoli-matta"
itse lähtemästä. " ' • •
Aivan varmaa myös onnetta ihmiskunnan enemmistö ter­vehtii
Intian toimenpiteitä Qoässä, edistyksellisinä, ja siis hy­väksyttävinä
tekona yleisestl.tuömlturt ja historian roskako­riin
kuuluvan kolonialisTOn.jkWide|ihäVit
maassaan, Kolonialismin kansaieivoi^a'tehdä kom|)romis8ia,
totesi asiasta Indonesian liallitus, eikä tässä voi olla mitään
eroa sillä, onko siirtomaavalta k© tai pienj, *vplmakas tai
heikko.
Selvää onkin, että impe^i^i^tigia piirejä ja niiden hyväk­si
propagandallista kenttätyötä Ukiviä Voimia pelolttaakfn
ertnfe^kalkkea se, että Intlfirttoimienpiteet tulevat edelleen ho-pe|
fft|tt(|maan kolonialismin JiävittftrhJäpi^ö^esöia kaikkialla
msalU^UUpa- Tältä pohjalta on ypniäfretttävissä, vaikka ei
tlet^i^ljiSil' hyväksyttävissä, imperialististen voimien viha-ttifili^
f Intiaa kohtaan. . / ^ . \ v
kaisena . . . ^
. . . K u n o n sangen m a h d o l l i s t a,
'.ttä Venä ä tähän sotaan s o r t u u —
. a siihen minä varmasti uskon —
uvautuu m e i l l e t i l a i s u u s siirtää r a ­jamme
riittävän paljon itäänpäin
. . I n k e r i n joutuminen meille
(.Pietarin kaupunkeineen) tietäisi
Venäjän sulkemista pois koko Itä­meren
alueelta . . .
. Me tunnemme omaksemme
täysin m i t o i n vain y h d e n sodan, j a
se on sotamme ryssää vastaan . ' . .
bolshevistinen Moskova on valta­kunta,
j o n k a kanssa kukaan e i v oi
kestävää rauhaa rakentaa . . .
. . . S u o m e l l a o n täysi s y y asettaa
t o d e l l i s e n p o l i i t t i s e n yhteistoimin-
,natt edellytykseksi, P o h j o l a n kans­sa,
että Ruotsin h a l l i t u s j a kansa
jekä Tanskan j a N o r j a n , kansat v a -
•auksitta liittyisivät totaaliseen
t a i s t e l u u n Moskovaa, E u r o o p a n v i -
'ipUista vastaan, j a - j a t k a v a t sitä sik­s
i , Hi-nnes v o i t t o saadaan^"
P. E . Svinhufvudin,- lapualaispre-
. s i d e n t i n patsaan 1 paljastaminen^
eduskuntatalon edustalla ei o l e s i is
v a i n o i k e i s t o p i i r i e n s i s J p o l i U i f i en
.haaste maamme k a n s a n v a l t a i s i l le
r y h m i l l e , vaan myös törkeä ulkopo-l
i i t t i . i e n mielenosoitus, r— K . U .
Ö SYNTYAAÄ- S
^ PÄIVIÄ ^
E i n a r Pelto, N o l a l u , Ont., täyt
tää tammikuun 6 päivänä 65 vuot­ta.
Tyyne J ä n i , R. R. 4, P o r t Arr
t h u r , Ont., täyttää tammikuun 7
päivänä 79 vuotta.
S y l v i a K a l l i o , S i l v e r Mountain,
Ont., täyttää tammikuun 1 päivä­nä
78 vuotta.
^Mrs. A l m a P . . I k k i n e n , L o n g L a k e,
Ont., täytti eilen, j o u l u k u u n 27 p.
73 vuotta.
Gust Salminen, W h i t e f i s h ( P i k -
ku-Penage) Ont., täyttää tammi­kuun
2 päivänä 76 v u o t t a.
V i h i o r i Niemi, Waters Town-ship,
Ont., täytti k e s k i v i i k k o n a,
j o u ' u k u u n 27 päivänä 79 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta-v
a i n onnentoivotuksiin.
