Vapaus, June 5, 1952

              pf h" • , S.7 , HiB
1'.1^"m-r
17 M v^t A »«lpt-'T**«r.i'.a a S ' i "i -a.* ' . ' ' ' j ' ä l l i ' " ' : ' j •:' ; '
• » s ^ t ^ ^ . ^ - ^ i » ^ ' ^ . . C r v s C ^ ' ^ ^ ' ^ ^ : ' v f^^^M^-. ^-fr^-f „V*^^^.v>*'>^•^*
l i
lEaiMHBTgy iDdepepdent l<alxg
Otsaa of Fbmlab Conadlano, Es^
talHisiied Hov; 6, 1917. Authozlzed
m (BfeaaO: tlaa inaU t i ; ttie Fost
QZQco, IMpsrtoicntf^Ottava* /; ppfr»
ftShJBd—ffirteft My? Iniitsäaysi
~|]18bl%4!kI^MUI7 Iitdi^ 8t 100-102
miWiBuäbm7,X^ Canada.
Telepbones: Boslness Office <M28C
Editorial Offios 4r426S;' Manager
El suksi. Editor W. Ebltmd. MäJIins
addresB >B<wt 69. S m l l ^ ^ OntaHo.
Advertlslng rates tipon apidJcatloiL
Translatlon tree of chMEfc.
TILAOSHn«?JAT:
CanadBgaa: c 1 v3t 7JOO O tt. 3/?5
Ybdysvianoitrar i dc.^^^ 4^9
Suomessa: 1 vk.8£0 6 kk. 4.79
Hi
m
Mm
Mk
s i l
^ « l i i i
r > Juui^;flniestyneestä M-'M union Sudburyn osaston Np 598 Nevs-
IeIidestä^'jiv9eneeV että kaivösmlesten ja Incon väliset neuvottelut ovat
*: a j a u t u n e ^ i l a i i h e « > e C T / asia oin- .alis^
I jion
' ' (Mutia jos Incq ja sen paikallinen äänenkannattaja Star luulevat,
r *' ettei kaivi^^ mielipiteen myötätunto takanaan, nii-
] , densi^t^^siUoinp^ julkaistut'f kau­li^
v j ^ u ^ ^ 3mimärtp;ietta kaikista' iiiah-
; :dpllisist|r'.ppliitUs huolimatta M-M union töiniinta on
mtiodosttjnut si sudburylaisille, koska se on voitta-
\ '
t:mtiidea:^Jen työläisistä^ sataprosenttisesti kaivosmiesten jpalr
I S; J t o Ä b r o t ^ ^ ;
ta, mitkä nyt Sudburysta viedään '^allStire^^
paikallisen -väestön käytettäväksi,
i ' ''Mikäli nykyisten vaatimusten oikeu-i
; '^ik^ tosiasiat puhuvat kumoamatonta kieltä kaivosmiesten
I ; ; . |).ttqi9staf Öttakaamine union kolme päävaatimusta: Uhiö Vaatii/ e
: r kaivosini^ korotetaan kahteen dollariin tunnilta,^^ttä yh>
^ jD^eUyalt^isesti/ joidenkin pomojen mielijohteiden pen^steella, ketään '
, „ .croittaätl^östä jne.
; - Ottakaamme^ ensiksi palkkakysymys minkä M-CVl union lehti
' ' 1952 $7^'miljoonaa, me pyydämme vain $8 miljdonäi/^^^^
; on, ettällnco voi työläistensä palkat korottaa kahteen dollariin tuhr
ibilta;'niika antaisi ^^udbii^
^ $8 m"i^i, lift^ lisäykset vuM^
.."Itenij^Ufsen perustella, rajan yli Wall Streetin kassaholveihin vie
:;|-Krt|^i&j^ ^yumienneh sanoen, Incprfr^
^ * ri9Sl olivat $62,875,571. Tämän vupden ensimmäisen neljänneksen
ajalta julkaistut tilastot osoittavat, että yhiiön voitot ovat lisäähty-
; fi(iässä jft^n^^
i^^^ istumalakkoon kieltäytymällä myymästä kupa-
I.;;r2a^eni]^ikuin sen hinta nostetaan 35 senttiin pauiialtay^
miättav^ti korottaa yhtiön voittoja edelleen. Kaikest^, tästä ^huoli-
] maita Dtnpo on tähän mennessä tarjonnut työläisili^efeä
; pälka^^otusta tunnilta. Mutta kaikki sudburylaise^ t^vat* sitä mid-
; tä, että kaivosmiehet ovat oikeassa $2 tuntipalkkaa ja v|.
f kuuttuelta siitä, että Inco voi tämän palkan maksaa rasikaista ja hen-
M A A L A K I IEES2UX>MABAIU
Kyaymy»: Oi^arion i n a ^ ^
nassa mstcsettava .snaal^eUIe kesä-
Icraispaikka? — isaJaiaxl.
Vastaus: Samaan tapaaa kuten
muiUäjJn i ^ i i n u s t y ö m i ^ . , i&faa-lareillä
pitää olla n i . iieiälqiim^pd^
^»säj^' j a ^ se' pji Taiin&iiava
tajalle tjröl^n ruvettaessa ja työnan­tajan;
on'gi^ri^
mti^sissiä. 'ikiii&n ^jrasehtin' ä i i y ö^
niiöcsetti^jra: p i i
työlaiseUä iole mainitti^^
työnw^j.a -^en haniOzia. ya&ka £e ei
ole iain, mukaan hänen velyolllsuu-
^tei}6a. EUe^ työnai>tojalianki kirjaa,
on fie työiäisfcij itise hankittava.
