Vapaus, August 9, 1951

              sivu 2 Torstaina, elokuun 9 p. — Thursday, August 9,1951
Ongan of Plnniah Canadiaos. Es-
«obUabed Kov. 0, 1917, Autborized
•s second class matt by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-llAbed
tbrfce w«ekly: Tuesdays,
Thorsday» and Saturdays by Vapaus
Pobllghlng Coaipaiqr, Xid;; at 100>I02
E3m s t W., Sudbury, Qnt. Canada.
Tetepbones: Business Office
Eaitorial Office 4-4265. Manager
E, Suksi. Edltor,W. £UuDd. JVlaililig
address Box 67, Sudbury. Ontario.
Advertifling faiesvi?p<m lAppUcatipii.
Tranalatlon frec of chai^e.
/niAOBBDIHAT:
Panadagga; i vk. 6 kk, 3.73
' 3 k k , 235
Yhdysvalloissa: l vk. 8M 6 kk, 4M
Suomessar 1 vk, 6 kk, 4.75
MetsäteollUuutta uhkaa lakko
Kuten lehtemme uutistiedoista on ilmennyt, yhdysvaltalainen kir­vesmiesten
unio — joka erotti Ontarion metsätyÖIiiiset jäsenyydest^n
Ja siten tehdessään sanoutui irti täkäläisten metsätyöläisten kaikista
asioista on aloittanut metsätyönantajain kanssa takakäden neuvot­telut,
mitkä eivät voi johtaa mihinkään muuhun kuin ^iehmäkäup-
~ paan''j mitä järjestyneet metsämiehet eivät voi hyväksyä.
Jos tapahtuu^ kuten näyttää luultavalta, että yhdysvaltalainen kir-ivesmiesten
unio tekee^ s^^
ten selkänahasta, .etteivät järjestyneet metsämiehet voi. sitä hyväk­syä,
niin tämä saa'ttaa hyvinkin johtaa koko maakuntaa käsittävään
lakkoon ja sen aiheuttamaan sekasortoon metsäteollisuudessa.
^ Kaikki nämä vaarat voitaisiin kuitenkin välttää, jos/otettaisiin hqo-ffiioon
ja toimittaisiin siten kuin pari kuukautta sitten'perustettu
Canadan Metsätyöläisten^^^^^U
ehdottanut; Asianomaisille-työnantajille ja Ontarion hallituksen edus^
tajiUe lähettämissään ehdotuksissa Canadan (Metsätyöläisten Unio
ehdcKtaa todella demokraattista menettelytapaa/ joka jättäisi Ontarion
anetsätyöläisten itsensä päätettäväksi ja ratkaistavaksi sen, mikä unio
tulee heidän edustajakseen. Sensijaan/että työnantajat neuvottelevat
^ yhdysvaltalaisen kirvesmiesten union kanssa, jolla ei tietfävästi ole
jäseniä eikä kannatusta Ontarion metsätyöläisten keskuudessa, Cana­dan
Metsätyöläisten Unio ehdottaa/ että Ontarion metsätyöläisten
liceskuudessa suoritettaisiin asianmukaisella tavalla yleisäänestys siitä/
minkä union lie edustajakseen haluavat.
Kuten sanottu^ tämä olisi demokraatti
täisi päätösvallan itse ntetsätyöläisten käsiin. Merkillepantavaa myös
on/että Canadan Metsätyöläisten Unio on etukäteen ilmoittanut, että
se tyytyy siihen mitä metsämiehet päättävät tästä asiasta demokraat­tisella
tavalla suoritetussa yleisäänestyksessä.
[-%.:^- Täten voidaan todeta/että vastaperustettu Canadan Metsätyöläis­ten
Unio on kaikin mahdollisin keinoin yrittänyt toimia niin, että uh­kaavat
lakot ja riitakysymykset saataisiin vältetyksi (metsäteollisuudes­sa.
Ei siis ole tämän union syy, jos Ontarion metsämiehet ajetaan
Jakkotaistelun tielle.
1^^) Toiselta puolen ja nimenomaan juuri metsämiesten: etujen, kannalta
;;;katsoen sietää myös tutkia sitä, että mitä mahdollisuuksia on mr.
Cooperin johtamalla yhdysvaltalaisella kirvesmiesten uniolla toimia
^metsämiesten edustajana neuvotteluissa ja verrata sitä mr/Magnuso-fnin
johtamaan Canadan Metsätyöläisten Union kelpoisuuteen,
i;; Yleisesti tiedetään, ettei mr. Cooper ole pitänyt minkäänlaista met-riämiesten
neuvottelukokousta. Yhdysvaltalaisen kirvesmiesten union
iCdustajisto, joka nyt "neuvottelee" metsämiesten työehtosopimuksesta,
^^ei edusta ketään; Tämä "edustajisto'' ei ole metsämiesten valitsema,
?vaan mr. Cooperin nimittämä. Se ei siis edusta ketään muuta kuin
mr. Cooperia/joka ei varmaankaan erota kuusta palsamista, eikä tiedä
«•metsämiesten probleemeista yhtään mitään. "Yhdysvaltalaisen kirves-
^niesten union ruhtinaallisia palkkoja nauttivat virkailijat eivät kerta
:tkaikkiaan edusta pinkäänlaista asiantuntemusta, puhumattakaan nyt
^onetsämiesten luottamuksesta näissä "neuvotteluissa".
^ T o i s e l l a puolen on Canadan Metsätyöläisten Unio, johon kuuluvat
^edesmenneen LSWU:n Jäsenet ja toimitsijat. Kuten tiedetään, Onta-n^
ion metsämiehillä/joiden taisteluihin Bruce Magnuson on aktiivisesti
"osallistunut yli 20 vuotta, on pitkäaikainen kokemus ja syvällinen tun-
; «temus Ontarion metsäteollisuuden probleemeista.
