1961-05-13-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
äivu 2 Lauantaina, toukpk. 13 p. — Satufday, May 13, 196i V A P A U S (UBERTT) Independent Labor Organ of Fixmlsh GanajLian'8; JSa-tabllBhed Nov. 6. 1917. Authoriaed as second class m a i l b y the Post Office Department. Ottawa. P u b - Usbed thrice wee]cly: TuesdayB. niundays and Saturdaysby Vapaus Publishing Company Ltd., at 100-102 Ebn 6t. W:, Sudbury, Ont., Canada. Telephones: Bus. Office OS. 4-4284; Editorial Office OS. 4-4265. Manager E. Suksi. ^ U o r W - Eklund. M a i l ^ address: Bbx' 69; Sudbury,- Ontario.- Advertlslng rates upon application. Translation free: of charge. ' TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25, 3 kk. 2.50\ yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 « kk. 4.80 Suomessa: 1 vk. 0.50 6 kk. 5^5 -L, Äitienpäivänä 1961 • ; Äitienpäivän perustaminen liittyy välittömästi Julia :War(d,Haxven nimeen. Hän järjesti tämän erikoispäivän ÄI- . TIE-N RAUHANPÄIVÄKSi. Koettuaan Amerikan sisällissodan! vaikeudet j a haavat hän kirjoitti jo 91 vuotta sitten, e l i y. 1870: . " ' ' ^ — ' " ""Nouskaa kaikki naiset, joilla on sydän . . . Sanokaa päättävästi: Me yhden maan naiset olemme liian helläsydämisiä) {öisten maiden naisia kohtaan antaaksemnie pqikiemme lou- ••^f^tal^eidäii poikiaan. Kaikkien naisten j a koko ihmiskun- .>9£^i> niinissä minä esitän että maailman naisten kongressi, ilman mitään kansallisuusrajoituksia-. . .kehittäisi eri kansallisuuksien liittoa, kansainvälisten kysymysten sovinnol- ^lists^ ratkaisua suuren-ja yhteisen edun, rauhan hyväksi." ; Eri puolilla laajaa nriaatamm^ vietetään sunnuntaina jälkeen äitienpäivää. Äitien kunniaksi järjestetään perhejuhlia sekä yleisiä juhlia' työväen haaleilla, kirkoissa ja monissa mtiiss? paikoissa. Näiden juhlien keskeisenä puheenaiheena Qn'.:3idin uhrautuvaisuus ja äidinrakkaus. Lapset ostavat äi- '.d^iheen pikkulahjoja ja järjestävät muitakin huomaavaisuu- _ denpsoituksia. ^-r Kaikki tämä on kuten ollakin pitää. Mutta se ei riitä nykyoloissa, jolloin äitien suurimpana p&lkona on se, että heidän rakkaimpansa joutuvat uudelleen •'sötfän jalkoihini entistä hirvittävämmän atomisodan jalkoihin^^ jössa.tuhoutuisi vissien asiantuntijain selostuksen mukaan neljä miljoonaa canadalaistakin heti ensimmäisinä päivinä! '..-i.iii.Tänä äitienpäivänä on syytä siis korostaa, että vain rau-hättbmaisessa maailmassa voivat canadalaisetkin nauttia äidinrakkaudesta ja viettää äitienpäivää rakkaan äitinsä kun- . niaksi. Toisaalta; kansainvälinen rauha ei vakiinnu hurskai-den- toiveiden perusteella, sillä sotatarvetehtailijat ja muut imperialistiset voimat ovat valmiina voittojensa lisäämisen toivossa syöksemään ihmiskunnan uuteen verileikkiin, -elleivät rauhanvoimat saa sitä estetyksi. Siksi on tänä äitien-jJäivänäkin otettava lujasti kiinni Julia Ward Hov^ren neu- "vooit ja tehostettava kaikkiakäsittävää toimintaamme kansainvälisen rauhan vakiinnuttamisen puolesta. r,;;. Se vaatii määrätietoista toimintaa ydinaseiden kokeilujen lopettamiseksi ja kaikkien ydinaseiden hävittämisen hyväksi. • ' Se vaatii peräänantamatonta-taistelua yleisen ja täydellisen aseistariisumissopimuksen 'hyväksi niin, että miekat, eli -kaikenlaiset ihmisten tappovälineet voitaisiin todella takoa auroiksi.. : L:; Se vaatii) meitä Canadan kansana ja valtiona eroamaan Washingtonin hyökkäyspolitiikasta yleensä ja erikoisesti sen sanelemista sotilasluontoisista liitoista, kuten NATOsta ja J^iJiRADista vaarantavat maamme turvallisuutta ja rauhaa. „.,„;Yain. tässä mielessä toimien voimme osaltamme vähentää sodan vaaraa, ja mikä tärkeintä, antaa äitien rakkaim-mfllef, aikuisiksi varttuville pojille ja tyttärille luovaa työtä. Viettäessämme äitienpäivää me itse kukin kunnioitamme ennenkaikkea omaa äitiämme ja äitien suurta uhrautuvaisuutta yleensä. Mutta samalla kertaa meidän velvoUisuu-tehime on tehostaa työtämme ja toimintamme niin että « i - ^ dinrakkaus voi kyynelittä jatkua, kfehittyä ja vaikuttaa; Tshomben pidätyksestä .,v..-.Uutistiedoissa kerrotaan, että Kasvubun joukkojen pidättämä K a - tangan maakunnan "presidentti" Tshombe joutuu oikeudessa vastaamaan sekä maanpetossyytöksestä että pääm. Lumumban murhasta. . K u t e n muistettanee-,'Tshomben johdolla ryhtyivät belgialaiset toteuttamaan "hajoita-ja hallitse" ohjelmaa ns. uuskolonialismin pysyttämisen merkeissä. Belgialaiset imperialistit olivat laskeet, että l^nsalllstunto on noussut Kongossa siksi korkealle, että siirtomaa-komentoa ei voida enää jatkaa vanhoja menetelmiä hyväksi käyt- .tSfiff* Siksi oli tarkoitus myöntää Kongolle 'poliittinen" eli vain lAUMollinen itsenäisyys niin, että suuilen kaivosyhtiöidenpä mui deiMmperialistien omaisuussuhteet jäisivät ennalleen. Muta kun tämä ei tyydyttänytkään Kongon kansa^ mikä vaati edesmenneen pääministeri Lumumban johdolla täydellistä isäntäval-taa omassa maassaan, siis myös talouskysymysten hallintaa, niin s i l loin turvautui Belgian imeperialismi vanhaan j a koettuun "hajoita . j a hallitse ohjelmaan". Käyttäen hyväksi Tshombea j a Y K : n pää- ' s i ^ ^ e r i Hammarskjöldia taustamiehineen, Belgian imperialismi j u - * listi Tshomben suun kautta Kongon rikkaimman maakunnan, K a - ^ tangan, "eronneeksi'.'. Pian sen jälkeen antoivat Kasvubun miehet -Tshombelle pääministeri Lumuban, joka murhattiin katalasti. ..Kuten tiedetään, tämä tilanne nostatti suuttumuksen myrskyn— * kaikkialla maailmasa — j a niin ryhdyttiin vähitellen Kongoa uudell e e n "yhdistämään!' Kasavubun oloitteesta ja nyt kerrotaan, että tlls^omben pidätyksen isäksi Y K : n asevoimat "metsästävät" Tshom- *ben armeijassa palvelevia palkkasotureita. Erikoisesti on tässä yh- ^ täydessä mainittu Etelä-Afrikasta lähtöisin olevat valkoihoiset-palk- 'kasöturit joilla on omalaatuista kokemusta "värillisten" ihmisten sorti tamisessaio omassa': maassaan^ Vähemmän on puhuttu kuitenkn bel- »gialaisista upseeereista, jotka johtavat ja kontrolloivat Katangan ase-iUouoia vielä nytkin vaikka Y K on moneen kertaan päättänyt, että , belkialaiset upseerit ja muut yirkailijat on lähetettävä Kongosta ;kotima.'))iansa Belgiaan. Tässä tilanteessa järjestettiin jokin ' a i k a sitten nukkehallitsi-j a i n yhtenäisyyskokous, mihin Lumumban hallituksen varapääm. (Hlut Antoine Gizenga kieltäytyi osallistumasta. Kokoukseen osallistui tshomben ja Kasavubun lisäksi myös Kalonji Etelä-K^saista. . Tshomben poliittinen ja sotilaallinen kannatus riippuu Belgian 'imperialismista, jonka ote on pakosta hieman höUentynyt Kongossa. .Kasavubu pn sitävastoin läheisemmässä suhteissa Y K : n j a myös ; Yhdysvaltoihin. • V a i k k a Kasayuhu—jonka sotilaspäällikkö Mobutu luovutti hänet r*"8|»P»äb«»le — ei p a n n u i u k k u a ristiin pääministeri Lumumban iheng^n pelastamiseksi, hän syyttää nyt Tshombea sekä Lumumban :inurhast^ että maanpetoksesta. Tämä sellaisenaan on ilmeisesti a i -^ syytös. Nähtäväksi vain jää missä mitassa hänen syyllisyy- Kuten muistettanee, ensi heinä-j a elokuun vaihteessa perustettavalle uudelle puolueelle suunniteltu talouspoliittinen ohjelmaluonnos julkaistiin pari yiii^koa sitten; Nyt on julkaistu uuden puolueen ulkopoliittinenkin ohjelmaluonnos, mikä myös alistetaan puolueen perustavalle edustajakokoukselle joko hyväksyttäväksi tai hyljättäväks i . ' . . , Samoin kuin puolueen talouspoliittisessakin ohjelmassai> tässä ulkopoliittisessa ohjelmaluonnoksessa on paljon hyvää .eteenpäin - ..tehtävää j a edistyksellistä, mutta siinä on myös vanhoillisuutta ja-. sellaisiakin kohtia niihin on välttämättä saatava . parrannuksia, jos mielitään, että tästä' uudesta puolueesta tulee vaikuttava tekijä maamme poliittiseen