Vapaus, February 9, 1967

              Sivu 2 Torstai, helmik. 9 p. — Thursday, Feb. 9, ,1967
VAPAUS INDEPENDENT LABÖR ÖRGAN
OF FINNISH CANADIAN8
( L I B E R T ^ i Establlshed Nov; • 6, 1917
EL.i-OR; W. EKLUND MANAOERr E^^^
TELEPHONE: OPFICE A t i p E;OlTpR^AI, .974^a«,4
Published thrlcs weekly: Tuesdays, Tthursdays and Satnrdays by Vapaus
Publishing Ck>. Llnvite4 100-10? E t o St. We»t, Sw»«mr. Ontario,; Qanadf^.
AdvertLäing rates upon applicatlon, translatlon free.of oharg*.
Authorized as secohd class mail by the Post Office De!pwtment,' Ottawa,
' and for payment of postage in cash. A '
rÄirli^^^^^^^ LANGUAGE-RREi^S CLUB
TILAUSHINNAT:
Canädassa: 1 vk: $10.00, 6tek.$5i5 USA:n:
3 kk, 3.00 suoneen:
lvk.$lQ.0Oi e kk. »6.75
Ivk. U.5Ö, 6kk. 6.25
Bonn-Bukarest-suhteita
Näyttää siltä, että Saksan Demokraattisen Tasavallan
ja Romanian hallitusten välillä on muodostunutt, vakavaa eri­mielisyyttä
Länsi-Saksan ja Romanian välisten diplomaatti­suhteiden
solmimisesta.
Kuten tiedetään, Länsi-Saksa on tähän asti seurannut
ulkopolitiikassaan ns. Hallsteinin oppia, minkä mukaan Bonn
kieltäytyy diplomaattisuhteita — Neuvostoliittoa lukuunot­tamatta—
kaikkien maiden kanssa, jotka ovat antaneet dip­lomaattisen
tunnustuksen Itä-Saksalle, eli Saksan demo«-
kraattiselle tasavallalle. Samaan Hallsteinin oppiin sisältyy
lisäksi käsitys- että Länsi-Saksa eli Saksan liittotasavalta
edustaa koko Saksaa ikäänkuin toisen maailmansodan seu­rauksia.—
Saksan jakaantumista kahdeksi valtioksi"— ei
olisi olemassakaan.
Tämän "opin" perusteella, ei Länsi-Saksalla ole ollut
diplomaattisuhteita itäisten naapurimaittensa kanssa Neu­vostoliittoa
lukuunottamatta, mikä Bonnin selitysten mukaan
on asia erikseen, Hallsteinin opin ylä^ ja ulkopuolella.
Länsi-Saksa on kuitenkin joutunut suorittamaan alus­tavia
uudelleen arviointeja vallitsevasta tilanteesta. Pian
sen jälkeen kun Erhardin hallitus kukistui ja sen tilalle
muodostettiin Kiesingerin johtania kokoomu^allitus, mis­sä
sosiaalidemokraatti Willy Brandt on ulkoministerinä, an­nettiin
Länsi-Saksan hallitusohjelmassa ymmärtää, että
Hallsteinin opista ei sellaisenaan voida enää pitää kiinni.
Tammikuun 25 pnä saatin sitten tietoja, että Länsi-Sak­sa
ja Romania neuvottelevat diplomaattisuhteiden järjes-tämiseätä-
Samana päivänä Itä-Saksän^^U antoi
lausunnch missä ilmaistiin vastustava kanta tätä tpirhen-
'•.pidettä.kiphtiv-:
Siitä huolimatta — ehkä sen vuoksi, että neuvottelut
. Bukarestin ja Bonnin välillä olivat kehittyneet jö liian pit­källe
— Romanian ulkoministeri Gorneliu Manescu matkiisti
viime viikolla Bonniin missä sinetöitiin sopimus diplpmaat
tiyhteyksien järjestämisestä.
Kuvaan kuuluu Bonnista pian sen jälkeen annettu se­litys,
että Hallsteinin opista poiketen Länsi-Saksa pyrkii
diplomaattisuhteisiin myös Jugoslavian ja Unkarin karissa.
Viimeksimainittuja kohtaian Bonn ylläpitää aluevaatimuk'-
-:sia. •'•[•..^ l-''^^
Tämä sellaisenaan on aiitänut aihetta epäillä Länsi-Sak­san
kokoomushallituksen "uuden ulkopolitiikan" todellista
"uusiihturnista". Tähän puoleen asiasta tarttui Itä-iSaksan
johtava lehti Neues Deutschland perjantairia etusivullaan
julkaisemassa artikkelissa ''Euroopan turvallisuus vaatii luo­pumista
revarishipolitiikasta". Artikkelissa esitetään vakavia
varauksia siitä kun Romania suostui diplomaattisuhteiden
järjestämiseen Länsi-Saksan kanssa.
