Vapaus, October 17, 1967

              Sfiöilii löi USAn
yiiyoiiriäfeeaiti
niaalein 12-3
, Hdlsiaki. —^ Tshekkoslovaikilaisen
valih6ntaj£(n Gustav Bubnikin huos­tassa
oleva jääkieikikomaajxm>kk{ie6m
ime voltti Viäcko sitten tiistaina Hel-
Vsiijgin jäähallissa USAn yhdistein
män selvin' numeroin 7—1 ( 2 ^ ,
3-M), 2 r ^ l ) . Kun maaottelun ensitfi-m
S i n e n otSa maanantaina Tampe^
reellä oli* myös päättynyt leijona-rintafsten'hyvääcsi
5—^2, saatiin lop-^
iputuloikseiksi Suomen vakuuttava
(voitto
" Tampereella amerikkalaiset syyt-tii^
ät tuomareita puolueellisuudesta
ja' .uihkasivat jäljestää Helsingissä
jvei^enluovutustilaisuiiden, mikäli
tshekkoslovakialaiset^ Korineik ja
P i i c a l a tuomitsivat toisenkin otte­lun.
Tsheärit hoitelivat luonnollises­t
i telitävät tarkasti ja asiallisfesti l i ­säksi
ja jenkit puolestaan yrittivät
pysyä sanassaan.
Kolmannen erän 13. minuutilla
Ketola ja Dale joutuivat käsirysyyn
aa molernpiat saivat 2 minuutin jää-
'hyn. Maikalla aitioon jenkki pillas­tui
ikokonaan, iski nyrkillä ensin
Ketolaa j a sitten poliisia. Yleinen
hulina o l i valmis ja molemmat jouk­kueet
täydessä vahvuudessa kentäl­lä.
Muutaman kouQkkusarjan jälkeen
rauhoituttiin -ja peli pääsi jatku­maan.
Verta ei Jäälle ilmestynyt
miitta Dale sai kymmenen ja Ketola
viiden minuutin tuomion.
Yleisöäoli hallissa näytelmää to­distamassa
täysi huone.
TORONTON KUULUMISIA
Kirkland Lakeir
kuulumisia
Kirkland Lake. — Syksyn tervei
set täältä pohjoisen perukoilta. Tal­vi
tekee tuloaan kovalla kohinalla
j a nämä täkäläiset mainit sulkevat
oviansa yksi toisensa jälkeen. Nuo-remmait
miehet lähtevät paremmille
työmarkkinoille j a vanhemmille sa­notaan,
että Mauri on nyt tehnyt
tehtävänsä, eihän nykyään vanhem­paa
miestä tunneta työmarkkinoilla.
Mistä sitten leipä?
E i tämä Kirkland Lake silti kuo­levalta
näytä, koska uusia kouluja
raikennetaan ja keväällä valmistui
kymmeniä tuhansia maksava lainar
kirjasto-tälö; hiin että kyllä täällä
nuorta polvea ainakin koetetaan va­listaa.
-
Naisten kerho aloittaa toimintan-
' TOl^ntö. — k » l y s t i l dvät taas
olleet j a meoneet, mutta: miesten
päivälliset ovat Don haalilla sun­nuntaina
lokakuun ^ päivänä k ^ l o
kokiit yhtä hyviä kuin ennenkin,
liiin päiv^llisjirhla pöydästä nouse­vat
ovat taas tyyiyväisiä.
. . . . . . • «•••• »
Lopettaikaa sota Vietnamissa, ve­täkää
USA:ri joukot pois, tällä pää-ponnelia
kokoontuu rauhanmarssiin
\(armaan entistä suuremmait joukoit
Queens Parkissa lauantaina, lok&-'
kuun 21 pnä, kello 4.30 ip. Tunnuk­sena
on: ei ole häpeäksi olla rau-rianmarssija.
"Emme halua -mittkän uusia kolo-riialismin
valtauki^i jotka pieiitävät
iisensä'tt6i»m»iiist»ilta pelastajina"
sanoi-T.- G; Douglas,' NDP:n johtaja.
" S o t i ~ Vietnamissa on barbaarisin
ihmishisitoriassa", sanoi Yhdistyneet
Itänsakunnatj. pääsihteeri U T h a n i
Ja lopuiksi kuva edessäni Vietna-riusita.
Itkevä pikkutyttö, käsi s i ­teissä,
keppiin nojaten vaeltaa,. ei
varmaankaan kotiin.
