1951-08-09-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
i itte i H l i : « M l . ..JIÄI i i m Mr VM k fs4 m iS9 Sivu 2 Torstaina, elokuun 9 p, ~ Thursday, August 9,1951 (UBEBTY) — Independent l a b o r Olgan of Flnnteb Canadian». Es* iablisbed Nov, 6, 1917.. Aothorized « s second dass mail Iqr the Post Office. Department, Ottawa. Pub»; Ilshed ' tltfice VKekiy: Tuesdays, Sluindays and Saturdays by Vapaus Publlsblng Company Ltd.. at 100>102 E lm 8t. W., Sudbury, O n t ; Canada. Telephones: Business Office 4<4264. Editortal Office 4-4285. . Manager E. suksL Editor W, EUond. BCafling addreas Box 69. Btidlnny,; Ontarfo. Advertisisg xates nponappUcatlon. Translatioii free of charge., TILAUSHINNAT: Canada^sa: i vk. 7.00 6 kk. 3.75 Ybdymrallolssa: 1 vk. 8JOO 6 kk. 4 ; » Suomessa: < 1 vk. 8.S0 6 kk. 4.75 Eversti, Drew on puhi^ut! Miltei olemattomaksi kutistuneen totypuolueen kansallinen joh- -taja eversti Drew piti viikon vaihteessa Tlirontossa "suuren puheen" „ aivan kuin Rautakork^Bennettin suulla ja vaati: liittohallitusta no-peistuttamaan toimenpiteitään poliisivaltion pystyttämiseksi. Kuten ; "edeltäjänsä R . B i Bennett aikoinaan/ niin myös eversti ?Drew vaati -taas ''kommunistien" vankilaan telkitsemistä ja uhosi, että jos joskus tapahtuisi vielä sellainen ihme/että torypuolue voittaisi vaaleissa, niin hän, eversti Drevir Jumalan armosta ja suurpääoman määräyksestä vehtaisi pitkän ristin Canadan demokratian päälle -r-^ tietysti Canadan ''demokratian" pelastamiseksi. Ontariossa työväentoiminnan vuoksi vaalihäviön kärsinyt ja sitten^," yläkertaan'' Ontariosta pois potkittu torypuolueen kansallinen "johaja vaatii täydellistä demokratian pimennystä, se ei suinkaan ole ^mikään äkkipikää ja ajattelematta' esitetty lausunto. Muistetaan, v-^että jo ennen toista maailmansotaa eversti Drewvieraili^^ffi ^^sassa ja antoi sieltä palattuaan erittäin kiittäviä ja ylistäviä lausuntoja />ilitlerin diktatuurista. . S e n jälkeen kunnon everstimmeteki^^t^ Hitlerin karkeistyötä levittämällä sellafsia juttuja, ettei Neuvostolii- 1lon armeijalla ole mitään tekemistä ja niinmuodoin Neuvostoliiton Sl^ vastaan. Sen jälkeen on tapahtunut yhtä ja toista. Eversti Drevimylis- 'tämä 'Hitlerin suuri vankikasarmi murskaantui ja luhistuessaan paljasti koko mädän olemuksensa samalla kun Neuvostoliitto ~ ^^^^^^j^^ p i t i oleman mihinkään kykenemätön, m^^ heisiin voidaan nyt enää viitata — vei ratkaisevan tärkeätä osaa siinä liitossa mikä Hitlerin ''tuhatvuotisen" valtakunnan i D r ew otaksuu luultavasti, että canadalaiset eivät e nM I asioita, ja vallanhimoinen mies kun on, niin hän aikoo viedä Hitlerin ; roolin uudelleen tässä maailmassa. Kuten Hitler aikoinaan, niin myös !Drew "puolustaa" valtiota "kommunisteja" vastaan ja vaatii toimen- I piteitä, jotka aivan varmasti hävittäisivät kaikki demokraattiset va-s paudet tästä maasta, kuten ne hävittivät hetkellisesti demokratian fa-sismin alaisinaolleista Euroopan maista, i Nämä torypuolueen ounastelut ovat sitäkin va^llisempia kun 1 muistetaan; että liittohallitus on askel askeleelta — ja myönnetysti s Yhdysvaltain hallituksen^ vaatimuksesta — ottanut käytäntöön polii- ' sivaltion menettelymuotoja. Nyt viimeksi ilmoitettiin hallituksen.ot- * taneen itselleen valtuuden laatia salaisia^hallinnollisia,n^ vangita uanadalaisia jotka joko tieten tai tietämättään ajattelevat ujoissakin asioissa; varsinkin sodan ja rauhan asioissa/eri tavalla kuin Säiberaalipuolueen johto ja sen" hallitus. Asiain nykyisellään ollessa khallitus voi määrätä vangittavaksi kansalaisia "rikoksesta" jonka Iteosta-asianomalsella henkilöllä-ei tanritse'olla^^^^^^ ^usta. . "• ' --^ Selvää'on,'että feVersti Dreve pauhasi !'Jcommunisteja" vastaan "Torontossa juuri sen vuoksi, että hallituksen olisi helpompi toteuttaa »Tiäitä epädemokraattisia^ja todella vaarallisia menettelymuotojaan. »Kyqrmys on: kaikessa lyhykäisyydessään seuraava: Kaikkien^^m i^^den kansat; mukaanlukien Yhdysvaltain ja Canadan, kansat, vastus-ittavät tätä tuhoaennustavaa sotaohjelmaa vielä ^Vaistomaisesti, itse- :^ään käsittämättä kaikkia asiaan liittyviä seikkoja. Mutta mitä laa- Ijemmaksi muodostuu kansanjoukkojen, vastarinta Korean sotaa ja *"uu8ien Koreain'' sotaseikkailuja vastaan, sitä julkeammin sodanliet- ^sojat vaativat politiikoiltaan epädemokraattisia toimenpiteitä arvoste-slun tyrehdyttämiseksi. Tosiasiassa voidaan sanoa, että mitä enem- ::män eversti Drew matkii Hitleriä ja mitä enemmän liittohallitus tur-rvautuu epädemokraattisiin toimenpiteisiin ja menettelymuotoihin, sitä Suuremmaksi» on kasvanut kansanjoukkojen vastarinta sotaohjelmaan Ilnähden. 2 Mutta terrori ja vankilalla uhkailu ei saa estää patrioottisia ca- ^nadalaisia toimimasta rauhan puolesta. Jos olisi niin, ettei liberaali- ';ja torypuolueen johtajat ole koskaan tehneet mitään virheitä, niin s i l - ];;loin voitaisiin ehkä jotenkin puolustaa sitä kun valtapiirit yrittävät ^hävittää kansalta-arvostelu- ja ajatteluvapauden. Mutta kuten niin «>hyvin tiedetään, että nämä molemmat puolueet ovat menneinä vuosina :{ehneet ulkopolitiikassaan miltei keskeytymättömän sarjan virheitä, «alkaen Espanjan Francon puolustamisesta ja päättyen Mynchenin l petokseen sekä Hitlerin ja Hirohiton aseistamiseen — josta kaikesta * me saimme kansakuntana maksaa kymmenientuhannen miesten hen- •gert, niin kansan velvollisuus on vaatia, että se saa esteettömästi kes- * kustella kaikista sisä- j a ulkopoliittisista asioista. Poliisivaltion pys- * tyttäminen on varma merkki lähestyvästä kansallisesta'onnettomuu- * desta. Canadassa tarvitaan nyt enemmän demokratiaa eikä demokin raattisten oikeuksien rajoittamista ja supistamista. Canadan nykyi-t syys ja tulevaisuus, Canadan valtion ja kansan edut vaativat Oikeuk-u sien lain laatimista, eikä missään tapauksessa (>oliisivaltiota. Kaksi suuntaa Näyttää siltä, että ulkoministeri Pearsonilta on jotenkin mennyt . piirustukset sekaisin siitä, mikä on rauhansopimus ja mikä jotakin I vallan vastakkaista. ' . l Viime tiistaina ilmoitettiin ulkoministeri Pearsonin antaneen kakasi lausuntoa: 1. että Atlantin pakti on paras rauhan turva, ja 2. että ; Neuvostoliiton presidentti Shvernikin Yhd>'svaltain presidentti T r u - manille esittämä viiden vallan rauhansopimusehdotus on vain "vanhan lämmitystä'^ jos saa Juvan'käyttää hieman muutettua mutta silti asian- «mukaista sanontaa. ] Mutta jos Neuvostoliitto on jo aikaisemminkin tehnyt rauhan-iehdotuksia, kuten ulkoministeri Pearson lausui, niin silloin on sitäkin {suurempi syy tutkia, että minkälainen on tämä esitys perusolemuksel- I taan. Kun Neuvostoliiton presidentti (tai kuka tahansa) ehdottaa v i i - jdenvallan rauhansopimusta, aseistuksen 'rähentämistä, atomiaseiden I hävittämistä ja tiukkaa kansainvälistä kontrollia näiden suunnitelmien f toteuttamiseksi, niin luulisi sen olevan siksi tärkeän ehdotuksen, että ise ansaitsee ainakin vakavaa harkintaa; Tämä sitäkin suuremmalla i syyllä kun Neuvostoliiton ehdottama viiden vallan rauhansopimus ja [siihen liittyvät seikat eivät kohdistu mitään muuta maata vastaan — {eikä kiellä mitään muuta maata liittymästä tähän sotavastaiseen Uit-' l toon- Atlantin pakti seii sijaan on vallan toista maata. Se on selvästi kohdistettu Neuvostoliittoa, Kiinaa ja kansandemokratiamaita vas- ' taan, koska nämä maat on sivuuteitu sen jäsenyydestä. Atlantin pakti I ei edellytä asieistuksen vähentämistä ja atomiaseiden kieltämistä \ vaan äärettömän kiihkrätä ascistumiskilpallua ja atomiaseiden valmis- Miia muut ianoral M0TTA 108 ABVOSTEICT, OICT Sf UKA SUBVEESnVI Pääministeri St. Laurent on puhunut kuulijakunnilleen LSnsl-Oanada» sa, että PDhJols-Atlantin sopimus tarkoittaa inflaatioa j a korkeampia veroja. Siitä huolimatta, hOn sanoo, se o n isen arvoinen. Se todella onkin . Keslcinkertainen canadalainen ei ehkä sitä Uedä, mutta hän j a häneii perheensä,. maksavat noin : dollarin päivässä kansallisen puolustuksen m e noja / , . — Gkbe and MaU. • « • l' MARSHALLIN AVUN HEDELMX KTP8TNTT Ateena. — Kuuden vuoden kuluttua toisen' maailmansodan' päättymisestä Kreikica valm&tuu nyt ruokar j a väa tetavaran säännöstelyyn ensi syyskuusta alkaen. Kreikan haUitus sekä brittiläiset ja amerikkalaiset neuvonantajat on t u l leet Johtopäätökseen, että vain säännöstelyn avulla Y>idaan inflaation jo uhkaama Kreikan raha pelastaa . . Noin 20 lajia ruoka- Ja*^ vaatetavaraa Jaetaan kreikkalaisille annoskorttien perusteella ; . . Leivän hinta on nous- S.C.