; Mainitussa artikkelissa todetaan, että pyrkimyksiä luo­da
normaalisuhteet Euroopan valtioiden kesken' estää Län-sirSaksan
Hallstein^oppi jä laiton Saksan yksinedustusvaati-mus.
Kirjoituksessa sanotaan, että suhteiden solmimihen
kahden valtion välillä on sinänsä. normaali ja tervetuUut-kin
asia, jos se vastaa toisten maiden sisäisiin asioihin puut­tumattomuuden,
tasa-ärvöisuuden ja riippumattomuuden
kunnioittamisen periaatteita.
Lehti väittää kuitenkin, ettei Bonnin hallitus ole vielä
luopunut Hallsteinin opista, ei ainakaan sen "tärkeimmästä"
kohdasta. Se oppi sisältää kiaksi elementtiä, kirjoittaa Neues
Deutschland, kiellon diplomaattisuhteiden solmimisesta val­tioihin,
joilla on viralliset suhteet Itä-Saksaan sekä vaati­muksen
yksinedustuksesta, mikä on opin pääsisältö. Kie­singerin
hallitus on siten luopunut ainoastaan opin ensim­mäisestä
osasta. Kun Romanian Ulkoministeri ei ollut val­mis
neuvotteluissa torjumaan- yksinedustusvaatimusta ja se­littämään
sitovasti, ettei yksinedustusvaatimuksen ja muiden
revanshivaatimusten vallitessa ole edellytyksiä diplomaatti­sille
suhteille, niin sitä on pidettävä valitettavana . . ."
Tällainen cn perusolemukseltaan Itä-Saksan asenne täs­tä
kysymyksestä- josta on kannuja valettu melkioisessa mää­rässä
täkäläistenkin lehtien palstoilla.
Toisaalta on syytä tutustua myös siihen, mitä sanovat
romanialaiset tästä asiasta.
Bukarestissa julkaistussa lausunnossa sanotaan: Roma­nian
hallitus katsoo välttämättömäksi jälleen vahvistaa tun­netun
asenteensa, jonka mukaan toisen maailmansodan ja
sen jälkeisten tapahtumien tuloksena on Euroopassa synty­nyt
sellainen tilanne, että on olemassa kaksi saksalaista val­tiota
— Saksan demokraattinen tasavalta ja Saksan liitto­t
a s a v a l t a . ' ' - • •': ^
Tämän tosiasian; tunnustaminen on eräs Euroopan val­tioiden
välisen yhteistyön kehittymisen jä maanosamme po-liiltisen
tilanteen; • paranemisen edellytyksistä,, sanotaan
edelleen uutistoimisto Agerpressin julkaisemassa hallituksen
lausunnossa ja jatketaan:
Romania jatkaa kaikilla aloilla suhteiden ja yhteistyön
kehittämistä molempien Saksan valtioiden kanssa-ja noudat­taa
kaikin tavoin 1966 Bukarestissa pidetyn sosialististen
maiden kokouksen Euroopan maiden yhteistyön kehittämi­seen
ja rauhan lujittamiseen ja Euroopan turvallisuuteen
tähtääviä päätöksiä.
Kuten huomataan, molempien maiden lausunnoissa pu­hutaan
samoista tavoitteista ja samoista tehtävistä, mutta
korostetaan samoja asioita koskevien kysymyksien eri puo­lia
niiden vastakkaisilta, suunnilta. Lähitulevaisuus näyttää,
miten tämä asia tlue vaikuttamaan Itä-Saksan ja Romanian
välisten suhteiden tulevaan kehitykseen.
Vietkong-partisaanit
herrasmiehiä'sanoo
ranskalaisneitOnen
Singon. •— Ranskalainen journa­listi,
entinen mannekiini, Michele
Ray, käveli erääseen Etelä-Vietna­min
takamailla olevaan kylään
maanantaina oltuaan 20 päivää
Vietkongin vankina.
Eräs amerikkalainen sotilaallinen
pulieniues sanoi, että tämä 28vuo-tias
itsenäinen journalisti on tur­vassa
ja hyvissä voinnissa, mutta
ilmoitti naisen olleen alussa huo­novointisen
oltuaan kolme päivää
pienessä tunnelissa pommisuojassa
sillä Saigonin^ joukot pommittivat
sitä aluetta ankarasti, kuten tyttö
selitti. Pienessä pommisuojassa oli
5 henkilöä, miss Ray mukaanluet­tuna.