Rauhansopimus kahden Saksan kanssa
ja Länsi-Bertiinin ongelman ratkaisu
Vi
: Lopuksi emme voi olla kiin­nittämättä
huomiota erääseen
vertauskohteeseen. Toronton-
Vapaa Sanakaan ei kehtaa väit­tää
yötä päiväksi siinä määrin,
että Goa olisi ollut erottamaton
osa Portugalista, kuten Portu­galin
hallitus on yrittänyt se­littää.
Eipä mainittu lehti us­kaltanut
edes kiitellä Portuga­lin
edesottamisia siellä. Ras­kauttavien
tosiasiaih • vuoksi
lehden oli JiirVaudiittava "täk-tlkointijri'V
yrittäessään, kantaa
kortensa Portugalin imperialis­min
ja kolonialismin kekoon.
T^ssä "taktikoinnissa" Vapaa
Sana oli "pahoittelevinaan" si­tä,
että Intia käytti voimakei­noja
Portugalin orjavoutijärr
jestelmän tuhoamiseksi alueil­laan.
Tämä sittenkin vaikka
Vapaa Sana ylistää ja yrittää
ylläpitää "vapaussotamyyttiä"
Suomen kohdalta. Miten her-^
ran nimessä oli suomalaisilla
oikeuf .käydä "vapaussotaa"
maansa vapauttamiseksi silloin,
jos intialaisilla ei ole oikeutta
ajaa asevoimin poi? portugali­laisia
piiskureita- omasta raaasr
taan? •• - . - .
.Johdonmukaisuutta- hieman,
olkaa ystävällisiä! •':
: Afoskoval — Pääministeri N i k i ta
Hrushtshev piti viime lauantaina
jännityksellä odotetuii kansainväli­sen
puheensa j o n k a puhujalavana
oli Moiskovassa k o o l l a o l e v a n M a a i l ­man
A m m a t t i y h d i s t y s t e n L i i t o n V
Kongressi. . Puheessaan pääministe-i
Hinishtshev e r i k o i s e s t i - tähdensi
-auhantaistelun ' tärkeyttä. ' Saksan
kysymyksestä hän t o t e s i N e u v o s ta
l i i t o n olevan n e u v o t t e l i i j e h kannal­l
a . Haluamme neuvotteluja t o i
sen 'maailmansodan jätteiden pois
tamisesta. • S e n - s i ; a a n eräät länsi-v
a l l a i n v a l t i o i h i e h e t haluavat käydä
n e u v o t t e l u j a Länsi-Berliinissä val­l
i t s e v a n miehityskomennon paran
• ^ ' ' " ' H - l a 'iiiit+A^-sisesta tote-^i
IlrpshtSUev huomauttaen^i^ että täl­laiset
ajatukset ovat Ilmeisen epä
r e a a l i s i a eivätkä ne a u t a ongelman
. a l k a i s U a .
P"ämin'sleri I l r u s h t s h e v i n saapu
m i s - a M A L n k o n g r e s s i i n tervehdit­t
i i n m y i ! kyisillä ' s u o s i o n o s o i t u k s il
l a , jotka" H r i i v h t s h e v t u l k i t s i osoi
t e t u k s i koko' neuvostokansalle ja
n i i l l e a a t t e i l l ^ - j o i d e n ' p o h j a l l a n eu
vostoyaltiöta rakennetaan.
Pu-heessaan H r u s h t s h e v huomaut
t i / e t t ä e r i s u u n t i a edustavien am
mattijärjestöjen osallistuminen
Moskovan kongressiin tekee siitä
edustavan j a t o d e l l a työn ihmisten
y l e i s m a a i l m a l l i s e n edustajokouksen
Hän korosti työväenluokan suur
t a merkitystä j a s a n o i , ettei yklsi-kään
y h t e i s k u n n a l l i n e n luokka i h ­m
i s k u n n a n koko h i s t o r i a n aikana
ole suorittanut n i i n suurenmoisia
t e k o j a k u i n työväenluokka. »
I L M A I N E N LEIPÄ K A I K I L LE
N y k y i s i n o n k a i k k e i n kysymysten
kysymyksenä — j a t k o i Hrushtshev
--- t a i s t e l u rauhasta, ydinsodan tor­jumisesta.