Ä.U.L:n Liittokokous Port Arthurin bka sai järjestettäväkseen seuraavat liittojuhlat' Tetonto. — (Omalta, ktrjeenvaihta^ Jalta) — 8CAU: n Liittokokous pidettiin C S J : n osaston kesäleirillä-.Tarmo-lassamaanantaina elok. 6 pnäJKoko-ulcsen 'avasi liiton sihteeri-veteraani Paavo Vaorio. • Puheenjcditajiksi v a littiin U . Sirviö Sudburysta)äf.f3^ (Harj u 8t.;,<^t)iailnesistap8atti^^ Pll Vaurio j s ; ' ^ o tlUi^lfk;So^'::^ear. pinestah ,jumu^t^rt^biwia^ joina toifflivaiU. 'Sf^rjv ^XViViauria UtapälvläistunnossäVu. ärvSiJi:|a. <^ KbkoulKessa oU läsnä' iff virallista edus^jaa 12 liiton seurasta,'yapaudra j a C S J : n veUe8edustajat,;idittoioiml<i kunnan Jäsenet sekä: useita seuraajia»' K u n oli, suoritettu taxpeeiusetVaikut valmistelut, - valittu tarpeelliset r ko-. miteat j a toimitsijat, sekä Hyyäksytty työjärjestys; kuultiin toiminta^ ja ti-^ Uraportit Toimintaraportissai: osoi> tettiin; että^ toiminta viimek^^pider sut 16 prosentilla viime vuoden, aikana, liittokokouksen Jälkeeiiöli 'ensin liha 12 prosentilla, sokeri 32; munien lupaavan vlBcasta; samoin tyydyttää 28. sikaarien 42 Ja vaatteiden 34-42 vää vielä talvella, mutta lamaantui prosentilla. — Reutersin uutistieto gi^t^^ joasakin määrin kevään, j a ke-isäin tuUet^; n ^ tenkään bälyttävässä määrässä, mts-tä onnistimeet Liittojuhlat ovat kou-raantuntuvana ' osoituksena;;; - Liitto imvjtoi^ elok. 7 pnä. • • • TOTTA TOTISESTI N I IN ON ASIA Kun Amerikan Itensa katselee, m i ten Dashiel Hammett.Alphaeus Hun-ton Ja Frederick Pield nimisiä miehiä Jahtaillaan: Ja kuljetellaan käsiraudoissa oikeudesta vankilaan Ja vankilasta oikeuteen, niin monet alkavat ajatella syvällisemmin . . : — Työ-; mies-Eteenpäin. maat meidän fcaimmme Ja fcaikkfen kanselen lorvfnvofmln U brriu vat>- don täyteisen elämän hyväksi fHoh-tnv » tolmfnta kadottaa mencslymisen edjdlytykset; ' ' ' Niin. tiksi «dfcoon päätetty: . että taiä»,S.'c., A.'l7:n liittokofcotis kelitftetaait; i>riiriwrt: »Maif^. siror- .«»Heis -^ni^airäl&U;: iMl^Bitia pyitfotykaelS caUuIsta naaii» ' ^vaMaaUvat.:. rfsttifiliat ran-lunmnafiidll » tavslb^ Ja. etti: »aha aiÄadtaaiB Ja kaikki UfttrtiriuM» fcfhnfttaa kaikkia tMtfptr fbMuli; n»MfH» U. vsnhem-pte^ JäaenistaSi. tekfmäifa fadtdaltaan varpMmm |» vält»«aat,voIiataksi ke-bft^ rneeiK ' maaihaaiii '^kaasojien ran-hanliiklteen »«ria^^ myös ! ulkomaalaiset Kehoitti vetämään nuorisoa entistä enemmän multaan Kalervo Ketola puhui liittojuhlassa . Toronto. VMe oleinme aina valmiit yhteistoimintaan yhteisissä asioissa, erikoisestlkin suomalais-cana-dalaisten kanssa.. Poliittiset tai muutkaan syyt- eivät saa ehkäistä meitä edistämästä urheilua, kansallista k u l - tuuriamme Ja ennen kaikkea rauhan asiaa", sanoi Kalervo Ketola puhuessaan Suomalais-Canadalalsen '• Amatööri- Urheiluliiton 16. liittojuhlassa Tarmolan kesäleirillä. ' Puhuja loi puheensa alussa katsauksen oirhellulilton historiaan Ja merkitykseen Ja totesi liiton olleen toiminnassa 26 'vuotta Ja että sen vanhin seura. Toronton Yritys on toiminut jo 46 vuotta. UrheilulUton tarkoituksena on oUut urheilim saattaminen l a a jojen kansanjoukkojen keskuuteen^ terveen ruumiin Ja mielen kehittäminen j a siten rikastuttaa ihmisten elämää Ja tehdä heidät kykenevämmiksi kohtaamaan ne Jokapäiväiset probleemat. Jotka ovat alituisesti edessämme. Samalla hän totesi, että urheiluliiton Juuret ovat todellisuudessa; Suomessa, josta siirtolaiset ovat tuoneet urheiluharrastuksen mukanaan -tähän maalian. Puhuja kehoitti nuorisoa ei ainoastaan ossallstumaan k i sailuun mutta myöskin klubien Ja seurojen johtamiseen. Hän sanoi sen olevan Canadassa syntyneen suomalaisen nuorison velvollisuutena. " M e i dän on todettava, ^että Järjestomme vaatii uhrauksia- Ja että se ei saa rahallista tukea mistään muusta lähteestä kuin omasta toiminnastaan. Meidän on toimittava Järjestöjemme ylläpitämiseksi j a entistä suurempien nuorisojoukkojen liittääilseksi rivei-liimme. Puhuja korosti rauhan tjrön tärkeyttä Ja sanoi kolme Canadan suomalaista osallistuvan Berlinissä alkaneeseen nuorison ja opiskelijain rauhan festivaaliin. Suomen vaalien lopulliset tulokset puolueittain laskettuna Helsinld. — Elok- 2 pnä Julkaistujen tietojen mukaan saivat kansandemokraattien ehdokkaat heinäk. 2 Ja 3 pnä suoritetuissa eduskuntavaaleissa 15.588 ääntä enemmän kuin edellisissä vaaleissa Ja sosialidemokraattien äänimäärä väheni 13.945 äänellä. Maalaisliitto kärsi 32.669 äänen tappion, kokoomus 34.801 ja ruotsalainen kansanpuolue 8328 äänen tappion mutta uusi kansanpuolue sai 29.534 ääntä enemmän kuin sen tilalla ailcaisem-mlssa vaaleissa ollut edistyspuolue. Eri puolueiden äänimäärät jakaantuivat seuraavasti: Kansandemokraatit . . .391.375 Sosdemit . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 8 0 . 7 49 Maalaisliitto . . . i . . . . . . . . . . 4 2 2 3 91 Kokoomus . . . . . . . . . . . . . . . . 265JM4 Kansanpuolue . . . . . . . . . . . . 1 0 2 . 9 34 Ruotsalaiset . . . . . . . . . . . . . . 1 3 7 , 1 27 Edellämainittujen lisäksi annettiin kahdelle pienelle ryhmälle hiukan-yli 10,000 ääntä mutta ne eivät saaneet ehdokkaitaan valituksi. Hyljättyjä äänestyslippuja oU kaikkiaan 114,184. Äänestämässä käyneiden lukumäärä oli 1325334. Porvarillisten puolueiden elidokkaat saivat 70.195 ääntä enemmän kuin vasemmistopuolueiden. Vasemmistopuolueet salvat y l i 48 prosenttia kaikista annetuista ä&nistä. nassa C S J : n kanssa, ollen sillä mm. yhteinen varhaisnuorisotyötä ohjaava komitea Ja nyt viimeksi yhteinen e-dustaja Berliinin nuorisofestivaalissa. Tämä on ehdottoman tarpeellista, koska toiminta tapahtuu samoissa toimintapaikoissa Ja koska siten voidaan tehokkaammin Ja tuloksellisemmin suorittaa työtä nuorison {keskuudessa. Liitossa on tällä kerralla 17 seuraa, joista monet toimivat tyydyttävän vilkkaasti. Yksi seura lopetti toimin-, tansa kuluneen vuoden aikana. L i i ton taloudellinen asema ei ole ollut kiitettävä, koska seurat eivät ole k y l lin täsmällisesti huolestineet liiton r a hoittamisesta. Vielä. kuultiin varliaisnuorisökomi-tean edustajan Helen Tarvaisen r a portti varhaisnuorisokomitean toiminnasta; jossa osoitettiin minkälaisella toiminnalla on : mahdollisuus eaavuttea tuloksia, jos seurat todenteolla käyvät asiaan käsiiksi J a yhdistävät työskenteljmsä C S J : n osastojen varhaisnuorisokomiteolden kansia. K E S K U S T E L U BAFOBTEISTilV U - (kun vielä oli kuultu kunkin seuran, edustajan raportit, käytiin kaikkien raporttien Johdosta laaja Ja rakentava keskusteli^. Jossa varsinkin varhaisnuoriso- j a . nuorisokysymyikselle anr nettiin suinta huomiota.' Kokous v e l - voittikln Jokaisen seuran perustamaan . varhaisnuorisokomitean. Joka yhdessä paikallisen C S J : n osaston kon^tean kanssa Järjestää lasten toiminnan. Lapsille tulee Järjestää urheilua, leikkejä, lauluja y.m. j a samalla kasvattaa heistä ; itsestä ohjaajia vanhempien Johdolla. Komiteoiden tulee olla säännöllisessä yhteydessä Torontossa olevan lastentoimintaa ohjaavan lu^mi-tean kanssa. TUNNUSTUS VAPAUDELLE Keskustelun yhteydessä annettiin tunnustus^Vapaus-lehdelle siitä, että se on toivomukset ylittäneessä määrässä avustanut Liiton työn edistämistä, että sen sivut ovat aina olleet avoinna liiton seuroille; . Mikäli siinä on puutteellisesti, käsitelty asioita, on se johtunut siitä, ettei sille ole lähetetty tietoa eikä käytetty sitä hyväksi. Kokous päättikin, että Vapaus pidetään edelleen liiton äänenkannattajana, mutta : että samalla mahdollisuuksien mukaan käytetään siinä tarkoituksessa nuorisolehteä Champio-nia. BAUHAN PUOLESTA Useat edustajat toivat keskustelussa ilmi, että n i i n urheilutoimintaa kuin alleMrjoHiainaaitMMlian^iii^fiMniiltaen, silla vain »lAäiioIo^tafca» loimia naDennnesamolB imte koko niaallman Innsollle valoisaa Ja hcdrimälllsen tnlevalsmiden. Banlum paoleatat sotaa vastaan! Myöskin byväfceoFttiia-Caziadan h a l litukselle osoitettu vetoomus, jossa s i tä keholtetaan käyttämään vaikutusvaltaansa viiden suurvallan neuvottelujen aikaansaamiseksi j a yleensä t o i mimaan raiihantllan palauttamiseksi 16 VUOTTA SIHTEESIN2L Paavo Tanrio valittiin . niidelleen Snomalais-Canadakdsen A m a t ööri- Urheilnliiton sihteerilcsi:, Torontossa pidetyssä liittokokonksessa. Paavo, on toimlniit jo '16 vuotta liiton sihteerinä Ja aloittaa nyt 17; toimintavuotensa tässä tärkeässä virassa. Pekkanen lopetti syömälakkonsa * Helsinld. — K u n varatuomari Cmll Päckasen tila oU käynyt: krtitilUseksI, ilmoitettiin tääliaTelOk. 