Puhemies_ sanoi hänen kävelleen
erääseen takamailla olevaan kylään
Bong Son tasankoalueella, joka on
noin 300 mailia koilliseen Saigonis­ta,
pukeutuneena vietnamilaiseen
talonpoikaisasuun ja päässään val­koinen
lakki. Hänet vietiin lähellä
olevaan amerikkalaiseen sotilaslei­riini
,•
Miss Ray sanoi Vietkongin sis­sien
olleen "hyvin herrasmiesmäi­siä"
ja saaneet hänet tuntemaan
Itsensä enemmän vieraana kuin
vankina.
Nicesta, Ranskasta kotoisin ole­va
Michele Rayn'tarkoitus oli ol­lut
ajaa autolla halki Etdlä-Viet­namin,
kun sissit pysähdyttivät hä­nen
autonsa. Hänen tarkoitus oli
valmistaa dokumentaarinen eloku­va
sodasta.
Ont. kaivosyhtiöf
anovat tisä-apua
Ottawa. Ganadan kaivosyhdis-tys
anoi keskiviikkona 50 prosen­tin
lisäystä liittohallituksen kulta­kaivoksille
myöntämiin apurahoi­hin
ja antoi varoituksen, että puo­let
47. vielä toiminnassa olevasta
kaivoksesta joutuisi lopettamaan
toimintansa jos hallituksen avus­tus
poistettaisiin.
Lyhyessä tiedonannossa kabiiie-tillc
yhdistys suositteli neljän vuo­den
pidennystä, vuoden 1948 Emer-gency
Gold Mining Assistance' Act-ille,
joka lakkaa olemasta voimas­sa
vuoden 1967 lopulla. Avustuk­set
tämän lain puitteissa ovat $15,-
000,000 vuodessa.
Kultatuotantö kokonaisuudessaan
on vähentynyt 22 prosentilla,
3,614,548 troy unsia vuonna 1965,
jo»a vastoin vuonna 1959 tuotet­tiin
4,483,416. Tuotetun kullan ar­vo
canadalaisessa valuutassa puto­si
$136,376.896 vuoden 1950 hui­pusta
$168,988,687.
Tämän vuoden alusta alkaen on länslsaksalaisella lehMkualnkit^lIa
Axel Cesar Springerillä käytännöllisesti katsoen lehtimonopoU' Länsi'
Sgkfian kahdessa suurimmassa kaupungissa: Hampurissa ja l<iin8ifBer>
Iiinissä. Caiiadaiaissyntyinen lehtUotrdi R/oy .'Vliomson an juuri Iiaiikldii
nut Englannin monopolikomisslon suosiollisella avulla haltuunsa 104;
sanamaleliteusä — The Timesin. USA:n "lehtikuoleiinan" vUmclsinqtiä
tapauksia oli NY Herald Tribunen Euroopan painoksen, sulautuminen
yhteen Wasiiington Postia lunssa. Aikaisemmin vUiXie vuonna kuoli
Tukholmassa hallitsevaa sosialidemokraaltista puoluetta edustanut am*
mattijiurjestön päivälehti gteckhelms-Tidningen.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Anton Laari, St. Catherines, Ont.,
täytti tammikuun 16 päivänä 75
vuotta (syvästi . valitettavan ereh­dyksen
vuoksi tämä onnentoivotus
jäi silloin julkaisematta);
John Lehto, Kakabcka Falls,
Ont., täyttää sunnuntaina, helmi­kuun
12 pnä 72 vuotta.
lliUa Smith, Sudbury, Ont;, täyt­tää
tiistaina, helmikuun 14 pnä 81
vuotta.
Helena Ahokas, AVahnapitac,
Ont., täyttää tiistaina, hc_lmikuun
14 pnä 86 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Uit o B a • BB Kirieita
OIKEUTETTUA ARJVOSTELUA
Tervehdys täältä lumien valta­kunnasta,
Timminsista.-
Tuli laskiainen tännekin ja her­nerokkaa
.syötiin tiistaina, helmi­kuun
7 päivä. Mutta mi.tlä johtuu,
kun meidän Taskukalenterimme
sanoo, että laskiaistiistai on va.sta
14 päivänä, Olkaa hyvä ja selo.sta-kaa.
Olisi hauska saada tietää asian
oikean laidan kun olen aina tottu­nut
luottamaan oman lehtemme ja
omien julkaisujemme tiedonantoi­hin.
Vapaus olisi mielestäni se paik­ka
inissä asian voisitte selittää.
Vietnamin sota-asioita seuratessa
tulee mieleen, että tämä maailma
oh kuin hullujen huone. Toisinaan
tuntuu, että väkevämmät saavat teh
dä mitä haluavat, mutta silli uskon
työväenliikkeen asiaan siinäkin, et­tä
sodatkin voidaan lopettaa. Jos
r.auhanpuolustajat eivät siihen pys­ty,
siiloin on hukassa koko ihmis­kunta.