Ensimmäinen j a r a t k a i ­seva
askel rauhan suuntaan on va-l
u s t e l u k i l p a i l u n lopettaminen ja
läydellisen j a y l e i s e n aseistariisun­nan
puolesta käytävä taistelu.
V a r u s t e l u k i l p a i l u u n m^nee jät­tiläismäisiä
varoja. Tämän vuo­sisadan
ensimmäisellä puoliskol­la
o l i v a t sota- ja sodanvalmistelu-lumenot
koko maailmassa y l i nel­jä
t r i l j o o n a a dollaria^ Se o n jätti­läismäinen
sununa, jolla o l i s i voi­tu
antaa i l m a i s e k s i leipä koko
m a a p a l l o n väestölle tai tänä aika­na
rakentaa n y k y a i k a i s e t asun-
. not SOO m i l j o o n a P e p e r h e e l l e .
Puhuessaan maailmassa tapahtu­neesta
voimasuhteiden muutoksesta
Hrushtshev poikkesi puheensa k i r ­j
o i t e t u s t a tekstistä. —
Jos aikaisemmin — hän sanoi
— saatoiinme asettaa sodan voimia
vastaan vain työväenluokan t i i v iy
den" j 4 omat aatteemme o l i se hy­vä,
mutta riittämätöntä n i i n kau<an
k u n i m p e r i a l i s m i n v o i m i l l a on a-seet;
I m p e r i a l i s t i t , kykenivät päSs-tflmään
sodan v a l l o i l l e e n hiin h a lu
lessaan.',; N y t a s i a on t o i s i n ; N y t
on työväen t i i v i y d e n lisäksi marxi-lais-
leniniläisten .'aatteiden lisäksi
olemasäa s o s i a l i s t i s i a m a i t a j a - n i is
sä m i l j a r d i ihmistä. Noissa maissa
on olemassa mahtavat a r m e i j a t , niil­lä
o n mahtava talouselämä, mahta­va
t e k n i i k k a j a mahtavat asevoi­mat.
Ensimmäisestä käskystä neu­v
o s t o a r m e i j a vastaa hyökkääjien is­kuun
mahtavalla i s k u l l a.
Jotta vastustajat eivät santfisl, .
että me uhkailemme, seHtän t$s-
8ä, etten uhkaa ketään. Kutsyn
rauhaani enkä tuhoamiseeii. lUhit-i
a varotan I^mmenpeitji päitä, jol­leivät
ne käsitä vetoomuksia.
S A K S A N K Y S Y M YS
Oleihme SakKan kysymykätstä
kSytävlen' neuvottelujen kannal­l
a . Haluamme n e u v o t t e l u j a toisen
maailmansodan jätteiden poista­misesta.
S e n s i j a a n eräät länsival-t
a i n valtiomiehet haluavat käydä
n e u v o t t e l u j a Länsi-Berliinissä
v a l l i t s e v a n m i e h i t y s k o m e n n o n pa­rantamisesta
ja lujittamisesta.
Vieläpä esitellään ehdotuksia, et­tä
l u o t a i s i i n j o n k i n l a i n e n Jian-sainväinen
käytävä, j o k a yhdis­täisi
Länsi-Saksan Länsi-Berllintn
kanssa. Täytyy olettaa, että itse
n o l d s n s u u n n i t e l m i e n tekijätkään
eivät voi, o t t a a niitä vakavastL O n
käsltettäYä, että nuo ajatukset
ovat ilineisenepäreaalisia eivätkä
ne auta ongelman r a t k a i s u a.
ij Saksan kysymyksen järkevin rat-l^
aisu on rauhansopimuksen solmi­m
i n e n k u m m a n k i n - S a k s a n valtion
ijanssa. Länsi-Berliinin vapaakau-p
u r i k i n muodostaminen sekä va­paan
pääsyn turyaaminen Länsi-
B e r l i i n i i n s o p i m u k s e l l a sen v a l t i on
kanssa, j o n k a alueen kautta nuo
yhteyslinjat k u l k e v a t , l a u s u i päämi­n
i s t e r i ' H r u s h t s h e v .
