1964-10-15-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, lokak. 15 p. — Thursday, Oct. 15, 1964 VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN OF FINNISH CANADIANS (LIBERTY) Establlshed Nov. 6. 1917 Edltor:W; Eklund Manager: E. Suksi Telephone: Office 674-4264 — Edltorlal 674-4265 Publlshed thrlce weekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Co. Ltd;, 100-102 Elm St. West, Sudhury, Ontario. Canada. Mailing address: Box 69 : ; Advertlslng rates upon appUcatlon. translatlona free of charge. Authorlzed as second class mail by thf» Post Office Department, Oitawa, and for payment of postage In cash. o.-He CANADIAN LANGUAGE-PRESS ish. 1 TILAUSHINNAT Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk $4.75 uSAissa 3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25 1 vk. 10.50 8 kk. 6.75 Onneksi olkoon yleisradion TV Uskomme lehtemme lukijain ja hyvää lin^coittavien kan-- salaistamme yleensä liittyvän lehteemme esittäessämme vaatimattoman onnittelumme Canadan yleisradion (Canadian Broadeasting Corporation) TV^ohjelman järjestäjille tiistai-iltana, lokak. 13 pnä, "Other Voices"-nimisessä ohjelmassa esitetystä Joe Hillin lauluja (The Songs of Joe Hill) ohjelmasta. Se oli mainio ohjelmanumero, omalaatuinen ja lämpimästi tervehdittävä työväen kulttuuritoiminnan läpimurto, mikä nosti GBCn television ja erikoisesti sen ohjelmasta vastuussa olevien piirien arvovaltaa kaikkien ajattelevien canadalais-ten keskuudessa. Valitettavaa vain on, että aniharvat canada-laiset osasivat sellaista erikois-makupalaa odottaa, sillä "Other Voices"-ohjelmalla mainostettu TV-ohjelma ei voinut etukäteen kuuntelijalle selittää, minkälaista henkistä herkkua oli odotettavissa. Me pahoittelemme myös, että jatkuvan ja jokapäiväisen kilpajuoksun takia ajan kanssa, ei Vapauden toimituskaan ollut tässä asiassa tehtävänsä tasolla, mikä olisi vaatinut etukäteen mainostusta tälle ohjelmalle. Kaikesta huolimatta meidän lehtemme yhtyy niihin tuhansiin canadalaisiin työväenliikkeen jäseniin ja kannattajiin, jotka haluavat esittää "The Songs of Joe Hill" ohjelmasta sydämellisen onnitlekinsa ja todella avomielisen kiitoksensa. Toivottavaa olisi, että CBG voisi esittää mainitun ohjelmanumeron uudelleen niin pian kuin .se on suinkin mahdollista. Kuten lukijamme tietävät, Joe Hill on tämän mantereen yksi tunnetuin ja tunnustetuin työväen marttyyri. Hän oli synnynnäinen runoilija ja laulaja, joka käytti kaikki lahjansa, taitonsa ja voimansa sekä seisoi horjumatta kuolemaakin uhar ten, työväenliikkeen hyväksi. lWWn nousun aikana, jolloin tällä mantereella raivattiin mainitun ammatillisen liikkeen avulla ja johdolla maaperää teoUisuusunionismin nousulle, tämä kulkulyöläis-ru-noilija- laulaja työskenteli kaivosmiehenä, metsätyöläisenä ja sekatyömiehenä. Hänen panoksensa yhteiskunnallisen satiirin kehittämiseksi tällä mantereella on vertaansa vailla. Historia kertoo, että Joe Hill oli IWWn johdolla käytyjen suurten taistelujen ja niiden avulla saavutettujen tärkeiden voittojen aikana kaivosmiesten järjestäjänä. Häntä vastaan nostettiin silloin— nykyään melko yleisesti omaksutun käsityskannan mukaan tekosyytös —^ miesmurhasta ja niin joutui Joe Hill, työväenliikkeen runoilija-laulaja-ja-taistelija ammuttavaksi siitäkin huolimatta vaikka maailmanlaajuinen protestiliike — mukaanlukien yhdysvaltalaisten työläisten ja älymystön parhaimmiston protestiliike — vaali häntä syyttö^ mänä vapautettavaksi. Kuten tiistai-iltaisessa TV-ohjelmassa todettiin, Joe Hillin syyllisyys lai syyttömyys on tänäkin päivänä todistamattomana ja niinmuodoin hänen teloitustaan pidetään kautta maailman laillistettuna murhana, jonka ainoana tarkoituksena oli tecllisuuspohjalle perustuvan työväen taloudellisen liikkeen nousuelikäisy. Kun CBCn TV hyväksyi ohjelmistoonsa ja esitti kiitettävällä tavalla historiallisia tosiasioita kunnioittaen "The Songs of Joe Hill" ohjelman, se tiesi varmaan astuvansa niiden piirien varpaille, jotka vaativat tällaisten "epämieluisten" asiain unhoittamista lai kokonaan vääristelyä. Kiitollisuutemme CBCn TV-ohjtlman järjestäjille on tämän vuoksi sitäkin suurempi. Erikoismaininnan ansaitsee tiistaisesta "Joe Hill" ohjelmasta nimiosalla esiintynyt, entinen vancourilaineni CBCn taiteilija Don Francks. Kuka vielä rohkenee tämän esityksen , jälkeen sanoa, että eanadalaiset taiteilijat eivät pysty antamaan täysipainoista ohjelmaa? Myös ohjelman lavastus, äänitys ja muut tehokeinot oh vai mielestämme tarkoitustaan vastaavat. •• • Sanalla sanoen: Suurkiitos ja sydämellinen onnittelumme, CBCn TVlle, "Joe Hillin" lauluista! Britannian yleisvaaleista Kuten tiedetään, Britannian parlamentin vaalit suoritetaan tänään, torstaina; lokakuun 15 päivänä. . Kun näiden vaalien tuloksia .seurataan kautta maailman, ja luonnollisesti myös täällä Canadassa melkoisella mielenkiinnolla, niin meidän sietää perehtyä hieman pintaa syvemmälle vaaleissa ratkaistavana oleviin kysymyksiin. Tuskin mikään on nykyoloissa niin epäkiitollista hommaa, kuin on vaalitulosten "ennustaminen'', mutta siitä huolimatta yhdymme niihin, jotka ennustavat vallassaolevalle kokoomus- eli kansanomaisemmin torypuolueelle suurehkoa vaalitappiota, ja viralliselle oppositiolle, Britannian työväenpuolueelle vastaavanlaista vaalivoittoa. Toryja ei pelasta meidän käsittääk-semme^ Tnikään voima vaalihäviöstä — kysymys on vain siitä, voiko se vielä säilyttää enemmistön parlamentissa, vai tuleeko työväenpuolueesta nyt enemniistö- eli hallituspuolue, kuten miltei yleismaailmallisesti ennustetaan. Toisaalta on syytä korostaa, että torypuolueen—^ Britannian suurpääoman pääpuolueen — käytettävissä on suuria voimavaroja: Paljon rahaa ja mainostu.svälineitä sekä parhaita ammattimiehiä vaalipropagandan tekijöiksi, sekä ehtymättömät kokemuk.set "hajoita ja hallitse" ohjelman toteuttamisessa. Viimeksimainitusta seikafJta mainitlfakoon, että ryhtyessään nyt tukemaan vanhaa torypuoluetta näissä vaaleissa, Lontoon Times lehti myönsi, että torypuolueen kannatus ei nostata erikoista "innostusta", mutta mikäli porvarilliset piirit eivät voi enää sulattaa toryjen ohjelmaa ja hallitus-komentoa, silloin heidän pitäisi antaa äänensä piskuiselle liberaalipuolueelle. Y.skä on helposti ymmärrettävissä; jos valitsijat voidaan pitää ero.ssa työväenpuolueesta, silloin on mahdollista, että torypuolue voi jatkaa hallituskauttaan! Ei ole Disraeli (tunnettu historioitsija) aikanaan turhan vuoksi sanonut, että "konservatiivipuolueen hallitus on järje.stynyttä tekopyhyyttä". Kirjeitä TYÖLÄISET JA ME • Ihmiset jakautuvat moniin erilaisiin ryhmiin ja lalikoihin, mutta kaikki he elävät vain kehdosta hautaan ja heidiin tarkoituksensa täiil-iä kauniissa, maailmassa on tuottaa ja kuluttaa tuotteita. Raamatun mukaan ' täyttää maa ja tehdä itselleen alamaisia". Sitähän täällä on tehty jo tuhansia vuosia. Mutta miksi emme tee sitä yhteisin mielin ja voimin, ettei tarvitsisi häiritä rauhaa? Onhan sitäkin puhutiu ja suunniteltul kenties satojakin vuosia, mutta sotaiset mielet ovat aina olleet rauhan rakentajien vitsauk-sena. • • KuKa~ täällä sitten oikein sotii kun työläiset aina koelta^at .suojella rauhan säilymistä? Työttömyys on aina meitä vaanimassa, joten voi sanoa työläiset ja me työttömät, jotka joskus olemme kuuluneet työläisiin, mutta kun meitä ei onää tarvita niin meille ei löydy miiään tehtävää yhteiskunnassa. On