^! Vanhempaan historiaan kajoamatta palautamme vain mieleen vuo-
Jden 1946 metsätyöläisten koko Ontarion maakuntaa käsittäneen voit-;
*t'oisan lakon. Tämä lakko käytiin mr. Bruce Magnusonin j a hänen
kumppaniensa johdolla. Sen jälkeen on metsätyöläisten palkkoja pa­rannettu
huomattavalla tavalla — ja nämä voitot saatiin B. Magnu­sonin
johdolla ilman lakkoja. 'Huomattavien palkankorotusten lisäksi
^etsätyöläiset ovat viimeksikuluneitten vuosien aikana saavuttaneet
4nuita tärkeitä voittoja: Kovan ja sinnikkään taistelun avulla hävitet-ttiin
Ontarion kämpiltä kaksoisvuoteet; on saatu kahdeksan tunnin
d^yöpäivä (jota tosin rikotaan siellä ja täällä); metsämiehiä on jouduttu
^jyvittämään boonusmaksuilla Jne. ;
J; Tämän lisäksi tiedetään, että Bruce Magnuson on perusteellisesti
^tutkinut Ontarion metsäprobleemeja yleensä ja erikoisesti metsäresurs-
«siemme säästämistä koskevia seikkoja. Vuonna 1947 Bruce Magnuson
kirjoitti "Green Gold" nimisen kirjan, mikä sai erittäin lämpimän
> ^vastaanoton metsäteollisuusinsinöörien ja kaikkien metsänsäästöongel-imiin
kiintyneiden asiantuntijain keskuudessa. 'Mikäli me tiedämme,
^ i i n tämä kirjanen meni kaupaksi kuin "voi kuumille kiville", eikä sitä
jOle enää mistään saatavissa.
* Bruce Magnuson on siis osoittautunut sekä nietsänsuojeluproblee-
^ i n erikoistuntijaksi että metsäteollisuustyöläisten etujen horjumat-
•tomaksi puolustajaksi ja kyvykkääksi järjestäjäksi. Hänen toimin-
Etansa yhteissummana on se, että tuhannet metsätyöläiset ovat saaneet
tuhansia dollareita miestä kohti enemmän palkkaa ja inhiimillisemmät
»työolosuhteet, "palkkioksi" Magnuson on saanut siitä metsäparoonien
!ja heidän asiamiestensä (professori Kirkconnell ja hänen hengenhei-
;molaisensa) sammumattoman vihan. On osoittautunut/että "porvari
^ n peto kun sen kukkaroon kosketaan", kuten edesmennyt mestaripai­nijamme
Pekka Pirskanen tapasi sanoa.
< Mutta jos asiaa katsotaan demokraattiselta näkökannalta ja tämän
maakunnan yleiietujen sekä Ontariommetsämiesten tarpeiden ja etujen
puolesta, niin selvää on, että Bruce Magnusonin johtama Canadan
'Metsätyöläisten Unio ansaitsee kalkkien oikeamielisten ihmisten tuen
;ja kannatuksen.
^ Yhtä selvää on sekin, että metsämiehille itselleen kuuluu oikeus
päättää mikä unio tulee heidän edustajakseen työehtosopimusneuvotte­luissa.
Yhdysvaltalaisella kirvesmiesten uniolla ei ole minkäänlaisia val­tuuksia
Ontarion metsämiehiltä. Mikäli me tiedämme, niin tämä
^yhdysvaltalainen unio yritti lähettää joitakin "kiertäviä" järjestäjiä
'Port Arthurin alueen metsakämpille, mistä he vetivät poikkeuksetta
iyesiperän. Sudburyn alueella mr. Cooper ei ole tietääksemme edes
yrittänytkään lähettää "järjestäjiään" kämpille. Totta, että Port
Arthurissa mr. Cooper piti jonkinlaisen "neuvottelukokouksen", mut­ta
Canadan Metsätyöläisten Unio on selittänyt melko vakuuttavalla
tavalla, että siihenkin kokoukseen osallistui vain kirvesmiesten union
palkkalistalla olevia virkailijoita, eikä yhtään ainoata rivimiestä käm-jpiltä.
Sudburyssa mr. Cooper ei-ole pitänyt edes tällaista nimellistä
/'neuvottelukokousta" — sillä hänellä on ilmeisesti "korkeamman"
antanut valtuudet rajan eteläpuolelta.
I Kaiken ylläolevan perusteella voidaan todeta, että jos kenelle ta­kiansa
aikuiselle ihmiselle tarjotaan kolmen dollarin rahaa, niin
iiän tietää olevansa tekemisissä vääränrahan kaupustelijan kanssa.
Yhtä väärämielistä on se neuvottelu, ncutä nyt Torontossa käydään
Mitä muut isaiiovat
BAHAULA SAA — IA KANSA
MAKSAA LASKUT
TSgntia kuninkaan PfuntUn ii
nen Ksnimanlnsa hflfimatka. Joka on
nyt kestänyt lähes kaksi kuukautta,
on antanut runsaasti palstantSytettä,
ei vähiten senvuoksi. että raha tun­tuu
kierivän siellä, missär tämä paris-ktmta
liikkuu. Asianharrastajat ovat
laskeneet, että tämä nykyaikana jok-seenldn
barbaarisen ylellinen hää­matka
cn: tullut maksamaan lähes
9dO;dOO mk päivässä, mihin summaan
el kuitenkaan irfelä sisälly erikoisju­nan
|a|iuvipurren kustannukset." Y l ­lämainittu
summa on kulunut iiotellir-laskuihin
sekä Narrimanin vaattei-sihi.;
konilhin j a hajinresiin pättittäin.
Paruk haluaa aina eristää hotellissa
huoneensa muiden hotellivieraiden
huoneista J a vuokraa senvuoksi yk­sintein
:kaik]Ki:huoneustonsa ympä­rillä
olevat huoneet, antoipa hän ker­r
a n määräyksen pystyttää ::muiu'in o-mlen
huoneittensa Ja hotelliviaralden
huoneiden välille.
^ M u t t a Jcs rahaa menee, niiii tulee
mySs. Eiräs uutinen kertoo nlm. k u ­ningas
Farukhi voittaneen San B e -
mon pelikasinolla Italian Rivieralla 24
mllj^ liiraa. Ja- onhan kansa, Jolta:
pujataan. — Vapaa sana, Helsinki.