Suomesta kysytään
Suomen Ottawassa oleva suur­lähetystö
haluaisi saada yhteyden
a l l a m a i n i t t u i h i n henkilöihin tai
heistä muutoin tietoja.
A H O L A , Outi Mikael
B L O M K V I S T , Paul Daniel
H A A P A N I E M I , A r v o H e i k ki
H E I L I M O , M a r t t i H e i k k i K .
H E I S K A N E N , V e i k k o Olavi
J A A K O L A , Mauri Kalervo
K A L L I O , Samuli Verner
. K A R L S S O N , A r v o A l e x a n d er
K A R M I T S A , Veikko
L A P P I , A d am
L A P P I (OS T E I T T I N E N ) , H i l ja
L A P P I , M a r . ta
M U I T T A R I , V i l h o H e i k ki
N I E M I , A r v o H e i k ki
P A L O S A A R I , J u k k a Antero
PERKIÖ, E m i l Paavo
P U R T O N E N , Pentti
P U R T O N E N , Reino A n t i n p o i ka
S U V A N T O , R e i j o K a a r l e ,
T I K K A N E N , E i n o A l f r ed
T U U R A Tapani Ensio
V I I T A L A , E s k o Olavi
W I I K . S i r k k a - L i i sa
YLÄOUTINEN, Salomo
T i e t o j a vastaanottaisi k i i t o l l i s u u ­d
e l l a :
Embassy of F i n l a nd
85 Range Road
O T T A W A ' 2 Ontario
jarieston
mn vakoilu-miehlä
kiinni
Keruina — Satea» (jlemekraatti-
.sen tasavallan varaulkoministeri
Otto Winzer on lähettänyt Länsi-
B e r l i i n i n englantilaisten miehitys­j
o u k k o j e n komentajalle, kenraali-
.rtiajuri. b e l a c o m b e l l e vastaläusekir-jelmän,
jossa vaaditaan välittömäs­t
i toimenpiteitä rajävälikohtauksiin
s y y l l i s t y n e i d e n henkilöiden saatta-a
l i s e k s i vastuuseen teoistaan ja
p r o v o k a a t i o i d e n estämiseksi vas­taisuudessa.
Aiheen kirjelmään an­toivat
viime lauantaina D D R : n ja
Länsi-Berliinin .englantilaisen mie-h
i t y s l o h k o n ' r a j a l l a sattuneet kaksi
välikohtausta. Molemmissa tapauk­sissa
D D R : n (alueelle t u n k e u t u i nel­j
ä n u o r u k a i s t a , j o t k a avasivat t u l en
D D R : n r a j a v a r t i j o i t a vastaan. Toi­nen
nuorukaisryhmä o n lisäksi o l ­lut
yhteydessä e n g l a n t i l a i s t e n Län­si-
Berliinissä ylläpitämään vakoilu»
ja sabotaashijärjestöön.
Välikohtauksessa haavoittui eräs
D D R : n rajavartion upseeri, eräs
provokaattoreista s a i surmansa ja
k a k s i p r o v o k a a t i o i h i n o s a l l i s t u n u t ta
n u o r u k a i s t a pidätettiin.
V i i m e m a i n i t u t ovat kuulusteluis­sa
ilmoittaneet, että heidän t a r k o i ­tuksenaan
o l i D D R . n r a j a v a r t i j o i ­den
ryöstäminen Länsi-Berliinin
p u o l e l l e . Nuorukaiset olivat saa­neet
ohjeensa Gerstenberger-nimi-seltä
mieshenkilöltä j o k a o n Länsi-
Berliinissä toimivan englantilaisen
" G e r m a n Service Organisation"-
järjestön; palveluksessa. Järjestön
johdossa o n e n g l a n t i l a i n e n majuri
j a sen tehtävänä on saksalaisten
värvääminen hämäräperäiseen toi­mintaan.
