Vapaus, July 24, 1969

              HYVÄÄ
JUHLA-ÄIKAA
KArKILLE!
Elgin ja Beech kat. kulm
Puhelin 675-7227
SUDBURY
URHEILUTARVIKKEIDEN KESKUS
Rata- ja kenittäurheiluvamsteita
^TERVEHDYKSEMME!
r.;V'y.'j.'--
^ ••'Suosittujen "PEPSI-COLA", ' TEEiM
"MOUNTAIN DEW" ja muiden maulckai-den
virvoke juomien pullottajat
PUIIELIN 675-2403
. UUSI j-a NYKYArKAINEN virvoitLisjuomatehtaamme
970 LORNE STREET SOUTH SUDBURY
PARHAIN ONNITTELUMME
^v}\h CSJ:n J A SCAUL:n
YHTEISELLE VUOTUISELLE
SUURJUHLALLE
PORT ARTHURISSA:
y Parhainta menestystä juhlan
järjestäjille ja osanottajille!
J S u i i l l n t o r i h a s l a j u / i l n - a i b r u h a i k U l r l
^ $ J : n LONG LAKEN OSASTO
W;jki2 (LONG LAKE) SUDBUH^', ONTARIO
M M .
r r r r r
TERVEHDYKSET
HORTHERN ONTARIO & QUEBEC
DISTRICT UNION
oi the
EETAIL. WHOLESALE AND DEPARTMENT STORE
UNION —
- J o h t a j i l t a j a jäseniltä
Työläiset alueella, joka uloltuu länteen
* Sault Ste. Marie, itään Noranda, Quebec '
etelään North Bay ja kaikki Pohjois-Onl. '
• ' •;-.alueet.. • •
19 REGENT ST. S. SUDBURY
I^i Ilklka Hakalehto: Tora^;i»ibäk24p.--^11^^ Sivu 3
> Lenin kannanotoilla Suomen itaemääräniisoikeuden puolesta
cn epäilemättä ollut korvaamaton, perustaa luova merkitys Suo­men
j a Neuvostoliiton suhteissa myöhemmin voittaneen keskinäisen
luottamuksen saavuttamiselle, totesi f i l . t r i Ilkka Hakalehto alus­tuksessaan,
jonka : hän piti Suomen j a Neuvostoliiton, ystävyys-päivien
symposiuniissa Tampereella. Julkaisemme seuraavassa eräi­tä
osia tri Hakalehdon alustuksesta, joka on erittäin mielenkiintoi­nen
erityisesti siltä osalta, mikä koskee Venäjän "punaisten" ja
•valkoisten" suhtautumista Suomen itsenäisyyteen. Tri Hakalehto
toteaa, että Vvalkoisten'!. voitto Venäjällä olisi merkinnyt tuhoa
Suomen itsenäisyyäajatukselle.
Maailman ensimmäisen sosialis-tisen~
valtion perustajan V. I. Le­ninin
suhtautumisella Suomen i tr
semääräämisoikeuteen oli runsas
puoli vuosisataa sitten keskeinen
merkitys Suomen historian kul­kuun.
Se, mikä tuolloin oli päi­vänpolitiikkaa,
on tänään histo­riaa
jota senmukaisesti nyt on
tarkasteltava. e i politiikan vaan
historian näkökulmasta.
Käytännössä Lenin oli tullut
tuntemaan Suomen vuosina 1905
—07 j a 1917. jolloin hän toista­kymmentä
kertaa kävi tai oles­keli
Suomessa.' Vuoden 1905 lo­pulla,
jolloin Lenin' bolshevik­kien
johtajana osallistui Tampe­reella
pidettyyn Venäjän sosiali­demokraattien
yleisvenäläiseen
konferenssiin, hänen tiedetään l u ­vanneen
kokouksen tervehdys­käynnin
suorittaneelle suomalai-
.selle lähetystölle, että bolshevi­kit
Venäjällä valtaan päästyään
tulevat antamaan Suomelle va­pauden.
Näin luvatessaan Lenin
tulkitsi johdonmukaisesti Venä­jän
sosialidemokraattisen työ­väenpuolueen
II edustajakokouk­sessa
V. 1903'hyväksyttyyn ohjel­maan
sisällytettyä kansakuntien
itsemääräämisoikeuden periaatet­ta.
AIK.A E N N E N L O K A K r i l TA
Suomen kysymys ja Suomen
taistelu oikeuksiensa puolesta oli
kiinnittänyt Leninin huomiota jo
1890-luvulla. Tsaarinvallan ryh­dyttyä
V. 1899 Suomessa toteut­tamaan
venäläis-sovinistista kan-sallisuussortopolitiikkaansa
j a riis
tämään Suomen valtioelimiltä niil
le kuuluvia autonomisia oikeuksia
Lenin kirjoitti Iksra-lehteen ar­tikkelin,
jossa hän voimakkain sa­noin
tuomitsi tsaarinvallan Suo­mea
vastaan kohdistamat laitto­mat
toimenpiteet.
