Vapaus, March 13, 1952

              A.
» « l i i
• i i i
1^* 'h il-H
: Sivu 2 Torstaina, maalisk, 13 p. — Thursday, March 13, 1952
Tcicphones: Business Office 4"^^
Editorial Office 4>4265, Manager
E. suitti. Edltor W. Eklund- Mailing
sddress Box 6$. Sudlnny; Cntaiio.
-toUIabed Nov. e, » n . Authorized
«s tecoaad dass maU by the Poet
QfiOee Department, ottava;. Pub*
llsbed tbzfce «neekty; Tnesdays.
^Ointidaj» andfiaturdays hy Vapaus
PuMishing Qomffany Xtd^ at 100-102
JOm 8t. W, Sudbury. Oeot^ Canada.
Advertising rates upon applicatloxL
Translation free cf charge.
TOAAUSHINNAT:
Canadassa; : 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
3 kk. 2^
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8XK> 0 kk. 4.30
Suomessa: • l vk. 8.50 6 kk. 4.75
r
Puheet ja todellisuus
>; GP:n !N*ew Yorkin uutistiedossa i maah'.sk. 7 p.) kerrotaan ulko-i
ministeri L. B. Pearsonin jjuhecsta, Jonka hän piti "aikana jolloin
länsimaiden pääkaupungi^ipelkäävät, että Kiina voi aloittaa tai ryh­tyy
tukemaan hyökka^siä 'Lounais-Aasiässa". Kute'n sopii odottaa­kin^
ulkoministeri Peatioxi, joka tavoittelee Xobelin rauhanpalkintoa­kin,
esitti uhkaavan nuhdesaarnan lähes 500-miljoonaiselle 'Kiinan
kansalle julistamalla"Kiinan hallitsijoille, että heidän täytyy odottaa
i: kommunbtihyökkäyksen kohtaavan kollektiivisen vastarinnan'." Jä
I, että asian.''toinenkaan puoli" ei unhoittuisi, meidän sietää palauttaa
4; mieleemme ulkoministeri Pearsonin sanoneen myös: . : Toisella
[ .puolen, me itse emme sekaantuneet Korean tai Formosan asioihin
I (me oletnme tähän asti luulleet että vain Yhdysvallat sekaantui For-
* mpsan kaappaukseen — Vapaus) siinä mielessä^ että Peipingin halH-
^'tus kukistettaisiin väkäivaltaiscsti .
"Tämä oli tähän mennessä voimakkain lausunto, mitä Canadan
s hallitus on antanut huomioonottaen mahdollisuuden, että punainen-i
Kiina voi aloittaa uuden hyökkäyksen keväällä", komehtoidaanmai-
' liitussa'CF:n uutisessa.
i i > Katsotaanpa asiaa hieman tunnettujen tosiasiain perusteella/
i C^Tassä yhteydessä haluamme ensimmäiseksi käyttää AP:n Honkongin
; nutistietoa helmikuun 24 päivältä. Torontolainen Globe and Mail-
I lehti otsikoi mainitun uutlstiedon seuraavasti: "Lounais-.Aäsian kan-i
sat eivät pelkää hyökkäystä pJan." Vaikka tässä uutisotsikossa käy-
; 'tetäänkin porvarillista sanomalehtitekniikkaa jättämällä sellainen
käsitys, että ^'joskus tulevaisuudessa" ehkä tällaista.hyökkäystä pelä-
V}itäan, niin kaikesta huolimatta siinä joudutaan eittämättömien tosi­asiain
perusteella myöntämään^ etteivät Lounais-.\asian kansat pelkää
vliyökkäystä nyt. 'Mainitun uutistiedon johtavassa paragrafissa sa-notaan:'.:
,
^"Lounais-Aasian hallitukset ja kansat . . . eivät valtaosalta ajat­tele,
että Kiinan punaiset hyökkäävät heitä vastaan pian . \ 1 ' pyy-
'sM,ounais-.Aasian kirjeenvaihtajansa summaamaan tilanteet ja tun-
, teet kussakin maassa. Tässä on heidän raiKii'ttinsa:
Indo-Kiina — Kukaan ei näytä menettävän untaan punaisten>
hyökkäyksen suhteen. Tämä on osittain optimistisuutta ja osittain
' fatalismia . . .
Ä/r/«fl: Vastuunalainen mielipide on., että kiinalaiset punaiset
•voisivat vallata maan muutamissa päivissä , . . Burmalaiset ovat pe­loissaan,
mutta he ovat myös kyllästyneitä sotaan ja yrittävät säilyt- "
tiukan puolueettomuuden.
Thailand: . . .Täällä ei ole suurta pelkoa . . .
