Vapaus, September 27, 1972

              Sivu 2" Keslkiviildco, syysk. 27 p. — Wed., Sept; 27, 1972
INDEPENDENT LAEIORORGAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established NOT. 6. 1917
Editor: W. EKLUND ' ' Manager: V. KENTALA'
Tele^hiineiOlilce *iM EcBiofHdl'674-4264
Fnbllshed once weekly: VedneäSays hy Vapans iNUisliing Co. Limited,
' Advertislnr rates npon applicaiioH, tVandation free of cbarfe.
Second, Class Mail registratlon -Namber 1076
CANÄOIÄN LANGUAGEPRFSS
. TlLAUSHlNNATr
C^nadassa: 1 vk. 91(hOO, 6 kk. 95.25 VSA:it: 1 vk. «ll.OP. 6 Ick. $5.75
• . 3kk.J3.00 Suomeen: ;1 vk. $lliiO, 6 kk. $6.25
Kuka sekaantuu mihin?
Etelä-Korean miehityksestä, tai oikeammin ehdotuksesta sen
lopettamiseksi, saattaa kehittyä melko laajakantoinen keskustelu
j a väittely YK:ssa.
Juuri kokoontuneen Yleiskokouksen 25-jäsentä käsittävä joh­tokomitea,
mihin kuuluu mainitun elimen uusi presidentti, Puolan
apulaisulkoministeri Stanislavvj Trepczynski, sekä 17 varapresi­d
e n t t i ä ja Yleiskokouksen 'seitsemän tärkeimmän komitean pu­heenjohtajat,
keskusteli viime keskiviikkona ehdotuksesta, että
. Y K : n lipun varjoon vetäytyneet yhdysvaltalaiset miehitysjoukot
olisi vedettävä pois Etelä-Koreasta. Mainitun komitean tehtävänä
oli lajitella 13 viikkoa* kestävälle Yleiskokouksen istunnolle esite­tyt
101 päätöslauselmaehdotusta niin, e t t ä ne käsitellään ajankoh­taisuutensa
j a kiireellisyytensä vaatimassa järjestyksessä.
Yhdysvaltain imperialismin *'nuoremman kumppanin" osaa
pitemmän aikaa vieneen Britannian' YKcn edustaja Sir_jColin
Crowe esitti, e t t ä kysymys Yhdysvaltain miehitysjoukkojen kotiut­tamisesta
siirrettäisiin tulevan vuoden istuntoon niin, e t t ä Pohjois-j
a Etelä-Korea voivat kehittää kaksipuolisia yhteyksiään "ulko-puolisten
sekaantumatta asiaan". Yhdysvallat ja sen muut liitto­laiset
Jiannattivat luonnollisesti mielihyvin sir Colin Crowen esi­tystä.
Mutta asiassa on tietenkin toinenkin puoli. Neuvostoliitto,
Kiina ja eräät muut sosialistiset sekä linjoittumattomat maat
vaativat kiireellistä käsittelyä tälle päätöslauselmalle, minkä mu­kaan
Etelä-Koreassa olevat amerikkalaiset sotilaat — heitä on
siellä 43,000 ^ ja heidän mukanaan muodollisesti olevat brittiläi­set
kotiutettaisiin muitta mutkitta, jotta korealaiset voisivat rau­hallisella
tavalla järjestää omat kansalliset asiansa' ulkopuolisten
voimien sekaantumatta siihen.
Kuka tässä sitten "sekaantuu" mihin ? Vastaus on ilman muu­ta
selvä. Jos toinen puoli (Eteläinen osa) Koreasta on Yhdysval­tain
miehitysjoukkojen kontrollissa, kuten se on ollUt' vuosien
1950-^53 taisteluista l ä h t i e n , ' niin se tarkoittaa luonnollisesti
USAn sotilaallista sekaantumista Korean asioihin. Mikään ei voi
olla sen tehokkaampaa j a samalla tuomittavampaa "sekaantumis­ta
toisen maan asioihin" Itujn on sen miehittäminen sotilailla.