«^ATSI-SAKSA KUMantTELEE"
YlläOlevallJt : otsikolla' hälyyttää
Aatos • Wiftanfetr ;^
29 pn pääkirjpittfts^i^^a Bonnin avaa-miiäta
so±ua n ä k ö a l o i s t a : •
. "Bonnin sopimuk&envalivistajat
muistuttavat kununituftnäisella ' t a ­valla
Myndhenin salaliittolaisia. U l -
kaninisterl Eden<jOf^j(.^kia melkein
sanatarkasti Chamberlainin sanat
rauhasta meidän elinajaksenune,
l&S^i, Mynchenlssa ^itettiin tykit
kääntää i t ä ä kohti, Maailma sai mak­saa
sen valtiotaidon mittaaniattomil-la
uhreilla ja kärsimyksillä. Mutta
Myneheniri . jä«et eivät näytä pe-loittavan
herroja Bonnissa . . - Bon­nin
alldiliioitukset ovat voineet s i ­netöidä
myös meidän maamme koh­talon
Ja määrätä sukupolven tulevai­suuden
, .'^ • / ; • ' ' • ' ' i -
"Natsi-Saksa tousrnmittelee —-. nyt
on t^Väenliiokalla sananyuöro. Eikä
amion" aika ehkä muodostu pitkäksi.
se", mikä "nyt ori tapahtumas­sa,
on luonteeltaan sellaista, ettei se
siedä"vUvj-ttelyä. Nyt täi el koskaan:
ky^^myCcsessä lyoi pila viimeinen Vafli-loehto
Euroopan Ja maailman työ-väenlirkkeeJle'."
Sata Labor-piiolueeii
parlamentinjäsentä
M^sopimusta i^ap^
1
;JM-M^ U ^ mukaan yhtiö on kieltäytynyt kor-on
tehnyt mahdolliseksi sen, että Vbopnuksen" jaossa on harjoitettu
mitä. s^lntaVmJelivaltaisuutfa aivasti urakkatyöhön ;osallistuvat
\ kaivosii^et ovat" oikeassa antaessaan ymmai-tää^ eitä "bdoniistyöä-
' tä'* ori maksettava sovirt taksojen mukaan, jos kerran halutäaiti,
OJ^ITMPIAKISAT "LOSSISSA"
"Lossin" (kesäkisoissa suomalaisilla
oli ihleanan toinen "tuuri" kuin Lake
Placedlssa. Josäa olynxpis^cmiteamme
lähettämistä .viidestä miehestä vafri
kaksi oli päässyt mitaleille ^. . . • V
Vaikka johinujlÄkisat' cdivat ."rapa­kon"
tialkahai Wptai ;t6is«l;ic?|Tanilh-mlslä
(kuluessa
'kfea li-
Ttl-W^]Z.^Jt, Dobols, «v^mot nu'
:jonba.^Otäm^ miä-räyfcseirtä
! ^ paäsjnnästä t2a^^
Jatkaa^ 84:8ta v fkavnodes^^
matta. ThdysyaltatD {liäiho
banlUkkim Jdihtamls
me obeelifaeoa. häaen New YoriUssa,
Madison Square Gardenlut» i^tt^iän-sä
paheen, 'asioitta kokv^
pU 16.000 osaxu^tf^.^o^
fcoa sitt«D Järjesi^iy Ameriian Latxir
Partyn\ja Fröpviuive Fartyn ytateisU-lä
voimilla. Tällafada pofadUei' tpis-tolseks!
Canadassa galHtaf
Mikä vaivaa 'Snidysvaitoja?: Me
olemme ' Intellektuaalinen,: rikas Ja
völmäklM'kw
matta n^e ol^iime nyt tiämmlngissä
Ja pelon' yallasäa.' Me pelkäämme
köyhyytUl, työttömyytUl Ja vankilaa.
Me emme epäUe'aineitaan viholli­siamme
vaari' niyös, ja erikoisesti, ys­täviämme.
M^ 'kutistumme maail­man
efdossä j a olemme vaimiina. soti^
maan Icalkida vastaan. Kenraali 'Ei­senhower
on vakuuttanut meille, että
"me voimme kukistaa maailman' Ja
me olemme valmiina käyttämään sen
suorlttamisdtsl 70 biljoonaa dollaria
sittenkin vaikka emme tiedä, ketä
vastaan, niiUoin ja miten tulemme so.
timaan. -Maailman 3S :sta Johtavasta
maasta ori vain 'Japani ja "yhdysval­lat
sellaisia valtoja. Jotka ovat klel-täjrtyneet
allekirjoittamasta kansain­välistä
sopimusta, missä allekirjoitta­jamaat
lupaavat, etteivät ne turvau­du
bakteerisotaan; Ja nyt syytetään
laajasti, että me käytämriie bakteeri-aseita
Kiinassa.
Meidän edessämme on nyt kansalli-set'
vaalit, missä käytetään suurinta
kansallisvelvollisuHtta, ' Jotta voitai­siin
määritellä tulevaisuuden ohJeU
riiä sodan Jä rauhan, kaupankäynnin,
verojen, palkkojeri, hintojen, työttö-riiyyden;
sosiaalisen edistyksen, tulva,
kontrollbi. opetustyön, sairauden.
Vanhuuden. Julkisen elämän rehelli­syyden,
unloiden oikeuksien Ja kansa­laisvapauksien
siÄtceri:
'Nämä edessäriime oievät seikat ovat
suiiririattomäri suuria ongelirila. Jol-tecn?
Miten voimme k^data tilan­teen
Ja parantaa tautimme? Ei vai­tiololla,
ei peliiääniäliä eikä äänestä­mällä
uudelleen samaa -merkitsemät­tömyyttä.
Me kerskumme olevamme
vapaita silloinkin. krin - meillä ei ole
edes äänestysvapautta.
Me kaupustelenune vapautta maa-ilmajl^
ritii^aat^ niitä: jotka vas-fustaya|
jBltä jfL kyytämme lahjuksia
saadaksemme sfri iiyväk^yksl; sa-
' malla.spi^, todelliset uhrit, joiden ve­rorahoista;
tulee ^ahjusrahat istumme
Ja kyjQr^m^ «^^i^eyin ilmein: ketä me
=''*-'^"—'-\e,.i^tä ehdokasta m^
liitäiisl itanria*t'^ä. Ja jos salitte, ra­kas
ehdokas — olisitko niin hyvä ja
sanoisit riiellle: Minkälainen helvetin
<4ijeima sinulla loppujen lopuksi ön?
Önkö;tämä liian paljon pyydetty, tei­dän
majesteettiime?