Malakka: . . . Täällä näyttää vallitsevan mieliala, että Britan-',
nia voi pitää Malakan vaikka Indo-iKiina. Thailand ja Burma kään­tyisivät
kommunismiin, mutta paikalliset kiinalaiset Ja malakkalai-
'^nea'väestö ei ole siitä niinvarmoja . . . **
"Itfdoneesia: Indoneesia yrittää pysyä pois sodasta . . . :
4'Kaiken ylläesitetyn |)crusteella on kysyttävä, että miksi •'länsi­valtojen
pääkaupungit" nyt "pelkäävät" Kiinan "h>'ökkäystä" iLou-rais-
A^iassaaina siinä määrin, että itse Pearson Joutuu uhkaile^
inaanSpO-milJoonaista Kiinan Kansantasavaltaa? •
' 'Mitä läheisemmin tätä siaa tutkitaan, sen selvemmäksi tulee,
etta iLounais-Aasian kansojen ei tarvitsekaan pelätä mitään Kiinan
hyÖkkä>'5tä„, Totta tietysti on, että k.o. riuissa ön suurta tyytymät­tömyyttä
niiden siirtoniaa-asemaan, ja että niissä on kehittynyt niin
, voun^cas vapausliike, ettei niitä enää pitkää aikaa voida pitää sor-
,: retussa ja riistetyssä asemassa. Mutta jos Ihdo-Kiina, Burma tai
' , muut maat vaativat kansallista itsemääräämisoikeutta^ nim mitii.asiaa
,'• ulkoministeri Pearsonilla on leimata se ''punaisen Kiinan hyökkäyk-
^ seksi", kuten hän antaa selvästi ymmärtää? Jos Canada tai mikä
f muu maa tahansa yrittää väkivalloin estää Lounais-Aäsian maiden
itsenäistymisen Jä kansallisen vapautumisen, niin se ei ole mitään
muuta kuin toisten maiden sisäisiin asioihin sekaantumista — selvä
hyökkäys itsenäisyyteen pyrkiviä maita ja kansajoa .vastaan, huoli­matta
siitä onko niiden maiden JtsenäisyysliiAkeet porvaripuolueiden
tai kommunistipuolueen johtamia tai kansallisia kokoomuksia mihin
kaikki kansankerrokset osallistuvat puolueyhteyksistä huolimatta. '
Jos on totta, kuten ulkoministeri Pearson selittr, ettei Formosan
r kaappauksen ja Korean sisäisiin asioihin sekaantumisen tarkoltuk-i
sena ole sotilaallisten toimenpiteiden avulla Kiinan Kansantasaval-
•rian kukistaminen^ niin tämä teoreettinen väitös voidaan helposti
; joko oikeaksi todistaa tai kumota. Huolimatta siitä mita ulkominis-
' teri Pearson nyt sanoo, maailman yleinen mielipide tulee'yhä enem-
; män vakuuttuneeksi siitä, että Yhdysvaltain sodanlietsojat provosoi-
! vat Korean taistelut juuri sen vuoksi, että saivat tekosvyn Formosan
; kaappausta varten. Mutta jos maailman yleinen mielipide on tässii
• väiirässäy kuten ulkoministeri Pearson selittää, niin se voidaan helposti
» todistaa siten, että lopetetaan Korean sota. vedetään sieltä pois kaikki
i ulkomaalaiset sotajoukot ja jätetään Korea korealaisille sekä palau-y
tetaan Kiinan ikimuistoinen Taiwänin(Formosan) saari Kiinan
;^ Kansantasavallalle, jonka suhteen Yhdysvallat ja muut ovat pyhän*
» lupauksensa antaneet. Mikäli tätä ci tehdä, mitkään tulipalojiuheet
i eivät voi tyydyttää sodanvaarasta huolestunutta yleistä mielipidettä.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
fVm. Berginnd, NJplgon, Ont. täyt­t
ä ä 50 vuotta sunnuntaina maallsk.
IC pnä.
Aksel Kirinen. Vermilion River,
Ont. täyttää emu sunnuntain» 73
vuotta.
Chris Pesola, Kaminlstjqula, Ont.
täyttää 72 vuotta sunnuntaina maa-lisk.
10 pnä,
Vhdymmc sukulaisten Ja tuttavien
onnentoivotuksiin!
Xsken ; Julkaistiin lehdessämme leman jg omaisuuden tuhoamisen kus. j tekivät voiton sotilaallisesti ja poKit-otteita
Reginald Thompsonin te- tannuksella oh saavutettu kovin vä- tisesti tuhoisaj£si, kun ss lopvjta saa-muut
sanovat
SIELLÄ "HAUKKANA"
ILMAN VITSOJA
•Bevan läpäisi rankaisutta labouris-tlen
peltcllcssä hajaannusta. — Globe}
and Mall-lehden Lontoon uutistiedon *
otsikko maalisk; 12 pnä 1932.
-KOTONA" VLNKUU
SUOLATTU PIISKA
Mr. Aneurln Bevan on tehnyt* critr
täin huonon palveluksen vapaalle
maailmalle. Hän on esittänyt tilas­toja,
Joiden tarkoitulcsena on osoittaa,
että Yhdysvallat panee aseistukseen
paljon enemmän terästä kuin Neuvos,
toliltto... — Globe and Mail lehden
tolmituskirjoitusesta maalisk. 12 p.
1952. : • •
NAMUSEDÄN EPÄITSEKÄS-JA
UHBIMIELINEN "AVUSTUS*
Wasbin£ton, maalisk. 3 p. — Kong­ressin
kalltkein vaikutusvaltaisin ul­kopolitiikan
Johtaja, senaattori Tom
Connally^ demokraatti Texasista, va­roitti
tänään vihaisesti Ranskaa, että
sen (Ranskan) täytyy tehdä velvolli­suutensa
oman puolustUKsensa hyväk­si
Jos mieli saada Yhdysvalloista ta­loudellista
apua.
Ranskalle, .hän lausui täysin epa.
diplomaattisella kielellä, "on sanotta­va",
että näin on asia . . . "Ranskan
oksesta "Itke Korea". Jonka £e5r
Ja englantilaisen konserratiivisen
lehden "Daily Telcgraphln" kir-j
Jeenvaihtajana oli Korean rinta­malla
syyskniuta 193C tammikuu-;
hun 1931, Kir>ssaan ThompsoEJ
asettui Jyrkästi vastustamaan a-merikkalaisten
sodankäyntltapaa
Ja sama kanta ilmenee selvästi bä^
nen "New gtatesman and Nation '-
lehdelle kirjoittomastaan. artikke­lista.
Jonka oheisena Julkaisemme.
Thompsonin artikkeli on raska%
kolaus niille. Jotka Järkähtämättä
ovat uskoneet "USA:n sotilaalli­seen
voimaan" Ja ^huippomekani-soituun
armeijaan". Mntta se on
' myös enemmän: se on varoitus-huuto
atomipommia vastaan ja
antaa itse asiassa myöhästyneen
tukensa sille kampanjalle. Jota
Tukholman.vetoomnkyn nimissä
käytiin atomipommia vastaan.
