Vapaus, August 9, 1951

              et oa
issa
»en ka
«ksetsi
Rofalii
leen tili
»ykseo
istavai
cohtia
lystäljs
neet.
tyneen
lustajjQ
sijaiitai
ivaksi II
lailman
, sopia
ikoukses
it vasli
stelaaan
tieei
inal-i]
-P.
iiu3-i:
»r.4* •'Ihanteellinen koU pIeneUeperheeU«-r^ kiin­teä,
käytännöllinen Ja taloudeUlnen?.: Näin sanoo
eräs rakentaja tästä kahden maknuhnoneen r a ­kennuksesta.
Avara Ja valoisa oleskelohuone djaitaee raicen-nuksen
taluosassa Ja siitä pääsee helposti taka-
.'Pihalle.; Tämän piinutoluen toisena, erlluilsau-
,tena:on keittiö mihin on AyhdbtettyV^ ruokailu­huone.
: leveät ikkunat ovat ' l ^ ^
Makuuhuoneet ovai avaria Ja Ilmavia: samalla
kun niistä pääsee helposU kylpyhuoneeseen.
Makuuhuoneissa Ja kylpyhuoneessa on paljon
^varastotilaa. Lyhyt keskikäytävä yhdistää kaiUd
huoneet
Tämän asunnon piirustuksiin kuuluu - kellari,
missä on varasto- Ja lämmltyslaltetilat. Lattia­pinta-
ala on 862 neliöjalkaa Ja koko kuutioala
17,194 kuutiojalkaa. Nämä piirustukset on saa­tavissa
all*iiW""*"'Hft mahdollisella hinnalla
Central: Morti^age and 'Honsinff Corporationin
mistä tahansa virastosta.
tiiUGekiä. paglltoista-lurtaA'"Jilt9p!>
mämpi*' Ja D«lJ&1c:ext«a kevyempi kuin
Kev>t betoni täyttää melkein koko
muotin Jättäen vain tileman Ulaa sen
ylinqiSän osaani Jäljelle Jäänytsty||i-
Jätila täytetään koristeellisella betoo^
n i l l a ; kolmannesta säiliöstäv Muottiin
asetetaan Jo etukäteen Erilaisia dskki-^
tehtuurisia osia ja koristeita. Betoni
sulkeutuu: niitten reunojen ympärille
muodostaen yhden - ainoan kokonai­suuden.
' Koristeellinen betoni muodostaa, k u ­ten
itse nimi sanoo, seinän näliyvän
pinnan. Sitäpaitsi seo. on: suojeltava
rakennusta k(>ste.uden^<|\allan: Ja tuu­len
sortavalta vaikutukselta. Sik$l,se
tehdään tUviiks^Ja kestäväksi. .
Jotta etusivun.-väri olisi .vaalea. teh«
.diiän tämä betoni ^valkoisesta; semen­tistä
ja valkoIsestavSonista.:'A^
.tehdin toivomusten. Imukaan voidaan
siUe antaa mikä -väri tahansa, lisää>
mäUä väriaineita.
Päältäpäin koristeellinen betoni t i i ­vistetään
Ja tasoitetaan väräjävällä
laudalla.. Panelin pinta tulee täten s i ­leäksi
ja tasaiseksi.
NoUiT
IEN
S
.ot
SSA
Oni;
ustaal
yanhat menetelmät Väistyvät
talotkin tehdään tehtaissa
teiUel
M
i
'Kasoittain tiiliskiviä, kivilohkareita,
hiekkaa ja hirsiä. Vieressä hohtaa
sekoitusastia valkoisena kalkista, e-dempana
sahaavat sahaajat hirsiä
laudoiksi, vielä kauempana katoksen
alla tekevät puusepät ikkunoita Ja
ovia.
^Kesiella kohoaa rakennettava talo.
Se on taajojen rakennustel^neitten
peittämä; niiden läpi voi tuskin eroit-taa
rakennuksen ääriviivoja. Tillls-klvien
ja sementin painosta huojuen
kapuavat kantajat tikkaita,, kuuluu
kirveitten lyöntejä j a s£^iojen natinaa.
Nain rakensivat neuvostonuorten
isat ja : isoisät..': - Näin V rakennetaan
Suomessa vielä tänäkin - päivänä.
Mutta suurimmalle osalle neuvosto-nuorisoa,
|jka tuntee poliisin Ja kylä­poliisin
'hahmot vain kuvista, ovat sel­laiset
mmityiset kuin "sekoitusmont-tu"
Jartiilenkantajatr aivan tunte­mattomia;
: ,
Nama nimitykset j a niitten muka­na
myoskm vanhentuneet työmenetel­mät
ovat iäksi häipyneet Itsevaltiuden
Ja vanhan järjestyksen mukana.