\'aikka Leninin kannanotto poh
jautui hänen yleispoliittiseen nä­kemykseensä,
voidaan sen katsoa
kuvastavan myös hänen spontaa-niamyötätuntoaan
vääryyden koh
teeksi joutunutta Suomen kansaa
kohtaan. Myöhemmin tätä Lenin­in
Suomelle myönteistä asennoi­tumista
oli omiaan vielä entises­tään
syventämään hänen maan­alaisen
toimintansa j a maanpa­kolaisuutensa
kaudella Suomessa
osakseen saama henkilökohtai­nen
tuki ja apu. Tältä pohjalta
Leninin Suomen-politiikka tuli
rakentumaan toisaalta hänen
valtiolliselle realismilleen j a toi­saalta
hänen tunnepitoisesti sä­vyttyneelle
humaanisuudelle.
Leninin persoonassa yhdistyvä
voimakas realismi ja ja idealismi,
jotka tekivät hänestä yhden his­torian
suurimmista valtiomiehis­tä,
näyttäytyivät ikään kuin pel­kistettyinä
hänen suhtautumises­saan
Suomeen j a sen itsenäisyy­teen.
VALLANKUMOUKSEN KAUSI
Kun tsaarinvallan laho raken­nelma
maaliskuussa 1917 vihdoin
luhistui, tuli Leninin julistama
ohjelmavaatimus kansakuntien
itsemääräämisoikeudesta aivan
uudella tavalla ajankohtaiseksi
Venäjän sisäpolitiikan taisteluky-symykseksi.
Vaatiessaan kansal­lisuuspoliittisen
ohjelmansa to­teuttamista
Lenuin joutui taistele­maan
kahdella rintamalla; toi­saalta
hänen oli .saatava oma puo­lueensa
näkemyksensä taakse ja
toisaalta osoitettava toisten puor
lueiden shovinistihenkisen kansal­lisuuspolitiikan
kestämättömyys,
P u o l u e e n s a seitsemännessä
yleisvenäläisessä konferenssissa
toukokuun 12. päivänä 1917 Le­nin
puolusti kantaansa käyttäen
puhetaidolleen ominaisia retori­sia
kysymyksiä ja rinnastuksia:
"Miksi meidän, isovenäläisten;
jotka sorramme useampia kanso­ja
kuin mikään muu kansa, p i ­täisi
kieltäytyä tunnustamasta
Puolan, Ukrainan j a Suomen
eroamisoikeutta? . . . Jos Suomi.
Puola ja Ukraina eroavat Venä­jästä,
ei siinä ole mitään pahaa.
Mitä pahaa siinä on? Ken sel­laista
väittää, häa on shovinisti.
Pitää olla järjiltään, jos mielii
jatkaa tsaari Nikolain politiikkaa!
Onhan Norja eronnut Ruotsis­ta
. . - Aikoinaan Aleksanteri
1 ja Napoleon vaihtoivat keske­nään
kansoja, oli aika. jolloin
tsaarit vaihtoivat keskenään Puo­laa.
Ja mekö jatkaisimme tätä
tsaarien taktiikkaa? Se on luopu­mista
internationalismin taktii­kasta,
se on mitä pahinta shovi-nismia.
Jos Suomi eroaa, mitä
pahaa siinä on? . . . Me kanna­tamme
sitä, että Suomelle on
annettava täysi vapaus, silloin
luottamus venäläistä demokratiaa
kohtaan lujittuu, juuri siinä ta­pauksessa,
kun tämä toteutetaan
elämässä, suomalaiset eivät eroa,
me sanomme: ei. Venäjän kansa;
et saa harjoittaa väkivaltaa Suo­mea
kohtaan: kansa, joka sortaa'
toisia kansoja, ei voi olla v a - '
paa." , '
Toukokuun 15 päivänä 1917;
Pravdassa julkaistussa artikktilis*'
saan otsikkona '^Suomi j a VenÄ-jä".
Lenin totesi puolueensa phr
jelmaan viitaten "luokkaUetoiaeh
proletariaatin j a ohjehnalleen i i ? :
koUisina pysyvien sosialid^mo- ,
kraattien" kannattavan Suomeii/!
samoin kuin kaikkien muidenkin
"vajaaoikeuksisten kansojen" Ver
näjästä eroamisen vapautta» Väli­aikaisen
hallituksen j a mensevlk-kien
kannan, jonka mukaan Suo­men
ja Venäjän keskinäisiä suh­teita
koskeva kysymys oli ratkals-r
tavissa vain myöhemmin kokoon­tuvaksi
suunnitellun VenäJiyJ pe­rustuslakia
säätävän kansallh^ko-kouksen
päätöksellä ja sen Stk>-
men eduskunnan kanssa tekemäl­lä
sopimuksella. Lenin leimasi epä
demokraattiseksi aluevaltauspoU-tilkaksi
ja katsoi kyseenalaiseksi
muiden puolueiden halun Suo­men
kanssa tasavertaisaudep
pohjalta tehtävän sopimuksen a i ­kaansaamiseen.