"TÄYDELLISEN KIRKON- '
KIROUKSEN" POLITIIKKA
Kaksi armeijaa on vuodesta 1950
alkaen käynyt sotaa Koreassa Ja ne
ovat nyt Jou.uneet sotilaalliseen ym-pikujaan.
Molempien taistelutavat
ovat olleet aivan erilaisia. Toinen
puoli. Joka on pitkälle mekanisoitu Ja
varustettu runsaalla nykyaikaisella a-scistuksella,
on rajoittanut toimintana
sa pääasiassa teille Ja asutuille alueil­le
Ja käyttää miehistöstään vain hie:
man yli kymmenettä osaa etulinjas­sa.
Toinen puoh, Joka on keveästi
aseistettu Ja jolta puuttuu välineitä
hyökätä suoraan vastustajaa vastaan,
on karttanut teitä Ja asuttuja alueita
Ja on käyttänyt 9/10 miehistöstään
taistelujoukoissa.
Jos näiden kahden armeijan ei ole­kaan
onnistunut tuhota tolnentois-taan,
niin miden on ainakin onnistu­nut
tuhota se maa, jossa ne tais:ele-
Rauhansanoma jaetaan
kaikkialla Canadassa
maalisk. 29 päivänä
' Toronto.'— Kansallista Raahan.
sanomaa tullaan Jakamaan kaikki.
- allä Canadassa maäBskaon 29 pnä.
:TÄTj
hän. Koreassa näemme siicn ensim- vuteiaan.'' •
maista kertaa sodankajnnm u u d e n -
suunnan^;maailmansota..'1914-13 ei: PAKO ATO.MIPO.>LMIIN
.koskcnut'. siviliasukkaita, maailman- Heti Intshöhin maihinnousun jäl. |
sodassa 1939—15 sivillasukkaista tuli »^ain selvästi tamantapaisU so-sotllaiden
kanssa samanveroisia maa;.'
leja, ny^ sivlliasukkaista tulee .pää­kohteita.,
Tfamä on "täydellisen kir-,
konklrQuksen" tarkoitus ja atomipomJ
mi vie sen paatokseen-...
KIINALAISET ANTAVAT
OPETUKSEN '
Talla kohdin kiinalaiset astuivat
näyttämöllä ja ilman ilmavoimia tai
tykistöä panivat koko mekanisoidun
armeijan päistikkaa nopeasti perään.:
tymaän tavalla, jonka täytyy olla a i ­nutlaatuinen
sotien historiassa. Jäl­leen
eräs amerikkalainen komentaja
sanoi minulle: "Ilman ilmavoimia ja
tykistöä he saavat meidät näyttämään
typeryksiltä tassa jumalanhylkaamas-sa
maassa." Amerikkalaiset elvat ole
laman jälkeen pystyneet tekemään
mitääli muuttaakseen tilanteen ja on
otaksuttavaa, etta. kimalaisten kyke­nemättömyyteen
kayttaa hyväkseen
etujaan ja jatkaa painostusta, on e-nemman-
syynä heidän omat rajoi.
tuksensa kuiri se lakkaamaton "täy­dellinen
kirkonkirous", jonka edessä
iie^ovat olleet Ja jonka edessä he yha
ovat. - Taman kaiken antama opetus ken, mitä sanaan paha on alkaisem-dankayntia,
kun vyritettlin korvata
miehet koneilla. Ja ymmärsin, että a-tomipommi
ev oUui mitään muuta
kuin tällaisen- ajattelutavan luonnol- ;
l i su laajentamisU. Marraskuun l o - !
pulla, kun pako Tshangtshonjoelta oh'
täydessä käynnissä j.a kun joukot ja j
koneet m^itkasivat kilvan pohje Lsesta
lapi Pjongjangin. oli ilmeistä, että la­ma
oli totta, -Kenenkään päähän ei
palka,.ataayt, että pysähtyminen ja
ta'isteleminen,saattaisi olla parannus­keino;
kaikkien ajatukset siirtyivät
valutomasti atomipommiin. ; Monien
meidän ajatuksissa, todellakin liikkui
— samoin amerikkalaisten ja britti,
laisten tarkkailijoiden —. etta tätä
hirvittävää valmettä hävityksen saat­tamiseksi
vielälcin rikollisemmaksi o-iisi
käytettävä. Minulla el ole epäi­lystäkään-
silta, että voiton saavutta­miseksi
se. olisi osoittauttinut turhak­si.
Vapauden, saavuttamiseksi se olisi
osoittautunut.: hirviömäiseksi.^.. Hyök­käyksen
toteuttamiseksi se olisi osoit­tautunut
inhoitta vaksi. Sivistyksen
kohdalla se olisi tuhonnut kulttuurin
merkityksen ja jättänyt varjoon kai-
ETIKETTIKTSyä^
Eräs nainen astuu raitio^
. „. ^ ..pitkässä vaaleanpunaisessa lö!
nUka on kansallinen rauhanpäivä, jauantai-iltana. Pikku
Tämä rauhansanoma on parhail- S^^^^ ^ ^
laan pamossa. tiedottlaa Canadan j ^^^^ äänelläni
Itauhankomltcan julklsuastjönte- ^^^^ j^^^^
kijä Bruce >Iickelbur?h. ''"O-Rauhansanoma
Jentolchti on
tarkoitettu jokaista kotia varten
Ja tullaan sitä Jakamaan kaikkial­la.
Rauhankomitea toivoo rau­hantyöntekijäin
kaksinkertaista­van
toimlnnallisuntensa tämän sa-
Sano. äiti, saako raitiora]
ajaa yöpaita päällä?
••• • ,
SYYSÄ OLIKIN SUEUlTi^
'Viime'elokuussa raivosi raia
sella Pont Saint - E^rlt-nia
noman jakamisen yhteydessä, kos. ^Paikkakmmalla hulluusepid«Bi
ka se «maila tulee olemaan lop- hon san^stm pan sataa ihmisti
purynnlstys mahdolllshnman by- arveltiin Johtuneen torajyvän ja
vän edustuksen saamiseksi toukor
kuun 10—11 pidettävään kans^'li-seen
rauhan, aseistuksen \-abentä.
misen Ja kanppasuhteiden solmi­misen
puolesta Torontossa pidettä.
vään konferenssiin.