— Laskiaisesta kiinnostunut,
(Saatuaan . asianmukaiset huo-mautukset
Ja nuhteet asiash» Tas-kukalenterin
toimitus huolehtii vju:
masti siitä, ^eltä tällainen virhö ei
pääse toistumaan.)
"Lehtikuolema" ja trustiutumi-nen
eivät ole eilisen päivän ilmiöi­tä.
Tauti, joka nyt tappaa lehtiä,
on kuitenkin muuttunut nopeasti
laukkaavaksi epidemiaksi, joka he­rättää
vakavaa huolestumista muis­sakin
kuin lehtipiii-eissä. Varsin­kin
Englannissa vaaditaan toimen-pitei
i ä valiolehdistön/mielipideleh-distön_
j)elastamiseksi ennen kuin
on liian myöhäistä — ennen kuin
vierasmaalainen lehtilordi päättää,,
mitä Englannin lehdistö kirjoittaa
tai ei kirjoita. Yhdensuuntaiste­tusta
lehdistöstä, johon trustiutu-minen
johtaa, on Saksassa vajioit-tavia
ennakkoesimerkkejä. Axel
Springeristä voi pääonaiensa voi­malla
tulla uusmuotoinen Goeb-bels.
Hänen omistamansa 4rmiljoo-nan
painoksina leviävä ulkopolitii­kassaan
vesikauhuinen, sisäpolitii­kassa
ala-arvoisia sensaatioita vil­jelevä
Bild-Zeitung on enne.
RAHA RATKAISEE
Sanomalehtien kustantaminen ja
julkaiseminen on runsaasti varoja
kysyvää puuhaa. USA:ssa ja Eng­lannissa
puhutaan lehdistöstä teol­lisuudenalana,
joka edellyttää niin
kuin mikä teollisuudenala tahansa
tiettyjä sijoituksia, tiettyjä ilmoi­tus-
ja levikkimääriä ennen kuin
sitä voidaan harjoittaa. Aatteelli­suus
ei lyö leiville, vain kaupalli­suus
kannattaa. Järjestöjen ja puo­lueiden
mahdollisuudet pitää yllä
päivälehdis'.öä, ts. maksaa tappiol­listen
lehtien viuluja, on Englan­nissa
ajat sitten käynyt mahdolto-rtaksi.
Laboiur-puplueen viimeinen
päivälehti Daily Herald joutui jo
vuosia sitten trustin nielemäksi —
siilä huolimatta, että puolue on
pai*haillaah maan suurin. Ruotsin
hallitsevalla sosialidemoki-aattisella
puolueella ei siliäkaän ole aikoi­hin
ollut maan pääkaupungissa
päivälehteä. Si jaisasemässa ollut
ammattijärjestön omistama Stock-holms-
Tidningen kuoli jokseenkin
vuosi sitten ja LO:n Tukholmassa
ilmesyvä iltapäivälehti Aftonbla­det,
joka yrittää korvata Stock-holms-
Tidriingenih merietystä, jou:
tuli turvautumaan serisaatiolinjaan
yrittäessään PJ^ä pinnalla lehtl-taistelussa.
Sosialidemokraattiset
maaseutulehdetkin ovat Ruotsissa
vähentyneet, ensin yhdistyneet ja
sitten kuplleet — jäljellä olevat
yrittävät pysyä pinnalla . yhä vähe­nevin
mahdollisuuksin.,
PAINOSMÄÄRÄT EIVÄT AUTA
Viime tapahtumat Ehglanhin
lehtimaailmassa oVat olleet vielä
paljon hälyttävämpiä. Maailman
lehdistön kunniavanhuksena pidet­ty
the Times on kaikista pelas-tusyrityksislä
huolimatta joutunut
canadalaissyntyisen lehtilordin Roy
Thomsonin omistukseen hänen
104:ntenä lehtenään.
Lordi Thomson omistaa näiden
104:n lehden lisäiisi Englannissa
jä Amerikassa 100 tv-asemaa ja
vaikuttaa siis näin monen tiedo­tusvälineen
kautta yleiseen mie­lipiteeseen,
the Times, jonka
painosmäärä on kunnioitettava
373 000, tuotti v. 1965 Uki mil­joonan
dollarin tappion. Asian­tuntija-
arvioiden mukaan lehti
olisi tairvinnut vähintään 400 000
^ 5 0 000 levikin ollakseen kan­nattava.