1 pnä. että Henkisen Tj'ön Keskusliitto on asettanut ftoiipikunnanj; bänen asiaansa selvittämään. Toimilnmnan Jäseniksi ovat lupautuneet Helsingin-yliopiston lainopillisen tiedekunnan v dekaani, hallinto-oikeuden professodi.. Aanie Rekola, valtiosääntöoi|ceud«i-^ofes^ sori Kaarlo Kaira j a Julldsoikeuden professori -\y.:Aw Palme, kapoanedus-tojat laamanni? A t i d Ahihava&ra Ja piiri-insinööri-T(ttsim!NfDräström sekä Henkisen Työn l^esku^ tuksen Jäsen, varatuomari !Öero Rönkä. ' ^ • ' : Toimikuntaaii lupautuneet. : ovat asettaneet ehdoksi sen, että varatuomari Pekkanen lopettea iheti syömär lakikonsa. Jotta toimikunta voisi rauhassa j a painostuksetta tutkia asiaa maailmaan. ; Nämä päätöslausehhat päätettiin lähettää n^öskin Canadan Rauhan-kongressille. YHTEISTOIMINNAN PUOLESTA Kun keskustelujen yhteydessä tuotiin esille, että Canadassa on olemassa myöäkih: sellaisia suomalaissyntyisten nqo^öp' urheilujärjestöjä, jotka eivät kuulu Liittoomme, mutta:Joihin kuuluvat^moret ovat halukkaita toi-mimaaÄ'yhdessä. n i i n 'hyväksyttiin a - siasta päätöslauselma, jossa ilmaistaan väUaeus 'lurheilulliseen yhteistoimintaan niiden kanssa, tarkoituksella edistää -Canadan suomalaissyntyisen nuorison fj^yskulttuuritoimintaa Ja vetää eri ryhmiin kuuluvat työläisnuoret lähempään yhteistoimintaan. KURSSITOIMINTA L i i t o n ^ t o i m i n n a n tehostamiseksi katsottiin^ välttämättömäksi kurssitoiminnan' järjestäminen Liittotoimi-kunnan tahoin. Kurssit ovat aina osoittautuneet innostusta tuoviksi ja siksi on n:^kin löydettävä varat n i i den järjestkmiseen. "Mutta Jotta nils- Varatuomari Pekkanen on suostunut tähän vaatimukseen. Varatuomari E; Pekkanen on lääkärin kehoituksesta siirtynyt Marian sairaalaan hoidettavaksi. Enemmän demokratifia eikä demokratian kuristamista Toronta'—^Siviilioikeuksien Union (Civil Rights Union) toimesta on lähetetty eri JärjestoiUe päätöslauselmaehdotus Canadan rikoslakiin tehtyjen muutosten suhteen. Tässä päätöslauselmassa. Joka kehoitetaan lähettämään lUttovaltlon pääministerille ' j a ' kunkin alueen parlaithentti-- edustajalle, -viitoitetaan kaksihaarainen toimlntav, kansalaisvai>auk6ien turvaamisen hyväksi; '1. vaaditaan r i koslakiin tehtyjen muutosten peruuttamista j a 2. suositellaan, että parlamentti laatisi Oikeuksien lain' kansalaisvapauksien mielivaltaista loukkaamista vastaan. Samalla kertaa Sivilivapauksien Unio vetoaa osastoihinsa. jäEeniinsä Ja kannattajiinsa, että toiminta kansalaisvapauksien puolustamisen l i y - väksi on suuresti-tehostettava kansainvälisen j a * kansallisen tilanteen vuoksi. "Kansainväliset seikat — erikoisesti fasistimaiset demokraattisten oikeuksien loukkaukset Yhdysvalloissa — ovat "vaaramerkkejä" Joista on otettava vaari. Meidän hallituksemme kulkee samaa suuntaa. Se voi tapahtua taäUä — eUei sitä ehkäistä Canadan - kansan Järjestymisen- Ja joukkopainostuksen avulla'\ sanotaan mainitun järjestön tiedonan'nossa Ja samalla ilmoitetaan, että kansalaisvapauksien puolustustyön hyväksi tarvitaan kipeästi myös rahallista tukea. Kansalaisvapauksien puolustamisen hyväksi suunnitellun kaksihaaraisen totminnaii' viitoittaa Siviilivapauksien Union pääti^auselmaehdotus. Josta ylempänä mainitaan, j a minkä sanamuoto ^n^seUraanra:- K O S K A Canadan rikoslain osat • 74j(k)784;.J^, 132A. 134,.509A,miMr-tettiL^; parlamentin istunnossa ke-säknnssa 1951 sillä tavalla, että nämä osat muodostavat nyt vaha- ~ van vaaran ihmisoiketdcsille j a pe-rusvapaulcsllle, ja KOSKAmeidän maamme tarvit- ° see Oikeuksien lakia —eUcäoikeidc-sien poistamista, demokraattiset oikeudet olisi turvattava lailla — eikä niitä saisi rajoittaa tai poistaa sortavalla lainsäädännöllä; siksi OLKOON PÄXTETTYY. että me vaadimnne Canadan hallitusta l o kakuu » 9 pnä kokoontuvassa parlamentin istunnossa peruuttamaan yllämainitut muutokset rikoslaista; ja OLKOON* E D E L L E E N PÄATET- . T Y , että - parlamentin seuraavan istunnon' tulisi: 1. Väliaikaisena toimenpiteenä hyväksyä Y K : n yleiseen Ihmlsoikeulcslen julistukseen'^ perustuvan Canadan ihmisoikeuksien julistuksen; 2. ryhtyä fcalkkiitt- Mahdollisiin j a tarpeeUi- -siin toimenpiteisiin valmistaakseen Oikeuksien lain joka liitetään p i - kaisrati 'j^Vnstuslakilmme. tä saataisiin mahdollisimman suuri hyöty, katsottiin tarpeelliseksi että niiden ohjelmistoon otetaan voimistelun j a ux3ieilun lisäiksl myöskin valistuksellinen puoli, tarkoituksella saattaa liiton Jäsenistö käsittämään työ-läisurheilun tarkoitusperät j a yleisesti ynunärtämään laajemmassa mitassa yhteiskunnallisia. kysymyksiä. Tässä mielessä annettiin liittotol-mikunnan tehtäväksi neuvotella S J : n t p k : n kanssa yhteisen kurssitoinoin-nan Järjestämisestä siinä ymmärryk^ sessä että niistä' muodostuisi mah-dollislmman suuria tuloksia tuottavat. i TERVEHDYS SUOMEN l ' U L :n JÄSENISTÖLLE Samalla k im kokouksessa lausuttiin valitteluja sen hajoitustyön Johdosta; mitä oikeistolaiset Junttamlehet ovat TUIitssa viimeaikoina tehneet, se ei kuitenkaan vähemmässäkään määrässä kylmennä liittomme suhteita Ja ihailua STUL: n yleensä. Niinpä k o kous hyväksyi yksimielisesti seiuraa-van tervehdyskirjelmän: SUOMEN T U L : N LIITTO-TOIMIKUNTA. Me CanadaJi^kiKmiafaisperuifiet) t y ö - läisurheilijat kokoontuneina 15. l i i t - tokoikoukseen, lähetämme täten lämpimät ' veljelliset . tervrf^dyksemme Suomen työlälsurhellijoille onnitellen heitä suurista saavutuksista työllt^- 'nuortson-kokoamiseasasTirhplluIUkkem. KOULUSSA Raimo on saanut Jälkl-lstnnto» 1 opettaja panee häiiet silstlm^nt kaa istuutuen itse korjailemaani koja. Jonkin ajan kuluttua <« hiljaisuuden Jälkeen) opettaja — Katsohan nyt. Raimo, mitmi jäinen j a siivo sinä osaat «la |i set, ole samanlainen tuniiiilakin' , •— Nfln. opfettjaja. sanoq RalmoV tuneena, sainaa mlna o^n' t ajatellut opettejastakihj • f,j EIPÄ TIETENKÄÄN Kuuikaahao tarjoljijji! pitäisi olla olstensoppaa okä^ Xfle yllahdustakaan oistCTeista. ^~ .Arvoisa herra. Jos te , irlantilaista soppaa niin Pitftisäg, nä olla irlantilainen?^ • • • VAROITUS : Mies: "KertakalMtiaau minun L tyjc-katsoa-kuka on isäntä täaii lossa." RoUvar^Sinä voit paljoni jos ymmärrät luopua sellaisesta i tuksesta." • • • i KARSII ITSE Potilas: Minä puhun aUtulseittj sekseni. Lääkäri: El se ole vaarallista, i näkin teen samoin. Potilas: Mutta te ette tiedä yksitoikkoinen puhuja minä Suomen uusi eduskunta I ensitöikseen lomalle Helsinki. — Suomen vastav uusi eduskunta paatti heinäk. 