syytä ajatella miksi näin on./ Meiltä ei koskaan lopu työ eikä tuotteet jos teemme työtä yhteisin voimin, ilman pakkoa ja iiistoa. Eräs ystävämme moitti lehtemme myyntipuolia porvarillisen kirjalH-suuden levittämisestä huomioimat: ta, että me kaikki olemme syyllisiä porvarien mainostamiseen jollakin tavalla. Me olemme pakoitettuja siihen niin kauan kun meillä on porvarihallitus. Olisin hyvin mielissäni siitä, jos ystävämme aukaisisi meidän muidenkin silmät näkemään kuinka on mahdollista tulla loimeen porvarien hallitsemassa maassa^ ja olla auUamatta porvaria kun hän on määrääjänä yhteiskunnassa? Olemmehan aina joutuneet työskentelemään työnantajanmu; a.settamien määräysten mukaan. — Lukija. Todellinen talousihme on Elben itäpuolella Saksan Dem. TasavaUan 15 vuoitistilinpäätös Tuukokuun 29. päivänä 1964 kertoi Lontoon Times, että kuuluisilla Carl Zeissin tehtailla Jenassa on nykyisin 18,000 työntekijää, neljä kertaa enemmän kuin ennen sotaa. Lehden kirjeenvaihtaja selitti: "Zeissin tehtaiden jälleenrakentaminen samoin kuin koko saksalaisen teollisuuden jälleenrakentaminen Eben itäpuolella ovat ilman muuta suurempi ihme kuin paremmin tunnettu Länsi-Saksan talousihme." On kestänyt kauan ennen kuin tämä näkemys on omaksuttu. Vielä marraskuussa 1963 totesi professori Apel Bridgeportin yliopistosta USA:- sta New Yorkin yliopiston julkaisemassa aikakauslehdessä Challenge, että laajalle levinnyt valhe, jonka mukaan Itä-Saksa on köyhäintalo ja sen talous romahduksen partaalla, ei voi ajan pitkään tehota. MatkusteK Icssaan I);)R:ää ristiin rastiin hän oli havainut, että tässä "köyhäintalos-' sa" vo! elää jokseenkin mukavasti, ihmiset olivat hänen havaintojensa mukaan kunnollisesti ravittuja ja puettuja eikä hän voinut löytää merkkiäkään ankarasta köyhyydestä tai taloudellisesta puutteesta, joita löytää joka askeleeella New Yokin ja muiden amerikkalaisten suurkaupunkien työläiskortteleista. ' " - Endicottin puheen aiheena -rauhanasia vaalivuotena'' Toronto; — Vastikään Japanissa ja Kuubassa vieraillut tri James Endicott puhuu maanantaina, lokakuun 19 pnä Pohjois-To-ronton Memorial-haalilla, 180 Kg-linton East, aiheesta "Kauhan-asia vaalivuunna". Tilaisuuden järjestää Toronton rauhanyhdistys. Väliajalla, tarjoilua. Kaikki tervetulleita. Kolmattatoista vuolta halli-tuspukeilla istuneen torypuolueen 360:sta parlamenltijäse-nestä on 113 liikemiehiä, 72 la-kimiehiä, 37 sotilashcnkilöilä, 38 maanviljelijöitä (mukaanlukien suurtilallisten edustajat). "Järjestetty tekopyhyys" näkyy juuri siitä kun täten koostuva puoluejohto väittää edustavansa "koko kansaa", mistä, suuri enemmistö on työläisiä, maanviljelijöitä ja keskiluokr kalaisia. Juuri tätä tarkoitti Times lehti .selittäessään kerran, että "konservatiivipuolue on suurpääoman poliittinen suojakilpi". Selvää on, että näin .saumattomasti y h l e is kunnan ylempiin kerroksiin liittynyt torypuolue ei voi mitenkään, ei vaikka sen johtajat olisivat rehellisempiä ihmisiä maan päällä, edustaa tavallista kansaa, ja tavallisen kansan toiveita ja pyrkimyksiä. Tila.stotiedol puhuvat tästä lahjomatonta k i e l t ä . Alan Brown-nimisen sosiologin äs- vämpää on se, että kokonaistuötos-kettäin julkaiseman kirjan ta oli 7 1 % (v. 19.50 54%) valmis- Profes.sori Apel oli saanut sen käsityksen, että länsisaksalai.set kon-serniherrat olivat käyttäneet elät-tämäänsä kommunismin pelkoa hyväkseen noustak.seen itse jälleen satulaan ja välttyäkseen miltei kokonaan .sotakorvausvelvoituksista. Sensijaan, että he olisivat joutuneet korvaamaan Hitlerin armeijain aiheuttamat .sotavahingot, he saivatkin itselleen neljä miljardia dollaria USAin avustusrahoja vain DDR-n täyttäessä korvaussuorituk-set tunnollisesti. Sekä professori Apel että Times vaikenivat kuitenkin siitä, että Neuvostoliiton miehitysvalta käytti huomattavan osan Saksan neuvostovyöhykkeeltä saaduista .sotakorvau.ssuorituksista rakentaakseen takavankoiman.sa pahasti hävitetyt teollisuuslaitok.set paremmiksi, suuremmiksi ja kauniimmiksi kuin ne olivat olleet ennen ja lahjoittaak.seen ne sitten DDR.n perustaniLsen jälkeen Saksan kansalle. l.änsi-Saksa oli .sen sijaan järjestämällä l.änsi Berliinin rahanvaih-tokojujen kautta pääoman maasta-pakoa, kiskonut DDR-stä valtavia summia. Länsi-Berliinissä mainittiin amerikkalaisille luku 13 miljardia lläSaksan markkaa. Siinä ei kuitenkaan vielä ole koko totuus, DDK:n pääkaupungista arvioidaan yleen.sä tämän suoneniskun vieneen 30 miljardia markkaa. Professori Apel mainitsee DlJK:n karsimana kokonaistappiona 8:j3 miljardia Saksan markkaa (siihen sisältyvät pätevän ammattivoiman värväyksen tähden menetetty tuotanto ja näiden sijoitusten hyödyn menettäminen). . rasisminvastaisen suojavallin pystyttäminen I>I>K:n rajoille oli näin ollen ehdoton välttämättömyys. Se leki lopun iästä rosvouksesta ja uhkaavasta .sotilaallisesta hyökkäyk- .siestä DI3R:ää vastaan. NATO-politiikka on ajautunut lopullisesti karille. I)I)R:n taloudellinen nousu on vihdoin' pääs.syt esteeltömästi kehittymään. .Jokainen kävijä voi selvästi havaita tulokset. Entä miten nämä tulokset kuvastuvat nu-meroi. ssa? D D R perustettiin joitakin kuukausia myöhemmin kuin Länsi-Saksan liittotasavalta, lokakuun 7 päivänä 194». Vuosi 19.50 oli siis nuoren valtion ensimmäinen talousvuosi. Vuoteen 1962 mennessä kuluneiden 12 vuoden aikana, joilta ovat käytettävissä tarkat laskelmat, , oli I)L)R:n yhteiskunnallinen kokonaistuotos (bruttotuotosj. kasvanut kolminkertaiseksi .59,9 miljardista D-markasta 148,2 miljardiin l)-mark-kaan. Teollisuuden osuus oli saman ajan kulues.sa nou.ssut .56 prosentista 67 prosenttiin. Vielä merkittä-yhtiöiden voitot lisääntyivät (Britanniassa) vv. 1951—1962 4,1000 miljoonasta punnasta 6,- 100 miljoonaan puntaan, eli lähes 50-prosenttisesti. Samaan aikaan kohosi kansalaisten välillinen verotustaakka 1,900 miljoonasta punnasta 3,300 miljoonaan puntaan ja torypuolueen 13-vuotisen hallituskautena ovat myös hinnat kohonneet noin 50-pro.senttisesti. Totta on, että virallisten tilastojen mukaan Britanniassa ei ole työttömiä muuta kuin 1.5% työvoimamäärästä, mutta pitäen - mielessä yhtiöiden taivaita^ hipovat ja aina kohoavat voitot, on syytä panna merkille että Britanniassa on tällä het- Jtellä 4,630,000 sellaista työläistä, jotka ansaitsevat vajaa 5 puntaa (vajaa $15) viikossa ja toisaalla noin 5,000 sellaista henkilöä, jotka "an.saitseval" yli 400 puntaa viikos.sa. Tällainen on se taloudellinen tausta, missä Britannian tämän päiväiset vaalit suoritetaan ja mihin työväenpuolue lupaa valituksi tultuaan parannuksia. Samalla työväenpuolue lupaa huojentaa Britannian kansan sotamenotaakkaa ja erikoisesti y d i n a.sevarustelu.sta johtuvaa taloudellista ja poliittista taakr kaa. Jäämme siis suurella mielenkiinnolla seuraamaan Britannian yleisvaalien tuloksia, joista kuulemme jo varhain huomenna. lettu kansan omislukses<>a olevissa tuotantolaitoksissa. Tuotantoteho oli nou.ssut huomattavasti. Vuoden 1 9 5 0 tuotteeseen tarvittiin vielä .'JOI työpäivää. Vuonna 19G;1 .saavutettiin sama teho 9 0 päivässä. Vuonna 1949, Dr.)R:n perustamisvuotena, teollisuustuotannon taso oli vasta 87 prosenttia vuoden 1936 ta.sosta .samalla alueella. (Vuosi 1936) oli viimeinen vuosi ennen välittömien sodanvalmislelujen alkamista, ainoa vuosi, jolta on ollut olemassa tarkat teollisuustilastot.) Vuonna 19.50 DDRin teollisuustuotanto