Kaitokieri ei tarvitse marssia, au­tot
ovat yhtä hj^viä. Kukas joka ha­luaa
elää ja antaa toistenkin elää
voi olla pois rauhan mai^ssista?
Vapauden kultavuoden juhla on
Don haalilla sunnuntaina lokakuun
29 päivänä kello 4 i p . Silloin on oh­jelmaa.
Kuorolla on useampia uu­sia
lauluja menossa joissa on sa­nat
j a säveleet kerrassaan mainiot.
Ohjelmaa on i-unsaasti ja sudbury-laiset
järjestömme edustajakokous-
Don-häalin
kalenteri
S.C^. Urheiluliitto
virkailijoiden osoitleel:
Paheenjohtaja: Ake Hunnakko
90 Neville Park Bvld,
PuheUn O X l-ei95
Toronto Ontario
Sihteeri: Paavo Vaurio
49 Hiawatha Rd., Toronto 8. Ont.
Puhelin HO 6-8815
Rahastonhoitaja: Len Boström
58 M c N a im Ave, Toronto 12, Ont.
Puhelin HU 1-3551
Liiton Naisjaosto: Martha Turkla
592 Woodbine AVe. Apt. 18
Toronto 8, Ont.
Puhelin 691-3477
Don haalin miesten Centennial
laatikkopa!välUset pidetään su nnu n^-
taina lokakuun 22 päivänä. Miehet
ovat olleet kovasti touhussa, laati­koilta
. on kuulemisen mukaan jo
useita luvattu ja lisää kysellään.
Koska ,tämä on syyskauden ensim­mäinen
tilaisuus haalilla, toivomme,
että miehet saavat satoja päivällis­vieraita.
CSJin edustajakokous j a Vapau­den
yhtiökokous pidetään Don haa­lilla
lokakuun 28 ja 29 päivinä. Jä­senet
ovat tervetulleita seuraamaan
kokousta.
Y A P A U D E N KULTAVUODEN
J U H L A on sunnuntaina lokakuun
29 päivä, kello 4 iltapäivällä. Toi­vomme
että kaikki Vapauden ystä­vät
Toronton ympäriltä saapuvat
juhlimaan ja nauttimaan :hyvästä
ohjelmasta.
Maaret, Tunturien Tytär, elokuva
esitetään haalilla siinnuntaina, mar­raskuun
5 päivä. Finlandia kuoro on
ottanut tämän harvinaisen elokuvan
esityksestä ja ravintolatarjoilusta
huolen.
Lokakuun 21 päivä, kello 4.30 ko­koonnutaan
Queens parkin pohjois­päähän,
josta alcftetaan Rauhan
marssi kaupungin talolle.
sa pitkän kesälomansa jälkeen. En­siksi
meillä on seurapeli-ilta, sun
nuntaina lokakuun 22 päivä kello
7 illalla, entisellä poikatalolla.' Saa­pukaa
taas pitkästä aikaa viettä­mään
hauska ilta ja tapaamaan tut­tavia.
Emmalla on siellä kahvipannu
kuumana kaiken iltaa. Tulot tästä
illanvietosta lahjoLteitaan Vapauden
ja Liekin hyväksi, antakaa kannatuk
senne tämän hyvän asian eteen.
Lahjavoitot otetaan kiitollisuudella
vastaan.
Siis poikatalolla tavataan.
— E.K.
CSJ:n OSASTOJEN KOKOUKSET
C S J : n Toronton osaston varsinai­nen
kuukausikokous pidetään
Joka kuukauden ensimmäisenä
maanantaina klo 8 Ulalla Don-haalilla.
C S J : n Sudburyn osaston kokouk­set
pidetään kerran kuukaudes­sa
Johtokunnan kutsusta. Johto­kunta
kokoontuu useammin
asiain vaatiessa puheenjohtajan
kutsusta. Kirjeenvaihto: Box
354, Sudbury, Ont.
C 8 J : n Beaver Laken osaston kuu-kausikolcous
pidetään joka kuu­kauden
toisena sunnimtaina klo
1 päivällä osaston haaliUa. K i r ­jeenvaihtajan
osoite: N. P l l ^ -
nen, R. R, 1, Worthlnston. Ont.
CSJ:n Vancouverin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään Clin-ton-
haalissa jokaisen kuukauden
toisena sunntmtaina kello 2 lp;
Kirjeenvaihto sihteerille: M i n -
nle Vainio, 2605 East Pender
St., Vancouver 6, B.C.
