1967-02-09-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstai, helmik. 9 p. — Thursday, Feb. 9, ,1967 VAPAUS INDEPENDENT LABÖR ÖRGAN OF FINNISH CANADIAN8 ( L I B E R T ^ i Establlshed Nov; • 6, 1917 EL.i-OR; W. EKLUND MANAOERr E^^^ TELEPHONE: OPFICE A t i p E;OlTpR^AI, .974^a«,4 Published thrlcs weekly: Tuesdays, Tthursdays and Satnrdays by Vapaus Publishing Ck>. Llnvite4 100-10? E t o St. We»t, Sw»«mr. Ontario,; Qanadf^. AdvertLäing rates upon applicatlon, translatlon free.of oharg*. Authorized as secohd class mail by the Post Office De!pwtment,' Ottawa, ' and for payment of postage in cash. A ' rÄirli^^^^^^^ LANGUAGE-RREi^S CLUB TILAUSHINNAT: Canädassa: 1 vk: $10.00, 6tek.$5i5 USA:n: 3 kk, 3.00 suoneen: lvk.$lQ.0Oi e kk. »6.75 Ivk. U.5Ö, 6kk. 6.25 Bonn-Bukarest-suhteita Näyttää siltä, että Saksan Demokraattisen Tasavallan ja Romanian hallitusten välillä on muodostunutt, vakavaa erimielisyyttä Länsi-Saksan ja Romanian välisten diplomaattisuhteiden solmimisesta. Kuten tiedetään, Länsi-Saksa on tähän asti seurannut ulkopolitiikassaan ns. Hallsteinin oppia, minkä mukaan Bonn kieltäytyy diplomaattisuhteita — Neuvostoliittoa lukuunottamatta— kaikkien maiden kanssa, jotka ovat antaneet diplomaattisen tunnustuksen Itä-Saksalle, eli Saksan demo«- kraattiselle tasavallalle. Samaan Hallsteinin oppiin sisältyy lisäksi käsitys- että Länsi-Saksa eli Saksan liittotasavalta edustaa koko Saksaa ikäänkuin toisen maailmansodan seurauksia.— Saksan jakaantumista kahdeksi valtioksi"— ei olisi olemassakaan. Tämän "opin" perusteella, ei Länsi-Saksalla ole ollut diplomaattisuhteita itäisten naapurimaittensa kanssa Neuvostoliittoa lukuunottamatta, mikä Bonnin selitysten mukaan on asia erikseen, Hallsteinin opin ylä^ ja ulkopuolella. Länsi-Saksa on kuitenkin joutunut suorittamaan alustavia uudelleen arviointeja vallitsevasta tilanteesta. Pian sen jälkeen kun Erhardin hallitus kukistui ja sen tilalle muodostettiin Kiesingerin johtania kokoomu^allitus, missä sosiaalidemokraatti Willy Brandt on ulkoministerinä, annettiin Länsi-Saksan hallitusohjelmassa ymmärtää, että Hallsteinin opista ei sellaisenaan voida enää pitää kiinni. Tammikuun 25 pnä saatin sitten tietoja, että Länsi-Saksa ja Romania neuvottelevat diplomaattisuhteiden järjes-tämiseätä- Samana päivänä Itä-Saksän^^U antoi lausunnch missä ilmaistiin vastustava kanta tätä tpirhen- '•.pidettä.kiphtiv-: Siitä huolimatta — ehkä sen vuoksi, että neuvottelut . Bukarestin ja Bonnin välillä olivat kehittyneet jö liian pitkälle — Romanian ulkoministeri Gorneliu Manescu matkiisti viime viikolla Bonniin missä sinetöitiin sopimus diplpmaat tiyhteyksien järjestämisestä. Kuvaan kuuluu Bonnista pian sen jälkeen annettu selitys, että Hallsteinin opista poiketen Länsi-Saksa pyrkii diplomaattisuhteisiin myös Jugoslavian ja Unkarin karissa. Viimeksimainittuja kohtaian Bonn ylläpitää aluevaatimuk'- -:sia. •'•[•..^ l-''^^ Tämä sellaisenaan on aiitänut aihetta epäillä Länsi-Saksan kokoomushallituksen "uuden ulkopolitiikan" todellista "uusiihturnista". Tähän puoleen asiasta tarttui Itä-iSaksan johtava lehti Neues Deutschland perjantairia etusivullaan julkaisemassa artikkelissa ''Euroopan turvallisuus vaatii luopumista revarishipolitiikasta". Artikkelissa esitetään vakavia varauksia siitä kun Romania suostui diplomaattisuhteiden järjestämiseen Länsi-Saksan kanssa. ; Mainitussa artikkelissa todetaan, että pyrkimyksiä luoda normaalisuhteet Euroopan valtioiden kesken' estää Län-sirSaksan Hallstein^oppi jä laiton Saksan yksinedustusvaati-mus. Kirjoituksessa sanotaan, että suhteiden solmimihen kahden valtion välillä on sinänsä. normaali ja tervetuUut-kin asia, jos se vastaa toisten maiden sisäisiin asioihin puuttumattomuuden, tasa-ärvöisuuden ja riippumattomuuden kunnioittamisen periaatteita. Lehti väittää kuitenkin, ettei Bonnin hallitus ole vielä luopunut Hallsteinin opista, ei ainakaan sen "tärkeimmästä" kohdasta. Se oppi sisältää kiaksi elementtiä, kirjoittaa Neues Deutschland, kiellon diplomaattisuhteiden solmimisesta valtioihin, joilla on viralliset suhteet Itä-Saksaan sekä vaatimuksen yksinedustuksesta, mikä on opin pääsisältö. Kiesingerin hallitus on siten luopunut ainoastaan opin ensimmäisestä osasta. Kun Romanian Ulkoministeri ei ollut valmis neuvotteluissa torjumaan- yksinedustusvaatimusta ja selittämään sitovasti, ettei yksinedustusvaatimuksen ja muiden revanshivaatimusten vallitessa ole edellytyksiä