Jotta tällainen levikin
nousu olisi ollut mahdollinen,
oli.si tarvittu 7—10 miljoonan
dollarin sijoitukset, jolta turhaan
haettiin Englannista.
Muista lehdistä ei ollut pelasta­jiksi:
The Guardian, joka lienee
osallistunut The Timesin pelasta-misyritykslin,
on itse taloudelli,^
sissa^ vaikeuksissa ja, joutuu supis^
tamaan menojaan ja kenties siirty­mään
.takaisin Manchesteriin, pois
valtakunnallisten lehtien kirjoista.
The Guardianin Lontoon-painos
painetaan Thomsonin omistaman
Sunday Timesin painossa ja toi­sella
vapaamielisenä lehdellä Ob-serverillä
on painatussopimus nyt
Thomsonin omistukseen siirtyneen
The Timesin kanssa. Toisin sanoen
Thomsonilla on peukaloruuvi käy­tettävissään
myös näiden lehtien
suhteen.
"VUODEN TOIMITTAJALLE"
LOPPUTILI
Lontoossa arvellaan, että vain
kolme pääkaupungin lehteä on ta­loudellisesti
vankalla pohjalla. Ne
ovat Financial Times, Daily Mir-ror*
ja Daily Telegraph. Neljänte­nä
vankkana on nyt Thomsonia
omistukseen joutunut The Times.
Daily Mail, joka aikoinaan hyötyi
News: Chroniclen kuolemasta, on
nyt vaaravyöhykkeessä. Lehden
painosmäärä on laskenut 2,4 mil­joonasta
2,2 miljoonaan ja sen
päätoimittajalle annettiin juuri
joulun alla lähtöpassit. Päätoimit­taja
Michael Randall, joka vuonna
1965 sai Englannin lehtimaailmaan
kunniamaininnan "vuoden toimitta­jana",
oli yrittänyt jonkin verran
nostaa entisen bulevardilehden ta-soa
ja kohotti samalla irtonunieroi-dcn
myyntihinnan 3:sta 4:ään pen-nyyn:
Näitä kahta sejlckaa —- ta­soa
ja tuotantökustahnukSla pa­remmin
vastaavaa hintaa /—pide­tään
levikin väheneniisen ja ero-passin
syinä.
MONOPOLIKOMISSION
OUTO PÄÄTÖS
Englannissa. jo.ssa "lehtikuole
ma" on laukannut nopeinta tahtia
ja missä perinteisesti pidetään kiin­ni
sfinavapaudesta, on tilänrie he­rättänyt
syvää huolestumista, joka
uiottiiu kaikkien puolueiden • pii.
riih. Vaikka lehtiala on "vain eräs
.teollisuudenala", on sen erikoislaa­tu
niin silmiiripistävä,- että puolu­eet
pitävät yhteisön etujen, mukai­sena
taistella niielipidemönopölien
syntymistä ja pelkistetysti kaupalli
sia näköaloja vastaan.
Vuonna 1948 perustettu kunin­kaallinen
monopolikomissio on kah­desti
käsitellyt lehdistökysymyksiä.
V. 1962 se kiinnitti eräiden lehtieri
kuoieinan yhteydessä huomiota kir
japainoalan "ylimiehitykseen". Jou
lun alla monopolikomissio sai kä­siteltäväkseen
Canädälaiseh lehti
lordinThe TFmesiri ostöanomukseiT
Komissio päätyi outoori tulokseen:
The Timesin joutuminen Canada-laiselle
lehtilordille ei ole monppo.
lisoitumista eikä vastoin "kansalli­sia
etuja"!
Kun parlamentiii alahuone jou­hin
alla käsittdli The Timesin ta­pausta
labour-edustaja Stanley
Orme ihmetteli, että juuri monopo­lin
vastustamista varten perustettu
elin saattoi tehdä tällaisen päätök­sen.
"Kysymys on maan koko leh­distön
tulevaisuudesta", totesi puo­lestaan
toinen labouredustaja kes­kustelussa.
Asiaan palataan parla­mentissa
sen jälkeen, kun ammatti,
järjestöt — kirjapainotyöläisten ja
lehtimiesten — tammikuussa ovat
käsitelleet tilannetta, johon myös
— niin väitetään — on vaikuttanut
kirjapainojen "ylimiehitys". (Lor
^di ' Thomson luopui joulukuussi.
<cahden paikallisen lehden julkaise
missuunnitelmista juuri tällaisten
cyövoimaerimielisyyksien lakia.)
LÄNSI-SAKSAN
LEHTILORDI
Axel Springerin lehtiyhtymä L
Saksassa on jo tätä nykyä niin mah-ava,
että" yhtymän uutta pilveh;
piirtäjämäistä lehtitaloa viime lo^
(takuussa Länsi-Berliinissä vihittä
3ssä, itse liittopresidentti suoritt:
vihkiseremoniat, ja läsnä olivat va
rakansleri Mende, Willy Brandt j»
J^ranz-Josef Strauss.