CSJ:n Sault Ste. Marien osaston
sääntömääräinen kokous pide­tään
Joka kuukauden enshnmäl-senä
tiistaina keUo 8 Illalla
omalla talolla, 321 John Street.
CSJ:n Port Arthurin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään jokai­sen
kuukauden ensimmäisenä
tifstaina. alkaen klo 7.30 illalla.
Kirjeenvaihto osoitteella: 316
Bay St.. Port. Arthur. Ont.
^ H I I I I I I I I I I I I I I I I I i i l l l l l l i l i l l l i l i l l l l l l l l i l l i l l l l l l l l l l l l l l i i i l l l i l l l H i l f l l l l l l l l l l l i l l l l l l l l lU
I HYVÄÄ RUOKAA f
I Koko: 73/4" X IOV2". käsittäen 534 sivua . =
E 351 valokuvaa— 16 herkullista värikuvataulua =
I HINTA SID. $13.50 |
S HYVÄÄ RUOKAA on perustava opas nykykodin keittiöön. Sen re- i
5 sept«lhin sisältyy arkiruokia ja Juhlamokia, kansallisia ruokalajeja Ja =
S Vieraiden maiden erikoisuuksia, ravitsevia kodin ruokia, nopeita pikku- E
E-herkkuja lllanistuJal.siin,dieieMiru(&ia — sekä taloudellisia ruokia E
E laihan kukkaron päiviksi. E
= HYVÄÄ RUOKAA on bikotlc! taitavaan ruoanlaittoon. Sen Joka re- =
s ieptlssä opetetaan kädestä pitäen eräitä ruoanlaiton 'peruskikkoja', E
5 Lihan, kalan sekä muiden ruoka-aineiden valinnassa ja käsittelyssä £
~ annetaan tehokas pikakurssi; s
E Se on olkea opas keittiöönne koko elämänne ajaksi! , E
E mL/»TkAA OSOITTEEajLA: =
I VAPAUS PUBLISHING CO. L^^^
1 KEITTOKIRJA JOKA INNOSTAA NOPEAAN 1
E JA HERKULLISEEN RUOANLAITTOON 1
I ip. o. BOX 69 SUDBURY. ONT. |
r i l i i i i i i u i m u i i i i n i i i i i i i i i i i r i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i Y i i i i i i^
Vltraat lisäävät tilaisuuden aafvoiR.
kuutta, ja niinpä menemmekin suu­rin
joukoin silloin haalille.
Naisiten järjestämä "rilmmage"
myynti on lauantaina, marraskuun
4>päiivähä alkaen kello 10 aamulla,
lahjoitltajät ja ostajat tekevät t ^ ä
suuiftilaisuuden.
Saamme suuren mielihyvän.
^'iMaare^ — tunlturien tytär" filmi
Sui^mesia esitetään Don haalilla
sunnuntaina maiTaSkuuii 5 pnä klö
4 ip. Se on tietysti jänhä nähdä
tuntureita ja tuon tyttären. NöiSn
ne Suomen tyttäret ovat aina olieet
kaikkien vl^tovoimä ainakin Caiia-dässa
ja ahkeria tyttäriä, melkein
tfekivält yöt päivien lisäksi. Tuskin
enää tulee niin suuria työhulluja
Suomestakaan. Päätetään nyt että
haali~on täysi silloin. .
Järjestöissämme paljon toiminut
ja suuresti pädetty mies Onni Hjal­mar
Tervo kuoli Scarboi-ough Ge­neral
sairaalassa syj^kuun 14 pnä.
Hän oli syntynyt Kyyrölässä 17. 2.
1898. Suremaan jäi vaimonsa Hilda
ja sisarensa Vieno Sjöman täällä
ja kaksi veljeä Suomessa. Myöskin
järjestötoverinsa jotka tulemme
häntä kaipaamaan oppineena neu­vonantajana
ja aina ahkerana toi­mitsijana.
Täällä kuoli myös A i l i Mielonen,
East General sairaalassa, syyskuun
27 pnä, 63 vuotiaana, jättäen jäl­keensä
miehensä John'in ja tyttä­rensä
Railin (Mi-s. Jackson Tovdl.)
Hyvin tunnettu j a paljon mukana
ollut Aanie Hintsa kuoli lokakuun
9 päivänä,, jättäen suremaan vai­monsa
Annin ja poikansa Royn ja
John'in sekä tyttärensä Marylynin
ja laajan sukulais- ja tuttavapiirin.
Impi Helin kuoli Parry Soundin
sairaalassa lokakuun 7 päivänä.
Hän oli entinen Torontolainen.