diplomaattisille suhteille, niin sitä on pidettävä valitettavana . . ." Tällainen cn perusolemukseltaan Itä-Saksan asenne tästä kysymyksestä- josta on kannuja valettu melkioisessa määrässä täkäläistenkin lehtien palstoilla. Toisaalta on syytä tutustua myös siihen, mitä sanovat romanialaiset tästä asiasta. Bukarestissa julkaistussa lausunnossa sanotaan: Romanian hallitus katsoo välttämättömäksi jälleen vahvistaa tunnetun asenteensa, jonka mukaan toisen maailmansodan ja sen jälkeisten tapahtumien tuloksena on Euroopassa syntynyt sellainen tilanne, että on olemassa kaksi saksalaista valtiota — Saksan demokraattinen tasavalta ja Saksan liittot a s a v a l t a . ' ' - • •': ^ Tämän tosiasian; tunnustaminen on eräs Euroopan valtioiden välisen yhteistyön kehittymisen jä maanosamme po-liiltisen tilanteen; • paranemisen edellytyksistä,, sanotaan edelleen uutistoimisto Agerpressin julkaisemassa hallituksen lausunnossa ja jatketaan: Romania jatkaa kaikilla aloilla suhteiden ja yhteistyön kehittämistä molempien Saksan valtioiden kanssa-ja noudattaa kaikin tavoin 1966 Bukarestissa pidetyn sosialististen maiden kokouksen Euroopan maiden yhteistyön kehittämiseen ja rauhan lujittamiseen ja Euroopan turvallisuuteen tähtääviä päätöksiä. Kuten huomataan, molempien maiden lausunnoissa puhutaan samoista tavoitteista ja samoista tehtävistä, mutta korostetaan samoja asioita koskevien kysymyksien eri puolia niiden vastakkaisilta, suunnilta. Lähitulevaisuus näyttää, miten tämä asia tlue vaikuttamaan Itä-Saksan ja Romanian välisten suhteiden tulevaan kehitykseen. Vietkong-partisaanit herrasmiehiä'sanoo ranskalaisneitOnen Singon. •— Ranskalainen journalisti, entinen mannekiini, Michele Ray, käveli erääseen Etelä-Vietnamin takamailla olevaan kylään maanantaina oltuaan 20 päivää Vietkongin vankina. Eräs amerikkalainen sotilaallinen pulieniues sanoi, että tämä 28vuo-tias itsenäinen journalisti on turvassa ja hyvissä voinnissa, mutta ilmoitti naisen olleen alussa huonovointisen oltuaan kolme päivää pienessä tunnelissa pommisuojassa sillä Saigonin^ joukot pommittivat sitä aluetta ankarasti, kuten tyttö selitti. Pienessä pommisuojassa oli 5 henkilöä, miss Ray mukaanluettuna. Puhemies_ sanoi hänen kävelleen erääseen takamailla olevaan kylään Bong Son tasankoalueella, joka on noin 300 mailia koilliseen Saigonista, pukeutuneena vietnamilaiseen talonpoikaisasuun ja päässään valkoinen lakki. Hänet vietiin lähellä olevaan amerikkalaiseen sotilasleiriini ,• Miss Ray sanoi Vietkongin sissien olleen "hyvin herrasmiesmäisiä" ja saaneet hänet tuntemaan Itsensä enemmän vieraana kuin vankina. Nicesta, Ranskasta kotoisin oleva Michele Rayn'tarkoitus oli ollut ajaa autolla halki Etdlä-Vietnamin, kun sissit pysähdyttivät hänen autonsa. Hänen tarkoitus oli valmistaa dokumentaarinen elokuva sodasta. Ont. kaivosyhtiöf anovat tisä-apua Ottawa. Ganadan kaivosyhdis-tys anoi keskiviikkona 50 prosentin lisäystä liittohallituksen kultakaivoksille myöntämiin apurahoihin ja antoi varoituksen, että puolet 47. vielä toiminnassa olevasta kaivoksesta joutuisi lopettamaan toimintansa jos hallituksen avustus poistettaisiin. Lyhyessä tiedonannossa kabiiie-tillc yhdistys suositteli neljän vuoden pidennystä, vuoden 1948 Emer-gency Gold Mining Assistance' Act-ille, joka lakkaa olemasta voimassa vuoden 1967 lopulla. Avustukset tämän lain puitteissa ovat $15,- 000,000 vuodessa. Kultatuotantö kokonaisuudessaan on vähentynyt 22 prosentilla, 3,614,548 troy unsia vuonna 1965, jo»a vastoin vuonna 1959 tuotettiin 4,483,416. Tuotetun kullan arvo canadalaisessa valuutassa putosi $136,376.896 vuoden 1950 huipusta $168,988,687. Tämän vuoden alusta alkaen on länslsaksalaisella lehMkualnkit^lIa Axel Cesar Springerillä käytännöllisesti katsoen lehtimonopoU' Länsi' Sgkfian kahdessa suurimmassa kaupungissa: Hampurissa ja l<iin8ifBer> Iiinissä. Caiiadaiaissyntyinen lehtUotrdi R/oy .'Vliomson an juuri Iiaiikldii nut Englannin monopolikomisslon suosiollisella avulla haltuunsa 104; sanamaleliteusä — The Timesin. USA:n "lehtikuoleiinan" vUmclsinqtiä tapauksia oli NY Herald Tribunen Euroopan painoksen, sulautuminen yhteen Wasiiington Postia lunssa. Aikaisemmin vUiXie vuonna kuoli Tukholmassa hallitsevaa sosialidemokraaltista puoluetta edustanut am* mattijiurjestön päivälehti gteckhelms-Tidningen. SYNTYMÄPÄIVIÄ Anton Laari, St. Catherines, Ont., täytti tammikuun 16 päivänä 75 vuotta (syvästi . valitettavan erehdyksen vuoksi tämä onnentoivotus jäi silloin julkaisematta); John Lehto, Kakabcka Falls, Ont., täyttää sunnuntaina, helmikuun 12 pnä 72 vuotta. lliUa Smith, Sudbury, Ont;, täyttää tiistaina, helmikuun 14 pnä 81 vuotta. Helena Ahokas, AVahnapitac, Ont., täyttää tiistaina, hc_lmikuun 14 pnä 86 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin. Uit o B a • BB Kirieita OIKEUTETTUA ARJVOSTELUA Tervehdys täältä lumien valtakunnasta, Timminsista.