Eräs provokaattoreista o l i saanut
Gerstenbergiltä opetusta pistooli-ammunnassa
e n g l a n t i l a i s t e n miehi
t y s j o u k k o j e n käytössä olevalla a m ­pumaradalla.
< W i n z e r muistuttaa kirjelmässään
myös viime l o k a k u u n 30 pnä sattu­neesta
tapauksesta, j o l l o i n ' kaksi
provokaattoria y r i t t i anastaa D D R : n^
r a j a v a r t i o s t o n s o t i l a s p u k u j a j a asei­ta
' ilmeisenä tarkoituksenaan käyt-'
tää niitä myöhemmin uu-sien provo­k
a a t i o i d e n apuvälineinä.
Länsi-Berliinin viranomaiset tu­kevat
avoimesti tällaisia provokato
r i s i a toimenpiteitä, huomauttaa m i ­n
i s t e r i Winzer kirjelmässään. Por­mestari
B r a n d t i n johtama ryhmä
toivoo a s e e l l i s i a välikohtauksia j o t ­ta
länsivallat, saataisiin vedettyä
mukaan Länsi-Berliinin senaatin
s e i k k a i l u p o l i t i i k k a a n j a l a a j e m p i i n,
a s e e l l i s i n välikohtauksiin.
R a j a p r o v o k a a t i o l d e n tarkoitukse- .
n a , k i r j o i t t a a Winzer, on jännityk­sen
lisääminen j a neuvotteluilma-..
p i i r i n myrkyttäminen Länsi-Berlii­n
i n kysymyksen rauhanomaisen rat-^
k a i s u n estämiseksi.
Edistyksestä maksettu
aina kova hinta
Patentti suomalaiselle
penisiliinii keksinnölle
H e l s i n k i . — Ensimmäinen suoma­l
a i n e n penisilliinikeksintö. Lääke
O y : n t e h t a i l l a kehitetty DRED-pe-n
i s i l l i i n i , on saanut p a t e n t i n j a tä­män
valmisteen vienti voidaan a-l
o i t t a a k a n n a t t a v i l l a e h d o i l l a . Tämä
uusi penisilliinikeksintö o n a k t i i v i -
^<:empi - T - puihtaampi k u i n entiset,
on arvokas lisä lääkeaineiden jour
kossa. Ruiskeina annettuna se e i
aiheuta yhtäkkistä nousua v e r e n ja
kudosten p e n i s i l l i i n i p i t o i s u u d e s s a,
vaan antaa tasaisemman j a pitkäai­kaisemman
t e u r a p e u t t i s e n vaikutuk­sen:
Puhtautensa johdosta tämä
p e n i s i l l i i n i o n myös mauttomampaa
k u i n entiset, joten sitä voidaan
käyttää p a r e m m a l l a , menestyksellä
lääkesiirapeissa ennen k a i k k e a l a p -
s i p r a k t i i k a s s a .
Nyt kyseessä oleva / k e k s i n t ö on
ainoa Suomessa p a t e n t i n saanut pe­n
i s i l l i i n i n valmistusmenetelmä. Se
tekee Lääke O y : n r i i p p u m a t t o m a k si
i f l k o m a i s i s t a tehtaista -— oikeastaan
5e on t e h n y t sitä j o usean vuoden a-j
a n , sillä j o p a t e n t i n hakuaikana on
v o i t u u l k o m a i s t e n t e h t a i t t e n patent­t
i o i k e u k s i a loukkaamatta valmistaa
tällä uudella suomalaisella mene-telmällö
ko. penisilliiniä omaan
käyttöön.