Springer-yhtymällä ' on käsis­sään
81 % Länsi-Saksan valtakun-naUisista
pälvlUehdistä ja kaikis­ta
Länsi-Berliinissä myytävistä
lehdistä on 84 %~ Springer-yhty-män.
Oman ilmoituksensa mu­kaan
Axel Springer hallitsee
24,3 % Länsi-Saksan koko leh­distöstä.
Suurilevikkisin Sprin-ger-
lehti on Bild-Zeitung (4 mil­joonaa).
Se on pahimmanlaatui­nen
sensaatiolehti, joka edustaa
raivokkasta oikeistolaisuutta ja
revanshimia. Bild-Zeitungia pai­netaan
viidessä kaupungissa.
4 miljoonan levikki on myös
Springeri Hör zu -tv-lehdellä.
Springerin omistamaa Hamburger
Abendblattia on tähän asti myyty
400,000 kappaletta, mutta sen le­vikki
ilmeisesti lisääntyy maan
vanhimpiin lehtiin kuuluneen so­sialidemokraattisen
Abendechon la
kattua ilmestymästä tämän vuoden
alusta lukien. Näin tapahtuu Ham­purissa,
joka on sosialidemokraatti­en
hallitsema kaupunki. Länsi-Ber­liinissä
luopui vuodenvaihteessa
taistelusta Springer-yhtymää v:is
taan kristillisdemokraattien Der
Kurier niin ikään taloudellisista
syistä. Springer omistaa nyt Berlii­nissä
ilmestyvi.stä seitsemästä päi-välehdestä
neljä — muiden vielä
iime.styvien lehtien painosmäärät
ovat vähäiset. Hampurissa on hä­nellä
kolme neljästä päivälehdestä
j a molemmat sunnUntailehdet, Sprin
ger-konsernin lehdistä on Die
Weit oikeastaan ainoa' arvölehti. :
Siinä toimitetaan hyvin konser­vatiivisesti
erääniaista valioylei-söä
varten>- painaminen tapahtuu
Hampurissa. Länsi:BerliiniS3ä ja
Dysscldorfissa. Die Welt tuottaa
todennäköisesti tappiota, joka kor
valaan massälehtien tuotoilla. Muu­alla
niaailmasisa arvosteltu Die
Welt ei Länsi-Saksan lehlimiesmaa-ilmassa
ole aivan yhtä arvostettu.
Viime vuosien' aikana, nijn väite­tään,
on useita seh parhaita toimit­tajia
siirtynyt muihin suhteellisen
vapaisiin lehtiin., "Vapaina' pide­tään
tällöin länsisaksalaisen mitta­puun
mukaan mm. konservatiivista
Frankfurter Allgemeine Zeitungia
ja ' Mynchenissä ilmestyvää Syd-destsche
Zeitungia.
Lehdet jotka ovat sulautuneet
toisiin tai kokonaan kuolleet tai
joita uhkaa kuolema, eivät esim.
Englannin jä Länsi-Saksan tapauk-
Kuivuudesta
johtuva nälänhätä
uhkana *
New Delhi. — Samalla hetkellä
kun kansan mielenkiinto, on täh­dättynä
yleisiin vaaleihin, niuuttuu
täällä Biharissa ruokatilanne hil­jalleen
kriitilliseksi, johtuen myö­hästyneistä
tai kokonaan-' saapu­ma
ttomista talvisateista, jotka huo­jentaisivat
4ihkaavaa nälänhätää.
Tiedoitukset eniten ^kärsineiltä
alueilta osoittavat, että nälkiinty­minen
on jo huomattavissa pie­nemmässä
mittakaavassa köyhem-missä
kyläkeskuksissa.
Maattomat maataloustyöläiset,
käsittävät useimmiten yli puolet
kylien asukkaista koko kuivuus­alueilla
— johon sisältyy itäinen
Uttar Pradesh ja myös Bihar —
ehkä on noin 20 miljoonaa ihmis­tä.
Kun ei ole toivoa kevätsados-ta,
niin täytyy hallituksen kantaa
tämä taakka ainakin syksyyn saak­ka.
Siellä on myös vaarana mahdol-linen
veden puute — vielä enemr
män peloitlava kuin ruokatavarain
puute. Kun kausittaiset monsuuni­sateet
eivät saapuneet alueelle lal--
sinkaan viirne vuonna, eikä myös­kään
saatu talvisateita, lukuunottar
matta mitättömiä tuokioita marras­kuussa,
kaivot ja lammikot ovat jo
vaarallisen vähissä vedestä.' Kuiva-aikakausi
joka alkaa maaliskuun
puolivälisL^ä, tulee aiheuttainaan
sen, etlö jälellä olevat vesivarat
haihtuvat hj^vin nopeasti kokonaan.