31 \ keskeyttaä työnsä kuuden -viikon | JaJcsi kesälomalle lähtemistä Uusi eduskunta suoritti lyhyen i tokautensa aiicana pääasiassa'i lijahisa Ja valiokimtainsa vaalit | duskunta kc&oontuu Jälleen i 11 pnä. ' piiriin J a heidän loistavista saavutuksistaan urheilussa Ja voimistelussa. Meidän läqsmin toivomulcsemme.on, että yhtenäisyys, laaja, Jäsenjoukko-ien demokratia ja päättävä toiminta rauhanpuolustajain mukana - maailman Tauhan- .turvaamiseksi edelleen lujittaisi rivejänne, sillä vain yhteisesti toimien rauhan oloissa on urheilutoiminnalla menestymisen mahdollisuudet. Lähelsempää kanssakäymistä toivoen. Työläisurhelluterveisin SuomalalsrCanadalalsen Urheiluliiton 15. Liittokokous Toronto. Canada, elok. 6 p. 1951. (Puheenjohtaja) (Sihteeri) LIITTOJUHLAT PORT ARTHURIIN Ensi kesän liittojuhlia o l i hakenut kaksi seuraa. Sudburjm Ja Port Arthur i n seurat. Yksimielisesti päätettiin antaa Juhlat Port 'Arthurin Iskun järjestettäväksi ymmärrjicsellä. että s i ten autetaan suuresti liiton toiminnan vilkastuttamista siinä piirissä. Varojen hankkimiseksi llittotoimi-kunnalle päätti kokous velvoittaa, j o - Menetti henkensä kun laski Niagaran putouksesta alas Niagara Falls. — William Hill i surmansa täällä sunnuntaina ] saan alas .Niagaran putouksestai hänen auton kiuneista yjn. tehtj l teensä hajosi. : *>'Npin' 150,000 Himistä;öli ^ Sa uhkarohkeaa !yrltysta.i,i^ muuden uhrin ruumista ei^'ole löydetty. kaisen seuran pitämään ybdelJ j a huolehtimaan, että niistä tulee i 'Öh"'5U6llir'önnisttinm- • ^ m a s s a tarkoituksessa tulee; ^tolmitninnan Järjestää ohjelnudcii tfle.' Vielä keskusteltiin lukuisista i hiton Ja sen seurojen asioista, lilttojuhlaohjelman sup (liittotolmikunta' esittää seurtllle) | n.s.'"tahtlurheilljain" vetäml toon ja ennätysten siirtämisestä y dän nimiinsä. Viimeksi asiassa päätettiin, että liiton en siksi voidaan hyväksyä vain JatI ti seiurojen toimintaan ja osallistuvien urheilijain saa? ANSIOMITALIT Ansiomitalit päätettiin antaa raaville: Karl Lehto ja J . Yritys, seikä Pirkko Salminen. LHTtOTOIMIKUNTA Liiton sihteeriksi valittiin tthtäTi sä ansiokkaasti 16 vuotta Paavo Vaurio. Entinen liitb te valittUn uudelleen paitsi B. 1 son tliaUe valittiin J . Boström. Kokous loppui 6.30 innostavan i lialan vallitessa. PÄIVÄN PAKINA koko maailman sivistystä vaarantavan sodan uiiatessa. on myöskin liittomme osallistuttava mahdollisinunan t ^ d k - kaasti rauhan turvaamiseen tähtäävään maalinaan raxihanliikkeen toimintaan. Päätöslauselmakomitean ehdotuksesta päätti kokous^ koko L i i - ton jäsenistön nimissä -vahvistaa vetoomuksen. J ossa vaaditaan viiden suurvallan rauhansopimusta. Korean sodan lopettamista ja ulkomaalaisten poistamista Koreasta päätettiin myOs-k i n vaatia. Asiasta hyväksyttiin semtiava päätöslauselma: PÄÄTÖSLAUSELMA RAUHANKYSYMYKSESTÄ Koska nrheUutoimintamme kor-keimpana päämääränä on kansan Ja erikoisesti Canadan suomalaisen väestön, saattaminen osalliseksi yhteiskunnallisesti tervehdyttävästä ja kasvattavasta urheUutolminnasta Ja koska urheilutoiminta on rauhanomaiseen, veljelliseen Ja rehtiin toi' mien mittelyyn perustuvaa. toimintaa. Jona on todelliset laajat menestymisen mahdolUrandet ainoastaan ranlian olesnhCelssa' Ja' ^ koska sota; samalla kun se repii rikki eri kansakunUen väliset v c U ^ - sen kisailun Ja patemmundesta Upaki-tuiran kamppailun mahdoUisnudM,' se tulee aUieuttaniaan sellaisen tuhernj^^^ knrjuoacii täyteisen olotilan, Joitein nrlieilntoimlnta samoin koin kalkki Pääministerin osuustoimintaa Canadan pääministeri Louis St. Laurent päätti lähteä avustamaan taantumuksellisten kelkassa olevia ukrainalaisia sen Jälkeen kun edistysmielisten ukrainalaisten Shevchenko- Juhlallisuuksissa oli ollut Jumalattoman paljon kansaa. ^ Jotkut arvelivat lukumäärän kotionneen y l i 50,000 siUä juhlamerkit loppuivat kesken vaikka nUtäoU tehty kaikkiaan 35.000. ) No niin, arvoisa päämlnlsterinune on nyt kulkenut aavikolla ja on puhunut oikean siiven ukrainalaisille useissa eri palkoissa. Hänen kuulijakuntansa on vaihdeUut sadoista aina 1.200 saakka, mikäU Canadian Pressin tietoihin voidaan luottaa. Two Hills Albertafsa oli hänen v i i meisin pysähdyspaikkansa. Siellä hän sanoi kuulijakunnalleen maanantaina, että • ' Canada on ikiänknin suuri osuusliike, Jossa kansa työskentelee yh-dessi yhteiseksi hyviksi Ja haUltus yrittää tuottaa pariiaat tulokset kafldUe. N i i n ! Päämlnlsterinune mielestä sitä on kaikenlaatuista osuustoimintaa. Sellaistekin mistä hän puhui. Mutta sen nimi on todellisuudessa k a - pltalismL Sitä hän ainakin tarkoitti sillä Canada on kapitalistinen, eikä missään mielessä osuustolminnaUInen valtio. • ^ • V ; > ^ ; - , , ; " : : - v ; ; \ \ : ; : - , V o^ EUemme muista väärin, on oisuiis-toiminnan tunnuslause: *TCaIkki y h den ja yksi kaUckien puolustin r r A h i a - k l n '^SrMlalnen vön 'oUut < t ä k i ^^ osuusmeijerin maltokärryjen sivuun maalattuna Ja se on kaiken lisäksi koristettu kahdella yhteenllitetyUä kädelläj Se - on muuten sivumennen sanoen, -melkoisen naseva ' köyliän kansan tunnus. Mutta jos • katsomme tatä Canadan osuusliikettä^ Josta pääminlsterlmme puhui niin sen kapitalistiseksi tunnukseksi sopisi parhaita " K a i k k i harvojen puolesta Jai/harvat omasta puolestaan!" MeMän pitää täällä Sudbu-ryssa esimerkiksi puskea Incön hyväksi, eikä -Ince' puske kansan hyväksi, muuta kuin Juuri sen verran kuin union voimat pakottavat sen ttice-mään. 'Vaikka Sudbiu^n läheinen ympäristö muodostaa todennäköisesti Canadan - maantieteellisesti rikkaimman alueen, n i i n siltä huolimatta ovat Sudbrn^n kaupunki ja sen läheiset ympäristökunnat maan köyhimpiä kuntia.. Sellaista on'se Incon Ja pääministerin, osuustoimhita. Ja kaiken lisäksi rikkaudet vhrtaavat pois vielä Canadastakin (eikä yksinomaan Sud-buryn alueelta), joten ne eivät Jääkään kansalle vaan ulkomaalalsOIe raharuhtinaille, keinottelijoille yms. Kuuhmme Joninm kysyvän miten Sudburyn seutu voidäian määritellä Canadan jlkkalmmaksi alueeksi. Se tapahtuu alueen todettujen mineraa rlkkattksienperusteella. Muutamia vuosia ^ l ^ p e f i n -vallinneiden:mark-k l i u h b t o j c n , perusteella arvioitiin Incon tfidpt^toOTivarat^^^ yirdcn tn-" liannen miljoonaii doUaxin' arvoisiksi. Koska nikkelin j a kuparin hinnat ovat sen jälkeen kohonneet ^11 50 prosentilla oUsl näiden oorivarojen nykyinen markkina-aryo yli 7,500 miljoonaa dollaria. Tietääksemme ei mikään muu Canadan maantieteeUInen alue ole niin rikas. J a kaiken todennäköisyyden mukaan ovat nämä rikkaudet vielä paljon suuremmat sillä tähän mennessä on timanttiporauksUla todettu vasta osa näistä maanalaisista rikkauksista. Jotka ovat kalkki Incon ym. yhtiöiden yksityisomaisuutta. Mutta siitä pääministerin osuustoi-mlnnastatian meidän pitikin puhua. Sen jatkoksi,voidaan sanoa, että m i käli Sudburyn seutu on kysymyksessä, ovat Incon osakkaat tuUeet sen Johdosta entistä rikkaanuniksi Ja Incon työläiset ovat pysyneet Jokapäiväisessä leivässäi mikäli eivät Ole sah-astuneet työnsä Johdosta tai menettäneet hen-keäänlncoUe rikkauksia tuottaessaan, kuten tänä vuonna on jo tapahtunut ainakin kymmeneUe miehelle. Kaiken lisäksi on Sudburyn 'seutu pysynyt köyhänä kun Incon noin 700 miljoonan dollarin- suuruiset voitto-osingot ovat virranneet täältä etupäässä u l - komaffle. Yhdysvaltoihin j a Englantiin. Se on sievää osuustoimintaa se, sanoidi siihen entinen sudburylainen Paavo Kivinen. Samanlaisia esimerkkejä voisimme kertoa monista muistakin niiden suuryhtiöiden osuustolmimuista Ja sen seurauksista, yhtiöiden, joiden l a k i - mlehenä pääministerimme totani ennen parlamentaarista uraansa. ; Emme malta olla kuitenkaan kajoamatta Timmittsin kullankaivajain l a k - kotalsteluun. ^ .^ia^ on xiähkääs.siten, että kultatuotannqsta menee rtmsaat verot iilttovaltlon Ja maakunnan r a hastoihin j a loput voitot niflle koti-malsUle ja ullcomaislUc kapitalisteille, Jotkar^elvät tietenkäÄn uul Tinankin: sin seudulla. Pääministerimme e toiminnan mukaan pitäisi seudun kullankaivajat tehdä ( minnan nimessä raskasta ja lista kullan kaivamista ja muita I paljon huonommalla esimerkiksi nikkelin tuottajat; Se ei ole meidän mielestämme i dylllstä peliä — kalkkein sitä osuustoimintaa, jonka I o n " K a i k k i yhden ja yksi k«il puolesta!" Pääministerimme huomattavalla tavalla vaikutta i den lakkolaisten hyväksi, motUJ nen osuustoimintansa el sitä ( Hänen osuustoimintansa el kuUankaivaJaIn etujen vaan HoUinger-yhtiön etujen J miste. SeDaista se pää ^ osuustoiminta sitten on. Bäu » , llttänyt osuustoimintaa.'-juuri tapaan kuin .piru selittäisi raafl Kaiken tämän jälkeen plt«»; kaikille selvää, että Canadan ^ el ole millään tavalla osuustflö" llnen yritys - vaikka yrittäisi sitä yhä edeDeenHn ' Tätä kirjolttaessamme ba^ juuri uutisen, että Incon j ^ ^ on päättänyt korottaa yhtiön i nesvuotoisen voitto-osingon « ' tä 50 senttiin, Incon osakiuuv^ siten 25 prosentin suuruisen, tuloihinsa - mutta täniäa r luojat saavat tyytyä enW«» kaansa. Jos Inco harjoitta»^'' Ja kristiUIstä peliä J » ° ? J ! ^ niin antaisi se rikkauW« sviansktiana vakno skkoar oteulklnskenu sIta»nim» ö^^ ^ alituisesU kohonneet «ai J » ^ . . panck<^a v l l m e k ^ k ^ g^ koska Inco on päämln^^^, toiminnan - kannalla, e» «".rT' c ö c f s c jöiidu pa6öh«tcen. ^:-iCfi:.: r:sa~-'r--