elämään. Kaikkein suurimpana kompastuskivenä— palaamme eräisiin myönteisiin seikkoihin — näyttää muodostuvan. kysymys Canadan puolueettomuudesta. Valitettava tosiasia on, että uuden puolueen perustamiseen osallistuvan johdon oikeis-tosiipi kannatta edelleen kylmän sodan jatkamista ja vastustaa siis rauhallisen rinnakkaiselon periaatteen, täytäntöönpanon täällä Ca^ nadassa. Kuten tiedetään, CCFn oikeistojohto on vuosikausia tukenut Yhdysvaltain hyökkäyshenkis-tä ulkopolitiikkaa, eritoten NATOa. NORADia; jne. Viime syksynä tapahtui kuitenkin sellainen käänne, että CCF:n kansallinen edustajakokous tuomitsi NATO-liiton tu-kemisen, ryhtyi kannattamaan N A TOsta eroamista j a Canadan, puo-lueettomuusohjelmaa. SYNTYMÄPÄIVIÄ , K a l l e Tarvainen Little Penage-järveltä täyttää tiistaina toukokuun 16 pnä 72 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin. Sivumennen voidaan mainita, että monet CCF:n johtomiehet, mukaanlukien CCF:n kansallinen johtaja Hazen Argue, ovat noudattaneet puolueensa korkeimman elimen viitoittamaa linjaa., Mutta näin eivät ole menetelleet läheskään k a i k k i CCF:n kansallinen presidentti David Lewis j a CLC:n palkkalistalla nyt oleva Stanley Knowles sekä CLCin kansallinen presidentti Claude Jodoin, maini taksenime vain pahimpia oikeis tolajsia, ovat viitanneet kintaalla CCF;n edustajakokouksen päätöksiin j a jatkaneet edelleen Washing-tonin sanelemien . tukejnista. . .... •. • * * '. • *• Nämä eri suunnat ilmenevät nyt julkaistusta uuden puolueen ulkopoliittisesta ohjelmaluonnoksesta: Siinä kannatetaan aivan oikein Canadan eroamista NORADista, mutta vaaditaan vissien sanakäänteiden turvissa pysymistä NATO:- sda. hyljätään puolueettomuusoh-jelma ja ummistetaan silmät kokonaan Kennedyn vastikään julista man "opin" kohdalta, mikä oikeuttaa muun ohella Yhdysvallat lähettämään sotajoukkoja tänne Ca-nadankin herran — tarkoitamme herrojen pankkiirien - — l a k i a ja nuhteita antamaan. Selvää on, että tällainen oikeisto-voittoinen ohjelma ei tyydytä yhteiskunnallisia -asioita- lähemmin seuraavia työläisiä, f&rmareita ja muita tavallisia canadalaisia. Ne voimat, jotka CCF:n edustajakokouksessa ajoivat oikeistojohdon vastaväitteistä läpi päätöksen, että Canadan tulee erota NATO:sta ja omaksua >puolueettomuusohjel-man kylmän sodan tilalle,^ tulevat varmasti vaatimaan tähän ohjelina-. luonnokseen huomattavan suuria parannuksia. Toivottavaa myös on, että 'rivijäsenet tulevat siinä saamaan tahtonsa kuulluksi, sillä- Ca-dalla ei ole todellakaan muuta e,- distyksellisiä ulkopoliittisen ohjelman mahdollisuutta kuin se, .että se jää pois kaikista sotilasluontoisista liitoista niin "lännen" kuin "idänkin" liitoista j a omaksuu selvän puqlueettomuuskannan kylmässä sodassa. . Kansanedtisyja Kuusinen: hlim valinta Suomen presMentiksi mahdollineB Helsinkia — Lähestymme tärkeää vaihetta kansamme elämässä. Tanunikuussa 1962 suoritetaan presidentin valitsijamiesten vaalit j a kuukautta myöhemmin valitaan Suomelle . presidentti. seuraavaksi kuusivuotiskaudeksi Pian sen jälkeen^— tai ehkäpä s i tä e n n e n — o v a t edessä myös eduskuntavaalit. Nykyisessä eduskunnassa SKDLn ryhmä on suu-; rin. Nyt olisi pidettävä huoli siitä, että ryhmämme, joka on rauhan, kansanvallan j a työkansan oikeuksien varmin turva, muodostuisi suurimmaksi myös presidentin valitsijamiesten keskuudessa. Se antaa parhaan takeen siitä, ettei äärioikeisto pääse loteuttv-maan tarkoitustaan kääntää maamme uiko. ja sisäpolitiikan suuntaan väärille, vahingollisille urille, lausui kansanedustaja; Hertta Kuusinen vappupuheessaan Turussa; - Meillä on nyt kolme presidentti-ehdokasta; Sos.dem.-puolueen oi-keistolaisimpien johtajien yhdessä kokoomuspuolueen kanssa asettama taantumusporvari Olavi Honka edustaa Suomen äärioikeiston pey rinnäistä pyi*kimystä viedä maan asiat päin honkia. Hänen nimeämisellään on jo viety tosiasiassa ha-- jalle kaksi porvarillistakin puolu-, etta. Sillä on murennettu entises tään sosialidemokratiaa. Luulta-vinta onkin, ettei tämä ehdokas enää loppuratkaisussa ole ed6s esillä. Siitä voitte huolbtta lyödä vaik ka vetoa niiden kanssa, jotka puoluesihteeri Pitsingin kehoituksesta ovat innostuneet vedonlyöntiin. Maalaisliiton ehdokas on taitav.r tasapainotaiteilija kuten hänen matkansa milloiti itään, m i l l o in Iän teen ja aina välillä myös pohjoi seen -todistavat. Suomen työkansa, joka ei missään tapauksessa tahdo mustaa por jfaria eikä oikeistovoimien edustajaa yleensä presidenttikseen, vaih taa mielihyvin tuolle paikalle por värin tilalle työväenmiehen, johon se voi luottaa niin uiko. kuin sisä politiikassakin. Siksi SKDLn liittokokous valitsi työkansan ehdokkaaksi eduskunnan ensimmäisen varapuhemiehen Paavo Aition. Meille' sanotaan, ettei häntä mu ka kuitenkaan valita presidentin tensä todella paljastuu. Kaikkietj tärkeintä on > kuitenkin se, että imperialistien Kongoon lähettämät sotilas- j a muut viranomaiset pitäisi .vihdoin viimeinkjn lähettää kotiinsa , n i i n , että konolaiset voivat itse päättää ilman ulkopuolista painostusta oman maansa asioista. paikalle. Miksi ei? Jos vain sosialidemokraattisetkin valitsijamiehet asettuvat tämän työväenliikkeen varman edustajan kannalle, kokoO: muksen mieleisen miehen sijasta, niin hänen valituksi tulonsa on täysin mahdollinen. Onhan Paavo A i tio työväen yhteisen liikkeen, T U . Ln kasvatti. Hän on sitäpaitsi läli toisin sosialidemokraattien riveis.tä ja tullut SKLDään nimenomaan siksi, että hän on siten halunnut edistää työväenliikkeen : yhteistoimintaa. Hänen liittymisensä kom munistiseen puolueeseen on merkinnyt vain sitä, että hän on tahto nut antaa kaikki voimansa työväen asian palvelukseen. ; Me kommunistit j a kansandemokraatit emme halunneet tyrkyttää toisille työväen ryhmille nimen omaan omaa ehdokastamme. vaan olimme valmiit neuvottelemaan molempien SOS dem. järjestöjen kanssa yhteisestä ehdokkaasta. Työläiset ottivat innokkaasti osaa keskusteluun tästä asiasta, mutta se kaatui yhteisen tien poikki heitettyyn lahoon honkaan. Ettemme viime vaaleissa äänestäneet kokoomuksen kannattamaa Fagerholmia ei vielä olisi tehnyt neuvotteluja tarpeettomiksi. Onhan työväenliikkeellä muunkinlaisia miehiä kuin kame leontteja, jotka vaihtavat väriä joka käänteessä- Nyt on koottava kaikki työväenluokan, kaikki edistykselliset, kaikki rauhantahtoiset ihmiset Paavo Aition vaaliliiton ympäril^ le. Maailmamme muuttuu nuoreksi. Nuoret valtiot astuvat kansojen eturiviin. Uudet aatteet v a i ' -täavat jalansijaa -ja'^ niistä ainoa todella nuori, eteenpäin vievä^aa-te on sosialismi, pystyvä j a rchel^ linen työväen aatemaailman mies. ...