Tanaan nähdään Neuvostoliitossa
rakennettava talo kevyissä metallite-lloeissä
(jopa ilman nlitäkhi) kasva­van
maasta seinät valmiina, päällys­tettynä
panssarintapaisilla . vaaleilla
tietoni- ia keramilkkalevyillä. Suuret
nosturit seuraavat raiteilla liikkuen
rakennettavaa taloa. Niiden pitkät
nnuksen yläpuolella kuin valtavat kä-
: det, nostavat autokuormasta tiilipak-kauksia,
säiliöitä. Joissa on sulatettua
massaa, täydellisiä'ikkuna- Ja ovisar-joja,
rautabstonisia pylväitä, uuneja
sekä rakeimustaiteellisia osia.
•Ei ole tiilenkantajia, ei sekoitus-monttuja
eikä käsisahoja. Työmaal­la
hyörivät autot; kuuluu moottorien
jyrinää, nosturien tikittävä ääni Ja
merkinantoja, jotka kertovat töiden
rytmistä j a -vauhdista.
Nämä Neuvostoliiton rakennustyö­mailla
tapahtuneet muutokset ovat
seurauksena stalinilaisen viisivuotis­suunnitelman
aikaisista edistysaske-
,llsta, . ' . .
IMutta. xakezmustekniikka,': kuten
kaikki muukin: Neuvostoliitossa, on
jatkuvan kehityksen alla. Nykyiset
menetelmät ovat muutaman vuoden
kuluttua jo vanhenttmeita, sillä u u ­det
ja paremmat työtavat astuvat t i ­lalle.
Seuraavassa esittelemme nuoriso-lebden/
Terän" mukaan, kuinka Neu­vostoliitossa
valmistetaan taloja teh­dasmaista
menetelmää käyttäen.
TALOT TEHDÄÄN TEHTAASSA...
K u n Moskovan rakentajat vuonna
1949 valmistivat asutuskuntoon 400,000
neliömetriä, niin tulee pääkaupungis­sa
saada- 2—3 vuoden kuluttua 1 milj.
neliömetriä asutuspinta-alaa vuosit­tain.
Miten tällainen vauhti on mah-siellä
valmistuvat henkilöautot tai
sorvit, ja rakennustyömaitten on t u l ­tava
näitten talonrakennustehtaitten
kokoamisosastoiksi, joissa nopeasti, i l ­man
likaa tai roskia, jotka aina ennen
seurasivat rakentamista, tullaan ko­koamaan
monikerroksisia,'' mukavasti
sisustettuja t a l o j a . ' ,
OLEMME TALONRAKENNUS-KOMBINAATILLA
• Se on huippuunsa kehitettyä tuo­tantoa,
jonka teknillinen prosessi r a ­kentuu
liikkuvan hihnan periaatteel­le.
I
MITEN SEINÄLEVYT "
V A U n i S T U V AT
Tarkastelkaamme esimerkiksi yhtä
L E V Y T VALMISTUVAT"^ —
10->15 M I N . VÄLJUiJOIN
' Nyt muotti siirtyy hikoilukanunioon.
jossa tuore betoni joutuu alttiiksi kuu­malle
höyrylle, minkä ansiosta se no­peasti
kovettuu j a tulee kestäväksi:
Kun paneli on hitaasti liikkunut kam­mion
sisällä 16 tuntia, tulee se xilos
kammion toisesta päästä ja Joutuu
muotintyhjentämispöydäUe. Täällä
muotin laidat aukeavat sivulle, työ-liöytä
asettaa panelin pystyasentoon
ja nostoraana sieppaa tämän' valmiin
panelin ja kuljettaa sen viimeistelyo-sast<^
le. Muotti kulkee takaisin työ­vaiheen
toiseen päähän aloittaakseen
uuden kierroksen.
Ensimmäisen panelin Jälkeen tule-v
a r kammiosta seuraavat panelit^lO-r
15 min. väliajoin. Kaikki ne vapaut-tuvat
muoteistaan j a kulkeutuvat, v i i ­meisteltäväksi.
ViimeistelyosästöUa
niiden ulkopinnat käsitellään siUikö-hloma-
tai santaruiskukonellla; min­kä,
jälkeen ne saavat kauniin,^ aidon
kiven näköisen lähetysasun,
Panelin valmistusprosessi on päät­tynyt.
Valmis panell läpikäy teknilli­sen
"vastaanoton", se merkitään kir­jaan
j a lähetetään varastolle, mistä se
viedään talon asentamlspaikalle.
Ybdysvajlat looka
YK:n riippiunattoiilUDUa
Estäessään Maailman Rauhanneuvoston valtuus­kunnan
pääsyn turvaUisuusneuvoston puheiUe
dollista? Se on mahdollista vain te-
I nostolaitteet, jotka riippuvat raken-S-olllstamisen avulla. Talon on valmis­tuttava
tehtaalla, samalla tavalla kuin
UUSI LEVYUHETYS SAAPUNUT!