ONKOHAN TXMA "VIIMEISEN
AJAN yiLLITVSTÄ"
"Rahalla saa Ja hevosella pääsee",
n i in väittää v a i ^ a sananlasSEd, mutta
näyttää sUtä, että tuo aika alkaa oUa
ohitse.: Äskettäin Italiassa Ja Rans­kassa
Ja nyt viimeksi Suomessamme
suoritetut vaalit osoittavat, että vaik­ka
taantumuksella olikin käytettävis­sään
kasoittaii{ dollareista vattidet-tuja
liiroja, frangeja Ja markkoja,
niin niidenkään avulla se ei enää pys­ty
hallitsemaan mielensä mukaan t i ­lannetta.
Meidänkin maassamme
sotapolitiikot heittivät miljoonan t o i -
sensä JäEseen likoon Ja käyttivät:
kaikki keinonsa saadakseen vaalien
tuloksen suurkapitalisteille Ja panklci-herroiUe
suotuisaksi, mutta turhaan.
Rauhanrintama, kansandemokratia,
saavutti huomattavan voiton.
On siis olemassa sellainen voima.
Joka on rahan pelättyä mlahtia suu­rempi,
voima on rauhantahtois­ten,
tyätätekevien ihmisten, nuorten
Ja vanhojen, yhtynyt Joukkovoima. Se
aiheutti myös suomalaiselle taantu­mukselle
karvaan tappion... — Suo­men
demokraattisen nuorison lehti.
Terä,
Elimä sykkii raunioituneessa Viipurissakin
Kuj.lgrk]d Katainen
- SKOL:n Kymen UUnln' pUrilebtl
'mtiazjar Jolfcais» tuitOK U pn»
entisille vllpiuilalsille. mtelrnkHrttoi-
•efildrloftaksen. Jonka Jntttabemmf
ohiyfllsen» kokonaan:
Kysymys siltä, millaista on nyt Vii.
parissa Ja yleensä siinä osassa nykyis­tä
Neuvostoliittoa, Jonka Soomi Joutui
Sotaisen poUiHkfcano senraanuiksena
rauhantfOKBa inovottamaan/- oa vil-inelsten
vuosien ailtanaasltarirutianut.
varsinkn niitä. Jotka 'Joul^vai'täUä
tavoin Jättämään kotinsa: InbTutetoIle
alijeelle. Uteliaisuntemme ei siis ol­lut
pieni • Joutnessamnie - 5 natltosU-maan
näiden aIneiSden ludkt valtuus­kuntamme
matluticssa. naapurimaan
lehtimiesten kutsumana' vierailu- Ja
tutustumismatltaile Neuvostoliittoon.
Lehtimiesten tapaan pyrimme 'tieten­kin
myös tyydyttämään tätä uteliai­suuttamme
parhaamme, multaan Ja
seuraavassa kerron, minkälainen on
tämän hetken Viipuri Ja Karjalan
kannas matkamiehen silmillä nähty-n2.
«n,«entfiltn selfalsliOitn ftffcpnniiksfei.
joissa aodan' vamkiif tl enää näy<
Viipurin lhuiaan,«aaki^ emme ehti­neet,
mutta toinien |C8igwogto näbtft-vyys-
pi. pydreä,tonii-^«U aivan eh/än
näkjUnen. Vain ovet oU suljettu e*
teen lyijyillä laudoUIa, konepajat ja
myllyt olivat kfiyimlssä; kirkluija kun^
nostettu jne.
On bedelmätdntä ajan haaskausta
lähteä>-^arvailemaan,mii»i: Viipuria
ei «le 'suuremmassa määrin Jälleenra­kennettu;
; Eräässä myöhäisemmässä
keskustelussa Isäntiemme &anssa
meiUe kuitenkhi esitetiitai ajatus; että
Jos Suomen Ja Neuvostoliiton välillä
Mitä de Gasperin
enfineii hallitus
antoi Italialle?
Rooma. — "Sellaisessa yhteis­kunnassa,
Joka objektiivisesti tar­kastellen
on kypsä talouselämänsä
~ perinpohjaiseen sosialistiseen muu-
:tokseen.^ on Jokainen porvarillinen
haUitus^^valn vällaikaineh halUtus".
k i r j o i t ^ Italian kommunistisen
puolueen pääsihteeri Palmiro Tog-
; llatti puolueen teoreettisessa aika­kauslehdessä.
Keneltäkään polUt-tlselta
huomioitsijalta ei ole jäänyt
huomaamatta, että Togliatti tar­koita
de Gasperin "uutta?' halu­tusta,
joka esitelUin edustojaka-märille
ellen.
Päämlnlsteiri Alcide de Gasperin
parlamenttlpuhe oli sama. Jonka hän
on pitänyt Jo aikaisemmin vastaavan­laisissa
tilaisuuksissa. Se sisälsi sa­moja
— Jatkuvati täyttämättä Jäänei­tä
lupauksia:—.Joiden Johdosta Jopa
konservatiivisetkin tarkkailijat kysy­vät,
m i k s i oli tarpeen lainkaan Jär­jestää
"hallituskriisiä", koska halli­tuksen
ohjelmassa ja itse sen kokoon­panossakaan
ei ole tapahtunut mitään
muita muutoksia, kuin, että alivaltiol
sihteerin paikkoja dn lisätty.
Kommunistinen "Unita"-lehti kir­joittaa
de Gasperin parlamenttipu-heesta:
"Italiassa on.4 miljoonaa ko­konaan
tai osatyötöntä. maammeme-t
a l l i - Ja koneteollisuudet ovat vaka­vassa
kriisissä. laivarakennusteoUlsuu-tomme.
tuotantokyvystä on 65% käyt­tämättä,
asunnottomat tarvitsivat 15
miljoonaa huonetta, 75% Italian per­heistä
on ^'elintaso". Joka on alempi
kuin minkään • slivistyskansan, 49%
maamme perheistä elää elintasomlni-min
rajoilla, suuressa osassa ItaUaa on
vielä vallalla feodaaliset maanomis­tusolot.
Näitä tosiasioita. Jotka pai-
Jasta/vat maamme talouselämän k r i i ­sin,
ei ollut de Gasperin lukemassa
parlamenttipuheessa."