- J. N.
USÄn PRIStDENTINVÄÄLI.
TÄfsmu K Ä Y N K I S T Y M Ä S SÄ
NLn 50-vuotisjuhla
Toi^ntossa 26 pnä
Toronto. — Yleinen kokous ja
konserttitilaisuus Neuvostoliiton 50-
vuctispäivän kunniaksi on Westbui-y
Hotelissa, Yonge ja Carleton katu­jen
kulmauksessa toi-staina* lokak.
26 pnä alkaen kello 8 UI, Kunnia­vieraaksi
kutsuttu Neuvostoliiton
suurlähettiläs Ivan Shpedko puhuu,
samoin tunnettu kirjailija S.B. Ryer-son.
Viimeksimainitun puheen ai­heena
on "Viisikymmentä vuotta
Neuvostoliiton kehitystä".
Tilaisuudessa on ' hyvä konsertti­ohjelma.
. Jouhisoiitoyhtye esittää
kansanomaisia neuvostoliittolaisia
kappaleita. Laulajia tulee suoraan
Neuvoitoliilon paviljongista Expos-ta.
* .
Canada on tänä vuonna saanut
laajakantoista kansansuosioa.maam­me
100-vuotisjuhlinnan johdosta ja
siksi on-aivan paikallaan .että ^huo­mioidaan
myös Neuvostoliiton. 50-
vuotispäivä, mikä on marraskuun
7 pnä selittää juhlan järjestämisesi
tä vastuussa oleva Canada-Neuvosto-liitto-
yhdisitys.
Pariisi liikenne-ongeimien
kynsissä
Pariisista on tullut kaikkien aiko­j
en vaikeimman liikenneongelman
'kanssa kamppaileva kaupunki, jos­sa
hymy j a ilo alkavat kuolla ainai­sen
kiireen ja autojen melkeimpä
iläpivuorokautisen jonottelun joh­dosta.
Pariisissa -— esikaupungit mu­kaanluettuina—
asui vuonna 1946
noin 6,6 miljoonaa asukasta eli suu­rin
piirtein .30 % koko Ranskan
kaupunkiväestöstä. Vuonna 1962 oli
asukkaiden lukumäärä 8,4 miljoo­naa
eli 29 % ja ai-velujen mukaan:
se on oleva 11,6 miljoonaa vuoden
1985 tienoilla (26%). Tämän vuo­sisadan,
lopussa asukkaita on 14
miljoonaa. Kasvu on siten koko
ajan melkoinen.
Useita eri suunnitelmia on tehty
liikenteen helpottamiseksi ja val­taisan
paineen laskemiseksi, mutta
loislais&ksi ne eivät ole vielä voi­neet
tilannetta parantaa. Pariisin
ympäri rakennettavat kehäbulovar-d
i l auttavat varmasti valmistuttu­aan
tilannetta j a samoin on omUta
osaltaan 'hiljentänyt liikennettä
melkoisesti • määrättyinä ruuhka­tunteina
Pariisin suurien hallien
.äiirtäminen kaupungin ulkopuolel­l
e . Mutta nekin ovat vain tilapäis­ratkaisuja,
jotka eivät voi muu!taa
miksikään perustavaa laatua olevaa
ongelmavyyhteä, jonka pääasialli-sempana
syynä on se, että hyvin
suuri osa Pariisjssa työssäkäyvisr
tä hehlkilöistä asuu its6 asiassa kau­pungin
ulkopuolella ja matkustaa
siten säSnnöliisesti samoihin aikoi­hin
kaksi kertaa, päivässä kotinsa
ja keskustan väliä.
: Parhaana ratkaisuna on pidetty
liikenneongelman helpottamisessa
nykyisen metroverkon kehittäimislä,
sillä se on ainoa keino — yhdessä
rautateiden kanssa — suui'ten ih­mismassojen
'kuljettartiiseksi; Uscim
missä suunnitelmissa on ollut esillä
erityisen esikaupunkialueita palve­levan
pika metroverkon rakentanii-
USA:n ikultareservit ovat supis
t u H ^ t täriä vuonna eiöKtittn lop-
.^uän ihehn^sSä 160 miljtitrnan dol^
larih arvosta eli alimftialle tasolle
sitten vutfäeh 1938. ElokUUll lopus­sa
ikuftaresmieri ai-VO öli 13.075
ihiljolönäa (foUäfriä. Elökutissa, jökö
öli neljäs kuuliausl pefftkäln kul-ian
menettyiksissS, vaiHdäftiin /dol­lareita
ikiiitaaii Öl miljöönah dollar
M ät^ikiä. Ltikuisista vastatoimen-j^
itfeistä jä' dölläi^lta haltyunsa saa­neita
maita kohtaah harjOit&txistä
painostuiksiB^tä huolimatta iktiltaiva-rahtoa
ei ole saatti vedenpitäväksi.