SUOMALAISIA •COLUMBIA-LEVYJA
Kutakin allamainittua levyä on rajoitettu paäärä — tilatkaa N Y T !
bY 41 Taikayö, tango, laul. E. Malmsten
Sumujen saari, Slow-Fox, lauL E. Malmsten
DY 43 Buvlyön tarina, valssi, UfO. E . Malmsten
Sulle kukkii kaunlsmaa,^lssi, laul. E. Malmsten
DY,68 Onnentunne, valssi, lauL E. M a l m i e n V
MiksVsurullinen oot?,:tanffo, lauL E. Malmsten
Loppu oUHeI-Kun-KeI,'Jenkk3,IauL Matti Jarva
Poika se lähti länneUe, Jenkka. lauL Matti Jurva
Yö-Orvokki, tango. laul. E. Malni«^n
Uneksijan valssi. lauL E. Mabnsten
Vekkuli ViUe, polkak, lauL Matti Jurva
Hymyile, Jenkka,,IanL Matti Juryä
Anna sen mennä,'polkka, lanl. Mtattl Jurva
Pnna£9«n föUin iBQ|I^
Rio De Janeinm neito, tango, lan^^
Ootaurlniuinian. valssi, lauL Matti Jonra V;
Siemnrasia, polUcaiil Ixiut Matti J u
Kumpi ompi parempi, Jenklu, l a n L M k t t i
Stop tykkänään, polkkia, läaL Matti Jurva -•.
Tuhlaajapoika, Jenkka, laul. Matti Jurva
Hurjaa kyytiä, polkka, lauL Matti Jurva
HeiUnl kutsut. Jenkka. lauL Matti Jurva
Paakarin polkka, lauL Matti Jurva
Postimiehen Jenkka, laul. MatU Jarvat
Meillä on Ja annetaan. Jenkka, lanl. Matti Jarva
Eikö lähdetä pikicaaen istomaanr Jenkka^ laoL Matti Jurva
OUn minä enhehmnlnlon. Jenkka, lauL Matti Jonr»
Ilta Tivolissa. poIUu. laaL MatU Jan»
Kaksi on mättäillä mansikkaa. Jenkka, iaoL MatU Jnrrai
Taimetko leniunen. tango. lauL E. Mabnsten ;
Kuin haavanlelUi linjaa,^^^^TO iaoL E. Malnurten
Kun lähden p o l i tango, l ^ L E . Malmsten
UUJaisia haaveita, vatoi. iaoL E. Malmsten
Jää luokseni, tangt», lafiL E ;
Saariston tyttö; netimlcsvalMi. IaoL K M a l m s ^
Köyhän pojan perintö, p<Hkka,IaaL MatU Jnnra
Mökin rakentaJa,jJenkka,laaLBfatU Jarva
Maallmannnnan Jenkka. IaoL M a tU Jurva
KuntamohaUaattia, Jenldca, IaoL MatU J a r va
Lähetäainjei levyjä k a U t k l^
fflNTA $1:25 kAPPALE ::;v.;
(Ostajan maksettava lähetyskulut) ^
Postitilausten tulee käsitti^^Täh^l^i^
, , Tilatkaa osoitteella:
DY 78
DY 84
PY 88
DY 108
DY 116
DY 176
DY 193
» Y 213
DY 225
DY 220
DY 241
»V 248
DY 259
DV 264
DY 265
DY 267
DY268
MITEN TALOT KOOTAAN
ExKlnT^^^s^
maanmittäajät; ' He ' ' paloittelevat
maan j a suunhfttelevat talojen, auki-oitten
j a katujen Bijainnin: Sitten i l ­mestyy
kaivuri, mekaaninen lapio, Jor
ta ohjataan mekaanikon mukavasta
kopista. Kahdessa—köiihessa työvuo­rossa,
kaivaa se montun saartokaivän-non'
mäahalaisiä ' kuljetusyhteyksiä
yartien. Eiineh öli täa^^^^
, , irattava viikkoja kymmenien maan-tällaista
sarjaa, josta, tulee ulkoseinä-| kaivajien raskasta työtä.
Päätettyään tehtävänsä, siirtyy ko­ne
tolien talon rakenriusniaalle, Mon-
Helsinki,%~ Maailman ;BauIuut-neuvoston
toimikunnan täällä. i»l.
letyssä kokouksessa hyväksyttun
yksimlelisesU seuraava vastalause
esitetUlväksi Yhdysvaltain haUi-tukselle:
Helmikuussa^ 1051 Maailman Rau­hanneuvosto
päätU lähettää Valtuus­kunnan
Yhdistyneitten (Kansakuntien
puheille,
ErUaisten esitysten Jälkeen MaaU^
man iRaiäianneuvosto sai tietää, että
silloinen Turvallisuusneuvoston > pu­heenjohtaja
herraiiMaUköttoisi tä­män
valtuuskunnan vastaan Yhdisty^^.
neitten Kansakuntien toimipaikassa.
.Valtuuskunnan jäsenet pyysivät so­loin
asianomaisilta amerikkalaisilta
konsulaateilta tarpeellisia viisumeita
voidakseen noudattaa Turyallisuus.^
neuvoston puheenjohtajan .kutsua;
Mutta heille ilmoitettiin, että heille ei
myönnetä näitä viisumeita.