VAINIKKALASTA VIIPUBUN
— Ensiounäisen kosketuksemme
Neuvostoliiton kamaraan saimme V a i -
nllckaiassa rajan ylitettyämme. J u ­nan
seistessä passlentarkastukseh Jäl­keen
asemalla siirryimme alas tar-kastelemaan
ympäristöä Ja etsimään
sitä vihamielistä Ja "diktatuurista" I l ­mapiiriä,
jolla Suomen kansaa pelol-tellaan.
Mitään merkkejä siitä ei kui­tenkaan
näkynyt. > Aurhiko paistoi sa­malla
lailla kuin rajan toisellakto
puolella eikä lilkelitlmistämme Junan
läheisyydessä tullut kukaan häiritse­mään.
Junan jatkaessa matkaa ikohti V i i ­puria
alkoivat ensimmäiset merkit so­dista
näkyä. iRadan varrella on yhä
tiheämmässä veden täyttämiä pommi-kuoppiä,
talojen yksinäisinä törröttä­viä
savupiippuja Ja raunioita. Elämää
saattaa havaita vahi muutamin pal­koin
— pääasiassa asemien läheisyy­dessä,
eikä Jälleenrakennustyötä ole
suoritettu Juuri nimeksikään.; Aivan
tärkeimmät varasto- yms. rakennuk­set
on Ccunnostettu J a sen verran a-suinrakennuksia
kuin vähälukuiselle
asuJamistoUe on tarpeen; Pellot ovat
pääasiassa viljelemättömiä Ja erilaisia
työkaluja pelloilla Ja rakennus­ten
ympärillä Ilmeisesti niissä pakois­sa,
mihin ne evakkoon lähtijöiltä ovat
Jääneet. Kaikesta näkee, etteivät a i ­nakaan
taloudelliset näkökohdat ole
sanelleet vaatimusta; tämän^ ajueen
luovuttamisesta.
olisi toisesOaiset. ,todella,ystävälU^t
luottamuki^lllset suhteet Neuvosto-
Uitolla o l l ^ takeet sUtä,,ettei sen t a r -
Vitse. 6mmm isäÄU^i.t^ kautta::mi-tään
pelätä, Idin 'suoinialaiset itse; o l i ­sivat
Jo saaneet' suorittaa Viipurin
jäUeenraltentamlsen...
ELAMA SYKKII NYKYISESS2IKIN
VIIPURISSA '
Vailcka asukkaat ovatkin muuttu­neet.
Jatkuu' elämä ikaupungissa. Van­hat
raltiovaimut kiertävät entistä r a ­taansa
uusien j a toisenmallisten kans­sa.
Ihmisiä liikkuu kaduilla, joskaan
ItikkupoIUa Ja -tyttöjä meidän oUUn
l»lnttov%ssemalle Ja jatkettava mat­kaa
K^Ktii j.lieningradia • meidänkin.
B A U U AUnON KANNAKSEN
Vattuujskuntamme mieliala, joka
Vi^mrln näkemisen Jäljeltäkin oU
•"fcTjt f'*i'*^<t"'"ä1akuTif>inpnj painui'suo­rastaan
syi^cäksi matkaa jatkettaessa,
sillä" kannaksella ovat kaikessa kaa­meudessaan
näkyvissä ne tuhot, joita
mieletön sota «ai aikaan. Ennen n i i n
ku&oistavat' kylät Ja asutuskeskukset
ovat nyt autioina raimiokasoina. pel-4
lot kasvavat pensaita Ja luonnonhel-nää;.
pömijilen ja kranaattien kuoppija
kaikkialla,'sthnet alat inetsää tuon-tuostakin
pirstoiksi.ammuttuna, vään-,
tyneitäratakiskoja Tadan v a r r e l l a . . .;
Vaikka kuluneet vuodet ovatkin ikään
kuin peittäneet kaiken pehmeällä v a i ­palla,
ei se pysty mitään salaamaan
ei niin paljon kuin ennen. Kaupat
ovat auki: j a tavaraa näyteiklnmoissa
aina viineistä Ja vodkapulloista tur­kiksiin
saakka. ^ • Torilla olevassa kaup­pahallissa,
Jokä;on sodan Jäljiltä j l -
man kattoa, käydään kauppaa Ja t i n ­gitään
jbinnoista entiseen tapaan. Ja
vaikka puolet rakennuksistav: onkin
raunioina, on kunnossa olevissa asuk­kaat.-
." ,
Siinä ikierrellessämme Jouduimme
kminostetun kirkon luo, poikkesimme
muiden mukana sisään.— Ja totesim­me,
että nyt pitäisi niiden olla muka­na,
jotka väittävät, että'neuvostovalta
hävittää kU-kot Ja kieltää uskonnon
harjoittamisen, sillä Icirkossa oli par­haillaan
menossa jumalanpalvelus Ja
väk^ lattianne poivi^uneena hartaasti
mUkana.
Asemalle palatessamme Jouduimme
yh^'äkkiä keskelle iloista tyttöjoukkoa.
Hetken käsillälavajanaisella kielitai­dollamme
."puhuttuamme" saimme'
tiet&ä.! että he oUvat luentojen väliUä
välitunnilla olevia opisdEeliJoita — pian
ylioppilaita^ joista suurin osa aikoo
I eningradlin jatkamaan opintojaan.
"Haastateltuamme'^ vielä- muutamia
Nimri taimisto metsässä Ja tiioho t a - '
lojen raunioilla pähivastoinsäa- k a i ­ken
esiintymään ikäänkuin korostet­tuna.
Tällaisina pysyvät maisemat
Viipurista aina. vanhalle rajalle saak­ka
: lukuunottamatta Terijokea. Jossa
voidaan havaita verrattain vilkasta
liikettä Ja elämää, vaikkei juna varsi-naisen
v Terijoen asutuskeskuksen
ficautta kulJelEaan.
"KANNAS VAATII BAITHAA ..
(Knnnakffen halki kulkiesfinmme tuli
mleleeniuseammin kuin kerran aja­tus,
että tuskimpa ne. Jotka meidänkin
kansamme - sotaan johtivat Ja Jälleen
sitä innokkaasti yrittävät, ovat m i i - '
lohikaan tulleet tekemisihi politiik­kansa.