Siltk huolimatta me eriime petä ke­tään,
emme edes Itseämme.. Meillä
eiTple nyt vallrinari mahdollisuutta.
Ei ole kahta puoluetta. Ei ole mitään
valinnan mahdollisuutta sellaisissa
niritissä kuin EiBeniiower. Taft, Ke-fäuver
tai'sta8sen, tai Warreri, imiles
tai (Dewey, Joe tai Charlie IMoCarthy.
Ne kaikki kuuntelevat herransa ään-tä.,
• terästruistiä. alumiinltrustia, ku-micömijinäattla,
autoteollisuutta; Öl-
Jyi, sähkö, pastilkki, rautatie, tupakka,
kupari, kemikaali, coca-cola, puhelin,
väkijuoma, radio Ja elokuvayhtiöitä
— kaikkia niitä yli 200 Jättilälsköfppy
ratipnia Joilla on valta niiden yli- jbl-den
hallussa on sanomalehdet Ja Jul­kaisut
Ja määrittelemät minkälaisia
uutisia uutlstohnistot levittävät, min­kälaisia
mielipiteitä kustantajat jul­kaisevat
ja minkälaisia elokuvia val­mistetaan.
Ne ovat' yhteisrintamassa
siinä yll-kongressissä. Josta Tehtalli-
Jälnyhdlstys muodostaa ylähuoneen ja
Yhdysvaltain Kauppakamari alahuo­neen
Ja mikä valmistelee maailman-:
sotaa päästäkseen ihmiskunndri her­raksi.
Tämän yläluokan suhteen el meil­lä
ole äänioikeutta, sille maksetaan
vain veroa. Sen Jäsenet nimittävät
(äidokkaat dmokraattl- jä. republi-kaanipublueelie.
Ja he sanovat .phjel-ntaarisa
kahderi puolueen ulkopblitii-
-aksi mikä tarkoittaa että ulkopoH-tiikassa.
pn.3^1 puolue ja sisäpolltilr
kassa ykjsl diktatuuri, j a he varaa­vat'ne-
summattomat suuret vaalira-hastot
Joiden avulla tavallisesti \aa-lit'ostetaan-
f^r.; ,
KötÄiAS PDOLiJE • -U.
TAI kuöi^uA
; Mitä Sitten- ybidaan tehdä? Äänes­täkää
kolmatjÄ puoluetta.,; E i ole mi-tään
muuta ||f!tä.; Kolmas piiölue. tai
kuolema.
Dämoicratiaä ei voi olla ilman kol­matta
puojuetta.
Sanotte, että
ei voida" mi
kolmatta puoluetta
perustaa. ; Asia
on ..•niin, :.;^os\;iai^ PUplueet saavat
sen niiri^py^ymään; Jos ne voivat pi­tää
koimsmriqi puolueen ehdokkaat
pois • äänesi^siistalta. voivat iestää
kolmannelta; puolueelta mainosmah-dollisuudpt.
7 .voivat sanoa sen jäseniä
presbyterllääslksi. katolikeiicsr- tai
kbmmimisteiksi. Kolmas puolue on
riiähdollisuuksien ;'. ulkopuolella ' niin
kaijäri kuSii äänestäjät niin ajattele-
Minä en ole yksi niistä jotka tule­vat
'toivottomiksi, kim korkeat upsee­rit
j a varkaat näyttävät olevan voi­tokkaita
Ja siltä kun mies voi menet­tää
henkensä,; vapautensa jä onnen-sa,
jos 'hän rohkenee ilmaista mieli­piteensä
silloin kuin hänen maatan­sa
yritetään ^pamputtaa valitsemaan
presideotiksl sbdantekljän. Joka ei voi
•: Ilmaista ohjelmaansa sen takia • kun
hänellä el ohjelmaa ole; siitä kun
meiilä ori rikollisuutta sen vuoksi kun
el ole asiallista eroa yksityisvarkau-den,
suurbisneksen nfinettelymuoto-
Jen ja valtiollisen mädännäisyyden
yämiä;.--V:.' ' " / ' ^
Tämän hälyynbyneisyyden, lian, pe-tblcseri
Ja pelon alla on kuitenkin tor
delllnen .Amerikka, sellainen Amerik­ka,
josta meidän esl-isämme.unelmbi-vat,
ja uneksivat miltei toivottomasti
yv. >1776—1864... Kukaan el voi olla
Xontoo. f— lä)u8 sata typväen-puineeseen
InnUayaa parlartfn-t&
i,^sexitä al^äfdbjöuifl to>$c>fcnnn
2S pnä
.vaaditaan nenyottc^li^^ aloitta-niiata
NeovöstoiiUftni- karissa^ab-
*an yhdistämisestä. T4*äk.si j»ää-tcslacselmassa
.-esitetään,; 'että
?• tsnsl^aksaa: J; ^Beenvamstanto-minna
oIM: lykäi^vä: ,Jb( uudet
vaalit snorltettava vasta Saksan
liittopäivien iäJMceen. Alle^Joit-tajien
'Jonkbsia on 'AJaemfo Be^
% Ja vriibnet f' Itäjieri karimaita jäitaaii.;
PäätSdaöselina''" 'ori ensikädessä
osoitus. tyyiyniättömyydestä puo­lueen-
Joht(»;kohtaan.,
öjiikerisemPi ,kutii puuviilakuningäST'
iunnaii'orjien, omistajat.' « e käveli­vät
Braadwaylla 'rilin'röyhkeällä ta­valla,
että heidän olem.uksensa peiblt-ti
kaikkia, ä m e r i l ^ l a i ^ , kuten hei­dän
Jälkelälsiään nyt pelätään tilan­teessa
Jolloin kansalaisia voidaan pb-liisiri
nähden viskellä tomaateilla vato
sen -yuokil, kun he puhuvat rauhan
puolelta.