Toisaalta Yhdysvaltain miehityksen lopettamista vaativat
p i i r i t eivät suinkaan "sekaannu" Korean sisäisiin asioihin vaan
toimivat Etelä-Korean itsemääräämisoikeuksien ja ulkomaisesta
painostukseata vapauttamisen hyväksi,. /•
"Tutkivat'- muuta kuin asiaa
" V ä ä r ä ä . p u u t a haukkuvaa koiraa" ei k a n n a t a ' v i e d ä sen pa­remmin
linnustamaan kuin oraviakaan hakemaan.' Sama määri­telmä
pitää paikkansa silloin jos liaurismaasta puhuttaessa joku
näkee silmiensä edessä vain sen aidan.
Tällaisia, ajatuksia tuli pakosta mieleen siitä kun Canadan
asevoimien johto myönsi Rene Leyesquen syytökset paikkansapi­täviksi
siitä, että armeijan toimesta on varjostettu: Quebecin
animattiyhdistysliikkeen johtajien toimintaa, ja sitten ilmoitet­tiin,
e t t ä Sotilasviranomaiset ovat ryhtyneet tutkimaan — ei sitä,
mistä tällainen urkinta ja nuuskinta johtuu — vaan sitä, mistä
on mr. Levesquelle "vuotanut tieto" tästä tosiasiasta!
' Kuten on liutistiedoi^a kerrotj;u, mr. Levesque, Parti Que-becoisin
johtaja, sanoi viime viikolla lehdistön informaatiotilai­suudessa^
että Mobile Commandin tiedusteluosaston toimesta on
k e r ä t t y poliittisluontoisia tietoja Confederation of National Trade
Unionsin ja muiden sikäläisten anunattiyhdistyskeskusten j a nii­den
johtavien toimitsijain edesottamisistk. Hän totesi samalla, että
asevoimien tällainen poliittisliiontoinen tarkkailu siviilien elämäs­t
ä ja toiminnasta ei voi tapahtua kansanvaltaisissa olosuhteissa,
j a että sellaista tapahtuu "vain miehitetyissä maissa".
Seuraavan päivänä puolustusministeriöstä julkaistun lausun­non
niukaan Canadan asevoimat ovat todellakin laatineet raport­teja
Quebecin ammattiyhdii^tysiohtajista. Tätä tunnustusta kau­nisteltiin
selittämällä, että sellaisia raportteja esitetään johtaville
upseereille heidän "ympäristöstään".
Toisaalta mainitun Mobile Commandin päämajasta ilmoitet­t
i i n , e t t ä sen toimesta on aloitettu "perusteellinen tutkimus siitä,
miten 15-sivuinen sotilasasiakirja on tullut" mr. Levesquen kä­s
i i n ! Mitään ei puhuttu mr. Levesquen esittämistä syytöksistä, e t tä
asevoimien toimesta on suoritettu poliittista urkintaa Trudeaun
hallitusta vastustavien voimien heikentämiseksi.
Puolustusministeriön selostuksen mukaan ko. raportti Que­becin
työväenjohtajain toimesta laadittiin kolmisen kuukautta
sitten. Asiakirjassa oii leima: ''Salainen — vain canadalais-silmil-le."
Siinä "syytetään" että 200,000 työläistä edustavan CNTUri'
johtajat ovat Vävustaneet erinäisiä separatistisia j a kommunistisia
voimia'' — mitä tahansa niin venyvillä lausunnoilla tarkoitetaan­kin.
Siinä on henkilökohtaisia tietoja CNTUn seitsemästätoista
johtavasta toimitsijasta korostaen heidän poliittista toimintaansa.
Otettakoon näistä henkilöistä'kaksi tunnetuinta. CNTU:n presi­dentti
Marcel Pepin on saanut kansioonsa maininnan, että hän
on Yhteisrintaman yksi johtaja joka on tuomittu oikeuden hal­veksumisesta
vuodeksi vankilaan (vedottu). CNTU:n edustaja­kokouksessa
kesäk. 11-17 1972 hän kehöitti muodostamaan kan-salaiskomiteoita
Bourassan hallituksen kukistamiseksi tulevissa
vaaleissa. (!) ja,Michel. Ghartrand: on Montrealin keskus^nioneu-'
voston presidentti. Aktiivinen kaikissa .kysymyksissä separatis­mista
kommunismiin asti. Rahoittaa useita toimintoja CNTUn
Montrealin keskus-neuvostosta.