:s0danr välittömien seuraamus­ten
kanssa. E i voi olla ihmistä. Jota
ei nykyisin R^arjalankannalcsen näke­minen
sävähdyttävällä tavalla heräte
täisi tajuamaan ..sodan mielettömyyt­tä;
; > Se o n ikäänkuin varoittava l u u -
rankosonni sodanlietsojille. : Se pu­huu
voimakasta kieltä sotapyrkimyk-siä
vastaan j a vaatU näkijäänsä teke.
mään kaiikkensa rauhan turvaamisek­s
i kansallemme j a kaikille maailman
kansoille.
Maneille. ~ - Ranskalainen viesti­joukkue
saavutti täällä eiok. 2 pnä
uuden maailmanennätyksen 4x200 m.
vapaauinnin viestissä. (Entinen ennä­tys
oli erään tokiolaisen Joukkueen
saavuttama huhtlk. 1950. Uusi ennä­tys
o l i 8.33 Ja,entinen 8.40.6.
RIippilnien kansa
jatkaa taisteluaan
jänkkejä vastaan
M ^ v a . — N . S a t i n ln U r j o i t t i Ss-
JcettäinA^KrasnajaySvesdassa seuraa­vaan
tapaan
paustaistelusta jänkki-imperialistien
herruutta vastaan:
Kansallinen vapaustaistelu FilimpiiT
neillä on' maan työläisten suoranai­sena
vastauksena |iihen siirtomaaör-juudäi^
poUtiikkaan.-vjota .Yhdysval­t
a a haUitsevatliikit harjoittavat F i -
lipp^nien porvariston avulla.
Amerikkalaisten monopoliyhtymieri;
kotimaisen porvariston Ja feodaalien
ikeen alaisina .FiUppiinientyötätek^
vät kansankerrokset ovat tatvattomas-sa
kurjuudessa. AmeriUcalaisten isän-';
nöimisen tuloksena maassa, jossa on
lähes kaksikymmentä miljoonaa asu;
kaka,:on-noin:koIme miljoonaa työ­töntä.
Hintojen alituinen nousu. tyÖT
palkan aleneminen j a tavaton inflatio
saavat aikaan joukkojen köyhyyden
j a nälän. Pikkuyrittäjät j a käsityö­läiset
joutuvat vararikkoon, ^sillä he
eivät kestä amertkkalaisten tuontita-:
varain kilpailua.'
Maaseudulla: tilanherrat ottavat
vuokraniaataiviljeleviltä talonpojilta;
60 prosenttia: sadosta. , Kymmenet
tuhannet nälkiintyneet Ja epätoivoon
Joutuneet maataloustyöläiset pakene^
vat kaupunkeihin etsin^län työtä ja
leivänpalaa^ Amerilckalaiset siirto­maaisännät
ovatmuuttaneet F i l i p p i i ­nit
poIiisivaltioksL Kansalla ei ole
alkeelUsimpiakaan^oikeuksia.
Tehostaen Filippiinien taloudellista
orjuutusta Amerikan imperialistit sa-r
ananaikaisesti muuttavat maan tuki­kohdaksi
hyökkäyksensä laajentami­seksi
kaukaisessa Idässä.
Kansan vapautusarmeija (hukbong)
käy aseellista taistelua ame<rikkalalsia
siirtomaaisäntiä Ja heidän apureitaah
•vastaan FUippiineiUä. FilippUnien
^4 isänmaanystävien päämääränä on
amerikkalaisten sotajoukkojen kar-koittaminen
maasta, Yhlysvaltaih
kanssa tehtyjen oikeudettomien sopi­musten
kiunoaminen j a edistyksellis­ten
uudistusten toteuttaminen maas­sa.
Näiden tunnuslauseiden vetäminä
«-SfTÄ
TÄTÄ
PAUON VAKEAMp^^
»tork Twato läytti taloaan
raalleen. Joka näki läjän kirjoi.-
jauhajan. Hän kysyi:
- — F;kö ole vaivalloista pitäi •
joja moisessa sekasorrossa ta
Jaan. että pitäisitte ne hyU,£
, — Onpa tietenkin. Mutta t.
varmaankaan tiedä, että ca n.
vaikeampaa lainata kirjahyllvli •
kirjoja.
i öänestysliHJujei^
EI MUKA TUNNElfu
K u n heinäk. -25 pnä
Suomen: uuden eduskunnan
miehen vaali oli i
kossa myöskin eräs
Johon, oli kirjoitettu "Sota
Jonka eduskunnan sihteeri
tote< tulleen hylätyksi
nhnistä edustajaa el ole edii
sa". ,
• • • .
AMERIKKALAINEN AVIO
> Jokin aika sitten sai
olevan ;:BrownwoodIn pa
tuoman T. H. Hart ku-jeen
mieheltä. Joka tiedusteli, oliko'
mennyt naimisiin: Brownwoodiai
1941. , Tuomari Hart tarklsU
khrjoistaan Ja ilmoitti, että
vmitty sivmiaviolilttoon
paikkakunnalla mainittuna
•Uusi Urje: Onko avioliitto
Ja onko, se nainen, jonka
lito nahnlsiin V. 1941..saanut-^;'
ron.
Vastaus: Avioliittoa ei ble;
, Jälleen uusi kirje: iMlkä oni
sen nimi. Jonka kanssa menln'-
sihi V. 1941?
Khrjojensa perusteella voi
Hart antaa tyydyttävän
tähänkin kysymykseen. : Tiedot
kerro, oliko kyseessä 'toikkien i
Jen humala" tai Joku muu
ilmiö, mutta oletamme asian
näin.
Puolan hiiltä ja
koksia Suomeen
Helsinki, ^ Suomen Ja Puolan kes­ken
käytyjen neuvottelujen tuloksena
allekirjoitettiin Varsovassa elok. 2
pnä kaupallinen lisäsophnus. Jonka
perusteella Suomi saa Puolasta vielä
tänä vuonna lisää kivihiiltä Ja vähäU
sen määrän koksia. Suomi lisää vas­taavasti
eräiden Puolaan myytävien
tavarain vientiä.