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 9, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1951-08-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus510809 |
Description
Title | 1951-08-09-02 |
OCR text | i itte i H l i : « M l . ..JIÄI i i m Mr VM k fs4 m iS9 Sivu 2 Torstaina, elokuun 9 p, ~ Thursday, August 9,1951 (UBEBTY) — Independent l a b o r Olgan of Flnnteb Canadian». Es* iablisbed Nov, 6, 1917.. Aothorized « s second dass mail Iqr the Post Office. Department, Ottawa. Pub»; Ilshed ' tltfice VKekiy: Tuesdays, Sluindays and Saturdays by Vapaus Publlsblng Company Ltd.. at 100>102 E lm 8t. W., Sudbury, O n t ; Canada. Telephones: Business Office 4<4264. Editortal Office 4-4285. . Manager E. suksL Editor W, EUond. BCafling addreas Box 69. Btidlnny,; Ontarfo. Advertisisg xates nponappUcatlon. Translatioii free of charge., TILAUSHINNAT: Canada^sa: i vk. 7.00 6 kk. 3.75 Ybdymrallolssa: 1 vk. 8JOO 6 kk. 4 ; » Suomessa: < 1 vk. 8.S0 6 kk. 4.75 Eversti, Drew on puhi^ut! Miltei olemattomaksi kutistuneen totypuolueen kansallinen joh- -taja eversti Drew piti viikon vaihteessa Tlirontossa "suuren puheen" „ aivan kuin Rautakork^Bennettin suulla ja vaati: liittohallitusta no-peistuttamaan toimenpiteitään poliisivaltion pystyttämiseksi. Kuten ; "edeltäjänsä R . B i Bennett aikoinaan/ niin myös eversti ?Drew vaati -taas ''kommunistien" vankilaan telkitsemistä ja uhosi, että jos joskus tapahtuisi vielä sellainen ihme/että torypuolue voittaisi vaaleissa, niin hän, eversti Drevir Jumalan armosta ja suurpääoman määräyksestä vehtaisi pitkän ristin Canadan demokratian päälle -r-^ tietysti Canadan ''demokratian" pelastamiseksi. Ontariossa työväentoiminnan vuoksi vaalihäviön kärsinyt ja sitten^," yläkertaan'' Ontariosta pois potkittu torypuolueen kansallinen "johaja vaatii täydellistä demokratian pimennystä, se ei suinkaan ole ^mikään äkkipikää ja ajattelematta' esitetty lausunto. Muistetaan, v-^että jo ennen toista maailmansotaa eversti Drewvieraili^^ffi ^^sassa ja antoi sieltä palattuaan erittäin kiittäviä ja ylistäviä lausuntoja />ilitlerin diktatuurista. . S e n jälkeen kunnon everstimmeteki^^t^ Hitlerin karkeistyötä levittämällä sellafsia juttuja, ettei Neuvostolii- 1lon armeijalla ole mitään tekemistä ja niinmuodoin Neuvostoliiton Sl^ vastaan. Sen jälkeen on tapahtunut yhtä ja toista. Eversti Drevimylis- 'tämä 'Hitlerin suuri vankikasarmi murskaantui ja luhistuessaan paljasti koko mädän olemuksensa samalla kun Neuvostoliitto ~ ^^^^^^j^^ p i t i oleman mihinkään kykenemätön, m^^ heisiin voidaan nyt enää viitata — vei ratkaisevan tärkeätä osaa siinä liitossa mikä Hitlerin ''tuhatvuotisen" valtakunnan i D r ew otaksuu luultavasti, että canadalaiset eivät e nM I asioita, ja vallanhimoinen mies kun on, niin hän aikoo viedä Hitlerin ; roolin uudelleen tässä maailmassa. Kuten Hitler aikoinaan, niin myös !Drew "puolustaa" valtiota "kommunisteja" vastaan ja vaatii toimen- I piteitä, jotka aivan varmasti hävittäisivät kaikki demokraattiset va-s paudet tästä maasta, kuten ne hävittivät hetkellisesti demokratian fa-sismin alaisinaolleista Euroopan maista, i Nämä torypuolueen ounastelut ovat sitäkin va^llisempia kun 1 muistetaan; että liittohallitus on askel askeleelta — ja myönnetysti s Yhdysvaltain hallituksen^ vaatimuksesta — ottanut käytäntöön polii- ' sivaltion menettelymuotoja. Nyt viimeksi ilmoitettiin hallituksen.ot- * taneen itselleen valtuuden laatia salaisia^hallinnollisia,n^ vangita uanadalaisia jotka joko tieten tai tietämättään ajattelevat ujoissakin asioissa; varsinkin sodan ja rauhan asioissa/eri tavalla kuin Säiberaalipuolueen johto ja sen" hallitus. Asiain nykyisellään ollessa khallitus voi määrätä vangittavaksi kansalaisia "rikoksesta" jonka Iteosta-asianomalsella henkilöllä-ei tanritse'olla^^^^^^ ^usta. . "• ' --^ Selvää'on,'että feVersti Dreve pauhasi !'Jcommunisteja" vastaan "Torontossa juuri sen vuoksi, että hallituksen olisi helpompi toteuttaa »Tiäitä epädemokraattisia^ja todella vaarallisia menettelymuotojaan. »Kyqrmys on: kaikessa lyhykäisyydessään seuraava: Kaikkien^^m i^^den kansat; mukaanlukien Yhdysvaltain ja Canadan, kansat, vastus-ittavät tätä tuhoaennustavaa sotaohjelmaa vielä ^Vaistomaisesti, itse- :^ään käsittämättä kaikkia asiaan liittyviä seikkoja. Mutta mitä laa- Ijemmaksi muodostuu kansanjoukkojen, vastarinta Korean sotaa ja *"uu8ien Koreain'' sotaseikkailuja vastaan, sitä julkeammin sodanliet- ^sojat vaativat politiikoiltaan epädemokraattisia toimenpiteitä arvoste-slun tyrehdyttämiseksi. Tosiasiassa voidaan sanoa, että mitä enem- ::män eversti Drew matkii Hitleriä ja mitä enemmän liittohallitus tur-rvautuu epädemokraattisiin toimenpiteisiin ja menettelymuotoihin, sitä Suuremmaksi» on kasvanut kansanjoukkojen vastarinta sotaohjelmaan Ilnähden. 2 Mutta terrori ja vankilalla uhkailu ei saa estää patrioottisia ca- ^nadalaisia toimimasta rauhan puolesta. Jos olisi niin, ettei liberaali- ';ja torypuolueen johtajat ole koskaan tehneet mitään virheitä, niin s i l - ];;loin voitaisiin ehkä jotenkin puolustaa sitä kun valtapiirit yrittävät ^hävittää kansalta-arvostelu- ja ajatteluvapauden. Mutta kuten niin «>hyvin tiedetään, että nämä molemmat puolueet ovat menneinä vuosina :{ehneet ulkopolitiikassaan miltei keskeytymättömän sarjan virheitä, «alkaen Espanjan Francon puolustamisesta ja päättyen Mynchenin l petokseen sekä Hitlerin ja Hirohiton aseistamiseen — josta kaikesta * me saimme kansakuntana maksaa kymmenientuhannen miesten hen- •gert, niin kansan velvollisuus on vaatia, että se saa esteettömästi kes- * kustella kaikista sisä- j a ulkopoliittisista asioista. Poliisivaltion pys- * tyttäminen on varma merkki lähestyvästä kansallisesta'onnettomuu- * desta. Canadassa tarvitaan nyt enemmän demokratiaa eikä demokin raattisten oikeuksien rajoittamista ja supistamista. Canadan nykyi-t syys ja tulevaisuus, Canadan valtion ja kansan edut vaativat Oikeuk-u sien lain laatimista, eikä missään tapauksessa (>oliisivaltiota. Kaksi suuntaa Näyttää siltä, että ulkoministeri Pearsonilta on jotenkin mennyt . piirustukset sekaisin siitä, mikä on rauhansopimus ja mikä jotakin I vallan vastakkaista. ' . l Viime tiistaina ilmoitettiin ulkoministeri Pearsonin antaneen kakasi lausuntoa: 1. että Atlantin pakti on paras rauhan turva, ja 2. että ; Neuvostoliiton presidentti Shvernikin Yhd>'svaltain presidentti T r u - manille esittämä viiden vallan rauhansopimusehdotus on vain "vanhan lämmitystä'^ jos saa Juvan'käyttää hieman muutettua mutta silti asian- «mukaista sanontaa. ] Mutta jos Neuvostoliitto on jo aikaisemminkin tehnyt rauhan-iehdotuksia, kuten ulkoministeri Pearson lausui, niin silloin on sitäkin {suurempi syy tutkia, että minkälainen on tämä esitys perusolemuksel- I taan. Kun Neuvostoliiton presidentti (tai kuka tahansa) ehdottaa v i i - jdenvallan rauhansopimusta, aseistuksen 'rähentämistä, atomiaseiden I hävittämistä ja tiukkaa kansainvälistä kontrollia näiden suunnitelmien f toteuttamiseksi, niin luulisi sen olevan siksi tärkeän ehdotuksen, että ise ansaitsee ainakin vakavaa harkintaa; Tämä sitäkin suuremmalla i syyllä kun Neuvostoliiton ehdottama viiden vallan rauhansopimus ja [siihen liittyvät seikat eivät kohdistu mitään muuta maata vastaan — {eikä kiellä mitään muuta maata liittymästä tähän sotavastaiseen Uit-' l toon- Atlantin pakti seii sijaan on vallan toista maata. Se on selvästi kohdistettu Neuvostoliittoa, Kiinaa ja kansandemokratiamaita vas- ' taan, koska nämä maat on sivuuteitu sen jäsenyydestä. Atlantin pakti I ei edellytä asieistuksen vähentämistä ja atomiaseiden kieltämistä \ vaan äärettömän kiihkrätä ascistumiskilpallua ja atomiaseiden valmis- Miia muut ianoral M0TTA 108 ABVOSTEICT, OICT Sf UKA SUBVEESnVI Pääministeri St. Laurent on puhunut kuulijakunnilleen LSnsl-Oanada» sa, että PDhJols-Atlantin sopimus tarkoittaa inflaatioa j a korkeampia veroja. Siitä huolimatta, hOn sanoo, se o n isen arvoinen. Se todella onkin . Keslcinkertainen canadalainen ei ehkä sitä Uedä, mutta hän j a häneii perheensä,. maksavat noin : dollarin päivässä kansallisen puolustuksen m e noja / , . — Gkbe and MaU. • « • l' MARSHALLIN AVUN HEDELMX KTP8TNTT Ateena. — Kuuden vuoden kuluttua toisen' maailmansodan' päättymisestä Kreikica valm&tuu nyt ruokar j a väa tetavaran säännöstelyyn ensi syyskuusta alkaen. Kreikan haUitus sekä brittiläiset ja amerikkalaiset neuvonantajat on t u l leet Johtopäätökseen, että vain säännöstelyn avulla Y>idaan inflaation jo uhkaama Kreikan raha pelastaa . . Noin 20 lajia ruoka- Ja*^ vaatetavaraa Jaetaan kreikkalaisille annoskorttien perusteella ; . . Leivän hinta on nous- S.C.