ylitti ensi kerran sotaa edeltäneen tason, vuonna 1962 se oli tähän f a.soon verraten jo 3,6-kertai-nen. Kuluvan vuoden aikana, 1964, DDR saavuttaa teollisuustuotannossaan kokonaismäärän, joka vastaa Saksan .valtakunnan koko tuotantoa 1936, vaikka DDR:n pinta-ala ei käsitä edes' neljännestä vanhan Saksan valtakunnan pinta-alasta. DDK on tänä päivänä korkealle kehittynyt teollisuusmaa. Maa.ssa luotujen uusien sosialististen tuo-tantosuh'eiden, sen työtätekevien huomattavien työsuoritusten ja Saksan sosialistisen yhtenäisyys-puolueen, työväenluokan puolueen vii.saan johdon ansiosta DDR kuu-hm nyt maailman kymmenen johtavan teollisuusmaan joukkoon. . Ja kuitenkin sen väkiluku on vain 17.1 miljoonaa ja sen omat luonnonrikkaudet ovat riittämättömät! Tarvittiin valtavia ponnistuksia niiden moninaisten vaikeuksien voittami.seksi joita l)l)R:llä oli perustamisvaiheessaan rasituksena. Mikä sitten vaikeutti taloudellista rakennus'yötä DDRissä? — Sodan aiheuttamat hävitykset olivat Itä-Saksassa huomattavasti suuremmat kuin Länsi-Saksa.ssa. Englantilais-amerikkaluiset lento-muodostelmat tekivät viimeisten sotakuukausien aikana hyökkäyksiä etupäässä Itä Saksan teollisuuslaitoksia ja liikennesolmuja vastaan. Taistelut neuvostoarmeijaa vastaan olivat verrattomasti ankarampia kuin länsivaltojen joukkoja va.staan, joille natsijoukot tekivät vain heikosti, vastarintaa. ^ DDR on sodan jälkeen suorit- 'anut laajassa mita.ssa .sotakorvaus-, toimituksia. . . Saksan kahtiajako kärjisti huomattavasti jo aikaisemmin vallinnutta epäsuhdetta talouselämässä. Erityisesti oli puutetta Ruhrin alueen kivihiilestä, raudasta ja teräksestä. —- Ajanmukaisimmat tehtaat kor-keatuottoisine varusteineen sijaitsivat Lännessä. Idässä oli teollisuus huonommin varustettu ja sen tuottavuus oli vähäisempi. — Vuosikausia avoimena ollut raja aiheutti, kuten jo on mainittu, valuutta- ja tavarakeinottelun samoin kuin ihmisvärväyksenkin seurauksena suunnattomia tappioita. Nuoren sosialistisen valtion elinvoimaa ja sen kansalaisten intoa todisti parhaiten se, että DDR yleensä pystyi kestämään tällaisen suoneniskun. Vasta sen jälkeen, kun raja oli suljettu maanalaiselta toiminnalta, kävi mahdolliseksi ryhtyä johdonmukaisesti täyttämään sosialismin taloudellisten lakien vaatimuksia. — Bonnin äärimmäisyysaincsten harjoittaman aggressiivisen politiikan tähden DDR:n oU pakko uhrata huomattava.sli varoja siihen, että sen talous.,4öka iOli riippuvainen tietyistä länsisaksaiaisi.sla tavaratoimituksista, olisi vähemmän altis häiriöille. Niihin rakennustyön saavutuksiin, joilla alkuvaikeudet voitettiin, kuuluvat raskaan melalhteollisuuden aikaansaaminen ja sähkölalouden laajentaminen. Sähkövirran tuotannossa asukasta kohden on DDR Eu-roopa. ssa loisella sijalla heti Ison Britannian jälkeen. Kemian teolli-uuden osuus DDR:n koko teollisuustuotannosta on 16%. eikä tämä pro- .senltimäärä ole missään muualla maailmas.sa yhtä korkea. Tuotan-inniiiiiiinniiiiniiniiiintnniininnniniinnnin Mitä muut sanovat "TAMPEREEN LINJAA" sosialidemokraattisessa puolueessa arvostelee sunnuntainen Päivän Sanomat puolinaisuudesta ja tuuleen haistamisesta. Lehti luettelee kokonaisen sarjan tilanteita joissa "tamperelaisuus" on ratkaisevan paikan tullen ollut vaiti. Näin on lehden mukaan tapahtunut sos.-dem. puolueen hajaantumisvaiheessa, Fagerholmin yöpakkashalHtuksen kaudella, Honka- liittoutumaa muodostettaessa sekä viime keväisten sovintoneuvottelujen aikana sos.dem. liikkeessä. Päivän Sanomat esittääkin "tamperelaisuudesta" j a sitä edustavasta Kansan Lehdestä seuraavan arvion:: ^ "Tämä lehtihan (Kansan Lehti—- K U ) on afjolttain melko selvästi I l maissut kielteisen kantansa Väinö Leskisen & kumppanien ajamiin virtauksiin, mutta ei kuitenkaan toisaalta ole kyllin .selvästi ja vahvasti kyennyt tukemaan puolueen puheenjohtajan Rafael Paasion —- jo sinänsä kylläkin puolitiehen jääneitä — yrityksiä sosialidemokraattisen puolueen johdattamiseksi ulos sen vuosia kestäneestä ja vaikeutuneesta ulkopoliittisesta umpikujasta. Sen mitä Kansan Lehti tässä suhteessa yhtenä päivänä yrittää rakentaa, sen se kuitenkin toisena päivänä repii alas eli menettelee juuri tavalla, josta puolueen puheenjohtaja on yaka-vas i varoittanut. Aiheellisesti voidaankin kysyä: mikä on Kansan Lehden ja yleensä tameperelaisen tahon linja ja mihin tällaisella kaksinaamaisella politiikanteolla pyritään? Suuria sen varaan ei missään tapauk-se. ssa voida rakentaa." YK:LTA ODOTETAAN UUSIA TOIMENPITEITÄ • • •. __i • • .. Aseistariisuntaongelinan umpikujan selvittämiseksi, totesi Pravda Moskova. — Aseistariisuntaa käsittelevän kahdeksantoista vallan komitean työssä ei ole päästy askeltakaan eteenpäin, koska NATr 0-maiden hallitukset eivät ole suostuneet yhteenkään ehdotukseen, joita sosialististen tai liittoutumattomien maiden taholta on teh ty. Tämä on tärkein yhteenveto Jonka tunnettu nimimerkki Tarkkailija tekee Pravdassa julkaistus-r nossa asukasta kohden kemian teol-} X;i.i\vi^^'A artikkelissa Geneven aseistariisuntaneuvottelujen loksista. lisuus on USA: n j ä l k e e n toisella situjalla, kalsiumsoodan ja kalilannoit- i teiden tuotannossa jopa ensimmäi-{ sellä sijalla maailmassa. Siirtymi- | nen raaka-aineiden käytössä rusko-{ydinaseiden kuljetuslaitteiden hä-hiilestä vuoriöljyyn, jota saadaan ivittämiscstä, ne e.siintyvät ydinase- •Ystävyys"-öljyjohdon kautta Neu- vapaiden vyöhykkeiden muodosta- Länsivallat vastu.stavat ehdotusta vostoliitosla, tulee huomattavasti helpottamaan ja /halventamaan kemian teollisuuden tuotantoa. mistä vastaan, eivät hyväksy ehdotusta ulkomaisten joukkojen supistamisesta Euroopan valtioiden alu- Konetnrakennus on DDR:.ssä erit-) eella ja hylkäävät myös ehdotuksen täin suorituskykyinen ja monipuo- että ydinaseita ei sijoiteltaisi Sak-linen. Itämeren rannalle on kohon-|.san demokraattisen tasavallan ja nut ajanmukaisia laivaveistämöitä. f Saksan liitto.asavallan alueelle. DI)R:n valtamerilaivasto asettaa | Ne kieltäytyvät liittoutumattomi-näinä päivinä palvelukseen jo 106. i cn ehdotuksista solmia sopimus y-oman laivansa. Rostockiin on synty-! dinaseiden käytön kieltämisestä ja nyt ajanmukainen valtamerisatama. jonka tavaranvaihto nousee vuonna 1964 jo 6,2 miljoonaan tonniin. Tulliselvitysten nopeudesta on saatu yleistä, kiito.sta; DDR:n metallinjalostusteolli-suuden palveluk.se.ssa on toista miljoonaa työntekijää ja sen osalle lankeaa 3r)',v teollisuuden koko biulto- Uiotannosta. Sen tuotanto-ohjelmaan sisällyy y l i 80% maailman ko-. ko tuotevalikoimasta. Tietty erikoistuminen muiden sosialististen maiden kan.ssa : hajoitetun yhteistyön puitteissa tulee suurentamaan sar^ (.latkuu seuraavalla sivulla) maanalaisten ydinasekokeiden kiel: tämisestä. USA ja sen NATO-liittolaiset eivät ole ottaneet yhtään as- -syneet ainuttakaan ehdotusta, kelta eteenpäin, ne eivät ole hyväk- Sosialistisiila niailla on ollut selvä positiivinen ohjelma komiteassa Tätä ohjelmaa ovat monessa asiassa tukeneet liittoutumatlomal maat. Jos .N.\TO maat eivät olisi olleet kielteisellä kannallaan, olisi komitea voinut saavuttaa huomattavia tuloksia kirjojttaa Tarkkailija. Kirjoittaja huomauttaa, että todelliselle aseistariisunnalle ei ole tilaa siellä, missä harjoitetaan muiden Näin julisti liittoutumattomien konferenssi vaatien samalla kolonialismin poistamista Kairo. — 47 liittoutumatonta maata vaati Kairossa pideiyn huippukokouksensa päätteeksi lauantaiiltana annetussa julkilau- .sumas.sa kolonialismin täydellistä ja ehdotonta poistamista. Otsikolla "Rauhan ja kansainvälisen yhteistyön ohjelma" varustetussa 9500 sanaa käsittävässä julistuksessa vaaditaan kaikkien kansainvälisten kiistojen selvittämistä rauhanomaisella tavalla. Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokou.sta kehotetaan myös .hyväksymään rauhanomaisen rinnakkaiselon periaatteita koskeva julistus. Edelleen kehotetaan kaikkia mai ta kunnioittamaan Kyproksen, riippumattomuutta ja pidättäytymään aseellista väliintuloa koskevista uh kauksista. Suurvaltoja kehotetaan solmimaan yleistä ja täydellistä aseidenriisuntaa koskeva sopimus. Kokous esittää toivomuksen ydinaseettomien vyöhykkeiden perustamisesta Afrikkaan, latinalaiseen Amerikkaan ja Eurooppaan ja kehottaa Yhdysvaltoja evakuoimaan Kuubassa olevan Guantanamon tukikohtansa. Julkilausumassa vaaditaan kosto toimenpiteitä Etelä-Afrikkaa vastaan sen harjoittaman aparlheid-politiikan johdosta ja Y K : n yleis-kokouk. sen istuntokauden aikana tasoittamaan tietä Kiinan kansantasavallan hyväiksymiseksi maailmanjärjestön jäseneksi. maiden sisäisiin asioihin puuttumia sen politiikkaa ja käytetään tässä a-sevoimia. Kirjoittaja palauttaa miel i i n tapahtumat Tonkinin lahdella. USA:n sekaantumisen Kongon asioihin, NATO:n salaliiton Kyprosta vastaan, provokaatiot Kuubaa vastaan: Kaikki nämä tapahtumat ovat saman politiikan renkaita. Nämä ja muut esimerkit osoittavat, että US-A: n ja muiden länsivaltojen agres-siivisten piirien politiikan perustana on jatkaa aseistautumiskilpaa, a-listaa kansojen vapaustaistelu, aiheuttaa sotilaallisia konflikteja ja synnyttää alueellisia sotia. Tällai-nerj politiikka ei voi johtaa aloitteellisuuteen aseistariisunnan alalla. Aika kulienkin vaatii NATO:n jä.seniltä ja ennen kaikkea US-A: lta toisenlaista politiikkaa. Länsi valtain, ennen kaikkea USA:n, täytyy muuttaa politiikkansa a-seistariisunnan suhteen myönteisemmäksi. Kansat odottavat, että YK:n yleiskokous ryhtyisi toimenpiteisiin aseistariisuntaongelman johtamiseksi pois umpikujasta, jossa se pysyvästi on. Sitä ja iätä MISSÄ LOPUT? Vauraan maalaistalon isäntä oli sairastellut pitkään. Jalkeille päästyään hän lähti tutustumaan talonsa asioiden hoitoon. — Jahvetti, hän kysyi pojaltaan, miten lehmät jakselevat? — Eipä nioitlimista. Lypsävät sata litraa päivittäin. ^ Aika mukavasti, myönsi isä. Paljonko meillä on viety kuorittua maitoa meijeriin? Yhdeksänkymmentä litraa päivässä. , . ,• — Kuinka paljon kermaa? — Viisitoista liiraa päivässä? Isä sai äkillisen kohtauksen. Kun hän hieman toipui hän murisi tyytymättömänä: — Minne helvettiin olette panneet loput? EI KYSYNYTKÄÄN Salamannopean kosinnan jälkeen oli nuoimies mennyt naimisiin. Kun paiskunta oli ollut häämatkalla muutaman päivän, kävikin ilmi, että vaimo oli käärmeenlumooja. Mies oli hieman harmissaan ja kysyi nuhtelevaan sävyyn nuorikoltaan: — Mikset kertonut minulle koskaan, että olet käärmeenlumooja? — Sinä el koskaan kysynyt sitä, vastasi vaimo. PÄIVÄN PAKINA SEURA TEKEE KALTAISEKSEEN Vanhan ja viisaan suomalaisen "sananparren mukaan "mullikin imolee mukaistaan". Mutta tässä yhteyde,ssä oli kuitenkin tarkoitus puhua hieman muusta, vaikka onkin totta, että "kun ympäri käydään, niin yhteen tullaan". Tarkoitamme sitä e t t ä vaikka päivän tekstimme lähtökohtana on eräs yhteiskunnallinen ilmiö, niin lopulta päädytään kuitenkin siihen, mitä tarkoitetaan sanonnalla "mullikin nuolee mukaistaan". Meidän mielessämme on rehevästä . parrastaan ja muutenkin muhkeasta olemuksestaan sekä pontevista poliittisista vedoistaan porvarillisten pilapiirtäjäin jatkuvan hammastetun kohteena olevan pääministeri Kidel Castron luopu-risisko, Juanita Castro, jonka viikon vaihteessa Miami.ssa, Yhdysvalloissa pitämästä puheesta tuoksui kalman haju ja vihje siitä, että Juanita-parka on ollut ainakin poliittisesti -puhuen perin _kiJhnos-sä .seurassa. Canadalaisten päivälehtien., kertoman mukaan isiensä maan petturiksi antautunut ja vastavallankumouksellisten pakolaisten kelkkaan lyöttäytynyt Juanita Castro oli viime perjantaina sanonut, että "uusi hyökkäys Kuubaan no.stat-taisi joukkokapinan, mikä kukistaisi Fidel Castron kommunistihallituksen . . ." Edelleen Juanita-neitosen kerrotaan sanoneen häntä tervehtimään tulleelle noin 800:110 pako-laisvastavallankumoukselliselle, että "Fidel Castron päivät Kuuban hallitsijana ovat luetut. Minä olen siitä yhtä varma' kuin siitäkin, että Jumala on taivaa.ssa". Ottipa Juanita-neltonen kaukai- .sen todistajan kuten se entinen ukko, joka lainaa pyytäessään esit^ ti viimeisenä hätälausuntonaan vetoomuksen, että "Jumala tietää" hänen rehellisyylensi)'. - Lainan antaja ei sellaisilla "tak u i l l a " ukolle rahaa antanut, sillä "rehellisyydellä", niin tärkeä tekijä, kuin se onkin ihmisten välisissä suhteissa, on toisarvoinen merkitys silloin jos henkilö tulee hetkellisesti tai pysyvästi maksukyvyttömäksi joko sairauden, työttömyyden tai jonkun muun onnettomuuden johdosta. Me emme liioin epäile Juanita-neitosen vanhurskautta tai hänen Jumalaan uskomisensa aitoutta, mutta siitä huolimatta epäilemme, e t t ä sellainen usko ei riitä takeeksi siitän että hänen "uskonsa" Kuuban vallankumouksen epäonnistumisesta, eli Fidel Castron johtaman hallituksen kukistumisesta, olisi paikkansapitävä. Hänen "lakausmiehensä" ei siinä auta, sillä kaikki käytännön esimerkit viittaavat vallan muualle, Kuuban sosialistisen kokeen lujittumiseen ja vakiintumiseen. Totta puhuen Juanita-neitonen-kin on loppujen lopulta kan.s.sam-me samaa mieltä, koska hän samojen uutistietojen mukaan sanoi -edelleen noin nimeensä: "Kuuban kommunistihallituksen kukistaminen voi tapahtua ainoastaan a.sevoimalla. Kun se hetki lyö, olen varma, että Kuuban kansa nou.see joukkomittaiseen kapinaan." Siinäpä sitä ollaan! Juanila-neitbnen .sanoo.olevansa vakuuttunut, että Kuuban sosialistista järjestelmää ei voida hävittää muuten kuin rajan ulkopuolelta tulevan uuden aseellisen hyökkäyksen avulla. Toisin .sanoen, Kuuban sosialis> tinen järjestelmä nauttii niin suurta kan.sansuosiota, että kapitalistisen järjestelmän kannatta^ j i l l a ei ole siellä enää minkäänlaista poliittista tulevaisuutta! Siksi Juanita-neitonen sanoo, e t t ä Kuuban .sosialistinen järjestelmä voidaan kukistaa.ainoastaan ulkomailta tulevien asevoimien hyökkäyksen avulla — joka hänen meriselilyksensä mukaan saisi aikaan tilaisuuden vastavallan-knmouksellisille ryhmille nousta kapinoimaan. Tässä nähdään miten "mullikin nuolee mukaistaan" — omalle maalleen, kansalleen ja perheelleen selkänsä kääntänyt Juanita-' neitonen esittää ainoana toiveenaan sen, että ulkomailta lähetett ä v ä t vastavallankumousvoimat voisivat tehdä sen, mitä Kuuban kansan enemmistö ei halua tehdä — kukistaa Kuuban nuoren sosialistisen järjestelmän.- Poliittisena nollana hän ei osaa edes hävetä vedotessaan siihen, e t t ä vastavallankumous pitäisi "läh e t t ä ä " ulkomailta Kuubaan! Tästä nähdään, että Juanita-neitonen on ollut poliittisessa mielessä kovin huonossa seurassa — hänestä on tullut nuorella iällään Tshiang Kai-shekin ja muiden poliittisten muumioiden kumppani! Ja seura tekee kaltaisekseen, kuten sanotaan. — Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 15, 1964 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1964-10-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus641015 |