Meidän lehtemme ei ole separatistinen eikä siis vähääkään
mr. Levesquen poliittisen toiminnan kannattaja. Mutta me yh-d3rmme
varauksetta mr. Levesquen toteamukseen, että tällainen
asevoimien suorittama urkinta siviiliväestä j a erikoisesti työväen­liikkeen
toiminnasta^ ei sovi missään mielessä kansanvaltaiseen
elämäntapaan: Mitä pikemmin sellaisesta urkinnasta ja varjostuk­sesta
luovutaan* sitä parempi se on koko kansakunnalle ja eri­koisesti
maan kansanvaltaisen elämäntavan säilyttämiselle.
TERVEHDYS TEILLE
TE LAULAJAN YST4VÄTf
Vuonna 1961 kirjoitin teille kirr
';een tässä samassa lehdessä. Sii­oin
oli kuhmut melkein kaiksj
/uotta (käynnistäni "lännessä" j ^ ^
3lin saanut monia kutsuja tulla uu
lestaan. ABkä ei-oilut silloin sopir
va?ja oli joutuikin tulossa. •
" S i i t ä oh (kulunut nyt ylksitoista
/uotta, nyt on syksy j a kohta taas
joulur tulossa. Paljon on tässä ajas
ja tapahtunut muutoksia. Muutok-ya
maitten ja kansojen' suhteitten
ie!hity!kses3ä, muutolksia yhteiäkuri
Lajärjestyiksissä, muutdksia ihmis­ten
välisissä suhteissa, muutdksia
:touMäitolköissa, muuitofltsia vähän
tiellä ja täällä, mutta yhdessä
asiassa ei ole taipahtunut muutok­sia.
Laulujen ma)hti on edelleen
muuttumaton!
Lauluja t€ihdään, niitä kuunnel­laan,
uudet laulut unohdetaan,
vanlhat laulut etsitään unohduk­sen
kätköistäv ja laulujen voima
huuhtoo menemään monet itoävät
j a (katkerat asiat tässä .muuttur
vassa maailmassa jossa^mikään ar­vo
ei vaikuta pysyvältä. On on­nekasta
olla laulaja; Se ei aina
ole helppoa, mutta se on aina an­toisaa.
Kohdallani ovat nämä vuo­det
kuluneet kovan työpaineen
alaisena,"minulla ei ole ollut ai­kaa
kuunnella monia kehoituksia,
joilta sieltä päin on edelleen tullut
vierailun. tekemiseen.
Siellä ovat monet käyneet, mut­ta
nyt ipäätin suoda itselleni tä­män
ilon ja sanonpa e t t ä on haus­ka
taas uudistaa vanhoja tutta-v-
uxiJksia j a verestää muistoja pai­koista,
joissa silloin kuljiri '"from
coast to coast". Aikaa ei t ä l l ä ker­taa
tule olemaan kuin lokalkuu ja
alku marraskuuta, mutta siinä
ajassa ehdimme tavata, laulaa vä­hän
yhdessä: j a vaihtaa kuuliimi-sia..
• • .
Suomen asiat ovat teille tutut,
yhteydethän" ovat (hyvät j a nopeat,
niin että jutellaan vain omista
asioistamme, mitäpä me muusta.
Olympiakisat olivat ' sellainen
suomalaisia mieliä innostava ki­sa,
juostiinhan Suomi taas kerran
maailman tietoisuuteen, niin että
itseikuTKin tunsi kuntonsa nousevan.
Näissä merkeissä toivotan teille
hyvää syksyä ja toivottavasti
— näkemiin 25 julhlaesiintymisen
merkeissä. . .
Teidän "reissumies",' .
Tapio Rautavaara.
Koreat sopivat
atkoneuvotteluista
Söul. — Hajallaan asuvien korea-aisten
perheiden yhdistämisestä
«skustslevat Pohjois- ja Etelä-Ko-ean
Punaisten Ristien valtuuskun-lat
sopivat Soulissa äskettäin jat­koneuvottelujen
ajankohdasta.