Pokasaha joutunut
museoesineeksi
N-Karjalassa
tulee täyttää velvollisuutensa ja sh- yat. Tämän tuloksen ovat albeutta-
n& kalkki, —NCTV York Times Scr- • ....—^ < : ~ \ i
vlce.
OHawa voisi löytää
markkinoita iiiialle
Mutta sen tulisi luopua
l7SA:n sotaohjelmasta
Saskatoon. — Maatalousministeri
Gardlnerilla el olisi minkäänlaisia
vaikeuksia löytää markkinoita liha­tuotteille,"
Joshan kerrarikln aset­taisi
Canadan farmarien edut USA:n
sotaohjelman edelle", sanoi LPP: n
sa.4catchewanllalnen johtaja, maalis­kuun
3 pnä.
Maaliskuun 6 pnä parlamentissa
antotnassaan lausunnossa Gardiner
antoi hyvin -vähän toivoa uusien
markkinoiden löytämisestä. Hän sa­noi
ettei naudanlihaa lähetetä Bri­tanniaan,
koska Britannialla el ole
tarpeeksi dollareita. Yhdysvaltalaiset
markkinat taas ön sxiljettu lihan-tuontlklellolla.
Joka annettiin suu-
Ja sorkkataudhi tultua yleisesti tie­doksi.;.
•
Kukaan ei parlamentissa, enempää
ocf-lälscft kuin muutkaan, esittänyt
mitään uusien markkina-alueiden
hankkimista koskevaa, vaikka mark­kinoita
olisi mahdollisuus löytää sel­laisissa
maissa kuUi Intia, Kiina -jä
Länsl-Euroopan maat.
ÄFL:N JAXiO:N HAJOi-
TUSPUUHÄT RANSKASSA
^^''Farilsl. — (ALN) — Gaston Tessicr,
«tanskan Katolilajsm/IT^iicnlllton
tpäämles Ja nllnklil^utän' Vapaiden
BAtomattlunlolden Kansainvälisen
presidentti, on omassa vlllckolehdes-
"Syi^ö^lsme" käynyt terävästi
Sarvostelemaan "vissejä amerikkalaisia
^Lmmattililttojohtajia" niiden metoo-
^cn vuoksi, Jolta ne käyttävät hyökä-
Skessään kommtinisticil Johtamien uni-nolden
kimppuun Euroopassa.
^»iTesslerln arvostelu on selvästi koh-
-^Ufitettu Irving Brawnla, APL:n kler.
^ T ä ä edustajaa vastaan Euroopassa.
3rP<a kahdesti kolmen kuukauden al-
•Jöina on vaatinut — "lujia hallinnol­lisia
toimenpiteitä kommunistien joh.
^iaoisL unloita vastaan Ranskassa Ja
Sttallassa", s, o. kummankhi maan
^obtavU^ ammattilUttojärJestÖJä \AB-toan.
(Ilmeisesti on tämä arvostelu kohdis­tettu
myöskin nUtS CIO:n ja AFL:n
johtajin vastaan. Jotka syytävät dol­larien
vbran menemään Eurooppaan
yrityksessä saada aikaan repeämää
Euroopan ammattiliittojen kcskuu.
dessa. Tämä amerikkalaisten ammat-tlunlonls.
ien taktiikka soveltuu erin­omaisesti
.Amerikan hallituksen puu-lilin.
Joihin kuuluu antaa sotatarvcu-rakoita
ainoastaan sellaisille tehtail­le,
joissa ammattiunlonlstlt saatetaan
"marshalloida".
"On välttämätöniä sanoa totuus ys­tävilleen",
sanoo Tessicr vilmeislm.
mässä 'Syndicallsmc^n'' numerossa.
"Ne toimenpiteet, Joita vissit amerik­kalaiset
ammattiunlonlstlt esittävät
taistelun kaksliikertalstuttamiseksl
kommunismia - vastaan EuroQpassa,
näyttävät meistä rilttämättömäii re­alistisilta."
I
Ja viitaten suoranaisesti Irving
Brawn'in viime Joulukuussa teke­mään
esltyk^n. minkä ihukaan
Tri NiemöUer
puolustaa rauhaa
Länsi-Saksan protestanttisen kir­kon
johtaja tri Niemöller on palan­nut
kuuden viikon vierallumätkalta
Moskovasta, minne hänet oli Venäjän
olkeauskolsten kirkko kutsunut. Hän
sanoi olevansa iijvhi tyytyväinen
matkaansa.
Raporttereillc hän sanoi, ettei ole
kysymystäkään etteikö Neuvostoliiton
kirkot ole oikein toimivia. Häneen
oli suuresti vaikuttanut uskovaisten
määrä, jonka hän näki jumalanpal­veluksissa
joihin hän osallistui. Mos­kovassa
han oU nijöskin käynj-t
bagptlstiklrkossa jossa oir saanut läm­pöisen
vastaanoton tuhansilta seura­kunnan
jäseniltä.
Pian jälkeen palaamisensa Mosko­vasta.
Niemöller saarnasi Frankfur­tissa.
Jossa hän keholtti kaikkia
Länsl-Saksaiuisisia ja äitejä vastus­tamaan
pakollista asevelvollisuutta.
Hän lausui, että jokaisen perheen pi­tää
oUaa osaa taisteluun uudelleen
militarbohitia vastaan.