Description
Title | 1964-10-15-02 |
OCR text | Sivu 2 Torstaina, lokak. 15 p. — Thursday, Oct. 15, 1964 VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN OF FINNISH CANADIANS (LIBERTY) Establlshed Nov. 6. 1917 Edltor:W; Eklund Manager: E. Suksi Telephone: Office 674-4264 — Edltorlal 674-4265 Publlshed thrlce weekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Co. Ltd;, 100-102 Elm St. West, Sudhury, Ontario. Canada. Mailing address: Box 69 : ; Advertlslng rates upon appUcatlon. translatlona free of charge. Authorlzed as second class mail by thf» Post Office Department, Oitawa, and for payment of postage In cash. o.-He CANADIAN LANGUAGE-PRESS ish. 1 TILAUSHINNAT Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk $4.75 uSAissa 3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25 1 vk. 10.50 8 kk. 6.75 Onneksi olkoon yleisradion TV Uskomme lehtemme lukijain ja hyvää lin^coittavien kan-- salaistamme yleensä liittyvän lehteemme esittäessämme vaatimattoman onnittelumme Canadan yleisradion (Canadian Broadeasting Corporation) TV^ohjelman järjestäjille tiistai-iltana, lokak. 13 pnä, "Other Voices"-nimisessä ohjelmassa esitetystä Joe Hillin lauluja (The Songs of Joe Hill) ohjelmasta. Se oli mainio ohjelmanumero, omalaatuinen ja lämpimästi tervehdittävä työväen kulttuuritoiminnan läpimurto, mikä nosti GBCn television ja erikoisesti sen ohjelmasta vastuussa olevien piirien arvovaltaa kaikkien ajattelevien canadalais-ten keskuudessa. Valitettavaa vain on, että aniharvat canada-laiset osasivat sellaista erikois-makupalaa odottaa, sillä "Other Voices"-ohjelmalla mainostettu TV-ohjelma ei voinut etukäteen kuuntelijalle selittää, minkälaista henkistä herkkua oli odotettavissa. Me pahoittelemme myös, että jatkuvan ja jokapäiväisen kilpajuoksun takia ajan kanssa, ei Vapauden toimituskaan ollut tässä asiassa tehtävänsä tasolla, mikä olisi vaatinut etukäteen mainostusta tälle ohjelmalle. Kaikesta huolimatta meidän lehtemme yhtyy niihin tuhansiin canadalaisiin työväenliikkeen jäseniin ja kannattajiin, jotka haluavat esittää "The Songs of Joe Hill" ohjelmasta sydämellisen onnitlekinsa ja todella avomielisen kiitoksensa. Toivottavaa olisi, että CBG voisi esittää mainitun ohjelmanumeron uudelleen niin pian kuin .se on suinkin mahdollista. Kuten lukijamme tietävät, Joe Hill on tämän mantereen yksi tunnetuin ja tunnustetuin työväen marttyyri. Hän oli synnynnäinen runoilija ja laulaja, joka käytti kaikki lahjansa, taitonsa ja voimansa sekä seisoi horjumatta kuolemaakin uhar ten, työväenliikkeen hyväksi. lWWn nousun aikana, jolloin tällä mantereella raivattiin mainitun ammatillisen liikkeen avulla ja johdolla maaperää teoUisuusunionismin nousulle, tämä kulkulyöläis-ru-noilija- laulaja työskenteli kaivosmiehenä, metsätyöläisenä ja sekatyömiehenä. Hänen panoksensa yhteiskunnallisen satiirin kehittämiseksi tällä mantereella on vertaansa vailla. Historia kertoo, että Joe Hill oli IWWn johdolla käytyjen suurten taistelujen ja niiden avulla saavutettujen tärkeiden voittojen aikana kaivosmiesten järjestäjänä. Häntä vastaan nostettiin silloin— nykyään melko yleisesti omaksutun käsityskannan mukaan tekosyytös —^ miesmurhasta ja niin joutui Joe Hill, työväenliikkeen runoilija-laulaja-ja-taistelija ammuttavaksi siitäkin huolimatta vaikka maailmanlaajuinen protestiliike — mukaanlukien yhdysvaltalaisten työläisten ja älymystön parhaimmiston protestiliike — vaali häntä syyttö^ mänä vapautettavaksi. Kuten tiistai-iltaisessa TV-ohjelmassa todettiin, Joe Hillin syyllisyys lai syyttömyys on tänäkin päivänä todistamattomana ja niinmuodoin hänen teloitustaan pidetään kautta maailman laillistettuna murhana, jonka ainoana tarkoituksena oli tecllisuuspohjalle perustuvan työväen taloudellisen liikkeen nousuelikäisy. Kun CBCn TV hyväksyi ohjelmistoonsa ja esitti kiitettävällä tavalla historiallisia tosiasioita kunnioittaen "The Songs of Joe Hill" ohjelman, se tiesi varmaan astuvansa niiden piirien varpaille, jotka vaativat tällaisten "epämieluisten" asiain unhoittamista lai kokonaan vääristelyä. Kiitollisuutemme CBCn TV-ohjtlman järjestäjille on tämän vuoksi sitäkin suurempi. Erikoismaininnan ansaitsee tiistaisesta "Joe Hill" ohjelmasta nimiosalla esiintynyt, entinen vancourilaineni CBCn taiteilija Don Francks. Kuka vielä rohkenee tämän esityksen , jälkeen sanoa, että eanadalaiset taiteilijat eivät pysty antamaan täysipainoista ohjelmaa? Myös ohjelman lavastus, äänitys ja muut tehokeinot oh vai mielestämme tarkoitustaan vastaavat. •• • Sanalla sanoen: Suurkiitos ja sydämellinen onnittelumme, CBCn TVlle, "Joe Hillin" lauluista! Britannian yleisvaaleista Kuten tiedetään, Britannian parlamentin vaalit suoritetaan tänään, torstaina; lokakuun 15 päivänä. . Kun näiden vaalien tuloksia .seurataan kautta maailman, ja luonnollisesti myös täällä Canadassa melkoisella mielenkiinnolla, niin meidän sietää perehtyä hieman pintaa syvemmälle vaaleissa ratkaistavana oleviin kysymyksiin. Tuskin mikään on nykyoloissa niin epäkiitollista hommaa, kuin on vaalitulosten "ennustaminen'', mutta siitä huolimatta yhdymme niihin, jotka ennustavat vallassaolevalle kokoomus- eli kansanomaisemmin torypuolueelle suurehkoa vaalitappiota, ja viralliselle oppositiolle, Britannian työväenpuolueelle vastaavanlaista vaalivoittoa. Toryja ei pelasta meidän käsittääk-semme^ Tnikään voima vaalihäviöstä — kysymys on vain siitä, voiko se vielä säilyttää enemmistön parlamentissa, vai tuleeko työväenpuolueesta nyt enemniistö- eli hallituspuolue, kuten miltei yleismaailmallisesti ennustetaan. Toisaalta on syytä korostaa, että torypuolueen—^ Britannian suurpääoman pääpuolueen — käytettävissä on suuria voimavaroja: Paljon rahaa ja mainostu.svälineitä sekä parhaita ammattimiehiä vaalipropagandan tekijöiksi, sekä ehtymättömät kokemuk.set "hajoita ja hallitse" ohjelman toteuttamisessa. Viimeksimainitusta seikafJta mainitlfakoon, että ryhtyessään nyt tukemaan vanhaa torypuoluetta näissä vaaleissa, Lontoon Times lehti myönsi, että torypuolueen kannatus ei nostata erikoista "innostusta", mutta mikäli porvarilliset piirit eivät voi enää sulattaa toryjen ohjelmaa ja hallitus-komentoa, silloin heidän pitäisi antaa äänensä piskuiselle liberaalipuolueelle. Y.skä on helposti ymmärrettävissä; jos valitsijat voidaan pitää ero.ssa työväenpuolueesta, silloin on mahdollista, että torypuolue voi jatkaa hallituskauttaan! Ei ole Disraeli (tunnettu historioitsija) aikanaan turhan vuoksi sanonut, että "konservatiivipuolueen hallitus on järje.stynyttä tekopyhyyttä". Kirjeitä TYÖLÄISET JA ME • Ihmiset jakautuvat moniin erilaisiin ryhmiin ja lalikoihin, mutta kaikki he elävät vain kehdosta hautaan ja heidiin tarkoituksensa täiil-iä kauniissa, maailmassa on tuottaa ja kuluttaa tuotteita. Raamatun mukaan ' täyttää maa ja tehdä itselleen alamaisia". Sitähän täällä on tehty jo tuhansia vuosia. Mutta miksi emme tee sitä yhteisin mielin ja voimin, ettei tarvitsisi häiritä rauhaa? Onhan sitäkin puhutiu ja suunniteltul kenties satojakin vuosia, mutta sotaiset mielet ovat aina olleet rauhan rakentajien vitsauk-sena. • • KuKa~ täällä sitten oikein sotii kun työläiset aina koelta^at .suojella rauhan säilymistä? Työttömyys on aina meitä vaanimassa, joten voi sanoa työläiset ja me työttömät, jotka joskus olemme kuuluneet työläisiin, mutta kun meitä ei onää