^Kansandemokraattinen liike on ainoa poliittinen l i i k e Suomenmaan sa, joka pyrkii määrätietoisesti vie mään kehitystä eteenpäin. Se on myös ainoa yhtenäinen, yksimielinen liike. Toisten kiistellessä ehdokkaistaan kansandemokraatit sei sovat yhtenä miehenä ja naisena; työtätekevän kansan presidenttieh dokkaan takana. Liittomme ja siihen kuuluvat keskusjärjestöt kasvavat, saavat uusia jäseniä sekä yh distyksiä. Tämä kaikki siksi, että asianmte on kansan asia, jonkapuo. lustamisesta emme t i n gi Rauhan^ kansojen veljeyden, ihmisten tasa-arvon, todellisena vapauden, kansanvallan ja kansan hyvinvoinnin päämäjirät; joihin edistykselliset voimat ovat kautta aikojen pyrkineet, ovat lähellä ttf-teuttamistaan koko maailmassa. Suomi ei ole jäävä viimeiseksi tässä kansojen jalossa kilvassa. Kp. ohjelmaluonnokseen lähei-seinpi tutustuminen osoittaa, että sen laatijat ovat tietoisia siitä, jotta heidän yhdysvaltalaismielinen a-seiiteensa ei tyydytä tavallisia ca-n'adalaisiä. Vaatiessaan- NATO:n kannattamisen jatkamista tämän ohjelmaluonnoksen^ laatijatkin- myöntävät asiallisesti että nykyisellään siitä sotaiiitosta on vain pelkkää vahinkoa. H e moittivat NATOa siitä, että tähän,^sti seri ph ollut "vain sotöilaallinen liittoutuma" mikä on jättänyt ' taloudelliset liittoisuhteet kokonaan pois päiväjärjestyksestä. Tosiasia tietenkin on, että sotilasliittoutumat ovat sotilasliitoutumia eivätkä ne siitä miksikään muuksi voi muuttua! Puheet NATO:n kaipaamasta "reformeista", on tarkoitettu vain saippuaan heittämisek-ten silmille. Toisaalta tämän ohjelmaluonnoksen laatijat selittävät aivan oikein vastustavansa ydinaseiden laajentamista sellaisille maille, j o i l l a niitä e i vielä ole. Samalla ohjelmaluonnoksen laatijat sanovat, että Canada, tulee eroamaan NATO:sta silloin jos näitä ydinaseita jaetaan NATO-liiton jäsenmaille. Pinnallisesti katsoen tämä asenne . tuntuu "mulciin menevältä' mutta paljon parempi olisi sanoa, että Uusi puolue ei halua o l l a missään tekemisissä NATO:n kanssa, sillä ilman muuta on selvää/ että Länsi-Saksan imperialisteille aiotaan muiden tappovälineiden lisäksi antaa vielä ydinaseitakin. • * • MyönteisAiä ja lämpimästi tervehdittävänä kohtana tässä ojhel-maluönnoksessa on se, nissä vaaditaan Canadaa kannattamaan K i i - r:0n Kansantasavallan oikeuksien palauttamista YK:ssa ja Kiinan tunnustamista. Ohjelmaluonnoksessa vaaditaan myös, että Cana-daan ei saa sijoittaa mitään yhdysvaltalaisia ydinaseita, eivätkä cana-dalaiset sotilaat saa ottaa niitä käyttöönsä Canadan rajojen ulkopuolellakaan. Nämä ovat yleistä kannatusta nauttivia ohjelmakohtia. Ihmetellä kuitenkin täytyy, miksi '< ei ohjelmaluonnoksessa puhuta mitään maatamme . . uhkaavasta "Kennedyn opista" eikä Canadan solidaarisuudesta Kuubaa j a muita pikJcumaita. kohtaan tällä mantereella •.•>•• •: Liian'epämääräiseltä tuntuu ohjelmaluonnoksen määritelmä nykyisestä varustelukilpaiiun mielettömyyttä vastaan. Siinä yhteydessä tyydytään vain toteamaan pääasiassa säiettä varusteluun nyt haaskattavat- varat voitaisiin käyttää paljon hyödyllisemmin vaikkapa e-sim^ rkiksi jälellejääneiden maiden avustamisessa. Se on tietenkin hyvä ohjelniakohta siihen asti, mutta käsityksemme on, että Canadan kansa odottaa j a vaatii uudelta puolueelta selvempää asennoitumista yleisen j a täydelisen a-aseistariisumissopimuksen puolesta j a Canadan varpstelumenojen vähentämiseksi hetikohtaisesti ainak i n puolella. Ihmeellisintä on kuitenkin se. että tässä ohjelmaluonnoksessa ei herätetä ollenkaan kysymystä maamme kansallisen itsenäisyyden ja olemassaolon säilyttämisen puolesta. Tämä siitäkin huolimatta vaikka kaikissa yhteiskuntapiireissämme seurataan lisääntyvällä huolestuneisuudella kun Canada joutuu vuosi vuodelta yhä kiinteämmin Yhdysvaltain holhouksen alaisuuteen: Kuten* näkyy, uuden puolueen u l kopoliittisessa ohjelmaluonnoksessa onise^ä hyvää että toivomisen ja kwjaamisen v a r a a ; ' Toisaalta on ktiit6nkin muiitettava, että ge on vasta; "ohjelmaluonnos', eikä varsinainen ohjelma._Jos puolueen perustavaan edustajakokoukseen lähetetään riitävän paljon rivijä-senistön edustajia ammattiyhdis-tysosastoista ja paikallisista puolueosastoista, niin tähän ohjelma luonnokseen vaietaan tehdä tarpeelliset" korjauk;>ct ja parannukset., Mutta rivijäsen iotcn yleensä pitäis i seuraavien viikkojen aikana kiinittää erikoistiuomuita j u u r i näihin ohjelmakysymyksiin. —, W. E. a o o o o o o. O'. 0 1 o . KODIN PIIRISTÄ TOIMITTANUT EEVA Nuori äiti kulki katua viiden pienen lapsensa- kanssa nuorinunaista kantaen sylissään j a toisella, kädellään ohjaillen j a välillä ravistaen ja läpsyttä^ neljää muuta saadakseen ne pysymään yhdessä j a poissa ajotieltä'. Huomasi ehkä ohikui-k i j en silmissä myötätuntoa koska alkoi kertoa elämästään. Sanoi että joskus tahtoa kyllästyä n i i n ettei tule ainä^ ajateltua mitä tekee k un on ollut jo viisi vuotta lapsi- j a vuosi. Vilkkaita j a elämänhaluisia ,ne ovat j a aina niiden takia saa olla sydän kipeänä jos ne laskee ulos leikkiniään §tteiyät vaan jäisi autojen alle. Vanhin on viisi vuotias tyttöä joka saaV joskus sekä niljainen miehitys Tanskassa ja Norjassa Moskova. — "Äänetön miehi-tys"- otsikolla j ulkaisi Izvestij a kes kiviikkoiltana N.- Pavlovskin laajan artikkelin, jossa hän käsittelee saksalaista militarismia Skandinaviassa. Kirjoittaja selostaa siinä Tanskan j a Norjan miehityksen vaiheita toisen maailmansodan aikana j a to teaa näiden maiden hallitusten nyttemmin luovuttaneet maansa länsi-saksalaisten kostosodan kannatta jien toimialueeksi. Samojen kenraalien johtamat armeijat, jotka oli vat vastuussa näiden maiden miehityksestä sodan aikana, ovat nyt kutsuttuina tehneet "hiljaisen miehityksen". K i r j o i t t a j a kumoaa väitteet jostakin "kommunismin uhkasta" tai 'Neuvostoliiton taholta tulevasta uhkasta", j o l l a maaperän luovutta mistä Bundeswehrille on puolusteltu ja muistuttaa,' että nimenomaan Neuvostoliiton armeija vapautti Tanskalle Bornholmin saaren saksalaisilta ja samoin maan pohjois osan Norjalle. Kirjoittaja muistut-taa myös, fettä vuonna 1940 H i t l e r in Saksa aikoi hyökätä Ruotsiin, mutta Neuvostoliiton voimakas puuttuminen asiaan eirti sen. Tästä Ruostin hallitus sittemmin antoi tunnustuk sensakin neuvostohallitukselle. Esimerkkinä yhteistyön seurauksista; NATOn ja Länsi Saksan militaristien kanssa, kirjoittaja toteaa Tanskan sotilasmenojen kasvaneen vuoden 1949 370 m i l j . kruunusta 1.054 milj. kruunuun vuonna 1960 sekä Norjassa vuoden 1949 239 m i l j . kruunusta 1,300 m i l j . kruunuun. Sivun neljänneksen käsittävän artikkelinsa lopussa kirjoittaja esittää toivomuksen, että skandinavisten ••naiden johtajat näkisivät Saksan militarismin tuomat vaarat sellaisina kuin ne ovat, — "tekisivät kutea ovat tehneet monissa muissa kysymyksissä: osoittavat rohkeutta katsoa tosiasioita suoraan silmiin" ja tekisivät oikeat johtopäätökset tosi asioista,' jotka osoittavat selvästi länsi-saksalaisten militaristien pyrkivän Pohjois-Euroopan levollisen tilanteen tuhoamiseen. Pohjois Euroopan rauhalle olisi edullista, että tämä alue. pysyttelisi kansainvälisen jännityksen ulkopuolella, kirjoittaja huomauttaa. Äitienpäivänä suuttumaan tempauksillaan ettS ihmettelemään näppäryyttä j a t M i kuutta millä jo asiat järjestää.'Tyt'- tö tunsi kirjaimet kolme vuotisia ja osaa nyt jo lukea. J a niinlcuip äiti. sanoi, että hyvä jotta he vkli-hemmat osaavat vieläkään, isän'!!^ kutidossa etenkin olisi hyvinkiii paljon parantamisen varaa; ' • Eräänä sunnuntaina tyttö ISbii tapansa mukaan sunnuntaikouluun, mutta kun alkoi tulla i l t a . eä» häntä kuulunut tulevaksi niin ^ he alkoivat kysellä mihinkä hän oK mennyt. Kävi selville ettei hää'ollut pyhäkoulussa käynyt kuin muutaman kerran, vaikka joka i u n - nuntai oli' kotoa sinh^ mennyt, m i ^ lie aikansa viettänyt. K u n . tylKö sitten t u l i . kotia silmät loiis-taen j a kertoi käyneensäi linja-autolla Torontossa, joka on heiltä noin 25 mailin päässä, .niin siinäpä seurasi ihmettelyä j a selityksiä. Hän o;i aina pitänyt Torontoon pääsyä jonkinlaisena ihmeenä, ja.:-on aina kysellyt koska sinne saa mennä.' . . . . yi.,.-: : Hän kertoi löytäneensä dollarin rahan omalta verannalta; matta sitä ei teidetä onko se niin, maito^ ^ mies ei ainakaan tiennyt hukain-neensa rahaa kun häneltä kysyttiin. Tyttö oli ostanut edestakaisen l i : pun ja kun kuljettaja vähiin i h meissään kyseli kuinka niin pieni tyttö yksin « menee niin pitkälle^ oli hän vakuuttanut menevänsä .