JStelä-Korean valtuuskunnan edus­taja
ilmoitli, että kohnas neuvottelu-derrcs;
pidetään P(rfijois-Korean
pääkaupungissa Pjongjängissä 22.
'okakuuta ja neljäs Etelä-Korean
pääkaupungissa 22., marraskuuta.
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ m
John Tolvanen, Toronto, Ont,
täytti torstaina syysikuun 21 päi­vänä
-75 vuotta.
John .Linden, Sudbury, Ont.^
(Pioneer Manor) i ä y t t ä ä torstai­na
syyökuun 28 päivänä 81 vuot­ta.
Kaarlo Toikka, Long Lake, Ont,;
täyttää keskiviikkona Idkalkuun 4
päivänä 65 vuotta,
Bertha Kummu, Sudbury, Ont.,
täyttää torstaina lokakuun 5 päi­vänä
74 vuotta.
Ennie M^a/o, Budkfield, Maine;
USA, täyttää perjantaina loka­kuun
6 päivänä 75 vuotta.
Riku Wuorim'äki, South Porcu-pine,
Ont, täyttää lauantaina lo­kakuun
7 päivänä 73 vuotta.
Martha Miki, Sudbury, Ont.,
täyttää sunnuntaina lokakuun 8
päivänä 74 vuotta.
Yihdymmq sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotukBlin,
NEUVOJA VAPAUDELLE
Olen (huomioinut " K i r j e i t ä "
osastosta kaksi kirjoitusta aihees­ta
"-mr (L8wis .pääsi finanssisivul-lle".
Haluan esittää mielipiteeni
sellaisena kuin tunnen Marxin teo­riaa.
Vapaus toteaa mm. että "(kun
järjestäytyneet (työläiset saavat
tässä vaipaayritteliäisyyden yhteis­kunnassa"
ipalkankorotuksen, niin
se vaifeuttaa välillisesti myös niin,
e t t ä toisetkin työläiset saavat pal­kankorotuksia;"
Minun mielestäni
työläisten korlkeat ipalkat polkevat
toisten työläisten elintasoa alas­päin.
•Vapaus sanoo, että "palkkojen
korotusvaatimus on ainoa keino
miten työläiset saavat edes pie­nen
osan tekniikan kehityksen, ja
automatisoinnin johdcjsta tulevas­ta
tuotannon lisääntymisestä työ­läistä
kohti." Minun mielestäni pi­täisi
huomioida myöS'verotus.
Vapaus: tehtävänä on "kaikkien
työläisten järjestäminen ja kaik­kien
työläisten liian alhaisten palk­kojen
korottaminen." Minun mie­lestäni
unionistien suunnat johta­vat
palikkojen ja tuotteiden hinto­jen
kilpailuun, toisin sanoen in­flaatioon.
Tämä on tulkintani
Marxin teoriasta ; . .
E. Lahtinen,
Thunder Bay, Ont.
VÄÄRILLÄ JÄLJILLÄ
Saatuaan tutxistua etukäteen y l ­läesitettyihini
neuvoihin ,allökirjoit
tanut ei voi muuta kuin ihmetellä.
Jos ylläolevat väitteet perustuisi­vat
marxismiin, silloin pitäisi tie­teellisen
sosialismin isältä saada
lukea, että ludkkataistelua käy­dään
muka paremmin j a huonoim­min
palkattujen, työläisten välillä.
Sellaista tökstiä ei niistään löydy.