Kaikista rvastukslsta huolimatta A-merikkä
ryömii kuitenkin pbis pimey-
• destä jä vankeudesta — npusee ylös ja
marssii. Pelon luolista ämarikkalal-set
ryömivät, kuteri Ihininen rjröml
luolastaan sivistyksemme' alussa. Jol­loin
pedot olivat heidät ajaneet pois
aiurihgori alta piilopaikkoihin, missä
•iie pelkäsivät Jä valittivat; tpivötto-muus
jatkuu vain niin kauan ihmiset
sanovat', että rehellisyyttä el ole, ettei
voi olla vapautta, ei demokratiaa ei­kä
rauhaa: Kyyristy matalammaksi,
huuda, mukaudu ja anna periksi! .
Mutta jotkut Ihmiset eivät menetjä
koskaan uskoaan eivätkä luoyu tais­telusta
tälitiä kohtL He antavat
miesten kirkua, kunnes vUmehiaa-municoitbssa,
kuten on osoitettu, yksi
• valittaa Ja toinen kirkuu, he kaikki
nousevat ylös, kävelevät horjuen ulos
työhön, katsovat ylös Ja näkevät va­lon
sekä puhkeavat kuorolauluun:
Ne ovat tähtiä, iänikuisia tähtiä,
"Ne ovat/vanhoja, ikuisesti, kestäviä
• tähtiä. ::V
Ja,
^«Vu^ölaiäMulussa
nettiin QppUaiSe määräys l
aine lehmästä. Eräs ppiia
Löimän alla roEaiuu hoa
Kuri lehmää l y p s e t ä , "a^'
tulee eikä se: näjtä koskaan
yaa Miten lehmä tekee nuiW
ta. en vielä tiedä, mutta W^
taa sitä jiiä enemmän ja eu
"Lehmällä: on -hyvä hajuaisti
haiseekin itauaksi. v; •:
: I^ehmä ei' syö kovinkaan oal
mutta se puröcsii sitten
kahteen kertaan, että saa
sUtä.
•Kersantti: — Vai ette pidä
ta! V Olettako araieijassa palvc
sa i^imnaatanne vaiko sitä
että moittisitte soppaa ?
^.Sotamies: Pah-elen ^flä
maatani, mutta en halua .„
xfyödä sitä: Sopassa on iijaiit
sent!
siltä;:^ttä;:t^tiy|sUUde^^^^
V£rth£behtoa niissä, • .A".;"
M
I
^ . V »x^ftoi. u . i puhe unloturvasta; mielrvallaista työstä erottamista
VMtaanJ^Un tässäkin ovat tosiasiat kaivosmiesten puolelia. Työift
^ set j^jestyvät unioihinsa juuri työnantajain mielivaltaisuuksien pois­tamiseksi.
iHe haluavat itse vaikuttaa palkkojen suuruuteen ja työ-
' kaluökat, jos yhtiö voi mieliyaltaisesti erottaa työläisensä? Siinä
' tilanteessa on kaikkien työläisten elettävä ainaisessa epäyarmuudessa.
• 5?^(ilain^^ tilanne vallitsee vielä Fncon kaivoksissa, mutta AJ-il uriio
vaatii, ^ttä työstä erottamiset — niiden oikeudenmukaisuudet tai vää-ryydet
tulisivat sovittelulautakunnan ratkaistavaksi. Asiallisesti
j tämä tarkoittaa sitä, että kukin erottamiskysymys tulisi sovittelu-
- lautakurin^ puheenjohtajan kannasta riippuvaksi joka olisi Canadan
i ylioikeuden tuomari. Inco on kieltäytynyt tästä selittäen, ettei se
substii "ulkopuolisten" päätösvaltaan tässä asiassa. Mutta missä
; ^^na^^ pitäisi suostua yhdysvalta-
: laisten rahamiesten mielivaltaiseen päätöspikeuteen siitä, saavatko he
y:; oUa t y ö ^ vai eivätkö saa? Selvästi unio on tässäkin asiassa ehdot-
' tomastiioikeassa. ' ^ . r Ä"'--': :
. Kaikissa näissä peruskysymyksissä M-M unio on oikeassa ja
nauttii, ei vain kaivostyöläisten ja heidän omaistensa, vaan kaikkien.
: ^yvää ^koittavien sudburylaisten kannatusta ja tukea.
' Tuskin on yhtään niin herkkäuskoista ihmistä joka toiyoisi,
että aseita, koneita, vaatteita ja muita välineitä armeijalle valmistavat
tehtaQijai ja niiden välikädet, auttaisivat rauhanliikkeen rahoittamis­ta.
Yhtä hyvin Voitaisiin toivoa, että belsebub, perkeleitten päämies,
tappelisi pirua vastaan. Sotatarvetehtailijat ovat liikemiehiä, jotka
koska
siitä on heille henkilökohtaista tuloa ja hyötyäi . <.
Tolalla puolen, kansanjoukoilla ei ole mitään henkilökohtaista-,
kaan hyötyä eikä etua' 'sotavarusteluista jä sodista. Sotavarustelu '
aöieuttaa^^ansah elintason alenemisen, hintojen nousun ja
vefojien iisaäntyriiisen. Sodassa, minkä kustannuksella porvaristo li->
hoo jaj^rikastuu, kuolee tavallista kansaa joukkomitassa niin rintamilla:
kuin rintamien takanakin.
T ä s ^ johtuu, että rauhanliike on kansanliikettä. Sillä ei ole mui­ta
rahoittajia kuin ne tuhannet rauhaarakastavat ihmiset, miehet jä
naiset eri^uoliila maajta, jotka oman henkilökohtaisen etunsa, maansa
patrioottisina kansalaisina ja koko ihmiskunnan onnea toivovina ih­misinä
omasta pikkuvaroistaan sen-hyväksi lahjoittavat.
Karis&n rauhanliike tarvitsee siis kannattajiltaan varoja, yoidak-seene
johtaa taistelua rauhan säilymisen ja vakiinnuttamisen hyväksi,
nutä k^uidd hjrvää tarkoittavat ihmiset sydämensä syvyydessä halua-
; yat. Nyt on meUIe ilmoitettu, että Canadan järjestynyt rauhanliike,
Canadan Rauhankongressi, joka äskettäin järjesti niin valtayia rau-hantilaisuflksia
Torontossa, että siellä rauhan, aseistuksen vähentämi-seii
ja kaiisainvälisen kaupan edistämisen hyväksi pidettyyn kansalli­seen
konf^f^fnssiin osallistui noin kolmisen tuhatta edustajaa, on näissä
suurisuun^issa ponnisteluissaan joutunut käyttämään kaikki va­ransa.