Ranska ^ i öle esiintynyt tSAä vuon-ria
tJSA:h Ifcuäan sUurtrohmuajana,
kuten parina edellisenä Vuonna.
Mutta toisaalta Rahskaii"*kultareser-vit
Oivat tällä hetkellä öiln suuret,
dttei se--ole toistaiseksi katsonut
eduilliseiksi jatkaa dollarien väih-m
kUltääh.V Karpitälistiseil maail­man
rahakullaäta USA:n hallussa
on enää vajaa kolmannes, kun se
oli vielä mliutama vuosi .:sitten
kaksikolmannesta. Kullan ja dolla­r
in vaihtosuhdeongelma pysyy yhä
kireänä.
Maailmankaupan vapauttamisen
tiellä on ikäytönnössä vielä paljon
esteitä — paljon enemmän kuin
kesällä päättyneiden, sinänsä epä­määräisten
Kennedyn kierroksen
neuvottelujen tulos antaisi aiheen
olettaa. USA:n kongressin edusta­jainhuone
on ääken hyväksynyt suu-:
rella enemmistöllä lakiesityksen,
jonka mukaan sellaisten tuotteiden
tuontia, joiden hinnat ovat alhaiset,
voidaan rajoittaa. Lakiesityksen
mukaan työministeriön on tutkitta­va
jokainen tapaus, jolloin tuonti
vaarantaa USA:n työllisyyttä. Tut­kimuksen
tulos on esitettävä välit­tömästi
presidentille; jolle on an­neltava
täydet valtuudet korottaa
ao. tavaroiden tuontitullia tai aset­taa
se kiintiörajoitusten alaiseksi.
Esitys on nyt matkalla senaattiin.
Kehitysmaat olivat kautta linjan
sangen pettyneitä viime kesänä
päättyneen Kennedyn kierroksen
tuloksiin. Kehitysmaat jätettiin
neuvotteluissa pelkkien fraasien va­raan.
Pikemminkin Kennedyn kier-rokses.
sa on kysymys rikkaiden ka­pitalistimaiden
intressien jonkinlai­sesta
järjestelystä kunkin maan ta­loudellista
mahtia mittana käyttäeti.
Brasilia, joka on tyypillinen, pääasi-d.
ssa yhden raakatuotteen, kahvin,
viennistä riippuva kehitysmaa, sai
kokea pian. Kennedyn kierroksen
jälkeen, miten kehity-smaiden autta­minen
tulkitaan OSA:ssa. Brasilia
vie raakakahviansa miltei tuotanto-kustannushlntaan
min.USA:han.
Brasilialaiset kahvin viejät rupesi­vat
jalostamaan kahviaan nk. pul-verikahviksi
ja viemään sitä pakat­tuna
mm. USArhan. Menekkiä oli
runsaasti, mutta ilo viennin lisään­tymisestä
loppui lyhyeen, sillä
USA:n viranomaiset ovat esittäneet
brasilialaiselle kahville 20 prosen­t
in lisätuilla. Kun se astuu voimaan
vienti loppuu siihen. Tällaisen t u l l i -
korotuksen aikaansaamiseen ei ny­kyisin
USArssa tarvita sen parem­min
kongressin kuin presidentin­kään
lupaa.
USA ei ole Suomen suurin Kaup-patuttava,
mutta suhdanteiden ke­hitys
on myös meillä pantava mer­k
i l l e . Tällä kertaa ne eivät näytä
valoisilta, kuten seuraavat luvut
osoittavat Tämän vuoden ensim­mäisellä
puoliskolla U S A : n talou­den
kasvuvauliti oli vain viidennes
;^iitä, mitä se o l i Jkolinena edellisenä
vuotena. Teollisuustuotanto oli 3%
alle vuoden vaihteen huipusta. Te­ollisuuden
kapasiteetista oli käytös­sä
85% — terästeollisuudessa vain
d6%. Asuntotuotanto on polkenut,
paikallaan. Investointitoiminta ei
ole myöskään lisääntynyt ja työttö­myys
on jälleen noussut lähes nel­jään
prosenttiin.