- Tuli laskiainen tännekin ja hernerokkaa .syötiin tiistaina, helmikuun 7 päivä. Mutta mi.tlä johtuu, kun meidän Taskukalenterimme sanoo, että laskiaistiistai on va.sta 14 päivänä, Olkaa hyvä ja selo.sta-kaa. Olisi hauska saada tietää asian oikean laidan kun olen aina tottunut luottamaan oman lehtemme ja omien julkaisujemme tiedonantoihin. Vapaus olisi mielestäni se paikka inissä asian voisitte selittää. Vietnamin sota-asioita seuratessa tulee mieleen, että tämä maailma oh kuin hullujen huone. Toisinaan tuntuu, että väkevämmät saavat teh dä mitä haluavat, mutta silli uskon työväenliikkeen asiaan siinäkin, että sodatkin voidaan lopettaa. Jos r.auhanpuolustajat eivät siihen pysty, siiloin on hukassa koko ihmiskunta. — Laskiaisesta kiinnostunut, (Saatuaan . asianmukaiset huo-mautukset Ja nuhteet asiash» Tas-kukalenterin toimitus huolehtii vju: masti siitä, ^eltä tällainen virhö ei pääse toistumaan.) "Lehtikuolema" ja trustiutumi-nen eivät ole eilisen päivän ilmiöitä. Tauti, joka nyt tappaa lehtiä, on kuitenkin muuttunut nopeasti laukkaavaksi epidemiaksi, joka herättää vakavaa huolestumista muissakin kuin lehtipiii-eissä. Varsinkin Englannissa vaaditaan toimen-pitei i ä valiolehdistön/mielipideleh-distön_ j)elastamiseksi ennen kuin on liian myöhäistä — ennen kuin vierasmaalainen lehtilordi päättää,, mitä Englannin lehdistö kirjoittaa tai ei kirjoita. Yhdensuuntaistetusta lehdistöstä, johon trustiutu-minen johtaa, on Saksassa vajioit-tavia ennakkoesimerkkejä. Axel Springeristä voi pääonaiensa voimalla tulla uusmuotoinen Goeb-bels. Hänen omistamansa 4rmiljoo-nan painoksina leviävä ulkopolitiikassaan vesikauhuinen, sisäpolitiikassa ala-arvoisia sensaatioita viljelevä Bild-Zeitung on enne. RAHA RATKAISEE Sanomalehtien kustantaminen ja julkaiseminen on runsaasti varoja kysyvää puuhaa. USA:ssa ja Englannissa puhutaan lehdistöstä teollisuudenalana, joka edellyttää niin kuin mikä teollisuudenala tahansa tiettyjä sijoituksia, tiettyjä ilmoitus- ja levikkimääriä ennen kuin sitä voidaan harjoittaa. Aatteellisuus ei lyö leiville, vain kaupallisuus kannattaa. Järjestöjen ja puolueiden mahdollisuudet pitää yllä päivälehdis'.öä, ts. maksaa tappiollisten lehtien viuluja, on Englannissa ajat sitten käynyt mahdolto-rtaksi. Laboiur-puplueen viimeinen päivälehti Daily Herald joutui jo vuosia sitten trustin nielemäksi — siilä huolimatta, että puolue on pai*haillaah maan suurin. Ruotsin hallitsevalla sosialidemoki-aattisella puolueella ei siliäkaän ole aikoihin ollut maan pääkaupungissa päivälehteä. Si jaisasemässa ollut ammattijärjestön omistama Stock-holms- Tidningen kuoli jokseenkin vuosi sitten ja LO:n Tukholmassa ilmesyvä iltapäivälehti Aftonbladet, joka yrittää korvata Stock-holms- Tidriingenih merietystä, jou: tuli turvautumaan serisaatiolinjaan yrittäessään PJ^ä pinnalla lehtl-taistelussa. Sosialidemokraattiset maaseutulehdetkin ovat Ruotsissa vähentyneet, ensin yhdistyneet ja sitten kuplleet — jäljellä olevat yrittävät pysyä pinnalla . yhä vähenevin mahdollisuuksin., PAINOSMÄÄRÄT EIVÄT AUTA Viime tapahtumat Ehglanhin lehtimaailmassa oVat olleet vielä paljon hälyttävämpiä. Maailman lehdistön kunniavanhuksena pidetty the Times on kaikista pelas-tusyrityksislä huolimatta joutunut canadalaissyntyisen lehtilordin Roy Thomsonin omistukseen hänen 104:ntenä lehtenään. Lordi Thomson omistaa näiden 104:n lehden lisäiisi Englannissa jä Amerikassa 100 tv-asemaa ja vaikuttaa siis näin monen tiedotusvälineen kautta yleiseen mielipiteeseen, the Times, jonka painosmäärä on kunnioitettava 373 000, tuotti v. 1965 Uki miljoonan dollarin tappion. Asiantuntija- arvioiden mukaan lehti olisi tairvinnut vähintään 400 000 ^ 5 0 000 levikin ollakseen kannattava. Jotta tällainen levikin nousu olisi ollut mahdollinen, oli.si tarvittu 7—10 miljoonan dollarin sijoitukset, jolta turhaan haettiin Englannista. Muista lehdistä ei ollut pelastajiksi: The Guardian, joka lienee osallistunut The Timesin pelasta-misyritykslin, on itse taloudelli,^ sissa^ vaikeuksissa ja, joutuu supis^ tamaan menojaan ja kenties siirtymään .takaisin Manchesteriin, pois valtakunnallisten lehtien kirjoista. The Guardianin Lontoon-painos painetaan Thomsonin omistaman Sunday Timesin painossa ja toisella vapaamielisenä lehdellä Ob-serverillä on painatussopimus nyt Thomsonin omistukseen siirtyneen The Timesin kanssa. Toisin sanoen Thomsonilla on peukaloruuvi käytettävissään myös näiden lehtien suhteen. "VUODEN TOIMITTAJALLE" LOPPUTILI Lontoossa arvellaan, että vain kolme pääkaupungin lehteä on taloudellisesti vankalla pohjalla. Ne ovat Financial Times, Daily Mir-ror* ja Daily Telegraph. Neljäntenä vankkana on nyt Thomsonia omistukseen joutunut The Times. Daily Mail, joka aikoinaan hyötyi News: Chroniclen kuolemasta, on nyt vaaravyöhykkeessä. Lehden painosmäärä on laskenut 2,4 miljoonasta 2,2 miljoonaan ja sen päätoimittajalle annettiin juuri joulun alla lähtöpassit. Päätoimittaja Michael Randall, joka vuonna 1965 sai Englannin lehtimaailmaan kunniamaininnan "vuoden toimittajana", oli yrittänyt jonkin verran nostaa entisen bulevardilehden ta-soa ja kohotti samalla irtonunieroi-dcn myyntihinnan 3:sta 4:ään pen-nyyn: Näitä kahta sejlckaa —- tasoa ja tuotantökustahnukSla paremmin vastaavaa hintaa /—pidetään levikin väheneniisen ja ero-passin syinä. MONOPOLIKOMISSION OUTO PÄÄTÖS Englannissa. jo.ssa "lehtikuole ma" on laukannut nopeinta tahtia ja missä perinteisesti pidetään kiinni sfinavapaudesta, on tilänrie herättänyt syvää huolestumista, joka uiottiiu kaikkien puolueiden • pii. riih. Vaikka lehtiala on "vain eräs .teollisuudenala", on sen erikoislaatu niin silmiiripistävä,- että puolueet pitävät yhteisön etujen, mukaisena taistella niielipidemönopölien syntymistä ja pelkistetysti kaupalli sia näköaloja vastaan. Vuonna 1948 perustettu kuninkaallinen monopolikomissio on kahdesti käsitellyt lehdistökysymyksiä. V. 1962 se kiinnitti eräiden lehtieri kuoieinan yhteydessä huomiota kir japainoalan "ylimiehitykseen". Jou lun alla monopolikomissio sai käsiteltäväkseen Canädälaiseh lehti lordinThe TFmesiri ostöanomukseiT Komissio päätyi outoori tulokseen: The Timesin joutuminen Canada-laiselle lehtilordille ei ole monppo. lisoitumista eikä vastoin "kansallisia etuja"! Kun parlamentiii alahuone jouhin alla käsittdli The Timesin tapausta labour-edustaja Stanley Orme ihmetteli, että juuri monopolin vastustamista varten perustettu elin saattoi tehdä tällaisen päätöksen. "Kysymys on maan koko lehdistön tulevaisuudesta", totesi puolestaan toinen labouredustaja keskustelussa. Asiaan palataan parlamentissa sen jälkeen, kun ammatti, järjestöt — kirjapainotyöläisten ja lehtimiesten — tammikuussa ovat käsitelleet tilannetta, johon myös — niin väitetään — on vaikuttanut kirjapainojen "ylimiehitys". (Lor ^di ' Thomson luopui joulukuussi. <cahden paikallisen lehden julkaise missuunnitelmista juuri tällaisten cyövoimaerimielisyyksien lakia.) LÄNSI-SAKSAN LEHTILORDI Axel Springerin lehtiyhtymä L Saksassa on jo tätä nykyä niin mah-ava, että" yhtymän uutta pilveh; piirtäjämäistä lehtitaloa viime lo^ (takuussa Länsi-Berliinissä vihittä 3ssä, itse liittopresidentti suoritt: vihkiseremoniat, ja läsnä olivat va rakansleri Mende, Willy Brandt j» J^ranz-Josef Strauss. Springer-yhtymällä ' on käsissään 81 % Länsi-Saksan valtakun-naUisista pälvlUehdistä ja kaikista Länsi-Berliinissä myytävistä lehdistä on 84 %~ Springer-yhty-män. Oman ilmoituksensa mukaan Axel Springer hallitsee 24,3 % Länsi-Saksan koko lehdistöstä. Suurilevikkisin Sprin-ger- lehti on Bild-Zeitung (4 miljoonaa). Se on pahimmanlaatuinen sensaatiolehti, joka edustaa raivokkasta oikeistolaisuutta ja revanshimia. Bild-Zeitungia painetaan viidessä kaupungissa. 4 miljoonan levikki on myös Springeri Hör zu -tv-lehdellä. Springerin omistamaa Hamburger Abendblattia on tähän asti myyty 400,000 kappaletta, mutta sen levikki ilmeisesti lisääntyy maan vanhimpiin lehtiin kuuluneen sosialidemokraattisen Abendechon la kattua ilmestymästä tämän vuoden alusta lukien. Näin tapahtuu Hampurissa, joka on sosialidemokraattien hallitsema kaupunki. Länsi-Berliinissä luopui vuodenvaihteessa taistelusta Springer-yhtymää v:is taan kristillisdemokraattien Der Kurier niin ikään taloudellisista syistä. Springer omistaa nyt Berliinissä ilmestyvi.stä seitsemästä päi-välehdestä neljä — muiden vielä iime.styvien lehtien painosmäärät ovat vähäiset. Hampurissa on hänellä kolme neljästä päivälehdestä j a molemmat