Tol^nsanoen, rauhanliike ön "poikki" ja sen arvokas työ voi
karsia varojen puutteessa.
~- " Tässä-tflanteessa Vapaus on puolestaan luvannut myötävaikuttaa
tämän probleemin ratkaisuun. Me olemme .vakuuttuneita siitä, että
^ yapauden lukijakunnan joukossa on lukuisia sellaisia henkilöitä, jotka
konalstä 7;;yfMek§itä^^^
llstö>sanab.;;;s;|\v; ••'^f
Ja nfftkä sänät olivat näinä?
"USAfri iire^idientln
;f E l 'ianaaliÄan .urheUuh .imeikitijic-sestä,'
el. täivuakaan oiymplaklsojeri
vuosituhantisesta (tarkoitu^Csesta. öli
väin 'acUln-lcyl^
kiilsseet ' . ; . ' — Klaus U. Submelä,
Vapaa Sana, Helsinki.
-.-if-ai';:
isfa
:; pariisi. -T- L'Hiunariite Julkaisi maa-nantalna;
etusivun tolmltusklrjoltuk-seri
missä syytetään, että Ranskan
kommunistipuolueen Jofhtajan 'JacqUeä
Duclosin vangitseriilnen ja xeittäuk-set
kornmUnistipublueen virastoihin
tehtliri Yh^svaitain' yaltlbdepart-riientln
määräyksestä. ^'^''y!••^'
Tässä tbiml^uapjr^
aliekirjolttajana ..pii. ,Rajnskan koin-niunlstipuolueen..
slhtee^^
Coeur, sanotaan että.nämä yangitse-riiiset
Ja' reittaukset i}wuuilteltliri teh­täväksi
.iuimaiiaikaisesti: kenraali
Matthew Rldg«raya!i^apumlse'n Icäns-sa.
' Samassa tolmil^u^Urjoltuksessa
kehoitettlln (Ranskan • työväenluokkaa
päättävään taisteluun. , t ^ ä n salajuo­nen
tappiopn saattamiseksL • •
; Pariisin alueella.kutsuttiin metalU-työiäiset
päivän kestävään Istuoia'*
lakkobn keskiviikkona Ja R a n ^ ri
työyäenliltto on Jo esittänyt protesteja
-tätä riiielipidesortoa yaistaan.
Ranskan - tUanteen vakavuiutta . ei
voida 'aliiarvldida. sillä ^ashiiigtoniri
. inspiroimat spdantekyät: ovat. ilmei­sesti
päättäneet "turvata selustansa"
rauhanpuolustajista. Jotta voidaan
toteuttaa natslarmeljan • rakentami­nen.
Kaikkialta maailmasta on Ranuan
poliisirelttausten Johdosta lääietetty
protesteja' Pariisiin. LIHuriianiten
tolmituskirjoltuksessa sanottiin: '
' "jokaisen kommunistin tulee Joka
;; MeUtä evätään päivästä toiseen to-sltiedot..
Julian Ti»
yat' Ja kupletti' muita riieremrift^ säa
t i e t ä ^ - i ^ ^
kublemäntapaukset \ - rppprteerataari,
muttei. riiitä.'jÄ
f«stä:ja taud^^ emme-saa'y^
päästi.''" Jccskustella v.ohjetoistsimme
radion kautta, sariomalehtien Ja Jul«
kaisujeri palstoilla'. MUtel kaikki it-senäiset
;i jijatt
sariiälla kun urkkijat, mafinpjetturit Ja
yt^e^t^J^^^ (jtebnsä.«timnustaneet.
j b t ^ ovat ffikiuildem;. te^ Ja
yaitoplirten palyi^lnksessa, voivat es--
t^ttömästi pu^a- ibnsakunnalle. - '
.iaie - tiedäriimb;: etk valtio kuluttaa
paijpn enenunän rahaa, niitä se kerää
täi ypi kerätä. Ja et^noUseyät (hin­nat,
miikä a^euttaa (voittojen lisään-tyinlseri.
ppstaa elinkustannukset yhä
useamman amerikkaiaisen pstokyyyri
yiäpupleiie. ' iil^eldän teollisuuteriime
Ja Jatkuva työllisyytemme riippuu
paljon ulkoriiaakaupasta. mutta siltä
huolimatta me vähennämme ulko-maakauppaämme
vähentämällä tuon­tiamme
ja. kieltäytymällä' ostamasta
tafyitsemlamme - tavaroita . mailta,
Jotka haluaisivat niitä myydä meille.
Niin kauan kuin me .valmistamme a-seita
vientiä .varten, meidän ekono-miamine
voi täydellisesti romahtaa.
Hintojen jatkuva nousu Jättää palkat
kauaksi taka-alalle, mutta siltä huo­limatta
työväen. uniot. Jolta'Illan mo­nissa
tapauksisi^ Johtavat taantu-mukMlliset
tai. tyij»erät' miehet,'byät
Jatkuvan lientyvän hyökkäyksen
koOiteena Ja unloiden voimia haaska­taan
työväen slsäisiiri.taisteluihin.
Me kulutamme miljoonia dollarei­ta
harhaanjohtavaan xriainostulcseen
pantenttilääkkeiden, hammastahnan
Ja romun suhteen. Meidän edessäm­me
on lahjusten vastaanoton, var­kauksien
Jä- valheiden lisääntyminen
-Virastoissa Ja maan korkein vlriaitol-mlsto
pelkää tutkimusta siltä syystä,
että me maiidcdllsesU saamme tietää
varkaiden nimet.' l v . - : . i'/}
; Ale eriime saa enää. (vapaasti mat­kustaa
ja vapaasti puhua; Me biem-me
'ialhalmntijä.'' .^hrietis Ja rikkaus
on kiirinltettyiraakaan;voimaan. ;
EI OLE KAHTA PUOLUETTA -
Mitä me voimme tehdä sen srih?