Vanhan tavan mukaan hallitus,
viranomaiset, asiantuntijat ja liike-elämä
ovat optimistisia. PaJän taaÄ-lumas
on ohitettu ja nousu on. alka­massa,
sänoJtaan, Tälle optimismil­le
ei pystytä kuitenkaan esittämään
reaalista katetta. Näissä arvioin,
nei^a ei olla tietääikseenäiään alati
pafejuvasta ma/kSät^sevajäulcsesta ja
lähläs 30' miljÄrdiin dollariin riouse-vasta
budjettivajauksesta. Viimek
Syntymäpäiväsanlkari -f- Siputnilk I
(Jatkoa sivulta 2)
Hän nim. muistutti sputnikin suun­nitteluun
osallistuneen neuvostoliit­tolaisen
tiedemiehen Peter Kapit-san
saaneen koulutusta Cambrid- ra-amiraali Raviron on kuulemma, i l -
lähitulevaisuudessa . . Mutta o n
yksi, joka ei näytä pitäväti tapau-ta
kovinkaan merkittävänä. USA:n
laivaton operaatiokomontaja, -konU
gessä. "Toisaalta meidän on alaku­loisina
todettava, että annoimme
amerikkalaisille atomipommin ja
N L : l l e satelliitin", jatkoi lordi.
Huumorin tiliin täytynee panna
Washingtonlssa 12. 10. 1957 päivätty
uutinen, jonka mukaan Yhdysval­tain
tekosatellittlsuunnitelman joh­taja
tri John Hagen syytti venäläi­siä
"moraalittomasta käyttäytymi­sestä",
kun he ovat kiiruhtaneet
lähettämään tekokuun ennen ame­rikkalaisia.
"He tiesivät meidän ai­kovan
yrittää samaa tässä kuussa
ja - ryntäsivät meidän edellemme",
sanoi Hagen.
Japanissa astronomit sanoivat saa­neensa
uuden taudin, jonka oireena
on jatkuva piip- piip-ääni koi-vissa.
Taudin lempinimenä oli satelitis.
Ranskassa eräät, kansalliskokouksen
valtuutetut löivät vetoa siitä, kumpi
ensin taakkaa kiertämästä — NL:n
tekokuu vai presidentti Coty uutta
pääministeriä metsäatäessään. Veik:
kaus öli 2 - 1 tekokuun hyväksi,
moittanut oifceSn radäohaatalttolus-sa,
että neuvostoliittolainen kuu on­kin
vain rautamöhkäle, jonka kuka
hyvänsä' olisi voinut lähettää liik­keelle".
Taavetti veistelee edelleen:
"Kysymys on tietenkin siitä, että
neuvostotiedemiehet ovat nähtäväs­ti
ottaneet yhden niistä kanuunan
kuulista, joita on pidetty näytteillä
Kremlin palatsin muurien juurella
ja joille tähän tullessa el ole löy­detty
muuta tehtävää. Sitten he ovat
ehkä hitsanneet siihen kiinni jonkin
vanhan länsimaisen radiolaitteen, ja
ampuneet sen ilmaan niillä vanhoil­la
kanuunoilla, joita myös on näyt­teillä
samassa paikassa kuin kanuu-nankuuliakin."
Juorkunan Jussi; pohtii näin:
"Ameiikkalaiset lakimiehet vihjaile-r
vat, ettei Neuvostoliitolla olisi oi­keutta
lähettää Sputnikia avaruu­teen,
koska .se siellä kiertää vierain
den maiden kohdalla eikä lainsää-^
dännössä ole selvästi sanottu, kuin­ka
korkealle kunkin valtakunnan i l ­ma-
alue ulottuu. Ehkä Sputnik lo-l/
uk.5l pannaan syytteeseen laitto­masta
Yhdysvaltain rajojen ylittä-mlse.
stä'". -— Paavo Ruonanlemi,
Tiistair lokak., 17 p. Sivu 3
sjj mai?»ittu summa on nriltcr yl^fä
suuri kuin Vietnamin vuotuineirso-talaisku-
ja sotala^ikuja. on edelleen
maksettava. Tämä er voi suinkaan
tapailua yk^in lai;noJen avulla, sillä
se kiristää rahamarkkinoita. John­son
on ilmoittanut valitsevarifeave-i-
otuksen tien, mptta se on huono
yaltti ensi vuoden presidentin vaa­lien
alla. USA:n suhdannenäikymä
on hämärä ja pelkkä Optimismi e i
auta.
LIBRA.
K A U N E I M M A T K U K A *
hyvän ysitävämme
KALLE OVASKA^EN
Muistolle
Kuoli syyskuun 12 pnä. 1967.