Ä.U.L:n Liittokokous Port Arthurin bka sai järjestettäväkseen seuraavat liittojuhlat' Tetonto. — (Omalta, ktrjeenvaihta^ Jalta) — 8CAU: n Liittokokous pidettiin C S J : n osaston kesäleirillä-.Tarmo-lassamaanantaina elok. 6 pnäJKoko-ulcsen 'avasi liiton sihteeri-veteraani Paavo Vaorio. • Puheenjcditajiksi v a littiin U . Sirviö Sudburysta)äf.f3^ (Harj u 8t.;,<^t)iailnesistap8atti^^ Pll Vaurio j s ; ' ^ o tlUi^lfk;So^'::^ear. pinestah ,jumu^t^rt^biwia^ joina toifflivaiU. 'Sf^rjv ^XViViauria UtapälvläistunnossäVu. ärvSiJi:|a. <^ KbkoulKessa oU läsnä' iff virallista edus^jaa 12 liiton seurasta,'yapaudra j a C S J : n veUe8edustajat,;idittoioiml tettiin; että^ toiminta viimek^^pider sut 16 prosentilla viime vuoden, aikana, liittokokouksen Jälkeeiiöli 'ensin liha 12 prosentilla, sokeri 32; munien lupaavan vlBcasta; samoin tyydyttää 28. sikaarien 42 Ja vaatteiden 34-42 vää vielä talvella, mutta lamaantui prosentilla. — Reutersin uutistieto gi^t^^ joasakin määrin kevään, j a ke-isäin tuUet^; n ^ tenkään bälyttävässä määrässä, mts-tä onnistimeet Liittojuhlat ovat kou-raantuntuvana ' osoituksena;;; - Liitto imvjtoi^ elok. 7 pnä. • • • TOTTA TOTISESTI N I IN ON ASIA Kun Amerikan Itensa katselee, m i ten Dashiel Hammett.Alphaeus Hun-ton Ja Frederick Pield nimisiä miehiä Jahtaillaan: Ja kuljetellaan käsiraudoissa oikeudesta vankilaan Ja vankilasta oikeuteen, niin monet alkavat ajatella syvällisemmin . . : — Työ-; mies-Eteenpäin. maat meidän fcaimmme Ja fcaikkfen kanselen lorvfnvofmln U brriu vat>- don täyteisen elämän hyväksi fHoh-tnv » tolmfnta kadottaa mencslymisen edjdlytykset; ' ' ' Niin. tiksi «dfcoon päätetty: . että taiä»,S.'c., A.'l7:n liittokofcotis kelitftetaait; i>riiriwrt: »Maif^. siror- .«»Heis -^ni^airäl&U;: iMl^Bitia pyitfotykaelS caUuIsta naaii» ' ^vaMaaUvat.:. rfsttifiliat ran-lunmnafiidll » tavslb^ Ja. etti: »aha aiÄadtaaiB Ja kaikki UfttrtiriuM» fcfhnfttaa kaikkia tMtfptr fbMuli; n»MfH» U. vsnhem-pte^ JäaenistaSi. tekfmäifa fadtdaltaan varpMmm |» vält»«aat,voIiataksi ke-bft^ rneeiK ' maaihaaiii '^kaasojien ran-hanliiklteen »«ria^^ myös ! ulkomaalaiset Kehoitti vetämään nuorisoa entistä enemmän multaan Kalervo Ketola puhui liittojuhlassa . Toronto. VMe oleinme aina valmiit yhteistoimintaan yhteisissä asioissa, erikoisestlkin suomalais-cana-dalaisten kanssa.. Poliittiset tai muutkaan syyt- eivät saa ehkäistä meitä edistämästä urheilua, kansallista k u l - tuuriamme Ja ennen kaikkea rauhan asiaa", sanoi Kalervo Ketola puhuessaan Suomalais-Canadalalsen '• Amatööri- Urheiluliiton 16. liittojuhlassa Tarmolan kesäleirillä. ' Puhuja loi puheensa alussa katsauksen oirhellulilton historiaan Ja merkitykseen Ja totesi liiton olleen toiminnassa 26 'vuotta Ja että sen vanhin seura. Toronton Yritys on toiminut jo 46 vuotta. UrheilulUton tarkoituksena on oUut urheilim saattaminen l a a jojen kansanjoukkojen keskuuteen^ terveen ruumiin Ja mielen kehittäminen j a siten rikastuttaa ihmisten elämää Ja tehdä heidät kykenevämmiksi kohtaamaan ne Jokapäiväiset probleemat. Jotka ovat alituisesti edessämme. Samalla hän totesi, että urheiluliiton Juuret ovat todellisuudessa; Suomessa, josta siirtolaiset ovat tuoneet urheiluharrastuksen mukanaan -tähän maalian. Puhuja kehoitti nuorisoa ei ainoastaan ossallstumaan k i sailuun mutta myöskin klubien Ja seurojen johtamiseen. Hän sanoi sen olevan Canadassa syntyneen suomalaisen nuorison velvollisuutena. " M e i dän on todettava, ^että Järjestomme vaatii uhrauksia- Ja että se ei saa rahallista tukea mistään muusta lähteestä kuin omasta toiminnastaan. Meidän on toimittava Järjestöjemme ylläpitämiseksi j a entistä suurempien nuorisojoukkojen liittääilseksi rivei-liimme. Puhuja korosti rauhan tjrön tärkeyttä Ja sanoi kolme Canadan suomalaista osallistuvan Berlinissä alkaneeseen nuorison ja opiskelijain rauhan festivaaliin. Suomen vaalien lopulliset tulokset puolueittain laskettuna Helsinld. — Elok- 2 pnä Julkaistujen tietojen mukaan saivat kansandemokraattien ehdokkaat heinäk. 2 Ja 3 pnä suoritetuissa eduskuntavaaleissa 15.588 ääntä enemmän kuin edellisissä vaaleissa Ja sosialidemokraattien äänimäärä väheni 13.945 äänellä. Maalaisliitto kärsi 32.669 äänen tappion, kokoomus 34.801 ja ruotsalainen kansanpuolue 8328 äänen tappion mutta uusi kansanpuolue sai 29.534 ääntä enemmän kuin sen tilalla ailcaisem-mlssa vaaleissa ollut edistyspuolue. Eri puolueiden äänimäärät jakaantuivat seuraavasti: Kansandemokraatit . . .391.375 Sosdemit . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 8 0 . 7 49 Maalaisliitto . . . i . . . . . . . . . . 4 2 2 3 91 Kokoomus . . . . . . . . . . . . . . . . 265JM4 Kansanpuolue . . . . . . . . . . . . 1 0 2 . 9 34 Ruotsalaiset . . . . . . . . . . . . . . 1 3 7 , 1 27 Edellämainittujen lisäksi annettiin kahdelle pienelle ryhmälle hiukan-yli 10,000 ääntä mutta ne eivät saaneet ehdokkaitaan valituksi. Hyljättyjä äänestyslippuja oU kaikkiaan 114,184. Äänestämässä käyneiden lukumäärä oli 1325334. Porvarillisten puolueiden elidokkaat saivat 70.195 ääntä enemmän kuin vasemmistopuolueiden. Vasemmistopuolueet salvat y l i 48 prosenttia kaikista annetuista ä&nistä. nassa C S J : n kanssa, ollen sillä mm. yhteinen varhaisnuorisotyötä ohjaava komitea Ja nyt viimeksi yhteinen e-dustaja Berliinin nuorisofestivaalissa. Tämä on ehdottoman tarpeellista, koska toiminta tapahtuu samoissa toimintapaikoissa Ja koska siten voidaan tehokkaammin Ja tuloksellisemmin suorittaa työtä nuorison {keskuudessa. Liitossa on tällä kerralla 17 seuraa, joista monet toimivat tyydyttävän vilkkaasti. Yksi seura lopetti toimin-, tansa kuluneen vuoden aikana. L i i ton taloudellinen asema ei ole ollut kiitettävä, koska seurat eivät ole k y l lin täsmällisesti huolestineet liiton r a hoittamisesta. Vielä. kuultiin varliaisnuorisökomi-tean edustajan Helen Tarvaisen r a portti varhaisnuorisokomitean toiminnasta; jossa osoitettiin minkälaisella toiminnalla on : mahdollisuus eaavuttea tuloksia, jos seurat todenteolla käyvät asiaan käsiiksi J a yhdistävät työskenteljmsä C S J : n osastojen varhaisnuorisokomiteolden kansia. K E S K U S T E L U BAFOBTEISTilV U - (kun vielä oli kuultu kunkin seuran, edustajan raportit, käytiin kaikkien raporttien Johdosta laaja Ja rakentava keskusteli^. Jossa varsinkin varhaisnuoriso- j a . nuorisokysymyikselle anr nettiin suinta huomiota.' Kokous v e l - voittikln Jokaisen seuran perustamaan . varhaisnuorisokomitean. Joka yhdessä paikallisen C S J : n osaston kon^tean kanssa Järjestää lasten toiminnan. Lapsille tulee Järjestää urheilua, leikkejä, lauluja y.m. j a samalla kasvattaa heistä ; itsestä ohjaajia vanhempien Johdolla. Komiteoiden tulee olla säännöllisessä yhteydessä Torontossa olevan lastentoimintaa ohjaavan lu^mi-tean kanssa. TUNNUSTUS VAPAUDELLE Keskustelun yhteydessä annettiin tunnustus^Vapaus-lehdelle siitä, että se on toivomukset ylittäneessä määrässä avustanut Liiton työn edistämistä, että sen sivut ovat aina olleet avoinna liiton seuroille; . Mikäli siinä on puutteellisesti, käsitelty asioita, on se johtunut siitä, ettei sille ole lähetetty tietoa eikä käytetty sitä hyväksi. Kokous päättikin, että Vapaus pidetään edelleen liiton äänenkannattajana, mutta : että samalla mahdollisuuksien mukaan käytetään siinä tarkoituksessa nuorisolehteä Champio-nia. BAUHAN PUOLESTA Useat edustajat toivat keskustelussa ilmi, että n i i n urheilutoimintaa kuin alleMrjoHiainaaitMMlian^iii^fiMniiltaen, silla vain »lAäiioIo^tafca» loimia naDennnesamolB imte koko niaallman Innsollle valoisaa Ja hcdrimälllsen tnlevalsmiden. Banlum paoleatat sotaa vastaan! Myöskin byväfceoFttiia-Caziadan h a l litukselle osoitettu vetoomus, jossa s i tä keholtetaan käyttämään vaikutusvaltaansa viiden suurvallan neuvottelujen aikaansaamiseksi j a yleensä t o i mimaan raiihantllan palauttamiseksi 16 VUOTTA SIHTEESIN2L Paavo Tanrio valittiin . niidelleen Snomalais-Canadakdsen A m a t ööri- Urheilnliiton sihteerilcsi:, Torontossa pidetyssä liittokokonksessa. Paavo, on toimlniit jo '16 vuotta liiton sihteerinä Ja aloittaa nyt 17; toimintavuotensa tässä tärkeässä virassa. Pekkanen lopetti syömälakkonsa * Helsinld. — K u n varatuomari Cmll Päckasen tila oU käynyt: krtitilUseksI, ilmoitettiin tääliaTelOk. 