tarvita niin meille ei löydy miiään tehtävää yhteiskunnassa. On syytä ajatella miksi näin on./ Meiltä ei koskaan lopu työ eikä tuotteet jos teemme työtä yhteisin voimin, ilman pakkoa ja iiistoa. Eräs ystävämme moitti lehtemme myyntipuolia porvarillisen kirjalH-suuden levittämisestä huomioimat: ta, että me kaikki olemme syyllisiä porvarien mainostamiseen jollakin tavalla. Me olemme pakoitettuja siihen niin kauan kun meillä on porvarihallitus. Olisin hyvin mielissäni siitä, jos ystävämme aukaisisi meidän muidenkin silmät näkemään kuinka on mahdollista tulla loimeen porvarien hallitsemassa maassa^ ja olla auUamatta porvaria kun hän on määrääjänä yhteiskunnassa? Olemmehan aina joutuneet työskentelemään työnantajanmu; a.settamien määräysten mukaan. — Lukija. Todellinen talousihme on Elben itäpuolella Saksan Dem. TasavaUan 15 vuoitistilinpäätös Tuukokuun 29. päivänä 1964 kertoi Lontoon Times, että kuuluisilla Carl Zeissin tehtailla Jenassa on nykyisin 18,000 työntekijää, neljä kertaa enemmän kuin ennen sotaa. Lehden kirjeenvaihtaja selitti: "Zeissin tehtaiden jälleenrakentaminen samoin kuin koko saksalaisen teollisuuden jälleenrakentaminen Eben itäpuolella ovat ilman muuta suurempi ihme kuin paremmin tunnettu Länsi-Saksan talousihme." On kestänyt kauan ennen kuin tämä näkemys on omaksuttu. Vielä marraskuussa 1963 totesi professori Apel Bridgeportin yliopistosta USA:- sta New Yorkin yliopiston julkaisemassa aikakauslehdessä Challenge, että laajalle levinnyt valhe, jonka mukaan Itä-Saksa on köyhäintalo ja sen talous romahduksen partaalla, ei voi ajan pitkään tehota. MatkusteK Icssaan I);)R:ää ristiin rastiin hän oli havainut, että tässä "köyhäintalos-' sa" vo! elää jokseenkin mukavasti, ihmiset olivat hänen havaintojensa mukaan kunnollisesti ravittuja ja puettuja eikä hän voinut löytää merkkiäkään ankarasta köyhyydestä tai taloudellisesta puutteesta, joita löytää joka askeleeella New Yokin ja muiden amerikkalaisten suurkaupunkien työläiskortteleista. ' " - Endicottin puheen aiheena -rauhanasia vaalivuotena'' Toronto; — Vastikään Japanissa ja Kuubassa vieraillut tri James Endicott puhuu maanantaina, lokakuun 19 pnä Pohjois-To-ronton Memorial-haalilla, 180 Kg-linton East, aiheesta "Kauhan-asia vaalivuunna". Tilaisuuden järjestää Toronton rauhanyhdistys. Väliajalla, tarjoilua. Kaikki tervetulleita. Kolmattatoista vuolta halli-tuspukeilla istuneen torypuolueen 360:sta parlamenltijäse-nestä on 113 liikemiehiä, 72 la-kimiehiä, 37 sotilashcnkilöilä, 38 maanviljelijöitä (mukaanlukien suurtilallisten edustajat). "Järjestetty tekopyhyys" näkyy juuri siitä kun täten koostuva puoluejohto väittää edustavansa "koko kansaa", mistä, suuri enemmistö on työläisiä, maanviljelijöitä ja keskiluokr kalaisia. Juuri tätä tarkoitti Times lehti .selittäessään kerran, että "konservatiivipuolue on suurpääoman poliittinen suojakilpi". Selvää on, että näin .saumattomasti y h l e is kunnan ylempiin kerroksiin liittynyt torypuolue ei voi mitenkään, ei vaikka sen johtajat olisivat rehellisempiä ihmisiä maan päällä, edustaa tavallista kansaa, ja tavallisen kansan toiveita ja pyrkimyksiä. Tila.stotiedol puhuvat tästä lahjomatonta k i e l t ä . Alan Brown-nimisen sosiologin äs- vämpää on se, että kokonaistuötos-kettäin julkaiseman kirjan ta oli 7 1 % (v. 19.50 54%) valmis- Profes.sori Apel oli saanut sen käsityksen, että länsisaksalai.set kon-serniherrat olivat käyttäneet elät-tämäänsä kommunismin pelkoa hyväkseen noustak.seen itse jälleen satulaan ja välttyäkseen miltei kokonaan .sotakorvausvelvoituksista. Sensijaan, että he olisivat joutuneet korvaamaan Hitlerin armeijain aiheuttamat .sotavahingot, he saivatkin itselleen neljä miljardia dollaria USAin avustusrahoja vain DDR-n täyttäessä korvaussuorituk-set tunnollisesti. Sekä professori Apel että Times vaikenivat kuitenkin siitä, että Neuvostoliiton miehitysvalta käytti huomattavan osan Saksan neuvostovyöhykkeeltä saaduista .sotakorvau.ssuorituksista rakentaakseen takavankoiman.sa pahasti hävitetyt teollisuuslaitok.set paremmiksi, suuremmiksi ja kauniimmiksi kuin ne olivat olleet ennen ja lahjoittaak.seen ne sitten DDR.n perustaniLsen jälkeen Saksan kansalle. l.änsi-Saksa oli .sen sijaan järjestämällä l.änsi Berliinin rahanvaih-tokojujen kautta pääoman maasta-pakoa, kiskonut DDR-stä valtavia summia. Länsi-Berliinissä mainittiin amerikkalaisille luku 13 miljardia lläSaksan markkaa. Siinä ei kuitenkaan vielä ole koko totuus, DDK:n pääkaupungista arvioidaan yleen.sä tämän suoneniskun vieneen 30 miljardia markkaa. Professori Apel mainitsee DlJK:n karsimana kokonaistappiona 8:j3 miljardia Saksan markkaa (siihen sisältyvät pätevän ammattivoiman värväyksen tähden menetetty tuotanto ja näiden sijoitusten hyödyn menettäminen). . rasisminvastaisen suojavallin pystyttäminen I>I>K:n rajoille oli näin ollen ehdoton välttämättömyys. Se leki lopun iästä rosvouksesta ja uhkaavasta .sotilaallisesta hyökkäyk- .siestä DI3R:ää vastaan. NATO-politiikka on ajautunut lopullisesti karille. I)I)R:n taloudellinen nousu on vihdoin' pääs.syt esteeltömästi kehittymään. .Jokainen kävijä voi selvästi havaita tulokset. Entä miten nämä tulokset kuvastuvat nu-meroi. ssa? D D R perustettiin joitakin kuukausia myöhemmin kuin Länsi-Saksan liittotasavalta, lokakuun 7 päivänä 194». Vuosi 19.50 oli siis nuoren valtion ensimmäinen talousvuosi. Vuoteen 1962 mennessä kuluneiden 12 vuoden aikana, joilta ovat käytettävissä tarkat laskelmat, , oli I)L)R:n yhteiskunnallinen kokonaistuotos (bruttotuotosj. kasvanut kolminkertaiseksi .59,9 miljardista D-markasta 148,2 miljardiin l)-mark-kaan. Teollisuuden osuus oli saman ajan kulues.sa nou.ssut .56 prosentista 67 prosenttiin. Vielä merkittä-yhtiöiden voitot lisääntyivät (Britanniassa) vv. 1951—1962 4,1000 miljoonasta punnasta 6,- 100 miljoonaan puntaan, eli lähes 50-prosenttisesti. Samaan aikaan kohosi kansalaisten välillinen verotustaakka 1,900 miljoonasta punnasta 3,300 miljoonaan puntaan ja torypuolueen 13-vuotisen hallituskautena ovat myös hinnat kohonneet noin 50-pro.senttisesti. Totta on, että virallisten tilastojen mukaan Britanniassa ei ole työttömiä muuta kuin 1.5% työvoimamäärästä, mutta pitäen - mielessä yhtiöiden taivaita^ hipovat ja aina kohoavat voitot, on syytä panna merkille että Britanniassa on tällä het- Jtellä 4,630,000 sellaista työläistä, jotka ansaitsevat vajaa 5 puntaa (vajaa $15) viikossa ja toisaalla noin 5,000 sellaista henkilöä, jotka "an.saitseval" yli 400 puntaa viikos.sa. Tällainen on se taloudellinen tausta, missä Britannian tämän päiväiset vaalit suoritetaan ja mihin työväenpuolue lupaa valituksi tultuaan parannuksia. Samalla työväenpuolue lupaa huojentaa Britannian kansan sotamenotaakkaa ja erikoisesti y d i n a.sevarustelu.sta johtuvaa taloudellista ja poliittista taakr kaa. Jäämme siis suurella mielenkiinnolla seuraamaan Britannian yleisvaalien tuloksia, joista kuulemme jo varhain huomenna. lettu kansan omislukses<>a olevissa tuotantolaitoksissa. Tuotantoteho oli nou.ssut huomattavasti. Vuoden 1 9 5 0 tuotteeseen tarvittiin vielä .'JOI työpäivää. Vuonna 19G;1 .saavutettiin sama teho 9 0 päivässä. Vuonna 1949, Dr.)R:n perustamisvuotena, teollisuustuotannon taso oli vasta 87 prosenttia vuoden 1936 ta.sosta .samalla alueella. (Vuosi 1936) oli viimeinen vuosi ennen välittömien sodanvalmislelujen alkamista, ainoa vuosi, jolta on ollut olemassa tarkat