: syy. Johon amerikkalaiset viran­omaiset
vetosivat oli, että viisu-
; mianomusten myöntämistä el voi-nut
perustella ."sen sopimuksen
puitteissa, Joka koskee Y K : n toi­mipaikkaa".
Tämän kysymyksen
tutkiminen tarvitsisi muka "huo­lellista
tarkastelua"! Amerikkalai:
. set viranomaiset lisäsivät ettei n i i l ­lä
ollut enää aikaa tutkia tavallista
: menettelytapaa käyttäen valtuus­kunnan
Jäsenien esittämiä ano­muksia
Ja että sen Johdosta ano­muksiin
el voitu suostua.
' iMaailman. Rauhanneuvoston toimi­kunta
esittää voimakkaan vastalau­seensa
tämän päätöksen Johdosta.
' Se el aio ryhtyä juridiseen vältte­lyyn
"Yhdistyneitten Kansakuntien
toimipaikkaa koskevan sopimuksen"
sisällöstä ja rajoittuu vain toteamaan,
etta amerikkalaisten viranomaisten
toiminnan johdosta Rauhanneuvoston
valtuutetut on estetty noudattamasta
l\irvalllsuu£neuvoston puheenjohta­jan
kutsua. Tämän johdosta Maail­man
Rauhanneuvoston toimikunta e-fiittaä
seuraavat huomautulcset: '
i l ) Päättäessään lähettää valtuus­kunnan
Yhdistyneitten Kansakuntien
puheille Maailman Rauhanneuvosto
oli osoittanut tahtoaan rakentaa suh­teita
tähän korkeaan kansainväliseen
JärJestiMin Ja saattaa sen Uetoon usei­den
satojen miljoonien Ihmisten mie-
Upide kysymyksistä. Jotka koskevat
rauhan sälyttämistä. *
Y K m a&innSIUtetU tolmlvltte eU-mllle.
Ja nUUe yksin, knuluo arvt-oida,
miten Maaliman Banbannen-
Toston pyyntöön on auhUuduttavai
Täm&nkaltalsesflit asiassa cl aUden
päätöstil voi alista» Amerikan hal­lituksen
määriiytvaltaan Uman, et.
tä loukataan nUdco auktoriteetUa
< Ja niiden tllppumattomnattaw
—3)-.YllänuOnltun periaatteen louk­kaus
on erityisen vakava, kosita ky­seessä
on ^Turvallisuusneuvoston p u ­heenjohtajan
tahi Jonkun Y K m eU-men
Y K r n toimipaikkaan kutsuma
valtuuskunta.
/
J09 tälbilnen lonkkauji saa ta-pahtua,
Amerikan halUtuksen
päätös rajoittaisi eritybestl niiden
Y K : n korkeimpien elinten toimin­ta-
Ja^Uedoltusvapautto, Joiden
täytyy voida käsitellä olemassa ole­via
kansainvälisiä probleemeja Jo.
kaisenseUaisen henkilön tai Jokai,
sen selbilsen valtuuskunnan kans.
sa. Joita he katsovat välttämättÖ.
mäksi kutsua puheilleen.
rrämän johdosta Maailman Rau­hanneuvoston,
toimikunta esittää vas­talauseensa
'Yhdysvaltain hallituksen
päätöksen Johdosta: 8e kUnnlttää
yleisen kansainvälisen mielipiteen
huomiota tästä päätöksestä JohtuvUh
vaaroihin. Se huomauttaa Yhdysval­tain
hallitukselle, että Yhdistyneet
Kansakunnat ovat sen alueella, mutta
että ne eivät ole sen valvonnan alai­set.
Se keholUaa Yhdistyneitä K a n -
•akuntla ryhtymään tarpeellisiin
toimenpiteisiin, Jotta Y K : n toU
minta Ja riippumattomuus täysin,
turvattaisiin kaikilla aloilla, niihin
lukien myös Uedoltustolmlnnan. U-aan
minkäänlaista puuttumista Ja
Ilman mlnkättnlaUta estettä min­kään
vallan taholta.
iMiipiiiiiMil
levyjä.
INän^ä panelit on-tehty betoniker
toksista. Joilla on; toisistaan poikkea­via
ominaisuuksia. rautalankaisista
sähkökehyksistä. ikkuna- j a ovike-hyksistä.
sekä uunien vuorauslevyis-tä
tai rakennustaiteellisista osista.
Levyt tehdään vahvoissa metalli-muoteissa,
joissa on aukenevat laidat.
Muotti, Joka on puhdistettu liasta
Ja sisältä voideltu erikoisella seoksella,
joka estää betonin tarttiunasta muot­tiin,
liikkuu hihnan alkupäähän, mis­sä
siihen sijoitetaanikkunaosa j a rau­doitus.
.Ikkunakehykset t saapuvat tänne
naapuritehtaalta, raudoitus taasen
valmistetaan sähköosastoilla millin
tarkkuisilla hitsauskoneilla.
.1
gUDBUBY* ONT.
VÄRÄHTELYPOYDÄLLE ..