Nyt k u n p a t e n t t i k i n on j o myön-i^
etty, v o i d a a n kyseistä penisilliiniä
ryhtyä valmistamaan myös ulko-i
p a i s t a vientiä varten. Eräiden kau­komaiden
su<urostajien kanssa on­k
i n p a r h a i l l a a n neuvotteluja käyn-
S o u t h Porcupine. — Sievä talvi
on tällUä ylämaissa v a l l i n u t . Lunta­k
i n on a i v a n tarpeeksi, että se odo­t
e t tu " v a l k o i n e n j o u l u " on aivan
m a h d o l l i s t a . Muuten joulukiireet
:äällä, kuten k a i k k i a l l a , pitävät i h ­misiä
liikkeellä. V a i k k a p a l k k a t u l ot
o v a t k i n v e r r a t t a i n pienet näillä k u l
t a m a i n a r e i l l a , n i i n s i t t e n k i n -pitää
elää aivan n y k y a i k a i s t a elämää ja
,'ähän nauttia kaikista yleisistä
j u h l i s t a .
Järjestömme h a a l i l l e ovat kuoro­laiset
järjestäneet hauskat joulu-tanssit,
jotka pidetään lauantai-il-tana
tk. 23 pnä. Sinne t i e t e n k i n me­nemme
koko s a k i l l a j a s e n jälkeen
pidämme r a u h a l l i s e n j o u l u i i.
Järjestömme kultavuoden j u h la
p i d e t t i i n myöskin täällä.kaiken k i i ­r
e e n keskellä. Ohjelma o l i arvokas
j a vaihteleva. Esittäjinä nämä koti­kylän
nuoret t a i t e i l i j a t , j o t k a ovat
kasvattaneet; j a ' harjoittaneet kyky-jiiän.
J a täytyy sanoa että täällä on
monta h y v i n etevää soittajaa j a l a u ­l
a j a a j a mikäli huomasin noissa
j u h l i s s a , n i i n myöskin näyttää nou­sevan
tästä nuorisosta taidetanssi-i
o i t a k i n , j o i t a e s i i n t y i tässäkin j u h ­lassa
a i n a k i n kaksi.
V e t e r a a n i k a n s a l a i s i a o l i j u h l a s sa
v i i s i jotka k u k i t e t t i i n J a k a i k e l la
k u n n i o i t e t t i i n , sillä nämä ihmiset
ovat tulleet tänne aivan k o r p i vael­t
a j i n a . H e ovat olleet edesauttamas-as
näiden järjestöjen syntyä^^ja n i i ­den
kehitystä. ^"^-^'
Tällä kertaa juhlassamme o l T
seuraavat pohjoisen alkurakenta-j
a t : M i m m i K n u u t t U a , M a t t i L u h ­t
a , Otto L e i n o n e n , L e u n a r d Salo,
j a E l l e n Väyrynen. Vielä o l i s i o l ­l
u t useita henkilöitä j o i t a o l i kut­s
u t t u tähän juhlaan, vain olivat
terveydellisistä y.m. s e i k o i s t a es­tetyt
saapumasta^
M i e l i i n painuvana kertoi muis-
SITÄi
JA
TÄTÄ
^ a n olet?
nissä tämän u u d e l l a suomalaisella
menetelmällä saatavan korkealaa­t
u i s e n tuotteen myynnistä.
^ H T I K A I K K I A L LE
Miniälainen mies sinä oikeas-k
y s y i t j l t ö eräältä po­j
a l t a , ' ^ i l e n i l l a l l a sinä esitit nai­m
i s i i n menoa m i n u l l e . Kymmenen
m i n u u t t i a myöhemmin sinä t e i t s a ­manlaisen
esityksen eräälle tytölle
toisellai?-;. p u o l e l l a kylää j a t u n t ia
myiHiemmin edelleen samanlaisen
e s i t y k s e n eräälle tytölle toisessa k y ­lässä."
•;!MeIppoahan se o n " , vastasi poi­k
a ; ^iriilÄilla o n polkupyörä."
T I L A T K A A V A P A U S!
Ja pääministeri ei oikaissut heitä?
J o u l u a a l u s v i i k o l l a , kerrottiin,
että joidankin kansallisryhmien
äärioikeiston edustajat olivat käy­neet
Ott£wassa pääministeri Die-f
e n b a k e r i n p u h e i l l a — pyytäneet
nöyrimmästi muun ohella miltei
sodan j u l i s t a m i s t a Intiaa vastaan?