..v^-. ••• -:•••••( --'C-Iltä^
sanba itselleen: 'Huomenna teen
erieiririiäri .kuin täriääri Jacquesin va­pauttamiseksi'
Ja seuraavana aariiuna
toistettava: iMInä teen tänään erifem-f
^arii8lstav-;ja»':mdualtJa>?Em4ft)liästa tamaan, sisällissotaan
saapuneet tiedot osoittavat, iettäivaik- 'X Toiseksi länsivallat: eivät Voi tulla
ka -.^'ylelssopitaus"'; • -Jonka; iMoskovsin .nauttimaan saalistaan Berliiniin. Jos
''" —'-'"«=' •—• '- kerran koko Saksaa käsittävä neljän
vallan sopimus on hyljätty' ja neljän
Pohjpis-Koreassa saavat
vangit ehfemmän lihaa
kuin Englannin työläiset
; I^ntoo. — Lontoolainen aslanajj.
Ja Jack Gaster, (joka osallistui daiii.
kraättisten lakimiesten kansainväli:
sen liiton valiokunnan työhön Kii
nassa ja Koreassa, tutkien rikoE«a
bakteerisotaa ym., on kertonut h-väinriöistaan
Daily WorkeriUe. Eäi
mm. selostaa kiyntiään karealaislffl
vängiksi joutuneiden"YK in" soti.
laiden leirillä • ja toteaa sotavaaiia
kohtelun olevan täysin sopusoinnussa
sotavankeja koskevien kansalnväfe
ten määräysten (kanssa. Hän sami,
että esim. englantilaiset sotavangj
saayait ravinnc&seen enenanän liSa
ja sokeria kuin työläiset Icotiamssa
korttiannoksina.
Hän sanoo Korean kansantasaval­lan
hallituksen myösäin huolehtjta
spta>vanflden kulttuuritarpeista. Pait
sl tunnettuijen klassUcoiden te&sia,
on sotavangeilla luettavanaan yKa
peruskirja, josta tätä tarkoitusta var­ten
on otettu sekä englanninkielinä
etftä muun kielisiä ipainoksia.
".•"•-i-TTj:-:^ .KujUan tuotantoapu-
• ' saksi kaikki ^e^iriitä on tapahtunut rähäö jatkaminen
Länsi-Sal£sais«fö^*^'^'*^-
JOMMIN KU.MMIN
• Mies: Vw: Minä. j-ritäri tehdä si.|
nusta hyvän vaimon, rakkaani
Vataio: — Ja ellet sinä omi
niin;minä teen siiloin "sinusta
vän miehen.
nl:
•Pravda.nimittää.-tseiteraattlseksi- (Or
ris;tys')'5opiriiuksekBi;;prikin'Jyrätty lä­vitse
.Bonnissa! .ja .otettu vakava: Ja
.vaäraliinea-v askd .kohti -.tilannetta
niistä ei ole "perääntyriilstletä", niin
" Euroopassa vallitsee" > ryiuk- sellainen
mielipide, ettei viimeistä, saiiää ole
vielä sanottu. • • • . . • l .'
ioitte^
.tariiineri ori kokbnaan toinen asia kilin
niiden rätiifibiriiineri', jota vastaan
noussut kamppailu tulee Jatkumaan
kalkissa Euroopan maissa ylitse itJSAn
vaaiien. • y-'^''''- ' 'f''^
Kamppailun keskuksena tulee ole­maan
Saksa itse. Saksan Demokraat­tinen
Tasavalta on Saksan Jakami­sesta
ja sen länsipuolen liittämisestä
Atlantin paktiin vetänyt kaksi johto­p
ä ä t ö s t ä . ' y
V Ensimmäinen on.se, että myöskin
Demokraattisen' Tasavallan on aseis-tuttava.
Kansari puolustusarmeijan
muodostaminen saattaa jokaisen hä-vaitsem^
ari, että känsalaissodanuhka
ori tapeetilla niin kauan kunnes
päästään soplnxukseen, että ainoa kei­no
estää se muodostumasta alkusoi­toksi
yleiseurboppalaiselle sodalle, pn
valmistautuririri
vallan rieuyotteluistä käytännöllisesti
katsoen "luovuttu, niin kuin voi sil­loin
riityöskään' Jatk^
.;hallinta Berliinissä?
,: Kaikkein tärkein tekijä bn Länsi-
Saksan ihmisten kasvava yhtenäisyys
ja militanttisuus, joka ori jo aiheut­tanut
hajaannusta' kansleri Adenaue-rin
horjuvassa hallituksessa Ja vai­kuttaa
huomattavasti sos(lem. puo­lueeseen,
kbska vuosi 1953 on vaali­vuosi.
' • . r ) / ' ' \ ''[-''v)- y ' : \'"''''
Valtavat mielenosoitukset Essenis­sä
ja muissa Länsi-Saksan kaupun­geissa
ovat ^edeltäjiä uudelle aallolle,
joka tulee tekemään arriieijan mobi­lisoinnin
vaikeaksi ja nostamaan yh-tenäisyyskysymyksen
esille uudelleen
ja uudelleen. ;
yhdysvaltain politiikan suuri har­hakuvitelma
on se, että sellainen val­takunta
kuin Saksa voitaisiin muo­dostaa
muukalalslegionayhdlstelmäk-si
ja Wall Streetin alaosastoksi: Sak­san
Dembkräatiisen -Tasavallan tol-riienpide
bn terävä varoitus ;huomi-oonotettava
on Neuvostoliiton maa­liskuun
10 pnä tekeniä ehdotus jji l i ­sä
saättayät^plari; Ji'äjbittaa.^seri k<frt-tltalon,
'iötikd sellaiset" kirjansa lu­keneet
nilehet kuin kansleri Adenauer
ovat sriUreliä työllä Ja^vaivalla raken­taneet;
. '/•^-'•'•'y •• - -•:
• Britanniassakin,' ainpa vielä, -jps-sakiri
jmäVln itsenäteeni.iekljä
sl-Eiirpopassa, bn> hoUierijassa' voima­kas
painostus väroyaisuuteeri Ja sen
publesta, ;että todelliset neuvottelut
tulee aloittaa 'Neuvostbliltbn karissa.