Liikkuvaa hihnaa p i t k in tulee näin
varustettu muotti värähtelypöydälle.
jonka yläpuolella vaihtelevat eri beto-niseoksilla
varustetut säiliöt. Säiliöt
täyttyvät aika ajoittain -betonilla, jo­ka
tulee hihnakuljetuksella betonin-sekolttojaste.
Kaikki Icehitysvaiheet on mekani-soitu.
koneiden työskentelyä valvovat
fotdelementit.
Kombinaatin pääosastolle saapuu
joukko erilaisia aineita Ja valmisteita,
joiden uudelleenmuokkauksen jälkeen
tulee hihnaa p i t k in vahnlita levypä.-
nelejä, jotka muodostavat telon kokor
naisuudessaan. y;^,,:.:'
Yhtä hihnaa pitkin tulevat Valmiit
ulkoseinät, toista sisäseinät ja kolmat­ta
pttkhx välikatot Jne.w
Ensbi lasketaan muottiin ensimmäi­sestä
säiliöstä värähtelyrataa pitkin
annos betonia. Joka; on välttämätön
seinän sileän Ja kestävän sisäpinnan
aikaansaanUsdcsl. Liikkuva kännin-lauta
sirottaa'betonin tasaiseksi ker­rokseksi
muotin pdbjalle. Samalla
hetkieUä kytketään - yärfthtelypöydän
moottori Ja koko muotti alkaa täristä
hopeassa tempossa. 'Tämän liikkeen
vaikutuksessa toeUml -tulee plastiseksi
Ja täyttää kaikki ne muotin kuhnat
Jatyhjlöt.:..-.^- .'K,->
Tämän Jälkeen mtiottibi kaadetaan
toisesta jällidstä toinen betmiikerroa,
Joka muodostaa A^ f n a i s e n oran sei­nästä.
Tämän betonin tehtävänä on
antaa seinällä lanqJötUviys,
. - . . • - • - . • • ; : . - « . ) • " : / / J - - - : " ' •
PUOLTA OHUEMPI M PUOLI­TOISTA
K E R T A A f-lÄBBPIMÄMPI-K
U I N ' . T I I L I 8 E I N Xi
Tavallisen soran asniesta käytetään
sUnä kevyitä linokolsfa l i s ^ —
vaahdotettua Ja poltettua; savea (ke-ramsiittla),
väkbid/UttnoL kuonaa
(termoslittla) tai altcM-' ftohkaklve^^
(Ne tdcevät betonin kevyeksi Ja mel­kein
lämj^U^pOimnS^Aa^^
UUlalst* b c t o n t a p y s i r l u i p p sU veden
l>ltmalls, TBUäisesta jbetonlst» raken-aetta
aetnft 4» puolt» cboengpi: 1 ^
tussa aletaan n3rt valaa yhtenäistä be-tonlperustuste;
Betoni liukuu tottele­vaisesti
kohdalle tulleesta kuorma-au-tosta
valmistettuihin saartokaivantoi-h
i n pitkin väräjävää lautaa.
Samanaikaisesti asetetaan montus­sa
kiskoratoja j a niille kootaan tornil­la
varustettua nostokmkea; asetetaan
putkijohdot, kaapelit, järjestetään
tiet. Nämä työt vaativat 7 päivää,
jonka jälkeen työmaa on valmis'ra­kennuksen
pystyttämiseen.
' Talon rakentaminen alkaa. ; Se ei
lainkaan muistuta meidän käsitys­tämme
rakentamisesta.
EI TIILISKIVIÄ, KIRVESMIEHIÄ
Ette näe työmaalla ainuttakaan t l i -
KAKSI
EUOTSIN-AMEBIKAN
LINJAN
KULKUVUOROA
I H A L I F A X I S TA
Moottorijaiva '
STOCKHOLM
lähtee H A U E A X I S T A L O -
K A K U U N 1 7 P:NÄ 1951, pur­jehtien
GÖTEPORim; Ruot­siin.
''STOCaECHOIJtfpn nykyaikaisin
moottorilaiva. mitä on Atlannin
liikenteessä. Hienot turistiluokan
hytit Ja seurustelusalit. Ensiluo-
Itan ruoica j a palvelus^ ;
Toinen henkUökbhtaisotti johdettu
JOUMJHUVIMATKA
. "STOCKHOLM"-laivalla
Joulukuun 9 päiyänä
Tilatkaa byttlpaikkanne hytl
rt/:
Box 60 Su^ibtirirv Olit.
liBklveä. ette lautoja, ette pylväitä; et-tSSnlckusiltöja.-
ettekä väliseiniä;' Et^
sittepä^^kuinka ahkerasti tahansa, ette
jö^dä kivityöhUehiä. kirvesmlehiä.
rapparelta yms. Rakennustyömaa on
melkein tyhjä Ihmisistä; nostokurkl
työskentelee j a sitä hoitamassa ~on
v^i;). muutamia henkilöltä,
TALOA EI RAKENNETA,
SE ASENNETAAN
Tähän määritelmään sisältyy suu­ria
laadullisia muutoksia.