sunnUntailehdet, Sprin ger-konsernin lehdistä on Die Weit oikeastaan ainoa' arvölehti. : Siinä toimitetaan hyvin konservatiivisesti erääniaista valioylei-söä varten>- painaminen tapahtuu Hampurissa. Länsi:BerliiniS3ä ja Dysscldorfissa. Die Welt tuottaa todennäköisesti tappiota, joka kor valaan massälehtien tuotoilla. Muualla niaailmasisa arvosteltu Die Welt ei Länsi-Saksan lehlimiesmaa-ilmassa ole aivan yhtä arvostettu. Viime vuosien' aikana, nijn väitetään, on useita seh parhaita toimittajia siirtynyt muihin suhteellisen vapaisiin lehtiin., "Vapaina' pidetään tällöin länsisaksalaisen mittapuun mukaan mm. konservatiivista Frankfurter Allgemeine Zeitungia ja ' Mynchenissä ilmestyvää Syd-destsche Zeitungia. Lehdet jotka ovat sulautuneet toisiin tai kokonaan kuolleet tai joita uhkaa kuolema, eivät esim. Englannin jä Länsi-Saksan tapauk- Kuivuudesta johtuva nälänhätä uhkana * New Delhi. — Samalla hetkellä kun kansan mielenkiinto, on tähdättynä yleisiin vaaleihin, niuuttuu täällä Biharissa ruokatilanne hiljalleen kriitilliseksi, johtuen myöhästyneistä tai kokonaan-' saapuma ttomista talvisateista, jotka huojentaisivat 4ihkaavaa nälänhätää. Tiedoitukset eniten ^kärsineiltä alueilta osoittavat, että nälkiintyminen on jo huomattavissa pienemmässä mittakaavassa köyhem-missä kyläkeskuksissa. Maattomat maataloustyöläiset, käsittävät useimmiten yli puolet kylien asukkaista koko kuivuusalueilla — johon sisältyy itäinen Uttar Pradesh ja myös Bihar — ehkä on noin 20 miljoonaa ihmistä. Kun ei ole toivoa kevätsados-ta, niin täytyy hallituksen kantaa tämä taakka ainakin syksyyn saakka. Siellä on myös vaarana mahdol-linen veden puute — vielä enemr män peloitlava kuin ruokatavarain puute. Kun kausittaiset monsuunisateet eivät saapuneet alueelle lal-- sinkaan viirne vuonna, eikä myöskään saatu talvisateita, lukuunottar matta mitättömiä tuokioita marraskuussa, kaivot ja lammikot ovat jo vaarallisen vähissä vedestä.' Kuiva-aikakausi joka alkaa maaliskuun puolivälisL^ä, tulee aiheuttainaan sen, etlö jälellä olevat vesivarat haihtuvat hj^vin nopeasti kokonaan. Edistymistä leukemian parantamisessa New York. — Leukemian, vcri- .syövän, tutkimisessa saavutettiin viime vuonna myönteisiä tuloksia. Sloan-ketleringin tutkimuslaitos, joka on maailman suurin yksityinen syöväntutkimuskeskus, kertoi vuosikatsaukses.saan kahdesta lääkkeesi ä. joista saattaa : olla suurta apua syövän lopullisessa voittamisessa., / Vaslakehitotty Ara-FC-läälce poisr taa laitoksen mukaan .täydellisesti, leukemian oireet hiiristä ja on l i säksi osoifautunut tehokkaaksi yhdessä tapauksessa kolmesta parannettaessa aikaisessa vaiheessa ihmisen leukemiaa. : Toinen myönteinen tulos saavutettiin kokeiltaessa antibioottista lääkettä; daunomysiiniäj • 31;:een leukemiaa sairastavaan lapseen,, kahdessakyrhmenessä tapauksessa hävisivät taudin oireet joko osit-täiri täi täydellisesti; sissa -ole olleet mitään pikkulehtiä. Niiden, epäonnistumisen syynä . ei ole ollut kannatuksen, ja lukijain piiute -— muualla kuiii ilmoiltajata-holla: :'"/'••:•••: PELASTUSKEINOJA Syitä lehtikuolemaän on '.monia, mutta pääsyynä on tämän eriköislaa tuisen teollisuustuotteen myyntihintojen omalaatuinen kehitys. Ku' luttajat eivät enää maksakaan tuotteesta sen oikeaa hintaa, väliin tulee avulias ilmoittaja, joka subventoi sen ja samalla hallitsee markkinoita. Englannissa esitettiin The Timesin kohdalla, että tämä kansallinen monumentti valtiollistettaisiin. Ratkaisu olisi tarkoittanut vain tätä yhtä lehteä. Muita lehtiä ajatellen on mm. ehdotettu lainsäädäntöä, joka ratkaisisi ilmoittelun osuuden lehtitälouksissa. Vielä enemmän ori: puhuttu .erilaisista tukitoimenpiteistä, jotka siellä ovaf vaikeasti suoritettavissa siksi, ettei mitään puoluelehdistöä enää I ole "-useimmat. lehdet ovat 2—3 lehtirenkäan omistuksessa ja loputkin yksityiisyrityksiä. • Ruotsissa ja Suomessa on lähdetty tukitoimenpiteiden linjalle. Tähahastiheh tuki postin kuljetusmaksujen . helpottamisen muodossa dn kuitenkin koitunut en-; neu muuta kaupallisten suurleh-- tien hyväksi — suurin tiien saaja on Helsingin Sanomat. Tämän • vuoksi on hyväksytty ns. puolue-' tuki, joka tähtää lehtikuoleman ; estämiseen ja koko mielipide-kentän SO. sananvapauden turvaamiseen. Puoluetuki on takuu ja vakuus siitä, että pääoma, suur-: yritykset ja raharikkaat eivät • voi ottaa sanaa yksinomlstukseen- : sa — että se on suhteellisesti' ottaen vapaa. Hilkka Ahmala