LÄHDEMME KAUPUNGILLAv-f'
ILMAN VARTIOTA . . . r t
Viipiuriin porhaltaa Junamme f puo­len
päivän tienoissa. Selviydyttyämme
ylmalkaisesta tulIitatkastuksesUi Ja
luovutettuamme passimme tarpeellis­ten
merkintöjen saamista varteh v i ­ranomaisille,
lähdemme Joukolla kä­velemään
asemalaiturille Ja tarkaste­lemaan
ympäristöä. Kamera sattuu
"unohtumaan" olalle, sillä eihän sitä
tiedä uskoa niihin puheisiin, Joissa on
-vakuutettu, etia. "el siellä ainakaan
valokuvia saa ottaa".
: Saamme kuulla Junan seisovan ase­malla
pari tuntia Ja kun kukaan ei
aseta minkäänlaisia esteitä; niin läh­demme
kävelemään ikaupungllle päin
— omin "nokkinemme*-' Ja ilman pas-;
seja . . . I Tällaistako" siis on se p a l ­jon
puhuttu vain "määrättyjen paik-koJen'V
näyttäminen matkailijoille Ja
"tarkka - vartiointi" . . . ? Varmuuden
vuoksi vilkaisemme vähän väliä taak­semme
yllättääksemme mahdolliset
vartijat meitä seuraamassa. Sellaisia
ei kuitenkaan näy.
K u n näin olemme varmistautuneet
siitä, että saamme täysin vapaasti
liikkua, kihinitämme kaiken huomi­omme
itse kaupimghi ja siellä ilme­nevän
toiminnan tarkkailuun. : °
SE ON VIIPURI NYTKIN —
VAIKKA RAUNIOINA
Sotien välillä Ja vielä sen Jälkeen­k
i n on kirjallisuudessamme Ja lehtien
palstoillakin käsitelty Viipuria ikään­kuin
se olisi lakannut olemasta VUpu-r
i sen Jälkeen kun se vaihtoi omista­jaa.
Heti ensimmämen silmäys vau­nun
ikkunasta kuitenkin vakuutti
meille, että Viipuri on entinen. Jos­kaan
ei samanlaisena kuin ermen. Vii­purin
vanha linna se oli, Joka meidät
s i l t i ensimmäisenä vakuutti. Se sei­soo
Jyhkeänä Ja—kuten ainakin kau­empaa
näytti — täysin ehjänä enti­sellä
paikallaan. Muutamaa poildceus-ta
lukuunottamatta on yleiskuva kui­tenkin
varsin murheellinen: raunioi­tuneita
Ja vaurioituneita taloja t y h j i ­nä
tuijottavin ikkuna-aukoin toinen
toisensa takana. Heti etualalla ase­man
rauniot. Joita parhaillaan raiva­taan
Ja palkalle kuljetetaan piillä.
Nuöfen toveri muistolle
Port Arthur.»Paikkakunnalla hy­vin
tunnetun työläisperheen ,Mr. ja
Mrs, J ^ l e : Vlpcan :ain9a;: poika„ Kajrlo
Olavi VhtakuÖM-tapatuirmalBesti o l ­lessaan
langoittamaasa säiikölaitteita
talossa 320 South Court St. Port Art^:
hurissa. Hän oli yhdistämässä sähkö-lankoja
kellarissa Ja tavalla tai toisel-la
horjahti kellarissa lattiassa olevaan
syvänteeseen Jossa o l i ' vettä - j a siitä
arvatenkh» johtui" että ihänsai sähkö-islcun
kädessään olevasta sähkölan-gasta,
jossa sattui olemaan virta
päällä. • ; - ' ^ ' •
<Näin ikävällä tavalla surmansa saa­nut
Olavi VIrta.oll vasta 18 vuotias j a
olLaJiänellä aikomus - mennä Toron-toon
lähfpäivinä suorittamaan tutkin­tojaan
sähkötyöalalla.
Hautaus toimitettiin lauantaina elo­kuun
4 pnä suuren ystäväjoukon j a o-maisten
saattamana.
Hautau£serembonin,plti Yhdistynei-den
Jcirkkojen pappi. Alli Pajunen e-sitti
kauniin-laulun Ja Tyyne Siilman
lausui tilaisuuteen kirjoittamansa r u ­non.
• Palim A u n i l t a kukkalaitteita
oU koristamassa nuoren toverin kirs­tua
j a ei yhtään sUmää Jäänyt kui­vaksi
nähdessään edes^än elämää
uhkuneen nuorukaisen. Jonka n im äk­kiarvaamatta
o l i täytynyt poistua elä­mästä.
Olavilta jäi läheisiä omaisia äiti,
isä Ja yksi' sisko, sekä suuri nuorten
toverien.;,päivti Jotka olivat yhdessä
Olavin I^bsstf^^ kasvaneet, leikkineet Ja
iloitmeet Ja jumri yhteisiä retkiä suun­nitelleet.
JoiUekin on kohtalo sääli­mätön
j a : ^'tuonen viikatemies" voi
ottaa isältä Ja äidiltä kalleimman $e-kä
ainoan.
Nuku rauhassa, Olavi, sinun muis­tosi
elää niissä monissa nuorten ystä­viesi
mielessä kauniina Ja .puhtaana
sekä omaistesi. Jotka niin paljon s i ­nusta
toivoivat'Ja tähtesi uhrasivat. ^
TAS.
yhtyvät maan laajat väestökerrokset,
Ameirikan lehdistö .tunnustaa, että
hukbong saa yhä laajempaa kanna­tusta,
eikä ainoastaan teollisuustyön
Iäisten, maatyöläisten Ja maattoman
talonpoikaiston taholta vaan myöskin
älymystön ja pikkuporvariston kes­kuudessa.
Ulkomaiden lehdistön tie­donantojen
mukaan hukbongin Jouk­ko-
osastoilla on; nykyaikaiset aseet,
kuten automaattikiväärit, konekivää­rit
<ja krahäa'tlnjteltllmet. ' Muuäimiä
vuosia n e ovat jo pitäneet hallussaan
lujasti Luzonin saaren suuria alueita
j a käyvät menestyksellisiä hyökkäys-taisteluja
melkein koko Filippliheillä.