Ranskan hallituksen tulisi ryhtyä
murskaamaan Ranskassa Confcdcra-tlonJDcneral
du Travallle'a (Ranskan
suurinta työväcnilittoa joka on kom­munistien
Johdossa*, sanoo tämä ka­tolilainen
unionisti:
•••Me havaitsemme sellaisen vetoo.
mukscn Ranskan hallitukseen CGT:tä
vastaan siivottomaksi ja me näemme
sellaisessa puuhassa vain yrityksen
nosiaUaa vichyläiset työväenjohtajat
ammattiUittoJcn Johtoon." Ja Tes­sicr
myöntää, että CGT ammattiliit­tojen
keskusjärjestö. Joka on hänen
itsensä Johtaman CETC:ri «Katolllai.
sen, keskuksen» kilpailija, on "kalk­kein
työväenjärjestö Ranskassa" ja
lisää, cctä on kaukana siltä, että kalk­ki
sen Jäsenet olisivat kommunisteja.
neet mekanisoidut vohnat ja .vali­koidut
menetelmät "täydellisen kir­konkirouksen"
aikaansaamiseksi. Tae-gua
ja Pusanla lukuunottamatljukaik-ki
Korean kaupungit ovat karsineet
mitä hirvittävältä hävitystä; hitaat
ja vaivalloiset teolllstamispyrkimyk-sct
ovat hävinneet, tiet Ja rautatiet on
tuhottu, satoja kyllä on p}*yhka>sty
pois maan pinnalta ja lukematto.mia
ihmisiä, jotka ovat jaäneetv.l&män
hirvi ttävan harjoituksen jalkoihin. ;on
palanut kotiensa mukana tai heidät
on tuomittu toivottomina vaeltamaan
tässä jjcarussa erämaassa. Vain har.
vat tietävät miksi.
UUDEN SODAN
"KADUNLAKAISIJAT"
Tämän tragedian sotilaallinen 'oppi­tunti
on tutkimisen arvoinen. (Koko
ajan Intshonin maihinnoususta syys­kuussa
il930 amerikkalaisten joukko­jen
perääntymiseen Tshangson-Joel-ta
marraskuun lopulla-USA:n joukot
ja kuljetusvälineet, tykit ja ammus,
lastit liikkuivat päiväsaikaankin häi­ritsemättä
kapeilla teillä. Joukot
poikkesivat^ teiltä harvoin, eikä lehfiy-tymlspaikkoja
naamioitu. Merellä
sUuret määrät sotalaivoja liikkui a i ­van
vapaasti ja ne saattoivat antaa
tykkeineen ja lentokoiielneen tukea
maajoukoille. Ilmassa hävittäjät,
pommittajat Ja kuljetuskoneet ope­roivat
mielensä mukaan, ei ollut mi­tään
suojatoimenpiteitä, koska suuret
määrät tavaraa saattoi jatkuvasti ja
saattueitta hikkuä Japanin merellä
ja Korean taistelukenttien välillä.
Koskaan ei nykyaikaisillä aseilla ja
"täydellisellä kirkonkirouksella"' ole
ollut parempaa tilaisuutta osoittaa
merkitystään.
Tänä ajankohtana Korean sota —
oli sitten Icysymys EteläJKorean "va­pauttamisesta"
tai el—^ voitettiin Ja
hävittiin. Minulla oli tilaisuus seura­ta
läheltä tätä sotilaallista näyteUnää.
Seurasin USA:n joukkoja Intshonlsta
yli 38. leveysasteen, Tshangshon-joen
t» akse ja peräännyttäessä jälkijou­koissa
läpi Pjongjangin saman leveys­piirin
eteläpuolelle. Joka tilanteessa
etenemistä edelsi erittäin voimakas
tykistö- ja ilmavoimien hyökkäys, jo­ka
ei ollut lainkaan suhteessa vasta­rintaan
— oli se sitten kuviteltua tai
todellista. Alun alkaen oh Ilmeistä,
että tarkoituksena oli voittaa pelkäs­tään
tällä tavalla: pyyhkäistä viholli­nen
olemattomiin. Sotakirjeenvaih­tajana
kuvasin sitä "atomi-mieliala,
na" ja sanoin joukkoja"uuden so­dan
kadunlakaisijoiksi"'. Tällä tavoin
Seoul, Etelä-Korean pääkaupunki, ja
sen esikaupunki Jongdung-po tuhot­tiin
ihämmästyttävässä mittakaavassa
ja puolet niiden asukkaista surmattiin
tai tehtiin kodittoR»iksi. Puolustuk­sen
viime vaiheessa kaupungissa oli
vain 20.000 häthätää koulutettua poh.
joiskorealalsta, joilla oli vain yksi
mörssäri tykistössään.
Ponjoisiin johtavilla teillä tätä tals-telutapaa
sovellettlhi askel askeleel­ta
seurauksin, joita on paljon kuvail­tu.
Tshangshon-joella eräs amerik­kalainen
komentaja huomautti mi­nulle:
"Olemme vallannncct hyvän a.
lan maata, mutta emme ole surman­neet
mont.ikaan vihollista." Ilse a-siassa:
maa oli raunioina, tuhansit­tain
slvill-lhmlsiä oli surmattu, mutta
vihollinen Jatkoi olemassaoloaan vuo­rilla.
Lyhj-estl: sivilliliasukkniden kuo
— ainakin minulle itselleni— on se,
etta kauaskantoiset aseet eivat voi
voittaa sotaa. Koreassa taistelevat
USA :n joukot ovat osoittaneet ky­kynsä
tuhota — saavuttamatta soti­laallisia
etuja tai kykenemättä rat­kaisevasti
hävittämään vihollistaan.
He-ovat osoittaneet, etta kalkkein ny-kyaikalsmmatkm
tuhoamisvahneet
elvat pysty viemaan sotilaalliseen tu­lokseen—
eivatka sen vuoksi hyvin
harjoitettuja, kurinalaisia miehiä, jot.
ka ovat valmiina tuottamaan tappion
vihollisille. USA:n "täydellisen kir.
konkurouksen" politiikka, merkitsee
kokonaisten .slvlllasukasryhmlen ja
myös heidän antaman tukensa pois-pyyhkäisemistä.
. Sodankäynnin ter­mien
mukaan se.on aivan tarkoituk­setonta.