HILDA KAUPPILA
I R J A - J A AATU KOIVULA
Sudbury - Ontario
PAKINOITA
Lainattakoon vi^lä lopuksi syn­tymäpäivän
sankarin kunniaksi ot­teet
lehtemme pakinoista. jöl.ssakä-j
siteltiin uutta avaruuden tulokasta, i
Taavelli kirjoitu 8. 10. 57: "Neuvos- ^eljä lasta kuöli
toliittolalset tiedemiehet ovat lähet­täneet
taivaalle kclnokuunj ja he
ovat lisäksi kertoneet lähettävänsä
niitä muutaman kappaleen lisääkin
tulipalossa
Port Artliurin
kuulumisia
Port Arthur. — Kannattakaa kan­sainvälistä
protestlmarssia Vietna-nun
sotaa vastaan! Liittykää kak-soiskaupunkien
auto-kulkueeseen
kokoontumalla Lakehead Labor
Centre kentälle (Inter City Plazaa
vastapäätä) lauantaina, lokakuun
21 p. kello 1.30 iltapäivällä!
Noilla sanoilla kutsuvat ilmoitus­taulut
on allekirjoittanut "Mobilir
sointikomitea", joka valittiin lokak.
10 p. pidetyssä järjestön konferens­sissa
Labor Centre haalissa. Myös
paikallisissa päivälehdissä "Nevvs
Chronicle" j a "Daily Times Jour­nal"
julkaistiin ilmoituksia, joissa
rauhan ystävät kutsutaan kokoon­tumaan
lauantaina, lokakuun 21
kello 1.30 samaan Labor Centre haa-liin,
josta pääsee kyytiin, jos el ole
jo muualla valmiiksi sovittautunut
autoon. — ATH.
Miltei puolet Suonien sadosta
on leipäviljaksi kelpaamatonta
Helsinki — Miltei puolet koko
maan korjatusta leipäviljasadosta
on leipäviljaksi kelpaamatonta. Ko­ko
sadoksi arvioidaan noin 670 mil­joonaa
kiloa ja tästä vain 370 mil­joonaa
kiloa jää leipäviljaksi, ilme­nee
maataloushallituksen syyskuun
15. päivän tilanteen perusteella laa­ditusta
ylimääräisestä ennakkosato-arviosta.
Rehuviljasadoksi on ai vi­oitu
lähes 1,600 miljoonaa kiloa e l i
lähes-sama kuin j^uosi sitten. Petotr^
nasato pn toistakymmentä prosent­tia
huonompi kuin viime vuonna ja
ileljäsosa koko määrästä on huonO-nen
ja kehittäminen. Sen junat ajai-
.sivat noin 90 km;t:n nopeudella ja
kykejiislvät siten hyvin nopea.sti
kuljettamaan matkustajat Pariisin
ke.<5kustasta nukkumalähtöihin. Uu­sien
lin.{ojen asalta c r vielä ole
tarkallcen"'päätetly tuleeko kysy­mykseen
vanha melrotyyppi vai uu­si,
ilmametso, joka on osoittautu­nut
joissakin tapauksissa aivan lois­tavaksi
ratkaisuksi. Pariisin kohdal-lii
sillä on eräitä teknlsiS. vaikoiiik-sia
voitettavinaan vai-sinkin katu­jen
kapeuden ja mutkikkuuden ta-kia.
Samanaikaisesti laajennetaan ja
kehitetään myös Pariisin ohitse vie­vien
mopltoriteidcn verkkoa, jolla
katsotaan olevan ratkaiseva merki­tys
lifkenteen kehittymisessä.
Missään tapauksessa ei Paritein
liikenneongelmia voida ratkaista
muutamassa hetkessä, vaan niiden
helpoittaminen tulee vieittiään mo­nia
vuosia parhaimma.ssnikin lapauk-sessa..,
,
laatuista. Peltoheinän sato on hie­man
parempi kuin vuosi sitten.
Leipäviljaksi jäävä 370 miljoonaa
kiloa on 50 miljoonaa kiloa vähem­män
kuin vllmc vuonna. Silloinkin
saatiin talvehtlmlsvauiioldcn vuok­si
noin 100 miljoonaa kiloa plenoin-pi
leipäviljasato kuin,, keskimäärin
vuosina 1961-65.
Rehuviljasadon laatu on var.sln-k
i n ohran csulta viimevuotista hei­kompi.