Arkistoon saatiin
jälleen ainehistoa
Canadan:: Suomalaisten -.^kistoon
saatiin äsikettähi lahjoitus Pekka
Mertaselta Torontosta kim hän toi
Sudburyn seudulle' kesälomalle saa­puessaan
arkistoomme muutamia pai­notuotteita,
joista arkistokomitea lau­suu
hänelle kiitoksensa. ' :
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Helshigistä lähetti Akseli Rauanhel-mon
kirjoittaman "iKanadan kijan".
Josta kiitämme. Se oli varsin terve­tullut.
Mrs. Elsa Norrena Vancouveriista lä-
Viisituhatta nuorta
estetty pääsemästä
Berlinin juhlaan
Frankfurt am Main. —
viisituhatta nuorta on estetty
sissään päästä Berlinin nuoi
vaalihi, ilmoittivat Schleswig
nin Ja Ala-Saksan poUlsivi
settJc.lpnä. Liike Länsi-Saksan
^Itä-Saksan rajan ylitse on viime
koina. huomattavasti vUkastunnt
suuria poliisivoimia on lähetetty
estämään. Itäsaksalainen "Vi
Saksan :^uoriso" järjesti, kesUi
.^Järjestelmällistä toimintaa
v a l v o n ^ vastaan käyttämällil
jarruja rajaa lähellä liikkuvissa
nissa. Junien pysähtyessä loikkasi
nlsta: noin: 300 nuorta ka
rajan taakse.
Helmstedt. — Länsi- ja Itä
rajaan sytytetään joka yö suuria
tioita, jotta Länsi-Saksan,
liisien -olisi helpompi estää
pääsy Itä-Saksaan osallistumaan Ii
Berliinissä pidettäviin maailman
rison festivaaleUiln.
hetti Vancouverin V-klubin toimini
kertomuksen koko sen olemassad
ajalta. Kiitämme.
Kaikki arkistolle tarkoitetut Jäi
tykset on tehtävä osoitteelU:Pinni!
Caruidian Archives, Box 35i Sudba
Onti.—Arkistokomitea.
PÄIVÄN PAKINA
Tarkoituksena on vielä tämän vuoden
aikana aloittaa uuden asemaraken­nuksen
rakennustyöt, vastattiin tie­dusteluumme.
Kävelimme kaupungilla puolitoista
tuntia. Jona aikana tulimme totea-maan,
ettei kaikki olekaan niin synk­kää,
kuhiniUtä aluksi näytti. Paljon
Dollarit ja irfliimilliset kärsimykset
Samalla, kertaa kun yhdysvaltalai- antoi siellä suoritetuista hävityksistä
set sotahuUut yrittävät pitkittää väli-rauhaneuvotteluja
kaikenlaisten teko­syiden
varjossa — siten tehdäkseen
mahdolliseksi sodan pitkittämisen, ja
ehkä laajenemisen — kuolee tarpeet­tomasti
satoja amerikkalaisia, cana-dalaisia,
korealaisia ja,: muita Korean
taistelutantereilla. , - ,
lEikä tässä ole kalkki.
Mistä kaikesta on kysymys, kun p u ­hutaan
Korean sodan lopettamisesta,
se ilmenee seuraavasta: <
Satoja tuhansia ihmisiä on: kuollut
ennexudkaisesti tässä sodassa.
Torontossa ilmestyvä Olobe and
-4»
yhdysvaltalaisen kirvesmiesunion ja metsätyönantajain edustajain
välillä muka Ontarion metsätyöläisten työehtosopimuksesta. Jos ei
asia näin olisi, silloin mr. Cooper ja kumppanit suostuisivat ilman
muuta siihen, että Ontarion metsätyöläisille annettaisiin mahdoU^- -
suus demokraattisella .tavalla itse päättää, minkä union he edustajak-^
seen haluavat.. Kun asia näin on, silloin on Ontarion hallituksen vel­vollisuus
sekaantua asiaan ja järjestää työdepartmenttinsa asianiriu-"
kaisen valvonnan alaisena äänestys Ontarion metsätyöläisten keskuu-:
dessa.
M a i l sanoi, että, Canadan sotamenot
maksavat ^ y t lisääntyneiden verojen
muodossa noin $100 Jokaista perheen
jäsentä kohti.
Yl^dysvaltalainen klo n g r esjsimles
Oeorge H - Mahon (Dem. Tex) sanoi
viikon alussa sanomalehtimiehille a n ­tamassaan
haastattelussa, että Kore­an
sota maksoi yhdysvaltalaisille ve­ronmaksajille
ensimmäisen vuoden a i -
kaxia $5,000,000.000. j a että toUien mo­koma
tarvitaan toista «otavuotta var­ten
— jos Korean sotaa «1 lopeteta.
- J a :nidysvaltahi valtiosihteerin a-pulainen
John D . Hiekerson sanoi,..et-t&
Korean jälleenrakentandnen jos
sota lopetettaisiin nyt tulisi maksa-^
maan nobi $250,000.000.
4 rrällaisia ovat ailcaansaannokset J1U-'
meroilla puhiun. mutta: kun niunerot
ovat "kyhnlä" j a tunteettomia luku­j
a , n i i n meidän aletäft katsoa asiaa i n -
hillmmiillU seltäkhi kannalta.
Ku iten muistetaan. Xtemokraattisten
(Naisten Maailmanliiton edustajisto,
jonka: pultemiehenft, tobni eiäs x a n a -
dalainen nainen <mta. Mora K.:Rodd).
vieraiU iskettftbi Fohjois-Koreassa ja
todella pöyristyttävän kuvauksen. :
Myös muistetaan, että mrs. Roddin
johtaman edustajiston lausunto a i ­heutti
silloin ankaraa vihanpurkaus­ta
alahuoneen istimnossa. Mutta nyt
näyttää, että.nämä raivonpurkaukset
Johtui syyllisyyden tunteesta sikäli,
että v a l l i p i i r i t tiesivät. Jotta Yhdys­valtain
ikoiraalien edesottamlset e i ­vät
siedä päivänvaloa. Sanotaan, et­tä
"se koh-a älähtää Jchon, kalikka
sattuu" — Ja selvää onkin, ettei mrs.
Roddin johtaman edustajiston lau­sunto
oUsi aiheuttanut politiikoille
mitään *'sydäntuskia'V jos he olisivat
voineet ne todistaa vääriksi.