Edistymistä
leukemian
parantamisessa
New York. — Leukemian, vcri-
.syövän, tutkimisessa saavutettiin
viime vuonna myönteisiä tuloksia.
Sloan-ketleringin tutkimuslaitos,
joka on maailman suurin yksityi­nen
syöväntutkimuskeskus, kertoi
vuosikatsaukses.saan kahdesta lääk­keesi
ä. joista saattaa : olla suurta
apua syövän lopullisessa voittami­sessa.,
/
Vaslakehitotty Ara-FC-läälce poisr
taa laitoksen mukaan .täydellisesti,
leukemian oireet hiiristä ja on l i ­säksi
osoifautunut tehokkaaksi yh­dessä
tapauksessa kolmesta paran­nettaessa
aikaisessa vaiheessa ih­misen
leukemiaa. :
Toinen myönteinen tulos saavu­tettiin
kokeiltaessa antibioottista
lääkettä; daunomysiiniäj • 31;:een
leukemiaa sairastavaan lapseen,,
kahdessakyrhmenessä tapauksessa
hävisivät taudin oireet joko osit-täiri
täi täydellisesti;
sissa -ole olleet mitään pikkulehtiä.
Niiden, epäonnistumisen syynä . ei
ole ollut kannatuksen, ja lukijain
piiute -— muualla kuiii ilmoiltajata-holla:
:'"/'••:•••:
PELASTUSKEINOJA
Syitä lehtikuolemaän on '.monia,
mutta pääsyynä on tämän eriköislaa
tuisen teollisuustuotteen myynti­hintojen
omalaatuinen kehitys. Ku'
luttajat eivät enää maksakaan tuot­teesta
sen oikeaa hintaa, väliin tu­lee
avulias ilmoittaja, joka subven­toi
sen ja samalla hallitsee mark­kinoita.
Englannissa esitettiin The
Timesin kohdalla, että tämä kan­sallinen
monumentti valtiollistettai­siin.
Ratkaisu olisi tarkoittanut
vain tätä yhtä lehteä. Muita lehtiä
ajatellen on mm. ehdotettu lainsää­däntöä,
joka ratkaisisi ilmoittelun
osuuden lehtitälouksissa. Vielä
enemmän ori: puhuttu .erilaisista tu­kitoimenpiteistä,
jotka siellä ovaf
vaikeasti suoritettavissa siksi, et­tei
mitään puoluelehdistöä enää
I ole "-useimmat. lehdet ovat 2—3
lehtirenkäan omistuksessa ja lo­putkin
yksityiisyrityksiä. •
Ruotsissa ja Suomessa on läh­detty
tukitoimenpiteiden linjal­le.
Tähahastiheh tuki postin kul­jetusmaksujen
. helpottamisen muo­dossa
dn kuitenkin koitunut en-;
neu muuta kaupallisten suurleh--
tien hyväksi — suurin tiien saa­ja
on Helsingin Sanomat. Tämän •
vuoksi on hyväksytty ns. puolue-'
tuki, joka tähtää lehtikuoleman ;
estämiseen ja koko mielipide-kentän
SO. sananvapauden turvaa­miseen.
Puoluetuki on takuu ja
vakuus siitä, että pääoma, suur-:
yritykset ja raharikkaat eivät •
voi ottaa sanaa yksinomlstukseen- :
sa — että se on suhteellisesti'
ottaen vapaa.
Hilkka Ahmala
PÄIVÄN PAKINA
NYKYAIKAINEN TAIDENÄYTTELY
Ennen hyvään aikaan, pian sen
jälkeen kun "isä lampun osti",
tavattiin Suomen ruotuväessä lau­laa
Turkin sulttaanista, josta sa­nottiin,
"hyi saakeli kuin se on
ruma".
Muutama viikko sitten kuultiin
tämän laulun eräänlainen uusi
versio.
Peter Hur.d-niminen. taideriiaa-liiri
oli taitavastijiveltimjä käyt­täen
valmistanut Valkoiseen ta­loon
sijoitettavaksi aiotun piesi-dentti
Johnsonin kuvan.
Luomus ei kuitenkaan tyydyt­tänyt
presidentti Johnsonia, eikä
hänen rouvaansa senkään vertaa.