PÄIVÄN PAKINA NYKYAIKAINEN TAIDENÄYTTELY Ennen hyvään aikaan, pian sen jälkeen kun "isä lampun osti", tavattiin Suomen ruotuväessä laulaa Turkin sulttaanista, josta sanottiin, "hyi saakeli kuin se on ruma". Muutama viikko sitten kuultiin tämän laulun eräänlainen uusi versio. Peter Hur.d-niminen. taideriiaa-liiri oli taitavastijiveltimjä käyttäen valmistanut Valkoiseen taloon sijoitettavaksi aiotun piesi-dentti Johnsonin kuvan. Luomus ei kuitenkaan tyydyttänyt presidentti Johnsonia, eikä hänen rouvaansa senkään vertaa. Mikäli aina valppaat suuret päi-välehdetaslari oikein tulkitsevat, presidentti Johnson oli sanonut kuvastaan, että "se on rumin laitos minkä minä pien koskaan näh- • nyt". - Emme tiedä; mitä tekemistä on tällä rumalla kuvalla New Yorkissa järjestetyn sotavaötaisen taideviikon kanssa' Mahdollisesti niillä ei ole mitään syy-yhteyksiä. Luovan laiteen tarkoituksena on herättää katsojassa (tai kuulijassa) tunnevaikutteita, mitkä on taiteilijan sydämellä. Ja taiteilijan, kuten muidenkin hyvää tarkoittavien ihmisten suurimpana .sydänsuruna on nyt Vietnamin sota, missä hävitetään omaisuuksia.^-ja surmataan tuhansittain ihmisiä. Heitä peloittaa ajatus, mitä tapahtuu silloin, jos Vietnamin sodasta tulee—maailmansota. Tästä — taiteilijari inhimillisestä huolenpidosta kanssaihmisiään ja ihmiskunnan tulevaisuutta kohtaan -—kaiketi jpht^ se, että New Yorkin taiteilijat plivät järjestäneet viikon kestäneen "vihaisen taitelen viikon" vastalauseeksi Vietnamin sodalle. Viikon aikaha järjestettiin sodanvastaisia, elokuva- ja revyyesltyksiä sekä. velJitps ja maalausnäyttelyjä. • ' Viilako sitten sunnuntaina täytti viitisensataa ihmistä erään kirkon^ jossa näytettiin mm. keskitysleirejä esittäviä dokumenttifilmejä. Parituhatta ihmistä oli katsomassa revyytä, jonka nirhi pn "Broadway Dissents". New Yorkin yliopistossa avattiin sotalelujen näyttely ja satakunta maalaria ja kuvanveistäjää osallistui taidenäyttelyyn, jota on sanottu "närkästymisen kouluksi". "Vihaisen taiteen viikko päättyi viime sunnuntaina. Sen järjestäjänä oli viitisen vuotta sitten perustettu Greenwich Pcace Centre; jonka tehtävänä on työskennellä rauhan hyväksi lähiympäristössä ja kaikkialla maailmassa, kuten on uutistiedoissa kcr- • rottu.,: • • Chicagossa ön taidemaalareilla ollut presidentti Johnson kiitollisena kuväusaiheena sotavastaisten mielialojensa tulkitsemisoh yhtey-dessä. Chicago.ssa, Richard Gray Cal-leryssa, Michigan avenuella maanantaina alkaneessa taidcnäyttc-lys- sä kuvataan rohkein vedoin sitä, mitä lisääntyvä määrä amerikkalaisista . ja canadalaisista Yhdysvaltain hallituksen Vietnam poli' tilkasta sydämetisä syvyydessii ajattelee. Siellä on esim. presidentti ku vattuna suuren pääkallo- jn sääri-luukasan keskellä. Toises.sa kuvassa on pyöreävat-, sainen presidentti kantamassa luu-, rankoa. Yksi huomattavin luomuksista; ön intiaanipäälliköksi kuvattu presidentti .Johnson loppuun , asti näännytetyn hevoskonin selässä./ . HcvontMi on pää roikkumassa ja takajalat jarrutusasennossa jon-' kun kanjonin reunalla ja luomuksen nimenä "Tien pää" eli "End-- of the Trail". Yhdessä maalauksessa presidentillä "ei ole laink.ian silmiä, miit-: ta sen sijaan on useita neniä jäsen edellä nenanpäiden terttu. Omistuskirjoituksessa sanotaan:- "Mooses olettaa, että nenät ovat - ruusuja, multa. Mooses on ereh-" lynyt." . Tähän näyttelyyn on valmista-.' nut taidetuotteitaan Seymour Ro-solsky, Mary McCärtt, George Kp-. kines, Thomas .Simpson, Don Baum, Sherry Vilas, Jack Harris ja Krcgig Popes. Näin aikalaiset Yhdysvaltain Vietnam sodasta; Kun tällaista lapahtuu "kuivassa puussa", niin niitä sitten tapahtuukaan tuoreessa puussa eli sitten kun amerik-. kalaiset saavat todelliset tiedot: kaikesta siitä väärinpelmjsia, mikä ViclnaiViiit hyökkäyssotaan liitr 'tyy,' Känsäkoura
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 9, 1967 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1967-02-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus670209 |
Description
Title | 1967-02-09-02 |
OCR text |
Sivu 2 Torstai, helmik. 9 p. — Thursday, Feb. 9, ,1967
VAPAUS INDEPENDENT LABÖR ÖRGAN
OF FINNISH CANADIAN8
( L I B E R T ^ i Establlshed Nov; • 6, 1917
EL.i-OR; W. EKLUND MANAOERr E^^^
TELEPHONE: OPFICE A t i p E;OlTpR^AI, .974^a«,4
Published thrlcs weekly: Tuesdays, Tthursdays and Satnrdays by Vapaus
Publishing Ck>. Llnvite4 100-10? E t o St. We»t, Sw»«mr. Ontario,; Qanadf^.