Rakennustyöläisten raskas moni-vlikkoinen
työ on täysin korvattu säh.
köliä toimivilla koneilla. '
Asentaminen alkaa kellarin sisäsei-^
nlen Ja rakennusta kannattavien loh-kareitten
pystyttämisellä. Rautabete-niset
kehylcset asetetaan nostokurjen
avulla niitä varten varatuille palleoil­le.
Kehykset mitataan j a kUnnite-taän
toisiinsa siten, että niiden ylä­reunat
muodostavat tasaisen pinnan,
jotta kellarin kattopanelit voitaisiin
asettaa.
Pohjalohkareet asetetaan palkoil­leen
vartistettuina valmiilla ulkopeit-teeUä.
Kellarisehiien ja kivijalan yläreu­noille
asetetaan kellarin katto panelit.
Kaksi—kolme päivää. Ja kellarin ko^
koamhien on päättynyt. Nyt alkaa
ensimmäisen kerroksen asentaminen.
Totellen merklnantajan lippua, ot­taa
nostokurkl vierelle ajaneen auton
lavalta suuren panelin ja asettaa sen
varovasti sille varatulle paikalle. Tä­mä
qn osa rappuaukon seinaa. Alas
laskettaessa työntyy se helposti kiin-nltyssaranoihin
asettuen piirustuksen
osoittamalle paikalle. Virheitä ei Voi
sattua. Työihiehen on vahvistettava
paneli väliaikaisilla telineillä viereisen
panelin pystyttämistä odotellen.
PORTAAT TEKEVÄT TELINEET
TARPEETTOMIKSI
Sitten nostaa nosturi panelin. Jossa
on^pääsisäänkäytävä. Se asennetaan
vinkkeliin ensimmäiseen nähden Ja
kiinnitetään siihen. Edelleen ojen­taa
nosturi rappuaukon toisen seinän
asettaen sen samansuuntaisesti en­simmäiseen
nähden. Sen jälkeen asen­netaan
portaat valmiine askelmineen
Ne nojaavat ylimmällä osallaan vas­ta
ansnnetttnm portaan lepopaneliln.
Vielä yksi voitte mukavia portaita
pitkin nousta toiseen kerrokseen, Mut- i
ta toista kerrosta el vielä ole, eikä ole
ensimmäistäkään. Pcnrtaat kasvavat
noi>eanunin kuin itse rakennus. Tämä
heliiottaa asentamista; .tekee pukit,
tikkaat Ja telineet tarpeettomiksi.
Seuraten sivulta huomaatte, kuinka
nosturi ojentaa aivan valmiita raken-nuIcsen.:.'
osia,.\
Hft se ktiljetU ilman halki kokonai­sen'huoneen
sdnAn/ Seinän sitään
on asetettti lasinen ikkuna, ulkopin-naUtt:
on rakennustaiteellisia koristei­ta,
mutta slsäseinä.kaipaa vielä mao'
laanOste tai paperointla.
tlji^ noitM Msaselnlpa-i
nelin ptlkoUleen. iBUben oa ovi J U ^
nitetty tanakasti Jo,valmistettaessa.
HUONE PUOLESSATOISTA
TUNNISSA
Nostoktu-kl nostaa erikoislaitteen
avulla tavattenmn ison kattopanelin.
joka on pinta-alaltaan n . 15—20 neliö­metriä,
neljän seinän päälleä lopetta­en
siten kokonaisen huoneen asenta­misen.
Tämä huone el ole rappauk­sen,
muurauslapion eikä ovien tai ik-^^
kunoltten asentamisen tarpeessa;
Kalkki panelien yhtymäkohdat sljait^
sevat huoneen nurkissa. Vain pysty­suorat
ktilmat pitää rapata, vaaka­suorat
sitä vastoin peittyvät raken-nustalteellisUla
listoilla.
Nostokurkl ottaa säännöllisesti pa-nelhi
toisensa Jälkeen, kantaen ne i l -
man (halki Ja asettaen paikoilleen.
Kolme'— nelihenkinen osentamisryh-mä
kilnittää ne toisiinsa. Joka puo­lentoista
tunnin kuluttua Ilmestyy uu­si
huone.
Asentamischjelman mukaan ojen­netaan
tarkkaa jiirjcstelmiillisyyttä
noudattaen tarvittavat panelit, ter-veydellis-
teknllllset johtimet ja 11-
manvaihtokanaallt, jotka asennetaan
paneUen asettamUen ja kiinnittämi­sen
Jälkeen, samoin kuin sähkölaitteet
j a uudet lattiat.
1. K E R R O S VOI VASTAANOTTAA
ASUKKAAT
Vielä ei ole varsinaisten 3:n kerrok­sen
panelien asentaminen päättynyt,
mutta 1. kerroksessa toimii jo keskus­lämmitys,
seinät Ja katot ovat maala­tut,
lattioita vUmeistellään j a asunnot
lukitaian. 'ramän Jälkeen ne ovatkin
valiniiiui vastaanottamaan asukkaita.