Nämä ainoastaan o i k e a l l a silmäl­lä
näkevät herrat olivat tietenkin
esittäneet — niin m e i l l e kerrot­t
i i n että. Canada, kieltäytyisi t u ­kemasta
Y K : n toimenpiteitä Union
M i n i e r e kaivosyhtiötä j a sen sät-kyäijä-
presidemtiä Moise Tshom-bea
vastaan.
He eivät ole tietenkään esittä­neet
yhtään protestin sanaa sen
paremmin P a t r i c e L u m u m b a n mur­hasta
k u i n i m i l e r i a l i s t i e n muista­kaan
konnantöistä Koi)gossa. M u t ta
nyt k u n Y K : n . toimesta astuttiin
hieman B e ' g l a n , Rnaskan j a B r i ­tannian
i m p e r i a l i s t i e n v a r p a i l l e . —
kas s i l l o i n nousi älähdys.
M i l a n Jacubec-nimisen toronto-l
a i s h e p u n s a n o t t i i n j o n k u n Mutual
Co-operation Leaguen nimissä se­littäneen,
että i m p e r i a l i s t i e n ma-r
i o n e c t i , Katangän " p r e s i d e n t t i"
Tshombe on "lännen ystävä'!
"On äärettömän kummallista, lie-västikin
sanoen, että Y K hyökkää
häntä vastaan", kerrotaan" Jacu-becin^
lsanoneen pääministeri Dief-enbakerille
75.minuuttia kestäneen
vastaanoton aikana.
CP:n autistiedon mukaan hän
oli ^vaatinut myös, että ^'Canadan
haUituksen tulee kieltää kaiken
rahallisne j a teknillisen avun In­tialta',
sen vuoksi kun Intia va­pautti
Goan . asukkaat Portuga­lin
julman imperialsmin sor­rosta
ja orjuudesta.
"Pääministeri Jawaharial Neh-m
, on tek<H;iyliimys, joka on al-
. na Venäjän pääministeri Hmsh-tshevin
puolella. Portugali on
samalla puolella lännen kanssa",
kerroiaan hänen sanoneen.
mmn uutta ei tietenkään ole
se, että hysteerisen mielentilaan
kiihoitetut vissien kansalUsuusryh-mien
äärioikeiston edustajat vaa­tivat
miltei M a n . julistamista In­tiaakin
vastaan. ' '
Mutta sitä kummallisempaa on,
ettei pääministeri Diefenbaker
nSit^TouSpjuI?'TSaisst^^
neuvonut. C P n u u t i s e n mukaan m r .
D i e f e n b a k e r o l i tosiasiassa myö­täillen
sanonut "huomioineensa
I n t i a n j a K a l a n g a n " suhteen esi­tetyt
lausunnot. (?)
la» i -
I. '
Tämä palauttaa mieleemme u u -
j i e r e e n täkäläisellä L e g i o n a n haä-l
i l l a v i i k k o sitten sunnuntaina p i ­d
e t y n fasistimielisen kokouksen,
missä eräät äärioikeiston piirit
käyttivät vissien kansallisuusryh-m
i e n oikeistosiipeä likaisen_työnsä
apuvälineinä.
" Siellä e s i i n t y i y h t e n ä - ' 2 minuu­t
i n p u h u j a n a " eräs miekkonen jo­ka
" e r i k o i s t u i - ' Jugoslavian j a T i ­t
o n pieksemiseen.
Hän s y y t t i avoimeesti, että D i e -
f e n b a k e r i n hallitus "auttaa k a n -
sainväMstä kommunismia'* olemalla
yhteistyössä Jugoslavian kanssa.
T o i s i n sanoen, hänen mielestään
on pääminisleri Diefenbakerkin.
j o s ei n y t a i v a n jäsenkorttia kan­tava
kommunisti, niin ainakin
k o m m u n i s t i e n avustaja.
Samassa fasistlhenlusessä hilus­sa
e s i i n t y i erää toinen "2 minuur
t i n puhuja", j o k a e r i k o i s t u i k u i ­t
e n k i n liberaalien pieksämiseen.