Tosiasia tietenkin on, että Mar­xin
teorian mukaan luokkataiste­lua
käydään työnantajain ja omis­tavan
luokan, sekä työtätekevien
eli "työvoimaansa myyvän" luo­kan
välillä. • -
Totta on, että osa työläisistä' on
jossakin määrin :paremmin paikat­tua
kuin toinen, osa ja osa aivan
työttömänä. Mutta siitä huolimat­ta
he ovat kaikki työläisiä,. joita
työnantajat ja tuotantolaitosten
omistajat kumpipaneineen riistävät
j a ryöstävät. Työläisillä on siis
yhteinen vihollinen ja se vaatii
heiltä yhteistoimintaa sekä paik-frojen
korottamisen, että sosiaali­huollon
parantamiseksi ..jne. vain
työtätekevien kaikkiikäsittävä yh­teistoiminta
avaa tien edistykseen
sekä vallitsevien puiutteellisuuk-sien
poistamiseen j a lopulta riis-
(Jatkuu sivulla 7)
"Ei nutään rotusortoa":
mv
IVallaceburg Kaksi intiaa-ninfiorta
pahoinpideltiin polii­sien
"va/vonnassa"'V torstaina
töinen toisensa 'jälkeen täjnäti
kaappalan vankilasellissä erääpä
valkoihoisen toimesta, mutta
pormestari CecileBechard va­kuuttaa,
ettei se .tarkoita r^
sortoa. ^
Mrs:Bechardlantortämäh se-,
lityksen vastauksena Ontarion
Poliisiyhdistykseh Johtajan Din^
nis Lattenin syytökseeri, eitä
nuoret intiaanit kärsivät avoi­mesta
rotusorrosta tässä Lou-nais-
Ontarion yhdyskunnassa.
- Mr Latten sanoi,' että vierail­lessaan
keskiviikkona; Wallacer
burgissa tutikiakseen valituksia po
liisiipäällikkö C. L . Bowyerin alai­sia
miehiä vastaan, hän sai tietää
mainitusta kalhdesta intiaanista ja
muista Intiaan ivastaisista syrjin-tätoimenpiteistä.
Hänen selostuksensa mukaan
liaksi intiaaninuorta pidätettiin
kolmisen viikkoa sitten syytetty­nä
hyökkäyksestä ja ruumiillisen
kivun aiheuttamisesta pieksemäl-lä
eräälle valkoihoiselle nuorukai­selle.
Pidätetyt intiaanit pantiin
vankilassa eri selleihin.
Vähän ajan kuluttua^ selitti
mr Latten, eräs valkoihoinen
nuorukainen meni poliisikorpraa
Iin saattamana näiden intiaa­nien
selleihin ja sai pahoinpidel­lä
näitä intiaaneja yksi kerral­laan
selleissään. Mr Latten sa­noi
näiden intiaaninUorten opis­kelevan
korkeakoulussa eivätkä
tunnu olevan häiriön aiheutta­jia.
Mr Latten sanoi puhuneensa
korpraali on saanut salkoksi usean
päiVäpalkan menetyiksen.
Pormestari ' iBedhard myönsi
torstaina todeksi sen, että kaksi
in.tiaanimiorts( tuli- pahoinpidellyky
si paikallisen poliisilaitoksen sel­leissä
heidän vangitsemisensa jäl­keen.
—, i
-*''Muttä vailkka kaksi intiaani-nuorta'hakattiin
valkoihoisten toi­mesta^
(poliisien läsnäollessa van-kiselllBsäi
se 'ei sittei^bMn edustit
rotusortoa", väitti mrs "Bechard.
Mr Latten sanoi (poliisiyhdistyk-sen
saaneen tietoonaa myös ta­pauksia
missä 10—16-vuotiaita
alaäkäisia lapsia on lukittu vanki-lasfeUeihin,
iriahin ei pidätettyjä vai'
koihoisten lapsia panna.
JHulbtikiuun 14 pnä; hän sanoi,
viisi ipoikaa ja 2 tyttöä, joiden ikä
oli 11—14 välillä, lukittiin yhteen
vankilaselliin ja jätettiin sinne
vartioiimatta ainakin tunnin ajak­si.
Toukokuun 4 päivänä pidettiin
vangittuna tuntamattoman aika­määrän
.kahdeksan lasta. Juuri en­nen
koulun päättymistä keväällä
lukittiin vankilaselliin 7 lasta ja
heitä pidettiin siellä Qcunnes paikal­le
tuli eräs sosiaalityön tekjjä. M i ­tään
syytteitä ei näitä lapsia vas­taan
nostettu.