äl* ^iänsä katsomaan j a varmasti osaavansa oikeaap paikkaan. OUyielä autosta poistuessaan kysynyt ta-kaisintulo aikaa. Äiti kertoi ettei hän raskinut tyttöä piiskata,^ .y|- hän vaan torui, kun tämä o l i matkastaan niin onnellinen j a han ' l ^ ö oli iloinen saadessaan lapsensa vahingoittumattomana takaisin. Jsä^ k i n oli sanonut^ ^ttä antaa tytön tutustua maailmaan ettei pysy.ylir tä tyhmänä kuin hän itse vieläkiii on j a eksyy vieraissa paikoissa. Ka* ; (Jatkuu sivulla 3) V ^C; Pienilfcin alkoholimäärä aientaa suorituskykyä Helsinki. ^ Alkoholia nauttineen henkilön suorituskyky alkaa heiketä jo hyvin alhaisen verenalkoholin ollessa kysymyksessä ja suorituskyvyn heikkeneminen on jatkuvaa ja suorassa suhteessa veren alkoholi määrään/toteaa Lontoon yliopiston psykologiesen laitoksen johtaja, professori G. G. Drew, joka on suorittanut tutkimuksia pienten alko holiannosten vaikutuksesta suori tusten tarkkuuteen. Prof. Drew. esitelmän tutkimuksesta Taljan j a kolmen yhdistyksen iärjestämässä esitelmätilaisuudessa torstaina Helsingissä. Professori Drew, joka on parhail laan kaikki pohjoismaat käsittävällä esitelmämatkalla, lähti tutkimuk sessaan kolmesta hypoteesista, miten alhainen verenalkoholi vaikuttaa käyttäytymiseen; Ensinunäisen hypoteesin mukaan tarkkuussuori tusten huononeminen alkaa heti kun veressä on niin paljon alkolio- (Jatkuu sivulla 3) SITÄ- i J A TÄTÄ JAUHOT SUUHUN Eduskuntaan kuului kauan vanha valtiopäivämies Jussi Kuittinen, jonka väitetään tulevan valituksi naisten kättäpuristamalla. Kerran piti Kuittinen vaalipuhetta, ' j o s sa hän haksahti puhumaan Ruotsin 'tasavallasta. Etupenkissä istui jofcii maisteri, joka huusi väliin. • Mutta Ruotsihan on kuningaskunta! — E l ole, eikä koskaan tulekaan! ^ p a m a u t t i Kuittinen suuttuneena välihuutajalle. Kun tilaisuus o l i päättynyt keskusteli pari vanhaa. Kuittiselle- uskollista" välikohtauksesta ja ykst mielisesti he totesivat: — Niinpäs vain Jussi pani maisterille jauhot suuhun, v PÄIVÄN PAKINA Ohdakkeita ruusujen asemesta Meidän on äärettömän vaikea ojentaa ruiusuja ulkoministeri Howard Greenille siitä puheesta, minkä hän N A T O : n ministerineuvoston kokouksessa p i ti Ilolla on tieterikin tervehdittävä sitä, että hänellä oli joitakin, varoituksen sanoja-Yhdysvaltain "yk sipuolisesta" hyökkäysoh jelmast;) Kuubaa kohtaan. Ulkoministerimme esiintyi kieltämättä Canadan kansan suui-en enemmistön toivomusten mukaises- 1: hyjjätcssäun Washingtonin hys-leerise:: asenteen Kuubaa vastaan -ja £ei:tt2essään, että Kuubassa ta pahtunut Vallankumous on "todel linen Vallankumous",-ja että Kuuballa on oikeus päättää omasta hal-litilismuodostaan. 'XJlköiiiiiilsteri tulkitsi Canadan kapsan enemmistön mielipiteen siinäkin kun hän sanoi että sekaantuminen Kuuban sisäisiin asioihin Yhdysvaltain toimesta aiheuttaisi enemmän vahinkoa kuin hyötyä - vaikka meidän on hieman vaikea ymmärtää, mitä "hyötyä" voisi yleensä ollä siitän että Yhdysvaltain asevoimat hyökkäisivät joko K u u baän.tai Canadaan? Mutta valitettava tosiasia on, että ulkoihinisteri Gr^en mitätöi suuressa määrässä nämä myönteiset kohdat puheestaan antaessaan taktillisen ttikensa ja kannatuksens-a Washingtonin hyökkäyspolitiikallc Ki^ubaa vastaan. Että asia on näin, se ilmenee mm. pääministeri Diefenbakerin lausun nosta alahuoneen istunnossa viime tiistaina, ^^itaten ulkoministeri Greenin Oslon puheeseen, päämi nisteri Diefenbaker sanoi, että se (mr. Greenin.puhe) ei heijasta hallituksen ohjelman mouttumista Kuubaan nähden. Toisin sanoen, liittohallituksen ohjelma on ' ennallaan" - - j a esimerkiksi torontolainen torylehti Globe and M a i l sanoi keskiviikko^ na, että =-Kittohallituksen Kuuban ohjelma "ei ole ollut täysin selvä" viimeaikoina. tosiasiassa se on hyvinkin sei vä kyseenalaista "puoltieetto muutta" Yhdysvaltain hyökkäyspo-litiikan puolesta ja sen hyväksi. Muistettakoon vain, että "itse" pääministeri Diefenbaker kiirehti Kuubaan tehdyn hyökkäyksen yhteydes sä leimaamaan Kuuban "syyllisek s i " eli "kommunistiseksi vallaksi" jonka pitäisi maccarthylaisen katsantokannan mukaan oleman lainsuojattoman? Oslon ' puheessaan ulkoministeri Green tarpoi samoja jälki. Hänellä ei ollut yhtään ainota moitteen sanaa Yhdysvaltain johdolla Kuubaan tehdystä hyökkäyksestä. E i ainakaan sanomalehtiuutisissa kerrottu mitään sellaista tapahtuneen. Hän vain varoitti Yhdysvaltoja sekaan tumasta 'yksipuolisesti" Kuuban sisäisiin asioihin. Tämä siitäkin huolimatta, vaikka "Kuuba on suuresti provosoinut Yhdysvaltoja". Eikö olekin somasti j a ' söpösti esitetty vihamielinen asenne Kuubaa vastaan! Hän e i esittänyt a i noatakaan moitteen sanaa siitä, että Yhdysvallat järjesti miltei totaalisen kauppasaarron Kuubaa vastaan; ei yhtään sanaa siitä kun Yhdysvallat katkaisi diplomaattiset suhteenpa Kuubaan; ei yhtään sa naa siitä, että vastavallankumouksellisia hyökkäysjoukkoja järjestettiin, rahoitettiin, aseistettiin ja harjoitettiin Yhdysvalloissa Kuubaan tehtävää hyökkäystä varten, kuten Yhdysvaltain valtiosihteeri mr. Rusk avoimesti myönsi Kaikista näistä tosiasioista uiko ministeri Green vaikeni kuin hau ta ja vätysteli sen sijaan "Kuuban provokatioista Yhdysvaltoja vastaan"! E i ole ihme vaikka pääministeri Diefenbaker sanoikin, että mr. Greenin Oslon puhe ei edusta mitään muutosta hänen hallituksen sa ohjelmassa Kuubaan nähden. Ja vielä silloinkin kun mr. Green esitti yleisesti toivotun ehdotuksen, että Kuuban j a Yhdysvaltain; väli set kiistakysymykset ratkaistaisiin neuvottelutietä, hän puki tämänkin esityksensä • vihamieliseen asuun Kuubaa vastaan. Hän ehdotti, mi hin voidaan luottaa, että Kuuban ja Yhdysvaltain tulisi pyrkiä neuvot-^ teluratkaisuun kiistakysymyksistä. Pinnallisesti tämä näyttää jotenkin mukiinmenevältä. Mutta tosi-asiain kanssa se on täydellisesti ristiriidassa. Kuuban hallitus eh dotti niuutama päivä sitten virallisesti, että Kuuba j a Yhdysvallat ryhtyisivät neuvotteluteitse ratko maan kiistakysymyksiään Mutta mitä tapahtui? Washington hylkäsi j u l k e a s t i - j a koppavasti tämän so-vitteliiehdotuksen ja julisti asialli sesti puhuen, että n i i n kauan kuin Kuubaan' ei muodosteta hallitusta Washingtqnin,' W a l l . Streetin j» Pentagonin sanelun mukaan inistään neuvottelusta ei voi olla. p u hettakaan. Kun uulkoministeri Green pani kuitenkin neuvotteluesityksessään-k i n Kuuban ja Yhdysvallat saii;taan pässinkarsinaan, niin hän teki; tietoista väkivaltaa tosiasioille, jbtka vaatiyati että Yhdysvaltain pitäisi ryhtyä neuvottelemaan kiistakysymyksistä kuten Kuuba on jo puolestaan virallisesti ehdottanut. J a rahkasakka pohjalla! Ulkoministeri Green antoi ymmärtää olevansa valmis kannattamaan Kuubaan tehtävää hyökkäystä silloin jos Washington saa pakotetuksi •Latinalaisen Amerikan maat tai ainakin huomiaittavan osan niistä Amerikan Valtojen Järjestön p u it teissä hyökkäykseen Kuubaa vas- •taan.. •,• , • • Tämän vihamielisempää Kuuban vastaista, asennetta voidaan tuskin .kuvitella missään sivistysmaassa. Selvää m y ö s on, että täjlainen asennoituminen ja tällaiset puheet eivät kohota maamme arvovaltaa missään, ei edes Washingtonissa. Ajattelevien canadalaisten keskuudessa sellainen puhe aiheuttaa pä-käli Norjasta tulleisiin uutistietoi-Jioinvointia ja huolestuneisuutta. Maailman yleisen mielipiteen silmissä Canada joutuu sellaisten p u ; heitten johdosta ehtistär suurehi-massa määrässä Yhdysvaltain s^^ l i i t i n asemaan. ' E i riitä ii^kyoloissa se. että 'Vas-J tustetaän" Yfadysyaltaiii "yksipuolista*' hyökkäystä Kuubaa vastaan. Ön puolustettava Kuuban demo-kraattista oikeutta itee päättSS omista asioistaan kaukcoidaisUi i ^ j ^ käyjksiä vasttiap,;; « l u i u t i t c ^^ n i i t ^ Yhd2|Rs\ra|ltaiii> ilöiin|»tkc^^^^^ puolisesti'? ^'ta( yhteistoimiftTHBfta I
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 13, 1961 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1961-05-13 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus610513 |