Kohoavan rakennulcsen ympärillä
ei ole telineitä eikä lankkusiltoja. R a ­kennusalueella
ja sen ympärillä ei ole
lastuja: eikä rakennusjätteitä. Tak>
kohoaa aivan valmiina. Se on raken­nustaiteellisesti
koristettu, kestävä
kuin aito kivi. eikä se kaipaa alituista
maalaamista. \
Talot kasvavat aivon silmien edessä.
Puolentoista — kahden kuukauden s i ­sällä
Ilmestyy sinne, missä ennen oli
aukio, valmis talo, Jossa ön 20—30
huoneustoa, sen taakse toinen, kol­mas,
kymmenes talo Jne.-r
MENETELMÄ O N U ^ A I T TU
HYVÄKSI
HVOfiE VIIDELLÄ NOSTOLLA
Yllä kuvattua rakennustekniikkaa
voi jo nyt seurata Neuvostoliiton eri
kolkissa. Esimeikllcsi Moskovassa on
uusien menetelmien avulla rakeniurttu
kokonainen kortteli nelikerroksisia
9
MR. STANIEY GR^MSett
Parhainta onnea yht^setämännealkavnisenloMosiaJ^
seuraavaf sukulaiset jaiuttavat:
Kokkatyitö: '
Miriam Kauppinen
Kokkapolka:
Malcolm Md^ean
' Elisabeth RUhlmäkl,^
I ^ y l l j a K . Kaupphien
Sylvia Ja J o e X t e h l ^ \
Linne Ja Bobbie. Kursi
Ellen Ja Gordon C l a rk
Souglas. Irja Ja Jack Bailey^.
Cecilia ja Harry Mäki
Hilma' Ja^ l^Tank K o i vu
T. Mäettpfiä
B. Hallikainen > ^ "
E. Ruismäki ja perhe
Walter John ,Heary ^
Senja Ja A h i e Eerola ^
Mr« J a mrs. tf: Johnson
Dan DaUairfe^"^ C~
Paul J. Perkovlch And fauU^
M: Heam
tm
Irma, MIUIB, Sih-i Ja Arvo Vuori Lydk^ j a i l Alonen ' -fVl^^ ;} :-: Eino ^BOSto
Eero Bosto Ja perhe
Anvo Bosto
Esme. Bvelyn jo A i l i Erlckson
HaroM Pleuna
Helvi. A i l i ja Aune
Leo Roy *
A. Johnson
A. Keskinen -
Paloset
Hugh Pearson
Arnold Ja Bertho Fransen
Maiju Ja E. Mäenpää
Mr. ja mrs. K.' Pajuluoma
Jack Houlahon
Ivarl Lahti
SyMa*JaTMsto,Wfttae^ . ,
BiU Alanen ' ' f^'-'' :^
Mr. Ja mrs.' Harvey Autio " '
Vema Ja Retaio fialUkalnen Ja ' ^
lapset
A. Koivunen
R. S m i t h ' . ^ '
Mr. Ja onrs, E . Tahvanainen ^* '/^ \
Mr.jÄmr8.V.Wlllman .
Lempi Ja John Salminen
Helga JB fVank Ja perhe
K. Ruismäki ja «lerha
M. T. Mäki
Ernie Autio
Thomas Quinlan
Solttajatt
, NUlo Ji| Wltfred Basto
Chicago MIne., Qatarto, hetnäkuun iZ ptnä 1951'
Sydämelliset kiitokset kaikille tuttaviUe Ja siftuioisiUe, Jotka tulitte
viettämään hääpäiväämme heinäkuun 28 p;n& 19S1. - " <
Riitfimnme kaikkia henkilöitä lahjoista Ja rahasta, Jotka saimme
vastaanottaa. * * ' » - "
Vielä kerran kiitos kaiklUe.,
, , Teitä muistaen. ,
VIENO JA STANLEY GRIMSELL . ^ %
CHICAQO MINE ,ONTARIO
m
m
Beres&vskin kaupungissa jo koottu; H
—6 työvuorosso.
MUURAUS- J A BAPPAUSTYOX
SYRJÄYTYVÄT
Näissä tehdosmenetelmän • mukaan
rakennetuissa taloissa piilee suuria
mahdollisuuksio, Rokennuskustanr
nukset laskevat Jyrkästi, työläisten
työ helpottuu, talojen laatu porannee;
Suuripaneliset talot ovat 2-^25^kertaa
keveämplä kuin tiilirakennukset y ja
huomattavasti niitä lämpimämpiä; ;
KUSTANNUKSET LASKEVAT,
TYÖ HELPOTTUU
Suuresti -< vaikuttaa' myös«talojen
asentaminen. Se tekee mahdolltseksi
kuljetuskustannusten ; vähentämisen
lyhentämällä - rakennusaikaa; se • syr­jäyttää
muuroustyöt, r^ppaust^öt: jne.
Sevsallll työskentelyn vuoden ajoista
riippumatta, alentamatta työvauhtla
talvellakaan, mikä puolestaan tekoB
mahdolliseksi vakituisen henkilökunv
nan pitämisen.