'Mr Latten sanoi yhdistyksensä
saaneen myös ku.#la, e t t ä pidätys-määräyksiä
on annettu laittomasti
pulhelimitse tai poliisien radion vä­lityksellä
ilman, että joiku poliisi
olisi henkilökohtaisesti esiintynyt
rauhantuomarin edessä.
Pommitusraportteja • • ^ ^ i
"oli väänennät^ävä"^ /
Washingtotn. — Senaatin ase-
.voiiaiienpalveluskomitean istun-V
nossa sanottiin V-viikon lopulla,
e t t ä USA:n Seitsemännen ilma-volmapäällystön
alaisuudejssa,
Pohjois-Vietnamiin , luvattomia
pommituksia suorittaneille' lientä-jille
sanottiin, että heldää •tiilee;
antaa teoistaan väärennetyt ra- c
portit. . ;
. S e i t s e m ä n n e n ilmavoiman ^.tle-dustfelujaoston
päällikkö eveÄtl
Charles Gabriel sanoi. mairiitliin,.,
komitean kuulustelutilalsiidde^a
e t t ä nämä määräykset (rapo^t-.
tien väärentämiseksi) tulivat Seit
semänhen - iknavoiman apulais­komentajalta,
kenraalimäjiiri-AI- >
ton Slaylta. . ^ ,
. Komitea tutkii sitä kun 7 :nnen;
ilmavoiman komentaja, kenraali.;;
luutnantti John Lavalle 'jäi-jestl,^
vuoden 1971 lopulla j ä v . 1972,
alussa herkkien rauhanneuvotte-,.
lujen aikana el-valtuutettuja pom,'
mituksia Pohjois-Vietnamia vafe-taan.
Minkälaisiin tuloksiin tässä. ^
kuulustelussa päästään: siitä ei-oLe
vielä tietoa, mutiba jos • osoit­tautuu,
että Saigonissa ollut kor­kein
amerlkkalalspäällystö ei ''ol-41
lut tietoinein näistä luvatbolmiata
pommituksista, silloin kfenraali
Crelghton Abrams, joka vapautui:.
äskettäin USAn ylipäällikön • toi-,
mesta Saigonissa, voi saada hä­nelle
luvatun uuden 'toimenar­meijan
yleisesikunnan päällik­könä.
Kenraali Lavallen kerrotaan
kuitenkin sanoneen, e t t ä kenraali
Abrams oli tietoinen visseistä lu­vattomista
pommituksista.
Canadan rauhanliiton toiminnasta
asiasta pormestari Beehardille, jo­ka
on myös poliisikomissionih jä­sen.
Mrs Bechard oli sanonut; että
asia on selvitetty niin, että ko. tee) jonka taricoituksena on ko-
Toronto. _ Toukokuussa pide­tyssä
Canadan Rauhanliiton kon­f
e r e n s s i ^ valittiin liitolle kansal­linen
hallinto (Presldlng Commlt-
Mitä muut sanovat
L A S K U N MAKSU VASTA V A A L I E N JÄLKEEN
r Kun savu laskee Canadan j a Yhdysvaltain vaalien jälkeen, sil­loin
nousee esille Ottawan j a Washingtonin väliset perustuvat ris­tiriidat.
Yhdysvaltain uusi presidentti, huolimatta siitä kiika hän
on. tulee silloin epäilemättä' käyttämään kovaotteisia menetelmiä
U S A : n maksutasevajauksen selvlttämlseksL Seh seuraus Ganadälle
voi olla epämiellyttävä, mutta se ei vaikMta canadalaislln valitsi­joihin
ennen kuin vasta vaalien JÄLKEEN.
K A N S A N V A L L A N T I L A L L A R A H A N V A L T AA
Tehtyjen arviointien mukaan Canadassa nyt käjmnissä oleva
vaalikampanja tulee maksamaan $40—$43 miljoonan dollarin paik­keilla,
josta summasta yli 90 prosenttia käytetään kahden kapita­listisen
puolueen hyväksi.
Yhdysvaltain presidenttivaalien hinnaksi on arvioitu $400 mil­joonaa,
mikä summa on lähes 25-prosenttlsesti suurempi kuin vuo­den
1968 presidenttivaalien menot.