-Paljon tasta alkoi kayda selväksi
toisen maailmansodan loppuvaiheessa.
Tärkeiden raaka-ainelden valtavat
menetykset, • teollisuusalueiden ja a-sutusalueiden
tuhoaminen • kaikkialle
ulottuvalla pommituksella toi varsin
vähän hyötyä. Maa.alaa oh. voitetta­va
ja se oh kyettävä pitamaan: vas­tustajan
armeija oli saatava tuhotuk­si,-
Pommikoneet aiheuttivat suuria
vaikeuksia:. siviliasukkäille ja suuria
omaisuuden menetyksiä, mutta ne ei­vät
voineet aiheuttaa sotilaallista tap­piota
viholliselle. Enernmänkin — ne
min sisältynyt. Mutta se olisi ollut
loogillinen seuraus, napalminpa vaa­rallisten
täjahdysaineiden käytön
suurisuuntaista laajentamista.
ATOMI PO>CVII —
VANHENTUNUT!
Atomipommi on tehnyt sellaiset
asiat kuin tankit, tykistön ja armei.
jat naurebta-viksi. Se on vienyt so­dankäynnin.
- yksinomaan sivilielamän
piu-hn ja yol tuhota kaiken elaman
esim. sellaisessa maassa kuin Isossa-
Britanniassa. : Sota, kuten ihmiskun­ta
tietää, on lakannut olemasta tulok­sia
tuottavaa:, kaksi maailmansotaa
on todistanut tämän; Korea on Iisan,
nyt jälkikirjoituksen ja korostanut to-^
tuutta. Hitler pitäisi merkitä histo­riaa
Viimeisenä miehenä, joka yritti
todistaa päinvastaista..Molemmissa
maailmansodissa voittajat eivät voit­taneet;
: molemmissa puolustautujat,
suhteellisen" varustautumattomia so-därt'^
alussa, ipuöluativat! Jtseaän me­nestyksellisesti..
On oikeutus otaksua,
että kolmas uhkayritys täydentäisi
kokeen samalla kun se ilmeisesti tuot­taisi
ihmiskunnalle- melkeinpä karvaa
mattomla '-tuhoja. Ymmärrettynä
"sota"-aseeksl — kuten sitä tavattiiii
kutsua ennenkuin sen tarkoitusta vie­lä
ymmärrettiin -— atomlpiommi on
"vanhentunut" ase.
Petroskoi. — 'Karjalais-suomalaises-sa
valtion museossa sail3'tetaan poka­sahaa
ja kirvestä. Joilla sodanedellisi-na
vuosina teki metsätöitä Aleksei
Gotshiev — nykyään Stalinin pal­kinnon
saanut, tunnettu: sahkosahan
käyttäjä. Han on Karhumäen metsä,
teollisuustilan prilcatiiri. Sellaisin
alkukantaishi työvälinein ohvat ai­kaisemmin
varustetut kaikki karja­laiset
metsatyömlehet.
Tasavallan metsäteollisuus on ny­kyään
varustettu uudenaikaisella tek­niikalla.
Äskettäin tänne saatim met­sätyömaille
230 erilaista konetta. T a .
nä vuonna saadaan kaikkiaan kuusi­sataa
traktoria, kolmesataa sahkövoi-ma-
asemaa. paljon kuorma-autoja ja
muita koneita.
(Koko maa varustaa metsätyömiehiä
tenknllllshi välinein. Koneita saapuu
Minskistä, Moskovasta, Riiasta ja
muista kaupungeista. Monet metsa-teollisuustilat
ovatkin nyt jo suuria
teollisuuslaitoksia, joissa kaikj^i työ­vaiheet
on mekanisoitu. Tekniikan
kehittyessä kasvavat biyös sita^iyväk.
seen käyttävät kaaderit. Yli ig&ksitu.
hatta uutta mekaanikkoa yhtyy tänä
vuonna karjalaisten metsätyolaisten
veljcsjoukkoon.
tiunlsesta jauhoihin. Brittiiäist
siantimtijaan nojaten Daily j
tietää nyt kertoa, että sen oUa!
tanut marijuana.
JÄTTILÄISANKERUS
Gillejen kalastusaseman täa
saatan Jokin aika sitten oikea;
rias Jättiläinen. Se oli.163 senti:
tuinen ja painoi 14 kiloa. Se 1
tettiin Ruotsiin.
— Dunlop Tire Co:n puhdas voitt-o
V. 19ÖI oli $447.000, noin 47 pros. suu­rempi
kuin edölllscnä 'vuonna.v •
Kirj. Ä. Albert Nowlan
Muuan Cape Bretonin työläinen
kirjoittaa sodan hyödyttömyydestä
Steelworker and Miner julkaisusÄ
seuraavasti:
Huomioimatta moraalista ja inhi­millistä
näkökantaa tärkeimmästä si-yeysopln
käsitteestä joka opettaa
meille. ei,tä on sopimatonta murhata
kanssaihmisiä, on olemassa hyvin
käytännöllisiä syitä sodan välttämi­seksi.
Monet meistä pitävät rikok­sena
ihmisten murhaamisen huoli­matta,
heidän ihonsa väristä ja muis­ta
seikoista. Kaikkein alkeellisemmat
uskonnotkin .panevat ra^an ihmisten
tappamiselle: Ja kehittyneimmät^ kiel­tävät
kokonaan ihmislahtauksen.
Hyvin yksinkertaisesti • määriteltynä
sota on taistelua, joka on rikkaitten
kiihoittama. ja jota köyhälistö käy
rikkaitten hyödyksi.
Tänään meillä on sota käynnissä
Koreassa. Nekin, jotka koettavat puo­lustaa
talstehm oikeuksia, myöntävät,
että on kj-symyksessä hyökkäys. Oli­si
valkeata selostaa toisin. Korea on
tuhansien 'inäilien etäisyydessä meis­tä
ja hyökkäyä sieltä tai Kiinasta oU-sl
liian naurettava edes sotahaukkö-jen
mielikuvitukselle. Hyljäten sen
tekosyyn, tarkastelkaamme miten t ä ­mä
sota todellisuudessa vaikuttaa
Pohjois Amerikkaan taloudellisesti.