Silloin o l i sado.sta :kauppa-kelpoiäta
89 pioscnltia, nyt sbn s i ­jaan
75 pi-osenttla. Perunasato on
arvioitu 1,000 miljoonaksi kiloksi ja
siitä on huonolaatuista 230 miljoo­naa
kiloa. Peltoheinää on korjattu
y l i 3.800 miljoonaa kiloa. Siltä on
huonolaatuista vain hit'Vnan yli" 250
miljoonaa kiloa. Laadultaan kunnol­lisen
heinäsadon määrä on noin 10
pro.senttla parempi kuin vuosi sit­ten.
Perunan salo Jää tänä vuonna
maan etelä- j a länsiosissa keskin­kertaista
huonommaksi Märkyydes­tä
johtuen on mukuloiissa ruttoa,
joka luonnollis^tl alentaa sadon
laatua. Itä- ja varsinkin Pohjois-
SuomP-ssa hehtaaiisadot on ai^vloltu
kejjkinkertaistksi tai sitä parem-m
iks i. Kesk i m ä ä rä iseks i heh taa ri-sadoksi
pn .saatu 15,600 kiloa, josta
kauppaikelpolsoksl on arvioitu 77
prosenttia.
Kjisvuslolsta tehtyjen silmä vav
raisarvioiden mukaan jäänee sokeri­juurikkaan,
hehtaarisato lähes 20
pi-osenttia pienemmäksi kuin vuo­si
sitten, Vihantarehun,rehukaalin
ja irehurapsiri sadoista tulee liki­main
viimovuolisensuurui.sia.
Toronto. — Hän sai vaimonsa ja
kaksi lastaan ulos mutta sitten hän
oli Itsekin liekeissä. Hän kaatui ja
kieritteli nurmikolla huutaen: Lap-s
t l ! Siellä on vielä neljä la.sta."
Näin kuvasi eräs naapuri ammat­tivalokuvaaja
Victor Harrisia, joka
vietiin ambulanssilla pois kotinsa
palopaikalta, Fairmount Crescentil-ta.
missä sunnuntaina kuoli neljä
lastaan. Palossa kuolleet lapset
ovat:- 12-vuotias Sheryl Harris j a
hänen siskonsa 10-vuotias Carol se­kä
mr. j a mrs. Kenneth McLarenin
10-vuotias Dorothy McLaren ja hä­nen
siskonsa 5-vuotias Debbie.
MUISTOJEN
KUKKIA
Eino Haapakosken
MUISTOLLE
Elsi ja Armas Huiman
Mr. ja mrs. George Hutman
Bertha ja Aarne Kumma
Iris ja Wilbert Hakala
Impi ja Frank Tommila
Sudbury Ontario
Kauneimmat
MUISTOJEN
KUKAT
Matti
Koveronkosken
MUISTOLLE
Kuoli lokakuun 18 pnä 1957.
Taas syksyn kultalehdet
maaham putoaa,
se aatokseni vie vuos'
kymmenen taa. .
••: Unhoittaa en voi Sinua
milloinkaan.
HILDA
K U O L E M A T T O M A T
KUKKASET
Konrad Honkimaan
MUISTOLLE
Kuoli Port Arthurissa. Ont., syyskuun 26 pnä 1967.
Kunnioittaen hänen elämäntyötään työväenluokan marxi­laisen
puolueen jäsenenä sekä toiminnastaan' metsätyöläis-ten
uniossa. International osuusliikkeen rakentamisessa ja
kulttuuritoiminnasta Canadan Suomalaisessa Järjestössä,
sen musiikki-ja näyttämötyössä.
A. T. Hill
Sofia Puukila
Mr. ja mrs. K. Sippola
Hanna Pitkänen
Mr. ja mrs. L. Krupp
Mr. ja mrs. A. Saari
Jenny Salmi-
George Saivo ja Helmi
Lempi Bryk
Lily Bloom
Katri ja Oskar Mäkiin
Lily ja Reino Eteläpää
Miina Wirla
Hilda Erkkilä
William Laine
Lilja ja Sam Pukkala
Arthur Alio
PORT ARTHUR
Helvi ja Walter
Wäyrynen
Tyyne Sillman
Helmi ja Väinö Pakka
Aino ja John
Lehikoinen
Yrjö Korpi -
Jack Kluiukeri
Hilma Ahlfors
Fanny ja Niilo Ketola
Elma ja Biii Berglund
John Hopk
Auli ja Ed. Doherty
Aino ja Antti Pitkäneii
M. Comishin
V. Kentala
ONTARIO