Beaverbrpbkln . lehtien . toissavlilEkoi-nen
asenne ei' ollut mitään muuta
kuin heijastusta yleisestä kasvavas­ta
pelosta Länsi-Saksan taistelirvpl-mien
kasvun tähden. Lontoon Times
varoitti kaksi kertaa» viime viikkojen
aikana,' että Bonnin sopimuksen alle­kirjoittaminen
iel saa ehkäistä neu­votteluja
-Neuvostoliiton kanssa Ja et­tä
etmenkuln sopimus ratifioidaan pn
Neuvostoliiton ehdotus tarkastettava
huolellisesti (Britannian ulkominis­teriöt
yrittää saada Johdon Atlantin
pa^ktlssa peläten, että !USA:n käsissä
ollen se tulee menemääri liian nopeas­ti
ja pysähtymään vasta tuhoon.
. Ranskan valtalUokkä srrittää kaik­kensa
saadakseen Yhdysvalloilta puo­len
biljoonan arvosta aseita, lisäksi
avustusta Indo-OKlinaan ja helpbttu-
,4;^Pttew»:;.:irr;.,Parlam alahuo-l
n e i ^ ä .jbjyväk^yttiin yiikon lopulla; lo-1
puiliseslti häliitdcsen ehdotus kujlaal
tubtantöaipurahan maksamisesta 1
helleenikin .vuoden 1953 loppuun saak-f
ka,^ niille IkaivantoyhUöille. .joldal
tubtantoikusiannulkset ovat korlttst,!
.^iiriievvuphna. maksettiin tätä apn-t
rahaa' kesikimäärin j^;50 kutakin m-1
sia kohden. TääUä ipidetään Uses-j
tään selväiiä, että senaat^ti' hyyäfc^ |
asiäk-todcevari /läi [
maan USA :ri painostukseen f öhjoji-1
Afrikassa, ratifioinnin hinlaiä^
riiä;ei ole kiriterikaan kaikkea
keirijä vaikuttavin oppositioni, Jdaj
tekee (Bonnin sopimuksen ratifioima j
karisalliskokouksessa ensi ' sy^si 1
kyseenalaiseksi. Radikaalipuolueel
Johtajat, kuten Herriot ja Daladik,!
riiyöskin gaullistit (omista SristääiDl
haluavat Saksan kysymyksen uudtf-l
leen: tarkastamista. Tämä jöhtuii o-j
sikädessä siitä, että kommunisöol
Johtama kansan oppositio «aa JÖl
niääritellyrimiät ja selveminät iini»-|
dot
vUtaten Achesonin valheefflaai
"Eurbbpan armeijaan" kirjoit» Ha-I
manite toisella viikolla, että tod#l
nen Euroopan armeija, kansan Taö-I
rinnan armeija, on nousemassa.
Vapauden lukijat ovat olleet Jo pari
viikkoa tietoisia siltä, että M -M union
mainehikas SUdbxuyn osasto lahjoitti
kassastaan lakossa olcyille tekstillltyö-läisillfr
$500: Ja* päätti kerätä' mäksu-pälväriä
Jäseniltään avustusta rilln
kauari^uln tek^tlUltyöläiset voittavat
oikeutetut ' y ä a | i m i ^ ;
Palauttalöiainme nyt mieleemme,
että tämä avustuspäätös tehtiin useita
päiviä eimen ^uin tekstlUityöläisten
luripxi yiid^^
teistolmirinäjöa • Yhdysvaltain yaltlo-depairtmentiii
Ja täkäläisten työnan­tajain
kalissa, erosivat; tekstlliltyö-läisteri
union 12 johtohenkilöä. Jotka
^ iF,"^ vapautta- 0^^^. Veneet Johtavaa osaa tekstliU-mlsfeksr."*
* työläisten .iinion'rak.eritamisessa.
eivät ole olleet tilaisuudessa rauhanliikkeen h)rväksi ropoaan lahjoit­tamaan,
mutta jotka kuitenkin häluaisij^t.^tä aryokasta työtä tukea
lahjoittamalla joko varttin, (dollarin* tai mitä varat kuligihkin sairnraEt.
Juuri siinä mielesi, että Vapa,uden nämä lukijat jä itarihattajat sai­sivat
tilaisuuden täten avustaa rauhanliikettä, lehtenune julkaisee
tästä päivästä alkaen pienen lahjoituskupongin, jota hyväkseen käyt­täen
lukijat voivat lahjoituksensa tehdä Vapauden konttorin kautta
Canadan Rauhankongfessille.
Kaikki lahjoitukset ovat sydämellisesti tervetulleita. Kirjeen­vaihto
voidaan nuinitun kupongin avulla tehdä helposti suomen­kielellä.
Vapaus lähettää kaikille lahjoittajille kuitit ja välittää kaikki
täten kertyneet varat Canadan Rauhankong ressin päämajalle.
Miitta näistä kaikista tunnetuista
tosiasioista huolimatta paikallinen
radioasema antoi.tiistaiaamuna seu-rMyari'''
iiiiJlfej^^^
iinion' Sudburyn osaston presidentti
iStike Solski on luvannut tuhannen
•dbilaito-'v^ottäisei^^
tiUltyöläisteri unibn erottamalle kah­delletoista
kommunistimleiiselle Joh­tajalle.
Kuri kaivosmiesten unio päätti avus­taa
elinmahdollisuuksien säilyttämi­sen
puolesta taistelevia, alipalkattuja
Ja työttöriiyydestä kärsiviä tekstiiU-työlälslä,
niin Incon paikallinen pro-pagandatoimisto
tekee siitä "kommu-nistigteri
johtajain" avustamiseni'
Täriiä sellaisenaan kuyaa. ei vain
porvarien; uutisten epäluotettavai-suutta,
vaan niyös seii, että huono on
tekstiiliteollisuuden työnantajain Ja
heidän apulaisterisa asia, kbska sitä
-täytyy täälläkin riäin julkeilla vai-,
heillä puolustaa.