teollisuustilastot.) Vuonna 19.50 DDRin teollisuustuotanto ylitti ensi kerran sotaa edeltäneen tason, vuonna 1962 se oli tähän f a.soon verraten jo 3,6-kertai-nen. Kuluvan vuoden aikana, 1964, DDR saavuttaa teollisuustuotannossaan kokonaismäärän, joka vastaa Saksan .valtakunnan koko tuotantoa 1936, vaikka DDR:n pinta-ala ei käsitä edes' neljännestä vanhan Saksan valtakunnan pinta-alasta. DDK on tänä päivänä korkealle kehittynyt teollisuusmaa. Maa.ssa luotujen uusien sosialististen tuo-tantosuh'eiden, sen työtätekevien huomattavien työsuoritusten ja Saksan sosialistisen yhtenäisyys-puolueen, työväenluokan puolueen vii.saan johdon ansiosta DDR kuu-hm nyt maailman kymmenen johtavan teollisuusmaan joukkoon. . Ja kuitenkin sen väkiluku on vain 17.1 miljoonaa ja sen omat luonnonrikkaudet ovat riittämättömät! Tarvittiin valtavia ponnistuksia niiden moninaisten vaikeuksien voittami.seksi joita l)l)R:llä oli perustamisvaiheessaan rasituksena. Mikä sitten vaikeutti taloudellista rakennus'yötä DDRissä? — Sodan aiheuttamat hävitykset olivat Itä-Saksassa huomattavasti suuremmat kuin Länsi-Saksa.ssa. Englantilais-amerikkaluiset lento-muodostelmat tekivät viimeisten sotakuukausien aikana hyökkäyksiä etupäässä Itä Saksan teollisuuslaitoksia ja liikennesolmuja vastaan. Taistelut neuvostoarmeijaa vastaan olivat verrattomasti ankarampia kuin länsivaltojen joukkoja va.staan, joille natsijoukot tekivät vain heikosti, vastarintaa. ^ DDR on sodan jälkeen suorit- 'anut laajassa mita.ssa .sotakorvaus-, toimituksia. . . Saksan kahtiajako kärjisti huomattavasti jo aikaisemmin vallinnutta epäsuhdetta talouselämässä. Erityisesti oli puutetta Ruhrin alueen kivihiilestä, raudasta ja teräksestä. —- Ajanmukaisimmat tehtaat kor-keatuottoisine varusteineen sijaitsivat Lännessä. Idässä oli teollisuus huonommin varustettu ja sen tuottavuus oli vähäisempi. — Vuosikausia avoimena ollut raja aiheutti, kuten jo on mainittu, valuutta- ja tavarakeinottelun samoin kuin ihmisvärväyksenkin seurauksena suunnattomia tappioita. Nuoren sosialistisen valtion elinvoimaa ja sen kansalaisten intoa todisti parhaiten se, että DDR yleensä pystyi kestämään tällaisen suoneniskun. Vasta sen jälkeen, kun raja oli suljettu maanalaiselta toiminnalta, kävi mahdolliseksi ryhtyä johdonmukaisesti täyttämään sosialismin taloudellisten lakien vaatimuksia. — Bonnin äärimmäisyysaincsten harjoittaman aggressiivisen politiikan tähden DDR:n oU pakko uhrata huomattava.sli varoja siihen, että sen talous.,4öka iOli riippuvainen tietyistä länsisaksaiaisi.sla tavaratoimituksista, olisi vähemmän altis häiriöille. Niihin rakennustyön saavutuksiin, joilla alkuvaikeudet voitettiin, kuuluvat raskaan melalhteollisuuden aikaansaaminen ja sähkölalouden laajentaminen. Sähkövirran tuotannossa asukasta kohden on DDR Eu-roopa. ssa loisella sijalla heti Ison Britannian jälkeen. Kemian teolli-uuden osuus DDR:n koko teollisuustuotannosta on 16%. eikä tämä pro- .senltimäärä ole missään muualla maailmas.sa yhtä korkea. Tuotan-inniiiiiiinniiiiniiniiiintnniininnniniinnnin Mitä muut sanovat "TAMPEREEN LINJAA" sosialidemokraattisessa puolueessa arvostelee sunnuntainen Päivän Sanomat puolinaisuudesta ja tuuleen haistamisesta. Lehti luettelee kokonaisen sarjan tilanteita joissa "tamperelaisuus" on ratkaisevan paikan tullen ollut vaiti. Näin on lehden mukaan tapahtunut sos.-dem. puolueen hajaantumisvaiheessa, Fagerholmin yöpakkashalHtuksen kaudella, Honka- liittoutumaa muodostettaessa sekä viime keväisten sovintoneuvottelujen aikana sos.dem. liikkeessä. Päivän Sanomat esittääkin "tamperelaisuudesta" j a sitä edustavasta Kansan Lehdestä seuraavan arvion:: ^ "Tämä lehtihan (Kansan Lehti—- K U ) on afjolttain melko selvästi I l maissut kielteisen kantansa Väinö Leskisen & kumppanien ajamiin virtauksiin, mutta ei kuitenkaan toisaalta ole kyllin .selvästi ja vahvasti kyennyt tukemaan puolueen puheenjohtajan Rafael Paasion —- jo sinänsä kylläkin puolitiehen jääneitä — yrityksiä sosialidemokraattisen puolueen johdattamiseksi ulos sen vuosia kestäneestä ja vaikeutuneesta ulkopoliittisesta umpikujasta. Sen mitä Kansan Lehti tässä suhteessa yhtenä päivänä yrittää rakentaa, sen se kuitenkin toisena päivänä repii alas eli menettelee juuri tavalla, josta puolueen puheenjohtaja on yaka-vas i varoittanut. Aiheellisesti voidaankin kysyä: mikä on Kansan Lehden ja yleensä tameperelaisen tahon linja ja mihin tällaisella kaksinaamaisella politiikanteolla pyritään? Suuria sen varaan ei missään tapauk-se. ssa voida rakentaa." YK:LTA ODOTETAAN UUSIA TOIMENPITEITÄ • • •. __i • • .. Aseistariisuntaongelinan umpikujan selvittämiseksi, totesi Pravda Moskova. — Aseistariisuntaa käsittelevän kahdeksantoista vallan komitean työssä ei ole päästy askeltakaan eteenpäin, koska NATr 0-maiden hallitukset eivät ole suostuneet yhteenkään ehdotukseen, joita sosialististen tai liittoutumattomien maiden taholta on teh ty. Tämä on tärkein yhteenveto Jonka tunnettu nimimerkki Tarkkailija tekee Pravdassa julkaistus-r nossa asukasta kohden kemian teol-} X;i.i\vi^^'A artikkelissa Geneven aseistariisuntaneuvottelujen loksista. lisuus on USA: n j ä l k e e n toisella situjalla, kalsiumsoodan ja kalilannoit- i teiden tuotannossa jopa ensimmäi-{ sellä sijalla maailmassa. Siirtymi- | nen raaka-aineiden käytössä rusko-{ydinaseiden kuljetuslaitteiden hä-hiilestä vuoriöljyyn, jota saadaan ivittämiscstä, ne e.siintyvät ydinase- •Ystävyys"-öljyjohdon kautta Neu- vapaiden vyöhykkeiden muodosta- Länsivallat vastu.stavat ehdotusta vostoliitosla, tulee huomattavasti helpottamaan ja /halventamaan kemian teollisuuden tuotantoa. mistä vastaan, eivät hyväksy ehdotusta ulkomaisten joukkojen supistamisesta Euroopan valtioiden alu- Konetnrakennus on DDR:.ssä erit-) eella ja hylkäävät myös ehdotuksen täin suorituskykyinen ja monipuo- että ydinaseita ei sijoiteltaisi Sak-linen. Itämeren rannalle on kohon-|.san demokraattisen tasavallan ja nut ajanmukaisia laivaveistämöitä. f Saksan liitto.asavallan alueelle. DI)R:n valtamerilaivasto asettaa | Ne kieltäytyvät liittoutumattomi-näinä päivinä palvelukseen jo 106. i cn ehdotuksista solmia sopimus y-oman laivansa. Rostockiin on synty-! dinaseiden käytön kieltämisestä ja nyt ajanmukainen valtamerisatama. jonka tavaranvaihto nousee vuonna 1964 jo 6,2 miljoonaan tonniin. Tulliselvitysten nopeudesta on saatu yleistä, kiito.sta; DDR:n metallinjalostusteolli-suuden palveluk.se.ssa on toista miljoonaa työntekijää ja sen osalle lankeaa 3r)',v teollisuuden koko biulto- Uiotannosta. Sen tuotanto-ohjelmaan sisällyy y l i 80% maailman ko-. ko tuotevalikoimasta. Tietty erikoistuminen muiden sosialististen maiden kan.ssa : hajoitetun yhteistyön puitteissa tulee suurentamaan sar^ (.latkuu seuraavalla sivulla) maanalaisten ydinasekokeiden kiel: tämisestä. USA ja sen NATO-liittolaiset eivät ole ottaneet yhtään as- -syneet ainuttakaan ehdotusta, kelta eteenpäin, ne eivät ole hyväk- Sosialistisiila niailla on ollut selvä positiivinen ohjelma komiteassa Tätä ohjelmaa ovat monessa asiassa tukeneet liittoutumatlomal maat. Jos .N.