AdvertLäing rates upon applicatlon, translatlon free.of oharg*.
Authorized as secohd class mail by the Post Office De!pwtment,' Ottawa,
' and for payment of postage in cash. A '
rÄirli^^^^^^^ LANGUAGE-RREi^S CLUB
TILAUSHINNAT:
Canädassa: 1 vk: $10.00, 6tek.$5i5 USA:n:
3 kk, 3.00 suoneen:
lvk.$lQ.0Oi e kk. »6.75
Ivk. U.5Ö, 6kk. 6.25
Bonn-Bukarest-suhteita
Näyttää siltä, että Saksan Demokraattisen Tasavallan
ja Romanian hallitusten välillä on muodostunutt, vakavaa erimielisyyttä
Länsi-Saksan ja Romanian välisten diplomaattisuhteiden
solmimisesta.
Kuten tiedetään, Länsi-Saksa on tähän asti seurannut
ulkopolitiikassaan ns. Hallsteinin oppia, minkä mukaan Bonn
kieltäytyy diplomaattisuhteita — Neuvostoliittoa lukuunottamatta—
kaikkien maiden kanssa, jotka ovat antaneet diplomaattisen
tunnustuksen Itä-Saksalle, eli Saksan demo«-
kraattiselle tasavallalle. Samaan Hallsteinin oppiin sisältyy
lisäksi käsitys- että Länsi-Saksa eli Saksan liittotasavalta
edustaa koko Saksaa ikäänkuin toisen maailmansodan seurauksia.—
Saksan jakaantumista kahdeksi valtioksi"— ei
olisi olemassakaan.
Tämän "opin" perusteella, ei Länsi-Saksalla ole ollut
diplomaattisuhteita itäisten naapurimaittensa kanssa Neuvostoliittoa
lukuunottamatta, mikä Bonnin selitysten mukaan
on asia erikseen, Hallsteinin opin ylä^ ja ulkopuolella.
Länsi-Saksa on kuitenkin joutunut suorittamaan alustavia
uudelleen arviointeja vallitsevasta tilanteesta. Pian
sen jälkeen kun Erhardin hallitus kukistui ja sen tilalle
muodostettiin Kiesingerin johtania kokoomu^allitus, missä
sosiaalidemokraatti Willy Brandt on ulkoministerinä, annettiin
Länsi-Saksan hallitusohjelmassa ymmärtää, että
Hallsteinin opista ei sellaisenaan voida enää pitää kiinni.
Tammikuun 25 pnä saatin sitten tietoja, että Länsi-Saksa
ja Romania neuvottelevat diplomaattisuhteiden järjes-tämiseätä-
Samana päivänä Itä-Saksän^^U antoi
lausunnch missä ilmaistiin vastustava kanta tätä tpirhen-
'•.pidettä.kiphtiv-:
Siitä huolimatta — ehkä sen vuoksi, että neuvottelut
. Bukarestin ja Bonnin välillä olivat kehittyneet jö liian pitkälle
— Romanian ulkoministeri Gorneliu Manescu matkiisti
viime viikolla Bonniin missä sinetöitiin sopimus diplpmaat
tiyhteyksien järjestämisestä.
Kuvaan kuuluu Bonnista pian sen jälkeen annettu selitys,
että Hallsteinin opista poiketen Länsi-Saksa pyrkii
diplomaattisuhteisiin myös Jugoslavian ja Unkarin karissa.
Viimeksimainittuja kohtaian Bonn ylläpitää aluevaatimuk'-
-:sia. •'•[•..^ l-''^^
Tämä sellaisenaan on aiitänut aihetta epäillä Länsi-Saksan
kokoomushallituksen "uuden ulkopolitiikan" todellista
"uusiihturnista". Tähän puoleen asiasta tarttui Itä-iSaksan
johtava lehti Neues Deutschland perjantairia etusivullaan
julkaisemassa artikkelissa ''Euroopan turvallisuus vaatii luopumista
revarishipolitiikasta". Artikkelissa esitetään vakavia
varauksia siitä kun Romania suostui diplomaattisuhteiden
järjestämiseen Länsi-Saksan kanssa.
; Mainitussa artikkelissa todetaan, että pyrkimyksiä luoda
normaalisuhteet Euroopan valtioiden kesken' estää Län-sirSaksan
Hallstein^oppi jä laiton Saksan yksinedustusvaati-mus.
Kirjoituksessa sanotaan, että suhteiden solmimihen
kahden valtion välillä on sinänsä. normaali ja tervetuUut-kin
asia, jos se vastaa toisten maiden sisäisiin asioihin puuttumattomuuden,
tasa-ärvöisuuden ja riippumattomuuden
kunnioittamisen periaatteita.