Description
Title | 1961-05-13-02 |
OCR text | äivu 2 Lauantaina, toukpk. 13 p. — Satufday, May 13, 196i V A P A U S (UBERTT) Independent Labor Organ of Fixmlsh GanajLian'8; JSa-tabllBhed Nov. 6. 1917. Authoriaed as second class m a i l b y the Post Office Department. Ottawa. P u b - Usbed thrice wee]cly: TuesdayB. niundays and Saturdaysby Vapaus Publishing Company Ltd., at 100-102 Ebn 6t. W:, Sudbury, Ont., Canada. Telephones: Bus. Office OS. 4-4284; Editorial Office OS. 4-4265. Manager E. Suksi. ^ U o r W - Eklund. M a i l ^ address: Bbx' 69; Sudbury,- Ontario.- Advertlslng rates upon application. Translation free: of charge. ' TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25, 3 kk. 2.50\ yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 « kk. 4.80 Suomessa: 1 vk. 0.50 6 kk. 5^5 -L, Äitienpäivänä 1961 • ; Äitienpäivän perustaminen liittyy välittömästi Julia :War(d,Haxven nimeen. Hän järjesti tämän erikoispäivän ÄI- . TIE-N RAUHANPÄIVÄKSi. Koettuaan Amerikan sisällissodan! vaikeudet j a haavat hän kirjoitti jo 91 vuotta sitten, e l i y. 1870: . " ' ' ^ — ' " ""Nouskaa kaikki naiset, joilla on sydän . . . Sanokaa päättävästi: Me yhden maan naiset olemme liian helläsydämisiä) {öisten maiden naisia kohtaan antaaksemnie pqikiemme lou- ••^f^tal^eidäii poikiaan. Kaikkien naisten j a koko ihmiskun- .>9£^i> niinissä minä esitän että maailman naisten kongressi, ilman mitään kansallisuusrajoituksia-. . .kehittäisi eri kansallisuuksien liittoa, kansainvälisten kysymysten sovinnol- ^lists^ ratkaisua suuren-ja yhteisen edun, rauhan hyväksi." ; Eri puolilla laajaa nriaatamm^ vietetään sunnuntaina jälkeen äitienpäivää. Äitien kunniaksi järjestetään perhejuhlia sekä yleisiä juhlia' työväen haaleilla, kirkoissa ja monissa mtiiss? paikoissa. Näiden juhlien keskeisenä puheenaiheena Qn'.:3idin uhrautuvaisuus ja äidinrakkaus. Lapset ostavat äi- '.d^iheen pikkulahjoja ja järjestävät muitakin huomaavaisuu- _ denpsoituksia. ^-r Kaikki tämä on kuten ollakin pitää. Mutta se ei riitä nykyoloissa, jolloin äitien suurimpana p&lkona on se, että heidän rakkaimpansa joutuvat uudelleen •'sötfän jalkoihini entistä hirvittävämmän atomisodan jalkoihin^^ jössa.tuhoutuisi vissien asiantuntijain selostuksen mukaan neljä miljoonaa canadalaistakin heti ensimmäisinä päivinä! '..-i.iii.Tänä äitienpäivänä on syytä siis korostaa, että vain rau-hättbmaisessa maailmassa voivat canadalaisetkin nauttia äidinrakkaudesta ja viettää äitienpäivää rakkaan äitinsä kun- . niaksi. Toisaalta; kansainvälinen rauha ei vakiinnu hurskai-den- toiveiden perusteella, sillä sotatarvetehtailijat ja muut imperialistiset voimat ovat valmiina voittojensa lisäämisen toivossa syöksemään ihmiskunnan uuteen verileikkiin, -elleivät rauhanvoimat saa sitä estetyksi. Siksi on tänä äitien-jJäivänäkin otettava lujasti kiinni Julia Ward Hov^ren neu- "vooit ja tehostettava kaikkiakäsittävää toimintaamme kansainvälisen rauhan vakiinnuttamisen puolesta. r,;;. Se vaatii määrätietoista toimintaa ydinaseiden kokeilujen lopettamiseksi ja kaikkien ydinaseiden hävittämisen hyväksi. • ' Se vaatii peräänantamatonta-taistelua yleisen ja täydellisen aseistariisumissopimuksen 'hyväksi niin, että miekat, eli -kaikenlaiset ihmisten tappovälineet voitaisiin todella takoa auroiksi.. : L:; Se vaatii) meitä Canadan kansana ja valtiona eroamaan Washingtonin hyökkäyspolitiikasta yleensä ja erikoisesti sen sanelemista sotilasluontoisista liitoista, kuten NATOsta ja J^iJiRADista vaarantavat maamme turvallisuutta ja rauhaa. „.,„;Yain. tässä mielessä toimien voimme osaltamme vähentää sodan vaaraa, ja mikä tärkeintä, antaa äitien rakkaim-mfllef, aikuisiksi varttuville pojille ja tyttärille luovaa työtä. Viettäessämme äitienpäivää me itse kukin kunnioitamme ennenkaikkea omaa äitiämme ja äitien suurta uhrautuvaisuutta yleensä. Mutta samalla kertaa meidän velvoUisuu-tehime on tehostaa työtämme ja toimintamme niin että « i - ^ dinrakkaus voi kyynelittä jatkua, kfehittyä ja vaikuttaa; Tshomben pidätyksestä .,v..-.Uutistiedoissa kerrotaan, että Kasvubun joukkojen pidättämä K a - tangan maakunnan "presidentti" Tshombe joutuu oikeudessa vastaamaan sekä maanpetossyytöksestä että pääm. Lumumban murhasta. . K u t e n muistettanee-,'Tshomben johdolla ryhtyivät belgialaiset toteuttamaan "hajoita-ja hallitse" ohjelmaa ns. uuskolonialismin pysyttämisen merkeissä. Belgialaiset imperialistit olivat laskeet, että l^nsalllstunto on noussut Kongossa siksi korkealle, että siirtomaa-komentoa ei voida enää jatkaa vanhoja menetelmiä hyväksi käyt- .tSfiff* Siksi oli tarkoitus myöntää Kongolle 'poliittinen" eli vain lAUMollinen itsenäisyys niin, että suuilen kaivosyhtiöidenpä mui deiMmperialistien omaisuussuhteet jäisivät ennalleen. Muta kun tämä ei tyydyttänytkään Kongon kansa^ mikä vaati edesmenneen pääministeri Lumumban johdolla täydellistä isäntäval-taa omassa maassaan, siis myös talouskysymysten hallintaa, niin s i l loin turvautui Belgian imeperialismi vanhaan j a koettuun "hajoita . j a hallitse ohjelmaan". Käyttäen hyväksi Tshombea j a Y K : n pää- ' s i ^ ^ e r i Hammarskjöldia taustamiehineen, Belgian imperialismi j u - * listi Tshomben suun kautta Kongon rikkaimman maakunnan, K a - ^ tangan, "eronneeksi'.'. Pian sen jälkeen antoivat Kasvubun miehet -Tshombelle pääministeri Lumuban, joka murhattiin katalasti. ..Kuten tiedetään, tämä tilanne nostatti suuttumuksen myrskyn— * kaikkialla maailmasa — j a niin ryhdyttiin vähitellen Kongoa uudell e e n "yhdistämään!' Kasavubun oloitteesta ja nyt kerrotaan, että tlls^omben pidätyksen isäksi Y K : n asevoimat "metsästävät" Tshom- *ben armeijassa palvelevia palkkasotureita. Erikoisesti on tässä yh- ^ täydessä mainittu Etelä-Afrikasta lähtöisin olevat valkoihoiset-palk- 'kasöturit joilla on omalaatuista kokemusta "värillisten" ihmisten sorti tamisessaio omassa': maassaan^ Vähemmän on puhuttu kuitenkn bel- »gialaisista upseeereista, jotka johtavat ja kontrolloivat Katangan ase-iUouoia vielä nytkin vaikka Y K on moneen kertaan päättänyt, että , belkialaiset upseerit ja muut yirkailijat on lähetettävä Kongosta ;kotima.'))iansa Belgiaan. Tässä tilanteessa järjestettiin jokin ' a i k a sitten nukkehallitsi-j a i n yhtenäisyyskokous, mihin Lumumban hallituksen varapääm. (Hlut Antoine Gizenga kieltäytyi osallistumasta. Kokoukseen osallistui tshomben ja Kasavubun lisäksi myös Kalonji Etelä-K^saista. . Tshomben poliittinen ja sotilaallinen kannatus riippuu Belgian 'imperialismista, jonka ote on pakosta hieman höUentynyt Kongossa. .Kasavubu pn sitävastoin läheisemmässä suhteissa Y K : n j a myös ; Yhdysvaltoihin. • V a i k k a Kasayuhu—jonka sotilaspäällikkö Mobutu luovutti hänet r*"8|»P»äb«»le — ei p a n n u i u k k u a ristiin pääministeri Lumumban iheng^n pelastamiseksi, hän syyttää nyt Tshombea sekä Lumumban :inurhast^ että maanpetoksesta. Tämä sellaisenaan on ilmeisesti a i -^ syytös. Nähtäväksi vain jää missä mitassa hänen syyllisyy- Kuten muistettanee, ensi heinä-j a elokuun vaihteessa perustettavalle uudelle puolueelle suunniteltu talouspoliittinen ohjelmaluonnos julkaistiin pari yiii^koa sitten; Nyt on julkaistu uuden puolueen ulkopoliittinenkin ohjelmaluonnos, mikä myös alistetaan puolueen perustavalle edustajakokoukselle joko hyväksyttäväksi tai hyljättäväks i . ' . . , Samoin kuin puolueen talouspoliittisessakin ohjelmassai> tässä ulkopoliittisessa ohjelmaluonnoksessa on paljon hyvää .eteenpäin - ..tehtävää j a edistyksellistä, mutta siinä on myös vanhoillisuutta ja-. sellaisiakin kohtia niihin on välttämättä saatava . parrannuksia, jos mielitään, että tästä' uudesta