Se tosiasia kun meidän yhteiskunnassamme määrää kaikesta
mieluimminkin dollarit kuin ihmiset aiheuttaa hirmuisia vääristy­miä
taloudelliseen, sosiaaliseen j a poliittiseen rakenteeseen . ; .
— Bruce Magnuson, Canadian Tribune.
koontua vähintäin neljä kertaa
vuodessa. Komiteaan kuuluu edus­tajia
lännen maakunnista, Quebe>
oista ja ja useista Ontarion, kes-kuksista^
Konferenssissa todettiin
e t t ä näin saamme toimintamme,
laajemmalle pohjalle pitämällä;
kiinteämmän persoonallisen .yh-.
teyden liiton jäsenien ja osastojen
kanssa.
Ensimmäinen hallinnon kansal-"
linen kokous pidettiin Torontossa»
syysk; 16 päivänä. Liiton • presi- -
dentti, John Morgan, avauspuhees­saan
huomioi, " e t t ä viimeisien kuu.
kausien ailkana toiminta on ollut
ehkä vilkkainta mitä se on ollut
moniini vuosiin, Vaikika liiton jäse-•
nillä ja kannattajilla olikin vuoden­vaihteessa
epämiellyttäviä koke- •
muksia, joitakin yhteyksiä ratJkei-li
ja ystävyyssuhteita särikyi, ^
olemme ruvenneet työskentele- -
mään paremmassa yhteisymmär-!'
ryksessä. Tähän yhteisymmärryk-'
seen ja toverihenkeen pitää myös- _
kin tuleva työmme perustua."'
:•• Johtoikunnan raportissa ilmeni, •
(Jatkuu sivulla 8) [
PÄIVÄN PAKINA
VÄALIPATOJEN PÖRINÄÄ
Tuntuu -siltä, että BC:n vasta
valittu NDP: n hallitus voi heit­t
ä ä vanhojsn puolueiden johta­jien
syötäväksi sellaisen luun
mitä ne eivät voi kakistelematta
niellä.
Kysymys on tietenikin siitä
suunnitelmasta, minkä mukaan
NDP :n sikäläinen johtaja David
Barrett. aJkoo esittää lokakuun
aikana, ehdotulksen laiksi jonka
mukaan kai'kiki 65 vuotta täyttä­neet
tulevat siellä saamaan $200
kuukausitulon.
Kun muistetaan, että Tru­deaun
hallitus" korotti" kaikes­sa
jalomielisyydessään eläkkeitä
$2.88 kuukaudessa ja kuin tory-johtaja
Robert Stanfield muti­see
kutklkuaan kakistellen, että
hänen puolueensa valituksi tul­tuaan
voisi korottaa eläkkeitä
väihäin enemmän, ehkä (kymme­nellä
dollarilla kuu(kaude33a, niin
tällä BC:n ehdotuksella on var­maan
kansallistakin kantavuutta.
Muistaa nimittäin tulee, että
Canadassa on elälkeläisiä lähes
kaksi miljoonaa. Kaikilla heillä
on äänioikeus — ja miltei kaik-"'
klen suolia kurnuttaa kova näl­kä.
Jos parannuksia ei tule, niin
tämä voi jöhtäa siihen, että 65-'
vuotta täyttäneet kääntävät yh­dessä
. omaistensa ja ystäviensä
kmissa selkänsä molemmille van­hoille
puolueille ja antavat ää­nensä
työväendhddkkaille.
Jos ko9(kaan, niin nyt pitäisi
eläkeläisten julistaa kiiMcaasti
-ja kuuluvasti, että yhtään ään­t
ä ei anneta ehdokkaille j a puo­lueille,
jotka eivät lupaa välit­tömästi
vanhuudeneläkkeiden
korotusta.
Eläiklkeistä puhuen voidaan On­tarion
toryhallltuksesta " sano?i
porilaispoikien vuosikymmeniä
sitten suosiman hokeman mu­kaan:
"ottaja, antaja^ kissanhän­nän
kantaja."