Ensiksi oleminefmenettäneet aika-semmin;'
edullisen kaupankäynnin
Kiinan kanssa.' Tehtaat, jotka nykyi-shi
tuottavat aseita, voisivat valmistaa
kuormä-autojä; traktoreita ja konei­ta
Kiinan kehittämistä vartjen. Suo­tuisan
kaupäftkäynhin vallitessa meil­lä
olisi edulliset ja ystävälliset mark­kinat
siellä.
Tämä varmaan lopettaisi nykyisen,
kriisin autoteollisuudessa. Uusia teh­taita
rakenheftaislin, tuhannet mie­het,
nykyisin työttöminä, löytäisivät
työpaikat. ^
Toiseksi sodan tuloksena on kuole­ma
kehittyneelle nuorisolle, josta
muuten nousisi huomispäivän johto.
Monet miehet, joitten kykyjä kovasti
tarvitaan kotitaloudessa, ovat kiinni­tetty
sotateollisuuteen. Atomipommia
kehitetään '. sotakiihkcilijain tarkoi­tuksien
mukaisesti ; sitä voitaisiin
käyttää vuorien hävittämiseen, jokien
väylien muuttamiseen ja erämaitten
vaihtamiseksi hedelmälliseksi maan-viljelysmaaksi.
Sen sijasta sitä ke­hitetään
kaupunkien ja Ihmisten' tu­hoa
varten. I^ssä on kaamea epä­johdonmukaisuus.
(Lopuksi huomlolttakoon kuka hyö­tyy
sodasta: ketä ne ovat? Joka kerta
kun Yhdysvaltalainen lentokone
syöksyy maahan Koreassa sen muka­na
poikanne, rakastettunne tai puoli­sonne,
joku suurkorporatio myy halli­tukselle
toisen sen tilalle jä saa siitä
sievoisen voiton. Jokainen sirpaleiksi
ammuttu tankki, jokainen murskattu
kivääri merkitsee voittoa asetuottaJU-le.
Mitä enemmän hävitetään, sitä
enemmän myydään, sitä enemmän ra­haa.
Aseltten myynti on hyvin suo­tuisa
liikeala, mlljoneerit tulevat bll-
Joneerelksl melkeinpä päivässä. Y h ­teiskunnassamme
on olemassa luok­ka,
joka saa hyvin suotuisat tulokset
sodasta. Yhteen aikaan näitä miehiä
kutsuttiin "kuoleman kauppiaksi" ja
pulidas voitto
$12,997,877
Toronto. — TaaUä julkaistu Als
Power and Paper Companyn vi
xoioden tilikertomus osoittaa yli
saaneen puhtaaksi voitoksi 12^
dollaria eli 374,044 doUaria eneas
kuin edelliseltä -vuodelta. Ennen i
ton määrittelyä oh tehty tavam
kaiset poistot ja varaukset, mm. t«
veroihin oli varattu 16,745,000 doDa
eli 6,505,000 dollaria enemmän b
vuonna 1950. y
Puhtaasta voitosta jaettiin jtä
osakkaille voitto-osinkoina 5.30l),(
dollaria eli 77,021 dollaria enenai
kuin vuonna 1950.
Yhtiön myynnit ohvat viime vai
na 17,751.452 dollaria suuremmat K
edellisenä vuonna, saavuttaen kiä
kiaan 11,528,208 dollarin ennatysicii
rän.
Yhtiön juoksevat varat ilmoltetic
olleen vuoden lopulla 51.370.768 ddb
rla eli yli 11 miljoonaa dollana s}
remmat kum edellisen vuoden lopali
Paperia ja puumassaa tuotettiin st
tlön tehtaissa viime vuoden täin
kaikkiaan 935,933 tonnia verrattd
360,268 tonniin edellisen vuoden aib
nä.' • '^ -V . '
Presidentti D. W. Ambndge sai
yhtiön tuotteiden olleen hyvän kub
kuluneen -vuoden ajan, jonka johdtö
tehtaat tuottivat miltei täydellä m
tantokyvyllään. '
Yhtiön kiinnitysvelastä jää tiaä
vuoden huhtifc.. 1 pnä ; tapahtun:
maksujen jälkeen vielä jälelle lälH
31 miljoonaa dollaria, todetaan tilte-tomuksessa.
leissa. Shumanin puoli voitti viii* |
lyn jälkeen tapahtuneessa ääM# |
^ sessä ja kaiken lisäksi valittiin "
sama nhnitys on vieläkin paikkansa' man presidentiksi seuraavana piJ^p
pitävä. I nä pidetyissä oppilaskunrian vaaki»
Saksan aseistamista
vastustetaan Oxfordin
yliopistossa
Oxfordin yliopistossa Englanaiss
'Oli äskettäin ylioppilaskunnan Ittsis
teluseuran välttelykokous alheea
"Tämä kokous tervehtii Länsi-Ssi'
san uudelleen aseistamista Länä-B
roopan rajoissa." Tätä päätöslac*
maa • puolustamaan oh saapffifi
Ranskan ent. pääministeri Paul E5-
naud ja häntä avustivat mm. Vaa­jan
ent. pääministeri Kerenskyn p
janpoika jä entinen Cambridgen ft
opiston oppilaskunnan presidflfi
jotka olivat ehdokkaina seuraana
päivänä pidetyissä Oxfordin oppii»
kimnan presidentin vaaleissa. VB
taväittäjinä oU mm. yhdysvaltalaille
opiskelija Howard E. ShumanJJ*
oli myös ehdokkaana mainituissa «• |
Avatkaa "savonkielen" lehtorin paikka
•
Tattis ja suurkiitos ensiksi Suomi-
Seuran uutispalvelulle tämänpäiväi­sestä
tekstistämme.