1 pnä. että Henkisen Tj'ön Keskusliitto on asettanut ftoiipikunnanj; bänen asiaansa selvittämään. Toimilnmnan Jäseniksi ovat lupautuneet Helsingin-yliopiston lainopillisen tiedekunnan v dekaani, hallinto-oikeuden professodi.. Aanie Rekola, valtiosääntöoi|ceud«i-^ofes^ sori Kaarlo Kaira j a Julldsoikeuden professori -\y.:Aw Palme, kapoanedus-tojat laamanni? A t i d Ahihava&ra Ja piiri-insinööri-T(ttsim!NfDräström sekä Henkisen Työn l^esku^ tuksen Jäsen, varatuomari !Öero Rönkä. ' ^ • ' : Toimikuntaaii lupautuneet. : ovat asettaneet ehdoksi sen, että varatuomari Pekkanen lopettea iheti syömär lakikonsa. Jotta toimikunta voisi rauhassa j a painostuksetta tutkia asiaa maailmaan. ; Nämä päätöslausehhat päätettiin lähettää n^öskin Canadan Rauhan-kongressille. YHTEISTOIMINNAN PUOLESTA Kun keskustelujen yhteydessä tuotiin esille, että Canadassa on olemassa myöäkih: sellaisia suomalaissyntyisten nqo^öp' urheilujärjestöjä, jotka eivät kuulu Liittoomme, mutta:Joihin kuuluvat^moret ovat halukkaita toi-mimaaÄ'yhdessä. n i i n 'hyväksyttiin a - siasta päätöslauselma, jossa ilmaistaan väUaeus 'lurheilulliseen yhteistoimintaan niiden kanssa, tarkoituksella edistää -Canadan suomalaissyntyisen nuorison fj^yskulttuuritoimintaa Ja vetää eri ryhmiin kuuluvat työläisnuoret lähempään yhteistoimintaan. KURSSITOIMINTA L i i t o n ^ t o i m i n n a n tehostamiseksi katsottiin^ välttämättömäksi kurssitoiminnan' järjestäminen Liittotoimi-kunnan tahoin. Kurssit ovat aina osoittautuneet innostusta tuoviksi ja siksi on n:^kin löydettävä varat n i i den järjestkmiseen. "Mutta Jotta nils- Varatuomari Pekkanen on suostunut tähän vaatimukseen. Varatuomari E; Pekkanen on lääkärin kehoituksesta siirtynyt Marian sairaalaan hoidettavaksi. Enemmän demokratifia eikä demokratian kuristamista Toronta'—^Siviilioikeuksien Union (Civil Rights Union) toimesta on lähetetty eri JärjestoiUe päätöslauselmaehdotus Canadan rikoslakiin tehtyjen muutosten suhteen. Tässä päätöslauselmassa. Joka kehoitetaan lähettämään lUttovaltlon pääministerille ' j a ' kunkin alueen parlaithentti-- edustajalle, -viitoitetaan kaksihaarainen toimlntav, kansalaisvai>auk6ien turvaamisen hyväksi; '1. vaaditaan r i koslakiin tehtyjen muutosten peruuttamista j a 2. suositellaan, että parlamentti laatisi Oikeuksien lain' kansalaisvapauksien mielivaltaista loukkaamista vastaan. Samalla kertaa Sivilivapauksien Unio vetoaa osastoihinsa. jäEeniinsä Ja kannattajiinsa, että toiminta kansalaisvapauksien puolustamisen l i y - väksi on suuresti-tehostettava kansainvälisen j a * kansallisen tilanteen vuoksi. "Kansainväliset seikat — erikoisesti fasistimaiset demokraattisten oikeuksien loukkaukset Yhdysvalloissa — ovat "vaaramerkkejä" Joista on otettava vaari. Meidän hallituksemme kulkee samaa suuntaa. Se voi tapahtua taäUä — eUei sitä ehkäistä Canadan - kansan Järjestymisen- Ja joukkopainostuksen avulla'\ sanotaan mainitun järjestön tiedonan'nossa Ja samalla ilmoitetaan, että kansalaisvapauksien puolustustyön hyväksi tarvitaan kipeästi myös rahallista tukea. Kansalaisvapauksien puolustamisen hyväksi suunnitellun kaksihaaraisen totminnaii' viitoittaa Siviilivapauksien Union pääti^auselmaehdotus. Josta ylempänä mainitaan, j a minkä sanamuoto ^n^seUraanra:- K O S K A Canadan rikoslain osat • 74j(k)784;.J^, 132A. 134,.509A,miMr-tettiL^; parlamentin istunnossa ke-säknnssa 1951 sillä tavalla, että nämä osat muodostavat nyt vaha- ~ van vaaran ihmisoiketdcsille j a pe-rusvapaulcsllle, ja KOSKAmeidän maamme tarvit- ° see Oikeuksien lakia —eUcäoikeidc-sien poistamista, demokraattiset oikeudet olisi turvattava lailla — eikä niitä saisi rajoittaa tai poistaa sortavalla lainsäädännöllä; siksi OLKOON PÄXTETTYY. että me vaadimnne Canadan hallitusta l o kakuu » 9 pnä kokoontuvassa parlamentin istunnossa peruuttamaan yllämainitut muutokset rikoslaista; ja OLKOON* E D E L L E E N PÄATET- . T Y , että - parlamentin seuraavan istunnon' tulisi: 1. Väliaikaisena toimenpiteenä hyväksyä Y K : n yleiseen Ihmlsoikeulcslen julistukseen'^ perustuvan Canadan ihmisoikeuksien julistuksen; 2. ryhtyä fcalkkiitt- Mahdollisiin j a tarpeeUi- -siin toimenpiteisiin valmistaakseen Oikeuksien lain joka liitetään p i - kaisrati 'j^Vnstuslakilmme. tä saataisiin mahdollisimman suuri hyöty, katsottiin tarpeelliseksi että niiden ohjelmistoon otetaan voimistelun j a ux3ieilun lisäiksl myöskin valistuksellinen puoli, tarkoituksella saattaa liiton Jäsenistö käsittämään työ-läisurheilun tarkoitusperät j a yleisesti ynunärtämään laajemmassa mitassa yhteiskunnallisia. kysymyksiä. Tässä mielessä annettiin liittotol-mikunnan tehtäväksi neuvotella S J : n t p k : n kanssa yhteisen kurssitoinoin-nan Järjestämisestä siinä ymmärryk^ sessä että niistä' muodostuisi mah-dollislmman suuria tuloksia tuottavat. i TERVEHDYS SUOMEN l ' U L :n JÄSENISTÖLLE Samalla k im kokouksessa lausuttiin valitteluja sen hajoitustyön Johdosta; mitä oikeistolaiset Junttamlehet ovat TUIitssa viimeaikoina tehneet, se ei kuitenkaan vähemmässäkään määrässä kylmennä liittomme suhteita Ja ihailua STUL: n yleensä. Niinpä k o kous hyväksyi yksimielisesti seiuraa-van tervehdyskirjelmän: SUOMEN T U L : N LIITTO-TOIMIKUNTA. Me CanadaJi^kiKmiafaisperuifiet) t y ö - läisurheilijat kokoontuneina 15. l i i t - tokoikoukseen, lähetämme täten lämpimät ' veljelliset . tervrf^dyksemme Suomen työlälsurhellijoille onnitellen heitä suurista saavutuksista työllt^- 'nuortson-kokoamiseasasTirhplluIUkkem. KOULUSSA Raimo on saanut Jälkl-lstnnto» 1 opettaja panee häiiet silstlm^nt kaa istuutuen itse korjailemaani koja. Jonkin ajan kuluttua <« hiljaisuuden Jälkeen) opettaja — Katsohan nyt. Raimo, mitmi jäinen j a siivo sinä osaat «la |i set, ole samanlainen tuniiiilakin' , •— Nfln. opfettjaja. sanoq RalmoV tuneena, sainaa mlna o^n' t ajatellut opettejastakihj • f,j EIPÄ TIETENKÄÄN Kuuikaahao tarjoljijji! pitäisi olla olstensoppaa okä^ Xfle yllahdustakaan oistCTeista. ^~ .Arvoisa herra. Jos te , irlantilaista soppaa niin Pitftisäg, nä olla irlantilainen?^ • • • VAROITUS : Mies: "KertakalMtiaau minun L tyjc-katsoa-kuka on isäntä täaii lossa." RoUvar^Sinä voit paljoni jos ymmärrät luopua sellaisesta i tuksesta." • • • i KARSII ITSE Potilas: Minä puhun aUtulseittj sekseni. Lääkäri: El se ole vaarallista, i näkin teen samoin. Potilas: Mutta te ette tiedä yksitoikkoinen puhuja minä Suomen uusi eduskunta I ensitöikseen lomalle Helsinki. — Suomen vastav uusi eduskunta paatti heinäk. 