\TO maat eivät olisi olleet kielteisellä kannallaan, olisi komitea voinut saavuttaa huomattavia tuloksia kirjojttaa Tarkkailija. Kirjoittaja huomauttaa, että todelliselle aseistariisunnalle ei ole tilaa siellä, missä harjoitetaan muiden Näin julisti liittoutumattomien konferenssi vaatien samalla kolonialismin poistamista Kairo. — 47 liittoutumatonta maata vaati Kairossa pideiyn huippukokouksensa päätteeksi lauantaiiltana annetussa julkilau- .sumas.sa kolonialismin täydellistä ja ehdotonta poistamista. Otsikolla "Rauhan ja kansainvälisen yhteistyön ohjelma" varustetussa 9500 sanaa käsittävässä julistuksessa vaaditaan kaikkien kansainvälisten kiistojen selvittämistä rauhanomaisella tavalla. Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokou.sta kehotetaan myös .hyväksymään rauhanomaisen rinnakkaiselon periaatteita koskeva julistus. Edelleen kehotetaan kaikkia mai ta kunnioittamaan Kyproksen, riippumattomuutta ja pidättäytymään aseellista väliintuloa koskevista uh kauksista. Suurvaltoja kehotetaan solmimaan yleistä ja täydellistä aseidenriisuntaa koskeva sopimus. Kokous esittää toivomuksen ydinaseettomien vyöhykkeiden perustamisesta Afrikkaan, latinalaiseen Amerikkaan ja Eurooppaan ja kehottaa Yhdysvaltoja evakuoimaan Kuubassa olevan Guantanamon tukikohtansa. Julkilausumassa vaaditaan kosto toimenpiteitä Etelä-Afrikkaa vastaan sen harjoittaman aparlheid-politiikan johdosta ja Y K : n yleis-kokouk. sen istuntokauden aikana tasoittamaan tietä Kiinan kansantasavallan hyväiksymiseksi maailmanjärjestön jäseneksi. maiden sisäisiin asioihin puuttumia sen politiikkaa ja käytetään tässä a-sevoimia. Kirjoittaja palauttaa miel i i n tapahtumat Tonkinin lahdella. USA:n sekaantumisen Kongon asioihin, NATO:n salaliiton Kyprosta vastaan, provokaatiot Kuubaa vastaan: Kaikki nämä tapahtumat ovat saman politiikan renkaita. Nämä ja muut esimerkit osoittavat, että US-A: n ja muiden länsivaltojen agres-siivisten piirien politiikan perustana on jatkaa aseistautumiskilpaa, a-listaa kansojen vapaustaistelu, aiheuttaa sotilaallisia konflikteja ja synnyttää alueellisia sotia. Tällai-nerj politiikka ei voi johtaa aloitteellisuuteen aseistariisunnan alalla. Aika kulienkin vaatii NATO:n jä.seniltä ja ennen kaikkea US-A: lta toisenlaista politiikkaa. Länsi valtain, ennen kaikkea USA:n, täytyy muuttaa politiikkansa a-seistariisunnan suhteen myönteisemmäksi. Kansat odottavat, että YK:n yleiskokous ryhtyisi toimenpiteisiin aseistariisuntaongelman johtamiseksi pois umpikujasta, jossa se pysyvästi on. Sitä ja iätä MISSÄ LOPUT? Vauraan maalaistalon isäntä oli sairastellut pitkään. Jalkeille päästyään hän lähti tutustumaan talonsa asioiden hoitoon. — Jahvetti, hän kysyi pojaltaan, miten lehmät jakselevat? — Eipä nioitlimista. Lypsävät sata litraa päivittäin. ^ Aika mukavasti, myönsi isä. Paljonko meillä on viety kuorittua maitoa meijeriin? Yhdeksänkymmentä litraa päivässä. , . ,• — Kuinka paljon kermaa? — Viisitoista liiraa päivässä? Isä sai äkillisen kohtauksen. Kun hän hieman toipui hän murisi tyytymättömänä: — Minne helvettiin olette panneet loput? EI KYSYNYTKÄÄN Salamannopean kosinnan jälkeen oli nuoimies mennyt naimisiin. Kun paiskunta oli ollut häämatkalla muutaman päivän, kävikin ilmi, että vaimo oli käärmeenlumooja. Mies oli hieman harmissaan ja kysyi nuhtelevaan sävyyn nuorikoltaan: — Mikset kertonut minulle koskaan, että olet käärmeenlumooja? — Sinä el koskaan kysynyt sitä, vastasi vaimo. PÄIVÄN PAKINA SEURA TEKEE KALTAISEKSEEN Vanhan ja viisaan suomalaisen "sananparren mukaan "mullikin imolee mukaistaan". Mutta tässä yhteyde,ssä oli kuitenkin tarkoitus puhua hieman muusta, vaikka onkin totta, että "kun ympäri käydään, niin yhteen tullaan". Tarkoitamme sitä e t t ä vaikka päivän tekstimme lähtökohtana on eräs yhteiskunnallinen ilmiö, niin lopulta päädytään kuitenkin siihen, mitä tarkoitetaan sanonnalla "mullikin nuolee mukaistaan". Meidän mielessämme on rehevästä . parrastaan ja muutenkin muhkeasta olemuksestaan sekä pontevista poliittisista vedoistaan porvarillisten pilapiirtäjäin jatkuvan hammastetun kohteena olevan pääministeri Kidel Castron luopu-risisko, Juanita Castro, jonka viikon vaihteessa Miami.ssa, Yhdysvalloissa pitämästä puheesta tuoksui kalman haju ja vihje siitä, että Juanita-parka on ollut ainakin poliittisesti -puhuen perin _kiJhnos-sä .seurassa. Canadalaisten päivälehtien., kertoman mukaan isiensä maan petturiksi antautunut ja vastavallankumouksellisten pakolaisten kelkkaan lyöttäytynyt Juanita Castro oli viime perjantaina sanonut, että "uusi hyökkäys Kuubaan no.stat-taisi joukkokapinan, mikä kukistaisi Fidel Castron kommunistihallituksen . . ." Edelleen Juanita-neitosen kerrotaan sanoneen häntä tervehtimään tulleelle noin 800:110 pako-laisvastavallankumoukselliselle, että "Fidel Castron päivät Kuuban hallitsijana ovat luetut. Minä olen siitä yhtä varma' kuin siitäkin, että Jumala on taivaa.ssa". Ottipa Juanita-neltonen kaukai- .sen todistajan kuten se entinen ukko, joka lainaa pyytäessään esit^ ti viimeisenä hätälausuntonaan vetoomuksen, että "Jumala tietää" hänen rehellisyylensi)'. - Lainan antaja ei sellaisilla "tak u i l l a " ukolle rahaa antanut, sillä "rehellisyydellä", niin tärkeä tekijä, kuin se onkin ihmisten välisissä suhteissa, on toisarvoinen merkitys silloin jos henkilö tulee hetkellisesti tai pysyvästi maksukyvyttömäksi joko sairauden, työttömyyden tai jonkun muun onnettomuuden johdosta. Me emme liioin epäile Juanita-neitosen vanhurskautta tai hänen Jumalaan uskomisensa aitoutta, mutta siitä huolimatta epäilemme, e t t ä sellainen usko ei riitä takeeksi siitän että hänen "uskonsa" Kuuban vallankumouksen epäonnistumisesta, eli Fidel Castron johtaman hallituksen kukistumisesta, olisi paikkansapitävä. Hänen "lakausmiehensä" ei siinä auta, sillä kaikki käytännön esimerkit viittaavat vallan muualle, Kuuban sosialistisen kokeen lujittumiseen ja vakiintumiseen. Totta puhuen Juanita-neitonen-kin on loppujen lopulta kan.s.sam-me samaa mieltä, koska hän samojen uutistietojen mukaan sanoi -edelleen noin nimeensä: "Kuuban kommunistihallituksen kukistaminen voi tapahtua ainoastaan a.sevoimalla. Kun se hetki lyö, olen varma, että Kuuban kansa nou.see joukkomittaiseen kapinaan." Siinäpä sitä ollaan! Juanila-neitbnen .sanoo.olevansa vakuuttunut, että Kuuban sosialistista järjestelmää ei voida hävittää muuten kuin rajan ulkopuolelta tulevan uuden aseellisen hyökkäyksen avulla. Toisin .sanoen, Kuuban sosialis> tinen järjestelmä nauttii niin suurta kan.sansuosiota, että kapitalistisen järjestelmän kannatta^ j i l l a ei ole siellä enää minkäänlaista poliittista tulevaisuutta! Siksi Juanita-neitonen sanoo, e t t ä Kuuban .sosialistinen järjestelmä voidaan kukistaa.ainoastaan ulkomailta tulevien asevoimien hyökkäyksen avulla — joka hänen meriselilyksensä mukaan saisi aikaan tilaisuuden vastavallan-knmouksellisille ryhmille nousta kapinoimaan. Tässä nähdään miten "mullikin nuolee mukaistaan" — omalle maalleen, kansalleen ja perheelleen selkänsä kääntänyt Juanita-' neitonen esittää ainoana toiveenaan sen, että ulkomailta lähetett ä v ä t vastavallankumousvoimat voisivat tehdä sen, mitä Kuuban kansan enemmistö ei halua tehdä — kukistaa Kuuban nuoren sosialistisen järjestelmän.- Poliittisena nollana hän ei osaa edes hävetä vedotessaan siihen, e t t ä vastavallankumous pitäisi "läh e t t ä ä " ulkomailta Kuubaan! Tästä nähdään, että Juanita-neitonen on ollut poliittisessa mielessä kovin huonossa seurassa — hänestä on tullut nuorella iällään Tshiang Kai-shekin ja muiden poliittisten muumioiden kumppani! Ja seura tekee kaltaisekseen, kuten sanotaan. — Känsäkoura. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1964-10-15-02