. N y t on kuitenkin saatu vahvistusta
näille lausunnoille sellaisista lähteistä.
Jolta ei voida nohi vaxm "punamulta­maalilla"
tervata. ::
CansKian Pressin kirjiienvathtaja
William Ross tiedoitti 8uwonlsta
(Etelä-Koreasta), että amerikkalais­ten
kenraalien "auttamat" korealaiset
sanovat "vihaavansa YKita" tämän
avustuksen johdosta — j a tämän lau­sunnon
antajana on canadalainen P u ­naisen
Ristin työläinen Jack Pur-ves.
;•:
Mr. Rossin tiedonannon mukaan on
Pohjois-Koreasta ajettu Etelä-Kore­aan
120X)00, evakkoa, sen lisäksi on
Etelä-Korean kaupungeista j a kylistä
ajettu "strategisista syistä" pois ko­deistaan
230,000 evakkoa:— Ja mr.
Ross tiedoittaa, että 90 prosentlia
näistä evakoista o n nälkilntymistilas-sa.
i
Tosiasiassa näitä evakkoja on pal­jon
enenunan/'aillä zor. Rosskin sa-noor
että yksistään Seolin maakun­nassa
on nyt 1.500.000 koditonta evak­koa.
MT. Ross kertoo, että näitä nälklta-tyneitä
Ja sahraita evakkoja hoidetaan
"haisevissa talleissa" ja "vajoissa";
Purves sanoo: "Meidän käytettäväk­semme
on: annettu hätätilaväUneitä
vanhoissa Takamuksissa, käyttämättä
olevissa talleissa; pommitetuissa va­rastohuoneissa
— minne saamme h e i ­tä
(nälkäisiä j a sahuita evakkoja):
pois auringosta j a sateesta". Yhdessä
ainoassa varastohuoneessa Purvesin
sanotaan saaneen 222 nälkiintynyttä
evakkoa uudelleen Jaloilleen "mutta
27 kuoli", sanoo mr. Ross tiedonaimos-saan
Ja huokaa:
'mikiintymlstä ja Ihmisruumiita...
rinnat kutistuneet ryppyisiksi nahka­pusseiksi
. . . pullistuneet maihat kovia
kuta k i v e t . . . kädet, j a l a t . . ."
K u n tähän lisätään se tosiasia, että
yli miljoona korealaista on jo tapettu
sotakentillä. sekä meri- ja Ihnapom-mltukslssa,
nlhi slUoin nähdään kuhl-ka
mittaamattoman suurta kurjuutta
sota onkaan Jo Korean kansalle al2
heuttanut.
Eikä tässäkään ole vielä kaikki. Ozi
merkkejä sUtä. että ne yhdysvaltalai­set
pih-it.. jotka ovat rikastuneet sota-tarveurakoista.
Jolta ovat korealaisten
veren hinnalla saneet. aUmvat rikas­tua
myös korealaisten "avustamises­t
a " jahka tulee se aika,T€ttä on r y h ­dyttävä
sodan Jättämiä kauheita jäl­kiä
palkkaamaan. '
Aikaisemmin 8eoulistaXJP:lle lä­hettämässään
tiedonannossa (elok. 7
p. 1951) William iHoss sanoo, että "on
naurettava" sitä. minkälaista tavaraa
on Koreaan lähetetty hätääkärsivien
avustamiseksi. Mr. Rosshi kertoman
mukaan Etelä>Koreaan on lähetetty
tonnikaupaUa sellaista tavaraa, mitä
eivät korealaiset lainkaan käytä tai
mitä he eivät tarvitse, täi voi käyttää.
Tässä on osittainen luettelo mr. Ros­shi
kuvaUemista "avustustavaroista":
Poiahettyjä, kuneliivejA -ja rintatu-kiliivejä.
^ E l ole korealaisille jaettu
kun Koreassa el ole pyyleviä naisia.
Ja rintojen piiioittaminen, puhumat­takaan
niiden tukemisesU, ei Uikuta
i r O TH
To
«gardl
W]
EACE
IHEG
Re
»nclui
imi
naisia, joiden vaatteet on tebty äi
että he^ voivat missä ja milloin I
hansa imettää lapsiaan.
Vanhoja säärystimiä. - E i o l t j i y A C T ;
tu. Korealaiset pitävät matalia 1
kenkiä Joissa ei tarvita nauhoja i
nappeja.
Naisten plikklkärkisiä kenkii^
ole Jaettu. Ne eivät sovellu
jotka kantavat päänsä päällä 100 f
nan lasteja.
•Vanhoja silkkileninkejä.EeTittJj
käytetty pyyheliinoina.
Vanhoja kenkiä. - Ei ole
Viidensadan parin kenkamääris»^
23 paria. Jotka eivät kelvannttt I
mihinkään — jotkut niistä oIiTitJ
man pohjia.
Taivipalttolta. Käytetään
n ä , -
Koko Joukko multa Iän
vaatteita. Jotka eivät soveUu 1
s l U e . . .
Mutta Jotkut piirit ovat
tämän romun keräämisestä.
misestä Ja kulJettamisesU
sievoisia rahamääriä!
Tämä sellaisenaan osoittaa, eöi»
dan haavojen pienempikin korjir
nen tulee kovin kalliiksi - >
suuntaa Jatketaan,
J a muistaa sopii mr. Rossin i
ta, että " Y K r n pääUystö on
listen tarpeiden Johdosta i
(koUpalkaltaan)
määriä. Tolstaaan on se*"**^^.
tunut, että tämä toiminto on oW
mielistä — ikäänkum sen a t t *^
ha olisi oUut läntinen ^ ' ^ ^
maalaiset pitävät Ihmisltf™^,
pana Ja kohtelevat yksilöitä kui»*
J a a . . . "
Mitä pikemmin lopetetaan ^
sota Ja mitä pikemmin kuuBstf
Roddm ja mr. Rossin «*»^
kaltaistensa varoituvia
parempi se on — ei vai» 1
vaan myös yhdysvaltolalsiDft^
^isille j a kalkille Korean « » ^ fl
kaantunellle.
i : f - ; i i : :
mmi Kim mm
. ^ p e i
•hoiddi
»•Uie,