Hän maalasi m i l t e i ^'kommunistin"
k u v a n itse Lester B . Pearsonista
sen johdosta, k u n hänen väitetään
j o s k u s sanoneen, jotta hän elätt
m i e l u i m m i n kommunismin, alat-t
e l m i a a n Pohjoisessa y l i v i i s i k y m ­mentä
vuotta asunut M i m m i Knuut­t
i l a , m u i s t e l l e n niitä vaikeita aiko­j
a j o i t a nämä ihmiset j o u t u i v a t kär-,
simään. Jäi-jestömme perustamisen ^
aikana käytiin täällä sitkeitä lakko-t
a i s t e l u i t a , k u u l u i s a n Lännen k a i - '
v o s m i e s l i i t o n j o h d o l l a , sillä p a l k a t ,l
o l i v a t huonot j a työpäivä 10 t u n t i ­nen
j a p i t e m p i k i n . P a h i n t a o l i , e t ta
u s e i n k i n nämä taistelut päättyivät
häviöön,'tai h y v i n n i u k k o i h i n voit-»
töihin, mutta t a i s t e l l e n ovat a i n a . -.
menneet eteenpäin pohjoisen asuk-- '
kaat. M i m m i mainitsi siitä k u u l u i ­s
a s t a K!uparisaare'n lakosta, jossa'
t e r r t K i s ^ i t i i n j a suorastaan s u r m a t -,
t i i n . kymmeniä kaivosmiesperheiden
jäsQuiä.? Tätäkin lakkoa o l i järjes­tömme
ihmiset auttamassa taloudel­l
i s e s t i keräämällä varoja j a valmis-...
t a m a l l a .^käsitöitä, l a k k o l a i s t e n p ep
heiden ^avustamiseksi. Muistelemi­n
e n näitä ' V i i d e n k y m m e n e n vuoden '
v a r r e l l a , tapahtuneita asioita kuvaa
t o d e l l a r a s k a i t a h i s t o r i a n lehtiä.
M u t t a menneet t a i s t e l u t ovat k u i ­t
e n k i n ^tuottaneet v o i t t o j a k i n mo­nen
s u r u n j a tuskan h i n n a l l a ja
s i k s i kannattaa n i i h i n aikoihii^ toi­sinaan
palata t a k a i s i n . — H ;
*t l1
«'I
? [
M I
I
^uuSSaä^SmncuoIel^Soi^^
liekeissä.
Näin kauas tähtää näiden k i i h -
k o i l i j a i n kokonaan järjetön "kom-^
m u n i s m i v a s t a i s u u s " .
J a muistaa tulee, että tälle Le?
gionan h i h k u j a i s t i l a i s u u d e l l e esi­t
e t t i i n päätöslauselmaehdotus, mis-
^ vaaditaan k a i k k i e n kommunis­t
i s t e n järjestöjen lakkauttamista
n i i n l a a j a l l a perustalla, että sen
a l a i s u u t e e n voidaan soveltaa sekä
pääministeri Diefenbakerin tory-h
a l l i t u s että mr. P e a r s o n i n libe­r
a a l i p u o l u e — "punaisemmista
kommunisteista puhumattakaan.
P o l i t i i k o i P a sanotaan olevan
u s e i n " k u m m a l l i s i a vuodekumppa-n
e i t a " — mutta t u s k i n on yhdellä- ;
kään pääministerillämme ollut
n i i n kummallisia petikavereja
k i l i n ovat ne, j o t k a nyt vaativat
m i l t e i sodan julistamista Intiaa
vastaan sekä "kommunistisuuden"
p e r u s t e e l l a l a i t t o m a k s i j u l i s t a m a an
k a i k k i "kommunistiset" järjestöt
a i n a vanhaa tory- j a liberaalipuör;
l u e t t a myöten.
K a l a s t e l l e s s a a n , e r i kansallisuu^i";)
r y h m i e n äärioikeiston kannatustatr
tulevissa, vaaleissa 7-i Ja; toiypuo^i
luo tuntee «I}k« jo jyiBpi^s^\|(a^^^
: 11-,
>.>-,'|i
t
i l