Lehti väittää kuitenkin, ettei Bonnin hallitus ole vielä
luopunut Hallsteinin opista, ei ainakaan sen "tärkeimmästä"
kohdasta. Se oppi sisältää kiaksi elementtiä, kirjoittaa Neues
Deutschland, kiellon diplomaattisuhteiden solmimisesta valtioihin,
joilla on viralliset suhteet Itä-Saksaan sekä vaatimuksen
yksinedustuksesta, mikä on opin pääsisältö. Kiesingerin
hallitus on siten luopunut ainoastaan opin ensimmäisestä
osasta. Kun Romanian Ulkoministeri ei ollut valmis
neuvotteluissa torjumaan- yksinedustusvaatimusta ja selittämään
sitovasti, ettei yksinedustusvaatimuksen ja muiden
revanshivaatimusten vallitessa ole edellytyksiä diplomaattisille
suhteille, niin sitä on pidettävä valitettavana . . ."
Tällainen cn perusolemukseltaan Itä-Saksan asenne tästä
kysymyksestä- josta on kannuja valettu melkioisessa määrässä
täkäläistenkin lehtien palstoilla.
Toisaalta on syytä tutustua myös siihen, mitä sanovat
romanialaiset tästä asiasta.
Bukarestissa julkaistussa lausunnossa sanotaan: Romanian
hallitus katsoo välttämättömäksi jälleen vahvistaa tunnetun
asenteensa, jonka mukaan toisen maailmansodan ja
sen jälkeisten tapahtumien tuloksena on Euroopassa syntynyt
sellainen tilanne, että on olemassa kaksi saksalaista valtiota
— Saksan demokraattinen tasavalta ja Saksan liittot
a s a v a l t a . ' ' - • •': ^
Tämän tosiasian; tunnustaminen on eräs Euroopan valtioiden
välisen yhteistyön kehittymisen jä maanosamme po-liiltisen
tilanteen; • paranemisen edellytyksistä,, sanotaan
edelleen uutistoimisto Agerpressin julkaisemassa hallituksen
lausunnossa ja jatketaan:
Romania jatkaa kaikilla aloilla suhteiden ja yhteistyön
kehittämistä molempien Saksan valtioiden kanssa-ja noudattaa
kaikin tavoin 1966 Bukarestissa pidetyn sosialististen
maiden kokouksen Euroopan maiden yhteistyön kehittämiseen
ja rauhan lujittamiseen ja Euroopan turvallisuuteen
tähtääviä päätöksiä.
Kuten huomataan, molempien maiden lausunnoissa puhutaan
samoista tavoitteista ja samoista tehtävistä, mutta
korostetaan samoja asioita koskevien kysymyksien eri puolia
niiden vastakkaisilta, suunnilta. Lähitulevaisuus näyttää,
miten tämä asia tlue vaikuttamaan Itä-Saksan ja Romanian
välisten suhteiden tulevaan kehitykseen.
Vietkong-partisaanit
herrasmiehiä'sanoo
ranskalaisneitOnen
Singon. •— Ranskalainen journalisti,
entinen mannekiini, Michele
Ray, käveli erääseen Etelä-Vietnamin
takamailla olevaan kylään
maanantaina oltuaan 20 päivää
Vietkongin vankina.
Eräs amerikkalainen sotilaallinen
pulieniues sanoi, että tämä 28vuo-tias
itsenäinen journalisti on turvassa
ja hyvissä voinnissa, mutta
ilmoitti naisen olleen alussa huonovointisen
oltuaan kolme päivää
pienessä tunnelissa pommisuojassa
sillä Saigonin^ joukot pommittivat
sitä aluetta ankarasti, kuten tyttö
selitti. Pienessä pommisuojassa oli
5 henkilöä, miss Ray mukaanluettuna.
Puhemies_ sanoi hänen kävelleen
erääseen takamailla olevaan kylään
Bong Son tasankoalueella, joka on
noin 300 mailia koilliseen Saigonista,
pukeutuneena vietnamilaiseen
talonpoikaisasuun ja päässään valkoinen
lakki. Hänet vietiin lähellä
olevaan amerikkalaiseen sotilasleiriini
,•
Miss Ray sanoi Vietkongin sissien
olleen "hyvin herrasmiesmäisiä"
ja saaneet hänet tuntemaan
Itsensä enemmän vieraana kuin
vankina.
Nicesta, Ranskasta kotoisin oleva
Michele Rayn'tarkoitus oli ollut
ajaa autolla halki Etdlä-Vietnamin,
kun sissit pysähdyttivät hänen
autonsa. Hänen tarkoitus oli
valmistaa dokumentaarinen elokuva
sodasta.
Ont. kaivosyhtiöf
anovat tisä-apua
Ottawa. Ganadan kaivosyhdis-tys
anoi keskiviikkona 50 prosentin
lisäystä liittohallituksen kultakaivoksille
myöntämiin apurahoihin
ja antoi varoituksen, että puolet
47. vielä toiminnassa olevasta
kaivoksesta joutuisi lopettamaan
toimintansa jos hallituksen avustus
poistettaisiin.
Lyhyessä tiedonannossa kabiiie-tillc
yhdistys suositteli neljän vuoden
pidennystä, vuoden 1948 Emer-gency
Gold Mining Assistance' Act-ille,
joka lakkaa olemasta voimassa
vuoden 1967 lopulla. Avustukset
tämän lain puitteissa ovat $15,-
000,000 vuodessa.
Kultatuotantö kokonaisuudessaan
on vähentynyt 22 prosentilla,
3,614,548 troy unsia vuonna 1965,
jo»a vastoin vuonna 1959 tuotettiin
4,483,416. Tuotetun kullan arvo
canadalaisessa valuutassa putosi
$136,376.896 vuoden 1950 huipusta
$168,988,687.
Tämän vuoden alusta alkaen on länslsaksalaisella lehMkualnkit^lIa
Axel Cesar Springerillä käytännöllisesti katsoen lehtimonopoU' Länsi'
Sgkfian kahdessa suurimmassa kaupungissa: Hampurissa ja l |
Tags
Comments
Post a Comment for 1967-02-09-02