puolueesta tulee vaikuttava tekijä maamme poliittiseen elämään. Kaikkein suurimpana kompastuskivenä— palaamme eräisiin myönteisiin seikkoihin — näyttää muodostuvan. kysymys Canadan puolueettomuudesta. Valitettava tosiasia on, että uuden puolueen perustamiseen osallistuvan johdon oikeis-tosiipi kannatta edelleen kylmän sodan jatkamista ja vastustaa siis rauhallisen rinnakkaiselon periaatteen, täytäntöönpanon täällä Ca^ nadassa. Kuten tiedetään, CCFn oikeistojohto on vuosikausia tukenut Yhdysvaltain hyökkäyshenkis-tä ulkopolitiikkaa, eritoten NATOa. NORADia; jne. Viime syksynä tapahtui kuitenkin sellainen käänne, että CCF:n kansallinen edustajakokous tuomitsi NATO-liiton tu-kemisen, ryhtyi kannattamaan N A TOsta eroamista j a Canadan, puo-lueettomuusohjelmaa. SYNTYMÄPÄIVIÄ , K a l l e Tarvainen Little Penage-järveltä täyttää tiistaina toukokuun 16 pnä 72 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin. Sivumennen voidaan mainita, että monet CCF:n johtomiehet, mukaanlukien CCF:n kansallinen johtaja Hazen Argue, ovat noudattaneet puolueensa korkeimman elimen viitoittamaa linjaa., Mutta näin eivät ole menetelleet läheskään k a i k k i CCF:n kansallinen presidentti David Lewis j a CLC:n palkkalistalla nyt oleva Stanley Knowles sekä CLCin kansallinen presidentti Claude Jodoin, maini taksenime vain pahimpia oikeis tolajsia, ovat viitanneet kintaalla CCF;n edustajakokouksen päätöksiin j a jatkaneet edelleen Washing-tonin sanelemien . tukejnista. . .... •. • * * '. • *• Nämä eri suunnat ilmenevät nyt julkaistusta uuden puolueen ulkopoliittisesta ohjelmaluonnoksesta: Siinä kannatetaan aivan oikein Canadan eroamista NORADista, mutta vaaditaan vissien sanakäänteiden turvissa pysymistä NATO:- sda. hyljätään puolueettomuusoh-jelma ja ummistetaan silmät kokonaan Kennedyn vastikään julista man "opin" kohdalta, mikä oikeuttaa muun ohella Yhdysvallat lähettämään sotajoukkoja tänne Ca-nadankin herran — tarkoitamme herrojen pankkiirien - — l a k i a ja nuhteita antamaan. Selvää on, että tällainen oikeisto-voittoinen ohjelma ei tyydytä yhteiskunnallisia -asioita- lähemmin seuraavia työläisiä, f&rmareita ja muita tavallisia canadalaisia. Ne voimat, jotka CCF:n edustajakokouksessa ajoivat oikeistojohdon vastaväitteistä läpi päätöksen, että Canadan tulee erota NATO:sta ja omaksua >puolueettomuusohjel-man kylmän sodan tilalle,^ tulevat varmasti vaatimaan tähän ohjelina-. luonnokseen huomattavan suuria parannuksia. Toivottavaa myös on, että 'rivijäsenet tulevat siinä saamaan tahtonsa kuulluksi, sillä- Ca-dalla ei ole todellakaan muuta e,- distyksellisiä ulkopoliittisen ohjelman mahdollisuutta kuin se, .että se jää pois kaikista sotilasluontoisista liitoista niin "lännen" kuin "idänkin" liitoista j a omaksuu selvän puqlueettomuuskannan kylmässä sodassa. . Kansanedtisyja Kuusinen: hlim valinta Suomen presMentiksi mahdollineB Helsinkia — Lähestymme tärkeää vaihetta kansamme elämässä. Tanunikuussa 1962 suoritetaan presidentin valitsijamiesten vaalit j a kuukautta myöhemmin valitaan Suomelle . presidentti. seuraavaksi kuusivuotiskaudeksi Pian sen jälkeen^— tai ehkäpä s i tä e n n e n — o v a t edessä myös eduskuntavaalit. Nykyisessä eduskunnassa SKDLn ryhmä on suu-; rin. Nyt olisi pidettävä huoli siitä, että ryhmämme, joka on rauhan, kansanvallan j a työkansan oikeuksien varmin turva, muodostuisi suurimmaksi myös presidentin valitsijamiesten keskuudessa. Se antaa parhaan takeen siitä, ettei äärioikeisto pääse loteuttv-maan tarkoitustaan kääntää maamme uiko. ja sisäpolitiikan suuntaan väärille, vahingollisille urille, lausui kansanedustaja; Hertta Kuusinen vappupuheessaan Turussa; - Meillä on nyt kolme presidentti-ehdokasta; Sos.dem.-puolueen oi-keistolaisimpien johtajien yhdessä kokoomuspuolueen kanssa asettama taantumusporvari Olavi Honka edustaa Suomen äärioikeiston pey rinnäistä pyi*kimystä viedä maan asiat päin honkia. Hänen nimeämisellään on jo viety tosiasiassa ha-- jalle kaksi porvarillistakin puolu-, etta. Sillä on murennettu entises tään sosialidemokratiaa. Luulta-vinta onkin, ettei tämä ehdokas enää loppuratkaisussa ole ed6s esillä. Siitä voitte huolbtta lyödä vaik ka vetoa niiden kanssa, jotka puoluesihteeri Pitsingin kehoituksesta ovat innostuneet vedonlyöntiin. Maalaisliiton ehdokas on taitav.r tasapainotaiteilija kuten hänen matkansa milloiti itään, m i l l o in Iän teen ja aina välillä myös pohjoi seen -todistavat. Suomen työkansa, joka ei missään tapauksessa tahdo mustaa por jfaria eikä oikeistovoimien edustajaa yleensä presidenttikseen, vaih taa mielihyvin tuolle paikalle por värin tilalle työväenmiehen, johon se voi luottaa niin uiko. kuin sisä politiikassakin. Siksi SKDLn liittokokous valitsi työkansan ehdokkaaksi eduskunnan ensimmäisen varapuhemiehen Paavo Aition. Meille' sanotaan, ettei häntä mu ka kuitenkaan valita presidentin tensä todella paljastuu. Kaikkietj tärkeintä on > kuitenkin se, että imperialistien Kongoon lähettämät sotilas- j a muut viranomaiset pitäisi .vihdoin viimeinkjn lähettää kotiinsa , n i i n , että konolaiset voivat itse päättää ilman ulkopuolista painostusta oman maansa asioista. paikalle. Miksi ei? Jos vain sosialidemokraattisetkin valitsijamiehet asettuvat tämän työväenliikkeen varman edustajan kannalle, kokoO: muksen mieleisen miehen sijasta, niin hänen valituksi tulonsa on täysin mahdollinen. Onhan Paavo A i tio työväen yhteisen liikkeen, T U . Ln kasvatti. Hän on sitäpaitsi läli toisin sosialidemokraattien riveis.tä ja tullut SKLDään nimenomaan siksi, että hän on siten halunnut edistää työväenliikkeen : yhteistoimintaa. Hänen liittymisensä kom munistiseen puolueeseen on merkinnyt vain sitä, että hän on tahto nut antaa kaikki voimansa työväen asian palvelukseen. ; Me kommunistit j a kansandemokraatit emme halunneet tyrkyttää toisille työväen ryhmille nimen omaan omaa ehdokastamme. vaan olimme valmiit neuvottelemaan molempien SOS dem. järjestöjen kanssa yhteisestä ehdokkaasta. Työläiset ottivat innokkaasti osaa keskusteluun tästä asiasta, mutta se kaatui yhteisen tien poikki heitettyyn lahoon honkaan. Ettemme viime vaaleissa äänestäneet kokoomuksen kannattamaa Fagerholmia ei vielä olisi tehnyt neuvotteluja tarpeettomiksi. Onhan työväenliikkeellä muunkinlaisia miehiä kuin kame leontteja, jotka vaihtavat väriä joka käänteessä- Nyt on koottava kaikki työväenluokan, kaikki edistykselliset, kaikki rauhantahtoiset ihmiset Paavo Aition vaaliliiton ympäril^ le. Maailmamme muuttuu nuoreksi. Nuoret valtiot astuvat kansojen eturiviin. Uudet aatteet v a i ' -täavat jalansijaa -ja'^ niistä ainoa todella nuori, eteenpäin vievä^aa-te on sosialismi, pystyvä j a rchel^ linen työväen aatemaailman mies. ...