Mainitun laitoksen maaliskuun vii­dennen
päivän kirjeessä tiedoitettiin
meille, että venäläiset bolsheviikit
ovat edelleenkhi jokapäiväisiä mate­rialisteja,
'jotka lähettävät Suomeen
viljaa.'_mutta amerikkalaiset namu­sedät
taasen ovat suuria hengen' ja
aatteen miehiä, jotka lähettävät suo­malaisille
professoreja!
Vaikka tarkoitus onkin puhua kor-keininnlsta
hengen asioista ja jättää
harmaat leipäkysj-mj-ksel joksikin
toiseksi kerraksi, niin kaikesta huoli­matta
jäijennämme Suomi-Seuran
kummatkhi uutistledot sanasta sa­naan
seuraavasti:
"Neuvostoliitosta saadaan t^taa
maahan aikaisempien erien ohella
60,000 tn vehnää. 20.000 tn ruista ja
15.000 tn. maissia. Lisäostojen avulla
päästään .siihen, että suunniteltu 150
milj. viljakilon-.varmuusvarasto saa­daan
muodostetuksi . . . "
Tuon uutistiedon johdosta tapah-tuu
tietysti' erään aviisin tolmitukj
sessa itkua Ja hammasten kiristystä
sitä "r>"ssää vastaan joka el milloin­kaan
jätä- 'suomalaisia rauhaan"!
Mutta palatkaamme nyt Suomi-Seu­ran
toiseen uutlstietöon, eU varsinai­seen
asiaan:
"Eduskunnan mjönnettyä tarpeel­liset
varat on tasavallan presidentin
antamalla- asetuksella perustettu
Helsingin yliopistoon Amerikan kir­jallisuuden
lehtorin vh-ka, Jonlta ope­tusalaan
kuulan enslanoln klell
Amerikassa' esiintyvässä mnodossa,
Amerikan kirjallisuus Ja Amerikan
kulttuurL • •
Tuon johdosta on myönnettävä:
"Ijlas nohi söpösti niitä hengen asioi­ta
valvotaan"
Kuten huÖBonataan. suomalaisten
anierlkkalalstuttamlnen on jo saa­vuttanut
sellaisen mittasuhteen, että
Suomen eduötunnan täytyy. luovut­taa
sitä li'ärteh varoja — vaikka esi­merkiksi
Yhdysvaltain halUtuksen
"Operation X : n " määrärahoista on
vielä suuria summia käyttämättä.
iTloUa on .sentään todetta-va se selk-tunnustetuksi
ahiakin Suomen yli­opistossa.,
Nyt kaikki , me, jotka
osaamme välttävästi kirota englan­ninkielellä,
voimme lisätä yhden uu­den
"kielltakion luetteloomme ja se­littää
kaikenlaisia tietoja kerääville
\iranomaIsIlle, että me puhumme
"äidin kieltä (omalla erikoismurteel-lamme)
mikäli emme ole sitä unhoit­taneet,
sdtä ehglantla ja amerlkkaa.
mlkäU tUanne sitä vaatii — amakin
omiksi tarpeiksi kirotessa."
On todella onni. että suomalaiset
herrat ja narrit ovat vihdoin viimein­kin
havainneet. ett& yliopiston eng­lanninkielen
lehtorhi virka, el mitc^r-kään
enää triitä — että sen lisäksi
Helshighx yliopistossa tarvitaan oi­kein
Amerikan kirjallisuuden lehto­rin
vh-ka. jonka opetusalaan kuuluu
— el -vallan amerlkankieli, mutta
"englanninkieli sellaisena kum sitä
Amerikassa puhutaan."
Tämän kirjoittajalla ei luonnpllll-sestlkaan
ole tietoa siitä minkä eri­koisalan
amerikankieltä Helsingin
yliopistoon halutaan — mutta ame­rikkalaisten
sotilaiden kerrotaan ole­van
mestareita amerikkalals-kult-tuurl-
klelen käytössä ja myöntää
täytyy, että heUtä el aUiakaan voi­masanat
puutu. -
. Helshikiläiset viisaat herrat eivät,
tietenkään vaivaudu tulemaan tämän
matoL«en maaliman kamaralle pilvi-ka,
että "Amerikankm kieli" tulee linnoistaan, mutta kun meilläkin ^
' pieni esitys, ja kamo pj-J-ntö. IS:
allekh-Jolttanut rohkenee tehdä 3»
nen vertailun.
Mikäli me tiedämme ja
"Isoilta pojilta" kuullut, niin
lanninkieliset" Ja "amerikankielis^|
eivät keskenään tarvitse
paljoa tulkkia kuin sitä tarrUse»*
esknerkiksl "savon-" ja "raaBi»!
kieliset" ensi kertaa tavatessaan.
Jos tämä pitää palkkansa ni»
loin — koska Helsingin yliopis!
nyt perustetaan "amerlkanJd^
lehtorhi virka — on kaiketi V»^
laan ehdottaa, että Amerikan jofc»
vlin yllqjlstoihm perustettaiäiin s*i
menkielen lehtorhi viran lisäksi
nakin "savon-". ''rauman-" ja
Janmaanklelten" lehtorien vlral
mä el mielestäanme olisi mikään
situs rikkaalle Amerikalle
siUohi kun on kj-sjinys maasta, C
on "aina maksanut velkojaaa"!*
vielä yhtä pa^on Amerikalle Tt^j
mitä oh 30 vuolta, sitten, joDoio «Ti
seinen velka tehtihi.
Sitten kun Setä Samuli avaa cg|
tuiki -tärkeät suomenkielen "^^^1
Ilen" lehtorien vfa-at, me
valmUt esiUämään Helsingin «^L
le herroille, ettÄ pyytälslvät boocfl
-valselta valtioltaan tarpeelUsi»
rärahoja "canadankielcn"
viran :perustamista varten
ylloplstassa. — Känsäkoura.