31 \ keskeyttaä työnsä kuuden -viikon | JaJcsi kesälomalle lähtemistä Uusi eduskunta suoritti lyhyen i tokautensa aiicana pääasiassa'i lijahisa Ja valiokimtainsa vaalit | duskunta kc&oontuu Jälleen i 11 pnä. ' piiriin J a heidän loistavista saavutuksistaan urheilussa Ja voimistelussa. Meidän läqsmin toivomulcsemme.on, että yhtenäisyys, laaja, Jäsenjoukko-ien demokratia ja päättävä toiminta rauhanpuolustajain mukana - maailman Tauhan- .turvaamiseksi edelleen lujittaisi rivejänne, sillä vain yhteisesti toimien rauhan oloissa on urheilutoiminnalla menestymisen mahdollisuudet. Lähelsempää kanssakäymistä toivoen. Työläisurhelluterveisin SuomalalsrCanadalalsen Urheiluliiton 15. Liittokokous Toronto. Canada, elok. 6 p. 1951. (Puheenjohtaja) (Sihteeri) LIITTOJUHLAT PORT ARTHURIIN Ensi kesän liittojuhlia o l i hakenut kaksi seuraa. Sudburjm Ja Port Arthur i n seurat. Yksimielisesti päätettiin antaa Juhlat Port 'Arthurin Iskun järjestettäväksi ymmärrjicsellä. että s i ten autetaan suuresti liiton toiminnan vilkastuttamista siinä piirissä. Varojen hankkimiseksi llittotoimi-kunnalle päätti kokous velvoittaa, j o - Menetti henkensä kun laski Niagaran putouksesta alas Niagara Falls. — William Hill i surmansa täällä sunnuntaina ] saan alas .Niagaran putouksestai hänen auton kiuneista yjn. tehtj l teensä hajosi. : *>'Npin' 150,000 Himistä;öli ^ Sa uhkarohkeaa !yrltysta.i,i^ muuden uhrin ruumista ei^'ole löydetty. kaisen seuran pitämään ybdelJ j a huolehtimaan, että niistä tulee i 'Öh"'5U6llir'önnisttinm- • ^ m a s s a tarkoituksessa tulee; ^tolmitninnan Järjestää ohjelnudcii tfle.' Vielä keskusteltiin lukuisista i hiton Ja sen seurojen asioista, lilttojuhlaohjelman sup (liittotolmikunta' esittää seurtllle) | n.s.'"tahtlurheilljain" vetäml toon ja ennätysten siirtämisestä y dän nimiinsä. Viimeksi asiassa päätettiin, että liiton en siksi voidaan hyväksyä vain JatI ti seiurojen toimintaan ja osallistuvien urheilijain saa? ANSIOMITALIT Ansiomitalit päätettiin antaa raaville: Karl Lehto ja J . Yritys, seikä Pirkko Salminen. LHTtOTOIMIKUNTA Liiton sihteeriksi valittiin tthtäTi sä ansiokkaasti 16 vuotta Paavo Vaurio. Entinen liitb te valittUn uudelleen paitsi B. 1 son tliaUe valittiin J . Boström. Kokous loppui 6.30 innostavan i lialan vallitessa. PÄIVÄN PAKINA koko maailman sivistystä vaarantavan sodan uiiatessa. on myöskin liittomme osallistuttava mahdollisinunan t ^ d k - kaasti rauhan turvaamiseen tähtäävään maalinaan raxihanliikkeen toimintaan. Päätöslauselmakomitean ehdotuksesta päätti kokous^ koko L i i - ton jäsenistön nimissä -vahvistaa vetoomuksen. J ossa vaaditaan viiden suurvallan rauhansopimusta. Korean sodan lopettamista ja ulkomaalaisten poistamista Koreasta päätettiin myOs-k i n vaatia. Asiasta hyväksyttiin semtiava päätöslauselma: PÄÄTÖSLAUSELMA RAUHANKYSYMYKSESTÄ Koska nrheUutoimintamme kor-keimpana päämääränä on kansan Ja erikoisesti Canadan suomalaisen väestön, saattaminen osalliseksi yhteiskunnallisesti tervehdyttävästä ja kasvattavasta urheUutolminnasta Ja koska urheilutoiminta on rauhanomaiseen, veljelliseen Ja rehtiin toi' mien mittelyyn perustuvaa. toimintaa. Jona on todelliset laajat menestymisen mahdolUrandet ainoastaan ranlian olesnhCelssa' Ja' ^ koska sota; samalla kun se repii rikki eri kansakunUen väliset v c U ^ - sen kisailun Ja patemmundesta Upaki-tuiran kamppailun mahdoUisnudM,' se tulee aUieuttaniaan sellaisen tuhernj^^^ knrjuoacii täyteisen olotilan, Joitein nrlieilntoimlnta samoin koin kalkki Pääministerin osuustoimintaa Canadan pääministeri Louis St. Laurent päätti lähteä avustamaan taantumuksellisten kelkassa olevia ukrainalaisia sen Jälkeen kun edistysmielisten ukrainalaisten Shevchenko- Juhlallisuuksissa oli ollut Jumalattoman paljon kansaa. ^ Jotkut arvelivat lukumäärän kotionneen y l i 50,000 siUä juhlamerkit loppuivat kesken vaikka nUtäoU tehty kaikkiaan 35.000. ) No niin, arvoisa päämlnlsterinune on nyt kulkenut aavikolla ja on puhunut oikean siiven ukrainalaisille useissa eri palkoissa. Hänen kuulijakuntansa on vaihdeUut sadoista aina 1.200 saakka, mikäU Canadian Pressin tietoihin voidaan luottaa. Two Hills Albertafsa oli hänen v i i meisin pysähdyspaikkansa. Siellä hän sanoi kuulijakunnalleen maanantaina, että • ' Canada on ikiänknin suuri osuusliike, Jossa kansa työskentelee yh-dessi yhteiseksi hyviksi Ja haUltus yrittää tuottaa pariiaat tulokset kafldUe. N i i n ! Päämlnlsterinune mielestä sitä on kaikenlaatuista osuustoimintaa. Sellaistekin mistä hän puhui. Mutta sen nimi on todellisuudessa k a - pltalismL Sitä hän ainakin tarkoitti sillä Canada on kapitalistinen, eikä missään mielessä osuustolminnaUInen valtio. • ^ • V ; > ^ ; - , , ; " : : - v ; ; \ \ : ; : - , V o^ EUemme muista väärin, on oisuiis-toiminnan tunnuslause: *TCaIkki y h den ja yksi kaUckien puolustin r r A h i a - k l n '^SrMlalnen vön 'oUut < t ä k i ^^ osuusmeijerin maltokärryjen sivuun maalattuna Ja se on kaiken lisäksi koristettu kahdella yhteenllitetyUä kädelläj Se - on muuten sivumennen sanoen, -melkoisen naseva ' köyliän kansan tunnus. Mutta jos • katsomme tatä Canadan osuusliikettä^ Josta pääminlsterlmme puhui niin sen kapitalistiseksi tunnukseksi sopisi parhaita " K a i k k i harvojen puolesta Jai/harvat omasta puolestaan!" MeMän pitää täällä Sudbu-ryssa esimerkiksi puskea Incön hyväksi, eikä -Ince' puske kansan hyväksi, muuta kuin Juuri sen verran kuin union voimat pakottavat sen ttice-mään. 'Vaikka Sudbiu^n läheinen ympäristö muodostaa todennäköisesti Canadan - maantieteellisesti rikkaimman alueen, n i i n siltä huolimatta ovat Sudbrn^n kaupunki ja sen läheiset ympäristökunnat maan köyhimpiä kuntia.. Sellaista on'se Incon Ja pääministerin, osuustoimhita. Ja kaiken lisäksi rikkaudet vhrtaavat pois vielä Canadastakin (eikä yksinomaan Sud-buryn alueelta), joten ne eivät Jääkään kansalle vaan ulkomaalalsOIe raharuhtinaille, keinottelijoille yms. Kuuhmme Joninm kysyvän miten Sudburyn seutu voidäian määritellä Canadan jlkkalmmaksi alueeksi. Se tapahtuu alueen todettujen mineraa rlkkattksienperusteella. Muutamia vuosia ^ l ^ p e f i n -vallinneiden:mark-k l i u h b t o j c n , perusteella arvioitiin Incon tfidpt^toOTivarat^^^ yirdcn tn-" liannen miljoonaii doUaxin' arvoisiksi. Koska nikkelin j a kuparin hinnat ovat sen jälkeen kohonneet ^11 50 prosentilla oUsl näiden oorivarojen nykyinen markkina-aryo yli 7,500 miljoonaa dollaria. Tietääksemme ei mikään muu Canadan maantieteeUInen alue ole niin rikas. J a kaiken todennäköisyyden mukaan ovat nämä rikkaudet vielä paljon suuremmat sillä tähän mennessä on timanttiporauksUla todettu vasta osa näistä maanalaisista rikkauksista. Jotka ovat kalkki Incon ym. yhtiöiden yksityisomaisuutta. Mutta siitä pääministerin osuustoi-mlnnastatian meidän pitikin puhua. Sen jatkoksi,voidaan sanoa, että m i käli Sudburyn seutu on kysymyksessä, ovat Incon osakkaat tuUeet sen Johdosta entistä rikkaanuniksi Ja Incon työläiset ovat pysyneet Jokapäiväisessä leivässäi mikäli eivät Ole sah-astuneet työnsä Johdosta tai menettäneet hen-keäänlncoUe rikkauksia tuottaessaan, kuten tänä vuonna on jo tapahtunut ainakin kymmeneUe miehelle. Kaiken lisäksi on Sudburyn 'seutu pysynyt köyhänä kun Incon noin 700 miljoonan dollarin- suuruiset voitto-osingot ovat virranneet täältä etupäässä u l - komaffle. Yhdysvaltoihin j a Englantiin. Se on sievää osuustoimintaa se, sanoidi siihen entinen sudburylainen Paavo Kivinen. Samanlaisia esimerkkejä voisimme kertoa monista muistakin niiden suuryhtiöiden osuustolmimuista Ja sen seurauksista, yhtiöiden, joiden l a k i - mlehenä pääministerimme totani ennen parlamentaarista uraansa. ; Emme malta olla kuitenkaan kajoamatta Timmittsin kullankaivajain l a k - kotalsteluun. ^ .^ia^ on xiähkääs.siten, että kultatuotannqsta menee rtmsaat verot iilttovaltlon Ja maakunnan r a hastoihin j a loput voitot niflle koti-malsUle ja ullcomaislUc kapitalisteille, Jotkar^elvät tietenkäÄn uul Tinankin: sin seudulla. Pääministerimme e toiminnan mukaan pitäisi seudun kullankaivajat tehdä ( minnan nimessä raskasta ja lista kullan kaivamista ja muita I paljon huonommalla esimerkiksi nikkelin tuottajat; Se ei ole meidän mielestämme i dylllstä peliä — kalkkein sitä osuustoimintaa, jonka I o n " K a i k k i yhden ja yksi k«il puolesta!" Pääministerimme huomattavalla tavalla vaikutta i den lakkolaisten hyväksi, motUJ nen osuustoimintansa el sitä ( Hänen osuustoimintansa el kuUankaivaJaIn etujen vaan HoUinger-yhtiön etujen J miste. SeDaista se pää ^ osuustoiminta sitten on. Bäu » , llttänyt osuustoimintaa.'-juuri tapaan kuin .piru selittäisi raafl Kaiken tämän jälkeen plt«»; kaikille selvää, että Canadan ^ el ole millään tavalla osuustflö" llnen yritys - vaikka yrittäisi sitä yhä edeDeenHn ' Tätä kirjolttaessamme ba^ juuri uutisen, että Incon j ^ ^ on päättänyt korottaa yhtiön i nesvuotoisen voitto-osingon « ' tä 50 senttiin, Incon osakiuuv^ siten 25 prosentin suuruisen, tuloihinsa - mutta täniäa r luojat saavat tyytyä enW«» kaansa. Jos Inco harjoitta»^'' Ja kristiUIstä peliä J » ° ? J ! ^ niin antaisi se rikkauW« sviansktiana vakno skkoar oteulklnskenu sIta»nim» ö^^ ^ alituisesU kohonneet «ai J » ^ . . panck<^a v l l m e k ^ k ^ g^ koska Inco on päämln^^^, toiminnan - kannalla, e» «".rT' c ö c f s c jöiidu pa6öh«tcen. ^:-iCfi:.: r:sa~-'r-- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-08-09-02