^Kansandemokraattinen liike on ainoa poliittinen l i i k e Suomenmaan sa, joka pyrkii määrätietoisesti vie mään kehitystä eteenpäin. Se on myös ainoa yhtenäinen, yksimielinen liike. Toisten kiistellessä ehdokkaistaan kansandemokraatit sei sovat yhtenä miehenä ja naisena; työtätekevän kansan presidenttieh dokkaan takana. Liittomme ja siihen kuuluvat keskusjärjestöt kasvavat, saavat uusia jäseniä sekä yh distyksiä. Tämä kaikki siksi, että asianmte on kansan asia, jonkapuo. lustamisesta emme t i n gi Rauhan^ kansojen veljeyden, ihmisten tasa-arvon, todellisena vapauden, kansanvallan ja kansan hyvinvoinnin päämäjirät; joihin edistykselliset voimat ovat kautta aikojen pyrkineet, ovat lähellä ttf-teuttamistaan koko maailmassa. Suomi ei ole jäävä viimeiseksi tässä kansojen jalossa kilvassa. Kp. ohjelmaluonnokseen lähei-seinpi tutustuminen osoittaa, että sen laatijat ovat tietoisia siitä, jotta heidän yhdysvaltalaismielinen a-seiiteensa ei tyydytä tavallisia ca-n'adalaisiä. Vaatiessaan- NATO:n kannattamisen jatkamista tämän ohjelmaluonnoksen^ laatijatkin- myöntävät asiallisesti että nykyisellään siitä sotaiiitosta on vain pelkkää vahinkoa. H e moittivat NATOa siitä, että tähän,^sti seri ph ollut "vain sotöilaallinen liittoutuma" mikä on jättänyt ' taloudelliset liittoisuhteet kokonaan pois päiväjärjestyksestä. Tosiasia tietenkin on, että sotilasliittoutumat ovat sotilasliitoutumia eivätkä ne siitä miksikään muuksi voi muuttua! Puheet NATO:n kaipaamasta "reformeista", on tarkoitettu vain saippuaan heittämisek-ten silmille. Toisaalta tämän ohjelmaluonnoksen laatijat selittävät aivan oikein vastustavansa ydinaseiden laajentamista sellaisille maille, j o i l l a niitä e i vielä ole. Samalla ohjelmaluonnoksen laatijat sanovat, että Canada, tulee eroamaan NATO:sta silloin jos näitä ydinaseita jaetaan NATO-liiton jäsenmaille. Pinnallisesti katsoen tämä asenne . tuntuu "mulciin menevältä' mutta paljon parempi olisi sanoa, että Uusi puolue ei halua o l l a missään tekemisissä NATO:n kanssa, sillä ilman muuta on selvää/ että Länsi-Saksan imperialisteille aiotaan muiden tappovälineiden lisäksi antaa vielä ydinaseitakin. • * • MyönteisAiä ja lämpimästi tervehdittävänä kohtana tässä ojhel-maluönnoksessa on se, nissä vaaditaan Canadaa kannattamaan K i i - r:0n Kansantasavallan oikeuksien palauttamista YK:ssa ja Kiinan tunnustamista. Ohjelmaluonnoksessa vaaditaan myös, että Cana-daan ei saa sijoittaa mitään yhdysvaltalaisia ydinaseita, eivätkä cana-dalaiset sotilaat saa ottaa niitä käyttöönsä Canadan rajojen ulkopuolellakaan. Nämä ovat yleistä kannatusta nauttivia ohjelmakohtia. Ihmetellä kuitenkin täytyy, miksi '< ei ohjelmaluonnoksessa puhuta mitään maatamme . . uhkaavasta "Kennedyn opista" eikä Canadan solidaarisuudesta Kuubaa j a muita pikJcumaita. kohtaan tällä mantereella •.•>•• •: Liian'epämääräiseltä tuntuu ohjelmaluonnoksen määritelmä nykyisestä varustelukilpaiiun mielettömyyttä vastaan. Siinä yhteydessä tyydytään vain toteamaan pääasiassa säiettä varusteluun nyt haaskattavat- varat voitaisiin käyttää paljon hyödyllisemmin vaikkapa e-sim^ rkiksi jälellejääneiden maiden avustamisessa. Se on tietenkin hyvä ohjelniakohta siihen asti, mutta käsityksemme on, että Canadan kansa odottaa j a vaatii uudelta puolueelta selvempää asennoitumista yleisen j a täydelisen a-aseistariisumissopimuksen puolesta j a Canadan varpstelumenojen vähentämiseksi hetikohtaisesti ainak i n puolella. Ihmeellisintä on kuitenkin se. että tässä ohjelmaluonnoksessa ei herätetä ollenkaan kysymystä maamme kansallisen itsenäisyyden ja olemassaolon säilyttämisen puolesta. Tämä siitäkin huolimatta vaikka kaikissa yhteiskuntapiireissämme seurataan lisääntyvällä huolestuneisuudella kun Canada joutuu vuosi vuodelta yhä kiinteämmin Yhdysvaltain holhouksen alaisuuteen: Kuten* näkyy, uuden puolueen u l kopoliittisessa ohjelmaluonnoksessa onise^ä hyvää että toivomisen ja kwjaamisen v a r a a ; ' Toisaalta on ktiit6nkin muiitettava, että ge on vasta; "ohjelmaluonnos', eikä varsinainen ohjelma._Jos puolueen perustavaan edustajakokoukseen lähetetään riitävän paljon rivijä-senistön edustajia ammattiyhdis-tysosastoista ja paikallisista puolueosastoista, niin tähän ohjelma luonnokseen vaietaan tehdä tarpeelliset" korjauk;>ct ja parannukset., Mutta rivijäsen iotcn yleensä pitäis i seuraavien viikkojen aikana kiinittää erikoistiuomuita j u u r i näihin ohjelmakysymyksiin. —, W. E. a o o o o o o. O'. 0 1 o . KODIN PIIRISTÄ TOIMITTANUT EEVA Nuori äiti kulki katua viiden pienen lapsensa- kanssa nuorinunaista kantaen sylissään j a toisella, kädellään ohjaillen j a välillä ravistaen ja läpsyttä^ neljää muuta saadakseen ne pysymään yhdessä j a poissa ajotieltä'. Huomasi ehkä ohikui-k i j en silmissä myötätuntoa koska alkoi kertoa elämästään. Sanoi että joskus tahtoa kyllästyä n i i n ettei tule ainä^ ajateltua mitä tekee k un on ollut jo viisi vuotta lapsi- j a vuosi. Vilkkaita j a elämänhaluisia ,ne ovat j a aina niiden takia saa olla sydän kipeänä jos ne laskee ulos leikkiniään §tteiyät vaan jäisi autojen alle. Vanhin on viisi vuotias tyttöä joka saaV joskus sekä niljainen miehitys Tanskassa ja Norjassa Moskova. — "Äänetön miehi-tys"- otsikolla j ulkaisi Izvestij a kes kiviikkoiltana N.- Pavlovskin laajan artikkelin, jossa hän käsittelee saksalaista militarismia Skandinaviassa. Kirjoittaja selostaa siinä Tanskan j a Norjan miehityksen vaiheita toisen maailmansodan aikana j a to teaa näiden maiden hallitusten nyttemmin luovuttaneet maansa länsi-saksalaisten kostosodan kannatta jien toimialueeksi. Samojen kenraalien johtamat armeijat, jotka oli vat vastuussa näiden maiden miehityksestä sodan aikana, ovat nyt kutsuttuina tehneet "hiljaisen miehityksen". K i r j o i t t a j a kumoaa väitteet jostakin "kommunismin uhkasta" tai 'Neuvostoliiton taholta tulevasta uhkasta", j o l l a maaperän luovutta mistä Bundeswehrille on puolusteltu ja muistuttaa,' että nimenomaan Neuvostoliiton armeija vapautti Tanskalle Bornholmin saaren saksalaisilta ja samoin maan pohjois osan Norjalle. Kirjoittaja muistut-taa myös, fettä vuonna 1940 H i t l e r in Saksa aikoi hyökätä Ruotsiin, mutta Neuvostoliiton voimakas puuttuminen asiaan eirti sen. Tästä Ruostin hallitus sittemmin antoi tunnustuk sensakin neuvostohallitukselle. Esimerkkinä yhteistyön seurauksista; NATOn ja Länsi Saksan militaristien kanssa, kirjoittaja toteaa Tanskan sotilasmenojen kasvaneen vuoden 1949 370 m i l j . kruunusta 1.054 milj. kruunuun vuonna 1960 sekä Norjassa vuoden 1949 239 m i l j . kruunusta 1,300 m i l j . kruunuun. Sivun neljänneksen käsittävän artikkelinsa lopussa kirjoittaja esittää toivomuksen, että skandinavisten ••naiden johtajat näkisivät Saksan militarismin tuomat vaarat sellaisina kuin ne ovat, — "tekisivät kutea ovat tehneet monissa muissa kysymyksissä: osoittavat rohkeutta katsoa tosiasioita suoraan silmiin" ja tekisivät oikeat johtopäätökset tosi asioista,' jotka osoittavat selvästi länsi-saksalaisten militaristien pyrkivän Pohjois-Euroopan levollisen tilanteen tuhoamiseen. Pohjois Euroopan rauhalle olisi edullista, että tämä alue. pysyttelisi kansainvälisen jännityksen ulkopuolella, kirjoittaja huomauttaa. Äitienpäivänä suuttumaan tempauksillaan ettS ihmettelemään näppäryyttä j a t M i kuutta millä jo asiat järjestää.'Tyt'- tö tunsi kirjaimet kolme vuotisia ja osaa nyt jo lukea. J a niinlcuip äiti. sanoi, että hyvä jotta he vkli-hemmat osaavat vieläkään, isän'!!^ kutidossa etenkin olisi hyvinkiii paljon parantamisen varaa; ' • Eräänä sunnuntaina tyttö ISbii tapansa mukaan sunnuntaikouluun, mutta kun alkoi tulla i l t a . eä» häntä kuulunut tulevaksi niin ^ he alkoivat kysellä mihinkä hän oK mennyt. Kävi selville ettei hää'ollut pyhäkoulussa käynyt kuin muutaman kerran, vaikka joka i u n - nuntai oli' kotoa sinh^ mennyt, m i ^ lie aikansa viettänyt. K u n . tylKö sitten t u l i . kotia silmät loiis-taen j a kertoi käyneensäi linja-autolla Torontossa, joka on heiltä noin 25 mailin päässä, .niin siinäpä seurasi ihmettelyä j a selityksiä. Hän o;i aina pitänyt Torontoon pääsyä jonkinlaisena ihmeenä, ja.:-on aina kysellyt koska sinne saa mennä.' . . . . yi.,.-: : Hän kertoi löytäneensä dollarin rahan omalta verannalta; matta sitä ei teidetä onko se niin, maito^ ^ mies ei ainakaan tiennyt hukain-neensa rahaa kun häneltä kysyttiin. Tyttö oli ostanut edestakaisen l i : pun ja kun kuljettaja vähiin i h meissään kyseli kuinka niin pieni tyttö yksin « menee niin pitkälle^ oli hän vakuuttanut menevänsä .