"Venäjän tsaarit liittivät Suo­men
väkivaltaisesti Venäjään, n i i ­den
sopimusten nojalla^ joita h^
olivat tehneet Ranskan vallanku*.
mouksen tukahduttajan Nafioleo-nin
kanssa", Lenin kirjoitti . j a
jatkoi: Jos me todella .vastustam-.
me aluevaltauksia, niin meidän on
sanottava: eroamisvapaus Suo­melle
! Kun olemme sanoneet ja
tehneet sen, niin silloin — j a vasta
silloin! — 'sopimus' Suomen kans­sa
tulee olemaan vapaaehtoinen,
vapaa sopimus, todellista > so^i»
muksen tekoa eikä petosta. ^ •
Vain tasavertaiset voivat tehdS.
sopimuksia keskenään. Jotta' so­pimus
olisi todellakin sopimus
eikä sanahälinää, jolla verhotaan
alistamista, sitä varten on vält­tämätöntä,
että kumpikin osapuo­li
olisi todella tasavertainen, .so;
että niin Venäjällä kuin Suomel­lakin
olisi oikeus olla suostumat­ta
sopimukseen Se on päivänsel­vää..
. ' . • ..
'Eroamisvapaus' onkin ainoa
mikä sen ilmaisee: vasta eroa-:
misvapauden omaava Suomi voi
todella 'sopia' Venäjän kanssa siir
tä, pitääkö sen erota; Ken latelee
fraaseja "sopimuksesta" mutta'ei
ota huomioon tätä ehtoa, ei tun­nusta
eroamisvapautta — hän pet­tää
itseään ja kansaa.'.'
Vaatiessaan kansojen itsemää­räämisoikeuden
tunnustamista
Lenin ei suinkaan halunnut van­han
Venäjän valtakunnan pirs­toutumista
pieniksi kansallisval­tioiksi.
Mutta Lenin ei hyväksy­nyt
sitä, että muita kansoja p i ­dettäisiin
Venäjän yhteydessä täi
liitettäisiin siihen vastoin niiden
omaa tahtoa; niiden tuli saada
itse päättää, halusivatko ne kuu­lua
Venäjään vaiko ei.
SUOMEN ITSENÄISTYMINEN
Kun bolshevikit olivat noua-
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
Parhainta menestystä ^
suoihäläisten kulttuuri juhlalle!
toivottaa
TEIDÄN YSTÄVÄ
4, "»>^:i''«55&W'^->''?'
Tässii on kuvattuna tämän vuoden suurjuhlien isiintäpaikan Port Arthurin luonnonkaunis Isku-puisto,
jossa suoritetaan urheilukilpailut ja paljon muita ohjelmaesityksi;:. Taustalla laululava ja
paviljonki.
PARHAAT
TERVEHDYKSEMME!
Hupaisaa juhla-aikaa k a i k i l l e!
SUDBURY P. & C. CO-OPERATIVE
DAIRY LIMITED
Meijeritttotteemme suosittuja kautta vuosikymmenien
231 Spruce Street Puheliii 675-G485 Sudbury, Ontario
PARHAAT ONNITTELUMME
(iODPARD APPLIÄNCE
CENTRE LIMITED
IC^JlTAVtfiN SÄHKöLAITimDEN VÄIJTTAJAT
Puhelin 674-1985
11^ Durham St. South Sudbury
JUHLA-TERVEHDYKSEMME!
^Maito on yksi tärkeiminä ravinto­aineita
kautta elämämme"
SUDBURY & COPPER CLIFF
MILK DISTRBUTORS
ASSOCIATION
MAIDON VÄLITTÄJÄIN YHDISTYS
Parhaiiiunat tervehd^senune!
ONNELLISTA JUHLAMATKAA!
JOHNNY mn GARÄGE
(Sudbury) Ltd.
Autokorien ja radiaattorien korjausta
sekä tuulilasien ylöspanoexpertit
PUHELIN 674-9621
330 Antwerp Avenue, Kathleen kadun kulmassa
SUDBURY
PARHAINTA MENESTYSTÄ
SUOMAl-AISTEN
KULTTUURIJUHLALLE
$UDBURY MIKE, MIU & SMELTER
WORKERS UNION LOCÄL 598
19 REGENT ST. S. SUDBURY