Monet vanhemmat kansalaiset
joutuvat turvautumaan vanhain­kotien
hoitoon. ' r,
Mutta heidän taskurahansa ei­vät
ainakaan Ontariossa lisään­ny
sentilläk^ään, vaikka llittohal-
Jitus antoi äskettäin sen "ruhtl-'
naallisen" korotuksen elälkeläl-sille
— sillä maakuntahallitus
vie omaan taskuunsa kaikki
näistä korotutaiöta koituvat tu­lot.
Köyhyydenapttun perustuvan
lisäeläkkeen pohjalla varattomat
eläkeläiset saavat nyt $136 :n ase
mesta $150 kuukaudessa ja per­heet
$225 aäemesta $285 kuukau­dessa.
-
Mutta vanhojen kodeissa asu­vien
kohdalta näimä "lisätulot"
menevät välittömästi Ontarion
toryhallltuksen pohjattomaan
kukkaroon. '
Nämä vanhojenkotien asuk­kaat
olivat toivoneet, että koro-tulisen
jäHkeen he saavat hieman
enemmän (nyt $25 kk) tasku-raihoja
yksitoikkolBen elämänsä
virkistämise(ksi.
Kun nämä eläkeläiset saavat
vain $25 kuukaudessa taskura­hoiksi
niin se ei riitä mitenkään
puhtaanapitoon, savukkeisiin, sa­nomalehtiin,
jutlkaisuihin ja mui­hin
piklkutaiikoltu(kslin. Heidän
kohdaltaam olisi $15 lisä mel­koinen
tekijä kuukaudessa.
Mutta toryjen, kuten liberaa-lienlkin
sydän on harmaata ^iveä-kin
kovempi ja mustempi!
Rajan eteläpuolelta tulleiden
vaalijuttujen perusteella tuntuu,
että "perheenemäntlen" osakkeet
ovat nousseet, tai että isot ja
•korskeat piiloutuvat joko lyhem-plen;
tai vähän pitempien hamei­den
taakse.
iKuten aikaansa seuraavat lu­kijat
tietävät, Setä Samulin
maassa on laadittu "kovia lake­j
a " joiden perusteeJla on joko i l -
moiböttava suurempien vaalilah-joitusten
lähteet, tai (rivien vä-
Iteaä,) pystyttävä salaamaan to­dellisen
asian lajdan.
Kun suuryhtiöt ja -rikkaat ei­vät
olö vaaliralhoittaijina erittäin
pidettyjä, niin silloin on turvau­duttava'
silmäiikääntötednppui-
• hin. •, : .
Niinpä meille kerrotaan presir,
dentti Ridhard Nixonin saaneen'
kokonaisen armeijan ' 'perheen-'
€m'äntiä", joiden nimissä tdidään'
hänen vaaHirahastoonsakymme-:
nien tuhansien dollarien suurui­sia
iahjoitulksia. .."
Maude McKnigiht, St. Paulista,^
'Minn. on yksi"peTtheene(mäntä";^
jdka on lahjoittanut Nixoniin hy-'
vaksi $50,000. Amde Magnus-
Flanigan, Palm Beachista, FlaJ
on toinen "pei^heenemäntä" joka'
^ on laihjoittanut $22,000. ;
Kuten arvata sopii,'he eivät
ole kuitenkaan ' 'tavallisia: per-i
heenemäntiä". Ensin mainitun;
St. Paulin "perheenemännän":
aviomies William L. MoKnlght,.
on 3M Corporation ,'pläkkeelleT
jäänyt puheenjoihtaja' ja mrs;
Planiganin poika on Valkoiäen
talon yksi avustaja Peter Mi F l a ­nigan.
Hänen miehensä on 'new-yorkilainen
finanssimies .Harace,
Kolmas Nixonin "perfieen-;
emäntä" on mrs Marylin , L . F.
Wiiley, tuninetun virginialaisen
hevosmieihen leski, joka 'on'lah­joittanut
$45,000 jne. '
Kun avustajakunnassa ori
joulltlkomitassa tällaisia "perheen^
cimäntiä" ,niin eipä silloin: toti­sesti
tarvitse turvautua mihin­kään
alakäden tekoihin "suurten
kalojen" vaaliraliojen salaami­seksi.
: . • • •
— Känsäkoura. '