äl* ^iänsä katsomaan j a varmasti osaavansa oikeaap paikkaan. OUyielä autosta poistuessaan kysynyt ta-kaisintulo aikaa. Äiti kertoi ettei hän raskinut tyttöä piiskata,^ .y|- hän vaan torui, kun tämä o l i matkastaan niin onnellinen j a han ' l ^ ö oli iloinen saadessaan lapsensa vahingoittumattomana takaisin. Jsä^ k i n oli sanonut^ ^ttä antaa tytön tutustua maailmaan ettei pysy.ylir tä tyhmänä kuin hän itse vieläkiii on j a eksyy vieraissa paikoissa. Ka* ; (Jatkuu sivulla 3) V ^C; Pienilfcin alkoholimäärä aientaa suorituskykyä Helsinki. ^ Alkoholia nauttineen henkilön suorituskyky alkaa heiketä jo hyvin alhaisen verenalkoholin ollessa kysymyksessä ja suorituskyvyn heikkeneminen on jatkuvaa ja suorassa suhteessa veren alkoholi määrään/toteaa Lontoon yliopiston psykologiesen laitoksen johtaja, professori G. G. Drew, joka on suorittanut tutkimuksia pienten alko holiannosten vaikutuksesta suori tusten tarkkuuteen. Prof. Drew. esitelmän tutkimuksesta Taljan j a kolmen yhdistyksen iärjestämässä esitelmätilaisuudessa torstaina Helsingissä. Professori Drew, joka on parhail laan kaikki pohjoismaat käsittävällä esitelmämatkalla, lähti tutkimuk sessaan kolmesta hypoteesista, miten alhainen verenalkoholi vaikuttaa käyttäytymiseen; Ensinunäisen hypoteesin mukaan tarkkuussuori tusten huononeminen alkaa heti kun veressä on niin paljon alkolio- (Jatkuu sivulla 3) SITÄ- i J A TÄTÄ JAUHOT SUUHUN Eduskuntaan kuului kauan vanha valtiopäivämies Jussi Kuittinen, jonka väitetään tulevan valituksi naisten kättäpuristamalla. Kerran piti Kuittinen vaalipuhetta, ' j o s sa hän haksahti puhumaan Ruotsin 'tasavallasta. Etupenkissä istui jofcii maisteri, joka huusi väliin. • Mutta Ruotsihan on kuningaskunta! — E l ole, eikä koskaan tulekaan! ^ p a m a u t t i Kuittinen suuttuneena välihuutajalle. Kun tilaisuus o l i päättynyt keskusteli pari vanhaa. Kuittiselle- uskollista" välikohtauksesta ja ykst mielisesti he totesivat: — Niinpäs vain Jussi pani maisterille jauhot suuhun, v PÄIVÄN PAKINA Ohdakkeita ruusujen asemesta Meidän on äärettömän vaikea ojentaa ruiusuja ulkoministeri Howard Greenille siitä puheesta, minkä hän N A T O : n ministerineuvoston kokouksessa p i ti Ilolla on tieterikin tervehdittävä sitä, että hänellä oli joitakin, varoituksen sanoja-Yhdysvaltain "yk sipuolisesta" hyökkäysoh jelmast;) Kuubaa kohtaan. Ulkoministerimme esiintyi kieltämättä Canadan kansan suui-en enemmistön toivomusten mukaises- 1: hyjjätcssäun Washingtonin hys-leerise:: asenteen Kuubaa vastaan -ja £ei:tt2essään, että Kuubassa ta pahtunut Vallankumous on "todel linen Vallankumous",-ja että Kuuballa on oikeus päättää omasta hal-litilismuodostaan. 'XJlköiiiiiilsteri tulkitsi Canadan kapsan enemmistön mielipiteen siinäkin kun hän sanoi että sekaantuminen Kuuban sisäisiin asioihin Yhdysvaltain toimesta aiheuttaisi enemmän vahinkoa kuin hyötyä - vaikka meidän on hieman vaikea ymmärtää, mitä "hyötyä" voisi yleensä ollä siitän että Yhdysvaltain asevoimat hyökkäisivät joko K u u baän.tai Canadaan? Mutta valitettava tosiasia on, että ulkoihinisteri Gr^en mitätöi suuressa määrässä nämä myönteiset kohdat puheestaan antaessaan taktillisen ttikensa ja kannatuksens-a Washingtonin hyökkäyspolitiikallc Ki^ubaa vastaan. Että asia on näin, se ilmenee mm. pääministeri Diefenbakerin lausun nosta alahuoneen istunnossa viime tiistaina, ^^itaten ulkoministeri Greenin Oslon puheeseen, päämi nisteri Diefenbaker sanoi, että se (mr. Greenin.puhe) ei heijasta hallituksen ohjelman mouttumista Kuubaan nähden. Toisin sanoen, liittohallituksen ohjelma on ' ennallaan" - - j a esimerkiksi torontolainen torylehti Globe and M a i l sanoi keskiviikko^ na, että =-Kittohallituksen Kuuban ohjelma "ei ole ollut täysin selvä" viimeaikoina. tosiasiassa se on hyvinkin sei vä kyseenalaista "puoltieetto muutta" Yhdysvaltain hyökkäyspo-litiikan puolesta ja sen hyväksi. Muistettakoon vain, että "itse" pääministeri Diefenbaker kiirehti Kuubaan tehdyn hyökkäyksen yhteydes sä leimaamaan Kuuban "syyllisek s i " eli "kommunistiseksi vallaksi" jonka pitäisi maccarthylaisen katsantokannan mukaan oleman lainsuojattoman? Oslon ' puheessaan ulkoministeri Green tarpoi samoja jälki. Hänellä ei ollut yhtään ainota moitteen sanaa Yhdysvaltain johdolla Kuubaan tehdystä hyökkäyksestä. E i ainakaan sanomalehtiuutisissa kerrottu mitään sellaista tapahtuneen. Hän vain varoitti Yhdysvaltoja sekaan tumasta 'yksipuolisesti" Kuuban sisäisiin asioihin. Tämä siitäkin huolimatta, vaikka "Kuuba on suuresti provosoinut Yhdysvaltoja". Eikö olekin somasti j a ' söpösti esitetty vihamielinen asenne Kuubaa vastaan! Hän e i esittänyt a i noatakaan moitteen sanaa siitä, että Yhdysvallat järjesti miltei totaalisen kauppasaarron Kuubaa vastaan; ei yhtään sanaa siitä kun Yhdysvallat katkaisi diplomaattiset suhteenpa Kuubaan; ei yhtään sa naa siitä, että vastavallankumouksellisia hyökkäysjoukkoja järjestettiin, rahoitettiin, aseistettiin ja harjoitettiin Yhdysvalloissa Kuubaan tehtävää hyökkäystä varten, kuten Yhdysvaltain valtiosihteeri mr. Rusk avoimesti myönsi Kaikista näistä tosiasioista uiko ministeri Green vaikeni kuin hau ta ja vätysteli sen sijaan "Kuuban provokatioista Yhdysvaltoja vastaan"! E i ole ihme vaikka pääministeri Diefenbaker sanoikin, että mr. Greenin Oslon puhe ei edusta mitään muutosta hänen hallituksen sa ohjelmassa Kuubaan nähden. Ja vielä silloinkin kun mr. Green esitti yleisesti toivotun ehdotuksen, että Kuuban j a Yhdysvaltain; väli set kiistakysymykset ratkaistaisiin neuvottelutietä, hän puki tämänkin esityksensä • vihamieliseen asuun Kuubaa vastaan. Hän ehdotti, mi hin voidaan luottaa, että Kuuban ja Yhdysvaltain tulisi pyrkiä neuvot-^ teluratkaisuun kiistakysymyksistä. Pinnallisesti tämä näyttää jotenkin mukiinmenevältä. Mutta tosi-asiain kanssa se on täydellisesti ristiriidassa. Kuuban hallitus eh dotti niuutama päivä sitten virallisesti, että Kuuba j a Yhdysvallat ryhtyisivät neuvotteluteitse ratko maan kiistakysymyksiään Mutta mitä tapahtui? Washington hylkäsi j u l k e a s t i - j a koppavasti tämän so-vitteliiehdotuksen ja julisti asialli sesti puhuen, että n i i n kauan kuin Kuubaan' ei muodosteta hallitusta Washingtqnin,' W a l l . Streetin j» Pentagonin sanelun mukaan inistään neuvottelusta ei voi olla. p u hettakaan. Kun uulkoministeri Green pani kuitenkin neuvotteluesityksessään-k i n Kuuban ja Yhdysvallat saii;taan pässinkarsinaan, niin hän teki; tietoista väkivaltaa tosiasioille, jbtka vaatiyati että Yhdysvaltain pitäisi ryhtyä neuvottelemaan kiistakysymyksistä kuten Kuuba on jo puolestaan virallisesti ehdottanut. J a rahkasakka pohjalla! Ulkoministeri Green antoi ymmärtää olevansa valmis kannattamaan Kuubaan tehtävää hyökkäystä silloin jos Washington saa pakotetuksi •Latinalaisen Amerikan maat tai ainakin huomiaittavan osan niistä Amerikan Valtojen Järjestön p u it teissä hyökkäykseen Kuubaa vas- •taan.. •,• , • • Tämän vihamielisempää Kuuban vastaista, asennetta voidaan tuskin .kuvitella missään sivistysmaassa. Selvää m y ö s on, että täjlainen asennoituminen ja tällaiset puheet eivät kohota maamme arvovaltaa missään, ei edes Washingtonissa. Ajattelevien canadalaisten keskuudessa sellainen puhe aiheuttaa pä-käli Norjasta tulleisiin uutistietoi-Jioinvointia ja huolestuneisuutta. Maailman yleisen mielipiteen silmissä Canada joutuu sellaisten p u ; heitten johdosta ehtistär suurehi-massa määrässä Yhdysvaltain s^^ l i i t i n asemaan. ' E i riitä ii^kyoloissa se. että 'Vas-J tustetaän" Yfadysyaltaiii "yksipuolista*' hyökkäystä Kuubaa vastaan. Ön puolustettava Kuuban demo-kraattista oikeutta itee päättSS omista asioistaan kaukcoidaisUi i ^ j ^ käyjksiä vasttiap,;; « l u i u t i t c ^^ n i i t ^ Yhd2|Rs\ra|ltaiii> ilöiin|»tkc^^^^^ puolisesti'? ^'ta( yhteistoimiftTHBfta I |
Tags
Comments
Post a Comment for 1961-05-13-02