Mikäli aina valppaat suuret päi-välehdetaslari
oikein tulkitsevat,
presidentti Johnson oli sanonut
kuvastaan, että "se on rumin lai­tos
minkä minä pien koskaan näh-
• nyt". -
Emme tiedä; mitä tekemistä on
tällä rumalla kuvalla New Yorkis­sa
järjestetyn sotavaötaisen taide­viikon
kanssa' Mahdollisesti niillä
ei ole mitään syy-yhteyksiä.
Luovan laiteen tarkoituksena on
herättää katsojassa (tai kuulijas­sa)
tunnevaikutteita, mitkä on
taiteilijan sydämellä.
Ja taiteilijan, kuten muidenkin
hyvää tarkoittavien ihmisten suu­rimpana
.sydänsuruna on nyt
Vietnamin sota, missä hävitetään
omaisuuksia.^-ja surmataan tuhan­sittain
ihmisiä. Heitä peloittaa
ajatus, mitä tapahtuu silloin, jos
Vietnamin sodasta tulee—maail­mansota.
Tästä — taiteilijari inhimillises­tä
huolenpidosta kanssaihmisiään
ja ihmiskunnan tulevaisuutta koh­taan
-—kaiketi jpht^ se, että
New Yorkin taiteilijat plivät jär­jestäneet
viikon kestäneen "vihai­sen
taitelen viikon" vastalauseeksi
Vietnamin sodalle. Viikon aikaha
järjestettiin sodanvastaisia, eloku­va-
ja revyyesltyksiä sekä. velJitps
ja maalausnäyttelyjä. • '
Viilako sitten sunnuntaina täyt­ti
viitisensataa ihmistä erään kir­kon^
jossa näytettiin mm. keski­tysleirejä
esittäviä dokumenttifil­mejä.
Parituhatta ihmistä oli kat­somassa
revyytä, jonka nirhi pn
"Broadway Dissents".
New Yorkin yliopistossa avat­tiin
sotalelujen näyttely ja sata­kunta
maalaria ja kuvanveistäjää
osallistui taidenäyttelyyn, jota on
sanottu "närkästymisen kouluksi".
"Vihaisen taiteen viikko päät­tyi
viime sunnuntaina. Sen jär­jestäjänä
oli viitisen vuotta sit­ten
perustettu Greenwich Pcace
Centre; jonka tehtävänä on työs­kennellä
rauhan hyväksi lähiym­päristössä
ja kaikkialla maailmas­sa,
kuten on uutistiedoissa kcr-
• rottu.,: • •
Chicagossa ön taidemaalareilla
ollut presidentti Johnson kiitolli­sena
kuväusaiheena sotavastaisten
mielialojensa tulkitsemisoh yhtey-dessä.
Chicago.ssa, Richard Gray Cal-leryssa,
Michigan avenuella maa­nantaina
alkaneessa taidcnäyttc-lys-
sä kuvataan rohkein vedoin si­tä,
mitä lisääntyvä määrä amerik­kalaisista
. ja canadalaisista Yhdys­valtain
hallituksen Vietnam poli'
tilkasta sydämetisä syvyydessii
ajattelee.
Siellä on esim. presidentti ku
vattuna suuren pääkallo- jn sääri-luukasan
keskellä.
Toises.sa kuvassa on pyöreävat-,
sainen presidentti kantamassa luu-,
rankoa.
Yksi huomattavin luomuksista;
ön intiaanipäälliköksi kuvattu pre­sidentti
.Johnson loppuun , asti
näännytetyn hevoskonin selässä./
. HcvontMi on pää roikkumassa ja
takajalat jarrutusasennossa jon-'
kun kanjonin reunalla ja luomuk­sen
nimenä "Tien pää" eli "End--
of the Trail".
Yhdessä maalauksessa presiden­tillä
"ei ole laink.ian silmiä, miit-:
ta sen sijaan on useita neniä jä­sen
edellä nenanpäiden terttu.
Omistuskirjoituksessa sanotaan:-
"Mooses olettaa, että nenät ovat -
ruusuja, multa. Mooses on ereh-"
lynyt." .
Tähän näyttelyyn on valmista-.'
nut taidetuotteitaan Seymour Ro-solsky,
Mary McCärtt, George Kp-.
kines, Thomas .Simpson, Don
Baum, Sherry Vilas, Jack Harris
ja Krcgig Popes.
Näin aikalaiset Yhdysvaltain
Vietnam sodasta; Kun tällaista
lapahtuu "kuivassa puussa", niin
niitä sitten tapahtuukaan tuorees­sa
puussa eli sitten kun amerik-.
kalaiset saavat todelliset tiedot:
kaikesta siitä väärinpelmjsia, mi­kä
ViclnaiViiit hyökkäyssotaan liitr
'tyy,'
Känsäkoura