; rToslaslsr on, 'jos se esitetään kaunis­telematta^
että Canadan työväenliik­keen
historiasta ori vaikea löytää
tblsfa niin julkeasti lakkolaisten sel­kään
arinettua puukoniskua, riiiiikä
t^tiilltyöläisten union (APL) yhdys­valtalainen
Johto teki quebecUaisten
tekstiUityöläisten suhteen. Pidetään-pä
mielessämme tämä: Dominion
Textllen 6.000 työläistä-on kohta yh­deksän
viikkoa ollut urheassa lakko-taistelussa
elinoikeuksiensa säilyttä­misen
puolesta.
Olisi luullut, että union yhdysvalta­lainen
päämaja, jolta bn jäsenveroa
täältä kerännyt, olisi rientänyt näi­den
lakkolaisten tueksi. Mutta mitä
huutia. Sen sijaan, ja ilmeisesti yh­teistoiminnassa
'Yhdysvaltain valtio-departmentln
kanssa, union yhdysval­talainen
päämaja erotti canadalals-teri
tekstlUityöläisten mieUpldettä ky­symättä
Ja minkäänlaista "kuuluste­lua"
Järjestämättämissä "syytetyt"
uniojohtajat olisivat' voineet Itseään
puolustaa, lakossa" olevien teirstiilityö-läisteri
12 luöttamiismiestä Ja naista.
; Tämän erottamispäätöksen syvä
kurjuus näksry ehkä parhaiten siitä
jos olettälsiriune, että erotetut unio­johtajat
Olisivat todella jbhonkin vir­heeseen
syyllistyneet Tässäkin ta­pauksessa
oUsl- ollut itsestään selvä
seikka, että "ratsua el vaihdeta keskl-ylrrassa"
kuten sananlaskussa sano­taan
vaan että muutos oUsl tehty
lakon päätyttyä. Mutta kun täriiä
erotus tehtiin Juuri sitkeän lakon ai­kana.
Jolloin työnantajilla ei riäytä
olevan pienintäkään halua suostua,
työläisten - oikeutettuihin' vaatimuk-.
siin, niin tämä osoittaa, että tarkoitus
pn murskata lakko ja pakottaa teks-tiUltyöläiset
nälkäpalkoilla työhön.-
: KyyniUiseltä muuten tuntuu säFL: n
yhdysvaltalaisen oikelstojphdon uusi
nimitys. Kuten on uutistiedoissa ker­rottu,
Canadan tekstiiUtyölälsten
amerikkalaiseksi: satraapiksi pn nyt
nimitetty Sam Baron-niminen mies.
Joka oli aikaisemmin Cip:.n' kuulu­vien
tekstlUityöläisten unibn canada-laisena
päämieiienä.. Tämä sama
mies, nimittäin Sam Baron, kävi vuo­si
sitten kovetustl ÄFL:n tekstllUtiyö-läisten
luilon herigen päälle.' Hän suo­ritti
relttaushyökkäyksen nyt lakossa
olevia Dominion Textllen työläisiä
vastaan ^ Ja hävisi relttauskampan-jansa
työläisten pysyessä uskoUlsina
omalle unlolleen. Sen Jälkeen mr.
Sam Baron on saanut saappaankuvan
siihen palkkaan missä selkä loppuu Ja
taka-raajat alkavat CIO:nkin tekstll-liiuiiolta
— Ja työttömänä, olevana
ammattihajolttajana tiänet nlmitet-tiin
nyt AFL:n tekstiilityölä»o|
union canadalaiseksi johtajaksi!
- Me voimme hengemm.e almilBi
nähdä sen luottamuksen. länunöaM
Innostuksen, millä Dominion Textilol
lakossa olevat työläiset vastaanrtU-l
vät tämän riiiehen, joka vasta imi
sitten yritti hajoittaa heidän miioBa-j
Asiallisesti puhuen mr. Baron m
kaa nyt — tosin "sisältäpäin" ~M
mba hajoitustyötääri. Tiistaiiu Jo
mbltettim, että hän ryhtyy hiofi»»
Dominion Textllen karissa letos»-
kauppoja lakkolaisten selkäMg
hinnalla ja me saamme olla eW\
teeriVäkuuttimeita siitä, ettäyht».*
vaihlls' tekemään hänen Itan^
"sopimuksen" — ja . mahdoDä»!
mÄämään Joitakin pikkuetolsöj-slakiri,
Jotta uriion hajoittaminea
nlstvdsl paremmin.
Asia erikseeri bn vain se. e t t ä ^ l
tuvatko tekstiilityöläiset fcirjanl*J
myytäväksi, ilman min^nla»Jf|
senälstä sananvaltaa omistaja
taan, omasta unlostaan, demob^i^
slsta oikeuksistaan vaUta omat,
tamushenkUönsä ja omista kata^
kannbistaari allekirjoltettavaD tl*1
tosopimiiksen stshteen.
Me uskomme, että kovaa kok?^
tekstiilityöläiset eivät noin vain«i»i
Yhdysvaltain valtiodepartmenöfl^
seri: määräysten mukaisesU t o i a^
uniokeskuksen määräysten ja fr"*
Johteiden edessä. Vannaa B J J «^
että Canadasto iiousee voiniaiP;*;
protesteja APL:n tekstiility^
unionamerlkkalalsten päämajani»^j
kotuskulttuuria vastaan. —
koura.
Seis.
Kobesön
jalle tou
Kirj. W
Yksi-kaikk
mitä. tunnet
liikkeen hist
menossa Qu(
^öläiset käy
6,000 työläist:
ta taistelua :
tä vastaan j(
täessä. nälkii:
ta heidän u
telia, että t ä i
SYDÄ
työtovert
jonka sa
. Teitä •)
sur)Bur
Näitä
määr
4034 <
4036 1
i
4037 1
4040 1
, (
T-803I C
1
1-8037 1
I
T-8036 I
•
T:8037 I
1
T-5048 I
1
R-6110 I
^ ^
R-6124 1
. I
R-6031 1
5130 f
5151 I
PO
Vap
100 El