Tämä laadultaan uusi rokenniutyfl.
Joka edustaa kestävien talojen teolU-suusvalmlstuste,
korkeasti organisoi­duilla
tehtailla,- ovat seurauksena suu­rista
muutoksista, Jotka Neuvostolii­tossa
ovat tapahtuneet jrakentanilsen
JirJestelyiBft Ja tekniikassa yiinleisten
20 vuoden aikana. * /
76.11 m. Iceihä^tidos ^
detyssM, yleist|i>heilukilpallU8sa saaivut^
t l yhdysvaltalainen Bud^ tteld k e l - ^ l i t
iiäänheitossa 76.U n u ttdoksen. mikit.
on maailman pldn heitto t a o t tn ke-' -'Sii
sän aikana., KilpaUulhln osallistui ^^^/^^
myös joukko suomalaista mutta ^ h e ^
menestyivät
sesti.
kilpailuissa^ , ..-..mm
huononlal-
Itä-S^fcsa fcaiipaUi-seen
sortotilaan
Bonn. L. Länsi-eoksa lopetti elok. tl ••
pttiväii vastaisena yönä kalkkien ta-V^^y
varain viennin Itä-Saksaan kon
den n^aiden. välinen kauppasopimus H
päättyi.' Mnsl-dakson halil{usV6n<%j
kieltäytynyt raUflolmastä uutta katip- .^M
pasopimusta Yhdysvaltain teholta e- >«;v|
sitettyjen toivomusten mukaisesti,' ,'.^r^|]
Regint. — Ba8kstehewsnfri'aiaak(an- ; J
tahallltus on julistanut perjantain
elolc 2t,p^vtn'maakminan>o8UU8tol-mintapäiväksl
Ja osuustoimlntamlnls-i
terinä ' toimiva' pSSministert. T. O,
Douglas^ on keboUtanut kaikkia [etl'-^^
alojen kansalaisia Ja sivIiUvirammiai- ^'f^^
sia toimimaan mainittuna/päivänä
osuustoiminnan tunnetuksi; tefcemlstft >
silmälUr pitäen. < , ' , '/
JOKAMIEHEN TIEfOSÄNAKIRlA
1005 SIVUA — , ^ HINTA SID. $6.50^
12582 hakusanaa; 2,477 tekstikuvaa ja/. 89: karttäa^c 339/
syväpainokuvaa, 16 värikuvaa, liitteenä SMomen kartta.-
Kölmas, uusUtu painos' —- Joka kodin kätevin tietolähde
VAPAUS PUBLISHING CÖ;r
Box 69 Sudbury «Onh
kestäviä tak>ja. Samoin Magnitogors-^
kissa. Siellä vahva nostokurkl' ko-luMUt
viidellä nostolla kokonaisen huo­neen,
monta kerrosta käsittävässä ta­lossa.
TALOT KOOTAAN 2 -5
TYÖVUOROSSA
Sver(Uvsk'hi kaupungissa Ja kauka­na
sen laidoilla voi nähdä satoja yksi^
Ja kaksikerroksisia totoja, Jotka on
valmistettu, tak>nrakeonustebtMll»
JUURI SAAPUNUT
Suomen kansaii rakastetuin kirjaa Aleksi;s Kiven
SEITSEAAÄN i J / E g l E ^
Akseli Gallen-Kallelän kuvittamana
600 fivua nabkaMlkäkaasitoiidbiiunit/ - J Hinta $7jS0
. . (nmän kirjan hinta nonsi Suomessa 215 nurkka»)
Harvalla maalla on kirjallisuutensa ktilmaltivenft teosta; Joka ävau-^^':
tuisi-yhtft välittömästi nuorilk Ja ivahhöllle sekä luontetita«tt;t^
harrastuksUtoan n i i n erllMsille luklioflle Jc)Un:8eitsemah 1 ^
Ja vain ani harviMss^. tapaukslssa^yoidian kirjanihen tneikkitMs
tarjota lukijoille talteeUisesti n i in ti: liiiessa asussa kuin Oat'
len-KallelansomLstama Seitsemän: veljestä. ; 8 f U c ^^
jäkeentamä teos merkitsee perustavaa kif:JaUiste Ja taitetusta
mystä. Seitsemän veljeksen sivuja seiaiiioah lhastuneina'Jo:Iope^^
Ja sen sisäitöön syvennytään sitä.taritemmln.mitftpitemmaUe ikä 'i
kuluu. ," / ' > . ' . \
Olkaa vannat, «ttä Uh^tlttf:
paikkaan, aa«d«ka*mi« päHiiat A m ^ ^
makaamme CPm '•xpr«Mi-mki^^
SAADAKJSENNE
L A H E T T A K A X M U S :
fis
..11
•>\ Sooeitukset: ROYAL- BANityOF^;CANA|IA: !^
ryytlkU Ultet]^slela»^'
mm
i i i i •m 0im mmmmmmm mlM Ä m'm mk
'mi-..